SIP 17.11.2009 1

Rautateiden henkilöliikenteen

tulevaisuus Suomessa

Sini Puntanen, RHK

Tutuhesa 17.11.2009

SIP 17.11.2009 2

Ratahallintokeskus

• Ratahallintokeskus (RHK) on asiantuntija- ja

tilaajaorganisaatio, joka asiakaslähtöisesti ylläpitää ja

kehittää rataverkkoa kilpailukykyisenä osana kotimaista ja

kansainvälistä liikennejärjestelmää sekä huolehtii

rautatiealan osaamisesta.

• RHK vastaa valtion rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja

turvallisuudesta sekä valvoo ja ohjaa rautatieliikenteen

sujumista. Virasto toimii liikenne- ja viestintäministeriön

hallinnonalalla.

Meriturvalli-

suustoiminto

Uudet virastot 1.1.2010 alkaen

LIIKENNEVIRASTO

LIIKENTEEN

TURVALLISUUS-

VIRASTO

Ratahallinto-

keskus

Tiepiirit

Merenkulku-

laitos

Rautatievirasto

MKL, TUOTANTO

Ajoneuvohallinto-

keskus

Ilmailuhallinto

Liikenne- ja viestintäministeriö

Tiehallinnon

keskushallinto

ELYt Lääninhall.

liik.osastot

SIP 17.11.2009 3

Ratahallintokeskuksen pitkän aikavälin

suunnittelua palvelevia erillisselvityksiä2007 2008 2009 2010

I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV

Tavaraliikenne

Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2025 (laadittu 2002)

KASU (Kaakkois-Suomen tavaraliikenteen kehittäminen, 2005)

POSU (pohjois-Suomi, 2007)

ESU (Etelä-Suomi, 2009)

Tavaraliikenne-ennusteen päivitys

Henkilöliikenne

Etelä-Suomen visiotarkastelut 2050 (laadittu 2004)

Helsinki-Pietari yhteysväli

Tulevaisuuden toimintaympäristö

Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys

Lentokenttäyhteys

MARA, maankäyttö ja raideliikenne (osa HLJ:tä)

Henkilöasemien kehittäminen

Radanpidon strateginen suunnittelu

PTS 2010 (Liikenneviraston yhteinen + radanpidon osa)

METKA (metropolialueen kestävä aluerakenne)

SIP 17.11.2009 4

Tulevaisuuden

henkilöliikenneselvitys

RHK:n strategioita ja selvityksiä 1/2009http://www.rhk.fi/tietopalvelu/julkaisut/?x37715=3107534

SIP 17.11.2009 5

Projektin organisointi

Työn tilaaja

• Ratahallintokeskus

• Projektipäällikkönä Sini Puntanen

Konsulttiryhmä

• Markku Kivari, Strafica Oy,

projektipäällikkö

• Heikki Metsäranta, Strafica Oy,

projektisihteeri

• Jyrki Rinta-Piirto, Strafica Oy

• Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy

• Antti Meriläinen, Linea Konsultit Oy

• Sirkka Heinonen, Tulevaisuuden

tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu

• Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy

Ohjaus- ja seurantaryhmä

• Jukka Ronni, Ratahallintokeskus,

puheenjohtaja

• Johanna Viita/ Janne Tamminen, Etelä-

Suomen maakuntien liittouma

• Martti Ahokas, Länsi-Suomen Allianssi

• Tuomo Palokangas, Pohj.-S neuv.kunta

• Heikki Rintamäki, Itä-S neuv.kunta

• Reijo Teerioja, YTV

• Petteri Katajisto, YM

• Pekka Urjanheimo, TEM

• Riitta Viren, LVM

• Kari Holmberg, Finavia

• Antti Jaatinen, VR Osakeyhtiö

• Outi Ryyppö / Anu Kruth, Tiehallinto

SIP 17.11.2009 6

Työn sisältö

• Selvittää rautateiden henkilöliikenteen kehitysnäkymät pitkällä

aikavälillä. Tavoitevuotena 2050.

– 2050 tarkastellaan visiomaisena tavoitetilanteena

=> kehittämistarpeet => kehityspolut => yhteiset asiat

– Välivuotena käytetty 2015 mukaista tilannetta, jossa otettu huomioon

Seinäjoki-Oulu ja Lahti-Luumäki hankkeiden valmistuminen.

• Tuotettiin yhteysväleittäin ja rataosittain käsitys henkilöliikenteen

palvelutasosta tavoitevuonna 2050.

– Henkilöliikenteen rataverkon laajuus

– Tarjonta- ja kysyntäarviot

– Matka-aikatavoitteet

– Asemaverkon ja pysähtymiskäyttäytymisen periaatteet

– Asemien tavoitteellinen palvelutasokuvaus.

• Tunnistettiin rataosittain alustava kehittämispolku ja mahdollisia

kehittämistoimenpiteitä

SIP 17.11.2009 7

Työn kulku

SIP 17.11.2009 8

Vuorovaikutus - seminaarit

Megatrendit Skenaariot Palvelutaso

Valtakunnallinen tilaisuus

”Kansallinen kehityskuva ja

rautatieliikenteen

tulevaisuus”

Alueelliset

tulevaisuustyöpajat

”Tulevaisuuden liikkuminen

ja rautatieliikenne”

Valtakunnallinen tilaisuus

”Rautateiden henkilöliikenteen

palvelutasotavoitteet 2025 ja

2050”

SIP 17.11.2009 9

Alueelliset tulevaisuustyöpajat

• Marraskuu 2008

• Mikkeli, Tampere, Oulu, Helsinki

• Osallistujina edustajia eri tahoilta: maakuntaliitto, kunta,

ympäristökeskus, tiepiiri, lääni, järjestöt..

• Tulevaisuuspyörä:

1. Elinvoimainen Suomi – mitkä asiat ovat sen edellytyksiä?ALUEELLINEN NÄKÖKULMA!

2. Mitkä em. esteenä tai hidasteena

3. Villit kortit ja mustat joutsenet

SIP 17.11.2009 10

Villit kortit ja mustat joutsenet

SIP 17.11.2009 11

P Ääripuolue valtaan Kaikille päästö-

kiintiöt

Terrorismi dominoi WW3

(Water War)

EU ja YK

muuttuvat =>

global

government

Itäraja

sulkeutuu

E Suomesta löytyy

runsaasti

arvokkaita

luonnonvaroja

Venäjän elintaso

nousee rajusti

Suomea myydään

”turvatuotteena”

Metsäteollisuus

loppuu

Innovaatiot

syntyvät Kiinassa

ja Intiassa

JOT –ajattelu

tuotannossa

loppuu

S Massiivinen

maahanmuutto (”40

milj. intialaista

Suomeen”)

Lapsellinen Suomi Lapseton Suomi Yksilöterrori Etelä-Suomen

ekokatastrofi

(muu maa

täyttyy)

Koko maa

asutetaan

T Autoton

yhteiskunta

Virtuaalinen

läsnäolo täysin

immersiiviseksi

Tietoyhteiskunta

romahtaa

Geeni avatarit Biotekniikan

vallankumous

Elinikä

keskimäärin

120 vuottaE Golf-virta kääntyy

tai pysähtyy

Aurinko oikuttelee,

iso meteori

maahan,

tulivuorenpurkauks

ia

Mannerlaatta repeää

rajusti

Suomesta

ilmastoparatiisi

Ubivirusmaailma Energiaongel

maan

saadaan

teknologinen

ratkaisuC Downshifting

valtavirraksi

Yhteisöllisyys

vaikutusvaltaiseksi

(”yes we can”)

Kaikista

kasvisruokailijoita

Tuleva virtuaalisukupolvi on arvoiltaan ja

käyttäytymiseltään kokonaan nykyisestä

poikkeava

KEITÄ?Ilmastopakolaisia

Intia

Bangladesh

Hollanti

Myös koulutettuja

MIKSI?Ilmastokatastrofi

Meren pinnan nousu

Aavikoituminen

Täydellisesti

puutteelliset olot

MIHIN?Ilmasto-

ghettoihin

Ensin

taajamiin

MITÄ

TEKEVÄT?Osa köyhiä/kurjia

Palvelut, ravintolat

Lääkärit, hoitajat

Yrittäjiä (ei vain kebab)

Vain osalla hyviä töitä

MITKÄ

ARVOT?Uskonnot,

elämäntavat?

Useita kieliä

Ääriuskonnollisuus?

MÄÄRÄ

?5 miljoonaa

Massiivinen

maahanmuutto

Liikenne-

kulttuuri

moni-

muotoistuu

Naiset eivät

liiku, miehet

kokoontuvat

Joukko-

liikenteen

varassa

Naisvaunuja

(vrt. Ranska)I, II ja III lk

Uusia

muotoja

(sähköriksat

)

”Nokkela

niukkuus”

Sallitaanko

ahtaminen?

Liikkumistarve

ensin

koulutuksessa

(integraatio)

Katukuvassa

joka toinen on

ilmastopakolai

nen

Tarvitaan

panostusta

JL+rata

Ruuhka-

maksut

Sukurakkaita,

liikkuvat

maassa ja ent.

kotimaahansa

Talous määrää

vaikutukset

(voidaan

satsata LJ:ään)

Tiukat

henk. koht.

päästörajat

Jos Suomi

kylmenee,

kevyt liikenne

vähenee

Yhteiskunnan

polarisaatio,

rauhattomuus

, aidatut

alueet?

Massiivinen maahanmuutto

SIP 17.11.2009 12

Skenaariot - keskeiset tulevaisuustaulun muuttujat

HUBIPUISTOGlobales urbanis

LEMMENJOKIIndividi ruralis

KESÄRANTACentrales nationalis

(P) Politiikka Globaalisti keskittynyt Alueellistettu, paikallinen Kansallisesti keskittynyt

(E) Talous Kasvu ja taantuma Hidas elämä Vahva jatkuva kasvu

(S) Alueet, väestö Voimakas keskittyminen Koko maa asuttuna Hajakeskittynyt

(T) Teknologia Hyppäyksetön edistys ICT- ja bioubiikki Energiatekniikan

läpimurto

(E) Ympäristö Suojelu markkinoiden

ehdoilla

Elämä luonnon ehdoilla Ympäristön kestävä

hyödyntäminen

(C) Kulttuuri, arvot Yksilöllisyys Paikallinen yhteisöllisyys Kansallinen yhteisöllisyys

SIP 17.11.2009 13

Hubipuisto: Globaalien markkinavoimien ohjaama tulevaisuus, jossa maailma toimii hubien kautta.

Suomen aluerakenne on voimakkaasti Helsinki-keskeinen.

Lemmenjoki: Yksilöllisyyden ja yrittäjyyden tulevaisuus, jossa itsenäiset vaeltavat maailmankansa-

laiset elävät luomuhenkisissä pienyhteisöissä henkilökohtaista onneaan ja ”kultaa” etsien. Koko

maa on asuttu. Kaupunkien koko ja varsinkin merkitys on nykyistä vähäisempi.

Kesäranta: Vahvan kansallisen identiteetin tulevaisuus, jossa sekä poliittinen että

taloudellinen valta on voimakkaan keskittynyt. Pääministerin valta on suuri. Suomen

aluerakenne on vahvasti hajakeskitetty.

Skenaarioiden väestö aluetyypeittäin vs. Tilastokeskus

2040

• Hubipuisto painottaa voimakkaasti valtakunnanosakeskuksia, +300 000 asukasta

enemmän kuin Tilastokeskuksen ennusteessa

• Lemmenjoki painottaa teollisuus- ja maaseutukaupunkeja sekä maaseutua,

väestö sama kuin Tilastokeskuksen ennusteessa

• Kesäranta painottaa maakuntakeskuksia ja teollisuuskaupunkeja, +100 000

asukasta enemmän kuin Tilastokeskuksen ennusteessa

SIP 17.11.2009 14

Skenaariot - Aluerakenne

15

Hubipuisto

Lemmenjoki

Kesäranta

SIP 17.11.2009

Matkustuskäyttäytyminen skenaarioissa

Matkatuotokset:

• Oletettiin matkaryhmittäin tuotoslukujen

(HLT 2004-05) muutokset skenaarioiden

ominaisuuksien perusteella.

– Alueelliset pohjaerot maakuntakohtaisten

lukujen kautta

– väestön ikääntyminen huomioitu

Liikkumisen matkatuotosluvut eri

skenaarioissa.

Alueiden kokonaismatkatuotokset

Asiantuntijatulkinta skenaarioiden kautta!

Pitkät matkat ja suuntautuminen:

• Oletettiin matkaryhmittäin pituus-

jakaumien muutokset skenaarioiden

ominaisuuksien perusteella.

• Suuntautuminen vetovoimamallin avulla

(etäisyys, väestö työpaikat jne.)

=> Liikkumisen kokonaiskysyntä-arvio kunta-

kunta –tasolla.

SIP 17.11.2009 16

Liikkumisen metapalvelutaso

SIP 17.11.2009 17

Yhteiskunnan toimintalogiikan ja väestömäärien muutosten perusteella määritettiin

karkea kuvaus liikkumistarpeista - liikennejärjestelmän metapalvelutaso.

Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta

Skenaariot – Rautatieliikenteen verkot

SIP 17.11.2009 18

Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta

Skenaariot – Junaliikenteen tarjonta

Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta

SIP 17.11.2009 19

Saavutettavuusmuutokset Helsingistä

Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta

Punainen = saavutettavuus paranee

Sininen = saavutettavuus heikkenee

SIP 17.11.2009 20

Skenaariot – Junaliikenteen matkustajavirrat

Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta

SIP 17.11.2009 21

Kysyntäennusteet - herkkyystarkastelutH1) Joustolla 1,0 joka vastaa eräänlaista ”maksimijoustoa” => jos saavutettavuus paranee 30%

=> kysyntä kasvaa 30%

H2) Maahanmuuton herkkyystarkastelut ~ 500 000 asukasta perusväestö-ennusteiden päälle

H3) Teknologinen läpimurto / energianhinta puolittuu (autoilu puolet halvempaa verrattuna

joukkoliikenteeseen kuin nykytilanteessa)

H4) Autoilun hinta kaksinkertainen verrattuna joukkoliikenteeseen nykytilanteessa

H5) Suomen sisäinen lentoliikenne loppuu

Kaukoliikenteen matkat vuonna 2050 (milj. matkaa/v) eri skenaarioissa ja kokonaismuutos nykytasoon (14 milj.

matkaa/v vuonna 2008) verrattuna eri herkkyystekijöiden toteutuessa.

SIP 17.11.2009 22

Alueellinen liikenne

• Lähtökohdat:

– Arviot suurimpien kaupunkiseutujen nykyisestä väestöpotentiaalista ratojen varsilla sekä

– Teoreettinen tarkastelu toiminnallisten kaupunkiverkostojen maantieteellisistä

edellytyksistä

– yhteiskunnan – erityisesti aluekehityksen, -kehittämisen ja työssäkäynnin –

kehityssuunnat sekä liikkumisen muutokset eri skenaarioissa. Niiden perusteella on tehty

tulkinnat alueellisen liikenteen roolista eri tulevaisuudenkuvissa.

• Alueellinen liikenne:

– Kaupunkimaisella lähiliikenteellä tarkoitetaan tiheävuoroista, kaupunkiseudun

muuhun joukkoliikenne- tarjontaan kiinteästi integroitua lähijunaliikennettä. (esim. YTV-

alueen liikenne).

– Seudullisella lähiliikenteellä tarkoitetaan laajemmalta työssäkäyntialueelta

kaupunkiseudun keskukseen suuntautuvaa hieman harvempaa liikennettä (vuorotarjonta

noin 1–2 vuoroa tunnissa).(esim. Helsinki–Karjaa ja Helsinki–Riihimäki.

– Kaupunkien välinen taajamajunaliikenne palvelee sekä seudullisia että kaupunkien

välisiä yhteystarpeita. Se toimii usein myös osana pitempimatkaisia kaukoliiken-

neyhteyksiä. (esim. Helsinki–Lahti, Lahti–Kouvola, Pori–Tampere tai Seinäjoki–

Jyväskylä).

SIP 17.11.2009 23

Alueellinen liikennepotentiaali skenaarioissa

SIP 17.11.2009 24

Hubipuisto Lemmenjoki Kesäranta

seudullinen lähijunaliikenne

Kolari

Rovaniemi

Taivalkoski

Oulu

Raahe

Kokkola

Ylivieska

KemiTornio

Vaasa

Seinäjoki

Kaskinen

Pori

Rauma

Uusikaupunki

Hanko

LoviisaKotka

Hamina

Jyväskylä

Mikkeli

Pieksämäki

VainikkalaLappeenranta

Imatra

Niirala

Vartius

Joensuu

Kuopio

Iisalmi

Kajaani

Luulaja

Pietari

Uumaja

ViipuriTurku

KarjaaHelsinki

Porvoo

Lohja

Toijala

Salo

Hämeenlinna

Tampere

RiihimäkiHyvinkää

KouvolaLahti

kaupunkiseutujen välinen

taajamaliikenne

seudullinen lähijunaliikenne

Kolari

Rovaniemi

Taivalkoski

Raahe

Kokkola

Ylivieska

KemiTornio

Vaasa

Kaskinen

Rauma

Uusikaupunki

Hanko HelsinkiPorvoo

LoviisaKotkaSalo

Jyväskylä

Mikkeli

Niirala

Vartius

Kajaani

Luulaja

Pietari

Uumaja

HämeenlinnaRiihimäki

Hyvinkää

Oulu

Seinäjoki

Karjaa

HaminaLohja

Tampere

KouvolaVainikkalaLappeenranta

Lahti

Imatra

Joensuu

Kuopio

Iisalmi

Viipuri

kaupunkiseutujen välinen

taajamaliikenne

seudullinen lähijunaliikenne

Kolari

Rovaniemi

Taivalkoski

Kokkola

Ylivieska

KemiTornio

Kaskinen

Uusikaupunki

Mikkeli

Pieksämäki

VainikkalaLappeenranta

Imatra

Niirala

Vartius

Kajaani

Luulaja

Pietari

Uumaja

Viipuri

Lohja

Oulu

Raahe

Vaasa

Seinäjoki

Pori

Rauma

Turku

Hanko

Karjaa PorvooLoviisa

Kotka

Hamina

Toijala

Salo

Tampere

RiihimäkiHyvinkää

Jyväskylä

KouvolaLahti

Joensuu

Kuopio

Iisalmi

Miten skenaarioista eteenpäin kohti rautatieliikenteen

palvelutason 2050 määrittelyä?

1. Voidaan luottaa todennäköiseen skenaarioon

2. Strategian perustaksi valitaan se skenaario, jossa meillä

on paras rooli

3. Kehitetään strategia, jolla selvitään missä tahansa

skenaariossa

4. Kehitetään joustovaraa valitsematta jääneiden

skenaarioiden välille ja panostetaan seurantaan

5. Vaikuttaa tulevaisuuteen niin, että haluttu vaihtoehto

toteutuu

Lähde: Tarja Meristö

Liikenneskenaariot 2025, LM 25/2000

SIP 17.11.2009 25

Rautateiden henkilöliikenteen kehittämisen päämäärä

ja eteneminen siitä tavoitteisiin ja kehittämistarpeisiin

SIP 17.11.2009 26

Rautateiden henkilökaukoliikenteen palvelutason

tavoitteelliset ominaisuudet

SIP 17.11.2009 27

Palvelutasotekijä Rautatieliikenteen tavoitteellisia ominaisuuksia

Matka-aika • Henkilöauton ja lentoliikenteen suhteen houkutteleva nopeus ja tarjonta

ottaen huomioon erilaiset matkustustarpeet.

• Erittäin hyvä matka-ajan ennustettavuus (junaliikenteen täsmällisyys).

• Junaliikenteen ja alueellisen liikenteen yhteyksien, aikataulujen ja

tarjonnan yhteensopivuus.

• Laadukas ennen matkaa -informaatio koko matkaketjuista.

Matkan

laatutekijät

• Asemien keskeinen sijainti yhdyskunta- ja palvelurakenteessa.

• Asemien ja niiden ympäristöjen puhtaus, turvallisuus, valaistus ja

valvonta.

• Asemilla riittävät palvelut, liityntäyhteydet ja pysäköintipaikat.

• Junakalusto palveluineen vastaa erityyppisten matkojen tarpeisiin.

• Tietoliikenne- ja puhelinyhteyksien toimivuus matkalla.

• Matkustusympäristön siisteys ja turvallisuus.

• Laadukas informaatio matkan aikana.

Hinta ja

lippujärjestelmät

• Junaan käyttöön perustuva matkaketju on edullinen henkilöauton

käyttöön ja lentämiseen verrattuna.

• Junaliikenne kuuluu joukkoliikenteen yhtenäisiin lippujärjestelmiin

Tavoitteellisia nopeimpia junan matka-aikoja vuonna

2050 eräillä yhteysväleillä

SIP 17.11.2009 28

Tavoitteellisen palvelutason edellyttämät toimet (1/2)

1. Nykyisten matkaketjujen palvelutason kehittäminen:

– Nykyisen rataverkon välityskyky ja nopeustasot .

– Suurissa kaupungeissa liityntämatkat niiden parempi palvelutaso

– Matkaketju-informaation ja eri liikennemuotojen yhteisten lippujärjestelmien käyttöönotto

2. Rautatieliikenteen houkuttelevuuden parantaminen:

– Esim: autoliikenteen käyttöperusteinen hinnoittelu ja pitkien työmatkojen

verovähennysten uudistus

– Kalustoratkaisut ja erilaisiin matkatyyppeihin soveltuvat palvelut

– Markkinoiden avaaminen henkilöliikenteessä siten, että tarjonta monipuolistuu ja hinnat

alenevat

3. Helsingin seudun välityskykyongelmien ratkaisu ja lähiliikenteen kehittäminen:

– Suunniteltavina ja ratkaistavina asioina tulevat eteen kaukoliikenteen lentokenttäyhteys,

uudet lähiliikenneradat, Pisara-rata ja/tai muut välityskykyä lisäävät ratkaisut

SIP 17.11.2009 29

Tavoitteellisen palvelutason edellyttämät toimet (2/2)

4. Rataverkon nopeustason nosto ja välityskyvyn lisääminen

– Nopeustason nostoa suurella osalla rataverkkoa.

– Edetään kysynnän ja sen potentiaalin osoittamassa tärkeysjärjestyksessä.

5. Asemien kehittäminen:

– Rautatieasemia on ajanmukaistettava ja kehitettävä jatkuvasti.

– Yhteistyö kaavoituksen ja kiinteistökehityksen kanssa on tarpeellista.

– Matkakeskushankkeet ja ratapihat.

6. Alueellisen liikenteen kehittäminen:

– Lähijunaliikennettä kehitetään kaupunkimaisesti Helsingin seudulla ja mahdollisesti

seudullisena muilla alueilla osana alueen joukkoliikenneratkaisuja.

– Keskeistä on sitoutuminen maankäytön kehittämisessä junaliikenteen tarjontaa

tukevaksi.

– Kaupunkien välisen taajamajunaliikenteen kehittäminen on alueiden ja liikennöitsijöiden

yhteistyötä.

– Radanpitäjän tehtävänä on suunnitella alueellisen liikenteen vaatima lisäkapasiteetti ja

varautua sen toteuttamiseen ja rahoittamiseen yhdessä alueen viranomaisten kanssa.

SIP 17.11.2009 30

Kehittämispolku - radanpitotoimien määrittämisen

periaate

SIP 17.11.2009 31

Yhteenveto kaukoliikenteen

nopeuttamisen mahdolli-

suuksista sekä prioriteeteista

kysyntäpotentiaalin perus-

teella. Matka-aikatavoitteet Helsingistä

SIP 17.11.2009 32

Työ jatkuu

• LVM, Liikennepoliittiset linjaukset ja strategian

valmistelu

• Liikenneviraston PTS

– Koko liikennejärjestelmän näkökulmasta

– Rataverkolla henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeiden

sekä rataverkon kunnon yhteensovittaminen

– Jatkoselvitysten ohjelmointi

SIP 17.11.2009 33