Svensk Raps AB:n raporttiProjekt 20/20

Rapsi tähtäimessä

2

3468

10121416182022

SisältöYhden kruunun panostus tuotti 10 kruunua Projekt 20/20-projektin avulla

Vesi ja mururakenne ratkaisevat kevätrapsin taimettumisen

Kaikki menetelmät käyttökelpoisia

Syysöljykasvit pitää kylvää aikaisin

Ajankäyttö puhuu puimurikylvön puolesta

Monipuolinen torjunta ehkäisee resistenssiä

Syys-N rakentaa kasvustoa

Syysrapsi imuroi typpeä maasta

Pitkä pöytä syö

Syysrapsi paras esikasvi vehnälle pienemmällätyppipanoksella

Hivenravinteet ovat öljykasvien vakuutus

Projektien rahoittajat: Stiftelsen SvenskOljeväxtforskning, StiftelsenLantbruksforskning ja Svensk Raps AB.Tuotanto: Jens Blomquist, Agraria Ord & JordLayout ja alkuperäisteos: LIME ABPaino: Vammalan Kirjapaino Oy

Kannet: Raps i fokus (Rapsi tähtäimessä)kokoaa Projekt 20/20 -projektin kokemuksia.Kasvia tutkittiin useasta näkökulmasta useanvuoden ajan. Tuloksena on saatu lisää tietoaruotsalaisia öljykasvinviljelijöitä palvelemaan.Valokuva: Jens BlomquistSuomenkielinen käännös:Thomas Antas

3

Talvella 2004–2005 Svensk Rapsin hallitus toimi-tusjohtaja Johan Biärsjön johdolla ennusti, ettäruotsalaisen rapsinsiemenen kysyntä tulisi kas-

vamaan. Silloin nähtiin, että myös hehtaarisatoja tuli-si parantaa sekä pitkään 50 000 hehtaarin tienoilla py-synyttä viljelyalaa tulisi lisätä. Näistä syistä päätettiinkäynnistää projekti, tavoitteena nostaa ruotsalaista öl-jykasvintuotantoa monella tavalla. 20/20-projektin ta-voitteeksi otettiin, että satotason tulisi nousta 20 pro-senttia vuodesta 2003 vuoteen 2010. Samana ajanjak-sona tuotantokustannusten tulisi alentua 20 prosent-tia.

Projektille asetettiin työryhmä johon tuli edustajiaSvensk Rapsin viljelyn kehittämisryhmästä. Projekti-ryhmään kuulivat Kjell Gustavsson, Svenska Lant-männen, Roland Lyhagen, Svalöf Weibull, ChristerNilsson, SLU (Ruotsin maatalousyliopisto), JohanBiärsjö, Svensk Raps AB ja Bengt Nilsson, tutkimus-säätiön tieteellinen edustaja. Projektinjohtajaksi rek-rytoitiin Albin Gunnarson.

Projektille määriteltiin painopistealueet ja siihen si-dottiin tutkijoita. Aloitusvaiheessa luotiin myös jouk-ko kansainvälisiä kontakteja. Projektityhmä vierailiranskalaisen tuottajajärjestön CETIOM:n luona ja Al-bin Gunnarsson teki opintomatkan Kanadaan. Alku-vaiheessa resursseja kohdennettiin maaperän raken-teeseen, korjuutekniikkaan sekä typen hyödyntämi-seen. Aikaisessa vaiheessa projektia oli selvää, ettäsyyskehitys on syysrapsille tärkeää. Tästä lähtökoh-dasta tehtäväksi otettiin voimakkaan syyskasvustonmuodostaminen kylvöajankohdan ja typpilannoituk-sen avulla.

Kevätrapsin kohdalla viljelyvarmuuden parantami-nen muodostui tärkeäksi. Yhteyksiä luotiin sekä Ka-

Yhden kruunun panostustuotti 10 kruunua Projekt20/20 -projektin avulla

nadalaiseen Canola Counciliin että suomalaiseen öl-jykasvituotantoon. Viljelyvarmuutta ja kasvuston pe-rustamista priorisoitiin, mutta vaikeat kirppatuhotovat häirinneet työtä.

20/20-projektin tuloksia on julkistettu jatkuvastiSvensk Frötidning -lehdessä, konferensseilla ja viljeli-jäkokouksissa. Projektin kanssa rinnakkain on julkis-tettu kaksi esitettä – Vägen till 5 ton ja Vässad vår-raps. Projektin päätteeksi pidettiin marraskuussa2011 konferenssi Linköpingissä, jossa oli 200 osallis-tujaa. 20/20-projekti on herättänyt suurta huomiotasekä Ruotsissa että kansainvälisesti. Se on johtanuttärkeään tiedonvaihtoon Kanadan, Saksan, Ranskan,Tanskan ja Suomen kanssa, ruotsalaisten öljy-kasvinviljelijöiden hyväksi.

Kaiken työn ovat rahoittaneet ruotsalaiset öljykasvin-viljelijät itse, kerättyjen viljelymaksujen muodossa,mutta myös SLF:n keinolannoitteiden ja torjunta-ai-neiden kautta keräämien maksujen muodossa. LisäksiSvensk Rapsin omistajayhtiöt ovat tukeneet projektia.20/20-projektiin on yhteensä investoitu noin 5 mil-joonaa kruunua. Käytetyt 5 miljoonaa ovat antaneethyviä tuloksia. Kokonaisuudessaan 20/20-projekti onpystynyt nimeämään keinoja, joiden tuottama lisäar-vo on yli 50 miljoonaa kruunua vuosittain. Se tarkoit-taa kymmenen kruunun tuottoa jokaiselle panostetul-le kruunulle.

Päätöskonferenssin materiaalista on koottu loppura-portti Rapsi tähtäimessä (Raps i fokus), joka sinullanyt on käsissäsi. Hyviä lukuhetkiä!

Albin Gunnarson Bengt NilssonAgronomi ja Stiftelsen Svensk Olje-Projektinjohtaja växtforskning -säätiö

4

Öljykasvin siemenelle on ominaista alhainentuhannen jyvän paino ja siten alhainen ravin-nesisältö. Siitä johtuen siemen on kylvettävä

suhteellisen matalaan. Näin ollen pintamaan kuivuusvoi vaikeuttaa taimettumista niin kevät- kuin syyskyl-vöillä. Kevätöljykasveja viljellään perinteisesti pääosinitäruotsissa, alueilla joille on ominaista alkukesienkuivuus. Tämä asettaa erityisen suuria vaatimuksiakylvöalustan muokkaamiselle.

Sekä märkää että kuivaaKeväisille kylvöolosuhteille on tyypillistä, että maape-rä muuttuu veden kyllästämästä sellaiseksi, että vesi-määrä vaihtelee suuresti maaperässä. Varsinkin jäykätmaat voivat kuivua nopeasti pinnastaan, mikä hidas-taa kuivumista. Pintakerroksen alla maa on kuitenkinliian märkää muokattavaksi. Siten syntyy voimakasvesipitoisuuden rajapinta, jossa maan pintakerroksenvesipitoisuus voi olla lakastumisrajan alapuolella,vaikka maa muutaman senttimetrin syvyydessä onedelleen kosteaa. Keväällä kylvöalustan muokkaami-sen tarkoituksena on näissä olosuhteissa luoda edelly-tykset sellaiselle siemenen asettamiselle, jolla saavute-taan tasainen, nopea ja varma taimettuminen.

Neljän kohdan ihanne1980-luvulla kuvailtiin ihanteellinen kylvöalusta, niinkuin se on esitetty kuvassa 1:1. Siemen sijoitetaan kiinteälle alustalle, joka on riit-

tävän kostea varmistaakseen itävyyden sekä hyväkyky johtaa vettä siemenelle.

2. Siemenen päällä on riittävän paksu löyhästi muokat-tu kerros pieniä muruja suojaamassa haihtumiselta.

Vesi ja mururakenneratkaisevat kevätrapsintaimettumisen

· Kevätrapsi tulee kylvää sopivan aikaisin, ei liianmatalaan ja hyvin äestettyynmaahan.· Kasville käyttökelpoinen vesi kylvösyvyydessä on avaintekijä.· Riittävän pientenmurujenmuodostama haihtumissuoja suojaa kylvöalustaa liialli-selta kuivumiselta.

Teksti: JohanArvidsson, SLU,maaperän ja ympäristön laitos

Arvokas vesi.Keväällä maaperämuuttuu nopeastilähes vedenkyllästämästäpintakuivaksi. Vettäon säästettävätaimettumisenvarmistamiseksi.Kuva: Jens Blomquist

3. Pinnassa on karkeampi mururakenne suojaamassakuorettumilta.

4. Ravinteet on sijoitettu hieman syvemmälle, sivuunsiemenestä varmistamaan ravinteiden saanti.

Kiinteän kylvöalustan tarve pienempiKuvan 1 mukainen kylvöalusta on suurelta osin päte-vä myös tänä päivänä. Pinnan karkeamman murura-kenteen tarve (kohta 3) voidaan kuitenkin ehkä ky-seenalaistaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kuo-rettumaa vähentävä vaikutus on kyseenalainen. Kyl-vötekniikan muutokset, siirtyminen laahavantaistapainotettuihin lautasvantaisiin, on myös vähentänytkiinteän kylvöalustan tarvetta.

Savella vaikeaaMiten teoria suhteutuu käytäntöön? Göran Kritz tutkitätä hyvin laajasti pistokokein 1970-luvulla, tutkies-saan noin 300 ruotsalaista kylvöalustaa. Kylvöalustanominaisuuksia verrattiin muun muassa maan savipi-toisuuteen. Tutkimus osoitti, että jäykkien ja keski-jäykkien savien pintamaan vesipitoisuus normaalistion alle lakastumisrajan. Kasvin käytettävissä olevanveden taso saavutettiin kevyillä savilla 2–3 senttimet-rin syvyydessä, kun se jäykillä savilla oli viiden sent-timetrin syvyydessä. Tästä johtuen on vaikea perus-taa kevätöljykasvustoja jäykille saville käyttäen nor-maalia 3 senttimetrin kylvösyvyyttä! Mutta mikäänei ole mahdotonta ja kevätöljykasvien viljelijät voivatvaihdella muokkaustapaa, kylvöajankohtaa, kylvösy-vyyttä ja äestyksen voimakkuutta vaikeuksien voitta-miseksi.

5

Kylvöaika, syvyys ja äestys haltuunUusissa kokeissa verrattiin kolmea kylvöaikaa, kahtakylvösyvyyttä ja kahta äestysvoimakkuutta. Kylvö suo-ritettiin normaaliin aikaan, sekä yksi ja kaksi viikkoatämän jälkeen käyttäen laahavantaita joka sijoittivatsiemenen kylvöpohjalle. Erot koejäsenten taimettumi-sessa olivat suuria. On kuitenkin huomionarvoista, ettäerot lopullisessa sadossa eivät olleet suuria. Tämä osit-taa, miten hyvä kyky öljykasveilla on kompensoidahuonoja kasvustoja. Keskimmäinen kylvöajankohtaantoi keskimäärin suurimman sadon, kun taas viikkoamyöhäisempi kylvö tuotti selvästi pienemmän sadon jahuonomman taimettumisen (taulukko 1). Kylvösy-vyyskokeet osoittavat, että kylvö 2 senttimetriin on lii-an matala ja että siemen tulee sijoittaa 3–4 senttimetrinsyvyyteen (taulukko 2). Äestyskertojen lisääminenkahdesta neljään tuotti suunnilleen saman taimiluku-määrän, mutta sato oli neljällä äestyskerralla 4 prosent-tia korkeampi (taulukko 3).

Soveltuu aurattomaan viljelyynÖljykasveja pidetään usein herkkinä tiivistymiselle jasiitä syystä soveltumattomina aurattomaan viljelyyn.Suuri määrä kokeita kuitenkin osoittaa öljykasvientuottavan saman sadon kyntämällä kuin kyntämättä(taulukko 4). Auraton viljely voi johtaa parempaantaimettumiseen, koska maa jää syksyn jäljiltä tasai-semmaksi. Kannattaa kuitenkin olla varuillaan. Ultu-nassa vuonna 2008 tehdyissä kokeissa, jolloin kevätoli kuiva, todettiin joissakin kohdin taimettumisenolevan huonompaa aurattomassa viljelyssä. Syy tähänlienee se, että kylvöalusta usein keväällä jää jonkinverran karkeammaksi kuin kynnetyillä mailla, mikäjohtaa huonompaan haihtumissuojaan. Kylvöalustanmuokkaamista ei siis voi jättää tekemättä vaikka so-veltaakin vähennettyä muokkausta.

Ihanne pitääKuva 1. 1980-luvulla kuvailtiin ihanteellinen kylvö-alusta, mikä edelleen on pääosin voimassa. Kylvö-alustassa oli 4 tekijää.1. Siemen sijoitetaan kiinteälle alustalle joka on

riittävän kostea varmistaakseen itävyyden sekähyvä kyky johtaa vettä siemenelle.

2. Siemenen päällä on riittävän paksu löyhästimuokattu kerros pieniä muruja suojaamassahaihtumiselta.

3. Pinnassa on karkeampi mururakenne suojaamas-sa kuorettumilta.

4. Ravinteet on sijoitettu hieman syvemmälle sivuunsiemenestä varmistamaan ravinteiden saanti.

Oppeja vanhemmista ja uudemmistakokeista:· Kevätöljykasvien varma taimettuminen jäykillä mailla onfysikaalisesti mahdollisen rajoilla.

· Kylvö neljään senttimetriin on taimettumisen kannaltavarmempaa kuin matala kylvö.

· Kylvä aikaisin, mutta vältä kylvämistä kylmällä säällä tai kunkylmää säätä on odotettavissa.

· Öljykasvit ovat viljoja herkempiä alhaisille lämpötiloille kylvönjälkeen.

· Ylimääräinen äestys lisää satoa, jos kylvön jälkeen on kuivaa.· Kevätöljykasvit soveltuvat hyvin aurattomaan viljelyyn.Kylvöalustan muokkaamisessa ei kuitenkaan saa ollahuolimaton!

· Syksyllä tehty lautasäestys voi johtaa liian matalaanmuokkaukseen ja huonompaan kylvöalustaan verrattunapiikkikultivaattoriin.

Sopivan aikaisin on parasSato, suhteellinen 2008 2009 2010 2011 Keski-

arvo

A. Aikainen kylvö (21/4) 100 100 100 100 100

B. Normaali kylvö (28/4) 93 100 105 114 103

C. Myöhäinen kylvö (6/5) 71 92 110 87 90

Taimien lukumäärä, kpl/m2

A. Aikainen kylvö (21/4) 112 97 121 87 104

B. Normaali kylvö (28/4) 141 97 149 55 110

C. Myöhäinen kylvö (6/5) 82 79 152 34 87

Taulukko 1. Kylvö noin viikko aikaisimman mahdollisen ajankohdanjälkeen antoi keskimäärin parhaan tuloksen. Vuonna 2010 oli kylmääensimmäisen kylvön jälkeen, mikä suosi myöhäistä kylvöä.

Syvä kylvö tuo varmuuttaSato, suhteellinen 2008 2009 2010 2011 Keski-

arvo

1. Kylvö matalaan 100 100 100 100 100

2. Kylvö syvään 93 97 102 109 100

Taimien lukumäärä, kpl/m2

1. Kylvö matalaan 110 93 137 33 93

2. Kylvö syvään 105 88 157 84 109

Taulukko 2. Kylvö syvään (4 cm) tuotti selvästi parhaan tuloksen2011, jolloin alkukesä oli kuiva, mutta aikaisempina vuosina matalakylvö tehtiin jonkin verran liian syvään (3 cm), joten koejäsen 1, eli kyl-vö matalaan (2 cm), sai hieman tasoitusta.

Äes töihinSato, suhteellinen 2008 2009 2010 2011 Keski-

arvo

a. 2 äestyskertaa 100 100 100 100 100

b. 4 äestyskertaa 104 102 100 110 104

Taimien lukumäärä, kpl/m2

a. 2 äestyskertaa 62 85 134 57 85

b. 4 äestyskertaa 67 83 147 60 89

Taulukko 3. Yhtenäkään vuonna ei sato alentunut kahden ylimääräisen äes-tyskerran johdosta. Vuonna 2011, jolloin sateita saatiin vasta kesäkuun puoli-välissä, kaksi ylimääräistä äestyskertaa tuotti erityisen hyvän tuloksen 10 pro-sentin lisäsadon muodossa.

Sama kevätrapsisato auroilla ja ilmanKasvi Suhteellinen sato, auraton

viljely. Kynnetty = 100Kokeiden lkm

Syysvehnä 97 284

Kevätvehnä 102 44

Ohra 100 241

Kaura 98 126

Syysöljykasvit 96 47

Kevätöljykasvit 100 34

Herne 90 15

Peruna 95 11

Sokerijuurikas 95 23

Taulukko 4. Eri kasvien suhteellinen sato aurattomassa viljelyssä, kun kyn-netty = 100. Tulokset vuosilta 1986–2011.

6

Paras taimettuminen.Taimettuminen ja kasvu syksylläolivat parhaita tavanomaisestikynnetyillä koejäsenillä. Kuva:Jens Blomquist. Kaikki menetelmät

käyttökelpoisia· Satoerot pieniä syysrapsin taimettumiskokeissa 2007–2010 – kaik-ki menetelmät ovat käyttökelpoisia syysrapsille.

· Aikatekijä ja alhaisemmat kustannukset puhuvat aurattoman pe-rustamisen puolesta.

· Kyntäminen torjuu kuitenkin jäännösviljaa, rikkoja sekä etanoita,mikä voi olla kyntämisen peruste – varsinkin kevyemmillä mailla.

Teksti: JohanArvidsson, SLU,maaperän ja ympäristön laitos

Projekt 20/20 -projektin puitteissa tehtiin vuosina2007–2010 suuri määrä kokeita, joilla verrattiinerilaisia syysrapsin perustamismenetelmiä.

Kyntäen paras taimettuminenSyksyllä 2006 käynnistettiin koesarja R2-4141 erilai-silla muokkausmenetelmillä syysrapsin kylvöä varten– katso koeasetelma.

Taimettuminen oli keskimäärin parasta normaalistikynnetyillä koejäsenillä (taulukko 1). Taimettuminenoli huonointa hajakylvetyillä koejäsenillä, varsinkinkun multaus suoritettiin kultivaattorilla, mikä perus-telee siemenmäärän lisäämistä noin 30 prosentilla.

Kasvu oli syksyllä keskimäärin jonkin verran pa-rempaa kynnetyllä koejäsen A:lla. Talvehtimisen kyn-nyksellä esiintyneet kasvuerot olivat kuitenkin pää-osin tasoittuneet sadonkorjuuseen mennessä (tauluk-ko 2). Muokkaus lautasäkeellä koejäsen C:llä sekäkultivaattorilla koejäsen D:llä tuottivat 2 ja 1 prosent-tia alhaisemman sadon kuin kyntäminen, kun taashajakylvö tuotti 3–4 prosenttia alhaisemman sadon(koejäsenet E–F). Syväkuohkeutus koejäsen G:llä eituottanut korkeampaa satoa kuin pinnallisempimuokkaus.

Vähemmän suorakylvettyjä taimiaVuosina 2008–2010 tehtiin toinenkin koesarja syys-rapsin perustamiseksi (R24143 – katso koeasetelma).

Myös siinä taimettuminen oli parasta kyntämisenjälkeen. Keskimäärin kultivaattorilla perustetut koe-jäsenet tuottivat 10 prosenttia vähemmän taimia,vaikka käytettiin suurempaa siemenmäärää. Suora-kylvössä taimien lukumäärä väheni 25 prosenttia.Keskimäärin erot taimien lukumäärissä olivat pieniä,verrattaessa suorakylvöä esimuokkaimen kanssa ja il-man. Useassa kokeessa pinnan muokkaaminen kui-tenkin tuotti huomattavasti paremman kasvustonkuin puhdas suorakylvö – katso kuva.

Satovaihtelut olivat melko suuria koepaikkakuntienvälillä (taulukko 3). Kultivaattorikylvö tuotti keski-määrin hyvän sadon, mutta huonomman sadon kuinkynnetyt jäsenet molemmissa skoonelaisissa kokeissa,mikä on johdettavissa huonompaan taimettumiseen.

Kultivaattorikylvöllä paras nettoKannattavuus esitetään kuvissa 1 ja 2. Sarjassa R2-4141 tuotot vähennettynä kyntämisen kustannuksillakoejäsen A:ssa olivat vajaat 600 kruunua alhaisemmatkuin aurattomissa jäsenissä, jotka olivat keskenään lä-hellä toisiaan. Jos huomioidaan myös korkeammat

Koeasetelma R2-4141

A. Kyntö normaaliin syvyyteenB. Matala kyntöC. Pinnallinen muokkaus lautasäkeellä

(Carrier tms.)D. Kultivaattori 10–15 cmE. Hajakylvö sänkeen, multaaminen

lautasäkeellä, jyrääminenF. Hajakylvö sänkeen, multaaminen

kultivaattorilla, jyrääminenG. Syväkuohkeutus, pinnallinen

muokkaus (kuten jäsen C)

Koeasetelma R2-4143

A. Kyntö noin 20 cm, kylvöalustanmuokkaus

B. Carrier tai TopDownmatalaan, noin5–10 cm, tavanomainen kylvö

C. TopDownmatalaan, noin 10 cm,BioDrill (kylvöyksikkö)

D. TopDown syvään, noin 20 cm,BioDrill

E. Suorakylvö Rapid etumuokkaimellaF. Suorakylvö Rapid ilman

etumuokkainta

Etumuokkain töihin. Keväällä 2009 vaikuttierittäin hyödylliseltä käyttää etumuokkainta oljensekoittamiseen. Kuva kokeesta R2-4143.Vasemmalla suorakylvöä ilman etumuokkaria(koejäsen F) ja oikealla etumuokkarin kanssa(koejäsen E). Kuva: Jens Blomquist.

7

16000

15000

14000

13000

12000

11000

10000

Netto

(kr/ha

)13500

13000

12500

12000

11500

11000

Netto

(kr/ha

)

Suorakylvö menettääLääni E = Öster-

götlandE = Öster-götland

M = Skåne M = Skåne C = Uppsala Painotettukeskiarvo

Satovuosi 2008 2009 2009 2010 2010

A. Kyntö, Rapidkylvö 3050 2520 5000 3100 3920 3520

B. Matalamuokkaus, Rapidkylvö 101 102 101 102 93 100

C. TopDownmatalaan, BioDrill 110 113 93 103 91 100

D. TopDown syvään, BioDrill 109 104 91 107 93 99

E. Suorakylvö etumuokkaimella 104 127 95 62 87 94

F. Suorakylvö ilman etumuokkainta 91 99 96 92 84 92

Taulukko 3. Sato sarjassa R2-4143 vuosina 2008–2010. Jäsen A = 100

torjunta-aine- ja siemenkustannukset, ovat erotkoejäsenten välillä erittäin pieniä.

Sarjassa R2-4143 netto oli selkeästi korkein kulti-vaattorikylvöllä, myös huomioiden korkeammat ke-miallisen torjunnan ja suuremman siemenmääränkustannukset. Suorakylvö tuotti suunnilleen samannettotuoton kuin kyntäminen, kun mukaan lasketaankorkeammat torjuntakustannukset, mutta viljelyvar-muus oli huonompaa.

Kylvöajankohta tärkeinYhteenvetona voidaan todeta, että syysrapsi voidaanperustaa monin eri tavoin. Kylvöajankohta on kuiten-kin tärkein tekijä tavoiteltaessa hyvää kasvua syksyllä,mikä on hyvän sadon perusta. Aikatekijä sekä pie-nemmät kustannukset puhuvat aurattoman perusta-misen puolesta, varsinkin jäykillä mailla, joilla muok-kaustarve voi olla suuri kyntämisen jälkeen.

Samaan aikaan on myös tekijöitä, jotka puhuvatkyntämisen puolesta. Jäännösviljan, rikkojen ja eta-noiden torjunta voi olla kyntämisen peruste, varsin-kin kevyemmillä mailla joilla on myös suurempi

kuohkeuttamisen tarve. Kyntäminen vaikuttaa myösjonkin verran varmemmalta, kun kylvö tapahtuumyöhään tai vaikeissa olosuhteissa. Aurattomassatyöketjussa voi kylvö yhdistettynä kylvörivin syväänkuohkeuttamiseen tuottaa paremman perustamistu-loksen. Menetelmä on nyttemmin aika tavallinen.

Kyntäen paras taimettuminenTaimien lkm/m2 Taimettuneita,

%

A. Normaali kyntö 57 86

B. Matala kyntö 54 81

C. Lautasäes 53 80

D. Kultivaattori 51 77

E. Hajakylvö, lautasäes 55 70

F. Hajakylvö, kultivaattori 48 64

Taulukko 1. Taimien lukumäärä/m2 syysrapsikokeissa, R2-4141,kaikkien kokeiden keskiarvo 2007–2010.

Vähäiset satoerotSato1 Sato2

A. Normaali kyntösyvyys = 100 4151 4060

B. Matala kyntö 98 99

C. Lautasmuokkaus 98 100

D. Kultivaattori 10–15 cm 99 100

E. Hajakylvö, Carrier 96 99

F. Hajakylvö, kultivaattori 97 100

G. Syväkuohkeutus + lautas-muokkaus

100

115 kokeen keskiarvo. 28 kokeen keskiarvo joissa jäsen G.

Taulukko 2. Sato kg/ha ja suhdelukuna syysrapsikokeissa, sarjatR2- ja L2-4141, keskiarvo 2007–2010.

Kyntö

Kyntö

Matala kyntö

Carrier

Lautasm

uokkari

Kultivaattori-

kylvömatala

Kultivaattori

Kultivaattori-

kylvösyvä

Hajakylvö +

lautasmuokkari

Suorakylvöesi-

muokkarilla

Hajakylvö +

kultivaattori

Suorakylvö

Tuotot – muokkauskuluTuotot – muokkauskulu– extra kem. – extra siemen

Netto näyttääsuunnan Tuotot – muokkauskulu

Tuotot – muokkauskulu– extra kasv.suoj. – extra siemen

Kuviot 1 ja 2.Tuotot miinus kulut,keskimäärin kaikkikokeet; sarja R2-4141(ylhäällä) ja sarja R2-4143 (alhaalla).Kustannukset laskettuMaskinkalkylgruppeninlaskelmien pohjalle(2010), mukaan lukien730 kr/ha kyntö,230 kr/ha sänkimuok-kaus, 560 kr/ha kylvö,180 kr/ha äestys ja160 kr/ha kyntö.Kyntö oli noin 600–900kruunua kalliimpihehtaaria kohti kuinmatala kyntö Carrier, janoin 1200 kr suurempikuin kultivaattorikylvötai suorakylvö.Öljykasvien hintana onkäytetty 4 kr/kg.

Korkea netto.KultivaattorikylvösiemenyksikölläTopDownilla olikäytössä kokeessaR2-4143 ja se antoikorkean nettotuloksen.Kuva: Jens Blomquist.

8

Hyvä kasvusto syksyllä on suuren syysrapsisa-don perusta. Kylvöajankohdalla on kaikkeinsuurin merkitys syysrapsikasvuston perusta-

misessa. Vaikka puhumme kylvöajankohdasta, onkuitenkin niin, että taimettumisajankohta on ratkai-seva. Kylvöajankohta ei vaikuta kustannuksiin, muttasato voi olla parempi kylvettäessä aikaisin. 90-luvunlopulla ja 2000-luvun alussa levisi huono tapa ottaariski myöhäisen kylvön muodossa. Erityisen tavallistatämä oli keskiruotsissa, jossa haluttiin lisätä syysrap-sin viljelyä vehnävaltaisella viljelyalueella.

Kolme linjalajiketta, kolme hybridiäKylvöajankohtakokeet tehtiin pääosin Öster- ja Mel-langötlannissa. Niissä kylvettiin 3 koetta vuosittainvuosina 2007 ja 2008. Syksyllä 2009 kylvettiin lisäksineljäs koe Skoonen Bollerupissa. Kokeet kylvettiin jo-kaisena vuonna niiden viljelijöiden luona, jotka en-simmäisinä aloittivat syysrapsin kylvön. Siitä johtuenuseimmissa tapauksissa oli esikasvina korsivilja. Ko-keet kylvettiin tiheyteen 60 tainta/m2 hybrideillä ja80 tainta/m2 linjalajikkeilla. Lajikkeet vaihtelivat jon-kin verran eri vuosina, mutta linja- ja hybridilajikkei-den lukumäärä pysyi muuttumattomana, 3 + 3. Yksihybrideistä oli koko ajan kääpiöhybridi.

Tehoisa lämpösumma ratkaisee kehityksenJokaisella koepaikkakunnalla laskettiin tehoisa läm-pösumma. Tehoisa lämpösumma koostuu vuorokau-sien keskilämpötilojen summista, joissa huomioidaankeskilämpötiloista viiden asteen ylittävä osa, siihenasti, että kasvu pysähtyy ensimmäiseen pakkasyöhön.Syysrapsin tulee saavuttaa 450–500 asteen lämpö-summa saavuttaakseen maksimaalisen satopotentiaa-linsa. Jos tehoisa lämpösumma ylittää 450–500 astet-ta, vaarana on, että kasvupiste nousee liian ylös. Kas-vupiste nousee kuitenkin vain jos kriittinen lämpö-summa ylittyy samaan aikaan kun typpilannoitus on

Kannattava iltavuoro. Tulokset osoittavat selvästi, ettäiltavuoro tuottaa tulosta ja että kannattaa pitää sen verranvauhtia, että rapsin saa ajallaan maahan. Kuva: Jens Blomquist

Syysöljykasvit pitääkylvää aikaisin

· Siemensato pienenee 45 kg/ha jokaiseltapäivältä jolla kylvömyöhästyy.

· Kylvönmyöhästyminen 15 päivälläpienentää öljypitoisuutta kahdellaprosenttiyksiköllä.

· Hybridi- ja linjalajikkeet reagoivat samallatavalla myöhästyneeseen kylvöön.

Teksti: AlbinGunnarson, Svensk Raps

9

erityisen korkea, siemenmäärä liian suuri tai kilpailurikkojen ja jäämäviljan kanssa on liian suurta. Tämäon hyvä pitää mielessä.

Syysrypsi kylvettävä elokuussaHistoriallisista säätiedoista on luettavissa, että elo-kuussa on suurin mahdollisuus lämpimiin päiviin.Kun taimettuminen tapahtuu vasta elokuun lopullatai syyskuun alussa, on lämpösumman kasvu suhteel-lisen vähäistä, verrattaessa aikaisempaan kylvöön jataimettumiseen. Samaan aikaan päivät lyhenevät –prosessi nopeutuu mitä edemmäs syksyä mennään.

Jokainen päivä maksaa 185 kruunua/haKolmen vuoden kokeet osoittivat, että myöhästynytkylvö keskimäärin vähensi siemensatoa 45 kilolla/hajokaista myöhästynyttä vuorokautta kohden. Samaanaikaan öljypitoisuus laski 0,13 prosenttiyksikköä päi-vää kohti. Vuoden 2012 hinnoilla myöhästymisenkustannukseksi tulee noin 185 kruunua päivässä. Vas-taavat kokeet Tanskassa osoittivat, että myöhästymi-nen pienensi satoa 46 kg/ha päivässä. Tanskalaistenkokeiden hyvä vastaavuus vahvistaa ruotsalaisia tu-loksia ja osoittaa selvän yhteyden myöhästyneen tai-mettumisen ja alentuneen syysrapsisadon välillä Poh-joismaissa.

Myös hybridit on kylvettävä aikaisinKokeiden yhtenä tavoitteena oli myös selvittää, sovel-tuisivatko hybridilajikkeet linjalajikkeita paremminmyöhäiseen kylvöön. Näin ei ole. Jokaisena vuonnatestattiin kolmea linjalajiketta ja kolmea hybridilaji-ketta. Tämän materiaalin pohjalta ei ole perusteita sa-noa, että hybridit ryhmänä soveltuisivat paremminmyöhäiseen kylvöön (katso taulukko). Tanskassa teh-dyissä vastaavissa kokeissa on päädytty samoihin tu-

loksiin, tosin toisilla lajikkeilla. Kahtena ensimmäise-nä vuotena mukana ollut kääpiöhybridilajike reagoierityisen negatiivisesti myöhäiseen kylvöön, kun taaskolmantena vuonna käytetty kääpiöhybridi reagoimuiden hybridilajikkeiden tavoin. Lajikkeita ei siisvoida käsitellä ryhmänä ja väittää, että toinen olisitoista parempi myöhäisessä kylvössä. Sen sijaan yksit-täisten lajikkeiden ominaisuudet ovat ratkaisevia.

Selvä ero. Kuvan vasemman puoleiset syysrapsit kylvettiin tässä Västgötlannissatehdyssä kokeessa 8. elokuuta 2009. Kokeen 6 lajiketta tuotti keskimäärin 4,2tonnin sadon. Oikealla puolella samat 6 syysrapsilajiketta on kylvetty 25. elokuutaja sato oli 0 – ei ollut mitä puida. Syysrypsin kylvö kannattaa Keski-Ruotsissamerkitä allakkaan elokuun ensimmäiselle puoliskolle. Kuva: Jens Blomquist.

Siemensato, normaali ja myöhäinen kylvöajankohta 2008–2010.Keskimäärin hybridilajikkeet menettivät 703 kg/ha ja linjalajikkeet 616kg/ha 15 päivän aikana, kun kylvöajankohtaa myöhästettiin normaalista(13.8.) myöhäiseen (28.8.). Hybridilajikkeet eivät siis ryhmänä siedä myö-häistä kylvöä. Tärkein tulos on sen sijaan, että kylvöajankohta ratkaiseesatopotentiaalin.

Satopotentiaali riippuukylvöajankohdasta

Normaali Myöhäinen Erotus Lkm

Excalibur (H) 4204 3809 –395 9

Winner 3278 3096 –182 5

Status (H) 3036 2690 –346 5

Californium 3252 2884 –368 5

PR45D01 (H) 3578 2882 –696 5

Gospel 2907 2763 –143 3

Vision 4214 3244 –970 6

Catalina 4207 3390 –817 4

Hornet (H) 4397 3157 –1240 4

PR44D06 (H) 4733 3893 –840 4

Alpaga 4373 3160 –1213 4

Keskiarvo Hybridit 3990 3286 –703 27

Keskiarvo Linjalajikkeet 3705 3090 –616 27

Öljypitoisuus keskiarvo 48,0 46,0 –2,0

Tehoisa lämpösumma ennen 1.11. Laskelma on tehty SMHI:n vuosien 1999–2003 perusteella,käyttäen Ceresmallia peruslämpötilalla 5°C. Kjell Gustafsson & Knud Nissen, Lantmännen 2006

Taimettuminen syysrapsiTehoisa lämpösumma 500 astetta

Heinäkuu1–5 Elo5–10 Elo10–15 Elo15–20 Elo20–25 Elo25–30 Elo

10

Universität Hohenheim Stuttgartissa on yhdessäsaksalaisten koneenvalmistajien kanssa kehit-tänyt Combine Seeder -konseptin puimurikyl-

vöä varten. Syksyllä 2003 järjestelmää kokeiltiin syys-rypsin kylvössä kahden eri esikasvin, syysvehnän jakevätohran, jälkeen. Kokeissa puimurikylvöä kokeil-tiin, verraten eri sängenkorkeuksia perinteiseen kyl-vöön sekä lannoitteenlevittimellä tehtyyn kylvöön en-nen puintia. Taimettumista arvioitiin laskemalla tai-met syksyllä ja keväällä. Lisäksi mitattiin kasvupis-teen korkeus syksyllä. Alkukesästä mitattiin esikasvinpuintijätteen paksuus.

Syysvehnän olki ongelmallinenSadot olivat alhaisia syysvehnän jälkeen kaikissakoejäsenissä, eikä koejäsenten välillä havaittu eroja.Puimurilla kylvetyillä aloilla esiintyi puintisuuntaannähden epätasaisuutta, johtuen huonosta silputukses-

Ajankäyttö puhuupuimurikylvön puolesta

· Leikkuupöydän taakse asennetulla kylvöyksiköllä voi-daan kylvää samalla kun esikasvia korjataan.

· Menetelmä säästää aikaa ja polttoainetta.· Matala sänki varmistaa tulosta.

Teksti: Gunnar Lundin, JTI – Ruotsalainenmaatalous ja ympäristö-tekniikan tutkimuskeskus

ta ja olkien epätasaisesta leviämisestä. Puintijätteidenpaksuus oli 1–5 cm ja taimitiheys oli alhaisempi pak-summissa kohdissa. Epätasaisuus säilyi puintiin saak-ka ja jälkeen jääneet kasvuston osat valmistuivatmyöhemmin ja niissä oli korkeammat lehtivihreä-tasot.

Ohran olki helpompi käsitelläEdellytykset syysrypsin viljelylle olivat parempia oh-ran jälkeen ja sadot olivat kauttaaltaan parempia. Pui-murilla kylvettyjen koejäsenten sadot olivat 86–96prosenttia perinteisesti kylvettyjen koejäsenten sados-ta ja parhaat tulokset saavutettiin puimalla lyhyeensänkeen (kaavio 1). Vaihtelut puintijätteen paksuu-dessa olivat suuria myös ohra esikasvina, mutta pak-suus oli enimmillään 3 cm.

Kostea syksy ei suosi laajaperäistä kylvöäPuimurikylvön eräs etu on, että se helpottaa taimettu-mista kuivissa oloissa, koska siemen pääsee kylvössäpaljaaseen, kosteaan maahan. Samaan aikaan puinti-jätteet muodostavat kosteutta säilyttävän kerroksenkylvöalustan katteeksi. Tästä suhteellisesta puimuri-kylvön edusta ei ollut hyötyä syksyllä 2003, koska sääoli tuolloin kosteaa öljykasvien kylvön jälkeen. Taimi-tiheyden suuret vaihtelut aiheuttivat alhaisen taimi-määrän ja sadot jäivät alhaisiksi. Puimurikylvettyjen

Yhtäaikainen kylvö.Combine Seeder koostuukylvöyksiköstä, jokaasennetaan välittömästipuimurin pöydän taakse.Kuva: Kim Gutekunst.

Hyvä sijoitus. Öljykasvin siemenetmullataan 1,5–2 cm syvyyteen samalla kunesikasvia korjataan. Kuva: Kim Gutekunst.

11

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

koejäsenten taimitiheys oli keskimäärin 135 tainta/m2

syksyllä, joka talven aikana aleni arvoon 64 tainta/m2

keväällä.

Sängen pituus vaikuttaa kasvupisteeseenPitkä sänki ei johtanut merkittävästi ohuempaanpuintijätekerrokseen eikä siten myöskään matalam-paan kasvupisteeseen. Sitä vasoin sängen varjostusvaikutti kasvupisteen korkeuteen ja puimurilla kylvet-tyjen koejäsenten kasvupisteet olivat keskimäärin2 cm korkeammalla kuin tavanomaisesti kylvettyjen(kaavio 2). Puimurilla kylvettyjen jäsenten keskenpitkä sänki johti kauttaaltaan korkeampaan kasvupis-teeseen, mikä vastaa saksalaisia tuloksia, joissa lyhytsänki on johtanut parempaan tulokseen.

Puimurikylvö vähentää työtäPuimurikylvöllä on useita hyviä puolia. Koska sadon-korjuu ja kylvö tapahtuvat yhdellä ajokerralla, on me-netelmä erittäin resursseja säästävä sekä työajan ettäpolttoaineen suhteen. Menetelmä on sitäkin kiinnos-tavampi, koska ajansäästö ajoittuu erittäin hektiseenkohtaan kasvukautta. Jotta menetelmä saavuttaisimerkittävää suosiota tulevaisuudessa, tulee kahdenperusteellista laatua olevan edellytyksen täyttyä.

Kapasiteetti pieneneeEnsiksikin viljelyvarmuuden täytyy parantua ja toi-seksi puimurinkuljettajan rasitusta on vähennettävä.

Saksalaisten kokeiden mukaan samanaikainen kylvä-minen pienentää puintikapasiteettia 5–10 prosenttia.Tällä on merkitystä, varsinkin ruotsalaisissa olosuh-teissa, joissa sadonkorjuukausi on lyhyt. Historia onmyös opettanut, että on vaikea viedä sellaisia konsep-teja laajempaan käytäntöön, vaikkakin teknisesti tyy-likkäitä, joissa puimurilla suoritetaan puinnin ohessamuita töitä.

Suojaa kuivumiselta. Pinnan oljet ja puintijätteet säästävätkosteutta syysöljykasveille, mikä lukeutuu puimurikylvön hyviinpuoliin. Korkea sänki voi aiheuttaa sen, että kasvit venyvät jakasvupiste nousee liian korkealle. Kuva: Gunnar Lundin.

Syysvehnä Ohra

Esikasvi

perinteinen kylvö Puimurikylvö, 15 cm Kylvö levittimellä

Puimurikylvö, 25 cm Puimurikylvö, 5 cm

Kaavio 1. Syysvehnän oljesta muodostui ongelma kylvössä, kuntaas ohran olki oli paremmin käsiteltävissä. Paras tulos saavutettiinlyhyellä sängellä.

Kaavio 2. Kasvupisteiden korkeudet mitattiin syyskuussa 2003.Puimurikylvön sänki sai selvästi syysrypsin venymään ja nostamaankasvupistettään.

Puimurikylvö paras ohran jälkeen

Venyy sängessä

Syysvehnä Ohra

Esikasvi

perinteinen kylvö Puimurikylvö, 25 cm Puimurikylvö, 15 cm

Puimurikylvö, 5 cm Kylvö levittimellä

Sato

,kg

/ha

Kork

eus,

cm

12

Keväällä 2000 monet Östergötlannin viljelijät yl-lättyivät rapsikuoriaisten suuresta määrästä,minkä lisäksi niitä oli odotettua vaikeampi tor-

jua. Monessa tapauksessa vaadittiin jopa 5 käsittelyäennen kuin saavutettiin tyydyttävä tulos. Tutkimuksetosoittivat, että syynä oli rapsikuoriaisissa kehittynytpyretroidiresistenssi – katso erillinen tietoruutu. Re-sistenssi on levinnyt ja sitä esiintyy nyt suurimassaosassa Götalandia. Suurimmat ongelmat ovat Öster-götlandissa, Västergötlandissa, Hallannissa sekäSkoonessa. Resistenssiä esiintyy myös paikallisestiMälarin pohjoispuolella, esimerkiksi Salan ja Enkö-pingin välisellä alueella.

Yksipuolisesta pyretroidien käytöstä tuliongelmaTärkeä tekijä resistenssin kehittymiselle oli yksipuoli-nen pyretroidien käyttö noin 20 vuoden ajan. Lisäksitulee syys- ja kevätrapsin yhtäaikainen viljely samallaalueella, mikä johtaa siihen, että kuoriaisia torjutaanuseaan kertaan kauden aikana. Uusien aineiden, Mav-rik ja Sumithion, ansiosta on kuitenkin ollut mahdol-lista hallita rapsikuoriaisia öljykasvien viljelyssä.

Monipuolinen torjuntaehkäiseeresistenssiä

· Yksipuolinen pyretroidien käyttö 20 vuodenajan tuotti resistenttejä rapsikuoriaisia.

· Kaudella 2012 käytettävissä on4 eri valmisteryhmää.

· Monipuolinen torjuntakäyttäen useita valmiste-ryhmiä voi torjua rapsikuoriaisen.

Teksti: GöranGustafsson,Växtskyddscentralen

Mavrik, pyretroidi joka poikkeaa perinteisistä, onuseimmissa tapauksissa vaikuttanut myös pyretroidi-resistentteihin rapsikuoriaisiin. Etenkin Hallannistaon kuitenkin raportoitu myös Mavrikin alentuneestatehosta. Emme tiedä onko tapahtunut muutos vaionko resistenssi ollut olemassa jo aikaisemmin.Sumithion ei ole enää hyväksytty aine ja se on nytkorvattu valmisteilla Biscaya ja Mospilan, jotka ovatns. neonikotinoideja, jotka tehoavat pyretroidiresis-tentteihin kuoriaisiin.

Ei resistenssiä neonikotinoideja vastaanNeonikotinoidit Biscaya ja Mospilan hyväksyttiinrapsikuoriaisten torjuntaan ensimmäistä kertaa 2007.Niillä on hyvä teho myös pyretroidiresistenttejä rapsi-kuoriaisia vastaan. Tuotteita ei ole luokiteltu vaaralli-siksi mehiläisille, mutta käsittelykertojen määrää onrajoitettu. Resistenssin kehittymisen välttämiseksi saaBiscayaa käyttää vain kerran kaudessa ja Mospilaniakaksi kertaa kaudessa. Aineilla ei ole ”knock-down”efektiä kuten pyretroideilla. Biscaya- tai Mospilan-kä-sittelyn jälkeen rapsikuoriaiset kuolevat suhteellisenpitkän ajan kuluttua ja tehon voi siten virheellisesti

4 torjunnan metodia. Kasvukaudesta 2012 lähtien meillä on 4 erilaista tuoteryhmää käytössämmerapsikuoriaisten torjuntaan, jos ajatellaan että pyretroidi Mavrik on tehokas. Kuva: Jens Blomquist.

13

arvioida heikoksi. Tänä aikana kuoriaiset eivät kui-tenkaan ole aktiivisia eivätkä aiheuta haittaa.

Erilaiset vaikutustavat tarpeenResistenssin muodostumisriskiä pienennetään vaihte-lemalla erilaisen vaikutustavan omaavia torjunta-ai-neita. Tavoitteena täytyy olla, että samantyyppistä ai-netta käytetään korkeintaan kerran kaudessa kullekinkasville. Arvion mukaan tarvitaan vähintään 3 erilai-sen vaikutustavan omaavia aineita tai aineryhmiä.Koska joinakin vuosina on turvauduttava kolmeenkäsittelykertaan, ei myöskään samaa vaikutusmeka-nismia tulisi käyttää useammin kuin kerran. Pitkäänrekisteröityjä aineita oli vain kahdesta ryhmästä, py-retroideista ja neonikotinoideista. Koska pyretroiditeivät vaikuta resistensseihin kantoihin, oli siten vainyhden ryhmän aineita käytettävissä siellä, missä resis-tenssiä esiintyy. Tilanne oli synkkä resistenssin muo-dostumisen näkökulmasta.

Vuosina 2011 ja 2012 tilanne helpottui Mavrikin jatäydennettyjen neonikotinoidien myötä. Vuonna2011 tuli Steward, joka sisältää indoksakarbia ja onvaikutustavaltaan erilainen. Keväällä 2012 rekisteröi-tiin uusi valmiste Plenum, jonka vaikuttava aine onpymetrotsiini. Vuodesta 2012 rekisteröityjä aineita onsiis neljästä eri ryhmästä.

Resistenssin arvioiminen kentällä usein vaikeaaUsein on vaikea arvioida, milloin huono torjuntatehojohtuu resistenssistä ja milloin uusien rapsikuori-aisyksilöiden saapumisesta. Erityisesti lämpimällä il-malla voi uusien rapsikuoriaisten saapuminen ollasuurta ja pysyvää. Silloin vaurioita voi esiintyä torjun-nasta huolimatta, erityisesti lohkojen reunoilla. Pyret-roiditorjunnan tehon tarkistamiseksi voidaan elävienkuoriaisten määrä laskea käsittelyä seuraavana päivä-nä. Jos käsittely tehdään myöhään iltapäivällä tai illal-la, tulee arviointi suorittaa aikaisin aamulla, ennenkuin lämpötila nousee ja uusia yksilöitä voi saapuapaikalle. Normaalisti noin 80–85 prosenttia rapsikuo-riaisista kuolee torjunnan tuloksena.

Noudata torjuntakynnystäKoska öljykasvien viljely on riippuvaista rapsikuo-riaisten tehokkaasta torjunnasta, on tärkeää löytää

strategia torjunta-aineresistenssin kehittymistä vas-taan. Tarveharkintainen käyttö, joka perustuu torjun-takynnysten noudattamiseen, on tämän työn perusta.Rapsikuoriaisten määrä on laskettava satunnaisistakohdista, jottei rapsikuoriaisten määrää yliarvioitaisi.Huomaa, että kynnysarvot ovat syysrapsilla paljonkorkeammat kuin kevätrapsilla, koska syysrapsi vau-rioituu vähemmän. Syysrapsin torjunta on harvointarpeen ja sitä on vältettävä sekä taloudellisista syistäettä resistenssin muodostumisen torjumiseksi.

Ei myöhäisiä torjuntojaMyöhäisessä vaiheessa tehtyjä torjuntoja tulee välttääkahdesta syystä. Toisaalta rapsikuoriaiset aiheuttavatpientä vahinkoa myöhäisessä vaiheessa, mikä näkyykorkeina torjuntakynnyksinä. Toisaalta vaarana on,että hyötyeläimiä, kuten loispistiäisiä kuolee, millä onmerkitystä rapsikuoriaisten esiintymiseen pitkällätähtäimellä. Siksi on syytä välttää myöhään tehtyjätorjuntoja vaikka käytetty aine olisikin hyväksytty täl-laiseen käyttöön.

Torjuntakynnyksiä

SYYSÖLJYKASVIT– Aikainen nuppuvaihe: 2–3 rapsikuoriaista/taimi– Keskimyöhäinen nuppuvaihe: 3–4 rapsikuoriaista/taimi

– Myöhäinen nuppuvaihe: 5–6 rapsikuoriaista/taimi

KEVÄTÖLJYKASVIT– Aikainen nuppuvaihe: 0,5–1 rapsikuoriaista/taimi– Keskimyöhäinen nuppuvaihe: 1–2 rapsikuoriaista/taimi

– Myöhäinen nuppuvaihe: 2–3 rapsikuoriaista/taimi

Huom! Laske satunnaisesti valituista taimista, eli myöspienistä jamyöhään kehittyneistä taimista

Aineet ja käyttömäärät

(käytössä olevat aineet 2012)

Pyretroidiresistenssin esiintymisalueella(Götalannin tasangot ja paikallisesti Mälarinpohjoispuolella): Käytä vaihdellen Steward-,Plenum- ja Biscaya tai Mospilan-valmistetta.Myös Mavrikia voi käyttää siellä, missä sen onkokemusperäisesti todettu tehoavan. KäytäBiscayaa tai Mospilania viimeisessä käsittelyssäpitkävaikutteisuuden hyödyntämiseksi.Alueilla joilla ei tunnettua pyretroidiresistenssiä(muu osa Ruotsia): Käytä vaihdellen pyretroidi-(ml. Mavrik), Steward-, Plenum- ja Biscaya taiMospilan-valmistetta. Käytä Biscayaa taiMospilania viimeisessä käsittelyssäpitkävaikutteisuuden hyödyntämiseksi.

Kahden tyyppistä resistenssiä

Vuosina 2001–2004 ja 2008–2011 tehtiin rapsikuoriaistenpyretroidiherkkyydestä laboratorioanalyysejä. Analyysit osoittivat,että resistenssi on yleistä suurilla alueilla ja että resistenssi onRuotsissa kansainvälisessä verrannossa suhteellisen tavallista.Tutkimukset osoittivat myös, että resistenssiä on kahta laatua.1. Ensimmäinen on ns. metaboolinen resistenssi, mikä tarkoittaa,että resistenssit kuoriaiset muodostavat entsyymiä joka hajottaatorjunta-aineen.2. Toinen on ns. knock-down resistance (kdr) joka on syntynytmutaation tuloksena.

14

N­

0 0 00 140 180

20 140 18040 140 18060 140 18080 140 180

annos (kg/ha)Syksy Kevät

Syys-N rakentaakasvustoa

· Rapsin kehitys ja typenotto syksyllä ratkaisee sadon suuruuden.· Syysrapsille on syksyllä annettava 60 kg N hehtaarille.· Syksyllä rapsi kykenee ottamaan jopa 180 kg N hehtaarilla.

Teksti: AlbinGunnarson&BengtNilsson, Svensk Raps

Typpi on yksi menestyksekkään syysrapsin vilje-lyn kulmakiviä. Oikealla typpistrategialla satoavoidaan lisätä ja kokonaistypen määrää vähen-

tää ja näin leikata kustannuksia, kun kevät- ja syys-lannoituksen välillä vallitsee oikea tasapaino.

Syyskasvusto ratkaisee tuotonVanhempi koesarja vuoden 2000 kieppeiltä, jossakäytettiin kahta syystasoa ja typpiportaita keväällä,osoitti, että rapsille on keväällä annettava 150 kg/hatyppeä. Tulosten tarkempi analysointi osoitti, että voi-makkaat syyskasvustot, joiden typpipitoisuus oli kor-kea, tuottivat parhaimman sadon, kun taas huonotsyyskasvustot eivät tuottaneet samaa satoa, vaikkatyppilannoitusta keväällä lisättiin. Projekt 20/20 -pro-jektissa verrattiin eri typpilannoitustasoja syksyllä,käyttäen kahta kevätlannoitustasoa.

Typenotto selvitettiin kasvustostaKokeet tehtiin vuosina 2008–2010 (katso koesuunni-telma). Sadon lisäksi mitattiin satokomponentteja, jajoissakin kokeissa määritettiin kasvuston typpipitoi-suus syksyllä.

Taimien leikkaukset osoittivat, että rapsi oli ottanutja sitonut maanpäälliseen osaansa merkittäviä määriätyppeä jo marraskuun lopussa (taulukko 1). Tähäntulee lisätä juuren typpisisältö.

Vuonna 2008 rapsi sitoi kaiken lisätyn typen neljäs-sä kokeessa kuudesta. Kahdessa myöhään kylvetyssäkokeessa rapsi jätti lisättyä typpeä maahan, johtuen il-

meisesti myöhäisestä kylvöstä ja siitä, ettei taimillekertynyt toivottua 450 asteen tehoisaa lämpösummaa.Rapsi ei kerta kaikkiaan ehtinyt ottaa kaikkea lisättyätyppeä ennen kuin talvi lopetti kasvun.

Enemmän typpeä – kasvupiste korkeammallaSyksyn lannoitustasot vaikuttivat kasvupisteen korke-uteen ja juurenniskan läpimittaan (taulukko 2). Kor-keammat typpitasot syksyllä johtivat suurempaan juu-renniskan läpimittaan ja korkeampaan kasvupistee-seen, mutta korkeampi kasvupiste ei vaikuttanut nega-tiivistesti talvehtimiseen. Keväällä suuremmilla typ-piannoksilla oli negatiivinen vaikutus kasvuvarrenjäykkyyteen, kun taas syksyllä korkeammat typpian-nokset johtivat sadon alempaan puintikosteuteen japienempään rikkajyvien määrään (taulukko 3). Semerkitsee tasaisempaa tuleentumista.

Vähemmän keväällä. Kokeet osoittavat, että syksylläannettavalla korkeammalla typpilannoituksella voidaanvähentää kevätannosta. Kuva: Jens Blomquist

KoesuunnitelmaKokeita lannoitettiin syksyllä typellä 20 kg portain välillä0–80 kg/ha, minkä lisäksi keväällä annettiin 140 tai180 kg/ha typpeä. Syksyllä annettava 80 kg/ha olitarkoitettu koejäseneksi, jolla kuvattaisiin ääriolosuhteita,jolla provosoitaisiin rapsi talvehtimisvaurioihin. Näin eikuitenkaan tapahtunut yhdessäkään kokeessa.

15

Max Min2008 2009 2008 2009 2008 2009

0 kg N 40 22 66 45 15 1440 kg N 72 48 136 73 34 2880 kg N 103 71 179 104 41 32

N­

A 0 13,0 5,6 92B 20 14,5 6,6 92C 40 15,8 7,1 93D 60 17,5 7,4 91E 80 16,6 7,7 96

% % % %0 140 90 10,8 2,8 49,8

20 140 84 10,5 2,7 49,840 140 84 10,2 2,3 49,660 140 82 10,0 2,3 49,680 140 77 10,1 2,2 49,40 180 85 11,1 2,8 48,3

20 180 80 10,5 2,4 48,740 180 79 10,5 2,3 48,460 180 77 10,2 2,2 48,380 180 75 10,3 2,0 48,20 0 97 10,8 5,2 51,9

2200

2000

1800

1600

1400

1200

10000

140 18020

140 18040

140 18060

140 18080

140 180

16000

14000

12000

10000

8000

6000

4000

2000

040140

0180

180

60140

20180

200

80140

40180

220

+938 kr/ha +755 kr/ha +329 kr/ha

KeskiSyysannos

Koejäsenannossyksy

Kasvupisteenkorkeus

kevät

Surkastuneetsiemenet

Taloudellinen optimi 60 kg/ha N syksylläÖljypitoisuus oli selvästi korkeampi keväällä annetun140 kg/ha typpitasolla, mikä tasoitti korkeammantyppitason sadonlisän merkitystä. Kevätlannoituksenvaikutus väheni, kun syyslannoitusta lisättiin (kaavio1). Öljysato jopa pieneni korkeamman typpilannoi-tuksen tasolla, kun syksyllä annettiin 60 ja 80 kg/hatyppeä.

Viljelijää kiinnostaa tietysti eri lannoitusstrategioi-den taloudellinen tulos. Kaaviossa 2 on esitetty kor-keamman keväällä annetun typpitason vaikutus, kunkokonaistyppimäärä pysyy samana. Paras nettotuottosaatiin annoksilla 60+140 kg/ha typpeä. Kun samakokonaistyppimäärä käytettiin suhteessa 40+180 kg/ha, pieneni nettotuotto 755 kruunua/ha. Kaavio osoit-taa samankaltaisia tuloksia myös muissa parivertai-luissa.

Kokeet osoittavat, että rapsi pystyy ottamaan suu-ren osan ravinnetarpeestaan syksyllä. Kokeet osoitta-vat myös, että voimakkaalla rapsilla, joka on ottanutsuuren osan ravinnetarpeestaan syksyllä, on parem-mat edellytykset tuottaa hyvä sato ja viljelijälleen pa-rempi nettotulos.

Vahva juuri. Korkeampityppiannos syksyllä vahvistijuuren läpimittaa. Kasvupistenousi myös korkeammalle,mutta se ei vaarantanuttalvehtimista. Kuva: JensBlomquist

Juurenniskanläpimitta

Talvehtiminen

Taulukko 1. Typen otto syksyllä 2008 ja 2009 satovuosien 2009 ja 2010kokeissa. Vuoden 2007 arvot tuhoutuivat laboratoriossa. Typen otto olisuurinta Skoonen Tållarpissa syksyllä 2008. Kyseisessä kokeessa syysrapsiotti 66 kiloa typpeä lannoittamassa koejäsenessä. Samaan aikaan rapsiotti 136 ja 179 kg/ha N niissä koejäsenissä, joita lannoitettiin 40 ja 80 kg/ha typpeä. Se osoittaa, että rapsi otti enemmän typpeä kuin sille annettiinkaikissa koejäsenissä.

Taulukko 2. Taimien ominaisuudet syksyllä ja keväällä. Kasvupisteenkorkeus ja juurenniskan läpimitta millimetreissä, mitattu kuudessakokeessa 2010.

Taulukko 3. Kasvuston ominaisuudet ja satoparametrit, kaikki 15 koetta.Lannoittamattoman koejäsenen öljypitoisuus oli erittäin korkea, 51,9prosenttia, mikä oli odotettua, koska alhainen sato normaalisti johtaakorkeaan öljypitoisuuteen. Koejäsenet, jotka saivat 140 kg/ha N, sisälsivätkeskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä enemmän öljyä kuin 180 kg/ha Nsaaneet jäsenet.

Suurin sato 60 kg/ha N syksyllä

Paras netto suuremmalla syys-annoksella typpeä

Kaavio 1. Öljysato parivertailussa samalla typpilannoituksellasyksyllä, kun keväällä typpeä annettiin 140 ja 180 kg/ha.

Kaavio 2. Samalla typpitasolla kannattaa lannoittaa enemmänsyksyllä ja vähemmän keväällä. Kaavio osoittaa nettotulonkolmella eri typpitasolla, 180, 200 ja 220 kg N/ha, eri tavoinjaettuna syksyllä ja keväällä. Taloudellisen neton laskennassa onkäytetty siemenen hintaa 3,309 kruunua/kg, typen hintaa 9kruunua/kg N ja kuivauskustannusta 20 kruunua/dt.

Öljysato,kg/ha

Syyslannoitus

Kevätlannoitus

N-annos syksy + kevät

Syyslannoitus

Kevätlannoitus

Typpeä yhteensä

N-annos syksy + kevät

N-lannoitus Pystyssä Puintikosteus Öljypitoisuus

Tasaisempi tuleentuminen suuremmalla syys-N:llä

Typen otto syksyllä suurta

Typpi paransi talvehtimista

16

Sekä syysrapsin että sitä usein seuraavan syysveh-nän typpilannoitus on usein korkeammalla ta-solla kuin muilla kasveilla. Siksi on tärkeää, että

typpilannoitus tehdään siten, että typpihävikit voi-daan minimoida. Siitä syystä suoritettiin Västergöt-lannin Götalassa huuhtoutumistutkimuksia hieta-maalla vuosina 2004–2007. Maanesteen nitraattipitoi-suutta mitattiin jatkuvasti, josta laskettiin typpihuuh-touma.

Syysrapsi vuotaa vähemmän typpeäEnsimmäisenä syysrapsin viljelyvuonna 2004/05 talvioli leuto. Valuma oli suurinta loka-tammikuussa.Huuhtoumaan ei vaikuttanut, oliko syysrapsia lannoi-tettu 30 vai 60 kg/ha kylvön yhteydessä (kaavio 1).Syysrapsi otti loppusyksyyn mennessä 45 ja 75 kg/hatyppeä riippuen lannoitustasosta. Rapsi otti ilmeisestisuurimman osan mineraalitypestä maasta ennen tal-vea. Syysrapsi pienensi typpihuuhtoumaa 42 prosent-tia (14 kg/ha N) verrattuna sänkikäsiteltyyn maahanilman kasvustoa.

Typpilannoitus yli optimin on riskiHuuhtoumia tutkittiin syysvehnästä kahden hyvinerilaisen talven aikana. Talvea 2005/06 edelsi hyvinkuiva syksy, jonka jälkeen maa oli roudassa ja lumen

Syysrapsi imuroityppeä maasta

· Syysrapsi ottaa syyslannoitetun typen, ilman että typpihuuhtou-ma lisääntyy.

· Typpihuuhtouma seuraavassa syysvehnässä lisääntyy, jos syysrap-sia keväällä lannoitetaan yli optimin.

· Keväällä kylvetty aluskasvisyysrapsin tai herneen allavoi vähentää typpihuuhtoumaasadonkorjuun jälkeen.

Teksti: Lena Engström, SLU,maaperän ja ympäristön laitos, Skara

peittämänä joulukuun puolivälistä maaliskuun lop-puun. Valumaa esiintyi maalis- ja huhtikuussa. Talvi2006/07 oli hyvin leuto ja valumaa esiintyi lokakuustamaaliskuuhun.

Huuhtouma oli suurinta sekä kylmän että leudontalven jälkeen syysvehnästä, jota viljeltiin syysrapsinjälkeen, kun syysrapsia oli lannoitettu 50 kg/ha typ-peä yli optimin, eli 200 kg/ha typpeä (kaavio 2).Huuhtouma oli 23 ja 27 kg/ha N suurempi kuin opti-maalisesti lannoitetun syysrapsin jälkeen (eli 150 kg/ha N). Huuhtouma yli kaksinkertaistui kun kevätlan-noitus ylitti optimin. Huuhtouma lisääntyi 5 kg/ha Njokaista 10 kg/ha N, jolla typpilannoitus ylitti opti-maalisen annoksen (kaavio 3).

Aluskasvi kerää typpeäKylmän talven aikana ei havaittu eroja muiden koejä-senten välillä, luultavasti johtuen kuivasta syksystä,jolloin valumaa ei esiintynyt. Huuhtoumaa esiintyiherneen alle kylvetystä aluskasvista, joka kynnettiinmarraskuussa sekä huonosti taimettuneelta, suorakyl-vetyltä syysvehnältä.

Lauha talvi, jolloin valuntaa esiintyi läpi talven,osoitti kuitenkin, että keväällä kylvetty aluskasvi vä-hensi huuhtoumaa sekä syysrapsin että herneiden jäl-keen, vastaten 12 ja 14 kg/ha N. Syysvehnän suorakyl-vö syysrapsin jälkeen vähensi typpihuuhtoumaa 8 kg/ha, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.

17

40

35

30

25

20

15

10

5

0

10090807060504030201000 50 100 150 200 250

1009080706050403020100

1009080706050403020100

150

100 N 150 0 100 150 200 150

200

+23 kg N/ha

+27 kg N/ha

­14 kgN/ha ­12 kgN/ha ­8 kgN/ha

­14 kg N/ha

Kaavio 1. Nitraattihuuhtouma lauhana talvena 2004/2005 väheni 42 prosenttia(14 kg N/ha) syysrapsista, verrattuna kasvuttomaan, sänkikäsiteltyyn maahan,joka kynnettiin keväällä. Huuhtouma oli riippumatonta siitä, saiko syysrapsi 30vai 60 kg N/ha typpeä kylvön yhteydessä. 30 kg typpeä saanut syysrapsi käytti45 kg N/ha ja 60 kg/ha typpeä kylvön yhteydessä saanut syysrapsi käytti typpeä75 kg/ha. Syysrapsi käyttää sille tarjotun typen.

Kaavio 2. Sekä kylmänä (+23 kg/N/ha) että leutona (+27 kg N/ha) tal-vena typpihuuhtouma lisääntyi syysvehnästä kun syysrapsia oli edel-lisenä keväänä lannoitettu yli optimin ja typpilannoituksen hehtaari-annosta lisättiin 150 kg:sta 200 kg:aan, eli 50 kg N/ha.

Kaavio 3. Syysrapsille annetun typpilannoituksen kasvaessa 1–150 kgN/ha oli typpihuuhtouma sitä seuraavasta syysvehnästä maltillista.Kun syysrapsin typpilannoitusta lisättiin tästä, lisääntyi typpihuuhtou-ma jyrkästi. Syysrapsin optimaalinen lannoitus on tärkeää huuhtou-man vähentämiseksi syysvehnästä.

Typpikokeiden tarkoitus

N väärään aikaan huuhtoutuu.Syysrapsille syksyllä annettu typ-pi tulee käyttöön. Sen sijaan ke-väällä syysrapsille annettu typpi-lannoitus yli optimin lisää huuh-toumaa sitä seuraavasta syysveh-nästä. Kuva: Jens Blomquist.

Kuva: Jens Blomquist

1) Tutkia typpihuuhtoumaa syysrapsin kylvön jälkeen, kun kylvönyhteydessä lannoitukseen käytetään 30 tai 60 kg N/ha.

2) Tutkia typpihuuhtoumaa syysrapsia seuraavasta syysvehnästä,kun syysrapsille annettavaa typpiannosta kasvatetaan(0–200 kg N/ha).

3) Verrata keinoja joilla vähentää typpihuuhtoumaa syysrapsinjälkeen – aluskasvi ja syysvehnän suorakylvö.

Kylmä talvi2005/2006

Ei kasviaEi kasviaEi kasviaSyysrapsi, 30 kg N/haSyysrapsi, 60 kg N/haSyysrapsi, 60 kg N/haSyysrapsi, 60 kg N/haSyysrapsi, 60 kg N/haSyysrapsi, 60 kg N/ha

Nitraattihuuhtouma,kg

N/ha

Jyrkkä nousu yli N-optiminLeuto talvi2006/2007

Syysrapsi ottaa tarjotun typen

Nitraattihuuhtouma,kg

N/ha

Lannoitus yli optimin lisää N-huuhtoumaa

Nitraattihuuhtouma,kg

N/ha

Kylmä talvi, 2005/2006

Nitraattihuuhtouma,kg

N/ha

Leuto talvi, 2006/2007

Kaura

Herne

Herne+a

luskasvi

Rapsi+a

luskasvi Rap

siRap

siRap

siRap

si

Rapsi+v

ehnän

suorakyl

vö

18

Pitkä pöytäsyö

· Leikkuupöydän 50 cm lisäpituus voi vähen-tää puintitappioita 100 kg/ha.

· Tappiorapsi tankissa pellon sijaan lisää tuot-toa 400 kruunua hehtaarilta.

· Pidennetty leikkuupöytä on kannattava jo75 hehtaarilla syysöljykasveja.

Teksti: Gunnar Lundin, JTI – Ruotsalainenmaatalous jaympäristötekniikan tutkimuskeskus

Pitkä pöytä pellolla. Tappiorapsistalisäsatoa pidennetyllä pöydällä, kuntappiot pienenevät 100 kg/ha. Kuva:Jens Blomquist.

Öljykasvien korjuuseen liittyy usein runsas kor-juutappio. Merkittävä osa puintitappioistasyntyy jo leikkuupöydällä. Merkittävin syy on,

että puimurin laonnostokela, syöttöruuvi ja laihonja-kajat lyövät osan siemenistä maahan, eivätkä ne seu-raa kasvimassan mukana puimuriin. Aiemmissa syys-öljykasveilla tehdyissä kokeissa pöytätappiot ovat ol-leet viiden prosentin luokkaa tai suuremmat. Koskakorjattava kasvi on suurikokoinen ja jäykkävartinen,on ajonopeus pidettävä alhaisena ja häiriötilanteetovat tavallisia. Ongelmat ovat tyypillisempiä syysöljy-kasvien kuin kevätöljykasvien kohdalla.

Pitkä pöytä kerää siemenetKuluneiden 25 vuoden aikana puimureiden leikkuu-pöydät ovat pidentyneet, mutta tämän päivän leik-

kuupöydät ovat edelleen kompromissi, jolla selvitäänerilaisten kasvien korjuusta. Suurempi etäisyys leik-kuuterän ja syöttöruuvin välillä parantaa rapsin kor-juun edellytyksiä, koska irronneet siemenet tippuvatenemmässä määrin leikkuupöydälle, mistä ne kulke-vat puitavaan massan mukana puimuriin.

Kokeita kolmella pituudellaVuosina 2006 ja 2007 suoritettiin kokeita teleskooppi-silla Vario-pöydillä Claas Lexion -puimureihin asen-nettuna. Kokeet suoritettiin vuonna 2006 Uppsalanpohjoispuolella ja vuonna 2007 Örebron ja Mariesta-din välillä. Puinnit tehtiin käyttäen kolmea leikkuu-pöydän pituutta (63 cm, 83 cm ja 113 cm). Puimurinvasemmalla puolella käytettiin laihonjakajaa ja oi-kealla puolella yleensä pystyterää (kaavio 1). Puinti-tappiosiemenet kerättiin peltiränneihin, jotka sijoitet-tiin rivien väleihin pöydän leveydelle sekä puoli met-riä pöydän leveyden ulkopuolelle, pois lukien pyörienkohdat. Pöydän ylitettyä rännit, puimuri pysäytettiin.

Pöydän leveys jaettiin kolmeen osaanKaaviosta 2 ilmenee miten tappiot jakautuivat pöydänleveydelle, kun puimuri ajettiin kasvustoon siten, ettämolemmin puolin oli puimaton kasvusto, laihonjaka-ja vasemmalla ja pystyterä oikealla puolella.

Markkinoiden pitkätpöydätMarkkinoilla on useita vaihtoehtojajoilla pidennetty leikkuupöytä voidaantoteuttaa.

1. KIINTEÄT LEIKKUUPÖYDÄNPIDENNYKSETKiinteästi asennettavat leikkuupöydänpidennykset ovat pellistä valmistettujaja ne asennetaan suoraanleikkuupuimurin vakiopöytään. Yleensäpuimurinvalmistajat eivät itse valmistanäitä pidennyksiä, vaan niitä valmistavaterikoistuneet valmistajat, jotkasovittavat ratkaisunsa markkinoillaoleviin puimureihin. Valmistajia ovatesimerkiksi itävaltalainen BISO jasaksalainen Zürn.

2. TELESKOOPPISET LEIKKUUPÖYDÄTClaas Lexion -leikkuupuimurit,työleveydeltään 18–40 jalkaa, voidaanlisävarusteena varustaa integroidullapöydänjatkeella, markkinointinimelläVario. Tekniikka mahdollistaa terän jasyöttöruuvin välisen etäisyydenportaattoman säädön hytistä käsin.Leikkuupöytä voidaan näin säätää 200mm normaalia edemmäs ja 100 mmnormaalia taaemmas. Rapsin puinnissapöytää voidaan pidentää 500 mm, jolloinasennetaan kiinteät pellit. Case NewHollandin suuremmat leikkuupuimuritvoidaanmyös varustaa teleskooppisellaleikkuupöydällä, jota markkinoidaanVarifeed nimellä. Sillä pöytää voidaanportaattomasti pidentää 50 cm hytistäkäsin (57 cm leveimmillä pöydillä).

3. MATTOKULJETTIMELLAVARUSTETUTPÖYDÄT1980-luvun puolivälissä alettiin MasseyFergusson -puimureita varustaaPowerflow-leikkuupöydällä. Näissäkumimatto kuljettaa puitavan tavaranleikkuuterältä syöttöruuville. Aktiivinensyöttö merkitsee, että kelan käyttötarvevähenee. Terän ja syöttöruuvin välinenetäisyys on noin 50 cm pidempi kuinvakiopöydällä. John Deere -merkkisiinpuimureihin on nykyisin myös saatavanamattokuljettimella varustettuja pöytiänimellä Premium-Flow.

Kaikki yllä mainitut pöytävaihtoehdotvoidaan varustaa pystyterällä.

19

Avstånd från tröskmitt, m

Kg/ha

73 69 14 156 4,483 25 31 14 70 2,0113 12 13 11 36 1,0

Taulukossa esitetään puintitappiot pöydän eri osista.Leveyssuuntainen jako tehtiin seuraavasti.· ”Leikkuupöydän keskiosa” = syöttöelevaattorin le-

veys.· ”Oikea pääty” = 0,5 m kummallakin puolin oikean-

puoleista laihonjakajaa/pystyterää.· ”Pelkkä terä” = ne osat leikkuupöytää, jotka eivät

ole ”Leikkuupöydän keskiosa” tai ”Oikea pääty”.Koska osien sivusuuntainen leveys ei ollut keskenäänyhtä leveä, saivat osien osuudet erilaisen painon ko-konaistappioista. Esimerkiksi maltilliset tappiot osuu-della ”Pelkkä terä” olivat suunnilleen yhtä merkityk-sellisiä kokonaistappioiden suhteen kuin tappiotosuudella ”Leikkuupöydän keskiosa”.

50 cm vähentää tappioita 75 prosenttiaMolemmat koevuodet osoittivat, että pidempi leik-kuupöytä vähensi tappioita koko leikkuupöydän leve-ydeltä. Normaalilla leikkuupöydän pituudella, 63 cm,olivat leikkuupöydän puintitappiot 130 kg/ha. Tappi-ot puolittuivat jokaista pöydän pidennystä kohden(katso taulukko). Samaan aikaan ajonopeutta voitiinlisätä 5 km/h:sta 6–6,5 kilometriin tunnissa, ilmanettä materiaalivirran tasaisuus vaarantui. Pystyteräpöydän päädyssä puolitti päädyn tappiot minkä lisäk-si kapasiteetti parani. Tulokset osoittivat, että puimu-rit, joita jossain määrin käytetään syysöljykasvienkorjuuseen, tulee varustaa pystyterällä.

Kannattavaa 75 hehtaarillaPuimuria vaihdettaessa tulee harkita pidemmän leik-kuupöydän valitsemista vakiopöytien sijaan. Olemas-sa olevaan puimuriin, jolla korjataan suurempia alojasyysöljykasveja, voidaan harkita investointia kiinteäänpöydän pidennykseen. Ota huomioon, että 100 kiloavähemmän tappioita merkitsee suurin piirtein 400kruunua korkeampaa tuloa hehtaarille tämän päivänrapsin hinnoilla. Se mahdollistaa tiettyjä investointejamoderniin puimuritekniikkaan. Esimerkiksi kokeissakäytetty varustus tulee kannattavaksi noin 75 hehtaa-rin syysöljyalalla, jos huomioidaan ainoastaan vähen-tyneet tappiot. Lisäksi kapasiteetti lisääntyy ja pitkäpöytä on eduksi myös korjattaessa muita pitkäkortisiakasveja, kuten esimerkiksi syysvehnää.

Enemmän käteen. Kuntankkiin päätyy pellonsijaan 100 kg enemmänsiementä, kasvavat tuo-tot 400 kruunua heh-taarilta nykyisillä rapsinhinnoilla. Kuva: JensBlomquist.

Tappion mittausta kolmesta kohdasta

Pyöränvälitila

Kaavio 1. Koepuimuri oli vasemmalla puolella varustettu laihonjakajalla ja oi-kealla puolella pystyterällä. Puintitappiot kerättiin rivien väliin asetettuihin pelti-ränneihin.

Leikkuupöydän tappiot, Nyängsholm 2007

Etäisyys leikkuupöydän keskelle, m

Kaavio 2. Leikkuupöydän puintitappioiden jakaantuminen pöydän leveydelle vaihtelipöydän pituuden mukaan. Jokainen kuvaaja vastaa kolmen kokeen keskiarvoa. Pystyvii-vat kuvaavat leikkuupöydän keskikohtaa ja päätyjä. Puinti siten, että molemmilla puolillapöytää on puimaton kasvusto, vasemmalla laihonjakaja, oikealla pystyterä.

50 cm lisää leveyttä, prosentin korjuutappio

Puintitappiot eri leikkuupöydän pituuksilla käytännön puintityössä (leikkaamaton kas-vusto ainoastaan pöydän oikealla puolella). Kenttäkokeiden keskiarvo vuosina 2006 ja2007, sadon ollessa noin 3 600 kg/ha. Claas Lexion 580 ja 570, työleveys 7,6 metriä.

Leikkaa puh-taasti. Pystyte-rä paransi kapa-siteettia samal-la kuin puinti-tappiot puolit-tuivat leikkuu-pöydän päädys-sä. Kuva: JensBlomquist.

Mittausrännit

Laihonjakaja Keskiosa Pystyterä

Leikkuupöydän pituus:

Tappiot,kg/ha

Leikkuu-pöydän

pituus, cm

Leikkuupöydän tappio

Leikkuupöydän osat,tappio kg/ha Yhteensä

Pelkkä teräLeikkuu-pöydänkeskiosa

Oikeapääty

%sadosta

63 (vakio)

20

N-opt 124 kg N/ha N-opt 132 kg N/ha N-opt 149 kg N/ha

Syysrapsi paras esikasvi vehnällepienemmällä typpipanoksella

· Syysrapsi kauran sijaan esikasvina tuottaa 700 kiloaenemmän syysvehnää.

· Typpijälkivaikutus syysrapsin jälkeen vastaa 40 kg Nhehtaarilla.

· Typpioptimi alenee kun esikasvina on syysrapsi.

Teksti: Lena Engström, SLU,maaperän ja ympäristön laitos, Skara

Vuosina 2000–2009 tehtiin Skoonessa 9 syys-vehnäkoetta eri esikasveilla. Syysvehnäsadotolivat keskimäärin parempia kaikilla typpita-

soilla (0–250 kg N/ha), kun esikasvina oli syysrapsitai herne verrattuna kauraan (kaavio 1). Se merkitsee,ettei huonoa esikasvia voi kompensoida korkeammal-la typpiannoksella. Lisääntynyt satopotentiaali syys-rapsin tai herneen jälkeen ei siis ainoastaan johdu sii-tä, että käytettävissä olisi enemmän typpeä. Esikasvi-en tautisaneeraava vaikutus sekä syysrapsin paalujuu-ren maata parantava vaikutus lisää myös satoa. Muttasyysrapsi ja herne syysvehnän esikasvina eivät ainoas-taan tuottaneet lisäsatoa verrattuna kauraan, vaan nejohtivat myös alempaan typpioptimiin. Sato lisääntyi700 kg/ha sekä syysrapsin että herneen jälkeen ja sa-maan aikaan typpioptimi aleni 25 kg N/ha syysrapsinjälkeen ja 17 kg N/ha herneen jälkeen.

Maassa enemmän mineraalityppeäMaassa oli enemmän mineraalityppeä heti korjuunjälkeen verrattuna kauraan, kun esikasvina oli syys-rapsi tai herne. Myös myöhään syksyllä ja aikaisin ke-väällä maassa oli enemmän mineraalityppeä. Myö-häissyksystä kevääseen maan typpipitoisuus aleni25 kg N/ha, luultavasti huuhtouman tai denitrifikaa-tion johdosta (kaavio 2). Keväällä typpeä oli kuiten-kin kauraan verrattuna 10 kg/ha enemmän syysrapsinja 6 kg/ha enemmän herneen jälkeen.

Typen otto suurempaa kasvukauden aikanaSyysvehnäkasvuston typpipitoisuus oli korrenkasvunalusta sadonkorjuuseen asti korkeampi syysrapsin jaherneen jälkeen kuin kauran jälkeen. Se luonnollisestiedisti satokomponenttien muodostumista ja voi selit-tää suurempaa satoa. Jokaisessa kokeessa typen ottooli 7–17 kiloa suurempaa kuin kauran jälkeen (kaavio3). Typen suurempi saatavuus vaikutti olevan jonkinverran aikaisempaa herneen jälkeen kuin syysrapsin

jälkeen.

Maan typen mineralisaatio lisääntyyTypen mineralisaation arvioitiin kasvu-kautena, aikaisesta keväästä sadon kyp-symiseen, olevan 98 kg N syysrapsin jäl-keen, 92 kg N herneen jälkeen ja 79 kgN kauran jälkeen hehtaaria kohti (kaa-vio 4). Jos sitä verrataan siihen typenmäärään, minkä lannoittamaton syys-vehnä oli ottanut sadonkorjuuseen men-nessä, vastaa typen mineralisaatio kas-vukauden aikana 80 prosenttia. Syys-vehnä oli siis sadonkorjuuseen mennes-sä ottanut enemmän typpeä syysrapsin

21

100

160

140118

+ 26+ 20

+ 19+ 13

92

11298

7992

80

120

60

80

100

40

60

20

20

40

0

0

8883

71

41

3029

22

5447 52

4330

­

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

500 100 150

149 kg/ha

124 kg/ha132 kg/ha

200 250 300

9 aug 9 nov

- 25 kg N/ha

16 mar 15 maj 30 maj 25 jun 1 aug

53

68

45 43

3339

25 24

64

29

45

80

70

60

40

50

30

10

20

0

­

+10 och+6 kg N/ha

ehnälleyppipanoksella

(26 kg N/ha) ja herneen (20 kg N/ha) jälkeen kuinkauran jälkeen. Tämä typpijälkivaikutus vastaa 40 ja30 kiloa keinolannoitetyppeä hehtaarilla, jos hyöty-suhteeksi oletetaan 65 prosenttia.

Lisäsadon vaihtelu suurtaKokeissa syysvehnän lisäsadot vaihtelivat 500 ja 1 130kilon välillä seitsemässä kokeessa yhdeksästä ja kah-dessa kokeessa ei saatu lisäsatoa. Optimaalinen typ-piannos oli 15–55 kg N/ha alhaisempi syysrapsin jäl-keen kuin kauran jälkeen. Ainoastaan kaksi koettapoikkesi tästä, jolloin optimi oli korkeampi syysrap-sin ja herneen jälkeen kuin kauran jälkeen.

Vaikka syysvehnän optimaalinen typpiannos oliyhdeksässä kokeessa keskimäärin alempi ja sato kes-kimäärin korkeampi syysrapsin jälkeen, kävi myösniin, että vain optimi aleni tai sato lisääntyi. Sade-määrä ja maalaji vaikuttivat todennäköisesti osaltaanjälkivaikutukseen.

Optimaalisen typpiannoksen laskeminenOptimaalisen typpiannoksen vaihtelu selittyy osinkoepaikkojen satotasojen eroilla, osin kasveille käyt-tökelpoisen typen määrällä. Tilastollisella analyysillänämä tekijät selittivät 70 vaihtelusta, mikä on paljon.Se tarkoittaa, että syysvehnän optimaalisen typpian-noksen laskemiseksi on kyettävä arvioimaan satotasoja kasvukauden aikainen N-mineralisaatio. Analyysinmukaan 1 000 kilon sadonlisä korottaa optimaalistatyppiannosta 15 kg N/ha ja typpijälkivaikutus 40 kgN/ha alentaa optimaalista typpiannosta. Tulokset ovatyhteneviä Jordbruksverketin (maatalousalan keskus-virasto) suositusten kanssa.

Kaavio 1. Keskimäärin 9 koetta vuosina 2000–2004 tuotti 700 kg/ha suuremmansyysvehnäsadon, kun esikasvina oli syysrapsi tai herne verrattuna kauraan. Suuremmallatyppiannoksella ei pystytty kompensoimaan kauran huonompaa esikasviarvoa, mikämerkitsee, että esikasviarvo on muutakin kuin typpiteho. Hehtaarikohtainen typpioptimioli syysrapsin jälkeen 25 kg alempi ja herneen jälkeen 17 kg alempi kuin kauran jälkeen.

Syysrapsi

Kaura

Herne

Kaavio 2. Kokeissa maassaoli enemmänmineraalityppeä josadonkorjuun aikana,myöhään syksyllä ja aikaisinkeväällä sekä syysrapsinettä herneen jälkeen kuinkauran jälkeen.Myöhäissyksystä kevääseentyppivaranto pieneni 25 kg/ha, mutta maaliskuussamaassa oli edelleensyysrapsin jälkeen 10 jaherneen jälkeen 6 kg/haenemmän typpeä kuinkauran jälkeen.

Kaavio 3. Syysvehnäntyppipitoisuus olikorkeampi korrenkasvunalusta sadonkorjuuseen,mikä edistääsatokomponenttienmuodostumista ja osaltaanselittää suurempaa satoa.Typen otto oli kaikkinaajankohtina 7–17 kg N/hasuurempaa.

Syysrapsi Kaura Herne

Kaavio 4.Typpimineralisaatio olisuurempaa syysrapsin jaherneen jälkeen. Se johtisuurempaan typenottoonsadonkorjuuseenmennessä, 26 kg N/hasyysrapsin osalta ja 20 kg N/ha herneen osalta. Sevastaa 40 ja 30 kglannoitetyppeä 65prosentin hyötysuhteella.

Enemmän vehnää vähemmällätypellä

Syysvehnäsato,kg/ha

700 kg/ha kor-keampi syysvehnäsatosyysrapsin ja herneenjälkeen kuin kauran

jälkeen

25 kg/ha alempityppioptimi syysrapsin

jälkeen ja 17 kg/ha alempiherneen jälkeen kuin

kauran jälkeen

Typpilannoituksellaei voitu korvata hyvää

esikasvia

Typpeä, kg/ha

Esikasvi: syysrapsiEsikasvi: kauraEsikasvi: herne

Enemmän typpeä kierrossasyysrapsin ja herneen jälkeen

Mineraalityppi,0-90

cm,kg/ha +10 ja

+6 kg N/ha

Typen otto suurempaa syys-rapsin ja herneen jälkeen

Syysvehnän

typen

otto,kg/ha +17 kg N/ha

herneenjälkeen

+17 kg N/ha syys-rapsin jälkeen

Esikasvi: syysrapsiEsikasvi: kauraEsikasvi: herne

3. touko17. t

ouko31. t

ouko14. k

esä28. k

esä12. h

einä26. h

einä 9. elo

Maassa enemmänmineraalityppeä

Kasveille käyttö-kelpoinen Nmaassa

N-mineralisaatio maassakasvukauden aikana

22

Ulkomailla lannoittaminen hivenravinneseok-sella on suhteellisen tavallista. Syysrapsi käsi-tellään usein kerran syksyllä ja kerran keväällä.

Käytettävissä olevilla tuotteilla on hyvä sekoitettavuususeimpiin markkinoilla oleviin kasvinsuojeluainei-siin. Se on tärkeää käsittelykustannusten alentamisek-si. Vanhempien kokeiden tulokset ovat epäselviä, kos-ka peruslannoite usein sisälsi booria, minkä lisäksilehti- ja maanäytteet puuttuvat. Uudella, vuosina2006–2008 Skoonessa ja Östergötlannissa tehdyssäkoesarjalla testattiin yhdeksää eri valmistetta sellaisil-la koepaikoilla, joilla ei ollut käytetty karjanlantaa jajoiden booriluvut olivat alhaisia.

Hivenravinteiden teho epäselväKolmevuotisen koesarjan tulokset olivat hyvin vaihte-levia. Kaikkien kokeiden keskiarvoilla ei voitu osoit-taa tilastollisesti merkittäviä satoeroja käsiteltyjen jakäsittelemättömien koejäsenten välillä. Hivenravin-teilla saavutettiin suurin teho kun lehti- tai maanäyt-teet osoittivat jonkin ravinteen alhaista lähtöpitoi-suutta. Kokeet osoittivat myös, että aineilla, jotka si-sältävät useita hivenravinteita, kuten esimerkiksimagnesiumia, mangaania ja booria, oli suurin poten-tiaali osua oikeaan ja tuottaa sadonlisää.

Lehtianalyysit tiennäyttäjinäKäsittelemättömien koejäsenten lehtianalyysit osoitti-vat joskus alhaisia magnesiumarvoja. Vain joissain ta-pauksissa taimien booriarvot olivat alhaisia. Alhaisetmangaanitasot olivat tavallisempia. Aikaisella leh-tianalyysillä voitiin arvioida, oliko hivenravinnelisä-ykselle tarvetta ja päättää hivenravinnelisäyksestä.Kun taimien hivenravinnepitoisuudet olivat tunte-mattomia, osui useamman hivenravinteen seos to-

Hivenravinteet ovatöljykasvien vakuutus

· Lehtianalyysi voi paljastaa hivenravinne-tarpeen.

· Tuotteet jotka sisältävät useita hivenravin-teita parantavat sadonlisänmahdollisuutta.

· Tankkiseokset kasvinsuojeluaineiden kans-sa pienentävät hivenlannoituskustannusta.

Teksti: AlbinGunnarson, Svensk Raps

dennäköisemmin oikeaan tuottaen korkeamman sa-don.

120–150 kruunua/haSuurin osa markkinoilla olevista seostuotteista mak-saa 40–50 kruunua litralta tai kilolta. Tämä vastaa kä-sittelykustannusta 120–150 kruunua/ha. Puhdas boo-ri ja mangaani maksavat noin 20–22 kruunua litralta.Ainekustannukseen on lisättävä käsittelykustannus,joka saattaa olla jaettavissa hyönteiskäsittelyn taimuun käsittelyn kanssa. Rapsin hinnan ollessa 3,50tarvitaan 35–40 kg/ha sadonlisä pois lukien käsittely-kustannus. Se tekee ravinnecocktailista halvan vakuu-tuksen hivenravinnepuutoksia vastaan.

Voimakas puute.Mangaa-nin puute voi pienentääöljykasvien satoa rajusti.Kuva: Albin Gunnarson.

23

Projekten är finansierade av Stiftelsen Svensk Oljeväxtforskning, Stiftelsen Lantbruksforskning och Svensk Raps AB.

www.svenskraps.se