Raportti elokuu 2016

1

Vertaisarviointi ja maakuntasuunnittelu 2

Maakuntastrategioiden vertaisarviointi 2016: Pirkanmaa – Uusimaa – Varsinais-Suomi 4

Tavoitteet 4

Tulokset ja suositukset 4

Maakuntasuunnittelu uudessa maakunnassa 7

Vertaisarvioinnin toteuttaminen 10 Lähtökohdat 10 Tavoitteet 10 Suunnittelu 10 Työpajat 11 Sidosryhmätyöskentely 12

Vertaisarvioinnin tulokset ja kehittämisehdotukset 13 Uusimaa-ohjelmaan tehdyt kehittämisehdotukset 14 Varsinais-Suomen strategiaan tehdyt kehittämisehdotukset: 15 Pirkanmaan strategiaan tehdyt kehittämisehdotukset 16 Sidosryhmäkommentit 17

Liitteet 19

2

Vertaisarviointi ja maakuntasuunnittelu Kiihkeässä vaiheessa oleva maakuntauudistus merkitsee julkisen hallinnon uudelleen järjestämistä, uudenlaista työnjakoa kunnan, maakunnan ja valtion välillä, kansalaisille näkyvää palvelutarjonnan muutosta sekä muutoksia yli 200 000 ihmisen työympäristössä.

Uudistuksen raamin luo maakuntalaki. Sen kantavana ajatuksena on vahvistaa demokratiaa ja siihen kuuluvaa asukkaiden laajaa osallistumista ja osallisuutta sekä kehittää julkista hallintoa palveluna (muutosjohtaja Pöysti 17.8.2016). Tavoitteina ovat toimivammat palvelut ja hallinnon sujuvoittaminen, toimintatapojen muutos ja kansalaisten suorat ja paremmat vaikutusmahdollisuudet sekä kustannustehokkuus ja taloudellisen kasvun edistäminen (ministeri Vehviläinen 17.8.2016).

Maakuntauudistus tuo maakuntien strategiatyön uuteen tilanteeseen. Kolmen suuren maakunnan, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen liitot ottivat muutoksen myötä tulevan haasteen vastaan ja toteuttivat vuoden 2016 alkupuolella yhteistyössä nykyisten maakuntaohjelmien – tai maakuntastrategioiden, kuten ne osassa kohdemaakuntia on nimetty – vertaisarvioinnin. Tavoitteena oli oppia ja valmistautua uuden maakunnan suunnittelun. Vertaisarvioinnin tuomat, kaikkia kolmea maakuntaa koskevat tulokset ja suositukset ovat:

• Maakuntastrategian ymmärrettävyyttä ja visualisointia täytyy parantaa • Kytkentää todellisiin rahoitusmahdollisuuksiin pitää täsmentää ja konkretisoida • Tulevaisuustarkasteluun ja ennakointiin on keskitettävä enemmän huomiota, samoin

vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin ja tulosten seurantaan • Kumppanuuksia toteuttajaosapuolten kanssa on syvennettävä esim. suhteessa

rahoitusinstrumentteihin • Strategian valmistelun on tapahduttava selkeänä prosessina, johon yritysten ja

korkeakoulujen on helppo osallistua; tarvitaan uskallusta ajatella toisin ja rohkeutta luodata tulevaisuutta, jota ei vielä ole

• Riittävästi huomiota ja resursseja on suunnattava kasvuun ja kehitykseen; suurille maakunnille tarvitaan niiden kokoa vastaava paikka valtakunnallisessa kehittämisessä

Vertaisarvioinnin päätteeksi järjestettiin elokuussa 2016 tilaisuus liikenne- ja viestintäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön edustajien kanssa. Tilaisuudessa käsiteltiin mm. maakuntien erilaisia strategisia valintoja ja niiden perusteita. Ministeriöiden edustajia kiinnosti myös mitkä ovat olleet alueiden käytön suunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkennät maakuntastrategiatyöhön. Niiden tärkeyttä korostettiin ja todettiin että ne ovat jatkossakin olennaisia teemoja maakuntien suunnittelussa, vaikkeivat arvioinnin raportoinnissa ole kovin korostuneesti esillä.

Tilaisuudessa kiinnitettiin huomiota myös alueiden ja kaupunkien laatimiin työllisyysaloitteisiin, jotka eivät ole olleet niin innovatiivisia ja uutta luovia kuin ao. maakuntastrategioiden linjaukset antaisivat odottaa. Parempaan olisi mahdollisuuksia. Todettiin, että nykytilanteessa maakunnallinen strategia ei kovin vahvasti velvoita tai sitouta kaupunkeja. Tulevaisuudessa alueellisesta työllisyyspolitiikasta vastaa maakunta, jolloin se voi vaikuttaa siihen nykyistä vahvemmin.

3

Tilaisuudessa keskusteltiin ELY-keskusten roolista maakuntastrategiatyössä ja siitä mitä merkitsee kun ne lakkaavat maakuntauudistuksen myötä. Todettiin, että ELY-keskus on ollut yksi keskeisimmistä ja sitoutuneimmista strategiakumppaneista. Ministeriöiden esittämä huoli ELY-keskusten lakkaamisesta ei maakuntien näkökulmasta ole ongelma, koska niiden asiantuntemus ja toiminnot kuitenkin jäävät alueille. Uudistus tuo maakunnille paljon tehtäviä ja edellyttää laajaa suunnitteluotetta. Tehtävien hoitoon osoitettavan yleiskatteisen valtionosuuden nähtiin mahdollistavan myös kohtuullisen itsenäisen toimivallan. Maakuntalakiluonnos ei kuitenkaan kaikilta osin ole vielä selkeä esim. rinnastaessaan maakunnat nykykuntiin ja jättäessään aluekehitysasiat vielä hieman irrallisiksi maakuntien palvelutoiminnoista. Lausuntokierroksen toivottiin selkeyttävän lain muotoiluja. Tilaisuudessa keskusteltiin myös maakuntasuunnittelun laajuudesta uudessa maakunnassa, kuten kattaako se kaikki tehtävät, ml. sote-asiat. Maakuntauudistus on parhaillaan intensiivisessä valmistelussa ja uuden maakunnan palveluiden kuvauksessa näkee erilaisia luokitteluja. Erityiskysymyksenä pohdittiin myös sitä, millaisia näkökulmia sote-asioiden siirto maakuntiin voisi tuoda aluekehittämiseen. Yksi mahdollisuus on että ennaltaehkäisevä, toimintaympäristön kautta asukkaiden elinoloihin, viihtyisyyteen ja terveydentilaan vaikuttava suunnittelu. Paljon riippuu myös tulevien maakuntavaltuustojen koostumuksesta ja valtuutettujen asiantuntemuksen ja mielenkiinnon kohteista.

Ministeriöiden ja maakuntien tilaisuuden lopuksi keskusteltiin nykyisen maakuntastrategiakauden ja uusien maakuntien suunnittelutyön käynnistämisen välisestä siirtymäajasta. Nykyiset strategiat ovat voimassa vuoden 2017 loppuun ja vuosi 2018 ennen uusien maakuntien toiminnan käynnistymistä tulee kattaa jotenkin. Todettiin, että Uudellamaalla käynnistetään laaja strategia- ja tulevaisuustyö, johon kytketään uuteen maakuntaan tulevat toimijat. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa tehtäneen kevyempi strategiapäivitys ja skenaariotyyppistä tulevaisuustarkastelua. Joka tapauksessa tärkeänä pidettiin että jo nyt mietitään yhteistyömuotoja uutta maakuntaa ajatellen.

Elokuussa 2016

Lauri Kuukasjärvi, vertaisarvioinnin fasilitaattori Pirkanmaan liitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto

4

Maakuntastrategioiden vertaisarviointi 2016: Pirkanmaa – Uusimaa – Varsinais-Suomi

Tavoitteet Vuoden 2016 alkupuolella Etelä-Suomen kolmen suuren maakunnan – Pirkanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi – liitot toteuttivat yhteisesti maakuntastrategioiden vertaisarvioinnin. Arvioinnin tavoitteena oli maakuntastrategioiden ja -ohjelmien kehittäminen ja laadun varmistaminen sekä niihin liittyvän osaamisen parantaminen.

Arvioinnin toteuttaminen yhteistyössä kertoo ymmärryksestä ja tarpeesta uudistaa työskentelymenetelmiä. Vertaisarvioinnilla menetelmänä kiinnitettiin huomiota paitsi yhdessä tehtävän työskentelyn tuottamaan tulokseen, myös prosessiin ja sisältöihin liittyvään oppimiseen, jota maakunnan liitot voivat hyödyntää lähivuosina toteuttavan maakuntauudistuksen eri vaiheissa.

Tulokset ja suositukset Vertaisarviointi prosessina onnistui hyvin. Maakunnan liittojen asiantuntijat pystyivät kohdistamaan resurssejaan prosessin vaatimaan ennakkotyöhön ja aktiiviseen arviointityöpajatyöskentelyyn. Luonnollisesti he tunsivat hyvin suunnitelmat ja raportit, jotka ohjelmatyön kestäessä oli tuotettu ja joihin arviointi kohdistui. Arviointiprosessi tuotti oppimiskokemuksen, jota oli lähdetty tavoittelemaan.

Maakunta-strategia

KumppanuusstrategiaVarsinais-Suomi

SystematiikkaUusimaa-ohjelma

Future tellingPirkanmaan tarina 2040

5

Yhdessä tehty arviointi toi näkyväksi kolmen suuren maakunnan suunnitelmien erilaisuuden. Pirkanmaan strategiaa luonnehdittiin Future telling -termillä, jolla haluttiin painottaa monipuolisesti tehtyä tulevaisuuden kuvittelua ja huolellisesti valotettua tulevaisuuden kuvaa. Uudenmaan strategiaa luonnehdittiin systeemiseksi ohjelmaksi, joka oli rakennettu systemaattisesti sidosryhmien strategioista ja suunnitelmista lähtien, kiinnittäen erityistä huomiota EU-ohjelmien ja muiden rajoituslähteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Varsinais-Suomen strategia nimettiin osuvasti kumppanuusohjelmaksi, jonka punainen lanka on kumppanuuden ja osapuolten yhteisen kehittämistyön edistäminen, sen mahdollisuuksien hyödyntäminen ja tulosten seurannan kehittäminen. Arvioinnin yksityiskohtaiset tulokset ja suositukset ovat löydettävissä maakuntakohtaisista raporteista, jotka ovat kunkin maakunnan liiton käytössä. Tämän raportin liitteenä on arviointiraporttien yhteenveto sekä kehittämissuositusten yhteenveto. Pirkanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi ovat yhteenlaskettuna merkittävä osa koko Suomesta. Esimerkiksi yli puolet toimipaikoista sijaitsee niiden alueella ja yli puolet koko Suomen yritysten liikevaihdosta muodostuu kolmen maakunnan yrityksissä.

Arviointi nosti esille myös suosituksia, jotka koskevat kaikkia kolmea maakuntaa. Ensinnäkin kannattaa kiinnittää huomiota maakuntastrategian / -ohjelman esittämistapaan. Vaikka suunnitelma-asiakirjat ovat keventyneet ja selkeytyneet, strategiat olisi helpompi omaksua ja ne jäisivät entistä paremmin mieleen nykyistä innostavammasta ja tarinnallisemmasta esitystavasta. Luettavuutta ja ymmärrettävyyttä voisi myös visualisoinnin keinoin parantaa. Maakuntaohjelmat ja -strategiat ovat nykyään aiempaa lähempänä käytäntöä ja konkreettisempia suhteessa eri rahoituslähteisiin. Kytkentöjä todellisiin rahoitusmahdollisuuksiin olisi kuitenkin syytä edelleen täsmentää ja konkretisoida. Rahoituksen ja työmenetelmien syvempi konseptointi toisi lisää potentiaalia toteuttamiseen. Ohjelmien vaikuttavuutta kannattaa etsiä muualtakin kuin hallinnon tasojen toiminnasta. Kaikkia kolmea maakuntaa koskevat myös suositukset kiinnittää huomiota tulevaisuustarkasteluihin ja ennakointityöhön strategiatyön osana sekä tarpeeseen kehittää vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia ja siihen liittyvää pitkän aikavälin seurantaa. Aluetiedon jalostaminen avoimeksi dataksi voisi myös edistää kumppanuutta ja maakuntastrategioiden tavoitteiden saavuttamista.

Kumppanuus ja koordinoitu yhdessä tekeminen näyttävät tulevan entistä tärkeämmiksi. Varsinais-Suomen strategian kumppanuusfoorumin ja -tapaamisten eri teemoihin voisi yhdistää niihin sopivia rahoitusinstrumentteja, jotka tukisivat rahoitusorganisaatioita hankkeiden toimeenpanon rahoitusta suunniteltaessa.

Elinkeinoelämän näkökulmasta strategian valmistelun pitää olla selkeä prosessi, johon yritystenkin on helppo osallistua. Maakuntastrategian valmistelussa pitäisi olla uskallusta ajatella toisin ja luodata tulevaisuutta aloille, joita ei vielä ole. Tällöin kuitenkin helposti vaarana on strategiatyöskentely, joka puhuttelee vain harvoja maakunnan nykyisiä yrityksiä. Maakuntakaavan valmistelu on esimerkki hyödyllisestä, riittävän konkreettisesta ja visuaalisesta prosessista, jossa on käyty paljon kasvu-, kansainvälistymis- ja tutkimus- ja kehittämistoimintaankin liittyvää dialogia ja nostettu eri osapuolten käytännön intressejä keskusteluun.

6

Korkeakoulun palautteessa tarkasteltiin maakuntaohjelmaa korkeakoulun strategisen suunnittelun ja kehittämisen kannalta ja tuotiin esille huomioita, jotka saattavat olla hyödyllisiä uuden maakunnan strategiaa suunniteltaessa ja sen laajuutta mietittäessä. Uusimaa-ohjelma on tarjonnut (Laurea ammattikorkeakoululle) hyvin yhteensopivan kehyksen, johon korkeakoulu on luontevasti voinut rakentaa strategiansa sisällön ja siinä olennaiset tekijät. Samalla on tullut kuvatuksi korkeakoulun rooli ja tehtävät alueellisen kehittämisen kentässä. ELY-keskuksen palautteessa kiinnitettiin huomiota siihen miten kasvu ja kehitys saisivat riittävästi huomiota Suomen kolmen suurimman maakunnan strategioissa. Miten varmistetaan yhteistyö, verkostot ja jaetut tavoitteet? Miten pidetään huolta siitä että koko maan tasolla tapahtuvassa uudistyössä kasvukolmio Helsinki – Tampere – Turku saa sille kuuluvan paikan valtakunnallisesti? Aivan lähivuosien aikana erityisen tärkeää on että katse ei kiinnity vain uuden maakunnan hallinnon kehittämiseen, vaan tavoitteet ovat myös toiminnan ja sisällön kehittämisessä.

Arvioinnissa nostettiin esille myös kysymys ”kolmen suuren yhteisestä edunvalvonnasta” eli siitä, miten kolme maakuntaa yhdessä voisivat pitää huolta osuudestaan koko Suomen tasolla. Uudellemaalle suositeltiin lisäksi huolellista pohdintaa maakunnan erityisestä roolista kansallisesti ja sen suuntautumisia sekä verkostosuuntia keskeisten sisältökärkien osalta. Kaikki kolme maakuntaa voisivat myös kiinnittää huomiota kehittämissisältöjensä profilointeihin, jotka toisivat lisää terävyyttä niiden esittämään muutosagendaan. Meneillään oleva maakuntauudistus asettaa maakuntasuunnittelun sekä -ohjelma ja -strategiatyön uuteen tilanteeseen ja tuo suuria muutoksia niiden toteuttamiseen. Maakunnan vastuista tulee paljon aiempaa laajemmat ja tehtäviä sekä tehtäväalueita on huomattavasti enemmän. Maakuntauudistuksen valmistelussa tehtävät on jaettu kahteen osaan: sote-asiat ja muut asiat. Sote-asioita valmistellaan omana kokonaisuutenaan ja maakunnan muita asioita omassa ”projektissaan”. Vertaisarviointi osoitti selvästi että jokaisella maakunnalla on omat strategiset kehittämislinjansa sekä niihin nojaavat ohjelma- ja hankevalinnat. Maakuntauudistuksen myötä strategiatyöhön on kuitenkin tarjolla monia uusia teemoja ja tehtäväalueita. Ajankohtaisiin kysymyksiin kuuluvat mm. seuraavat. Onko nykyisenkaltainen maakuntasuunnittelu tehokkain mahdollinen menetelmä tulevaisuuden suunnitteluun? Onko käytössä oleva suunnittelurajaus uuden maakunnan tehtäviä ja vastuita vastaava? Maakuntien suunnittelumandaattia uudistettaessa on valittava kuinka laajana uuden maakunnan strategiatyö halutaan tehdä. Lähtökohtana on nykyinen strategiatyö, joka käsittää lähinnä aluekehittämisen ja jota resursoidaan maakunnan ja ELY -keskuksen rahoituksella. Laajimmillaan maakuntastrategia voisi olla ”strateginen sateenvarjo” jonka alle on koottu sekä sote että muut maakunnan omalle vastuulle tulevat asiat. Kolmen maakunnan yhteistyössä tekemä vertaisarviointi velvoittaa pitämään esillä kysymystä maakuntien välisestä yhteistyöstä maakuntauudistuksen myötä muuttuvassa tilanteessa. Onko kolmella suurella maakunnalla yhteensopivia tai yhteen sovitettavia strategisia ja ohjelmallisia tavoitteita, joissa yhteinen edunvalvonta olisi niiden kaikkien intressien mukaista.

7

Maakuntasuunnittelu uudessa maakunnassa Pääministeri Sipilän hallituksen maakuntauudistuksella Suomen julkinen hallinto ja palvelut järjestetään kolmella tasolla: valtio – maakunta – kunta. Uudistus tuo maakunnalle vahvan ja tärkeän roolin palvelujen järjestäjänä, vähentää kunnan vastuuta ja merkitystä sekä edellyttää uutta tehtävien jakoa valtion ja maakunnan välillä. Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen liittojen toteuttama vertaisarviointi koski maakuntaohjelmia, joilla ohjataan lähinnä aluekehittämistä. Huomion kohteena olivat alueen elinkeinot, tuotanto ja palvelut, joihin voidaan maakunnan toimenpitein suoraan tai välillisesti vaikuttaa. Huomion kohteena oli myös maakunnan liiton ja sen kumppaneiden, esim. ELY-keskus, rahoitusinstrumenttien käyttö ja niiden ohjaaminen. Uudessa maakunnassa alueellinen kehittäminen ja sen suunnittelu tapahtuu maakuntauudistuksen myötä muuttuneessa asetelmassa. Hallituksen linjausten mukaisesti maakunta vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisesta kehittämisestä ja sen rahoittamisesta, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta, alueellisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä muista maakunnalle lain perusteella määrättävistä tehtävistä. Maakuntastrategian näkökulmasta uuden maakunnan tehtävät ovat merkitykseltään hyvin erilaisia. Sosiaali- ja terveyspalvelut, ”Sote-asiat”, on valmistelussa otettu omaan tarkasteluun. Niitä ei sisällytetä tähän tarkasteluun vaikka ne ovat volyymiltaan suurin ja maakunnalle myös strategisesti erittäin tärkeä tehtäväalue. Muiden kuin sote-asioiden osalta uuden maakunnan tehtävät voidaan ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti: 1. maakuntastrategia, maakuntakaava, alueiden käyttö ja liikennejärjestelmätyö 2. elinkeinot, työllisyys, aluekehittäminen ja rahoitus 3. maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä 4. pelastustoimi ja varautuminen Maakunnan rooli suunnitteluorganisaationa ja kehittämisen yhteistyöosapuolena muuttuu. Sipilän hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen maakunnille. Se merkitsee mm. ELY-keskusten häviämistä. Maakunnalle tulee johtava rooli alueellisen strategian laatimiseen ja toteuttamiseen. Se voi joko pitäytyä tähän asti sovelletussa tulkinnassa ja rajauksessa maakuntastrategiasta ja sen vaikuttamisalueesta tai määritellä uudelleen teemat ja alueet, jotka strategia kattaa ja joihin sillä pyritään vaikuttamaan. Edellä mainittu ryhmittely neljään alueeseen tarjoaa lähtökohdan ko. rajaukseen ja määrittelyyn. Uuden maakunnan strategian kattavuutta ei juuri käsitelty maakuntastrategioiden vertaisarvioinnissa, mutta prosessin yhteenvetovaiheessa, elokuussa 2016, tuntuu selvältä että uuden maakunnan strategian valmisteluun on syytä sisällyttää ainakin ryhmät 1, 2 ja 3. Ne kaikki ovat maakunnan kehityksen ja toimintakyvyn kannalta tärkeitä tehtävä- ja vastuualueita, joihin on syytä kiinnittää

8

strategisen tason huomiota ja ohjausta. Uudistuksen myötä maakunnan suunnitteluympäristö muuttuu. Osallistuminen strategian laadintaan ja suunnitteluprosessiin perustuu jatkossa nykyistä enemmän käsiteltävien sisältökysymysten tärkeyteen ja osapuolten omaan aktiivisuuteen kuin omistajuuteen tai resurssien koordinoinnin tarpeeseen. Maakuntien vastuiden kasvaessa ja resurssien vahvistuessa suunnittelun painotus muuttuu alueen toimijoiden yhteistä tavoitetilaa hakevasta neuvottelusuunnittelusta enemmän maakuntaorganisaation ja maakunnan oman toiminnan suunnitteluun.

Vertaisarvioinnin työpaja Tampereella 17.2.2016. Aluekehittäminen tapahtuu silloin enemmän maakuntaorganisaatioiden / maakunnan omien toimintojen kautta, ja aluekehityksen suunnitteluteemat lähentyvät maakunnan muiden vastuualueiden strategisia tarpeita kuten ympäristö, hyvinvointi, kestävyys, saavutettavuus, osaaminen ja työllisyys. Samalla kolmansiin osapuoliin kohdistuu nykyistä vähemmän odotuksia esimerkiksi liittyen suunnitteluyhteistyöhön tai toteutukseen, ja maakunnan aluekehityssuunnittelu etääntyy esim. kuntien elinkeinopoliittista intresseistä. Elinvoimateemaisessa, elinkeinoja ja kilpailukykyä koskevassa kehittämisessä kunnat voivat säilyä kehittämiskumppaneina esimerkiksi sellaisissa kysymyksissä kuin osaajien ja investointien houkuttelu, asuminen ja liikkuminen, innovaatio- ja alustakehittäminen sekä matkailu ja kulttuurikehittäminen. Suoran maakuntavaalin myötä katkeaa kuntien omistajasuhde maakuntaan. Se vähentää kuntien sananvaltaa suunnittelukysymysten käsittelyssä, ja maakuntasuunnittelun strategiavalinnat voidaan tehdä aiempaa enemmän koko maakunnan näkökulmasta. Suurten kaupunkien resurssit ja näkemykset ovat silti merkittäviä myös koko maakuntaa koskevassa kehittämisessä ja edellyttävät yhteen sovitettavaa suunnittelua koko maakunnan mitassa.

9

Yhteisymmärryksen ja yhteistyön tarve maakunnan toimijoiden välillä säilyy, ja maakunta on jatkossakin luonteva alueellisen yhteistyön kokoaja ja kehittäjä. Uusien maakuntien kehittäjärooli edellyttää niiltä myös kykyä ja valmiutta tutkimustiedon hyödyntämiseen ja välittämiseen. Siksi yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat uusille maakunnille erityisen arvokkaita yhteistyökumppaneita. Vahvemmat resurssit saattavat tehdä maakunnista uskottavampia kumppaneita myös valtiolle, mutta samalla voi myös syntyä vaikutusvaltaan liittyvä kilpailuasetelma maakunnan ja valtion välille. Aluekehitysasioissa kumppanuutta valtion kanssa kuitenkin tarvitaan. Sitä edellyttävät erityisesti EU-tavoitelinjausten ja EU-rahoituksen soveltaminen sekä laajojen, koko valtakuntaa koskevien kysymysten hallinta, esimerkiksi liikennejärjestelmäkehittäminen tai innovaatio- ja tutkimustoiminnan vahvistaminen. Maakuntien keskinäisessä yhteistyössä ei jatkossa korostuneesti ole kyse joukkovoiman kokoamisesta valtion vastapainoksi, mutta sisältökehittämisessä ja suunnittelumenetelmien jalostamisessa yhteistyö maakuntien välillä on silti jatkossakin järkevää, varsinkin uuden maakuntahallinnon rakentumisvaiheessa. Uudistuvat maakunnat tarvitsevat suunnittelukäytäntöjä ja -menetelmiä, joilla sisällöiltään laajenevaa ja resursseiltaan nykyistä itsenäisempää mutta silti muiden alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä tapahtuvaa aluekehittämistä voidaan tehdä. Tehty vertaisarviointi antaa aineksia sellaisen uudistuvan suunnitteluotteen vahvistamiseen, jossa systemaattisesti, tulevaisuusorientoituneesti ja kumppanuusperustaisesti haetaan maakuntien parasta tulevaisuutta. Erilaisiin tulevaisuuksiin varautuminen ja muutosjoustava strateginen toiminta sopivat hyvin uusien maakuntien suunnittelulliseksi ideaksi. Maakuntaviranomaiselta edellytetään jatkossakin avoimuutta ja monipuolisten osallisuuskäytäntöjen tarjoamista. Niiden muotoja on myös jatkuvasti syytä kehittää yhteiskunnan, sen suunnittelutarpeiden ja osallistumiskanavien muuttuessa.

10

Vertaisarvioinnin toteuttaminen

Lähtökohdat Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista velvoittaa, että maakuntaohjelmat arvioidaan vähintään kerran ohjelmakaudessa. Syksyllä 2015 Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnan liitot päättivät toteuttaa meneillään olevan vaalikauden maakuntaohjelmien / -strategioiden arvioinnin keskinäisenä vertaisarviointina. Liitot päättivät yhteisestä sabluunasta, jota maakunnan liittojen asiantuntijat käyttivät tehdessään arviota naapurimaakunnan ohjelmasta. Sovittiin yhteisistä työpajoista, joissa esiteltäisiin ja analysoitaisiin tarkasteltavana olevaa maakuntaohjelmaa. Seuraavassa vaiheessa arvioinnin tulokset esiteltiin myös sidosryhmien edustajille, joiden kommentit on liitetty mukaan arvioinnin raportointiin. Prosessin päätteeksi arvioinnin tulokset ja kokemukset esiteltiin keskushallinnon edustajille.

Tavoitteet Vertaisarvioinnin tavoitteet määriteltiin seuraavasti: 1. varmistaa ja kehittää maakuntastrategioiden ja -ohjelmien laatua, 2. hankkia lisää osaamista maakunnan liitoille, maakuntasuunnitteluun ja sidosryhmäsuhteisiin

sekä 3. valmistautua maakuntasuunnittelun ja -kehittämisen nähtävissä oleviin muutoksiin.

Suunnittelu Maakuntaohjelmien vertaisarviointia ohjasi ohjausryhmä, jonka jäseninä olivat aluekehittämisen vastuuhenkilöt kolmesta maakunnan liitosta. Työn suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi fasilitaattori, joka valittiin tarjouskilpailun kautta joulukuussa 2015. Vertaisarvioinnin ohjausryhmä

Nimi Tehtävä Organisaatio

Jukka Alasentie Marko Mäkinen Mari Kuparinen Tarja Nuotio Veli-Matti Kauppinen

Aluekehitysjohtaja Suunnittelupäällikkö Elinkeinopäällikkö Aluekehitysjohtaja Erikoissuunnittelija

Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto

Vertaisarvioinnin fasilitaattorina toimi FM Lauri Kuukasjärvi. Vuoden 2016 alussa tehtiin suunnitelma vertaisarvioinnin toteuttamisesta kesäkuun loppuun mennessä. Vertaisarvioinnissa maakunnan liittojen asiantuntijat perehtyivät ja arvioivat naapurimaakunnan ohjelman, laativat arvioinnista esityksen ja esittivät sen arviointityöpajassa.

11

Arviointityöpajoissa esitelty aineisto päätettiin analysoida ja jäsentää esiteltäväksi maakunnan liittojen sidosryhmille järjestettävässä seminaarissa. Päätettiin myös että prosessin lopussa tulokset esitellään kansallisella tasolla keskushallinnon edustajille. Lisäksi työn valmistuttua arvioidaan prosessin toimivuus ja työn tulokset. Vertaisarvioinnin aikataulu

12/2015 1/2016 2/2016 3/2016 4/2016 5/2016 6/2016

Arviointi-sabluunan

työstäminen

Yleiset valmistelut Työpajojen valmistelut

3.2. Työpaja Turku 10.2. Työpaja Helsinki 17.2. Työpaja Tampere

Työpajojen tulosten jäsentäminen 30.3. Työpaja Turku

6.4. Työpaja Helsinki 13.4. Työpaja Tampere

Työistunnon valmistelu Työistunto keskushallinnon edustajille

Prosessin analyysi ja arviointi Tulosseminaarin valmistelu Tulosseminaari

Työpajat

Vertaisarvioinnin työpajat järjestettiin helmikuussa 2016 Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Työpajojen alussa isäntänä toimivan liitto esitteli arvioinnin kohteena olevan maakuntaohjelman. Sen jälkeen pääarvioijana toimivan liiton asiantuntijat esittivät siitä tekemänsä arvion. Arviot oli tehty ja ne esiteltiin työtä varten kehitettyä sabluunaa käyttäen. Vertaisarvioinnissa käytetty sabluuna sisälsi seuraavat teemat:

1. Tilannearvio • mikä on strategiassa (ohjelmassa) tunnistettu kehitystarve tai -ongelma? • miten ja miltä tietopohjalta arvio on tehty • miten tilannearvio huomioi alueen muutosjoustavuuden (resilienssin)? • miten tilannearviota päivitetään (huom. olemassa olevat seurantajärjestelmät)?

2. Interventiologiikka

• mihin asioihin strategia pyrkii vaikuttamaan? • mikä on strategian vaikutusketju päämääristä toimenpiteisiin • mitä vaikuttamiskeinoja ja -kanavia sekä kumppanuuksia strategia tunnistaa?

12

3. Muutosagenda • minkä asioiden on tarkoitus muuttua strategian johdosta? Mitä asioita strategia pyrkii

säilyttämään/turvaamaan? • miten dynaaminen/ staattinen strategia on suhteessa toimintaympäristön muutokseen

(resilienssi)? • miten strategia pyrkii aikaansaamaan tavoittelemansa muutokset?

4. Työkalupaletti

• mitä toteutusinstrumentteja strategialle on tunnistettu? • kenen resursseja ja mitä yhteistyötahoja strategia tavoittelee? • millaisia muutosjoustavuutta (resilienssiä) lisääviä toimia on tunnistettu? • onko toteutuskeinojen mittakaava tavoitteidenmukainen? • millainen on strategian seuranta ja sen työkaluvalikoima; päästäänkö seurannalla kiinni

strategian tavoitteisiin (ml. SOVAus)?

5. Vaikuttavuus • onko strategian avulla edetty valittuun suuntaan? • onko sillä saatu haluttuja vaikutuksia, ja jos ei niin miksi ei? • onko ja miten vaikuttavuutta pyritty mittaamaan?

6. Kytkennät alueelliseen ennakointi- ja tulevaisuustyöhön

• onko ennakointityötä hyödynnetty strategiaprosessissa? • miten ennakointinäkemykset ilmenevät strategiassa?

7. Muita näkökulmia

• esim. valmisteluprosessin ominaisuudet, viestintä, sitoutuminen

Työpajassa esitettävää arviointia varten pääarvioijan asiantuntijat olivat analysoineet arvioinnin kohteena olleen maakuntaohjelman yllä olevan jaottelun mukaan. Jokaisen teeman kohdalla arvioija laati teeman kokonaisarvioin (vastauksen ydin) ja eritteli ohjelmassa havaitut onnistumiset ja hyvät käytännöt sekä ohjelman ongelmat ja puutteellisuudet. Lisäksi arvioija esitti kehittämissuositukset, joilla ohjelman laatua ja vaikuttavuutta voisi parantaa.

Sidosryhmätyöskentely

Ohjausryhmän helmikuun kokouksessa vertaisarvioinnin ohjausryhmä päätti että kolmen erillisen tulostyöpajan sijasta järjestetään yksi kolmen maakunnan yhteinen sidosryhmäseminaari, johon kutsutaan kaikkien maakuntien liittojen sidosryhmien edustajia.

13

Seminaarissa esiteltiin vertaisarvioinnin tuloksia ja kuultiin sidosryhmien edustajien kommentteja ja arvioita maakuntaohjelmista, niiden laatimisesta ja merkityksestä. Huomiota kiinnitettiin myös siihen miten maakuntauudistus muuttaa liittojen asemaa ja maakunnallista suunnittelua. Sidosryhmäseminaari järjestettiin 17. toukokuuta 2016 Helsingin Messukeskuksessa. Seminaarin ohjelma on tämän raportin liitteenä. Tilaisuuteen osallistui noin 70 aluekehittämisen yhteistyöosapuolta. Seminaarissa alusti Turun yliopiston maantieteen professori Jussi Jauhiainen maakuntasuunnittelun haasteista. Hän tarkasteli maakuntaa 1) välitilana, 2) globaalin ja lokaalin pyörteissä, 3) tulevaisuuden strategiana, 4) tilivirastona sekä 5) osallisuuden verkostona. Professori Jauhiaisen esitelmä on tämän raportin liitteenä. Seminaarin toisessa osuudessa esiteltiin maakuntaohjelmien vertaisarvioinnin tulokset, Uudenmaan liitto esitti arvioin Varsinais-Suomen strategiasta, Pirkanmaan liitto esitteli arvionsa Uusimaa-ohjelmasta ja Varsinais-Suomen liitto arvionsa Pirkanmaan ”Rohkee, mutta sopii sulle” -maakuntastrategiasta. Sidosryhmien puheenvuoroina kuultiin Laurea ammattikorkeakoulun vararehtorin esitys Uusimaa-ohjelmasta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategiapäällikön kommentti otsikolla ”Miten maakunnan strategiaprosessi palvelee viranomaisten välistä yhteistyötä?” sekä Tampereen kauppakamarin esitys Pirkanmaan strategian valmistelusta, itse strategiasta, strategian merkityksestä ja sen ohjausvaikutuksesta. Seminaarin päätteeksi järjestettiin paneeli, jossa kolme maakuntajohtajaa kommentoivat toteutettua vertaisarviointia. Paneelin toisena teemana oli näköpiirissä oleva maakuntauudistus. Uudistuksen tilanteesta kertoivat valmistelutyöhön osallistuvat työvoima- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Taina Susiluoto sekä kansanedustaja Annika Saarikko. Maakuntajohtajat ja seminaarin osanottajat osallistuivat asiasta käytyyn keskusteluun. Uudenmaan maakuntastrategian tulosten esittelyä varten järjestettiin lisäksi toukokuun lopulla tilaisuus Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY -keskuksen henkilökunnalle.

Vertaisarvioinnin tulokset ja kehittämisehdotukset Työpajoissa esitetyistä ja keskustelluista arvioinneista tehtiin maakuntakohtaiset yhteenvedot, jotka toimitettiin kunkin maakunnan hyödynnettäväksi. Kolmen maakunnan arvioinneista tehtiin yhteenvetoesitys, joka on tämän raportin liitteenä. Seuraavilla sivuilla esitellään maakuntakohtaiset kehittämisehdotukset. Ne ovat luettavissa myös yhteenvetoesityksestä, joka on tämän raportin liitteenä.

14

Uusimaa-ohjelmaan tehdyt kehittämisehdotukset

1. Olisi hyödyllistä avata Uudenmaan roolia kansallisesti ja tunnistaa maakunnalle tärkeät verkostosuunnat keskeisten sisältökärkien ja – toimijoiden kannalta

2. Tulisi pohtia miten Uusimaa vaikuttaa muiden alueiden kehitykseen; • miksi se on niille tärkeä ja toisaalta, miksi se tarvitsee muita alueita?

3. Voisi pohtia ja kuvata millainen on sosiaalisesti eheä ja monikulttuurinen Uusimaa 2040

4. Voisi esittää innostavasti mitkä asiat ja tekemiset nostavat Uudenmaan Itämeren alueen kärkeen

5. Ohjelman vaikuttavuutta kannattaa etsiä muualtakin kuin hallinnon tasojen toiminnasta

6. Kannattaa hyödyntää yhteiskehittämisen, avoimuuden ja osallistamisen keinoja

7. Rahoituksen ja työmenetelmien syvempi konseptointi toisi lisää potentiaalia toteuttamiseen

8. Ohjelman valintojen pohjalta voisi suunnitella ja käynnistää sarjan nopeita kokeilutoimia

9. Erityinen profilointi, ”kilpailijoiden päihityskikka”, toisi Uudenmaan muutosagendaan lisää terävyyttä

10. Tekstin, tarinan, narratiivin parantaminen; • Uusimaa-ohjelma jäisi paremmin mieleen innostavammasta, tarinallisemmasta esitystavasta

11. Tulisi kiinnittää huomiota alueen toimijaverkoston työskentelyä kehittävään ideointiin, sisällyttää sitä koskevaa kehittämistyötä myös ohjelman toimenpiteisiin sekä varautua resursoimaan ja johtamaan sitä

12. Muutoksiin tähtäävät toimenpiteet voisi kuvata kronologisesti poluttamalla; • mistä aloitetaan, miten edetään ja millaisten välietappien päässä strategiset tavoitteet ovat?

13. Toimenpiteiden selkeämpi vastuuttaminen olisi vahvempi viesti eri toimijoiden rooleista ja työnjaosta toteutustoimissa

14. Hanketasoa ja yksittäisiä operaatioita lähestyvät toimenpidemäärittelyt voisi jättää toimeenpanosuunnitelmaan

15. Jatkossa tarkasteluun kannattaa valita keskeiset indikaattorit, joita seurataan

16. Ohjelmassa voisi kuvata tarkemmin tavoitteiden operationaalistamista, toiminnaksi tekemistä ja toimijoita omine vastuu- ja toteutusalueineen

17. Hanketarkastelua kannattaisi tehdä keskeisimpien seurantaindikaattoreiden pohjalta, jolloin olisi

helpompaa priorisoida tavoitteitakin

15

18. Tulisi tavoitella mahdollisimman saumatonta ennakointi- ja ohjelmatyön prosessien limittämistä

19. Ennakointityö tarvitsee tietyn tilauksen, ja strategiaprosessien tietotarve tarjoaa sen luontevasti

20. Kannattaisi miettiä missä määrin ohjelmatyö, kehitysympäristöjen ja innovaatiorakenteiden

kehittäminen, analysoidut koulutustarpeet tai innovaatiot mahdollistava kaavoitus ovat alueellista ennakointi- ja tulevaisuustyötä

21. Tulosten saamiseksi on varmistettava onko vastuutahoilla kyvykkyyttä seurata vastuualueidensa kehitystä

22. Digitaaliset business intelligence -työkalut voisivat tuoda tähän apua (”RIS3-työkalut”); • tällöin ei tehtäisi vain hanketoteutuksen seurantaa vaan maailmalla tuotetun tiedon

laajempaa analyysiä

Varsinais-Suomen strategiaan tehdyt kehittämisehdotukset:

1. Tarvitaan syvällisempi, ajantasainen ja tulevia muutoksia kartoittava toimintaympäristön analyysi

2. Kehittämisrahoituksen parempi huomioiminen toisi konkretiaa strategian toteutukseen

3. Kumppanuusfoorumikonseptia voisi selkeyttää, jotta strategian vaikutusketju päämääristä toimenpiteisiin olisi läpinäkyvämpi

4. Ohjelmatyössä olisi hyvä huomioida EU:n strategiat (EU 2020, Urban Agenda, Itämeri-strategia) laajemmin kuin nyt on tehty

5. Visioon kaivattaisiin lisää muutosnäkökulmaa ja dynaamisuutta (+mitattavuutta). kehittämisen suunnat ja sisällöt olisi tuotava paremmin esiin

6. Kumppanuusfoorumin ja -tapaamisten eri teemoihin voisi valmiiksi yhdistää niihin soveltuvia rahoitusinstrumentteja. • se tukisi myös toteuttajaorganisaatioita toimeenpanon rahoitusta suunniteltaessa

7. Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi edellyttää pitkän aikavälin seurantaa • aluetiedon jalostaminen avoimeksi dataksi edistäisi kumppanuutta ja maakuntaohjelman

tavoitteiden saavuttamista

8. Yhteisissä tulevaisuustarkasteluissa löydettyjen kehittämismahdollisuuksien ja varautumistarpeiden jäsentäminen ja kytkeminen strategisiin valintoihin vahvistaisi valittujen toimenpiteiden perusteluja

16

9. Maakunnan kehittymismahdollisuuksien arvioinnin kannalta vertailu maakunnan aikaisempaan tilaan antaisi paremman pohjan valinnoille.

10. Ohjelmatyölle rinnakkaisissa prosesseissa tehtyjen aluerakenne- ja saavutettavuustavoitteiden (karttojen) tarkempi analysointi suhteessa ohjelman tavoitteisiin olisi hyödyksi.

11. Kumppanuustoimijoiden rooli ja niiden työn merkitys (esimerkiksi tehdyt kumppanuuslupaukset) olisi hyvä avata selkeämmin

Pirkanmaan strategiaan tehdyt kehittämisehdotukset 1. Strategiassa on looginen ja kronologisesti etenevä kehittämispolku;

• luettavuutta ja ymmärrettävyyttä voitaisiin visualisoinnin keinoin silti parantaa

2. Esittämistapa/tekniikka on ongelmallinen; • Pirkanmaan maakuntastrategia antaa tulevaisuuseväitä, mutta niitä ei hyödynnetä aivan

loppuun asti

3. Future telling voisi olla hyvä viestinnän väline

4. Strategiassa on määritelty vaikuttaminen rakennerahaston rahoituksen, Makeran ja ELY:n resurssien kautta; • entä muut instrumentit?

5. Strategiassa esitetään vain listaus hankkeista; • kannattaisi konkretisoida ja linkittää miten hankkeet palvelevat muutostavoitetta • muutosagendan onnistumisen kannalta toimijoiden osallistaminen tulisi olla selvästi

konkreettisempaa – tilannekuvamääritys olisi tarpeen vastuuttaa

6. Seuranta pitäisi jatkossa suunnitella strategian laatimisen rinnalla, jotta seurantatyökalut vastaisivat strategian tavoitteisiin mahdollisimman hyvin

7. Ennakointi ja tulevaisuustyö perustuu pitkälti joukkoistamiseen ja verkostoihin • tämän toteutumisen arviointi olisi tarpeen • jatkumon toteutuminen laajasta osallistamisesta, työpajoista ym. olisi hyvä kuvata

8. Tulevaisuuskuvien päivittäminen; miten valituilla poluilla toimitaan ja reagoidaan

17

Sidosryhmäkommentit Vertaisarvioinnin sidosryhmäseminaariin 17.5.2016 osallistui noin 70 maakunnan liittojen ja sidosryhmien asiantuntijaa. Seminaarissa kuultiin liittojen arviot naapurimaakunnan strategiasta sekä kolmen eri sidosryhmän – korkeakoulu, kauppakamari ja ELY-keskus – kommentit ja arvioit maakuntastrategioista, niiden valmistelusta, merkityksestä ja ohjausvaikutuksesta.

Tampereen kauppakamari

1. Strategian valmistelusta

A) Strategian valmistelu tehtiin helpoksi: • Olemassa oleva strategiat pohjana • Selkeä valmisteluprosessi • Asiantuntijatyöpajoissa myös yrityksiä mukana • Yrityskenttä osallistettiin kiitettävästi

B) Strategiatyöstä saatiin lisäarvoa: • Uskallusta ajatella toisin • Jonkin verran kuitenkin kritiikkiä yrityskentästä

2. Strategiasta

A) Toimialanäkökulmasta kohdennus nykyisille vahvoille toimialoille tai klustereille B) Selkeitä linjauksia ja valintoja (huomioiden talous ja elinkeinojen muutostarpeet) C) Rahoitusta korkeakoulujen yhteishankkeisiin D) Tuotekehitys, kasvu ja kansainvälistyminen (yritysten tukeminen muutoksessa) E) Pääosa valituille kärkitutkimusaloille F) Päätieverkko ja päärata

3. Strategian merkityksestä ja ohjausvaikutuksesta yritysnäkökulmasta

A) Pirkanmaalla niukasti julkisia pelimerkkejä B) Merkittäviä uudistuksia ei voida ostaa, rahoitus parhaimmillaan katalysoi C) Maakuntastrategia ei juurikaan puhuttele yrityksiä (elinkeinorakenteiden uudistaminen) D) Yritystukien osalta mielipiteet jakaantuvat yrityskentässä E) Maakuntakaava 2040 prosessi hyödyllinen, riittävän konkreettinen ja ”visuaalinen”, sen yhteydessä käyty paljon kasvu-, kansainvälistymis-, ja t&k-dialogia

18

Laurea ammattikorkeakoulu

1. Uusimaa-ohjelma on ollut hyvä kehys Laurea Ammattikorkeakoulun strategian rakentamisessa ja sitä on käytetty täysimääräisesti hyväksi

2. Korkeakoulun palveluiden loppukäyttäjänä on ihminen, ja siihen sopii erinomaisesti Uusimaa-ohjelman luonnehdinta: ”Uusimaa – helppo tulla, olla ja toimia”

3. Laurean strategiassa ”Vuorovaikutuksessa tutkien ja kehittäen etsitään, löydetään ja ratkaistaan”. Uusimaa – Älykkään kasvun kehto antaa siihen erinomaista tukea

4. Korkeakoululle tärkeitä ovat verkostot ja vastuullisuus, joiden kautta rakennetaan sosiaalisesti eheän ja monikulttuurisen Uusimaan kehittymistä

5. Uusimaa-ohjelma johtaa meidät yli rajojen!

Varsinais-Suomen ELY-keskus ELY-keskukset ovat maakunnan liittojen tärkeimpiä kumppaneita aluesuunnittelussa ja -kehittämisessä. Varsinais-Suomen ELY-keskus esitti kommenttinaan seuraavaa: Maantieteellisesti Suomi sijaitsee vähän syrjässä. Olemme kaukana maapallon ja Euroopan todellisista kasvukeskuksista, ja harva todellinen ammattilainen valitsee Suomen asuin- tai työpaikakseen. Miten varmistetaan yhteistyö, verkostot ja jaetut tavoitteet mahdollisimman suuren vaikutuksen saamiseksi? Kolme maakuntaa – Uusimaa – Pirkanmaa – Varsinais-Suomi – kattavat noin puolet koko Suomen työpaikoista, toimipaikoista ja liikevaihdosta sekä reilusti yli puolet Suomen KIBS-toimialojen työpaikoista, toimipaikoista ja liikevaihdosta. • Miten pidämme huolta siitä, että kovasta sisäisestä uudistustyöstä huolimatta kasvukolmio saa

sille kuuluvan paikan valtakunnan tason päätöksenteossa? Jos katseemme nyt on kiinnitetty vain uuteen maakuntahallintoon, niin emme osu yhtään sen korkeammalle. • Maakuntastrategiat ulottuvat vuoden 2019 jälkeiseen aikaan • Missä rakennetaan Suomen todellinen kehitys?

Tilaisuuden viestiseinältä

• Maakunnan paikka Suomessa muuttuu, kun se ei ole enää pelkkä suunnittelukone. Tarvitaan uusi itseymmärrys

• Yhdessä rakennetaan mielekkäät tulevaisuuspolut • Uusissa maakunnissa tarvitaan, jos ei strategioita – niin ainakin strategista ajattelua • Miten osallistetaan ei e-ihmiset ja muut oliot? • Osallisuus ei saisi tarkoittaa konsensuksen hakua, mutta konfliktien hyödyntäminen edellyttää

toistensa ymmärtämistä • Voiko Uusimaa-ohjelma olla muuta kuin hieman väritön ohjelma kun Helsinki, Espoo ja Vantaa

ovat vahvoja vetureita?

19

• Varsinais-Suomen strategiassa kumppanuus on hieno, ellei peräti loistava ”punainen lanka” • Varsinais-Suomi seuraa sitoutuneesti maakuntaohjelman toteutumista • Ylihuomisen tulevaisuus rakentuu tämän päivän ja huomisen valinnoille. Polulla pysymisen

arviointi on erityisen tärkeää yllättävien ja ennakoimattomien muutosten tuomissa päätös- ja valintatilanteissa

• Suomen tulevaisuus on vahvoissa ja luovissa maakunnissa. Pirkanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi ovat eturivissä tässä kehityksessä

• Maakuntauudistus on myös uutta kasvupolitiikkaa. Ytimessä on markkinoiden hyödyntäminen

Liitteet Arviointiraporttien yhteenveto Kehittämisehdotusten yhteenveto Sidosryhmäseminaari 17.5.2016 ohjelma Maakuntasuunnittelun haasteet tänään ja huomenna; Prof Jussi Jauhiainen, Turun Yliopisto Pirkanmaan maakuntastrategia, sen merkitys ja ohjausvaikutus; Johtaja Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Miten maakuntastrategiaprosessi palvelee viranomaisten yhteistyötä; Strategiapäällikkö Timo Metsä-Tokila, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vaikuttavuutta yhteisellä tahkotilalla – Uusimaa-ohjelman merkitys korkeakoululle; Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta, Laurea Ammattikorkeakoulu Työistunto 10.8.2016 keskushallinnon edustajien kanssa - Muistio