RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan

julkaisema tiedotuslehti

5. Vuosikerta N:o 2/62 Kesäkuu 1962

RANNIKON PUOLUSTAJAT YHTYVÄT KILLAKSI

Asevelvollisuuskauden ja sotavuosien yhdessäolon aikana syntynyt yhteenkuuluvaisuu-den tunne on kestävimpiä niistä monenlaisista siteistä, joita kohtalo ihmisten kesken sol-mii. Vaikka tiet eroaisivat pitkiksi ajoiksi, on aina mieltä lämmittävää tavata "ruotu-kaveri" tai "aseveli" ja johtaa keskustelu yhteisiin kokemuksiin — olivatpa ne sitten kovia tai hilpeitä. Lähinnä tämänlaisissa merkeissä on jatkuvasti järjestetty tilaisuuk-sia, joissa ase- ja aselajiveljeyden luomaa yhteyttä on uudistettu.

Vaikka rannikkojoukoissa palvelleita on eri tahoilla maata silloin tällöin — minkä yk-sikön miehet useammin, minkä harvemmin — koottu yhteisiin tilaisuuksiin, on yhteys yleensä ollut epäsäännöllistä ja järjestymätöntä. Sitäpaitsi on muodostunut piirejä, jot-ka osanottajiin nähden ovat pakostakin olleet suljettuja. Kokoontumisen ja yhteyden-pidon tarve on kuluneen kevään aikana synnyttänyt yhdistysmuodon, jolla on toiveita poistaa tähänastiset puutteet. Vasfikään perustettu Rannikon Puolustajain K il-t a siihen myöhemmin liittyvine paikallisosastoineen tarjoaa kaikille rannikkojoukoissa pal-velleille tulon kiltaveljeyden piiriin.

Killan puitteissa on meillä mahdollisuus monenlaisten siltojen rakentamiseen —- ikäluokkien erillään olo voidaan torjua, kun tavoitteena on saada samaan joukkoon

kaikenikäiset rannikon puolustajat, — sotilasarvot eivät muodosta luokittelua, vaan kilta ottaa piiriinsä yhtä hyvin tykki-

miehen kuin kenraalin, •— sekä aktiivipalveluksessa olevat että reserviläiset löytävät toisensa leppoisan "sivii-

limäisen" yhdessäolon tunnelmissa, — yhteisten tilaisuuksien avulla voidaan rannikon asukkaita ja sen puolustajia saada

tutustumaan toisiinsa. Menneet yhdessäolon ajat, oma aselaji ja joukko-osasto ovat ne tekijät, jotka vetä-

vät meitä yhteen. Mutta jääminen pelkkien muisteloiden varaan tekisi killan toiminnan perin yksipuoliseksi. Rannikon puolustajien kokoaminen kiltaveljeyden piiriksi tulee mer-kitsemään myös tulevaisuutta ajatellen maa n puolustushengen elävänä pitämistä — nykyhetken suomalaisen maanpuolustushengen, joka ei kiihdytä vihaa mihinkään ilman-suuntaan päin, vaan kohottaa meidät antamaan arvoa maamme itsenäisyydelle ja sen ran-nikkojen koskemattomuudelle. Tällaisen hengen luominen ja sen ylläpitäminen valmistaa meidät kohtaamaan koviakin päiviä, joita emme halua odottaa, mutta joihin meidän kui-tenkin on varauduttava.

RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN F*ERUSTAVA KOKOUS OLI 16. 4. 62

Helsingissä Katajanokan Upseerikerhossa pi-dettiin 16. 4. 62 evl N S i m o s e n avaama ko-kous, jonka osanottajat olivat rannikkojou-koissa palvelleita henkilöitä. Kokouksessa, jon-ka puheenjohtajana toimi eversti A E L y y -t i n e n ja sihteerinä kapteeni V H e i n i k a i -n e n päätettiin perustaa Rannikon Puolusta-jain Kilta r.y. ja vahvistettiin sille säännöt, jotka julkaistaan tässä lehdessä.

Killan puheenjohtajaksi valittiin ekonomi, yliluutnantti Eero S a l o v a a r a ja johtokun-nan muiksi jäseniksi lainopin kand., kapteeni V H e i n i k a i n e n , toimistoesimies, ylikersant-ti Yrjö H e i n o n e n , ye-eversti Väinö K a r -v i n e n , toiminnanjohtaja, ylivääpeli Aarre U L e h t o n e n , eversti Arvo Erkki L y y t i n e n , konttoripäällikkö, yliluutnantti Olavi N i s s i -nen, toimittaja, vääpeli Mauno R a t i a , eko-nomi, kapteeni Kai Arvid R y d m a n , ye-everstiluutnantti Norman Adolf S i m o n e n ja muurari, korpraali Viljo V y y r y l ä i n e n .

Myöhemmin pitämässään kokouksessa valit-si johtokunta varapuheenjohtajaksi eversti A E Lyytisen.

Killan tilintarkastajiksi valittiin ekonomi,

kersantti Urho A i n t i l a ja ye-majuri E B L i u s v a a r a sekä heidän varamiehikseen toimitusjohtaja, luutnantti Helmer Elof E k -b l a d ja merkonomi, kapteeni Harry I g n a -t i u s .

Kokous päätti, että Killan varsinaisilta jä-seniltä ja naisjäseniltä peritään jäsenmaksua 300 markkaa vuodessa sekä ainaisjäseniltä 3000 markkaa ja kannattavilta jäseniltä 6000 markkaa kertakaikkisena jäsenmaksuna. Jäsen-maksuihin sisältyy Rannikon Puolustaja-lehden tilausmaksu.

Suoritetussa jäsenmerkinnässä liittyi ko-kouksessa Kiltaan 14 ainais jäsentä, 71 varsi-naista jäsentä ja 6 naisjäsentä eli yhteensä 91 jäsentä.

Kokouksen kuluessa ilmoitti ye-majuri E B Liusvaara lahjoittavansa Killalle alkutoimenpi-teiden rahoittamista varten 100.000 markkaa. Suuriarvoisesta lahjoituksesta kokous esitti lahjoittajalle kiitoksensa.

Muita lahjoituksia on saatu entisen RT 2:n historia- ja avustussäätiöltä sekä Rannikkoty-kistön Upseeriyhdistykseltä kummaltakin 20.000:—.

"Rannikon Puolustajain Killan" perustavassa kokouksessa valitun johtokunnan ensim-mäiseksi tehtäväksi on annettu tehdä aloitteita paikallisosastojen perustamiseksi ja uusien osastojen ohjaaminen aktiiviseen toimintaan. Siitä innostuksesta päätellen, jolla kilta syntyi — perustavassa kokouksessa, josta ei erikoisemmin rummutettu, oli satakunta osanottajaa — ei osastojen perustaminen tuottane vaikeuksia.

Aivan erityiseksi tavoitteeksi on asetettava se, että jäsenistö muodostuu monipuoli-seksi ikäluokkiin nähden. Sota-ajan veteraanit lienee helpointa saada mukaan, kun sen sijaan nuorimpien, juuri varusmiespalveluksensa suorittaneiden, veljespiiriin kytkemi-nen vaatii enemmän ponnistelua. Jos tässä onnistutaan, on kilta-aloite löytänyt erään tär-keimmistä toimintansa edellytyksistä.

Lämmin veljeys, vanhat muistot ja yhteinen tunne velvollisuuksistamme maanpuolus-tusta kohtaan sekä mielenkiintoinen järjestötoiminta tulevat varmasti tekemään killastam-me laajojen rannikkonpuolustajajoukkojen suositun veljesjärjestön.

Rannikon Puolustajain Killan puheenjohtaja, yliluutnantti Eero Salovaara

79

SAANNOT

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1 § Yhdistyksen nimi on Rannikon Puolustajain

Kilta r.y., sen kotipaikka on Helsingin kaupun-ki ja toiminta-alue Suomen valtakunnan alue.

Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä Kilta.

Tarkoitus ja toiminta

2 §

Killan tarkoituksena on maanpuolustushen-gen kehittäminen ja ylläpitäminen, rannikko-tykistön ja rannikko jalka väen joukko-osasto-jen sekä rannikon väestön lähentäminen toi-siinsa, toiminta jäsentensä keskeisenä yhdyssi-teenä, rannikon puolustuksen piiriin kuuluvien historiallisten perinteiden ja yhteisten muisto-jen vaaliminen, rannikkotykistössä ja rannikko-jalkaväessä palvelevien varusmiesten palvelus-alttiuden kannustaminen, yhteishengen edistä-minen sekä vaikeuksiin joutuneiden sotavete-raanien tukeminen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kilta kerää perinneaineistoa, julkaisee rannikkopuolustusta käsitteleviä painotuotteita, elävöittää historial-lisia muistoja sekä järjestää juhla-, kokous-, keskustelu-, retkeily-, tutustumis- ym. saman-tapaisia tilaisuuksia, mikäli mahdollista yhteis-toiminnassa muiden samaan päämäärään pyr-kivien yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

Toimintansa tukemiseksi Kilta voi asian-omaisen luvan saatuaan harjoittaa ravintola-, elokuva- ja kustannustoimintaa, toimeenpanna arpajaisia ja keräyksiä sekä maksullisia tilai-suuksia. Kilta voi vastaanottaa lahjoituksia, jälkisäädöksiä ja testamentteja sekä omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Jäsenyyttä koskevat määräykset

3 § Killan varsinaiseksi jäseneksi pääsee jokai-

nen rannikkotykistössä tai rannikko jalkaväessä tahi niille läheiseksi katsottavassa puolustus-voimain joukko-osastossa palvellut tai palve-leva miespuolinen Suomen kansalainen, vaki-naista palvelusta suorittavia asevelvollisia kui-

tenkaan lukuun ottamatta. Jäsenet hyväksyy Killan johtokunta.

Killan kokouksissa on äänioikeus vain varsi-naisilla jäsenillä.

Killan naisjäseneksi pääsee rannikkotykistön tai rannikko jalkaväen joukko-osastossa palvel-lut tai palveleva naispuolinen toimenhaltija, sotilaskoti- tai vastaavissa tehtävissä toiminut tai toimiva henkilö sekä Killan varsinaisen jä-senen naispuolinen omainen. Jäseneksi hyväk-syminen tapahtuu samoin kuin edellä on var-sinaisesta jäsenestä sanottu. Naisjäsenet voivat muodostaa rekisteröimättömiä naisosastoja.

Killan kannattavaksi jäseneksi johtokunta voi hyväksyä vuosikokouksen määräämän ker-takaikkisen tai vuosittaisen jäsenmaksun suo-rittaneen henkilön tai oikeuskelpoisen yhtei-sön.

Killan kunniajäseneksi voi Killan vuosiko-kous johtokunnan esityksestä hyväksyä henki-lön, joka ansiokkaasti on toiminut Killan pää-määrien hyväksi.

Killan jäsenten on, kunniajäseniä lukuun ot-tamatta, suoritettava jäsenmaksu, jonka suu-ruudesta ja maksuajasta päätetään vuosiko-kouksessa.

Vuosittaisen jäsenmaksun sijasta Killan var-sinainen jäsen ja naisjäsen voi suorittaa ainais-jäsenmaksun, jonka suuruudesta päätetään vuosikokouksessa.

Killan jäsenet voivat johtokunnan suostu-muksella muodostaa epäitsenäisiä, rekisteröi-mättömiä paikallisosastoja Killan jäsenten kes-kinäistä yhteydenpitoa ja Killan tarkoitusperiä edistämään.

4 § Halutessaan erota Killasta on jäsenen ilmoi-

tettava siitä kirjallisesti Killan johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti Kil-lan kokouksen pöytäkirjaan.

Jäsenen, joka toimii vastoin Killan sääntöjä tai muuten toiminnallaan vahingoittaa Kiltaa, sen työtä ja päämääriä tai toimii muutoin Kil-lan jäsenen arvolle sopimattomasti, johtokunta voi erottaa Killasta.

Johtokunta ja sen tehtävät

5 § Killan hallituksena toimii vuosikokouksen

valitsema johtokunta, johon kuuluu puheen-johtaja ja kymmenen (10) muuta jäsentä.

11

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapu-heenjohtajan. Johtokunta valitsee myös tar-peelliset toimihenkilöt.

Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Muut johtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi. Johtokunnan jäsenistä eroaa vuosit-tain viisi (5) vuoron mukaan, ensimmäisenä vuotena kuitenkin arvan perusteella. Erovuo-rossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen.

6 §

Johtokunta kokoontuu tarpeen vaatiessa, pu-heenjohtajan kutsusta tai kun vähintään neljä (4) jäsentä sitä vaatii.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheen-johtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) jäsentä on saapuvilla.

Johtokunnan kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7 § Johtokunnan tehtävänä on: 1) johtaa Killan toimintaa sen tarkoituspe-

rien toteuttamiseksi, 2) pyrkiä yhteistoimintaan rannikkojoukko-

jen piirissä toimivien muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa,

3) edustaa Kiltaa, tehdä Killan puolesta si-toumuksia, mikäli ne eivät kuulu Killan ko-koukselle, sekä esiintyä Killan puolesta kanta-jana ja vastaajana,

4) kutsua Kilta kokoukseen ja valmistella kokouksissa käsiteltävät asiat,

5) toimeenpanna Killan kokousten tekemät päätökset,

6) vastata Killan varojen ja muun omaisuu-den hoidosta sekä huolehtia jäsenmaksujen pe-rimisestä,

7) päättää toimihenkilöiden palkkioista ta-lousarvion rajoissa,

8) päättää jäseneksi hyväksymisestä ja jä-senyydestä erottamisesta näiden sääntöjen 3 ja 4 §§:n mukaisesti sekä pitää jäsenluetteloa,

9) laatia vuosittain Killan toiminta- ja tili-kertomukset,

10) laatia vuosittain ehdotukset Killan toi-mintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi, sekä

11) hoitaa muut Kiltaa koskevat asiat, mi-käli ne eivät näiden sääntöjen mukaan kuulu jollekin muulle elimelle tai toimihenkilölle.

Valtuuskunta

8 § Killan johtokunnan neuvoa-antavana elime-

nä ja eri puolilla valtakuntaa asuvien Killan

jäsenten yhdyssiteenä toimii Killan valtuus-kunta.

Valtuuskunnan puheenjohtajan, varapuheen-johtajan ja jäsenet valitsee Killan vuosiko-kous vuodeksi kerrallaan. Valtuuskuntaan va-littakoon päällystöön, alipäällystöön ja mie-histöön kuuluvia henkilöitä.

Valtuuskuntaan kuuluu enintään kolmekym-mentä (30) jäsentä, jotka valitaan Killan var-sinaisista jäsenistä. Valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta vähintään kerran vuodessa.

Kokoukset

9 § Killan vuosikokous pidetään kunkin vuoden

maaliskuun 15 päivään mennessä. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) todetaan kokouksen laillisuus ja päätös-

valtaisuus, 2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, kaksi

sihteeriä ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, 3) esitetään Killan toimintakertomus sekä

tilit ja tilintarkastajain lausunto ja päätetään niiden hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä,

4) hyväksytään alkavan toimintavuoden toi-mintasuunnitelma ja talousarvio sekä pääte-tään jäsenmaksujen suuruudesta ja maksu-ajasta,

5) valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle,

6) valitaan valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet,

7) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille varamiehet.

8) valitaan johtokunnan avuksi tarpeelliset toimikunnat,

9) käsitellään muut johtokunnan esittämät sekä jäsenten johtokunnalle ilmoittamat, vuosi-kokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut asiat.

10 § Muita Killan kokouksia pidetään tarpeen

mukaan johtokunnan kutsusta tai milloin vä-hintään 1/5 jäsenistä tai vähintään 100 jäsentä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelyä var-ten johtokunnalta pyytää.

11 § Killan kutsuu kokoukseen johtokunta ilmoit-

tamalla kokouskutsun vähintään kahdessa pää-kaupungissa ilmestyvässä sanomalehdessä vii-meistään neljätoista (14) päivää ennen ko-kousta.

4

1 2 §

Killan kokouksissa ratkaistaan asiat, jäljem-pänä 15 ja 16 §§:ssä mainittuja asioita lukuun ottamatta, yksinkertaisella äänten enemmis-töllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee pu-heenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Killan tilit ja nimen kirjoittaminen

13 § Killan tilikausi on kalenterivuosi. Killan tilit ja muut hallintoa koskevat asia-

kir jat on ennen kunkin vuoden tammikuun loppua toimitettava tilintarkastajille, joiden tulee antaa tarkastuskertomuksensa johtokun-nalle hyvissä ajoin ennen vuosikokousta.

14 § Killan nimen kirjoittavat johtokunnan pu-

heenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan, sihteerin tai talou-denhoitajan kanssa.

Sääntöjen muuttaminen

15 § Päätökseen, joka tarkoittaa näiden sääntöjen

muuttamista, vaaditaan vähintään 3/4 Killan kokouksessa annetuista äänistä. Mikäli tällai-nen päätös koskee sääntöjen 1, 2, 3, 15 tai 16 §§:n muuttamista, on se vahvistettava toisessa, aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä kokouksessa samanlaisella äänten enemmistöl-lä. Sääntöjen muutosehdotus on kokouskutsussa jäsenille tiedotettava.

Killan purkamista koskevat määräykset

16 § Killan purkamista koskevan päätöksen te-

koon vaaditaan vähintään 3/4 Killan kokouk-sessa annetuista äänistä ja on päätös vahvis-tettava aikaisintaan kuukauden kuluttua pi-dettävässä kokouksessa samanlaisella äänten enemmistöllä. Killan purkamisehdotus on ko-kouskutsussa jäsenille tiedotettava.

Killan purkautuessa luovutetaan sen jäljellä oleva omaisuus jollekin rannikon puolustuksen hyväksi toimivalle oikeuskelpoiselle yhdistyk-selle tai laitokselle Killan viimeisessä kokouk-sessa tehtävän päätöksen mukaisesti, lukuun ottamatta sotahistoriallista arvoa omaavaa omaisuutta, joka luovutetaan sotahistorialliselle tutkimuslaitokselle.

Rannikon Puolustajain Killan sääntöjen 3 §:n mukaan sen jäsenyyteen oikeu-tettu — mies ja nainen — muista to-teuttaa liittymispäätöksesi!

Käytännössä voit sen suorittaa ottamalla postitse tai puhelimitse yhteyden johonkin allamainituista:

evl evp A K o l j o n e n Lokkalantie 18 A, Hki puh. 482 354

ekonomi, kapt K R y d m a n Taivaanvuohentie 14 A 7, Hki puh. 440 451 (klo 9—16)

lainop.kand., kapt V H e i n i k a i n e n Hiihtomäentie 20 B 21, Hki puh. 786 581

Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi mai-nita:

täydellinen nimi syntymäaika sotilasarvo osoite missä joukoissa palvellut ja minä vuosina.

Rannikon Puolustaja toimii tästä läh-tien Rannikkotykistön Upseeriyhdis-tyksen ja Rannikon Puolustajain Killan yhteisenä tiedotuslehtenä.

Ran n i k k o s o t i l as !

Älä unohda hankkia uutta vuosikirjaa. Kerro siitä ystäviliesikin.

Kirjaa saa joukko-osastojen yhteysup-seereilta hintaan 600:—, RtTJY:n talouden-hoitajalta asettamalla postisiirtotilille 6514 700:— (100:— postikuluiksi) ja myös kirjakaupoista hintaan 700:—.

5

JOHTORENGAS 25 -VUOTIAS

Kuluvan vuoden alussa täytti 25-vuotta ran-nikkotykistön reserviupseerien aselajikerho J o h t o r e n g a s . Kerho syntyi aselajinsa merkeissä jo ennen sotia, jolloin tällainen aja-tus oli uusi ja sai muita seuraajia pääkau-pungissa vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Tammikuun 18 p:nä 1937 perustettu kerho toimi aluksi "Helsingin sk.-piirin rannikkoty-kistön upseerikerhona", kunnes sen jäsen, nykyisin tunnettu mainostoimiston johtaja Matti K e i j o 1 a saman vuoden syksynä keksi nykyisen aseopillis-vertauskuvallisen ominais-nimen, joka on pysynyt ainoana lajissaan koko maassa.

Johtorenkaalle on aina antanut leimansa vil-kas ja läheinen yhteys omaan aselajiin ja sen henkilökuntaan, jonka edustajat ovat puoles-taan aina tehneet parhaansa reservin upsee-rien pyrkimysten edistämiseksi. Liioittelematta voidaan todeta, että kiinteä kanssakäyminen oman aselajin kanssa neljännesvuosisadan ai-kana on saattanut kerhon jäsenten ja aktii-vipalveluksessa olevien upseerien väliset suh-teet esikuvallisiksi. Sanonta "samasta per-heestä" ei ole tässä kohdin tyhjää puhetta. Johtorenkaan jäsenet olivat aikaisemmin au-tomaattisesti ja ovat nytkin suurelta osalta myös Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen jäseniä.

Johtorenkaaseen kuului viime vuoden lo-pussa 361 jäsentä. Kerhon piirissä on vuo-sien aikana toiminut useita reserviupseerien järjestötoiminnassa ansioituneita ja siitä tun-nustuksen saaneita reservin upseereita. Ensim-mäisenä puheenjohtajana toimi majur i Jonne J a h n u k a i n e n vuoteen 1945. Häntä seu-rasivat kapteeni Karl I g n a t i u s vuoteen -53, kapteeni Akseli H e i m o n e n vuoteen -60 ja yliluutnantti Olavi N i s s i n e n siitä lähtien edelleen.

2 5 - v u o t i s j u h l a toukokuun 11 p:nä Suo-menlinnassa oli koonnut runsaan osanottaja- ja kutsuvierasjoukon. Juhlatilaisuus aloitettiin järjestäytyneellä kunnianosoituksella ja sep-peleenlaskulla Suomenlinnan kirkon seinässä

olevan sankarivainajien muistolaatan ääressä. Seppeleen laskivat Johtorenkaan puheenjoh-taja, yliluutnantti Olavi N i s s i n e n ja sih-teeri, vänrikki Mikko L e i n o . Upseerikerhossa lausui vieraat ja jäsenet tervetulleiksi yliluut-nantti Olavi Nissinen kertoen samalla ker-hon perustamisvaiheista ja sen kulkemasta tai-paleesta maamme vanhimpana aselajikerhona. Juhlaesitelmän maavoimien toiminnasta mai-hinnousun torjunnassa piti ye-majuri Olavi K e t t u n e n .

Juhliva kerho sai osakseen runsaasti on-nitteluja. Suomen Reserviupseeriliiton halli-tuksen onnittelut esitti kapteeni Eero H a r-k i a, joka myös luovutti liiton kultaisen an-siomerkin eversti Reino A a l t o se l i e tun-nustukseksi tämän työstä juhlivan kerhon ja reservin upseerien hyväksi. Onnitellessaan Helsingin Reserviupseerit ry:n puolesta jäsen-kerhoa yhdistyksen puheenjohtaja majur i Randall N y b o m jakoi yhdessä kapteeni A K J o k i s a l o n kanssa seuraaville ansioitu-neille jäsenille Peruskalliomme—Maanpuolus-tus-mitalit: kapteeni Olli H o n k a v a a r a , yli-luutnantit Eero A h o l a , Pentti H u h a n-a n t t i ja Pentti V ä h ä k a l l i o , luutnantti Jorma V a l l e , vänrikit Veijo E r a v u o ja Matti J ä n t t i sekä aseteknikko Reino L a a k -k o n e n . Suomenlinnan Rannikkotykistöryk-mentin ja Rannikkotykistön Upseeriyhdistyk-sen puolesta puhui ja onnitteli rykmentin ko-mentaja ja yhdistyksen puheenjohtaja eversti V K a r v i n e n . Merisotakoulun puolesta onnit-teli koulun johtaja, kommodori K K i j a n e n ja Vaasan Rannikkopatteriston puolesta jouk-ko-osaston komentaja, everstiluutnantti V V u o r e l a . Veljeskerhoista olivat edustettuina Merikerho, jonka puheenjohtaja kapteeniluut-nantti L S a r v i m ä k i lahjoitti kerholle kier-topalkinnon, ja Ilmatorjuntakerho, jonka va-rapuheenjohtaja luutnantti E R a e s a l o myös jätti muistolahjan. Kenraaliluutnantti evp V V a l v e lähetti juhlaan henkilökohtaisen ter-vehdyksensä Johtorenkaan perustajajäsenen kapteeni O. L u u m i n välityksellä.

81

I N M E M O R I A M

E V E R S T I V S M A R J A N E N

Eversti, dipl. insinööri Väinö Salomon M a r j a n e n kuoli Helsingissä huhtikuun 23. pnä. Hän oli syntynyt Nurmijärvellä 24. 11. 1886, tullut ylioppilaaksi 1903 Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta ja valmistui 1914 dip-lomi-insinööriksi, jonka jälkeen hän palveli valtionrautateillä vuoteen 1918. Vapaussodan puhjettua hän liittyi Perä-Pohjolan joukkoi-hin 28. 1. 1918 ja osallistui sen 1. kranaatin-heitinpatterin ja Vaasan Rykmentin mukana erikoisesti Vilppulan ja Messukylän taiste-luihin, jossa hän haavoittui. Toivuttuaan hän kävi Pietarsaaren ja Suomen Tykistökoulun, jonka jälkeen hän osallistui useihin taistelui-hin, mm. Viipurin taisteluun.

V. 1921 hän kävi Italian Accademia Milita-re'n tykistöups. täydennyskurssit Torinossa ja ilmatorjuntatykistöampumakoulun Nettunos-sa. Toimittuaan RPE:ssa tekn toimiston pääl-likkönä ev Marjanen määrättiin RT Leen ensin patterin päälliköksi ja patteriston ko-mentajaksi ja v. 1923 rykmentin komenta-jaksi. Käytyään 1925'—26 SKK:n komentaja-kurssin ja 1933 SKK:nY9:n toisen vuosikurssin hän sai omistautua elämäntyölleen RT l :n rakentajana ja kehittäjänä aina 1. 3. 1942 saakka. Hänen isällisessä hoidossaan ja joh-dossaan sai rykmentti toimia peräti 19 vuo-den ajan.

Toimittuaan talvisodassa Helsingin lohkon ja jatkosodassa Uudenmaan Prikaatin komen-tajana hänet määrättiin 1. 3. 1942 Merivoi-mien esikunnan linnoitustoiminnan johtajaksi, jossa hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä saakka v. 1946. Sen jälkeen hän toimi Helsin-gin rakennusvirastossa osastoinsinöörinä aina vuoteen 1956, jolloin hän täytti 70 vuotta.

Eversti Marjasessa on menetetty etevä ja täsmällinen ja poikkeuksetta kaikkien alais-tensa suuresti kunnioittama upseeri.

EVERSTI PEKKA E N KAI N E N

Ye-eversti Armas Pekka E n k a i n e n kuoli Helsingissä äkillisen taudinkohtauksen mur-tamana perjantaina toukokuun 4 pnä. Eversti Enkaisessa poistui keskuudestamme erittäin ansioitunut tykistöupseeri, jonka elämäntyö varsinkin rannikkotykistöaselajin kehittämi-sessä on eräs tämän alan mittavimpia.

Hän oli syntynyt Nurmeksessa 12. 6 1896. Tultuaan 1915 ylioppilaaksi ja opiskeltuaan Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontie-teellisessä tiedekunnassa nuori Pekka Enckell aloitti sotilasuransa osallistumalla vapausso-taan Karjalan rintamalla, jossa haavoittui Jänhiän taistelussa. Suoritettuaan Markkovil-lan upseerikokelaskurssin hän hankki perin-pohjaisen upseeri- ja tykistökoulutuksen opis-kellen kenttätykistön ampumakoulussa 1920 ia Kadettikoulussa 1921—22 sekä Sotakorkea-koulun teknillisellä osastolla 1923—27. Koulu-tuskauden päätyttyä nuori majur i määrättiin RT l :n teknillisen toimiston päälliköksi, jossa tehtävässä hän lähes 10 vuoden ajan toimi tehokkaasti tämän pääkaupungin ulkosaariston tykistörykmentin kehittämiseksi. Oltuaan Me-risotakoulun johtajana 1936—38 eversti En-kaisen toimikenttä laajeni koko rannikkopuo-lustuksemme käsittäväksi hänen siirryttyään MerivE:n aseosaston päälliköksi, jolla paikalla hän oli myös talvisodan aikana. Jatkosodassa hän oli Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaatin ko-mentajana sodan loppuvaihetta 1944 lukuun-ottamatta, jolloin hänen komentoonsa oli mää-rätty 1. Rannikkodivisioona Säkkijärvellä. So-tien jälkeen eversti Enkaista odottivat myös vastuulliset tehtävät: MerivE:n esikuntapääl-likkö 1944—45 ja tykistöaseen tarkastaja 1946 —52, Pääesikunnan pioneeriosaston päällikkö 1952—54 ja meripuolustusosaston päällikkö 1954—56. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen hän toimi v 1962 saakka matematiikan tuntiopet-tajana MeriSK:ssa.

Varsinaisen virkansa ohella ev Enkainen hoiti monia luottamustoimia ja hänet tunnet-tiin lukuisien sotilaallisten kurssien etevänä opettajana.

11

E V E R S T I L U U T N A N T T I

V Ä I N Ö A L K I O

"Oi, Suomi, synnyinmaa, suo helmahas sun poikasi onnellisna nukahtaa, kun hän henkensä halvan sulle antanut on! Ei muuta kunniaa, kuin kuulla kummultansa sun kuusiesi

kuiskintaa, kun sä kätkenyt olet hänet viime lepohon".

Maaliskuun 1. päivänä kuoli Helsingissä evers-tiluutnantti evp Väinö A A l k i o . Hän oli synty-nyt 1. 3. 1879 Orimattilassa. Käytyään kouluopin-tonsa Helsingin realilyseossa hän opiskeli usei-ta vuosia sähkö- ja konetekniikkaa Saksan eri yliopistoissa. Suoritettuaan viime vuosi-sadan lopussa upseerikurssin Haminassa ja vastaavan kurssin Pietarin jalkaväkikoulussa hän palveli upseerina Suomen entisessä sota-väessä, Tarkk'ampujapataljoonassa ja sen jälkeen Venäjän armeijassa, johon hänet v. 3904 kutsuttiin reservistä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa hän toimi Varsovan komen-danttina silloisen kenraali Mannerheimin ol-lessa Varsovan sotilaspiirin komentajana. Maa-ilmansodan aikana hän osallistui Varsovan kaistan taisteluihin siirtyen v. 1918 vapausso-dan aikana tykistön upseerina Suomen armei-jaan. Vv. 1919—27 hän toimi Rannikkotykistö-rykmentti 3:n komentajana ja vv. 1928—32 Karjalan ja Perä-Pohjolan kutsuntapiirien päällikkönä ja vielä tämän jälkeen kaksi vuotta Kemin sotilaspiirin päällikkönä. Evl Alkio vaikutti merkittävällä tavalla itsenäi-syytemme saavuttamisen jälkeen muodostetun rannikkopuolustuksemme kehittämiseen. Hä-nen alaisinaan toimineet upseerit ja koulutet-tavinaan olleet varusmiehet muistavat hänet paitsi erinomaisena sotilaskouluttajana myös kunnioitusta herättäneenä ja hienovaraisena nuoren polven kasvattajana.

I T Ä - S U O M E N R A N N I K K O P R I K A AT I N J U H L A H A M I N A S S A

Toukokuun 28 päivänä kokoontui Haminaan kuutisensataa Itä-Suomen Rannikkopri-kaatissa vv. 1941—44 Suomenlahden rannikolla palvellutta aseveli juhlaan sodanaikaisen miinakomppanian pihaan. Kokoontumista seurasi seppeleenlasku sankarihaudalla, rannik-kojoukkojen muistomerkillä, kaatuneitten upseerien patsaalla sekä rannikkotaisteluissa kentälle jääneiden muistomerkillä Salmenvirran rannalla.

RUK:n maneesissa oli iltapäivällä päiväjuhla, jossa puhui kenraaliluutnantti Väinö Valve. Rannikkojoukkojen sodanaikaisia vaiheita selvitteli kapteeni Väinö Heini-kainen. Vielä oli yhteistilaisuutena Rannikkoprikaatin sodanaikaisen esikuntatalon sei-nään kiinnitetyn muistolaatan paljastaminen, jolloin paljastuspuheen piti eversti Väinö Karvinen. Tämän jälkeen hajaannuttiin eri puolille kaupunkia muistelemaan keskustelu-jen muodossa sodanaikaisia sattumuksia.

10

RAN N IKKOJAAKARIPATALJO O N A SAA LIRUN

Tasavallan presidentti on vahvistanut Ran-nikkoj ääkäripatalj oonan joukko-osastolipun. Lipun koboltinsinisessä lippukankaassa on ris-tikkäin asetetut kultaiset nuolet. Nuolten väli-sessä yläkulmassa on hopeanharmaa heraldi-nen linnake ja nuolten välisessä alakulmassa saman värinen W-kirjain Viipurin vaakunasta. Lippu, jonka korkeus on 45 cm ja leveys 55 cm on leikattu kielekkeelle siten, että kielek-keen sivu on 33,2 cm. Lipun reunoja kiertävät 4 cm pituiset hopeanharmaat ripsut.

Lippu ehdittäneen saada naulausvaiheeseen seuraavaan vuosipäivään 15. 7. mennessä.

Rannikkoj ääkäripatalj oona on eräitten kir-joitusten ansiosta herättänyt kiinnostusta eri-tyisesti reservin upseerien keskuudessa. Tätä osoittavat monet yhteyksien otot tutustumis-käyntien järjestämiseksi. Toukokuussa kävi Obbnäsissa tutustumiskäynnillä Helsingin Re-serviupseerikerhon Pioneeriosasto eräiden mui-den osastojen edustajien kanssa. Käynnin

muistoksi RannJP:lle lahjoitettiin arvokas kiertopalkinto yksikköjen väliseen sotilaskol-miotteluun sekä sovittiin tulevasta yhteistoi-minnasta kilpailuineen. Samoin kävi patal-joonaan tutustumassa kaikkien tuntema "Joh-torengas" yhdessä Turun Resupskerhon Ty-kistöosaston kanssa. Tämänkin vierailun muis-toksi jäi turkulaisten lahjoittama kiertopal-kinto. Turkulaisten mukana oli Teikarin tais-telijoita, jotka ovat kiinnostuneita "nimikko-j oukko-osastostaan".

Tämä kevät on pataljoonalle ollut myöskin sikäli historiallinen, että ensimmäiset rannik-koj ääkäripatalj oonan upseerien ja aliupseerien kertausharjoitukset on toimeenpantu.

Pataljoonan toiminta joutuu tämän kesän aikana jalkaväen komentajien ja koulutusup-seerien eräitten koulutustilaisuuksien kautta esittäytymään tavallista laajemmille piireille puolustusvoimiemme keskuudessa taaten siten kesäksi "täystyöllisyyden".

9

Rykmentti aloitti 44. kesänsä viettäen pe-rinteellistä vuosipäiväänsä Isosaaressa 12. 5. 1962 paraateineen ja päivä juhlineen.

Sanotaan, että "ammunta on tykistön juh-laa". Tällaiset "juhlat" rykmentti piti Isosaa-ren leirillä 21.—26. 5 suoritettaessa kesän me-riammuntoja. Hyvin sujuneelta leiriltä on tär-keimpinä tapahtumina mainittava raskaan patterin onnistunut kouluammunta ja tykis-tön tarkastajan kenrl E R o s c h i e r i n vie-railu ammuntoja seuraamassa.

Rakennustoiminta on rykmentin alueella jat-kunut vilkkaana. Mäkiluodon kasarmi on koh-ta uudistettu kokonaan, uusi ruokala valmis ja kantahenkilökunnan asuinrakennus kunnos-tetaan seuraavana.

Isosaarenkin asuntopula helpottuu pian tun-tuvasti kahden uuden asuintalon valmistuttua syksyyn mennessä.

Henkilötietoja

Evl E H e r t t u a siirtyy kesällä Vaasaan ja luovuttaa rykmenttiupseerin tehtävät maj J K H a n n u l a l l e , joka siirtyy rykmenttiin Merisotakoulusta. Tervetuloa!

Kevät vei hautaan kaksi, rykmentin pitkä-aikaista evp-upseeria.

23. 4. kuoli rykmentin toinen komentaja, eversti Väinö Salomon M a r j a n e n . Hän pal-veli komentajana kaikkiaan 19 vuotta.

4. 5. kuoli äkillisesti eversti Pekka E n k a i-n e n, joka aikanaan on kuulunut rykmentin henkilökuntaan teknillisen toimiston päällik-könä.

Edesmenneiden kaikkien tuntemia ansioita luettelematta suremme heitä ja kunnioitamme heidän muistoaan.

TURUN RANNIKKO-TYKISTÖ RTKME NTT!

1. Turun Rannikkotykistörykmentti on sikäli harvinainen joukko-osasto, ettei sen alueella ole sodan jälkeisenä aikana rakennettu mi-tään uusia rakenteita — paria saunaa lu-

kuunottamatta. Pääosa varusmiehistäkin asuu edelleen sodanajan parakeissa.

Nyt saanee rykmentti kuitenkin vihdoin uusia tiloja, kun Korppoossa viime talvena aloitettiin uuden kasarmialueen rakennustyöt. 2. 22. 3. 62 järjesti Turun Reserviupseeriker-hon tykistöosasto Turun Varuskunnan tykistö-upseereille tutustumisillan, johon myöskin rykmentin Turussa olevat upseerit osallistui-vat. Tilaisuus pidettiin laivastomme entisellä koululaivalla Suomen Joutsenella, jossa miel-lyttävien isäntien seurassa yhdessäolo jatkui aina myöhäiseen yöhön. 3. II Patteriston tykistöleiri pidettiin Kuuska-jaskarissa 14—19. 5. 62. Leirin johtajana toimi II Pston komentaja evl T K i v i r a n t a . Leiriä suosi erinomainen sää ja ammunnat saatiin suoritetuksi suunnitelmien mukaan ja onnistuivatkin ne varsin hyvin. Ammuntoja oli seuraamassa myöskin rykmentin komen-taja ev V H a s s i n e n , joka leirin päätteeksi suoritti kunnostautuneiden varusmiesten ylen-tämisen alikersanteiksi ja korpraaleiksi.

4. I Patteriston tykistöleiri pidettiin 20—26. 5. 62 Utössä. Leirin johtajana toimi I Pston ko-mentaja maj S R a v a n k o . Säänhaltijat ei-vät olleet tälle leirille yhtä suopeita kuin Kuusika j askarissa. Ammuntoja haittasi toisi-naan tuuli toisinaan sumu, jonka takia niitä ei kaikkia voitu suorittaa. Leiriltä paluumat-kalle lähdettäessä 26. 5. aamulla saaitiin tie-tää, että saksalainen matkustaja-alus Nord-land oli a janut sumussa karille Utön pohjois-puolella. Rykmentin alukset Pansio ja H-5 kiiruhtivat paikalle ja niihin sekä myöhem-min paikalle saapuneeseen merivartiolaitok-sen alukseen siirrettiin Nordlandin matkusta-jat. Näillä aluksilla kuljetettiin matkustajat Turkuun. Matkalla Turkuun sumu hälveni ja aurinko alkoi paistaa, jolloin saksalaisilla mat-kailijoilla oli tilaisuus nähdä Lounais-Suomen saaristo sen parhaassa kevätloistossaan. Saa-ristomaisemat herättivätkin suurta ihastusta saksalaisissa.

Henkilötietoja

Ltn P S u o r a u m a ja ltn R H u u h t a -n e n nimitettiin 27. 4 ltn yp virkaan.

Yliv E T o i j o n e n siirrettiin 7. 3. rykmen-tin esikunnasta I Pston esikuntavääpeliksi.

Rykmenttiin on siirtynyt 19. 5 kers J S a a -r i n e n RauSpE:sta.

Vakinaiseen palvelukseen on rykmenttiin hyväksytty vänr M R a u t a n e n ja vänr K R e h n b ä c k , alik M H e l l e , alik P R e Il-m o n e n ja alik A S y r j ä k a l l i o . Palve-luksesta ovat eronneet yliv K K a i t a ja kers L V a l t o n e n .

SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ-RYKMENTTI

10

HANGON RANNIKKO-PATTERISTO

VAASAN RANNIKKO-PATTERISTO

Kevätkausi on patteristossa kulunut hijaisen työn ja koulutuksen merkeissä, johon touko-kuussa pidetty ampumaleiri antoi oman mer-kittävän panoksensa.

17. 4. kävi Merivoimien Esikunnan miinatoi-miston päällikkö, komentajakapteeni P P e l -t o n e n Upseerikerholla esitelmöimässä ai-heesta "Miinoituksista viime sodissa".

25—-28. 4. pidettiin Kotkan Rannikkopatteris-tossa Aliupseeriliiton shakkimestaruuskilpailut, joihin patteristosta ottivat osaa A-sarjassa yliv G T a l j a v a a r a ja B-sarjassa kers P O r p a n a .

30. 4. vietettiin upseeri- ja alipäällystöker-hoilla onnistuneet vappujuhlat.

12. 5. järjesti Hangon Alipäällystökerho ns "Kolmenkerhon" ampumakilpailut, joihin ot-tivat osaa Lohjan, Dragsvikin ja Hangon Ali-päällystökerhot, patteriston sijoittuessa kilpai-luissa toiseksi.

2. 6. suoritti Dragsvikin upseerikerho iha-nan sään vallitessa retkeilyn patteriston alueel-la tutustuen muun muassa Jussarön kaivok-seen. Ilta päättyi Upseerikerholla vietettyyn yhteiseen illanviettoon.

Henkilötietoja

Patteristossa palvelevat vääpeli S A h o k a s ja pursimies V H e n t t o n e n ovat hyvällä me-nestyksellä suorittaneet Teknillisen koulun kurssin, joten patteriston viesti- ja laivapuoli ovat saaneet tarpeellisen ja odotetun lisän tek-nilliseen henkilöstöönsä.

27. 4. ylennettiin alil J L ä h t e i n e n ja vänr U M y l l y n i e m i luutnanteiksi.

9. 5 ylennettiin vääpeli Y S S j ö b l o m yli-vääpeliksi, ylik S K o 1 i vääpeliksi ja kers A V e s t e r i n e n ylikersantiksi.

4. 6 ylennettiin yliluutnantti J K a r v i n e n kapteeniksi, luutnantit Y I i v o n e n ja P K a r -v i n e n yliluutnanteiksi.

1. 6 ovat vakinaiseen palvelukseen astuneet vänr H O l k k o n e n , kers L H u r m e , alik P S e m i ja alik E S a a r e l a .

8. 4. siirrettiin kapt T P e n t t i l ä patteris-tosta MeriSK:uun ja 7. 5. ylil J K a r v i n e n MeriSK:sta patteristoon.

9. 5 myönnettiin ylivääpeli Kustaa Oskari J ä r v i s e l l e ero säädetyn eroamisiän perus-teella. Patteristo lausuu parhaat kiitoksensa ylivääpeli Järviselle hänen patteristossa kii-tettävästi suorittamastaan pitkäaikaisesta pal-veluksesta.

Maalis- huhtikuu sujui patteristossa koulu-tuksessa Suomenlinnassa. Huhtikuun puoli-välissä oli kuitenkin parin päivän patteriston sissiharjoitus Östersundom—Malmi maastossa, missä upseerikokelaat "junailivat" johtajateh-tävissä. Osa upseeristoa osallistui kuun lo-pulla Tykistökoulun suureen sotapeliin.

Kauniin toukokuun oli patteristo melkein kokonaan "reissussa". Kuukauden alussa oli ensin patteriston parin päivän tykistöleiri Nordsjö—Malmi maastossa jälleen kokelait-ten "junailemana" ja sitten alkoikin patteris-ton kevätleiri Porkkalassa. Leiriä suosi au-rinkoinen kevätsää, mikä kuitenkin kouluam-muntapäiväksi muuttui sumuiseksi pakottaen siirtämään ammunnan 1. 2. seuraavaksi päi-väksi. Patteristolla oli kouluammunnan jäl-keen jälleen ilo kokeilla uutta kevennettyä keskiöjärjestelyä, mikä ammunnassa toimi erittäin hyvin.

Toukokuun lopulla osallistui patteristo vielä Uudenmaan Prikaatin järjestämään sotahar-joitukseen Tammisaaren eteläpuolisessa saa-ristossa yhdessä RannJP:n kanssa, vaikkakin eri puolella toimien.

Vaihteleva kevätkausi päättyi lippupäivän paraatiin Helsingin Senaatintorilla.

Henkilötietoja

Patteristoupseeri, majur i A S a l i n , palasi ruskettuneena YK-komennukseltaan Aasian mailta, Pakistanista, ja ilmoittautui 7 kk pois-saolon jälkeen patteristossa toukokuun alussa.

Kapteeni, dipl.ins, K A P a a s i n e n on ni-mitetty VaaRPston tekntston päälliköksi pvm 1. 6. 1962. Inskapt R A a r n i o siirrettiin Au-toP:aan 2. 4. 62.

Kapt A M e t s o on suorittanut MeriSK:n kapteenikurssin -— 5. 5. 62.

Sotmest E L a n k i n e n on nimitetty Vaa-RPston asemestariksi 1. 3. 62 siirrettynä Asev 5:stä. Sotmest R N o r d l i n g siirrettiin SluK: uun.

Ylik K S i n k k o on siirretty VaaRPstoon UudRakPrsta 1. 6. 62 ja määrätty asevaraston hoitajaksi.

11

KOTKAN RANNIKKO-PATTERISTO

Kotkan Rannikkopatteriston, kuten ilmeisesti muidenkin rt-joukkojen tärkein kevätkauden tapahtuma oli tykistöleiri, mikä alkoi kevään sateisimpana päivänä ja päättyi auringonpais-teeseen. Leiriläiset itsekin olivat vaaleansinisen mielialan vallassa, sillä molemmat kouluam-munnat näyttivät menneen kohtuullisen hy-vin.

Leiriä lukuunottamatta on pston kevätkausi kulunut sille normaalilla rytmillä. Terveysti-lanne on ollut hyvä, ellei oteta huomioon mel-kein epidemialuontoiseksi muodostunutta nis-kanikamien kulumista kallelleen. Vuoden alus-sa oli näet 1. Ptrin päällikkö Tilkassa kaksi viikkoa venytettävänä ja ennen leiriä joutui pstoupseeri sinne samasta syystä. Jokainen päätelköön itse, millä tavoin venyttäminen ta-pahtuu käytännössä, mutta molemmissa ta-pauksissa nikamat olivat oienneet asianomais-ten pituuden säilyessä suunnilleen ennallaan.

Patteristo toivoo lukijoille hyvää ja kala-rikasta kesää.

MERISOTAKOULU

1. Siirtyminen keväästä kesään on Merisota-koulussa tapahtunut korkeapaineisen koulu-tuksen merkeissä. Tällä hetkellä toiminnassa olevien kurssien lukumäärä on 3 oltuaan kor-keimmillaan 6. 2. Meripuolustuksen kapteenikurssi 11 päättyi 5. 5. Tasaisessa kilvassa selviytyi parhaaksi kapt O V e h m a s SlRtR:stä. 3. 32. Merikadettikussin kadettien opiskelu on kevätkaudella ollut ponnistelua teoreettisen tietämyksen lisäämiseksi luokkaop innoin ja nyt kesän alkaessa siirtyy kurssi käytännön harjoituksiin. Laivastokadetit menevät aluk-sille oltuaan jo 17. 4—25. 4 Englannissa saakka hakemassa uutta koululaivaa Matti Kurkea. Rt-kadetit ovat leirilinnakkeella Miessaaressa sekä osallistuvat eri sotaharjoituksiin. 4. Kanta-aliupseerien peruskurssi 20' II jakson viesti- ja merenkulkulinjat päättivät opintonsa 15. 5. kers I M H a n s k i n tullessa priimuk-seksi. Kurssin johtajana toimi kaptl V P a-1 a t s i.

Peruskurssin rt-linjat tulivat II jaksolle jo ennen edellisen päättymistä 26. 4. Kurssin johtajaksi määrättiin kapt T P e n t t i l ä . 5. Reserviupseerikursseista on jo meneillään 44, joka tuli kouluun 6. 4. ja päättää opintonsa 14. 7. Kurssin vahvuus on 134 jakaantuen seu-raaviin 5 linjaan; meriv miinalinja, meriv su-kellusveneentorjuntalinja, rt:n t j linja, rt:n tuaslinja sekä tavallisuudesta poikkeavasti myös rt:n viestilinja. 6. Koulussa on lisäksi järjestetty merivalvon-taopetustilaisuus kantahenkilökunnalle 12. 3— 24. 3 ja sen suojissa toimi reservin kertaus-har j oitusupseer eista sotapoliisikomppanian päälliköitä kouluttava kurssi, joka kolmen vii-kon opiskelun jälkeen päättyi 26. 5. 7. Tasaista ja tiukkaa luokkaopiskelua katko-vat ja piristävät paitsi käytännön harjoitukset ja erilaiset leirit myös aina eri aloilla jär-jestetyt tilaisuudet, joista mainittakoon mm 14. 5 M e r i k e r h o n ja R t - - o s a s t o J o h-t o r e n k a a n vierailu koululla tervehtimässä tulevia reserviupseereita esittäen reserviup-seeritoiminitaa sanoin ja kuvin, maj evp, dipl ins H a u k i l a h d e n esitelmä puolustustalou-dellisesta suunnittelutyöstä ja samana iltana komdri evp S a u k k o s e n suorittama Laivas-toliiton esittely.

23. 5 osallistui Merisotakoulu Isoympyrän lenkkiin Haminassa, mutta ei pystynyt uusi-maan viimevuotista voittoaan.

Lisäksi on kevään kuluessa pidetty hengel-linen iltapäivä ja Helsingin Varuskuntasoitto-kunnan Sibeliuskonsertti.

Henkilötietoja

Yliluutnantti Jukka Ilmari K a r v i n e n siirtyi 7.5. HanRPstoon. Järjestetyssä kahvi-tilaisuudessa luovutti koulun johtaja komdri K K i j a n e n hänelle Merisotakoulun pie-noislipun kiittäen monivuotisesta työstä kou-lun eri kursseilla. Kouluun on tullut kapt T P e n t t i l ä HanRPstosta.

Alil T T u r t i a i n e n ylennettiin luutnan-tiksi 27. 4 ja kapt A K a j a a n i nimitettiin majurin virkaan 18. 5.

Ru-osaston vääpeli sotm T O s a täytti 50 vuotta 17. 5.

RANNIKONPUOLUSTAJA

R tU Y: n j a R a n n i k o n p u o l u s t a j a i n Ki l l an t i edo tus l eh t i

P ä ä t o i m i t t a j a evl V V u o r e l a , Suomen l inna , V a a R P s t o

T o i m i t t a j a t : k a p t M L a p p a l a i n e n , Helsinki , PE

l tn T S a r i o. Suomen l inna , Mer iSK

Levikki : n 700 kpl

Hels inki 1958. M a a l a i s k u n t i e n Li i ton K i r j a p a i n o .