Rak.lautakunta hyväksynyt 27.4.2005 § 57

TALVIKANGAS II

RAKENNUSTAPAOHJEET Rakennusvalvonta Aila AsikainenOMAKOTIRAKENTAJILLE Asemakaavoitus Leena Kallioniemi

Arkkitehtiasema Oy Timo Takala

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä (= tontinhaltija) on velvollinen palkkaamaanitselleen pätevän henkilön (pääsuunnitelija). Pääsuunnittelija huolehtii siitä, että rakennussunnitelmat ja erityis-suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset.

Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tulee tontin haltijan japääsuunnittelijan yhdessä ottaa yhteyttä rakennusvalvonnan tarkastusarkkitehteihin. Tarkastusarkkitehdin kanssakäytävässä neuvottelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, nämä ohjeet sekä mahdollisetmuut huomioon otettavat seikat.

Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Ohje on Oulun kaupungin tontinluovu-tuksessa rakentajaa ja tontin haltijaa sitova. Rakennustapaohjeiden tarkoituksena on ohjata Talvikangas II alueenrakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen ja viihtyisä asuinalue.

2005

2

Puutaloalue

Kaupunkimainen pientaloalue,I 1/2- II kerroksiset rakennukset,julkisivumateriaali lauta, luonnon-

vaalea tiili tiilenvärisin saumoin tai rappaus.Päärakennusten katto harjakatto, kaltevuus1:3 - 1:1,5. Kadun puoleisen julkisivun kor-keuden tulee olla vähintään 4 m. Julkisivujenja kattojen väri on vapaasti valittavissa kunkäytetään katto- ja maalivalmistajien katto-ja ulkoseinäsävyiksi tarkoittamia värisävyjä.Värisävyt tulee hyväksyttää rakennusluvanyhteydessä.

I-kerroksisten omakotitalojen alue. Julkisivumateriaali tiili, rap-paus tai lauta. Päärakennusten katto harjakatto, kaltevuus 1:2- 1:4.Julkisivujen ja kattojen väri on vapaasti valittavissa kun käytetään

katto- ja maalivalmistajien katto- ja ulkoseinäsävyiksi tarkoittamia värisävy-jä. Värisävyt tulee hyväksyttää rakennusluvan yhteydessä.

I I/2-II kerroksinen puutaloalue. Rakennusten julkisivuma-teriaalina sallitaan vain lauta tai hirsi. Alueella sallitaan myösI-kerroksisia ullakollisia taloja. Päärakennusten tulee olla har-

jakattoisia, kattokaltevuus 1:2,5 - 1:1. Julkisivujen ja kattojen väri onvapaasti valittavissa kun käytetään katto- ja maalivalmistajien katto- jaulkoseinäsävyiksi tarkoittamia värisävyjä. Värisävyt tulee hyväksyt-tää rakennusluvan yhteydessä.

Yhtiömuotoisten rakennusten alue. Näilleon omat rakentamisohjeet.

Pensasaidalla rajattavat korttelirajat

Tiilimuurilla rajattavat korttelirajat

Raja, joka on aidattava, aitatyyppi va-paasti valittavissa

3

Rovaniemi mlk

Oulu, Maikkula

TALVIKANGAS, ASUNTOALUE LUONNON KESKELLÄ.

Talvikangas II on laajojen metsäalueiden reunas-sa. Alueelta avautuvat metsät tarjoavat verratto-mia retkeily- ulkoilu ja marjastusmahdollisuuksia.Alueella saisi olla "metsälähiön" henki. Tämä tar-koittaa rakennuksissa reiluja materiaaleja, ehkämaanläheisiä, tummiakin värisävyjä. Istutuksissatulee vastaavasti suosia kotoisia puulajeja, män-tyä, koivua, kuusta, tuomea, pihlajaa, yms.

Kasvillisuus tonteilla

Alueen metsäisen luonteen säilyttämiseksi jokai-sella tontilla tulisi valita aina vähintään yksi ton-tin osa, jolla säilytetään olemassaolevaa puustoa.Isojen puiden ohella tulee aina säilyttää myös eriikäistä taimikkoa. Taimet kasvavat muutamassavuodessa ja niillä voidaan korvata niitä isompiapuita, jotka mahdollisesti eivät kestä rakentami-sen aiheuttamia olosuhteiden muutoksia. Kokotonttia ei myöskään pidä nurmettaa, vaan suojat-tavilla tontin osilla kannattaa yleensä säilyttääpuiden ja taimiston lisäksi myös metsän pohja-kasvillisuus. Tällä tavoin nurmipinnat pysyvätkohtuullisen kokoisena ja nurmet jaksetaan leika-ta käsikäyttöisillä koneilla. Säilytettävät alueet onsuojattava työmaan aikaisia vaurioita vastaan työ-maa-aidalla. Alueita ei saa käyttää myöskään työ-maan varastoalueina.

Kasvillisuuden säilyttäminen aiheuttaa jonkin ver-ran työtä rakennusvaihessa, mutta vaivannäkö pal-kitsee talon valmistuttua. Piha on nopeasti valmisja helppohoitoinen.

Tonttiliittymät

Omakotitonteilla liittymän sijoittuminen on sallit-tu ainoastaan määrättyyn paikkaan, joka ilmeneenäistä rakentamistapaohjeista. Kullekin tontille saatehdä vain yhden ajoneuvoliittymän.

Liittymä osoitetaan aina tontin johonkin nurkkaan.Liittymän reunan tulee olla aina kuitenkin vähin-tään 1,5 metrin etäisyydellä naapuritontin rajanlinjasta.

Liittymän enimmäisleveys on 6 metriä. Kaupunkirakentaa liittymän rakennusluvassa hyväksytyllepaikalle 3 metrin levyisenä tontin rajalle asti. Le-veämmästä liittymästä peritään tontinomistajaltalisämaksu yli kolmen metrin menevästä osuudes-ta.

4

Auton säilytyspaikan tulee sijaita pihalla erillään asuin-rakennuksesta.

1. OTAVANSAKARA, OTAVANKUJA, KOINTÄHDENKUJA JA ISON KARHUNKUJA, KORTTELIT 159-165, TALOT KADUN VARRESSA

Rakennuksen päärunko sijoite-taan kiinni rakennusalan rajaan.

Kuisteja ja erkkereitä saa rakentaakatuun kiinni. Kuistin tai erkkerinperustusrakenteet saavat ulottuaenintään 2 metriä katualueelle.

Tontin takaosassa tulee säilyttää puustoa ja parhaillametsäkohdilla kannattaa säilyttää myös metsän poh-jakasvillisuus.

Katualueeseen kuuluva viheriö ja tonttiinkuuluva etuviheriö muodostavat yhtenäi-sen nurmialueen. Tontin eturajaa ei saaaidata. Etuosaan tontin puolelle tulee si-joittaa vapaamuotoisia istutuksia. Katu-alueen puoleiseen osaan ei saa sijoittaaistutuksia.

Tonttien tasaisuudesta johtuen pihoilta ei yleensä saadaluontevasti kallistuksia tontin rajoille asti. Pihojen kui-vatus on tällä alueella luontevinta hoitaa sadevesivie-märöinnillä ja siihen yhdistetyllä maaperään imeytyk-sellä.

Tontit on aidattava kadun suunnassa rakennusten nurkas-ta nurkkaan istutettavalla pensasaidalla.

Pihalle pääsyä var-ten rakennusten vä-linen minimietäisyys4 metriä.

Tonttien välinen aita onnaapurien kesken sovitta-vissa. Aidan tyypistä jarakentamisesta on sovitta-va naapurien kesken kir-jallisesti.

Takaosastaan toisiin tontteihin rajoittuville tonteil-le annetaan takanurkkien korkeusasemat. Ne saatta-vat joillakin tonteilla edellyttää pienen ojapainanteenkaivamista.Oja kaivetaan mieluiten lapiotyönä, jotta ei vaurioi-teta herkkää kasvillisuutta. Puistoon rajoittuvilla ton-teilla takaraja puistoon päin on aidattava.pintavesikaivo

Talousrakennuksen naapurinpuoleiseen seinään ei saa si-joittaa ikkunoita.

5

2. TÄHTIENTIEN ETELÄPUOLELLA OLEVAT TONTIT, KORTTELIT 159,160, 162, 164 JA 165

Tähtientien eteläpuolella olevien kulmatonttiensisäänkäynnit tulee rakentaa Tähtientien puo-lelta. Tällä tavoin kulmatontit pääsevät hyöty-määän siitä, että katu on käytettävissä myöstontin pitkällä sivuilla. Näille tonteille voidaanrakentaa pitempiä taloja kuin korttelin muilletonteille. Tontit soveltuvat erityisesti niille, jot-ka aikovat rakentaa täysimääräisesti talousra-kennustiloja. Talousrakennuksilla voidaan ra-jata suojaisa pihapiiri. Auton säilytyspaikantulee sijaita pihalla erillään asuinrakennukses-ta.

Liittymän sijaintiTähtientien puolel-la lähellä tontin ta-kanurkkaa

Näillä tonteilla on luontevintasijoittaa asuntojen sisäänkäyntipihan puolelle tai rakennuksenpäätyyn.

Tontit on aidattavakadun suunnassa ra-kennusten nurkastanurkkaan istutettaval-la pensasaidalla.

Tonttien välinen aita onnaapurien kesken sovitta-vissa. Aidan tyypistä jarakentamisesta on sovitta-va naapurien kesken kir-jallisesti.

Jos halutaan rakentaa kahden auton autotalli,saattaa sen sijoittaminen tontin takarajan suun-taan olla parempi ratkaisu. Tällöin olisi hyvärajata tontin pohjoisreuna jollakin muulla ul-korakennuksellla tai katoksella

autotalli

autotalli

autotalli

vaja

vaja

Otavansakaralla, Otavankujalla, Kointäh-denkujalla ja Ison Karhun kujalla katualu-eeseen kuuluva viheriö ja tonttiin kuuluvaetuviheriö muodostavat yhtenäisen nurmi-alueen. Tontin eturajaa ei saa aidata. Etu-osaan tontin puolelle tulee sijoittaa vapaa-muotoisia istutuksia. Katualueen puoleiseenosaan ei saa sijoittaa istutuksia.

vaja

Tähtientien puoleltatontit on rajattava pen-sasaidalla

Talousrakennuksen naapurinpuoleiseen seinään ei saa si-joittaa ikkunoita

6

Autot voidaan sijoittaa joko asuinrakennuksen siipiosaan, taierilliseen talousrakennukseen.

5%

5%

Tontin kadunpuoleiseen reunaanon istutettava pensasaita.

Tonttien välinen aita onnaapurien kesken sovitta-vissa. Aidan tyypistä jarakentamisesta on sovitta-va naapurien kesken kir-jallisesti.

3 m 3 m

3. TÄHTIENTIEN POHJOISPUOLI, KORTTELI 158, YKSIKERROKSISTENOMAKOTITALOJEN TONTIT / TALO TONTIN TAKAREUNASSA

Asuinrakennukset sijoitetaan tontin takaosaan asemakaavassa osoitetunharjaviivan suuntaisesti.Mikäli rakennusoikeutta jätetään merkittävästi käyttämättä, on tontin käyt-tö suunniteltava siten, että lisärakentaminen myöhemmin on mahdollista.

Olemassaoleva puusto tontin etukulmassa säilytetäänja suojataan työmaa-aidalla. Mikäli säilyttämisen ar-voista puustoa ei ole, tulee tälle tontin osalle istuttaamuutamia isoksi kasvavia puita.

Tonttia nostetaan rakennuksen kohdalla siten, että saadaan 1/20(=5%) kallistukset vähintään kolmen metrin matkalle. Naapurienkesken on sovittava raja-alueiden täyttökorkeuksista. Tonttien vä-lisille rajoille on hyvä jättää painanteet, joista vesi johdetaan kadul-le, sadevesiviemäriin tai viheralueen puolella olevaan ojaan.

Autotallin lattian tulee olla alempana kuinasuinrakennuksen lattia, jotta autotallin ajo-luiskasta ei tulisi liian jyrkkä.

Tontin takaraja on aidattava pensasaidalla.

Talousrakennuksen naapurinpuoleiseen seinään ei saa si-joittaa ikkunoita.

7

Tontit sijaitsevat puutaloalueella, jotenjulkisivumateriaalin tulee olla puuta, lau-taa tai hirttä. Tontit soveltuvat hyvin ns.puolitoistakerroksisille rakennuksille. Alu-eelle voidaan rakentaa myös yksi-kerroksisia rakennuksia, mutta niihinkintulee tehdä alueen yhtenäisen ilmeenvuoksi korkea ullakko. Ullakko on luon-teva asunnon laajennusvara jos kokorakennusoikeutta ei käytetä heti.

4. ILTATÄHDENTIEN LÄNSI-, ITÄ- JA ETELÄPUOLEN KORTTELIT169, 171 JA 172

Tontin takaosassa kannattaa säilyttääpuustoa ja pohjakasvillisuus.

Kadun puoleiselle ra-jalle on istutettavapensasaita.

Korttelissa 171 annetaan tontin takanurkille si-tovat korkeusasemat. Joillakin tonteilla korke-usasema saattaa edellyttää pienen ojapainanteenkaivamista.Oja kaivetaan mieluiten lapiotyönä, jotta eivaurioiteta herkkää kasvillisuutta. Puistoon ra-joittuvissa kortteleissa takaraja puistoon päin onaidattava.

Tarvittaessa piha-alue kuivatetaan sadevesi/imeytyskai-voon.

Tontin etuosassa säilytetään puita tai josse ei ole mahdollista, istutetaan etuosaanvähintään yksi isoksi kasvava puu.

Talousrakennuksen naapurinpuoleiseen seinään ei saa si-joittaa ikkunoita.

8

Autokatoksen tai tallin lattia asunnonlattiaa alempana, jotta ei tule liianjyrkkää nousua. Katos on tallia suosi-teltavampi ratkaisu.

Kadun puoleiselle rajalle on istutetta-va pensasaita.

Tontin takanurkille annetaan sitovat korke-usasemat. Joillakin tonteilla korkeusasemasaattaa edellyttää pienen ojapainanteen kai-vamista.Oja kaivetaan mieluiten lapiotyönä, jotta eivaurioiteta herkkää kasvillisuutta.

Tontin etuosassa säilyte-tään puita tai jos se ei olemahdollista, istutetaantontin etuosaan vähin-tään yksi isoksi kasvavapuu.

Tontin takaosassa pyritään säilyttämäänpuustoa ja parhailla metsäkohdilla kannattaa säi-lyttää myös metsän pohjakasvillisuus.

Tonttien välinen aita onnaapurien kesken sovitta-vissa. Aidan tyypistä jarakentamisesta on sovitta-va naapurien kesken kir-jallisesti.

5% (1/20)5% (1/20)

5. ILTATÄHDENTIEN POHJOISPUOLI, KORTTELIT 170 JA 171TALO KADUN VARRESSA / PÄÄTY KADULLE

Näillä tonteilla rakennukset sijoitetaan päätytielle päin, jolloin rakennusten länsipuolellejää aurinkoinen etupiha. Autotallin tai katok-sen luonteva paikka on päärakennuksen vie-ressä.

min 3m

Autokatoksen läpi tai sivuitse tu-lee jättää pääsymahdollisuus pihal-le.

9

hyvä ajoliittymän kaltevuus 3-5%

maksimi leveys 7m

RAKENTAMISOHJEITA

Julkisivujen käsittely

Julkisivumateriaalin tulee olla sama sokkelin yläreunasta räys-tään alapintaan. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa muutoin-kaan jakaa listoilla erivärisiin tai eriaineisiin osiin.

Rakennusrungosta ulos työntyvät tai sisäänvedetyt raken-nusosat, kuten erkkerit ja kuistit voivat olla erivärisiä ja erimateriaaliakin kuin rakennuksen päämateriaali.

Julkisivun korkeus = mitta verhouksen alareunasta vesika-ton ja julkisivupinnan leikkauskohtaan

Talousrakennukset ja autotallit

Omakotitalon yhteyteen tulee aina rakentaa vähintään yksiirtaimiston varastotila. Se voi olla asuinrakennuksen yhtey-dessä tai erillisessä rakennuksessa. Mikäli asuinrakennuk-sessa on tulisijoja, tulee polttopuiden varastointitila osoit-taa.

Varastotilojen tarve on viime vuosina lisääntynyt vapaa-ajan harrastusten myötä. Erillisen talousrakennuksen raken-taminen onkin monessa suhteessa suositeltavaa. Jos ta-lousrakennusta ei heti rakenneta, tulee tontin suunnittelus-sa varautua sen myöhempään tekemiseen.

Talousrakennusten tulee olla selvästi asuinrakennusta pie-nempiä ja matalampia. Talousrakennuksen leveys saa ollaenintään 7 metriä. Kattomuotoja ja -kaltevuuksia koskevatohjeet eivät koske talousrakennuksia.Talousrakennustenkatto on usein suositeltavaakin tehdä loivemmaksi kuin pää-räkennusten katot, jotta niistä ei tule liian hallitsevia.

Talousrakennus on useimmiten selkeintä rakentaa samastamateriaalista ja maalata saman väriseksi kuin päärakennus.Poikkeavan materiaalin ja värin käyttäminen on kuitenkinsallittua. Muutoin talousrakennuksia koskee se mitä on näissäohjeissa sanottu esimerkiksi julkisivujen jäsentelystä.

Naapurin kirjallisella suostumuksella talousrakennus voidaanrakentaa rajaan kiinni.

Autosuojan sijoitus maastoon

Nykyisistä rakentamismääräyksistä johtuen asuinrakennus-ten lattia on yleensä 50-70 cm kadun pinnan yläpuolella.Tästä on seurauksena, että autotallia tai autokatosta ei olemahdollista rakentaa asuintilojen lattiakorkeuteen jos tallitai katos on lähellä katua.

Talvikankaan tasaisilla tonteilla on suositeltavaa tehdä au-totallin lattia kaikissa tapauksissa asuintilojen lattiatasoaalemmaksi. Lattian tekeminen asuntojen lattioiden tasalleaiheuttaa tällä alueella useimmiten hankaluuksia tontin suun-nittelulle vaikka talli sijaitsisi kauempanakin tontilla.

julkis ivunkorkeus

10

Tonttien aitaus

Pensasaidan alkuvaiheen suojaksi voidaan rakentaa yksinkertainen lauta-aita. Suo-ja-aidan korkeus saa olla enintään 1 metri. Pensasaidan korkeudelle ei ole rajoituk-sia.

Aidan tyyppi on suositeltavinta esittää rakennusluvan yhteydessä. Jos aidantyyppiä ei ole esitetty rakennusluvassa, on muusta kuin pensasaidasta tehtävärakennusvalvonnalle kirjallinen aita-ilmoitus. Lauta-aidan tai muurin korkeus kadunpuoleisella tontin rajalla tulee olla rajoissa 900-1100 mm.

Suositeltavia leikattavan pensasaidan lajeja tämän alueen olosuhteisiin ovatorapihlaja, isotuomipihlaja ja unkarinsyreeni.

Tonttien välisten raja-aitojen tyyppi on vapaasti valittavissa. Tonttien välistenmuiden kuin pensasaitojen korkeus saa olla kuitenkin enintään 1,5 metriä. Aitauk-sesta on sovittava kirjallisesti naapurien kesken.

Tonttien takaosassa säilytettävän puuston osuudella olevat rajat suositellaanaidattavaksi kevyellä puuaidalla, jotta puiden juuria ei tarvitse katkoa.

Jäteastioiden sijoitus

Talvikankaantien pohjoispuolen tonteilla jätesäiliöt on sijoi-tettava välittömästi aitalinjan taakse. Mikäli jäteaitaus halu-taan varustaa katolla, on katoksen malli hyväksytettävä ra-kennusluvan yhteydessä. Jäteastioiden sijoittamisesta onneuvoteltava rajanaapurin kanssa.

Talvikankaantien eteläpuolen tonteilla jätesäiliöt on sijoitet-tava tontin puolelle pensasaitojen taakse. Jätehuoltomäärä-yksistä johtuen jätesäiliöiden tulee olla alle viiden metrinetäisyydellä kadun reunasta. Jäteastiat tulee sijoittaa pen-sasaidalla tai lauta-aidalla rajattuun aitaukseen. Mikäli jäte-aitaus halutaan varustaa katolla, on katoksen malli hyväksy-tettävä rakennusluvan yhteydessä. Jäteastioiden sijoittami-sesta on neuvoteltava rajanaapurin kanssa.

Jokaiselle tontille on syytä suunnitella ja rakentaa asiallisettilat vähintänkin puutarhajätteiden kompostointia varten.

Talousjätteenkin kompostointi tontilla on suositeltavaa. Täl-löin tulee olla tähän tarkoitukseen tehty lämpöeristetty kom-postori. Hyvin hoidettu kompostori on helpompi pitää hajut-tomana kuin biojätteen keräysastia. Kompostorien sijoitta-misesta on neuvoteltava lähimpien naapurien kanssa.

Kompostin hoito-ohjeita saa mm. Oulun Jätehuollosta ja Ou-lun kaupungin ympäristövirastosta.

aitakompostoriseosastiajälkikomposti

11

Johtoliittymät

Vesijohto- ja jätevesiliittymät on rakennettu yleensä tont-tien väliselle rajalinjalle siten, että samasta pisteestä otetaanliittymät kahdelle tontille. Tästä syystä keskimäärin joka toi-sella rakentajalla liittymä on sisäänkäyntien puoleisessa pääs-sä ja joka toisella talon vastakkaisessa päässä. Jokaiselletontille on rakennettu valmiiksi myös sadevesiviemäriliitty-mä. Liittymien sijainti kannattaa selvittää heti suunnitteluunryhdyttäessä ja ottaa huomioon teknisten tilojen sijoittelus-sa. Tiedot kaikkien teknisten liittymien sijainnista saa johto-linjojen yhdistelmäkartasta. Kartan saa katusuunnitelmienyhteydessä teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluista.

Tontin korkeusasemat ja pintavesien johtaminen

Kaikille tonteille annetaan kadun puoleisten tontin nurkka-pisteiden korkeusasemat. Nämä korkeusasemat muodosta-vat lähtökohdan kadun läheisyydessä olevien rakennustenkorkeusaseman suunnittelulle. Useille tonteille annetaan myöstakanurkkien korkeusasemat.

Piha-alueiden kuivatus onnistuu joillakin tonteilla luontai-sesti tontin takaosan puistoon tai takarajoille suunniteltui-hin painanteisiin. Virkistysalueisiin rajoittuvilla tonteilla voi-daan ohjata pintavesiä pintavaluntana virkistysalueille. Alu-een tasaisuudesta johtuen on usein kuitenkin tarpeen raken-taa tontille yksi tai kaksi sadevesikaivoa. Näillä vältetääntonttien tarpeetonta nostamista ja siitä seuraavia hanka-luuksia.

Kalimenoja on Talvikankaan lähin vesistö ja Kalimenojanlaakso on alueelle tärkeä lähivirkistysalue. Kaikki sadevedetTalvikangas II:n alueelta valuvat Kalimenojaan. Kalimenojanluonnontilan säilyttämiseksi olisi eduksi jos sadeviesiä imey-tettäisiin mahdollisimman suuressa määrin maaperään ja oh-jattaisiin mahdollisimman vähän sadevesiviemäreihin.

Hiekkakankaana Talvikankaan alue on altis myös liiallisellekuivuudelle kuivina kesinä. Tältäkin kannalta sadevesienimeyttäminen maahan olisi suotavaa. Jokainen tontin haltijavoi tehdä jotain tämän tavoitteen eteen. Tontin takaosaanvoidaan jättää tietoisesti painanne, johon sadevesiä imeyte-tään.

Alueelle soveltuu maahan imeyttävä sadevesikaivo, joka kuitenkinolisi tulvatilanteiden varalta hyvä varustaa sadevesiviemäriin johde-tulla ylivuotoputkella. Tällaiseen kaivoon voitaisiin ohjata kattove-det sekä pihan pintavedet. Rakennusten salaojavedet on aina kuiten-kin ohjattava suoraan sadevesiviemäriin. Jos imeytyskaivon pohja ulo-tetaan pohjavesipinnan alapuolelle, voidaan kaivosta ottaa puutar-haan kasteluvettä. Kuvassa eräs mahdollinen imeytyskaivoratkaisu

RAKENTAMISEN VALVONTA JA OHJAUSOulun rakennusvalvontavirasto

Uusikatu 26PL 38, 90015 OULUN KAUPUNKI

puhelin: (08)55842718telefax: (08)55842719

sähköposti: etunimi.sukunimi@ouka.fi

ASEMAKAAVATekninen keskus / Asemakaavoitus

Uusikatu 26PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI

puhelin:(08) 55842400telefax: (08) 55842399

VESIJOHTO-, VIEMÄRI- JA SADEVESIVIEMÄRILIITTYMÄTOulun Vesi

Kasarmintie 21PL 35, 90015 OULUN KAUPUNKI

puhelin: (08)55843800telefax: (08) 55843819

sähköposti: oulunvesi@ouka.fitai etunimi.sukunimi@ouka.fi

SÄHKÖ- JA KAUKOLÄMPÖLIITTYMÄTOulun EnergiaKasarmintie 690100 OULU

puhelin: (08)55843300telefax: (08) 55843350

KATUJEN KORKEUSASEMATTekninen keskus, katu- ja viherpalvelut

Uusikatu 26, 6. kerros90100 OULU

puhelin: (08) 558 42100telefax: (08) 558 42199

2005 / 87