RAKENTEIDEN ERISTEMARIAALIEN …...2016/06/10 · kosteus voi olla syksyisin ja talvisin tasolla...

Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

Ilmalanportti 2

00240 Helsinki

Puhelin 0207 393 000

Y-tunnus 2635440-5

www.sweco.fi

22500325-302 10.6.2016 Vantaan kaupunki Tilakeskus Pekka Wallenius Kielotie 13, 01300 Vantaa Sähköposti: [email protected] Tutkimuskohde Hämeenkylän koulu, Vantaa

RAKENTEIDEN ERISTEMARIAALIEN KAASUMAISTEN EPÄPUHTAUKSIEN VAIKUTUS SISÄILMAN LAATUUN LOPPULAUSUNTO

Tutkimushankkeessa on selvitetty yhtenä tekijänä rakenteiden eristemateriaalien kaasumaisten kemiallisten epäpuhtauksien vaikutusta sisäilman laatuun. Työn ta-voitteena on ollut tutkia mahdollisuutta kehittää uudenlainen työväline, jonka avulla voitaisiin selvittää rakenteiden mineraalivillaeristeiden vaikutusta sisäilman laatuun. Tutkittavia epäpuhtauksia ovat ns. VOC -yhdisteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Nykyisin käytössä olevaa VOC -yhdisteitä koskevaa analyysialuetta on laajennettu laboratoriotyössä, jolloin tavoitteena on ollut saada suurempi analysoitavien yhdis-teiden määrä. Tutkimuksessa näytteenottoa on tehty suoraan rakenteiden eristeti-loista sekä laboratoriossa rakenneavauksissa saaduista eristemateriaaleista. Labo-ratoriokokeissa materiaalien emissiot on tutkittu kahdessa kosteusolosuhteessa (RH 50 % ja 75 %). Laboratoriotyö on tehty yhteistyössä MetropoliLab Oy:n kanssa. Toisena työn tavoitteena on ollut esittää näkemys Hämeenkylän koulun hammas-hoitola- ja kotitalousrakennusten sisäilman laatuun liittyvistä riskitekijöistä työssä koottavan perustiedon ja tehtävien rakenneavausten perusteella. Edelleen tehtävä-nä on ollut esittää kaikkien tutkimustulosten perusteella näkemys yleisesti vastaa-van kaltaisten rakennusten sisäilma- ja rakenneselvitysten kehittämiseksi. Rakenteista ja rakennusmateriaaleista tehtyjen päästötutkimusten tuloksista on teh-ty erillinen raportti (tutkimusraportti, materiaalipäästötutkimus, 9.6.2016). Lisäksi erillisinä selvityksinä on tehty,

- rakennuksessa aiemmin tehdyt (Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy, Finn-

map Consulting Oy, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy) sisäilma- ja rakenneselvi-tykset (sisäilmaselvitysten tutkimuskooste 2010–2016),

- tutkittujen alueiden (kotitaloussiipi, hammashoitolasiipi) rakenneselvitys (tutki-musraportti, rakenneselvitykset, 19.4.2006),

- rakenneavaukset, rakenteiden kunnon aistinvarainen selvittäminen (loppulau-sunto, liite 1),

- tutkittujen alueiden alkuperäisten ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden lämpötila- ja kosteusvaihtelut eri vuodenaikoina (tutkimusraportti, rakennusfysikaalinen simu-lointi, 20.5.2016).

mailto:[email protected]

2

TUTKIMUSTULOKSET

Tutkimustuloksista esitetään seuraavaa, - rakennuksessa aiemmin tehdyt (Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy, Finn-

map Consulting Oy, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy) sisäilma- ja rakenneselvi-tykset (sisäilmaselvitysten tutkimuskooste 2010–2016 – FM, ympäristöhygiee-nikko Eija Puhakka),

- rakennuksen eri osissa on tutkittu laaja-alaisesti sisäilman laatua ja laa-

tuun vaikuttavia tekijöitä vuosina 2010–2016. Sisäilman laatumittausten (mikrobit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, pinnoille laskeutuvan pölyn mi-neraalikuidut) tuloksissa ei ole todettu pääosin ohjeellisten arvojen ylityk-siä,

- teknisissä tutkimuksissa on todettu paikoin alapohjarakenteissa kohon-nutta kosteutta ja ilman sekoittumista eri rakenneosista sisätiloihin (ala-pohja-, ulkoseinä-, yläpohjarakenteet). Em. tekijöiden rinnalla on tutkittu eri ilmanvaihtolaitteiden palvelualueiden painesuhteita ympäristöönsä nähden,

- tutkimukset ovat johtaneet paikoin toimenpiteisiin, joiden avulla on estet-

ty ilman sekoittumista epäpuhtaammista rakenteiden osista (mm. raken-teiden eristetilat) sisätiloihin päin,

- tutkittujen alueiden (kotitaloussiipi, hammashoitolasiipi) rakenneselvitys (tutki-

musraportti, rakenneselvitykset, 19.4.2016 – rakennusinsinööri Ilkka Meriläinen). Rakenneavaukset, rakenteiden kunnon aistinvarainen selvittäminen (loppulau-sunto, liite 1) – rakennusinsinööri Ilkka Meriläinen, terveysteknikko Jukka Kärk-käinen,

- selvitys kohdistuu kaksikerroksisen hammashoitolasiiven ensimmäiseen

kerrokseen sekä yksikerroksiseen kotitaloussiipeen. Kantavat rakennus-osat on perustettu kallion varaan. Alapohjarakenteena on maata vasten oleva betonilaatta – pinnoitteena on pääosin muovimatto. Ulkoseinien alaosissa on betonirakenne, eristeenä on mineraalivilla, sisäpuolisena rakenteena on maalattu tiili. Kotitalousluokan yläpohjarakenteena on pääosin sisätiloista lukien kipsilevy, ilmarako, mineraalivilla, ilmarako, mäntypaneeli, eristyspaperi tai muovi, harvalaudoitus, mineraalivilla, ylä-pohjan ontelo ja vesikatteen materiaalit,

- hammashoitolasiiven ulkoseinän alaosan eristetila on erityisesti raken-nuksen itäpuolella kostea. Alaosassa on sokkelieristeen päällä suunnitel-lun vastaisesti puumateriaaleja, jotka ovat osittain lahovaurioituneet pit-kään vaikuttaneen poikkeavan kosteuden takia. Materiaaleissa (puuma-teriaalit, eristemateriaalit) on selvästi havaittavaa mikrobiperäistä hajua. Ulkoseinän alaosassa on ulkopuolella kosteuseristeenä patolevy. Kos-teuseristeen yläosan reuna on noin 200 mm maanpinnan alapuolella – eristeen yläosa on paikoin auki. On mahdollista, että ulkoseinän alaosan poikkeava kosteus johtuu ulkopuolisen veden pääsystä rakenteeseen. Varjoisaan, itään päin olevaan ulkoseinään vaikuttavat pitkään keväällä mm. lumen sulamisvedet. Ulkoseinärakenteen rakenneliittymiä on tiivis-tetty 2010 -luvun puolivälissä. Kun rakenteen sisäosissa on aktiivista, ha-jua tuottavaa kasvustoa, on mahdollista, että rakenteen tiivistystoimenpi-

3

teet eivät riitä estämään kaasumaisten epäpuhtauksien vaikutusta tilojen sisäilman laatuun,

- kotitaloussiiven ulkoseinän alaosassa ei ole todettu poikkeavaa kos-

teutta. Rakenne on tehty pääosin suunnitellun mukaisesti – sokkelihal-kaisun eristeen yläpuolella on ulkoseinän lämmöneriste (eristeiden liitty-mässä on muovikalvo/ tervasively). Ulkoseinän eristeen vahvuudeksi on suunniteltu 100 mm, eristeen nykyinen vahvuus on 75 mm. Ulkoseinän eristeissä ei todettu vastaavanlaista mikrobiperäistä hajua kuin hammas-hoitolasiivessä. Ulkoseinien rakenneliittymiä on tiivistetty siiven kotita-lousluokassa. Pohjoisen puolen sisäänkäynnin tuulikaapissa tunnistetta-va mikrobiperäinen haju johtuu ulko-oven alla olevasta suorasta ilmayh-teydestä kosteaan maatäyttöön,

- yksikerroksisen kotitaloussiiven alkuperäisessä yläpohjarakenteessa on

rakenneliittymien kautta suora ilmayhteys vesikaton alapuolisista raken-teiden osista sisätiloihin. Yläpohjarakenteessa on paikoin vanhoja, kui-vuneita, kattovuotojen aiheuttamia vauriojälkiä. Yläpohjarakenteen ilmati-laan ja rakennepinnoille kertyy runsaasti mm. liikenne- ja siitepölyä. Ylä-pohjan mineraalivillaeristeiden epäpuhtaudet ja yläpohjaan kertyvän pö-lyn on mahdollista kulkeutua edelleen alipaineisiin sisätiloihin,

- tutkittujen alueiden alkuperäisten ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden lämpötila- ja

kosteusvaihtelut eri vuodenaikoina (tutkimusraportti, rakennusfysikaalinen simu-lointi, 20.5.2016 – rakennusinsinööri Sami Roikonen),

- rakennusfysikaalisen simulointiohjelman avulla on selvitetty teoreettista

laskentamallia käyttäen tutkimuskohteen tapaisten ulkoseinä- ja yläpoh-jarakenteiden lämpötilan ja kosteuden vaihtelua eri vuodenaikoina. Tu-losten perusteella ulkoseinän eristekerroksen ulkopinnan suhteellinen kosteus voi olla syksyisin ja talvisin tasolla 100 %, kun ulkoseinän ulom-maisen betonirakenteen sisäpinnassa on bitumieriste. Eristeen uloimman osan (30 mm) jälkeen eristeen suhteellinen kosteus laskee tasolle 50–70 %. Yläpohjarakenteen eristetilan uloimman (30 mm) osan suhteellinen kosteus voi olla syksyisin ja talvisin tasolla 85–95 % noin neljä kuukautta. Em. olosuhteissa muun eristetilan suhteellinen kosteus on talvisin tasolla 75–82 % ja kesäisin 50–70 %,

- materiaalipäästötutkimus, mineraalivillaeristeet (tutkimusraportti, materiaalipääs-

tötutkimus, 9.6.2016 – FM, ympäristöhygieenikko Eija Puhakka),

- tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää tutkittavissa rakennuksissa mineraalivillaeristeisiin liittyviä mahdollisia päästöjä haihtuvien orgaanis-ten yhdisteiden osalta. Mineraalivillaeristeitä on ollut pääosin ulkoseinis-sä ja yläpohjarakenteessa,

- tutkimustulosten perusteella mineraalivillaeristeistä haihtuu pieniä määriä orgaanisia yhdisteitä. Yhdisteiden pitoisuudet olivat pääasiassa luokkaa alle 1 – 2 µg/m3. Merkittävä osa todetuista yhdisteistä jää yleisesti käy-tössä olevien VOC -rutiinitunnistusmenetelmien ulkopuolelle. Tulosten perusteella mineraalivillaeristeiden päästöt lisääntyvät, kun rakenteen eristetilan kosteus kasvaa tasolle 75 %. Todetuista yhdisteistä typpiyh-disteet kuten amiinit, amidit ja nitroyhdisteet, klooratut yhdisteet ja rik-kiyhdisteet voivat aiheuttaa mm. hajuhaittoja. Sisäilmaan yhdisteitä voi kulkeutua rakenteiden ilmavuotokohtien kautta. Sisäilmaan mahdollisesti

4

pääsevien yhdisteiden terveysvaikutuksista ei ole tietoa. Tietoa ei myös-kään ole sisäilmassa mahdollisesti esiintyvien yhdisteiden pitoisuuksista silloin, kun yhdisteiden tarkastelu ulotetaan ns. rutiinitunnistusmenetel-mien ulkopuolelle. Asian selvittäminen edellyttäisi laajennetun VOC -näytteenoton ja analysointimenetelmän soveltamista sisäilman laatutut-kimuksiin. Tutkimuksen tulokset ovat lupaavia jatkokehitystä arvioitaes-sa.

LAUSUNTO – JATKOTOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

Tutkimustulosten perusteella esitetään seuraavaa, - hammashoitola- ja kotitaloussiiven sisäilman laatuun liittyvät riskitekijät – riskite-

kijöiden hallinta,

- rakenneavausten ja aistinvaraisen selvityksen perusteella molempiin tut-kittuihin rakennuksen osiin liittyy merkittäväksi arvioituja sisäilman laa-tuun vaikuttavia riskitekijöitä. Hammashoitolasiiven riskitekijänä on en-simmäisen kerroksen ulkoseinärakenteiden alaosien poikkeava kosteus ja kosteuden vaurioittamat ulkoseinän sisäosan puu- ja eristemateriaalit laajemmin koko ensimmäisen kerroksen osalta. Kotitaloussiiven pääasi-allisena riskitekijänä on ilman sekoittuminen yläpohjan rakenneosista si-sätiloihin epätiiviiden rakenneliittymien kautta. Toisena todennäköisenä riskitekijänä kotitaloussiivessä on ilman sekoittuminen paikoin alapohjan maatäytöstä ja ulkoseinän eristetilasta sisätiloihin,

- arvioitujen sisäilman laatuun vaikuttavien riskitekijöiden hallintaan liittyvät toimenpiteet ovat laajuudeltaan merkittäviä. Hammashoitolasiiven osalta toimenpiteet edellyttäisivät ulkoseinärakenteiden alaosien laajamittaista purkamista rakenteiden sisäosissa todettujen kosteiden, hajua tuottavien materiaalien poistamiseksi (seinän eristeet, eristeiden alla oleva puuma-teriaali, sokkelieristeet) sekä ulkopuolisia toimenpiteitä kosteuden hallit-semiseksi jatkossa. Kotitaloussiiven osalta toimenpiteet kohdistuisivat erityisesti yläpohjarakenteeseen johtavien rakenneliittymien tiivistämi-seen sekä vastaavien rakenneliittymien tiivistämiseen ulkoseinissä ja alapohjassa. Sisäkattojen osalta toimenpiteet edellyttävät mm. olemassa olevien, koteloitujen, teknisiä laitteita sisältävien rakenteiden purkamista yhtenäisen ja tiiviin sisäkaton asentamiseksi,

- em. riskitekijöiden hallintaan liittyvät toimenpiteet edellyttävät suunnitte-

lua. Toimenpiteiden kustannukset arvioidaan merkittäviksi. Esitettyjen toimenpiteiden rinnalla tulee huomioida mahdollisesti tarvittavat toimen-piteet alapohjarakenteen muissa kuin tässä esitetyissä rakenneosissa sekä mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet teknisten järjestelmien laittei-den osalta,

- tutkimustulosten hyödyntäminen arvioitaessa yleisesti rakennusten sisäilmasel-

vitysten luonnetta,

- Hämeenkylän koulurakennuksen sisäilmaselvityksistä eri vuosina sekä yleisesti vastaavista selvityksistä viime vuosikymmeninä saadun koke-muksen perusteella voidaan todeta seuraavaa,

5

- tähän mennessä käytetyillä, sisäilman laatua kuvaavilla tutki-musmenetelmillä voidaan selvittää rakennuksen sisäilman laa-tuun vaikuttavia riskitekijöitä hyvin rajallisesti. Kehitykseen ei ar-vioida tulevan muutosta lähivuosien aikana,

- sisäilman riskitekijöiden alkuvaiheen selvitystoimenpiteet liittyvät edelleen hyväksi koetun mallin mukaisesti tutkimuksellisesti vä-häisempiin toimenpiteisiin sisäympäristöön, tilojen käyttöön, ra-kennepintoihin ja teknisiin laitteisiin mahdollisesti liittyvien riskite-kijöiden selvittämiseksi,

- mikäli riskitekijöiden selvittäminen johtaa rakenneteknisiin selvi-

tyksiin, tulee rakenteiden kunto tutkia mahdollisimman laajojen rakenneavausten avulla. Rakenneavausten avulla tulee selvittää koko tutkittavan rakenteen toteutunut rakennustapa ja mahdolli-set rakenteeseen liittyvät riskitekijät. Tämän jälkeen voidaan arvi-oida riskirakenteiden korjaustapaa luotettavimmin,

- mineraalivillaeristeisiin liittyvän päästötutkimuksen tulosten hyödyntäminen jat-

kossa,

- tutkimusmenetelmää voitaisiin käyttää ja kehittää aluksi pienimuotoisesti esim. rakenteiden ilmatiiveyttä parantavien korjaustoimenpiteiden rinnal-la. Tällöin sisäilman laajennetun menetelmäkuvauksen mukaisia VOC -yhdisteiden näytteitä voitaisiin ottaa ennen ja jälkeen tehtäviä rakentei-den ilmatiiveyttä parantavia toimenpiteitä eri-ikäisissä rakennuksissa. Samalla seurantaan lisätään tilojen käyttökokemuksiin liittyvän tiedon kokoaminen. Kehitettävä menetelmä voisi aluksi tukea tiedonhallintaa eriasteisten sisäilman laatuun liittyvien korjaustoimenpiteiden päätöksen-teossa. Jatkotutkimustiedon perusteella voidaan arvioida tarkemmin me-netelmän käyttökelpoisuutta mm. rakennusten terveyshaittariskien ja tar-vittavien toimenpiteiden selvittämisessä.

Helsingissä, 10. kesäkuuta 2016 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Eija Puhakka Jukka Kärkkäinen FM, ympäristöhygieenikko terveysteknikko

Ilkka Jerkku DI, osaston johtaja työn tarkastaja Lausunnon liitteet Liite 1. Kuvakooste

KUVAKOOSTE Hämeenkylän koulu Liite 1 22500325–302


1

Rakenteen eristemateri-aalien kaasumaisten epäpuhtauksien vaiku-tus sisäilman laatuun

Tutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää rakennuksen eristemateriaaleista haihtu-vien kaasumaisten epäpuh-tauksien tutkimus-/ mittausta-paa. Tutkimusta on tehty ra-kennuksen osissa A2 (kotita-loussiipi) ja B2 (hammashoi-tolasiipi). Tutkimusmenetelmäkehitystä tarvitaan rakennuksen ter-veyshaittariskin arvioinnissa erityisesti olosuhteissa, joissa rakennetiiveyskokeilla tode-taan eriasteisia ilmavuotoja rakenteiden eristetiloista sisä-tiloihin ja eristeellisissä raken-teiden osissa ei todeta muita, selvästi sisäilman laatuun hai-tallisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten rakenteiden kosteus-vauriot ja ns. haitta-aineet. Em. olosuhteissa tehtäviä ra-kenteiden tiivistystoimenpitei-tä on tehty Suomessa 1990 -luvun lopulta alkaen. Toimen-piteet ovat johtaneet pää-sääntöisesti hyvään lopputu-lokseen.

P

E

B2

A2



2

TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ

Tutkimuksessa on avattu alueiden alapohja-, ulkosei-nä- ja yläpohjarakenteita. Rakenteiden rakennustapa on dokumentoitu. Rakentei-den ”lämpötila-/ kosteuskäyt-täytymistä” on tutkittu simu-lointiohjelman avulla. Raken-teiden mineraalivillaeristeistä on tutkittu kenttä- ja labora-torio-olosuhteissa materiaa-leista haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Laboratoriotyössä on huomioitu rakenteiden kosteudessa eri vuoden-aikoina tapahtuva vaihtelu.

A2



3

RAKENNETUTKIMUKSET – B2 – ULKOSEINÄN ALAOSA

Ulkoseinän alaosan ulommai-sen betonirakenteen eristeti-laa vasten oleva pinta on kos-tea maanpinnan tasolta alas-päin. Kosteus on vaurioittanut ja vaurioittaa rakenteenosan eristettä ja rakenteessa olevia puumateriaaleja. Ulkoseinän alaosan rakennus-tapa poikkeaa suunnitellusta rakenteeseen jätettyjen puu-materiaalien takia (sokkelieris-teen yläpuolinen puurima ja lauta). Materiaalit tuottavat nykyisellään selvästi havaitta-vaa hajua. Rakenteen poikkeavaan kos-teuteen vaikuttavat puutteet rakennuksen ulkopuolisessa kosteudenhallinnassa.

B2

suunniteltu rakenne

nykyinen rakenne



4

RAKENNETUTKIMUKSET – A2 – ULKOSEINÄN ALA-OSA

Ulkoseinän eristevahvuus poikkeaa ikkunan alapuolella suunnitellusta. Avatuissa ul-koseinän alaosissa ei tunnis-tettu poikkeavaa kosteutta. Seinärakenteen rakennusta-pa noudattaa pääosin suun-niteltua. Ulkopuolinen maanpinta kallistaa ulospäin rakennuksesta. Sokkelin kosteuseriste on selvästi maanpinnan alapuolella. Eriste on avauskohdalla hy-vin kiinnitettynä sokkeliin.

A2

nykyinen rakenne

suunniteltu rakenne



5

RAKENNETUTKIMUKSET – A2 – YLÄPOHJARAKENNE

Alueen yläpohjarakenteen eristetilan kautta sekoittuu merkittävästi ilmaa sisätiloi-hin. Ilman sekoittumista ta-pahtuu erityisesti yläpohjan liittymissä ulkoseinään ja käytävää vasten olevaan seinärakenteeseen. Ilman-sekoittuminen johtuu yläpoh-jan rakenneliittymien avoi-muudesta ja sisätilojen ali-paineisuudesta. Ilmansekoit-tuminen korostuu luokkatilo-jen käytävän viereisen ala-katon (tekniikkakotelo) koh-dalla. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:n tutkimuksen yhtenä ta-voitteena on olllut selvittää liittyykö eristetiloista tapah-tuvaan ilmansekoittumiseen tunnistettavia kaasumaisia epäpuhtauksia. Uusi tutki-musmenetelmä tukisi aiem-min käytettyä merkkiai-nekoetta terveyshaittariskin sekä eriasteisten toimenpi-teiden riittävyyden arvioin-nissa.

A2

nykyinen rakenne



6

TULOSTEN AVULLA KEHITE-TÄÄN TUTKIMUSMENETEL-MIÄ

On mahdollista, että tulevaisuu-dessa pystytään kehittämään tutkimusmenetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa raken-teiden sisäilman laatuun vaikut-tavia riskitekijöitä rakenteita rik-komattomilla menetelmillä. Ny-kyisellään ainoa menetelmä on avata rakenteita riittävästi. Rakennetutkimuksissa ja kor-jaustoimenpiteiden suunittelus-sa huomioidaan mm. seuraavat tekijät,

- rakennuksissa tehtyjen työmaa-aikaisten muutos-töiden ja myöhemmän korjaamisen dokumentoin-tien puutteellisuuden takia rakenteiden riskitekijöiden tunnistaminen edellyttää järjestelmällisiä raken-neavauksia,

- korjaavien toimenpiteiden

suunnittelussa on huomi-oitava kaikkien rakenne-osien kosteusolosuhteet,

- epäpuhtaampiin rakenne-

osiin (mm. yläpohjat, ka-naalit) johtavien rakenne-liittymien ilmatiiveys tulee huomioida aina korjaus-suunnittelussa.


Ilmalanportti 2

00240 Helsinki

Puhelin 0207 393 000

Y-tunnus 2635440-5

www.sweco.fi

225325-306 10.6.2016

Vantaan kaupunki Tilakeskus Pekka Wallenius Kielotie 13, 01300 Vantaa Sähköposti: [email protected] Tutkimuskohde: Hämeenkylän koulu, Vantaa

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS YHTEENVETO AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA

Kohteessa Hämeenkylän koulu, Varistontie 3, Vantaa, on tehty vuosina 2010 – 2016 seuraavia sisäilman laatuun vaikuttavia selvityksiä, tutkimuksia ja toimenpiteitä. Tekijöi-nä ovat olleet Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy, Finnmap Consulting Oy ja Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:

Projekti SSM 0076/0310, muistio 23.9.2010: - ravintolan alkuperäisessä osassa oli havaittavissa ummehtunutta hajua keittiön

tarjoiluluukkujen sulkemisen jälkeen. Laajennusosassa hajuongelmaa ei havait-tu. Heli Hurskainen, Finnmap Consulting Oy, teki 22.9.2010 katselmuksen koh-teeseen ongelman syiden selvittämiseksi. Käynnistä on laadittu muistio. Käynnin perusteella esitettiin toimenpiteitä kattoikkunan vuodon mahdollisesti aiheuttamien rakennevaurioiden, ilmanvaihdon tasapainoisuuden ja alapohjan ilmavuotokohtien selvittämiseksi,

Projekti SSM 0076/0510, lausunto14.2.2011:

- tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koulurakennuksen eri alueiden sisäilman

laatuun vaikuttavia riskitekijöitä tilojen käyttöön liitettyjen hajuhaittojen ja oireko-kemusten takia. Riskinarvio tehtiin mm. avatuista rakenteista tehtyjen tutkimus-ten avulla. Tutkimusten perusteella rakennuksessa arvioitiin olevan eri tekijöistä johtuvia hajuhaittoja ja mahdollisia oiretekijöiden aiheuttajia. Tällaisiksi esitettiin koulura-kennuksen alimmissa, maata vasten perustetuissa tiloissa ilman sekoittuminen lattiarakenteiden betonilaatan ja laatan alapuolelle ulottuvien seinärakenteiden liittymistä sisätiloihin, ruokalatilassa ilman sekoittuminen vesikaton alapuolisesta eristetilasta kattoikkunan syvennyksen rakenneliittymien kautta sisätiloihin sekä mineraalivillamainen haju, kotitalousluokassa (tila 1062) ilman sekoittuminen si-sätiloihin erilaisten rakenneosien kautta, ulkoseinien ja yläpohjarakenteen eriste-tilat sekä tilassa oleva viemärijärjestelmän tarkastuskaivo, kotitalousluokan jäähdytysvaraston koettuun mikrobiperäiseen hajuun ei löydetty selvää syytä. Tutkimusraportissa esitetiin toimintamalli jatkotoimenpiteiksi, jotka edellyttivät rakenneteknistä suunnittelua,


2

Projekti FMC 51392.28, lausunto 4.12.2011: - tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koulurakennuksen sisäilman laatuun liit-

tyviä riskitekijöitä – liikuntasalin epäilty alapohjarakenne, itäsiiven toisen kerrok-sen yläpohja (vesikaton alapuolinen välipohjarakenne), itäsiiven ensimmäisen kerroksen kirjastotilan ulkoseinä- ja alavälipohjarakenteet. Tutkimuskohteina oli-vat koulun liikuntasali ja kirjasto sekä itäsiiven toisen kerroksen tilat 2009, 2011 ja 2009. Tutkimuksia tehtiin rakenneavausten, avatuista rakenteista otettujen mikrobinäytteiden, rakenteiden ilmatiiveyskokeiden sekä rakenteiden kosteus-mittausten avulla. Liikuntasalin ja siihen liittyvien tilojen mikrobiperäisten hajuhaittojen syyksi epäil-tiin tutkimusten perusteella tilan alapohjarakennetta, rakenteen maata vasten olevan betonilaatan päällä oleviin rakenteisiin on syntynyt hajua tuottavaa kas-vustoa. Itäsiiven vesikaton alapuolisesta ilmatilasta sekoittui tutkimusten perus-teella merkittävästi ilmaa tutkittuihin luokkatiloihin 2009 ja 2011. Myös kirjaston ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden liittymien kautta sekoittui merkittävästi ilmaa sisätiloihin. Tutkimusten perustella esitettiin toimenpiteitä, mm. rakenneliittymien tiivistämistä. Toimenpiteet edellyttivät suunnittelua. Liikuntasalin osalta esitettiin harkittavaksi tilan käyttöön liittyviä rajoituksia tilassa olleen mikrobiperäisen ha-jun takia,

Projekti FMC 51392.34, lausunto 7.6.2012:

- tutkimuksen, merkkiainekokeet ja painesuhteet, tarkoituksena oli selvittää lattia- ja ulkoseinärakenteiden ilmavuotokohdat lukion koulusihteerin, rehtorin ja k-sihteerin huoneissa. Merkkiainekokeet tehtiin kahtena mittauskertana. Lukion koulusihteerin ja rehtorin huoneessa havaittiin merkittäviä ilmavuotokoh-tia vielä toisen merkkiainekokeen jälkeen. K-sihteerin huoneessa ei havaittu tii-vistyskorjausten jälkeen merkittäviä ilmavuotokohtia,

Projekti FMC 51392.37, rakennusselostus 13.4.2012:

- Heli Hurskainen laati selostuksen liikuntasalin lattian korjaamiseksi,


- tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tiloissa koettujen oireiden syytä paine-eroseurantamittausten, rakenteiden ilmatiiveyskokeiden, pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen tutkimusten, materiaalinäytteiden mikrobitutkimusten sekä ra-kenteiden kosteusmittausten avulla. Tutkittuja kohteita olivat käytävä 1147, opet-tajien pukuhuone 1148, käytävä 1138, liikuntasalin varaston sähkökaappi, voi-misteluvälinevarasto, musiikkiluokka K074, porrashuone B ja siihen liittyvä väes-tönsuoja, teknisen työn porrashuone A, ulkourheiluvälinevarasto K033 ja sen viereiset käytävätilat, kuntosali, apulaisrehtorin toimisto 1040, neuvotteluhuone 1018, luokka 1008 ja liikunnan opettajien työtila linjoilla K-L/10-11. Tutkituissa tiloissa havaittiin paikoin ummehtunutta tai mikrobiperäistä hajua, kohonnutta kosteutta tai lattian pintamateriaalin irtoamista alustastaan, ilman sekoittumista alapohjan maatäytöstä tai ulkoseinän tai yläpohjan eristetiloista si-säilmaan sekä ilman kulkeutumista epäpuhtaampien tilojen kautta puhtaampien tilojen suuntaan. Tulosten perusteella esitettiin toimenpiteitä mm. rakenneliitty-mien ja läpivientien tiivistämiseksi, pintamateriaalien uusimiseksi kosteutta lä-

3

päiseviksi, tuloilman päätelaitteen mineraalivillaeristeen pinnoittamiseksi sekä viemärien kunnon tarkastamiseksi,


- tutkimuksen tarkoituksena oli varmistaa alapohja-, seinä-, kuilu- ja yläpohjara-kenteiden ilmatiiveyttä tehtyjen tiivistystoimenpiteiden jälkeen. Tutkimuksia teh-tiin luokassa 1105, luokassa 1113 ja tilassa ristikytkentä 1114, luokassa 1115 ja tilassa ryhmäkeskus 1117, tilassa 1118, tilassa 1148, tilassa 1040, tilassa 1018, luokassa 1008, luokassa 1012, luokassa 2041 sekä kellarikerroksen kuntosalis-sa ja eteisessä. Tutkimuksissa havaittujen vuotokohtien jälkeen tehtiin tarvittavat lisätiivistystoi-menpiteet. Tarkistusmittausten jälkeen ilmavuotokohtia ei enää todettu,

Projekti FMC/Sweco 51392.80, lausunto 17.11.2014:

- tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koulurakennuksen sisäilman laatua ja laa-tuun vaikuttavia tekijöitä tiloihin liitettyjen oirekokemusten takia. Tutkimukset ra-jattiin koskemaan tiloja kotitalousluokat 1060 ja 1064, luokkatilat 1008, 1012, 1101, 1105, 1113, 1115, 1118, 2032, 2040, 2042, käytävä 1147, auditorio ja ruokala. Tutkimuksissa selvitettiin rakennusmateriaalin mikrobipitoisuuksia (1 ti-la), rakenteiden kosteuksia pintakosteus- ja viiltomittausten avulla, sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia (5 tilaa), pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia (4 tilaa), sisäilman hiilidioksidipitoisuutta (5 tilaa), ulkoseinärakenteiden ilmatiiveyttä (10 tilaa), yläpohjan ilmatiiveyttä (2 tilaa) sekä alapohjan ilmatiiveyttä (3 tilaa), tilojen välisten (ulkoilmaan ja käytäväilmaan nähden) painesuhteiden seurantaa (8 tilaa) sekä mitattiin ilmanvaihdon ilma-määriä rakennuksen 2. kerroksessa (3 tilaa). Tutkimuksen tuloksena todettiin, että tilojen sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen ja hiilidioksidin pitoisuudet olivat alhaisia, tutkitussa huoneen 1118 lattiamateriaalinäytteessä todettiin oh-jeellista arvoa korkeampi mikrobipitoisuus, luokkatilat 1105, 1115 ja 1101 olivat alipaineisia ulkoilmaan nähden, toisen kerroksen tutkittujen tilojen poistoil-mamäärien todettiin olevan tuloilmamääriä suuremmat, kotitalousluokkien latti-oissa todettiin poikkeavaa kosteutta, tilojen ulkoseinärakenteiden, alapohjan ja yläpohjan kautta todettiin merkittäviä ilmavuotoja. Tulosten perusteella esitettiin toimenpiteitä mm. rakenteiden ilmavuotokohtien tiivistämiseksi, painesuhteiden säätämiseksi ja ilmanvaihdon tasapainottamiseksi, kotitalousluokkien lattioiden kohonneen kosteuden syyn selvittämiseksi ja kuraattorin huoneen 1118 lattia-pinnoitteen uusimiseksi,

Projekti Sweco Asiantuntijapalvelut Oy AP14_70135.31, lausunto 7.10.2015:

- tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää koulurakennuksen rakenteiden kun-toa ja ilmatiiveyttä. Tutkittavia tiloja olivat liikuntasali 1150, kirjasto ja kirjastosii-ven päädyn porrashuone B. Tutkimuksessa selvitettiin sisäilman haihtuvien or-gaanisten yhdisteiden pitoisuudet liikuntasalista kahdesta kohtaa, tutkimukseen valittujen tilojen seinä- ja lattiarakenteita tutkittiin pintakosteudenilmaisimella, lii-kuntasalin lattian kosteuksia tutkittiin viilto- ja porareikämittausten avulla, liikun-tasalin ja voimisteluvälinevaraston paine-eroja sisä- ja ulkoilman välillä tutkittiin jatkuvatoimisten seurantalaitteiden avulla ja tilojen ulkoseinän, ala- ja yläpohjan eristetilan ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeiden avulla.

4

Tutkimuksen tuloksena todettiin, että liikuntasalin sisäilman haihtuvien orgaanis-ten yhdisteiden pitoisuuksissa ei havaittu ohjeellisiin arvoihin verrattuna poik-keavaa, liikuntasalin lattiarakenne on tasaantuneessa kosteustilanteessa, mutta lähellä ohjeellisia arvoja ja liikuntasalin, kirjaston ja porrashuoneen B merkkiai-nekokeissa havaittiin merkittäviä ilmavuotoja yläpohjarakenteen ja/tai alapohja- ja ulkoseinärakenteen kautta. Tulosten perusteella esitettiin toimenpiteitä raken-teiden ilmavuotokohtien tiivistämiseksi. Liikuntasalin lattiapinnoitteen ja betoni-laatan välistä suhteellista kosteutta ja sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdistei-den pitoisuutta esitettiin seurattavaksi,

Projekti Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 22500325-038:

- pohjakerroksen tilassa KK074 on tehty merkkiainekokeita tehtyjen ilmavuototii-vistysten laadunvarmistusta varten. Tilojen 1135, 1136, 1140, 1147, 1097, 1107, 1098, K074 sekä ruokasalin rakenteiden kosteuksia on kartoitettu pintakosteus-mittausten, viiltomittausten, porareikämittausten ja näytepalamittauksen avulla. Tutkimuksia on tehty 18.11.2015 – 7.3.2016 välillä.

Helsingissä, 10. kesäkuuta 2016


Eija Puhakka Jukka Kärkkäinen FM, ympäristöhygieenikko terveysteknikko

1 (13)

Swec oIlmalanportti 2

FI-00240 Helsinki, FinlandPuhelin +358 207 393 300Fax +358 207 393 396www.sweco.fi

Sweco Asiantunti japalvelut OyReg.no 2635440-5Reg. office: Helsinki

Sweco Groupin jäsen

Ilkka MeriläinenVanhempi konsult tiSweco Asiantunti japälvelut OyTelephone direct +358 207 393 300Mobile +358 40 167 63 15i l k k a .m er i l a inen@sw ec o. f i

RAKENNETEKNINEN TARKASTELU

HÄMEENKYLÄN KOULU; VARISTONTIE 3, VANTAA

22500325-302

19.4.2014

1 RAKENTEET

1.1 YLEISTÄ

Hämeenkylän koulu on rakennettu 1960 – 1970 luvun taitteessa. Alkuperäisissäsuunnitelmissa hammashoidon siipi oli yksikerroksinen kuitenkin siten, että myöhemminrakennetun toisen kerroksen rakentamiseen oli varauduttu. Vanhojen suunnitelmienmukaan rakennusta on korjattu 1991 ja peruskorjattu 2000- luvun taitteessa. 2010-luvullarakennukseen on tehty toimenpiteitä, jotka on kohdistettu sisäilmaston parantamiseen.Rakennus on pääosin yksikerroksinen ja siinä on osittainen toinen kerros ja kellarikerros.Rakennuksen lähistöllä luonnollinen maasto nousee länteen ja pohjoiseen mentäessä.Tontin itä puolella maasto laskee jyrkästi Varistonojaan, myös rakennuksen eteläpuolellamaasto laskee reilusti rakennuksesta poispäin mentäessä. Rakennuksen alla onkallioharjanne, jonka korkein kohta on hammashoidon siiven kohdalla.

2 (13)

RAKENNETEKNINEN TARKASTELU19.4.2014HÄMEENKYLÄN KOULU; VARISTONTIE 3, VANTAA22500325-302

1.2 RAKENNUKSEN RUNKO

Tutkittavilla alueilla rakennus on perustettu kallion varaan. Hammashoidon siivenkohdalla kallion pinta on lähellä maanpintaa, perustus on jatkuva kallionvarainenperusmuuri. Kotitaloussiiven länsiseinustalla kallionpinta on alempana, jolloin rakennuson perustettu pilariperustuksille, joiden väliin on valettu peruspalkit. Alapohja onmaanvastainen, kantavana runkona ovat paikalla valetut pilarit. Ulkoseinien päädyissä onbetoninen sisäkuori, pitkillä sivuilla on muurattu sisäkuori. Sokkeli on betonia, jonka päälläpäädyissä on punatiili ja pitkillä sivuilla rapattu kevytbetoni. Hammashoitolasiivessä onvälipohjana paikalla valettu betonilaatta. Yläpohja on pääosin puurakenteinen,kotitaloussiivessä käytävän katon osuudella on paikalla valettu betonilaatta.

1.3 RAKENNETYYPIT

1.3.1 ALAPOHJA

Suunnitelmien mukainen rakenne

· lattiapinnoite· 50 mm betoni· 70 (/ 50) mm solumuovi (keskialue)· 0,15 mm muovikelmu· 60 mm betoni· mm alustäyttö ei määritelty

Avausten mukainen rakenne hammashoitolansiivessä

· muovimatto· liima· 60 mm betoni· 30 mm solumuovi· 50 mm mineraalivilla· 0,15 mm muovikelmu· 80 mm betoni· mm hiekkainen sora

Avausten mukainen rakenne kotitaloussiivessä

· muovimatto· liima· 70 mm betoni· 75 mm solumuovi· 0,15 mm muovikelmu· 80 mm betoni· mm hiekkainen sora

3 (13)


1.3.2 ULKOSEINÄN ALAOSA


· pintamateriaali· 130 mm puhtaaksimuuraus· 100 mm mineraalivilla· mm kosteussively· 100 mm betoni

Avausten mukainen rakenne hammashoitolasiivessä

· mm maali· 130 mm puhtaaksimuuraus· 100 mm mineraalivilla· 20 mm ilmarako / laasti· mm kosteussively· 100 mm betoni

Avausten mukainen rakenne kotitaloussiivessä

· mm maali· 130 mm puhtaaksimuuraus· 80 mm mineraalivilla· 5 mm ilmarako / laasti· mm kosteussively· 100 mm betoni

4 (13)


1.3.3 YLÄPOHJA


· mm vedeneriste· mm raakapontti· mm yläpohjan ontelo· 100 mm mineraalivilla· 50 mm mineraalivilla· 22 mm harvalaudoitus k300· mm eristyspaperi· 22 mm mäntypaneeli· mm pintamateriaali

Avausten mukainen rakenne yleensä· mm vedeneriste· mm raakapontti· mm yläpohjan ontelo· 125 mm mineraalivilla· 75 mm mineraalivilla· 22 mm harvalaudoitus k300· mm eristyspaperi· 22 mm mäntypaneeli· mm pintamateriaali· 12 mm ilmarako· 15 mm mineraalivilla· 20 mm ilmarako· 13 mm kipsilevy, rei’itetty

Avausten mukainen rakenne taloteknisenkotelon kohdalla

· mm vedeneriste· mm raakapontti· mm yläpohjan ontelo· 125 mm mineraalivilla· 75 mm mineraalivilla· 22 mm harvalaudoitus k300· mm eristyspaperi· 22 mm mäntypaneeli· mm pintamateriaali· >500 mm ilmarako· mm irrotettava alakattojärjestelmä

5 (13)


1.4 LIITTYMÄT

1.4.1 ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ

Suunnitelmat

Tutkittavilla alueilla alapohjan ja ulkoseinän liittymä on pitkillä julkisivuilla suunnitelmissasamanlainen. Perusmuurin (-palkin) yläreunassa on sokkelihalkaisu, joka on esitettytehtäväksi jäykästä mineraalivillasta. Sokkelihalkaisun ulkokuori jatkuu ikkunanalareunaan. Ulkokuoren sisäpuolelle on esitetty lämmöneristys ja muuraus. Alapohjassatäyttömaan päälle on esitetty suojavalu, joka limittyy sokkelin sisäkuoren päälle.Suojabetonin päälle on esitetty muovikalvo, lämmöneristys ja betonilaatta. Seinänalaosaa, jossa tiiviin betoniulkokuoren sisäpuolella on lämmöneristys, pidetään nykyisentiedon mukaan riskirakenteena. Rakenteeseen syntyy kastepiste betonikuorensisäpintaan. Tiivistyvän kosteuden määrä riippuu muuratun rakenteen ilmatiiveydestä jasisäpuolisten pinnoitteiden vesihöyrynläpäisevyydestä.

Lattiaan on esitetty 50 mm lämmöneristettä. Määrä on vähäinen ja lattian alla olevanmaaperän lämpötila voi ajan myötä nousta sisäilman tasoon, jolloin maaperässä olevasuuri kosteus tasoittuu myös lattian pintarakenteisiin. Jos lattiapinnoite on höyrytiiviskuten muovimatto, lattian pintarakenteet eivät pääse kuivumaan. Lattiaan suunniteltumuovikalvo vähentää vesihöyryn diffuusiota. Muovikalvon haittapuolena on, että senpäälle mahdollisesti vuotava vesi ei pääse pois rakenteen sisältä.

Toteutus

Lattia seinäliittymien tiiveystutkimuksissa on todettu, että alustäytöstä ja eristetiloista onmerkittävää hallitsematonta ilmavuotoa sisätiloihin.

6 (13)


1.4.1.1 HAMMASHOITOLAN SIIPILiittymä detalji rakenneavauksen perusteella on alla olevan kuvan mukainen

.Sokkelin ulkopuolelle on asennettu patolevy. Patolevyn yläreuna on noin 200 mmmaanpinnan alapuolella. Patolevyn yläreunassa oleva suojalista ei toimi suunnitellusti,levyn taakse voi päästä maata ja vettä listan ja patolevyn välisestä n. 20 mm leveästäraosta.

Ulkokuoressa on puisia muottivälikkeitä, joiden tarkoitus on pitää muotit rakentamisenaikana paikoillaan. Puukapuloita ei ole työnaikana poistettu ja ne ovat lahonneet.Ulkokuoreen on syntynyt reikiä, joista vesi voi päästä rakenteen sisään.

Sokkelihalkaisun mineraalivillan yläreunan valuaikaiseksi tueksi on asennetut puurima jalauta on jätetty rakenteeseen. Työtapa poikkeaa suunnitellusta. Suunnitelmissa onesitetty, että mineraalivilla jatkuu yhtenäisenä sokkelihalkaisusta seinärakenteeseen.

Ulkokuoren sisäpinnassa oleva tervasively jatkuu alapohjassa sisäkuorimuurauksen allaja se limittyy alapohjassa olevan muovikalvon kanssa. Muovikalvo päättyysisäkuorimuuraukseen ja sen reuna on taitettu muurausta vasten.

Tehdyissä rakenneavauksissa ulkokuoren alaosan sisäpinnassa havaittiin vettä.Ulkoseinän eristetilassa jokaisessa ikkunavälissä on 4 kpl pystyssä olevaa puusoiroaulkokuoren sisäpintaa vasten. Puiden kohdalla lämmöneristeessä on ilmarakoja.Alapohjan maatäytöissä on käytetty soraa, joka sisältää hienoainesta. Hienoainestasisältävä maa voi nostaa maaperästä vettä rakenteisiin. Lattiaan asennettu muovikalvokatkaisee veden nousua. Alapohjassa lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaasuunnitelmissa esitetyn solumuovieristeen sijasta. Mineraalivillaeristeen ja edelleen

7 (13)


putkieristeiden kautta liittymän vuotoilma pääsee sekoittumaan laajalle alueella lattianbetonilaattojen välisessä eristetilassa.

1.4.1.2 KOTITALOUS SIIPILiittymä detalji rakenneavauksen perusteella on alla olevan kuvan mukainen

.Sokkelin ulkopuolelle on asennettu patolevy. Patolevyn yläreuna on noin 200 mmmaanpinnan alapuolella.

Sokkelihalkaisu on toteutettu suunnitelmien mukaan.

Ulkokuoren sisäpinnassa oleva tervasively jatkuu alapohjassa sisäkuorimuurauksen allaja se limittyy alapohjassa olevan muovikalvon kanssa. Muovikalvo on vietysisäkuorimuurauksen alitse ja taitettu betonista ulkokuorta vasten.

Lämmöneristeen paksuus on 75 mm, suunnitelmissa paksuus on 100 mm.

Tehdyissä rakenneavauksissa ulkokuoren alaosan sisäpinnassa havaittiin vettä.Alapohjan maatäytöissä on käytetty soraa, joka sisältää hienoainesta. Hienoainestasisältävä maa voi nostaa maaperästä vettä rakenteisiin. Lattiaan asennettu muovikalvokatkaisee veden nousua.

8 (13)


1.4.2 IKKUNOIDEN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ

Suunnitelmat

Suunnitelmissa ikkunaliittymät on esitetty suurpiirteisesti. Toteutustapa on jätetty työmaanpäätettäväksi.

Toteutus

Ikkuna seinäliittymien tiiveystutkimuksissa on todettu, että alustäytöstä ja eristetiloista onmerkittävää hallitsematonta ilmavuotoa sisätiloihin.


.

9 (13)


Ikkunarakennetta on tuettu eristetilaan asennetuilla puusoiroilla, jotka on tuettu sokkelinpäältä. Puurakenteet ovat kosteusvauriolle alttiissa olosuhteissa. Eristetilassa ilma voiliikkua melko vapaasti, jolloin vauriokohdista tulevat epäpuhtauden pääsevät leviämäänlaajalle alueelle.

1.4.2.2 KOTITALOUS SIIPILiittymä detalji rakenneavauksen perusteella on alla olevan kuvan mukainen

.Ikkunarakennetta on tuettu eristetilaan asennetulla puusoirolla, joka on kiinnitetty sokkelinulkokuoren yläosaan. Ikkunan tuentatapa ei ole yhtä riskialtis kuin hammashoidonsiivessä.

1.4.3 PILAREIDEN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ

Toteutus

Pilari seinäliittymien tiiveystutkimuksissa on todettu, että eristetiloista on merkittäväähallitsematonta ilmavuotoa sisätiloihin.


10 (13)


1.4.4 YLÄPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ

Suunnitelmat

Tutkittavilla alueilla yläpohjan ja ulkoseinän liittymä on pitkillä julkisivuilla suunnitelmissasamanlainen. Ulkoseinällä olevien pilarien välillä on betonipalkki. Palkin ulkopintaan onkiinnitetty kevytbetonilankku. Palkin varaan on tuettu katon liimapuukannattimet, joidenvaraan on rakennettu yläpohja ja vesikaton alusrakenteet. Suunnitelmissa ei ole otettukantaa liittymän yksityiskohtiin.

11 (13)


Toteutus

Katto seinäliittymien tiiveystutkimuksissa on todettu, että eristetiloista on merkittäväähallitsematonta ilmavuotoa sisätiloihin.

Liittymä detalji rakenneavauksen perusteella on alla olevan kuvan mukainen

12 (13)


1.4.5 YLÄPOHJAN JA KÄYTÄVÄN VÄLISEINÄN LIITTYMÄ

Suunnitelmat

Kotitaloussiivessä yläpohjan ja ulkoseinän liittymä pitkillä julkisivuilla on alla olevankuvan mukainen. Väliseinän kohdilla olevien pilarien välillä on käytävä katon betonilaatanreunassa betonipalkki. Palkin varaan on tuettu katon liimapuukannattimet, joiden varaanon rakennettu yläpohja ja vesikaton alusrakenteet. Suunnitelmissa ei ole otettu kantaaliittymän yksityiskohtiin.

Toteutus

Katto seinäliittymien tiiveystutkimuksissa on todettu, että eristetiloista on merkittäväähallitsematonta ilmavuotoa sisätiloihin.

Liittymä detalji rakenneavauksen perusteella on alla olevan kuvan mukainen

13 (13)



Helsingissä, 19. huhtikuuta 2014

Ilkka MeriläinenRakennusinsinööri

Liite 1. Rakenneleikkaukset

Sustainable engineering and design

LEIKK. 1


LEIKK. 1


DET1.1


DET1.1


DET1.2


DET1.2


LEIKK. 2


LEIKK. 2


LEIKK. 3


LEIKK. 3


LEIKK. 4


LEIKK. 4


DET4.1


DET4.1


DET4.2


DET4.2


LEIKK. 5


LEIKK. 5


DET5.1


DET5.1


DET5.2


DET5.2


LEIKK. 6


LEIKK. 6


DET6.1


DET6.1


LEIKK. 7


LEIKK. 7


DET7.1

Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki Puhelin 0207 393 000

Y-tunnus 2635440-5 www.sweco.fi

22500325-302 20.5.2016 Vantaan kaupunki Tilakeskus Pekka Wallenius Sähköposti: [email protected] Tutkimuskohde Hämeenkylän koulu, Vantaa RAKENTEIDEN RAKENNUSFYSIKAALINEN TARKASTELU RAKENNUSFYSIKAALINEN SIMULOINTI

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää rakenteiden rakennusfysikaalista toi-mintaa simulointiohjelmien avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida eristemateriaalien kosteusolosuhteet rakennuksessa. Tutkimuksen tekijänä oli ra-kennusinsinööri Sami Roikonen.

LÄHTÖTIEDOT

Simuloinnissa käytettiin seuraavia reunaehtoja: - Sisäilman lämpötila: 21 °C - Ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus: rakennusfysikaalinen testivuosi

”Vantaa-07” - Sisäilman suhteellinen kosteus: rakennusfysikaalinen testivuosi ”Vantaa-07”,

jossa 1 g/m3 kosteuslisä Tutkimuksessa tarkasteltiin 2 erilaista rakennetyyppiä. Rakennetyypit olivat seuraa-vat (ulkoa sisälle päin lukien): Ulkoseinärakenne - Betoni 100 mm - Bitumisively - Mineraalivilla 100 mm - Tiilimuuraus 130 mm

Yläpohjarakenne 1 - Bitumikermi - Vaneri 20 mm - Ilmatila 760 mm - Tervapaperi - Mineraalivilla 200 mm - Höyrynsulkumuovi - Harvalaudoitus 20 mm - Alakattorakenteet

Rakennetyyppeihin tehtiin ns. herkkyystarkastelu, jolloin rakennetyypistä tehdään useita malleja, joissa on pieniä eroja toisiinsa nähden. Erot voivat olla kerrosvah-vuudessa tai muissa materiaaliominaisuuksissa. Herkkyystarkastelun tarkoituksena on saada selville, miten rakenteen toiminta muuttuu parametrien suhteen.

2

TULOKSET

Ulkoseinärakenteen eristekerroksen ulkopinnan huokosilman suhteellinen kosteus on syksyisin ja talvisin lähes 100 % ulkokuoren sisäpinnan ollessa käsitelty bitumilla. Mikäli bitumisivelyä ei ole, tapahtuu vesihöyryn siirtymistä betonirakenteen läpi ul-koilmaan ja eristekerroksen ulkopinnan huokosilman suhteellinen kosteus laskee samana aikana tasolle 83…92 %. Vaurioille altis osa rakenteessa on eristekerrok-sessa on uloin 30 mm, jonka jälkeen huokosilman suhteellinen kosteus laskee tasol-le 60…70 % talvisin ja kesäisin alle 50 %. Todellisuudessa bitumisively ei ole yleen-sä aivan yhtenäinen, jolloin ainekerroksen vesihöyrynvastus on hieman oletettua pienempi. Rakenteen todellinen toiminta lienee näiden kahden ääripään välillä. Li-säksi ulkokuoren ja lämmöneristeen välillä tapahtuu virtauksia, joiden vaikutuksesta olosuhteet rakenteessa eivät saavuta aivan laskelmien tuloksissa esitettyjä ääriarvo-ja. Yläpohjarakenteen eristekerroksen ulkopinnan huokosilman suhteellinen kosteus vaihteli syksyisin ja talvisin välillä 85…95 %. Yli 90 RH % olosuhteet vallitsevat 1…4 kuukauden ajan mallista riippuen. Kriittinen alue eristekerroksessa on uloin 30 mm, jonka jälkeen eristekerroksen huokosilman suhteellinen kosteus laskee tasolle 75…82 % talvisin ja kesäisin 50…70 %.

Helsingissä, 20. toukokuuta 2016 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Raportin tarkastanut: Sami Roikonen Ilkka Jerkku Rakennusinsinööri DI, yksikönjohtaja


Ilmalanportti 2

00240 Helsinki

Puhelin 0207 393 000

Y-tunnus 2635440-5

www.sweco.fi

225325-306 9.6.2016

Vantaan kaupunki Tilakeskus Pekka Wallenius Kielotie 13, 01300 Vantaa Sähköposti: [email protected] Tutkimuskohde: Hämeenkylän koulu, Vantaa

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS MATERIAALIPÄÄSTÖTUTKIMUS

Tutkimus kuuluu osana hankkeeseen ”Rakenteiden eristemateriaalien kaasu-maisten epäpuhtauksien vaikutus sisäilman laatuun”. Tässä tutkimuksessa sel-vitetään rakenteiden sisäosista (ulkoseinät, yläpohja) otettujen haihtuvien or-gaanisten yhdisteiden pitoisuuksia sekä em. kohdista otettujen eristemateriaali-näytteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä laboratorio-olosuhteissa kahdessa eri kosteusolosuhteessa. Muut tutkimuksen osat ovat koskeneet ra-kenteiden rakennustapaa ja riskitekijöitä sekä dokumentoitujen rakenteiden osalta tehtyä simulointilaskentaa rakenteessa eri vuodenaikoina tapahtuvien lämpötila- ja kosteusolosuhteiden muutosten selvittämiseksi. Lisäksi on tehty kooste rakennuksessa aikaisemmin tehdyistä sisäilman laatuun liittyvistä tutki-muksista ja niissä esille tulleista tekijöistä. Kaikkien osatutkimusten perusteella laaditaan hanketta koskeva loppuraportti.

Tutkimukseen osallistuneita henkilöitä ovat olleet terveysteknikko Jukka Kärk-käinen, FM, ympäristöbiologi Elina Kuitunen, rakennusinsinööri Ilkka Meriläinen, rakennusinsinööri Sami Roikonen, DI Ilkka Jerkku ja FM, ympäristöhygieenikko Eija Puhakka.

TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää uudenlaista sisäilman laatuun liitettä-vää tutkimusmenetelmää rakenteiden eristemateriaalien kunnon ja mahdollisten haittatekijöiden tunnistamiseksi. Tutkimukset on keskitetty haihtuvien orgaanis-ten yhdisteiden emissioiden, päästöjen, esiintymiseen eristemateriaaleissa ja päästöissä tapahtuviin muutoksiin rakennuksessa vallitsevissa kosteusolosuh-teissa. Tutkimusta varten on otettu 17 haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilma-näytettä rakenteiden sisäosista ja 28 näytettä, 14 näyteparia, yläpohjan ja ulko-seinien eristekerroksista. Näytteistä on tutkittu haihtuvien orgaanisten yhdistei-den pitoisuudet normaalilla sisäilmatutkimusmenetelmällä ja tarkennettua tutki-musmenetelmää käyttämällä. Näytteet kerättiin Tenax-hartsiin pumppujen avul-la. Materiaalipäästöjä on tutkittu 50 %:n ja 75 %:n suhteellisessa kosteudessa. Laboratoriotutkimukset on tehty MetropoliLab Oy:ssä Helsingissä. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus, kokonaispitoisuus TVOC ja yksittäisten yhdis-teiden pitoisuudet määritettiin käytössä olevalla rutiinimenetelmällä. Lisäksi ana-lyysituloksia tarkasteltiin MassHunter Unknown -ohjelmassa muiden, rutiinime-netelmän ulkopuolelle jäävien yhdisteiden tunnistamiseksi. Rakenteiden sisä-osien ilmanäytteiden mittaustulokset on esitetty liitteessä 1 ja materiaalipäästö-jen analyysitulokset liitteissä 2.1 – 2.2. Näytteenottopisteet on merkitty pohjaku-valiitteisiin 3.1 – 3.3. Tuloksia arvioitaessa ovat olleet käytössä tutkimustulokset helsinkiläisessä toimistorakennuksessa vuonna 2013 tehdystä eristevillan emis-


2

siotutkimuksesta, jossa eristevillan emissiot tutkittiin kahden eri lyhytaikaisen kosteuskäsittelyn, 50 ja 76 %, aikana.

Rakenteiden sisäosien ilmanäytteet

Rakenteiden sisäosien eristekerroksista otettiin näytteet sisäilmanäytteenotto-tekniikalla. Tutkitut ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet rajoittuvat tiloihin 1125, 1113, 1133. Tutkittavan tilan seinärakenteeseen noin 500 millimetrin korkeudelle lat-tiapinnasta porattiin reikä, jonka kautta pumppuun yhdistetty näytteenottoputki johdettiin letkun avulla tutkittavaan eristetilaan. Kustakin tilasta otettiin 2-3 rin-nakkaisnäytettä. Vesikaton alapuolisen tilan näytteet otettiin suoraan eristetilas-ta. Tuloksista todetaan seuraavaa:

- seinän eristetilojen ja vesikaton alapuolisen yläpohjan eristetilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia. Yhdisteiden kokonaispi-toisuutta kuvaava arvo vaihteli välillä 14 … 28 µg/m3. Sisäilman laadun tar-kastelussa vallitsevasta tasosta kohonneina pitoisuuksina pidetään yhdis-teestä riippuen tasoa 5-10 µg/m3 tai korkeampaa pitoisuutta. Tutkituissa näytteissä tällaisia yhdisteitä olivat dekanaali näytteessä V1.3 (tila 1125, seinän eristetila; pitoisuus 5.1 µg/m3), pineeni näytteessä V2.2 (tila 1113, seinän eristetila; pitoisuus 5,4 µg/m3), tolueeni näytteessä V6.1 (yläpohja, 4 m ulkoseinästä; pitoisuus 7,6 µg/m3) ja heksanaali näytteessä V6.2 (yläpoh-ja, 4 m ulkoseinästä; pitoisuus 5,6 µg/m3). Poikkeavana yhdisteenä tavan-omaiselle rutiinianalyysille voidaan pitää 7 näytteessä todettua dimetyyli-diatseenin esiintymistä. Yhdisteen pitoisuus oli välillä 1,0 … 3,5 µg/m3,

- yhdisteiden tarkemmassa tarkastelussa seinän eristetilan kuudessa näyt-teessä ja yhdessä yläpohjan näytteessä todettiin typpiyhdisteitä kuten amiineja, amideja ja nitroyhdisteitä. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet oli-vat luokkaa alle 1 µg/m3. Kahdeksassa seinän eristetilanäytteessä ja kol-messa yläpohjan näytteessä todettiin klooria sisältäviä yhdisteitä. Tällaisia yhdisteitä olivat mm. useassa näytteessä todetut hiilitetrakloridi, tetrakloori-metaani ja metaanisulfonyylikloridi. Yhdisteiden pitoisuudet olivat pääasias-sa luokkaa alle 1 µg/m3, jotkin noin 2 µg/m3. Yhdeksässä seinän eristetilan näytteessä ja neljässä yläpohjan näytteessä todettiin rikkiä sisältäviä yhdis-teitä kuten rikkihapon orgaanisia estereitä, joiden pitoisuudet olivat pääasi-assa luokkaa alle 1 µg/m3, jotkin noin 2 µg/m3.

Eristemateriaalien päästöt

Rakenteita avattiin näytteenottokohdilla, joista otettiin näytteet materiaalipäästö-tutkimuksia varten. Jokaisesta näytteenottokohdasta otettiin neljä näytettä, eris-tetilan sisätilan (merkintä S) ja ulkotilan (merkintä U) puoleisesta osasta sekä 50 ja 75 %:n kosteusolosuhdetta varten. Ensimmäisen kerroksen seinäeristenäyt-teitä tutkittiin 12 kpl ja yläpohjan kautta otettuja eristenäytteitä 16 kpl. Päästöt tutkittiin laboratoriossa FLEC-mittalaitteen avulla. Näyte asetettiin FLEC:iin, il-mastettiin kostutetulla ilmalla 10 min, annettiin olla kammiossa 3 vrk, minkä jäl-keen otettiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näyte. Tulokset on esitetty pitoi-suutena µg/m2h. Yhden näytteen, VR3.U75%, analyysi epäonnistui. Tuloksista todetaan seuraavaa:

- 50 %:n kosteuskäsittelyssä olleiden eristenäytteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus vaihteli välillä alle 0,3 … 16,81 µg/m2h ja 75 %:n kosteuskäsittelyssä olleiden näytteiden välillä 1,01 … 13,45 µg/m2h. Kahden sisätilan puoleisen näyteparin (VR5.S, VR6.S) ja kahden ulkotilan puoleisen näyteparin (VR5.U, VR7.U) TVOC-pitoisuus nousi korkeampaan kosteuteen siirryttäessä, muissa näytepareissa pitoisuus laski. Laboratorio-

3

lausunnon mukaan kosteammassa olosuhteessa saadut pienemmät emissi-ot voivat johtua siitä, että kosteammasta huokoisesta materiaalista ennen kaikkea polaariset yhdisteet haihtuvat heikommin lyhyen VOC -näytteenoton aikana (20 min).

Kun päästömäärä nousi kosteuden noustessa, nousua tapahtui alkaanien, alkoholien, aromaattisten yhdisteiden, karbonyylien, orgaanisten happojen ja muiden yhdisteiden ryhmissä. Pitoisuuksien laskua kosteuden noustessa ta-pahtui alkoholien, karbonyylien, glykolieettereiden, orgaanisten happojen ja muiden yhdisteiden ryhmissä. Tunnistettuja yksittäisiä yhdisteitä olivat pää-asiassa suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt, 2-etyyli-1-heksanoli, buta-noli, fenoli, 2-butoksietanoli, 2-fenoksietanoli, heksanaali, bentsaldehydi, ok-tanaali, nonanaali, dekanaali, asetofenoni, metyyli-isobutyyliketoni (1. ker-roksen seinäeristenäytteissä), etikkahappo ja muut orgaaniset hapot, hek-sametyylisyklotrisiloksaani, oktametyylisyklotetrasiloksaani, dekametyylisyk-lopentasiloksaani ja dimetyylidiatseeni, Yksittäisten yhdisteiden päästöt oli-vat pieniä, tasoa alle 5 µg/m2h.

- yhdisteiden tarkemmassa tarkastelussa kolmessa 1. kerroksen seinäeriste-näytteessä (yksi 50 ja kaksi 75 % kosteudessa) ja 14 yläpohjaeristenäyt-teessä (kahdeksan 50 % ja kuusi 75 % kosteudessa) todettiin typpiyhdisteitä kuten amiineja, amideja ja nitroyhdisteitä. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuu-det olivat luokkaa alle 1 µg/m3.

Seitsemässä 1. kerroksen seinäeristenäytteessä (neljä 50 ja kolme 75 % kosteudessa) ja 12 yläpohjaeristenäytteessä (kuusi 50 ja kuusi 75 % kos-teudessa) todettiin klooria sisältäviä yhdisteitä. Tällaisia yhdisteitä olivat mm. useassa näytteessä todetut hiilitetrakloridi, tetrakloorimetaani ja osittain me-taanisulfonyylikloridi. Yläpohjan eristenäytteissä näkyi myös kloorattuja al-kaaneja kuten 1-klooriheksaani. Yhdisteiden pitoisuudet olivat pääasiassa luokkaa alle 1 µg/m3, jotkin noin 2 µg/m3.

Seitsemässä 1. kerroksen seinäeristenäytteessä (neljä 50 % ja kolme 75 % kosteudessa) todettiin rikkiä sisältävää metaanisulfonyylikloridia ja 13 ylä-pohjaeristenäytteessä (seitsemän 50 % ja kuusi 75 %:n kosteudessa) todet-tiin rikkiä sisältäviä yhdisteitä kuten rikkihapon orgaanisia estereitä. Yhdis-teiden pitoisuudet olivat pääasiassa luokkaa alle 1 µg/m3, jotkin noin 2 µg/m3,

- tutkituissa eristenäytteissä todettiin sekä käytössä olevalla rutiinitekniikalla että tarkemmassa tarkastelussa pääosin samojen yhdisteiden päästöjä kuin eristetilojen sisäosista otetuissa ilmanäytteissä. Tavanomaisesta poikkeava-na voidaan pitää materiaalipäästöissä todettua dimetyylidiatseeni-yhdistettä, jota todettiin myös rakenteiden sisäosien ilmanäytteissä. Aikaisemmin mai-nittuun helsinkiläisen toimistorakennuksen mineraalivillapäästötutkimukseen verrattuna yhteistä olivat rutiinimenetelmällä todetut etikkahapon ja metyyli-isobutyyliketonin päästöt. Myös tarkemmassa tarkastelussa todetut typpiyh-disteet ja klooratut hiilivedyt olivat yhteisiä kummallekin tutkimukselle. Aikai-semmassa tutkimuksessa näitä todettiin rutiinitekniikalla TVOC -alueen ul-kopuolisina yhdisteinä korkeammassa kosteudessa. Nyt tehdyssä tutkimuk-sessa lyhytaikaisella kosteuslisäyksellä 50 %:sta 75 %:iin ei todettu saman-laista päästömäärien lisäystä kuin aikaisemmassa tutkimuksessa, jossa se oli noin 60-kertainen, ja osassa näytteitä päästömäärä laski. Päästömäärien lisäys oli nyt korkeimmillaan 10 … 20 -kertainen. Päästömäärien lasku voi johtua aikaisemmin mainitusta polaaristen yhdisteiden hitaasta haihtumises-ta ja liukenemisesta vesimolekyyleihin. Päästömäärien lasku ei ollut yhtä

4

suurta kuin päästömäärien nousu. On mahdollista, että vesimolekyyleihin si-toutuneiden yhdisteiden haihtuminen lisääntyy myöhemmin kosteuden alen-tuessa. Alemmassa kosteudessa todettuja päästömääriä voidaan pitää ai-kaisemmassa tutkimuksessa todetun suuruisina. Aikaisempaan verrattuna uutta on, että rutiinimenetelmällä todettuja TVOC -alueen ulkopuolisia typpi-, kloori- ja rikkiyhdisteitä todettiin kummassakin kosteusolosuhteessa.

YHTEENVETO

Tulosten perusteella esitetään seuraavaa,

- tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää 1960–1970 lukujen vaihteessa rakennetussa rakennuksessa mineraalivillaeristeisiin liittyviä mahdollisia päästöjä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta. Mineraalivillaeristeitä on ollut pääosin tutkitun rakennuksen ulkoseinissä ja yläpohjarakenteessa. Tut-kimuksessa on pyritty huomioimaan eri vuodenaikojen kosteusolosuhteiden vaikutus eristemateriaaleihin. Tulosten perusteella on edelleen arvioitu mine-raalivillaeristeiden päästöjen mahdollista haitallista vaikutusta rakennuksen sisätilojen ilman laatuun ja asian jatkoselvittämiseen liittyvää tarvetta,

- tutkimuksen tuloksena todettiin, että rakenteiden mineraalivillaeristeistä haih-tuu pieniä määriä orgaanisia yhdisteitä. Yhdisteiden pitoisuudet olivat pää-asiassa luokkaa alle 1 – 2 µg/m3. Merkittävä osa todetuista yhdisteistä jää yleisesti käytössä olevien VOC -rutiinitunnistusmenetelmien ulkopuolelle. Tu-losten perusteella mineraalivillaeristeiden päästöt lisääntyvät, kun rakenteen eristetilan kosteus kasvaa. Todetuista yhdisteistä typpiyhdisteet kuten amii-nit, amidit ja nitroyhdisteet, klooratut yhdisteet ja rikkiyhdisteet voivat aiheut-taa mm. hajuhaittoja. Sisäilmaan yhdisteitä voi kulkeutua rakenteiden ilma-vuotokohtien kautta. Sisäilmaan mahdollisesti pääsevien yhdisteiden ter-veysvaikutuksista ei ole tietoa. Tietoa ei myöskään ole sisäilmassa mahdolli-sesti esiintyvien yhdisteiden pitoisuuksista silloin, kun yhdisteiden tarkastelu ulotetaan ns. rutiinitunnistusmenetelmien ulkopuolelle. Asian selvittäminen edellyttäisi laajennetun VOC -näytteenoton ja analysointimenetelmän sovel-tamista sisäilman laatututkimuksiin,

- tutkimusmenetelmää voitaisiin käyttää aluksi esim. rakenteiden ilmatiiveyttä parantavien korjaustoimenpiteiden rinnalla. Tällöin sisäilman VOC -yhdisteiden näytteitä voitaisiin ottaa ennen ja jälkeen tehtäviä rakenteiden ilmatiiveyttä parantavia toimenpiteitä eri-ikäisissä rakennuksissa. Samalla seurantaan lisätään tilojen käyttökokemuksiin liittyvän tiedon kokoaminen. Kehitettävä menetelmä voisi aluksi tukea tiedonhallintaa eriasteisten sisäil-man laatuun liittyvien korjaustoimenpiteiden päätöksenteossa. Jatkotutki-mustiedon perusteella voidaan arvioida tarkemmin menetelmän käyttökel-poisuutta rakennusten terveyshaittariskien selvittämisessä.

Helsingissä, 9. kesäkuuta 2016


Eija Puhakka Jukka Kärkkäinen FM, ympäristöhygieenikko terveysteknikko

Lausunnon liitteet

Liite 1. Eristetilojen ilmanäytteiden tulokset Liitteet 2.1 - 2.2 Rakenteiden eristenäytteiden päästöt Liitteet 3.1 - 3.3 Näytteenottopisteet pohjakuvissa

MITTAUSTULOKSET Hämeenkylän koulu, Vantaa Liite 1

22500325-302


1

Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Te-nax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m3. Tulokset olivat seuraavat:

Näytteen-ottopiste

Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdis-teiden kokonaispitoisuus

(TVOC), µg/m3

V1.1 1125 Seinän eristetila 4.2.2016 15






Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat seuraavat. Yhdisteet on määritetty tolueenina:

Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m3

V1.1 V1.2 V1.3 V2.1 V2.2 V2.3

Alkoholit:

2-Etyyli-1-heksanoli 1,2 2,1 2,0 1,9 3,3 1,4

Fenoli 1,6 1,2 1,3 2,8 0,9

Alkoholit yhteensä 2,8 3,3 3,3 4,7 4,2 1,4

Aromaattiset yhdisteet:

Bentseeni 1,8 1,1 2,0 2,0 1,4

Tolueeni 1,0 1,4 1,2 1.1

1,4-Ksyleeni 0,5 0,4 0,3 0,5 0,3

Aromaattiset yhdisteet yhteensä 3,3 1,1 3,8 2,3 1,7 2,8

Glykolieetterit ja niiden asetaatit

Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli)

0,8 1,7

Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä

0 0 0 0,8 1,7 0

Karbonyylit:

Heksanaali 1,0 1,1 1,1 1,2 1,8 0.6

Bentsaldehydi 2,4 1,7 1,7 3,1 1,4 1,6

Oktanaali 0,7 0,9 2,0 1,2

Nonanaali 3,0 3,2

Pentanaali 2,5


22500325-302


2


V1.1 V1.2 V1.3 V2.1 V2.2 V2.3

Dekanaali 1,6 5,1 1,2

3-Metyyli-isobutyyliketoni 1,7

Asetofenoni 0,9 2,1

Karbonyylit yhteensä 5 10 13,1 6,4 8,1 2,2

Orgaaniset hapot:

Etikkahappo 1,1 0,6 2,1 1.0

Muut orgaaniset hapot 0,8 5,7 2,1 1,6 1,3

Orgaaniset hapot yhteensä 1,9 6,3 2,1 3,7 1,3 1,0

Terpeenit:

Pineeni 1,0 1,9 1,3 3,3 5.4 3,4

delta-3-Kareeni 2,2 3,6 1,2

Terpeenit yhteensä 1,0 1,9 1,3 5,5 9 4,6

Muut yhdisteet:

Dimetyylidiatseeni 3,5 3,2

Muut yhdisteet yhteensä 0 3,5 0 3,2 0 0

Tunnistettuja yhdisteitä yhteen-sä, µg/m3 14

26,1

23,6 26,6 26 12

Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (ai-neen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekviva-lenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yh-disteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2011) toimistotyötilojen sisäilman TVOC -pitoisuuden kohonneena arvona pidetään yli 250 µg/m3:n pitoisuutta. Yksittäisen yhdisteen kohonneena arvona pidetään yhdisteestä riippuen yli 5 tai 10 µg/m3:n pitoisuutta. Yli 10 µg/m3:n tasoa sovelletaan mm. seuraaville yhdisteille / yhdisteryhmille: glykolit / glykolieet-terit, piiyhdisteet, orgaaniset hapot. 15.5.2015 voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelu-tilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen to-lueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m3 lukuun ot-tamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB – 10 µg/m3 (vas-taa tasoa 16 µg/m3 aineen omalla vasteella mitattuna), 2-etyyli-1-heksanoli – 10 µg/m3 (vastaa tasoa 15 µg/m3 aineen omalla vasteella mitattuna), naftaleeni – 10 µg/m3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni – 40 µg/m3.

Näytteen-ottopiste


(TVOC), µg/m3



22500325-302


3

Näytteen-ottopiste


(TVOC), µg/m3



V4.1 Yläpohja Eristetila, 800 mm ulkoseinästä 8.2.2016 25




V3.1 V3.2 V3.3 V4.1 V4.2

Alkaanit:

Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt

7,4

Alkaanit yhteensä 0 7,4 0 0 0

Alkoholit:

2-Etyyli-1-heksanoli 2,1 2.3

Butanoli 0,6 0,9

Fenoli 1,2 1,7 1,7 1,0

Alkoholit yhteensä 0 1,2 1,7 4,4 4,2


Bentseeni 1,4 2,0 2,3 1,4

Etyylibentseeni 0,3

Tolueeni 0,3 2,3 1,4

1,4-Ksyleeni 0,8 0,7

Styreeni 1,3 0,7

Aromaattiset yhdisteet yhteensä 0 1,7 2,0 7,0 4,2


Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri (2-(2-Etoksietoksi)etanoli)

0,9 0,9


0 0 0 0,9 0,9

Karbonyylit:

Heksanaali 0,7 0,8 1,1 1,5 2,2

2-Furaanikarboksialdehydi 0,6

Bentsaldehydi 1,3 1,9 2,1 2,0 1,6

Oktanaali 0,6 0,8 0,8 1,7 1,3

Nonanaali 2,3 4,7 2,6


22500325-302


4


V3.1 V3.2 V3.3 V4.1 V4.2

Pentanaali

Dekanaali 0,7 0,7

3-Metyyli-isobutyyliketoni

Asetofenoni 1,1

Karbonyylit yhteensä 2,6 5,8 4,7 10,6 9,4

Orgaaniset hapot:

Etikkahappo 1,2 1,1 2,5

Muut orgaaniset hapot 2,1 2,1

Orgaaniset hapot yhteensä 1,2 3,2 4,6 0 0

Terpeenit:

Pineeni 0,6

Terpeenit yhteensä 0 0 0 0 0,6

Muut yhdisteet:

Dimetyylidiatseeni 1,5

Muut yhdisteet yhteensä 0 1,5 0 0 0

Tunnistettuja yhdisteitä yhteen-

sä, µg/m3

3,8

20,8 13 22,9 19,3

Näytteen-ottopiste


(TVOC), µg/m3

V5.1 Yläpohja Eristetila, 4 m ulkoseinästä 8.2.2016 8








V5.1 V5.2 V6.1 V6.2 V7.1 V7.2

Alkaanit:

Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt

1,2


22500325-302


5


V5.1 V5.2 V6.1 V6.2 V7.1 V7.2

Alkaanit yhteensä 0 0 1,2 0 0 0

Alkoholit:

2-Etyyli-1-heksanoli 1,1 1,1 1,2 2,5 3,3 1,5

Butanoli 0,5 0,7

Fenoli 2,3

Alkoholit yhteensä 1,1 1,1 1,7 5,5 3,3 1,5


Bentseeni 2,6 1,3 1,9 2,6 1,4 1,2

Tolueeni 7,6 1,1

1,4-Ksyleeni 1,7 0,3

Styreeni 1,9

1,2-Ksyleeni 0,9

Aromaattiset yhdisteet yhteensä 2,6 1,3 12,1 1,4 1,4 1,2

Esterit

Etyyliasetaatti 0,6

Esterit yhteensä 0 0 0 0 0 0,6


Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri (2-(2-Etoksietoksi)etanoli)

0,7 1,1

TXIB 0,7 0,7


0 0,7 0,7 1,8 0 0

Karbonyylit:

Heksanaali 1,8 5,6 2,5

2-Furaanikarboksialdehydi 0,5 1,1 0,5 0,6

Bentsaldehydi 1,3 1,2 1,7 2,2 1,3 1,3

Oktanaali 1,1 1,7 0,8

Nonanaali 3,7 3,0 2,0

Karbonyylit yhteensä 1,3 8,3 1,7 13,6 1,8 7,2

Orgaaniset hapot:

Etikkahappo 3,0

Orgaaniset hapot yhteensä 0 0 0 3,0 0 0

Terpeenit:

Pineeni 0,9 0,7

Terpeenit yhteensä 0 0 0 0,9 0 0,7

Muut yhdisteet:

Dimetyylidiatseeni 3,5 1,0 2,0 3,5


22500325-302


6


V5.1 V5.2 V6.1 V6.2 V7.1 V7.2

Muut yhdisteet yhteensä 0 3,5 0 1,0 2,0 3,5

Tunnistettuja yhdisteitä yhteen-sä, µg/m3 5

14,9

16,2 27,2 8,5 14,7

Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (ai-neen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekviva-lenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yh-disteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2011) toimistotyötilojen sisäilman TVOC -pitoisuuden kohonneena arvona pidetään yli 250 µg/m3:n pitoisuutta. Yksittäisen yhdisteen kohonneena arvona pidetään yhdisteestä riippuen yli 5 tai 10 µg/m3:n pitoisuutta. Yli 10 µg/m3:n tasoa sovelletaan mm. seuraaville yhdisteille / yhdisteryhmille: glykolit / glykolieet-terit, piiyhdisteet, orgaaniset hapot. 15.5.2015 voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelu-tilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen to-lueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m3 lukuun ot-tamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB – 10 µg/m3 (vas-taa tasoa 16 µg/m3 aineen omalla vasteella mitattuna), 2-etyyli-1-heksanoli – 10 µg/m3 (vastaa tasoa 15 µg/m3 aineen omalla vasteella mitattuna), naftaleeni – 10 µg/m3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni – 40 µg/m3.

MetropoliLab Liite 2.1. Mittaustulokset, materiaalinäytteiden VOC-päästöt, 9.6.2016.xls

MetropoliLab

22500325-302 eristeet

Liite testausselosteeseen 2016-03425-01 2016-03425-02 2016-03425-03 2016-03425-04 2016-03425-05

Näyte 1125, VR1.S1 RH%50 1125, VR1.S2 RH%75 1125, VR1.U1 RH%50 1125, VR1.U2 RH%75 1113, VR2.S1 RH%50

Näytetilavuus m3

Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä

Pinta-ala, m2

µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h

Aika, h 15,07 5,13 13,64 12,78 7,25


Alkaanit yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Rengasrakenteiset hiilivedyt <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Alkoholit yht. 5,07 1,37 5,14 2,76 3,73

2-Etyyli-1-heksanoli 3,33 0,84 3,41 2,76 3,21

Butanoli 0,59 0,52 0,59 <0.3 0,52

Fenoli 1,15 <0.3 1,15 <0.3 <0.3

Sykloheksanoli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Oktanoli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Alkoholeja muita <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Aromaattiset yht. <0.3 2,99 <0.3 1,19 <0.3

Bentseeni <0.3 2,99 <0.3 1,19 <0.3

Tolueeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Etyylibentseeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1,4-Ksyleeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Styreeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1,2-Ksyleeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Propyylibentseeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1,3,5-Trimetyylibentseeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Naftaleeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1-Metyylinaftaleeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Bifenyyli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Alkyylibentseenejä muita <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Esterit yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Etyyliasetaatti <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Butyyliasetaatti <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Glykolieetterit yht. 4,75 <0.3 3,73 2,22 1,85

Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

TXIB <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

2-Butoksietanoli 4,75 <0.3 3,73 2,22 1,30

2-Fenoksietanoli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Glykolieettereitä muita <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,56


Halogenoidut yhdisteet yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Tetrakloorieteeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1,4-Diklooribentseeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Karbonyylit yht. 5,26 0,78 4,76 6,61 0,85

Heksanaali 0,43 <0.3 0,43 0,72 <0.3

2-Furankarboksaldehydi <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Bentsaldehydi 0,53 <0.3 0,68 0,75 <0.3

Oktanaali 0,53 <0.3 0,53 0,92 <0.3

Nonanaali 1,38 <0.3 1,38 1,82 <0.3

Pentanaali <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Heptanaali <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Dekanaali 0,54 <0.3 <0.3 0,81 <0.3

Asetofenoni 0,57 <0.3 0,96 0,63 <0.3

Methyl Isobutyl Ketone 1,28 0,78 0,80 0,96 0,85


Orgaaniset hapot yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Etikkahappo <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Heksaanihappo <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Propaanihappo <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Orgaanisia happoja muita <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Terpeenit yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Pineeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Delta-3-kareeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Limoneeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Muut yhdisteet yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,81

Syklotrisiloksaani, heksametyyli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Syklopentasiloksaani, dekametyyli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,81

Diazene, dimethyl- (CAS 503-28-6) <0.3 1,3 0,73 1,40 <0.3

1/2 9.6.2016


2016-03425-06 2016-03425-07 2016-03425-08 2016-03425-09 2016-03425-10 2016-03425-11 2016-03425-12

1113, VR2.S2 RH%75 1113, VR2.U1 RH%50 1113, VR2.U2 RH%75 1133, VR3.S1 RH%50 1133, VR3.S2 RH%75 1133, VR3.U1 RH%50 1133, VR3.U2 RH%75

Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Analyysi

µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h epäonnistui

6,72 13,02 7,20 10,61 8,62 16,21

µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


3,59 3,96 3,01 3,58 2,12 6,42

3,59 3,96 3,01 3,58 2,12 5,24

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 1,18

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


0,52 4,07 0,35 3,45 1,56 4,03

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

0,52 4,07 0,35 3,45 1,56 4,03

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


2,62 4,99 3,84 3,58 4,51 5,76

0,45 0,47 0,53 0,49 0,80 0,65

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,72

<0.3 0,81 0,72 0,65 0,55 0,63

1,68 1,93 1,68 1,64 1,63 1,69

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 0,52 <0.3 <0.3 0,69 <0.3

<0.3 0,35 <0.3 <0.3 <0.3 1,16

0,48 0,91 0,91 0,80 0,83 0,91


<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,44 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,44 <0.3

<0.3 <0.3 1,10 <0.3 <0.3 1,30

2/2 9.6.2016


MetropoliLab

22500325-302 eristeet

Liite testausselosteeseen 2016-05835-01 2016-05835-02 2016-05835-03 2016-05835-04 2016-05835-05 2016-05835-06 2016-05835-07

Näyte VR4, VR4.S1 RH%50 VR4, VR4.S2 RH%75 VR4, VR4.U1 RH%50 VR4, VR4.U2 RH%75 VR5, VR5.S1 RH%50 VR5, VR5.S2 RH%75 VR5, VR5.U1 RH%50

Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä


4,28 1,72 5,10 1,01 0,99 9,79 0,45


Alkaanit yht. <0.3 0,53 0,56 0,57 0,45 1,93 <0.3

Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt <0.3 0,53 0,56 0,57 0,45 1,09 <0.3

Rengasrakenteiset hiilivedyt <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,84 <0.3


Alkoholit yht. <0.3 <0.3 0,55 <0.3 <0.3 1,46 <0.3

2-Etyyli-1-heksanoli <0.3 <0.3 0,55 <0.3 <0.3 0,78 <0.3

Butanoli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Fenoli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Sykloheksanoli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Oktanoli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Alkoholeja muita <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,68 <0.3


Aromaattiset yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,98 <0.3

Bentseeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,98 <0.3

Tolueeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Etyylibentseeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1,4-Ksyleeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Styreeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1,2-Ksyleeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Propyylibentseeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1,3,5-Trimetyylibentseeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Naftaleeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1-Metyylinaftaleeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Bifenyyli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Alkyylibentseenejä muita <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Esterit yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Etyyliasetaatti <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Butyyliasetaatti <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Glykolieetterit yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,54 <0.3 <0.3

Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

TXIB <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

2-Butoksietanoli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

2-Fenoksietanoli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,54 <0.3 <0.3

Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Glykolieettereitä muita <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Halogenoidut yhdisteet yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Tetrakloorieteeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

1,4-Diklooribentseeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Karbonyylit yht. 0,59 0,71 0,32 <0.3 <0.3 3,34 0,45

Heksanaali <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

2-Furankarboksaldehydi <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Bentsaldehydi <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,59 <0.3

Oktanaali <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Nonanaali <0.3 0,71 <0.3 <0.3 <0.3 1,00 <0.3

Pentanaali <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Heptanaali <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Dekanaali 0,59 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,71 0,45

Asetofenoni <0.3 <0.3 0,32 <0.3 <0.3 1,04 <0.3

Methyl Isobutyl Ketone (CAS

108-10-1) <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Orgaaniset hapot yht. 3,69 <0.3 3,68 0,44 <0.3 2,08 <0.3

Etikkahappo <0.3 <0.3 0,48 0,44 <0.3 2,08 <0.3

Heksaanihappo <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Propaanihappo <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Orgaanisia happoja muita 3,69 <0.3 3,20 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Terpeenit yht. <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Pineeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Delta-3-kareeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Limoneeni <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


Muut yhdisteet yht. <0.3 0,48 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Syklotrisiloksaani, heksametyyli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <0.3 0,48 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Syklopentasiloksaani, dekametyyli <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

Diazene, dimethyl- (CAS 503-28-6) <0.3 1,0 <0.3 <0.3 <0.3 1,5 <0.3

1/2 9.6.2016


2016-05835-08 2016-05835-09 2016-05835-10 2016-05835-11 2016-05835-12 2016-05835-13 2016-05835-14 2016-05835-15 2016-05835-16

VR5, VR5.U2 RH%75 VR6, VR6.S1 RH%50 VR6, VR6.S2 RH%75 VR6, VR6.U1 RH%50 VR6, VR6.U2 RH%75 VR7, VR7.S1 RH%50 VR7, VR7.S2 RH%75 VR7, VR7.U1 RH%50 VR7, VR7.U2 RH%75

Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä

µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h µg/m²h

11,38 5,81 13,46 7,40 1,95 8,30 3,60 <0.3 5,57


0,34 4,63 1,78 <0.3 1,41 0,37 0,93 <0.3 1,00

<0.3 4,63 1,32 <0.3 1,41 0,37 0,93 <0.3 1,00

0,34 <0.3 0,46 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


1,96 <0.3 0,74 2,10 <0.3 2,28 0,54 <0.3 1,22

1,96 <0.3 0,74 1,37 <0.3 1,48 0,54 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 0,74 <0.3 0,80 <0.3 <0.3 0,76

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,46


<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


0,58 <0.3 0,46 <0.3 <0.3 0,86 <0.3 <0.3 1,05

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 0,86 <0.3 <0.3 <0.3

0,58 <0.3 0,46 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 1,05

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


2,32 0,52 4,03 1,36 0,53 0,49 <0.3 <0.3 <0.3

0,41 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 0,51 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

0,97 <0.3 1,68 0,53 <0.3 0,49 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

0,58 <0.3 1,51 0,51 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

0,36 0,52 0,32 0,31 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 1,0 0,53 0,4 <0.3 <0.3 <0.3


5,74 0,66 5,94 2,17 <0.3 4,31 2,12 <0.3 2,30

3,67 <0.3 3,22 1,45 <0.3 3,59 2,12 <0.3 2,30

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

2,07 0,66 2,73 0,71 <0.3 0,71 <0.3 <0.3 <0.3


<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3


0,43 <0.3 0,51 1,77 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

0,43 <0.3 <0.3 0,51 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 0,51 0,91 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

<0.3 <0.3 <0.3 0,34 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

2,0 <0.3 <0.3 <0.3 0,4 <0.3 <0.3 <0.3 <0.3

2/2 9.6.2016

Hämeenkylän koulu

Varistontie 3, Vantaa 1.krs

22500325-302

18.2.2016LIITE 3.1

MITTAUSPISTEET 5.2.2016

MERKINTÖJEN SELITYKSET:

VRRAKENTEEN MINERAALIVILLLAERISTEISTÄ HAIHTUVAT

ORGAANISET YHDISTEET (laboratoriotyö)

VR1.S1

VR1.S2

VR1.U1

VR1.U2VR2.S1

VR2.S2

VR2.U1

VR2.U2

VR3.S1

VR3.S2

VR3.U1

VR3.U2

V1.1, V1.2, V1.3

V3.1, V3.2, V3.3

V2.1, V2.2, V2.3

VRAKENTEEN ERISTETILAN HAIHTUVAT

ORGAANISET YHDISTEET (ilmanäyte seinän sisältä)

RAKENNEAVAUS 1

Hämeenkylän koulu

Varistontie 3, Vantaa Vesikatto

22500325-302

7.3.2016 LIITE 3.2

MERKINTÖJEN SELITYKSET:

VR5.S1

VR5.S2

VR5.U1

VR5.U2

V5.1, V5.2

VR4.S1

VR4.S2

VR4.U1

VR4.U2

V4.1, V4.2

VR6.S1

VR6.S2

VR6.U1

VR6.U2

V6.1, 6.2

VR7.S1

VR7.S2

VR7.U1

VR7.U2

V7.1, V7.2

VRRAKENTEEN MINERAALIVILLLAERISTEISTÄ HAIHTUVAT

ORGAANISET YHDISTEET (LABORATORIOTYÖ)V

RAKENTEEN ERISTETILAN HAIHTUVAT

ORGAANISET YHDISTEET (ilmanäyte eristekerroksen sisältä)


Hämeenkylän koulu

Varistontie 3, Vantaa 1.krs

22500325-302

23.3.2016LIITE 3.3


RAKENNEAVAUS 2

RAKENNEAVAUS 3

RAKENNEAVAUS 4

RAKENNEAVAUS 5

RAKENTEIDEN ERISTEMARIAALIEN …...2016/06/10 · kosteus voi olla syksyisin ja talvisin tasolla...

Documents

Transcript of RAKENTEIDEN ERISTEMARIAALIEN …...2016/06/10 · kosteus voi olla syksyisin ja talvisin tasolla...