Rakennustekniikka 3/2013

SHARD Euroopan korkein rakennus on Lontoon Shard s.10

ROPORTTIVihreämmän rakennuksen elinkaari s.18

TRIPLA Tripla korttelit täyttävät vapautuvan ratapihan s.32

133

RAKENNUSTEKNIIKKA 3/2013

Julkisivu 2013 on julkisivurakentamisen suurin ammatti-tapahtuma Suomessa. Tapahtuma kokoaa yhteen kiinteistön-omistajat, taloyhtiöiden edustajat, rakentamisen ammattilaiset ja päättäjät sekä suunnittelijat ja arkkitehdit. Seitsemän samanai-kaisen ammattitapahtuman ansiosta paikalla on myös runsaasti muita kiinteistöalan ammattilaisia.

RAKENTAMISEN JA JULKISIVU-SANEERAUKSEN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ

KUVITTELE TÄMÄ KOHDE ILMAN JULKISIVUKUNNOSTUSTA

JULKISIVU

SE ITSEMÄN AMMATT ITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA

VIHERTEK

JULKISIVU

VÄRI&PINTA

KIINTEISTÖ

SÄHKÖ

Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.julkisivumessut.fi . Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Aukioloajat: ke 13.11. ja to 14.11. klo 9–17 • pe 15.11. klo 9–16

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

3/2013 • Rakennustekniikka 3

Kiitos, tästä on hyvä jatkaa!

Päätoimittaja on nyt hyvin, hy-vin iloinen. Te, arvoisat luki-jat olitte käytännössä yksi-

mielisiä Rakennustekniikan jat-kosta. Näin ollen lehti ilmestyy myös ensi vuonna sekä painettuna nelivärisenä aikakauslehtenä että sen sähköisenä näköisversiona. Sa-malla kun RIL juhlii 80-vuotista toimintaansa, vietetään myös Ra-kennustekniikan 70-vuotisjuhlia.

Lehdessä juhlavuotta vietetään pitkälti työn merkeissä, mutta ku-luneita vuosia muistellaan vuoden mittaan muun muassa nostamalla esiin alan guruja sekä vanhoja huippuprojekteja. Menneisyyden vangeiksi ei kuitenkaan ole tarkoi-tus jäädä, vaan jatkamme mielen-kiintoisten ja merkittävien hank-keiden, uusimman tutkimustiedon sekä muiden alan ajankohtaisten asioiden, ilmiöiden ja henkilöiden esittelyä.

Artikkeleiden aiheiden ja nä-kökulmien valinnassa ovat suu-reksi avuksi lukijakyselyyn annetut lukuisat vinkit ja toiveet. Palaut-teissa toivottiin muun muassa ra-kennusfysiikkaan, rakenteiden mi-toitukseen ja suunnitteluun sekä rakenteiden mekaniikkaan liitty-viä syvällisiä teknis-tieteellisiä ar-tikkeleita. Luvassa on myös opin-näytteiden, väitösten ja tutkimus-ten referaatteja.

Lukijat selvästi haluavat, että lehdessä käsitellään monipuoli-sesti rakentamisen eri sektoreita. Talonrakennuksen ja infrakohtei-den ohella toivottiin, että jutuissa esitellään yhdyskunta- ja ympäris-törakentamista, vesirakentamista ja vesihuoltoa sekä teollisuusra-kentamista ja alan palveluita. Myös ”pieleen menneitä” hankkeita pi-täisi sisältyä lehden antiin.

Toisaalta energiatehokkuus, ra-kentamisen prosessit ja kustan-nukset sekä niiden optimointi ovat selvästi monien lukijoiden työn-kuvan arkipäivää. Näistä aiheista toivottiin asiantuntijakirjoituksia, joiden avulla lukija ”pystyisi laa-jentamaan omaa ymmärrystään kokonaisuudesta”.

Ja viimeiseksi, mutta ei mil-lään muotoa vähäisimpänä – leh-den täytyy tarjota näyteikkuna koko Suomeen, jopa sen rajojen ulkopuolelle.

Lukijakyselyssä laadullisten ky-symysten vastausten keskiarvoksi tuli viisiportaisella asteikolla 3,8. Eri osa-alueiden välillä hajonta oli suhteellisen pientä, se vaihteli vä-lillä 3,7…4,0. Parhaan arvosanan sai lehden uusi, aiempaa pienempi koko.

Hyvästä palautteesta huoli-matta rimaa on tarve nostaa, jo-ten suorittavan joukkueenkin täy-

tyy yrittää kovemmin. Kuluvana vuonna lehteä on olosuhteiden pakosta toimitettu erittäin rajalli-silla resursseilla RILin toimistolla oman toimen ohessa. Tilanne on toivottavasti lyhytaikainen poik-keus. Tavoitteena on ensi vuonna vahvistaa lehden tekemisen resurs-seja sekä määrällisesti että laadul-lisesti siten, että saisimme käyt-töömme rakennusalaan perehty-neen ammattitoimittajan.

Rakennustekniikka on raken-netun ympäristön diplomi-in-sinöörien oma ja yhteinen ääni. Se on ainoa lehti, jonka sisältö on meidän itsemme määriteltä-vissä ja joka tavoittaa säännöl-lisesti valtaosan koko ammatti-kunnasta. Rohkaisen teitä käyttä-mään tätä kanavaa; tarjotkaa jat-kossakin aktiivisesti artikkeleita, juttuja tai vaikkapa ideoita lehden sisällöksi. Tehdään yhdessä Ra-kennustekniikasta Suomen paras ammattilehti.■

Pääto im ittaja He l ena So imaka l l i o • he l ena . so imaka l l i o@r i l . f i

PS. Ehdotuksia juttuaiheiksi ja julkais-taviksi artikkeleiksi voi lähettää lehden toimitukseen osoitteella [email protected].

Rakennustekniikka • 3/20134

TÄSSÄ NUMEROSSA >>

3 Pääkirjoitus Helena Soimakallio kiittelee Rakennustekniikan lukijoita.

5 Nyt – ajankohtaiset uutiset Uutisia hometalkoista, maapallon lämpenemisestä ja Suomen ran-nikkovesien tilasta.

10 Euroopan korkein rakennus on Lontoon uusin maamerkki, 310 metriä korkea Shard.

17 Opasteet ovat tilan käyttöliittymä Opasteet ja infografiikka tekevät muutakin kuin ohjaavat ovelle.

18 Vihreämmän rakennuksen elinkaari Roportti esittää uusia näkökulmia vihreyteen.

Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal

69. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsen

Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl

Päätoimittaja Helena Soimakallio [email protected]

Toimitus Helena Soimakallio [email protected] Ritva Solasaari [email protected] Teemu Vehmaskoski [email protected] Jaana Henell [email protected]

Taitto Jaana Henell

Ilmoitusmyynti Helena Soimakallio [email protected] Ritva Solasaari [email protected]

Kansikuva YIT Rakennus Oy

Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio [email protected]

Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painopaikka Forssa Print ISSN 2243-0369

Rakennustekniikka

10

82 Viimeinen silaus

29

32

24 Lukijakyselyn 2013 tulokset Rakennustekniikka-lehti on haluttu jatkossakin.

29 Helsingin Kruunusiltojen siltakilpailun voittaja on Gemma Regalis.

32 Tripla viimeistelee Pasilan Keski-Pasilan uudet asuin-, toimistoja liikekonttorit.

39 FISE kasvaa Mutta onko Fise-pätevyyksistä hyötyä?

46 INSA de Toulouse Suvi Salomaan vaihtoraportti Ranskan lukuvuodesta.

54RILin kesätyökysely 2013 Teekkareiden kesätyötilanne säilyi kohtuullisen hyvänä.

59 Yliopistojen sisäänotot murroksessaOpiskelijoita houkuteltava alalle läpi koko opintoajan.

61 RILissä tapahtuu Syysliittokokouskutsu ja vaaliehdokkaat esittelyssä.

68 Grillissä Mitä laittaa grilliin Heli Kotilainen?

69 Asiantuntija-aineistoa Asko Sarja kirjoittaa vetykorroosios-ta ja elinkaarihallinnasta ja Heikki Halttula mallintamisesta sekä esit-telee RILin tietomallitoimikunnan.


Uusi elinkaarihankkeiden sopimusmalli valmistui

Suomen Kuntaliitto ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ovat yhdessä kehittäneet sopimusmallin elinkaarihankkeille. Kehityshankkeen tavoitteena on ollut yhtenäisen toimintatavan luominen kumppanuusmallien toteutukselle Suomessa. Sopimusmallin tarkoituksena on toimia ohjeena ja tehostaa kumppanuusmallien käyttöä julkisella sektorilla sekä mahdollistaa yksityisen sektorin innovaatiot osana julkisia hankintoja.

Elinkaarihanke on korjaus- tai uu-disrakennusinvestoinnin hankin-tatapa, jossa palveluntuottaja vas-taa tilaajalle vähintäänkin hank-keen suunnittelusta, rakentami-sesta ja kiinteistöpalveluista pitkän sopimuskauden (yleensä 15–30 vuotta) ajan. Palvelusopimukseen voidaan sisällyttää myös esimer-kiksi käyttäjäpalveluita sekä rahoi-tuksen järjestämistä.

Elinkaarimalli mahdollistaa ti-laajille hankkeiden tavanomaista nopeamman toteutuksen, innova-tiiviset toteutusratkaisut ja sovi-tun mukaiset laadukkaat palvelut sekä sopimusajalta ennakoitavat

kustannukset. Malli perustuu ti-laajan ja palveluntuottajan väliseen kumppanuuteen. Elinkaarihank-keilla on mahdollista saada myös korjausvelka hallintaan.

Koska elinkaarimallit ovat tyy-pillisesti pitkäaikaisia kumppa-nuussopimuksia, sopimusmallia on tarkoitus edelleen kehittää ja päivittää vuosittain saatujen käyt-tökokemusten myötä. Valmistunut malli ei pidä sisällään rahoitusta, joten jatkossa on tarpeen tarkem-min selvittää muun muassa sen vaikutuksia mallin sisältöön. Myös infrahankkeille on tarkoitus laatia vastaava malli myöhemmin. ■

Omakotiliiton kansalaisaloite energiatodistuslain muuttamisesta etenee eduskunnan käsittelyynMääräaikaan mennessä yli 54 000 allekirjoittajaa kerännyt kansalaisaloite sai tuekseen myös joukon järjestöjä ja omakotitalojulkkiksia. Aloitetta tukivat muun muas sa Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkölämmitysfooru mi ry, Suomen Kiinteistönvälittä-jäliitto ry, Energiateollisuus ry, Maanomistajain liitto ja Kuluttaja-liitto ry.

Kesäkuun alussa voimaan as-tunut laki rakennuksen energia-todistuksesta velvoittaa laatimaan energiatodistuksen uusille ra-kennuksille. Se täytyy myös esit-tää vanhojen rakennusten osto-

ja vuokraustilanteissa. Todistuk-sen tarkoituksena on antaa ver-tailukelpoista tietoa rakennuksen energiankulutuksesta.

Kritiikki on kohdistunut eri-tyisesti todistuksen laskennassa käytettävään energiamuotoker-toimeen, jonka on koettu syrjivän suoraa sähkölämmitystä. Myös energiatodistuksen laadinnan hinta on kohonnut merkittävästi siitä, mitä lakia valmisteltaes sa arviointiin.

Sopimusmalli ja siihen liittyvä muu materiaali on vapaasti ladattavissa

Rakennusteollisuus RT:n ja RAKLin verkkosivuilta,

esimerkiksi osoitteesta: http://www.rakli. fi/linkit/uutiset/

uutisiaraklista/20130927_ elinkaarihankkeiden_

sopimusmalli/default.aspx

Omakotiliiton laatima kansa-laisaloite ehdottaa lain korjaa-mista siten, että energiatodistuk-seen merkittäisiin aina laskennal-lisen energiakulutuksen lisäksi to-teutunut energiankulutus. Lisäksi aloitteessa vaaditaan, ettei ennen vuotta 2008 rakennettujen pienta-lojen kokonaisenergiakulutuksen määrittämisessä otettaisi huomi-oon energiamuotojen kertoimia.

Suomen kansalaisilla on pe-rustuslaissa turvattu oikeus tehdä eduskunnalle kansalaisaloite lain säätämiseksi. Eduskunnan käsit-tely edellyttää, että aloitetta kan-nattaa vähintään viisikymmentä-tuhatta äänioikeutettua Suomen kansalaista kuuden kuukauden kuluessa. Kansalaisaloitteita voi tehdä ja kannattaa verkossa sivus-tolla www. kansalaisaloite.fi. ■


Kosteus- ja hometalkoilta uusia työkaluja ammattilaisille

Rakennusalan asiantuntijoiden työkalupakki kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon täydentyi syyskuun lopussa. Tällöin julkaistiin Rakennustyömaiden sääsuojaus -ohjekortti (Ratu S-1232) sekä sen tueksi rakennusalan ammattilaisille räätälöity diasarja.

Ratu-kortti opastaa kosteuden torjumisen suunnitteluun ja esit-telee erilaisia keinoja säältä suo-jautumisen rakentamisen aikana. Ohje on suunnattu työmaiden joh-dolle, rakennusliikkeiden toimi-henkilöille, alan opettajille ja op-pilaille sekä kaikille kehitystyötä tekeville suunnittelijoille ja ra-kennuttajille. Materiaalin tuotta-miseen ovat osallistuneet Mitta-viiva Oy, Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö."

Ratu-kortti opastaa kosteuden torjumisen suunnitteluun ja esit-telee erilaisia keinoja säältä suo-jautumisen rakentamisen aikana. Ohje on suunnattu työmaiden joh-dolle, rakennusliikkeiden toimi-henkilöille, alan opettajille ja op-pilaille sekä kaikille kehitystyötä tekeville suunnittelijoille ja ra-kennuttajille. Materiaalin tuotta-miseen ovat osallistuneet Mitta-viiva Oy, Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö.

Kosteus- ja hometalkoot on li-säksi julkaissut homevaurioitu-neen rakennusmateriaalin puhdis-tusohjeen rakenteille, joita ei voi homevaurioiden korjaamisen yh-teydessä poistaa. Asiantuntijoiden yhteistyönä syntynyt ohje antaa käytännönläheistä tietoa erityisesti korjaustöiden suunnittelijoille ja työnjohdolle.

”Kosteus- ja homevaurioitu-neen rakenteen puhdistamiseksi ei

voida antaa yhtä yleispätevää oh-jetta, mutta hyvä periaate on, että vaurioon johtaneet syyt tulee aina selvittää ja poistaa. Homevaurioi-

nasta vastannut Petri Hartikainen.Mukana hankkeessa on ollut

asiantuntijoita mm. Työterveyslai-tokselta, Terveyden- ja hyvinvoin-nin laitokselta, Helsingin yliopis-tosta, VTT:ltä, ja Tukesilta.

Maksullinen Ratu-ohjekortti on saatavilla

Rakennustiedon verkkokaupasta.

Diasarja sekä homevaurioiden

korjaamisen ohje ovat vapaasti ladattavissa osoitteesta: http://

uutiset.hometalkoot.fi/ talkootiedot/talkoissa-

nikkaroitua.html

Kellarista katolle -videot ovat vapaasti saatavilla

osoitteessa www.hometalkoot.fi/

ja YouTubessa.

tuneen rakenteen puhdistus ei ole muista korjaustoimenpiteistä ir-rallinen osasuoritus. Myös vaurion laajuus ja korjaustoimien vaiku-tukset sisäilmaan on syytä selvittää tarkasti ennen korjaussuunnitel-man tekoa”, kertoo ohjeen laadin-

Talkoiden tuottama kymmen-osainen Kellarista katolle -video-sarja kertoo, mistä löytyvät pien-talon tärkeimmät tarkastuskoh-dat eli ne, joissa kosteusongelmia yleisimmin esiintyy ja miten kos-teusvaurion voi havaita ja ennal-taehkäistä. Tavallisen talonomis-tajan ohella videoista hyötyvät myös huoltoyhtiöt ja korjauspal-veluja tarjoavat yritykset, joiden työntekijät huolehtivat pientalojen huoltotoimenpiteistä ja korjauk-sista. Videot on nimetty rakennuk-sen eri osien mukaan kellarista ka-tolle ja oppaana toimii Jorma Pii-sinen. ■


Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Suomen vedet ovat ekologiselta ti-laltaan pääosin hyviä tai erinomai-sia. Sen sijaan pienet järvet kärsi-vät rehevöitymisestä.

Rannikolla yksikään vesialue ei ole tilaltaan erinomainen. Eri-tyisesti Saaristomeren ja Suomen-lahden tila on huolestuttava. Suo-menlahden itäisimmän osan tila on kuitenkin kohentunut vesien-suojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuk-sen ansiosta. Perämeren pohjois-osissa ja Pohjanlahden jokisuissa rannikkovesien tila on paikoin heikentynyt.

Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan koko EU:n alueella ta-voitteena on pintavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Tavoite ei tule toteutumaan. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat vesiensuojelutoi-mia. Se tulee osaksi vesienhoito-suunnitelmia, jotka laaditaan kuu-den vuoden välein. Valtioneuvosto tekee päätökset seuraavista vesien-hoitosuunnitelmista vuonna 2015.

Suomessa yli puolet vesiä re-hevöittävästä ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta. Ty-pen suhteen yhdyskunnat ovat yhä merkittäviä kuormittajia. Fosfo-rikuormitusta tulee merkittävästi haja-asutuksesta.

Selvityksen mukaan jokivesien tilaa huonontaa lisäksi vesiraken-

taminen. Lähes kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on rakennettu ja alkuperäiset vael-luskalakannat ovat kuolleet suku-puuttoon. Vaelluskalakannat on mahdollista palauttaa useisiin jo-kiin rakentamalla kalateitä ja kun-nostamalla koskia. Valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna periaate-päätöksen kansalliseksi kalatie-

Suomen rannikkovesien tila kehnoSuomen ympäristökeskus julkaisi lokakuussa uuden arvion Suo-men vesien ekologisesta tilasta. Sen mukaan järviemme pinta-alasta 85 prosenttia ja jokivesistämme 65 prosenttia on hy-vässä tai erinomaisessa tilassa. Tätä heikommassa kunnossa on kolme neljäsosaa rannikkovesien pinta-alasta. Suurin ongelma on rehevöityminen.

stra tegiaksi. Ensi vaiheen tavoite on palauttaa kalojen kulkureitit 55 padon ohi 20 vesireitillä.

Vastaava tila-arvio tehdään kai-kissa EU-maissa. Työ on ollut Suo-messa haastavaa vesien suuren määrän vuoksi, eikä kaikkia vesiä ole pystytty luokittelemaan. Ran-nikkovedet on arvioitu kokonaan. Järvialasta on luokiteltu 87 pro-senttia. Luokitteluperusteet ovat myös tarkentuneet edelliseen ar-vioon verrattuna.

Kemiallista tilaa koskeva luo-kitus julkaistaan loppuvuodesta 2013. Pohjavesien tilaluokitus jul-kaistiin kesällä.

Vesien tilaan voi tutustua tar-kemmin Suomen ympäristökes-kuksen uuden karttapalvelun väli-tyksellä. ■


IPCC:n raportissa arvioidaan nel-jää uutta kasvihuonekaasuskenaa-riota. Näistä vaihtoehdoista va-kavin, nykytahdilla kasvavat kas-vihuonekaasupäästöt, johtaisi maa pallon keskilämpötilan kohoa-miseen viime vuosikymmenten ta-soon verrattuna kolmesta viiteen astetta vuoteen 2100 mennessä. Jos taas päästöt onnistuttaisiin kääntä-mään nopeaan laskuun jo vuoden 2020 tienoilla, lämpötila nousisi silti noin asteen.

Yli 90 prosenttia maapallon il-mastojärjestelmän lisääntyneestä lämpöenergiasta ennakoidaan va-rastoituvan meriin. Lämmön va-rastoituminen meriin selittää osaksi sen, että ilmakehän läm-peneminen ei etene tasaisesti. Il-mastossa esiintyy vuosien ja vuo-sikymmenten välistä luonnollista vaihtelua, jolloin lämpeneminen välillä kiihtyy ja välillä hidastuu.

Jäätiköiden sulaminen ja me-riveden lämpölaajeneminen nos-tavat merien pintaa. Valtame-rien pinta on kohonnut aikavälillä 1901–2010 keskimäärin 1,7 mm vuodessa, vuosina 1971–2010 2,0 mm vuodessa ja vuosina 1993–2013 keskimäärin jo 3,2 mm vuo-dessa. Merenpinnan nousu kiihty-nee ja jatkuu vuosisatoja. Merien on havaittu myös happamoituvan, kun ne sitovat ilmakehän lisäänty-

IPCC:n uusi raportti: maapallon lämpötilan nousu pahimmillaan lähes viisi astetta

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusimman raportin mu-kaan maapallon keskilämpötila voi pahimman skenaarion mukaan nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta. Kan-sainvälisesti asetettu tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä.

vää hiilidioksidia.Havaintojen mukaan maapal-

lon lämpötila on kohonnut keski-määrin 0,85 astetta vuodesta 1880. Lämpenemisen tahti on ollut kiih-tyvää: raportin mukaan viimeiset kolme vuosikymmentä ovat olleet maailmanlaajuisesti lämpimämpiä kuin yksikään aikaisempi vuosi-kymmen vuodesta 1850 alkaen.

Raportti vahvistaa tietoa, että ilmastonmuutoksen etenemi-nen näkyy voimakkaimmin poh-joisilla alueilla. Havaintotietojen mukaan arktisen merijään vuo-sittain peittämä alue on pienenty-nyt. Myös kevään lumipeite poh-joisella pallonpuoliskolla on ku-tistunut. Lumi- ja jääpeitteen vä-henemisen arvioidaan jatkuvan tulevaisuudessa.

IPCC:n viides arviointiraportti koostuu nyt julkistetun raportin ohella ilmaston muutosten vaiku-tuksia sekä niihin sopeutumista ja

ilmastonmuutoksen hillintää kä-sittelevistä raporteista. Nämä val-mistuvat maalis-huhtikuussa 2014. Kaikkien osaraporttien yhteenveto valmistuu syksyllä 2014.

IPCC on hallitustenvälinen il-mastonmuutospaneeli (Inter-governmental Panel on Climate Change), jonka ovat kutsuneet koolle Maailman ilmatieteen jär-jestö WMO ja YK:n ympäristöoh-jelma UNEP. Paneelin tavoitteena

Raportin tuloksista on julkaistu vapaasti

hyödynnettävissä olevaa suomenkielistä

infografiikkaa verkossa osoitteessa

www.ilmasto-opas.fi.

Koko raportti on myös ladattavissa

verkossa: IPCC:n viides arviointiraportti, osa 1

(climatechange2013.org)

Havaitut muutokset. Perustuu IPCC:n 5. arvointiraportin WG1-osarapostin tietoihin.

on tukea ilmastopoliittista pää-töksentekoa. Sen tehtäviin kuuluu mm. arvioida ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa tieteel-listä tietämystä sekä erilaisia muu-toksia rajoittavia toimenpiteitä. Raportin tekoon osallistui vuosina 2010–2013 noin 831 kirjoittajaa, joista viisi oli Suomesta. ■


Valtioneuvosto vahvisti syyskuussa viisivuotisen ikääntyneiden asumisen edistämisohjelman. Ohjelma perustuu hallitusohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan ikäihmisille järjestetään tarpeen mukaisia asumisvaihtoehtoja ja kuntouttavia palveluja.

Useimmiten ikääntyneille mieluisin vaihtoehto on asua kotonaan mah-dollisimman pitkään. Turvallisen asumisen varmistaminen edellyt-tää usein asuntojen ja asuinrakennusten korjaamista. Erityisesti hissien rakentaminen parantaa asuntojen asumiskelpoisuutta ikääntyneiden näkökulmasta.

Väestön ikääntyminen on Suomessa nopeaa. Tällä hetkellä maas-samme on hieman yli miljoona yli 65-vuotiasta. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2030 mennessä lähes 1,5 miljoo-naan. Tällöin jopa miljoona asuntoa olisi saatava ikääntyneiden asumi-seen soveltuvaksi.

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma sisältää monenlaisia toi-menpiteitä ikääntyneiden asumisolojen parantamiseksi. ■

Tärkeimpiä toimenpidelinjauksia vuosille 2013–2017 ohjelmassa ovat:

■■ Ennakointi: taloudellinen ja strateginen varautuminen ikääntyneiden asumistarpeisiin.

■■ Esteettömyyden ja asuntojen korjaamisen edistäminen: muun muassa hissien rakentamisen tukeminen ja esteettömien asuntojen lisääminen uudisrakentamisessa.

■■ Monipuolisten asumisratkaisujen mahdollistaminen, esimerkiksi palveluasumisen tai yhteisöllisen asumisen edistäminen.

■■ Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen asuinympäristöjä, hyvinvointiteknologiaa ja kuntien toimintamalleja kehittämällä.

■■ Esteettömiä, toimivia ja turvallisia asuinympäristöjä ikääntyneille

Ohjelma on ladattavissa verkossa osoitteessa: http://www.ym.fi/fi-FI/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/

Ikaantyneiden_asumisen_kehittamisohjelma

Ikääntyneiden asumiselle kehittämisohjelma 2013–2017

Tampereen Rantatunnelin rakennustyöt käynnistyvät

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.9.2013 ranta-väylän tunnelin rakentamisen pitkän keskustelun jälkeen äänin 36–31.

Töiden on tarkoitus käynnistyä lo-kakuussa ja ne päättyvät vuoden 2017 loppuun mennessä. Hanke sisältää varsinaisen 2,3 kilometrin tunnelin rakentamisen lisäksi sii-hen liittyvät Santalahden ja Nais-tenlahden eritasoliittymät tie- ja katujärjestelyineen. Hankkeen ta-voitekustannus on noin 180 mil-joonaa euroa.

Urakka toteutetaan ns. allians-simallilla, jonka toteutuksesta vas-taa Lemminkäinen Oyj:n, A-In-sinöörit Suunnittelu Oy:n ja Saa-nio & Riekkola Oy:n muodostama ryhmittymä. Allianssimallissa ti-laajaosapuolet, urakoitsija ja suun-nittelijat sopivat hankkeen tavoi-tekustannuksesta, muista avaintu-lostavoitteista sekä riskienjaosta.

Hankkeen tilaaja on Tampe-reen kaupunki, joka on valtuutta-nut Liikenneviraston toimimaan edustajanaan. ■


Euroopan korkein rakennus on Lontoon Shard

Teksti: HELENA SOImAKALLIO Kuvat: © The View from The Shard

Lontoon uusin maamerkki on the Shard, jonka kartiomainen silhuetti kohoaa 310 metrin korkeuteen Thames-joen etelärannalla. Arkkitehti Renzo Pianon ja WSP:n suunnittelema ”Sirpale” on tällä hetkellä Euroopan korkein rakennus. Toimistoja, asuntoja, ravintoloita ja hotelleja sisältävä rakennus avattiin yleisölle maaliskuussa 2013.

Hanke sai alkunsa, kun lontoo-lainen kiinteistösijoittaja Ir-vine Sellar halusi ryhtyä ke-

hittämään omistamaansa South-wark Towers’in vanhaa toimisto-korttelia perinteikkään London

Bridge -aseman kupeessa. Kohde sijaitsi toki Lontoon keskustassa, mutta Cityyn nähden se oli ”vää-rällä” puolella jokea. Vetovoimai-suuden lisäämiseksi Sellar valjasti hankkeeseen muun muassa Parii-

sin Pompidou-keskuksen suunnit-telijana tunnetun italialaisen ark-kitehdin Renzo Pianon, joka ryh-tyi visioimaan lasista kartiota pu-rettavien kortteleiden tilalle.

Finanssikriisi iski Shard’iinkin ja hanke oli peruuntua, mutta viime hetkellä Qatarin valtio takasi rahoituksen hankkimalla siitä 80 % osuuden 150 miljoonalla pun-nalla. Qatarilainen raha on muu-tenkin näytellyt aktiivista roolia Lontoon kiinteistömarkkinoilla viime vuosina. Rikas öljyvaltio on


tehnyt sijoituksia muun muassa Canary Warf ’in toimistoihin sekä ostanut Sainsbury’sin ja Harrods’in tavaratalot.

Käänteinen rakennusjärjestys Shardin rakentamiseen liittyi ra-hoituksen ohella paljon teknisiä haasteita, joita on ratkaistu innova-tiivisesti. Eräs kaikkein rohkeim-mista päätöksistä oli ns. top-down -rakennustapa, joka mahdollisti tornin ensimmäisten 23 kerroksen rakentamisen ennen alapuolisen kellaritilan valmistumista.

Vastaavaa rakennustapaa oli ai-emmin käytetty muun muassa Iso-Britannian parlamentin toimiston-rakennuksen Portcullis Housen toteutuksessa 1990-luvulla, mutta Shard oli ensimmäinen tätä tek-niikkaa soveltava korkea rakennus maailmassa.

Rakennustavan ansiosta raken-nusaikaa pystyttiin lyhentämään liki kolme kuukautta, mikä osal-taan auttoi pitämään rakennuskus-tannukset noin 450 miljoonassa punnassa eli noin 500 miljoonassa eurossa.

milli- ja minuuttipeliäEnnen rakennustöiden aloitta-mista tontilta purettiin vanha 24-kerroksinen toimistorakennus. Rakennusjätettä kertyi yli 25 000 tonnia. Massan poistamisen pelät-tiin aiheuttavan maaperän jänni-tysten laukeamisen, ja siten siirty-miä ja muodonmuutoksia läheisiin rakenteisiin.

Muodonmuutosriskien tutki-miseksi ja hallitsemiseksi maape-rästä tehtiin kattavat tutkimukset ja rakennuspaikka mallinnettiin yksityiskohtaisesti. Tutkimuksissa havaittiin, että purkutyön vaiku-tukset ulottuvat noin 70 metrin päähän rakennuspaikasta. Seuran-


taa varten alueelle perustettiin ti-heä mittausverkosto. Mittauksissa havaittiin, että purkuvaiheessa ra-kennuksen alla kulkevan Jubilee Line -metrolinjan tunnelin raken-teiden siirtymät jäivät noin 5 milli-metriin ja koko hankeen aikana ne olivat enimmillään 12 mm.

Tontilla ahdasta sekä maan päällä että allaShard käyttää käytännössä tont-tinsa kokonaan. Tästä syystä työ-maa-alueella ei ollut käytettävissä tilaa varastointiin, vaan työmaa-logistiikka hoidettiin minuutin-tarkoilla aikatauluilla. Esimerkiksi suurten valuen aikana työmaalle saapui betonimassakuorma joka toinen minuutti. Muutoinkin neljä vuotta kestänyt rakentaminen kes-kellä ruuhka-Lontoonta toivat pai-neita työmaan järjestämiseen ja viestintään.

Tontilta puretun vanhan toi-mistorakennuksen paaluperustus osoittautui haasteeksi, joka vaati luovaa ratkaisua. Vanhat paalut ei-vät olleet riittävän pitkiä käytettä-väksi uuden rakennuksen perus-tuksissa, mutta toisaalta ne oli-vat niin järeitä, ettei niitä voinut poistaa eikä niiden laajennusten läpi voinut myöskään porata uusia paaluja. Lopulta päädyttiin sijoit-tamaan 68 uutta, halkaisijaltaan 1800 mm betonista kaivinpaalua vanhojen paalujen väleihin.

Betonin ollessa vielä märkää, upotettiin niiden jatkoksi teräksi-set 25 metriä pitkät lyöntipaalut. Näiden teräspaalujen varaan tuet-tiin pohjalaatat ja kuorirakentei-den teräksiset tukirakenteet – sekä ensimmäistä kertaa Britan niassa – myös rakennuksen betoninen ydin.

Rakennuspaikan maaperäolo-suhteet eivät muutoinkaan olleet helpot, sillä pohjamaana on vaih-televia vaaka- ja pystysuuntaisia kerroksia soraa, lajittunutta hiek-kaa, silttiä ja savea sekä kalkkiki-

veä. Tästä syystä työmaakaivanto jouduttiin tukemaan järeillä, hal-kaisijaltaan 900 mm:n ja 1500 mm:n paaluilla, jotka ulottuivat noin 50 metrin syvyyteen.

Teräksen ja betonin muodostama hybridirakenneShardin kantavissa rakenteissa on käytetty sekä betonia että terästä. Rakennuksen viisi kellarikerrosta ovat kokonaan betonista. Maan päällä sijaitsevista kerroksista en-simmäiset 40 on tehty teräksestä ja betonista, betonisen ytimen ym-pärille, kerrokset 41–69 ovat koko-naan betonista ja ylimmät kerrok-set 70–95 puolestaan kokonaan te-räksestä. Rakennuksen keskellä oleva massiivinen betoniydin sta-biloi koko rakenteen.

Rakenteen valintaa on ohjannut ennen kaikkea rakennuksen suun-niteltu käyttö, mutta samalla ra-kenteiden mitoitus pystyttiin opti-moimaan paremmin, mikä puoles-taan alensi rakennuskustannuksia.

Korkeissa rakennuksissa eri-tyisesti tuulen aiheuttama huo-junta tulee hallita hyvin. Shardin tapauk sessa sivuttaisliike voi hui-pulla olla 30–40 cm. Kriittisempi mitoitettava tekijä on kuitenkin si-vusuuntainen kiihtyvyys, jonka ih-minen kokee häiritseväksi sen ylit-täessä 0,15 m/s2.

Alimmissa kerroksissa välipoh-jien teräsbetonipalkkien jänneväli

Huoltomiehet liikkuvat Shardin julki-sivuilla yhdeksällä eri hissillä. Credit: © The View from The Shard.


on noin 15 metriä. Korkeat pal-kit ovat toimistokäyttöön tarkoite-tuissa tiloissa hyödyksi, koska nii-hin voidaan vaivattomasti sijoittaa tilojen vaatimat talotekniset asen-nukset. Hoikat teräspilarit puo-lestaan mahdollistavat sisätilojen joustavan käytön ja jakamisen.

Ylemmissä asuin- ja hotelliker-roksissa talotekniikan vaatima tila välipohjassa on pienempi, mutta rakenteisiin tarvittiin massiivi-suutta ääneneristävyyden varmis-tamiseksi. Samalla rakennetta pys-tyttiin jäykistämään, mikä osal-taan vaimensi huojuntaa. Ylöspäin kapenevan tornin jänneväli on näissä kerroksissa noin 9 metriä, joten rakenteeksi valikoitui beto-nipilari-jälkijännitetty betonilaatta -yhdistelmä.

Kerroskorkeus alennettiin näissä asuinkerroksissa 3,75 met-ristä 3,1 metriin, mikä mahdol-listi kahden lisäkerroksen mah-duttamisen ilmailuviranomaisten asettaman enimmäiskorkeuden puitteisiin.

Liukuvalua 3 metriä päivässä Vaikka alapohjalaatasta on pys-tytty tekemään ennätyksellisen ohut, on rakenteella paksuutta 3–4,5 metriä. Laatta on suurin Isossa-Britanniassa koskaan to-teutettu yhtenäinen valu; kolme pumppua huoleti tarvittavien 700 betoniautokuorman jakelusta 36 tunnin aikana. Valun tilavuus oli yhteensä 5 500 m3.

Shardissa käytetyssä betonissa jopa 70 % Portland-sementistä on korvattu terästeollisuuden sivu-tuotteena syntyvällä masuunikuo-nalla. Näin rakennuksen hiilijalan-jälkeä on saatu pienennetty jopa 70 hiilidioksiditonnia vastaavalla määrällä. Lisäksi masuunikuonaa sisältävä betoni kehittää kuivu-essaan huomattavasti vähemmän lämpöä kuin pelkkää sementtilii-maa sisältävä valu, millä pyrittiin ehkäisemään betonin halkeilua. Jäähdytyksestä ja seosaineista huo-

limatta tilavuudeltaan valtava valu lämpeni yli 60 asteeseen.

Shardin 250 metriä korkea be-toniydin rakennettiin paikalla liu-kuvaluna, joka kohosi noin 3 met-rin päivävauhtia. Valun hyväksytty poikkeama oli enintään 25 mm, joten muotin sijainnin määrittä-miseen valun aikana jouduttiin kiinnittämään erityistä huomiota. Tekijöiden mukaan hieman yllät-täen tarkkuudeltaan parhaaksi tek-

tettu siten, että niiden paino, di-mensiot ja tiheys pienenevät ylös-päin tultaessa. Tornin juurella pi-lariväli on 6 metriä, hotelliker-roksissa 3 metriä ja aivan huipulla enää 1,5 metriä. Tarvittavat siirty-märakenteet on sulautettu lasijul-kisivun tukirakenteisiin.

Koska lähes kaikki rakenteet ovat Shardissa näkyvissä, halut-tiin niistä mahdollisimman siroja. Esimerkiksi lasijulkisivussa käy-

niikaksi osoittautui GPS-paikan-nus lasermittauksen sijasta.

Hoikat ja kevyet rakenteet mallinnettiin huolellisestiShardin ei ole muodoltaan sään-nöllinen pyramidi, vaan raken-nuksen kartion vaippa koostuu 18 eri tasosta. Julkisivu kallistuu si-säänpäin keskimäärin 6 asteen kulmassa. Lisäksi rakennuksen itä-sivulla on 19 kerrosta korkea ”erk-keri”. Koska rakennus kapenee jat-kuvasti ylöspäin mentäessä, on jo-kainen Shardin välipohja muo-doltaan ja kooltaan erilainen kuin muut. Suunnittelussa WSP käytti Bentleyn RAM-rakenne- ja konseptisuunnitteluohjelmistoja.

Julkisivuilla olevat sisäänpäin kallistuneet teräspilarit on toteu-

tettiin kolmen kerroksen korkuisia vierendeel-ristikoita.

Shardin julkisivun ”sirpaleet” muodostuvat kolminkertaisesta la-sista, jossa uloimman yksinkertai-sen lasituksen ja sisemmän kak-sinkertaisen lasielementin välissä on painovoimaisesti tuulettuva väli. Auringon lämpösäteilyn ai-heuttamaan sisätilojen kuumen-tumista ehkäistään tarvittaessa ik-kunoiden väliin asennetuilla au-tomaattitoimisilla lasikuitukaih-timilla. Ikkunoiden ulkopuolista puhdistusta varten rakennuksen julkisivuilla on kaikkiaan yhdek-sän huoltovaunua.


Tornin huippu esivalmistettiin lentokentälläShardin kruunaa teräksestä ja la-sista valmistettu huippukartio, joka itsessään on 23 kerrosta ja noin 60 metriä korkea. Huippu asennettiin rakennukseen lähes 300 metrin korkeudessa, missä asennuksen eräs haaste oli jopa 150 kilometrin tuntinopeudella puhaltava tuuli.

Huipun kokoamisessa ja asen-nuksessa päädyttiinkin pitkälle vietyyn esivalmistukseen, jotta korkealla työskentelyä tarvit-taisiin mahdollisimman vähän. Huippu koottiin ensin 3 metriä le-veiksi moduleiksi, jotta ne mahtui-vat työmaakuljetuksiin käytetyille alustoille. Työmaalla näitä modu-leita liitettiin yhteen siten, että saa-tiin aikaan lähellä työmaanostu-rin maksimikapasitettia oleva ko-konaisuus. Näin nosturin nosto-jen määrä saatiin pudotettua noin 800:sta noin sataan.

Kaksivaiheiden prosessin suju-minen varmistettiin ennalta tes-taamalla työtapa ja kokoamalla koko huippu ensin lentokentällä Pohjois-Yorkshiressä. Näin teräs-rakenteiden asennuksesta vastaava urakoitsija pystyi tunnistamaan mahdolliset riskit ja hankaluu-det ennen lopullista asennustyötä. Testirakentaminen dokumentoi-

tiin, jolloin asennustiimi sai sen avulla itselleen tarkat, vaihe vai-heelta etenevät ohjeet lopullista asennustyötä varten. Koeponnis-tus antoi myös arkkitehdille mah-dollisuuden tarkistaa toteutuksen suunnitelmanmukaisuus.

Tyhjätaskut työmaallaShardin urakoinnista vastasi Lon-toossa pääkonttoriaan pitävä kan-sainvälinen rakennusalan kon-sultti- ja urakointiyritys Mace. Työmaalla kiinnitettiin erityistä huomiota työturvallisuuteen.

Esimerkiksi hankkeen toteu-tusvaiheen suunnitelmien laadin-nan yhteydessä arvioitiin niiden toteutuksen työturvallisuusris-kit. Suunnitelmiin tehtiin tarvit-taessa muutoksia turvallisuuden parantamiseksi.

Työmaalla oli myös käytössä ns. tyhjien taskujen -sääntö, jolla py-rittiin vähentämään putoavista esi-neistä aiheutuvia vaaratilanteita.

Shardin huipulla 72. kerroksessa on osittain avoin näköalatasanne. Credit: © The View from The Shard.

Shardissa on suomalaisen Koneen toimittamat hissit, jotka kiidättävät vierailijoita ker-rosten välillä 1–6 metrin sekuntinopeudella. Koko matkaan pohjalta huipulle kuluu alle minuutti. Credit: © The View from The Shard.


500 miljoonan euron kiinteistö lähes tyhjilläänSuunnitelmat rakennuksessa toi-mivasta 5-tähden hotellista, huip-puravintoloista sekä luksustoimis-toista ovat toteutuneet vain osit-tain. Toistaiseksi yksi ravintola 32. kerroksessa ja ylimpien kerrosten näköalatasanteet ovat käytössä.

Yhtään toimistotilaa ei ole vuokrattu. Shardissa on myös kymmenen asuntoa, joiden hinnat liikkuvat 50 miljoonan luokassa. Tosin asunnoista on todettu, et-tei niitä ole tarkoituskaan käyttää asumiseen, vaan ne ovat puhtaasti spekulatiivisia sijoituskohteita.

Lähteet:

■■ Ingenia: Building the Shard■■ E&T, vol. 6, issue 9: The Shard – Europe’s tallest building

■■ mpa The Concrete Centre: The Shard

Kirjoittaja vieraili Shardissa syyskuussa. Näkymät huipun nä-köalatasanteelta olivat kieltämättä vaikuttavat. Kaupunkikuvasta pys-tyi helposti havaitsemaan, että Lontoon horisonttia hallitsevat Kurkku (the Gherkin) ja Sirpale ovat pian saamassa seuraa Cityyn kohoavista lasipalatseista lempini-miltään ”Walkie-Talkie” ja ”Chee-segrater”. ■

Vierailijat voivat seurata Shardin 44 hissin kulkua eri kerrosten välillä (punaiset pis-teet) ja junien liikkeitä rakennuksen alla (vihreät pisteet). Credit: © The View from The Shard.


Opasteet ovat tilan käyttöliittymäOpasteiden suunnittelun merkityksen huomaa parhaiten, kun niitä ei ole tai kun on vieraassa paikassa. Myös tilan ominaisuudet jäävät vajaiksi, ellei tilaa käytetä niin kuin on ajateltu. Opasteiden tehtävänä onkin ohjata ihminen käyttämään tilaa oikein. Opasteet ja infografiikka tekevät myös palvelusta näkyvää. Enää ei riitä, että ihminen ohjataan etuovelle.

Tilasuunnittelussa olennaista on tilan käytön suunnittelu käyttäjien tarpeiden ja vaa-

timusten mukaisesti. Tilan käyt-töominaisuuksista viestitään yhä useammin samanlaisin keinoin kuin tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksista. Nousevana tren-dinä on, että tilan tulee tuottaa en-nalta toivottuja ja haluttuja koke-muksia sen käyttäjille. Toimivinta tilasuunnittelua tehdään siis käy-tettävyyden, saavutettavuuden ja haluttavuuden ehdoilla.

Toimitilamarkkinoilla on jo pitkään vallinnut trendi, jossa toi-mistorakennukset nimetään. Yh-teistä nimeä käytetään tilojen ja palveluiden markkinoinnissa. Jopa yhdyskuntasuunnittelussa aluei ta nimetään tuotebrändäyk-sen keinon.

miten viestinnän suunnittelua voi hyödyntää rakentamisessa?Tyypillinen rakennustyömaa: Tu-tut reitit on korvattu kiertorei-teillä, joilla ihmiset ja autot pouk-koilevat kura roiskuen verkkoai-tojen välissä. Rakentamisen ajan väliaikaisratkaisut voivat olla hy-vinkin pitkäkestoisia. Myös väliai-kainen tila vaatii suunnittelua.

Musiikkitalon työmaalla Hel-singissä vuosina 2006–2011 ym-päristösuunnitteluun paneuduttiin

Teksti: HELENA SOImAKALLIO

alusta lähtien huolellisesti. Työ-maan opastesuunnittelusta vas-tasi Hahmo Oy. Sama suunnitte-lutoimisto vastasi myös Musiikki-talon tunnuksen luomisesta, joten kohteen uutta visuaallista iden-titeettiä voitiin tehdä tutuksi jo rakennusaikana

Toinen myös opastesuunnit-telua ohjaava periaate on ns. De-sign For All -käsite, jonka mu-kaan suunnitteluperiaatteet va-litaan vaativimman käyttäjäryh-män ehdoilla. Esimerkki tällaisesta kohteesta on Lahden Vanhus-ten Asuntosäätiön rakennuttama senio reiden Hyvinvointikeskus Wanha Herra, jossa opastesuun-nittelun lähtökohtina oli esteettö-myys ja saavutettavuus. Vaatimuk-sena oli, että opastejärjestelmää voivat käyttää myös henkilöt, joilla on esimerkiksi heikentynyt näkö-kyky. Tästä syystä opastejärjestel-mäksi valittiin tunnusteltava jär-jestelmä KohoSign.

Opastesuunnittelu on tyypilli-sesti vain esteettiset vaatimukset huomioivaa toteuttamista, koska opasteille ei ole yhteisiä standar-deja. Opastesuunnittelu aloitetaan käytännössä aina puhtaalta pöy-dältä. KohoSignin kaltaiset val-miit järjestelmät helpottavat vaa-timustason määrittelyä ja säästävät suunnitteluaikaa.

Myös tuotantolaitoksilla jou-dutaan kiinnittämään paljon huo-miota opasteisiin. Kuusakoski Oy:n Ekopark kierrätyslaitos Lah-dessa on toiminut pilottikohteena, jossa Hahmo Designin tehtävänä oli suunnitella kierrätyslaitokselle selkeät ja nopeasti ymmärrettävät opasteet. Kierrätyspiha-alueella liikkuu paljon raskasta kalustoa, joten suunnistamisen sujuvuus oli turvallisuudenkin vuoksi tärkeää. Lisäksi opasteiden avulla perehdy-tetään erilaisten vierailijaryhmiä laitoksen kierrätysprosessiin.

Tilojen käyttäjinä on ihminen ja käyttöohjeina opasteetOpastesuunnittelijan tulee työs-kennellä tiiviissä yhteistyössä ra-kennusprosessin eri osapuolten ja kiinteistöjen käyttäjien kanssa. Myös rakennuttajat käyttävät de-sign-asiantuntijoiden palveluita, sillä näin tilailmeistä tulee perus-teltuja ja käyttäjän tarpeita palve-levia. Ammattimainen tilasuun-nittelu jo työmaavaiheen aikana onkin lisääntynyt uudis- ja kor-jausrakentamisessa. Hyvä opaste-suunnittelu parantaa tilan käyttet-tävyyttä sekä yhdistää ihmisen ti-laan ja sen palveluihin. ■


Tuottavuus kasvuunJos vihreä rakentaminen rinnastet-taisiin puuhun, työn tuottavuuden kehitys olisi tämän puun juurakko ja yksittäiset materiaaliratkaisut näkyvä lehvästö.

Yhdysvaltain ympäristöminis-teriö määrittelee vihreän raken-tamisen seuraavasti: ”Vihreä ra-kentaminen on tapa tuottaa ra-kenteita ja prosesseja, jotka ovat ympäristövastuullisia ja materiaa-litehokkaita koko rakennuksen elin-kaaren ajan suunnittelusta raken-tamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja purkamiseen. Tämä käytäntö laa-jentaa ja tukee perinteistä raken-nuksen suunnittelua, joka ottaa huomioon taloudellisuuden, tehok-kuuden, kestävyyden ja mukavuu-den.” Tämä määritelmä on ylimal-kainen, eikä ota kantaa elinkaaren tuottavuuteen kokonaisuudessaan. Tässä artikkelissa pureudutaan vihreyteen tuottavuuden näkökul-masta ja linkitetään elinkaaren pa-

VihrEämmän rakEnnukSEn ELinkaari

Vihreys on inflaation kourissa! Roportti esittää uusia näkökulmia vihreyteen. Vihreä rakentaminen ei ole keskittymistä pelkästään uusiomateriaaleihin, hiilijalanjälkeen ja energiatehokkuuteen, vaan vihreyteen voidaan päästä myös tehokkaammilla ja tuottavammilla rakentamisen prosesseilla.

laset tuottavaksi kokonaisuudeksi.Suomessa rakentamisen tuot-

tavuuden kasvu on toimialavertai-lun häntäpäässä. Valopilkkujakin on, mutta perinteisesti rakenne-taan niin kuin ollaan aina raken-nettu eikä keskitytä jatkuvaan pro-sessien kehittämiseen. Perinteiset tavat rakentaa energiatehokkaita rakennuksia kestävät kansainvä-listä vertailua, mutta nämä tavat eivät kuitenkaan kestä tuottavuus-

vertailua muiden toimialojen vä-lillä. Miksi rakennusalan tuotta-vuus ei ole kehittynyt muiden toi-mialojen tahdissa? Rakennusala on tuudittautunut suhdannesykli-seen luonteeseen ja alan kansanta-loudelliseen merkittävyyteen. Mo-net alat ovat uusiutuneet usein las-kusuhdanteiden aikana ja nousseet tuhkasta entistä ehompina. Raken-nusalalla taantuma ei jatku loput-tomiin, sillä rakennettavaa ja kor-jattavaa riittää aina, ja siksi alan on lupa odottaa parempia aikoja uu-siutumatta. Viimeisimmän taantu-man aikana rakennusala on luotta-nut valtion elvytykseen ja subven-tioihin; kun uudisrakentaminen niiaa niin valtio komppaa korjaus-rakentamista. Jos rakennusalan el-vytys ei olisi itsestäänselvyys, yri-tysten olisi kamppailtava olemas-saolostaan jatkuvasti kehittämällä kilpailukykyään.

Rakentaminen olisi automaat-tisesti vihreämpää ja hiilijalanjälki

Teksti: jERE VILjANEN

Kirjoittaja on diplomityöntekijä Aalto-yliopistossa


mahtuisi sirompaankin töppöseen, jos elinkaaren jokainen vaihe teh-täisiin realistisen nopeasti (ei hu-tiloiden), suunnitellun virheettö-mästi ja pienemmällä hukalla. Te-hokas nopeus vähentää rakennus-ajan työvoimakapasiteettia eikä virheetön rakentaminen vaadi re-sursseja elinkaaren myöhemmis-säkään vaiheissa. Turhat varmuus-varat voidaan jättää pois tehok-kailla toimitusverkoilla.

Uudistumisen näkökulmasta rakentaminen on palanut vuosi-kymmeniä tukahtuneella liekillä, mutta viimeaikoina hiilloksesta on alkanut nousta uusia lieskoja. Pa-lamisprosessia kuvataan palamis-kolmiolla, jossa palon edellytyk-sinä ovat palava materiaali, riittävä lämpötila ja happi sekä näiden kol-men tekijän katkeamaton ketju-reaktio. Kaikki palamisen kritee-rit ovat tärkeitä, sillä prosessi ei ta-pahdu, jos yksikin tekijä puuttuu. Vihreämpään rakentamisen ja alan

uudistumiseen tarvitaan nämä sa-mat elementit:

■■ Teknologia- ja palveluinnovaa-tiot palavana materiaalina

■■ Rohkeat toimijat riittävinä läm-pötilan ja kipinän tuojina

■■ Muutoksen mahdollistava lain-säädäntö ja määräykset hapen takaajina

Rahoitus ja suunnitteluHidasteet: Uudistumisen hidasteiksi olemme tunnistaneet gryn-dauksen ja muutosvastarinnan. Gryndauksessa rakentaja hankkii tontin, jolle se rakentaa ja myy valmiin tuotteen eteenpäin. Gryn-daus on tehostanut rakentamisen prosesseja, mutta sen lyhytjäntei-syys estää koko elinkaaren aidon huomioimisen. Muutosvastarinta puolestaan on luonnollinen ja terve piirre ihmisessä, sillä muutos si-sältää paljon epävarmuutta. Muutos on kaiken lisäksi yleensä suuri investointi, jonka tekeminen vaatii suuret perustelut. Erään tutki-muksen mukaan muutoksen aikainen tuottavuuden lasku on yli 30 %. Toisinaan muutos kuitenkin on ainoa vaihtoehto, vaikka silloin joudutaankin epämukavuusalueelle.

Mahdollisuudet: Vain kannattavat investoinnit toteutetaan, mutta miten investoinnin kannattavuus voidaan laskea etukäteen? Perinteisiä investointilaskelmia on toki monia, mutta niissä on vai-kea arvottaa vihreyttä. Reaalioptioanalyysi on investointimenetelmä optioiden arvioimiseen päätöksentekotilanteessa. Optiot voivat olla negatiivisia tai positiivisia mahdollisuuksia (ei arvopapereita) ja ne voivat realisoitua tai olla realisoitumatta. Tämä analyysi antaa pa-remmat edellytykset vihreyden huomioimiseen rakentamisessa ja muutoksen epävarmojen optioiden laskemiseen.

Joukkorahoitus (crowdfunding) on tapa, jossa pienistä sijoitusten puroista kertyy suurempi virta. Se voisi toimia vaikkapa kunnan ur-heiluhallihankkeissa. Tällöin vaateena olisi esimerkiksi, että yksit-täisten kuntalaisten sijoittaessa kolmasosan, kunta lupaa rakentaa hallin ja maksaa loppuosuuden. Sijoittajille voisi antaa kiitoksena esimerkiksi kenttävuokrausoikeuksia rakennukseen. Nykyinen laki ei vielä kuitenkaan mahdollista joukkorahoitusta.

Vihreässä tietomallintamisessa puolestaan suurimmat odotukset kohdistuvat mallipohjaiseen energiasimulointiin sekä käytön ja yl-läpidon aikaiseen toimitilajohtamiseen, jossa tietomalleihin voi-daan sitoa käyttäjän ja omistajan haluamaa tila- ja rakennekohtaista informaatiota.

Elinkaariajattelu on katkeamaton

ketjureaktio!

Rakentamistalouden kerho ROPO päätti tempaista ja lähteä tutkimaan vihreän rakentamisen uusia

tuulia maailman suurimmille vihreän

rakentamisen messuille San Franciscoon.

Tuloksena syntyi rohkea ja

ennakkoluuloton vihreän rakentamisen

julkaisu, Roportti, joka julkaistiin

alkuvuonna 2013. roportti.fi


rahoitus &suunnittelu

purkaminen

käyttö &ylläpito

rakentaminen

RAKENNUKSEN ELINKAARI

GRYNDAUSGryndaus on tehostanut rakentami -sen prosesseja, mutta samalla se sallii huonomman laadun, eikä juuri ota huomioon asiakastarpeita. Nopeat voitot ja lyhytjänteisyys estävät elinkaaren huomioimisen.

MUUTOSVASTARINTAMuutoksen tekeminen on kallista, eikä suunniteltu tuottavuuden kasvu realisoidu nopeasti. Tietomallinnuk -seen siirtyminen on suunnittelutoi -mistoille tyyristä, eivätkä rakennutta -jat ole valmiita maksamaan suunnit -telusta enempää kuin ennen.

Olisiko kuitenkin aika laittaa suunnit -telijat epämukavuusalueelle?

HINTAKILPAILUTarjouspyyntöjen pelkällä hinnalla kilpailu laskee laatua, huijaa asiakasta ja estää kehityksen. Tiedon epäsymmetria tilaajan ja tarjoajan välillä johtaa katteen tekemiseen lisä- ja muutostöillä.

RAKENTAMISEN TUOTTAVUUDEN KASVURakentamisen tuottavuus on toimialavertailun häntäpäässä ja se hyväksytään huonoilla selityksillä: projektien syklisyys, ainutkertaisuus ja monimutkaisuus! Rakennusala ei kuitenkaan ole ainoa projektiluonteinen ala.

AMMATTIYLPEYSRakentajien ammattiylpeys ja asenne on laskusuhdanteessa. Ammattiylpeä rakennusmies ei tee sutta.

MANUAALINEN MITTARIEN LUENTASähkölaitokset ja vesilaitokset käyttävät jo etäluettavia mittareita, mutta kiinteistöhu -olto ei saa niiden tietoa. Kiinteistöhuolto käy erikseen manuaalisesti lukemassa mittarit, vaikka sähköyhtiöllä tieto olisi sähköisesti. Kaikki voittavat, kun kaikilla on sama tieto samaan aikaan.

VUOTOVESIÄMPÄRIT Rakennuksen korjaustarpeen laukaisee liian usein vahinko! Kannattaisiko katto korjata tai putket uusia jo ennen kuin vesi lopulta kastelee rakenteet?

SISÄILMAONGELMATSisäilmaongelmiin havahdutaan vasta, kun käyttäjät ovat lääkärissä tai sairauseläkkeel -lä terveysongelmien vuoksi.

SUOMI ON RAKENNUS- JA PURKU -JÄTTEEN KEHITYSMAASuomessa rakennusjätteestä hyödyn -netään vain 26 %. Hollannin vastaava luku on 98 %, eikä siellä ole edes pakko lajitella jätettä sen syntypaikalla. Suomen kaato -paikkaveron edullisuus tai tulevat polttolaitokset eivät tue uusiokäyttöä riittävästi.

VARMUUDEN VUOKSI PURKAMINENToimivia rakenteita puretaan uuden tieltä varmuuden vuoksi, koska niiden todellis -ta kuntoa ei tunneta.

VIHREÄ LANKA EI SAA KATKETA!Kun talot suunnitellaan hyvin ja tietomallia ylläpidetään, purkuvaiheessa rakennus voidaan purkaa kuin Lego-talo. Ihanneti -lanteessa näistä Lego-palikoista voidaan rakentaa uutta!

ROBOTIIKKARobotiikka lajittelukeskuksiin. Ne ovat tarkempia, tunnistavat jätelajikkeet parem -min ja tekevät likaisen työn ihmisen puolesta. Robotiikkaa voitaisiin hyödyntää myös esivalmistuksen prosesseissa.

DOWNCYCLING, RECYCLING JA UPCYCLINGUusi jako kierrätykseen! Kierrätettävän materiaalin arvotason vois säilyttää (recy -cling), sitä voi laskea (downcycling), tai sitä voi nostaa (upcycling)!

YLLÄPITOMALLI JA ETÄOHJAUSViedään data pilveen ja annetaan huolto -miehille etätyöpäivät. Älykkään rakennuk -sen kunto tunnetaan, joten ylläpito- ja huoltotoimenpiteet voidaan toteuttaa suunnitellusti. Monitorointi ja säätö onnis -tuu helposti etänä!

KÄYTTÄJÄSIMULOINTIRakennus tuottaa asiakkaalle lisäarvoa, joten käyttäjän tarpeet simuloidaan ja tila toimii käyttäjän mukaan eikä päinvastoin.

LEAN-JOHTAMISFILOSOFIAMikä ei tuota asiakkaalle lisäarvoa on hukkaa! Leanin soveltaminen rakentamiseen poistamalla kaikki hukka pakottaa tuottavaan elinkaareen.

Leanissa uskotaan työntekijöiden itsenäiseen ongelmanratkaisukykyyn. Mikä palauttaisi paremmin ammattiylpeyden kuin Lean ja flanel -lipaidat?

ESIVALMISTUS Tuottavuuden kasvu kertaheitolla alavertailun kärkisijoille - Suomessa on jo huippuosaamista virtuaalisessa suunnittelussa, robotiikassa ja esivalmistuksessa!

Suunnitteluvaiheessa rakennus rakennetaan virtuaalisesti ja tehtaassa rakennetaan moduulit suunnitelmien mukaisesti. Työmaalla ei tarvitse muuta kuin asentaa palikat paikoilleen. Näin koko prosessi on ennakoitavampi, hallitumpi eivätkä sääilmiöt pilaa rakennusmateriaaleja.

Kiina on moduulirakentamisen ja robotiikan edelläkävijä. Kiinassa on aloitettu maailman korkeimman rakennuksen asentaminen. Sky City One:n työmaavaiheen on tarkoitus kestää vain 90 päivää!

MUUNTOJOUSTAVUUSTodellinen muuntojoustavuus on tuottavaa, sillä massiiviset muutostyöt vuokralaisen vaihdon yhteydessä vältetään kokonaan. Mikä sen vihreämpää rakentamista kuin ei-rakentamin -en?

JOUKKORAHOITUSJoukkorahoitus (crowdfunding) on mahdollistanut monien innovatiivisten tuotteiden synnyn. Tämä voisi soveltua julkisten hankkeiden, esim. liikunta- ja virkistyspaikkojen rahoitukseen!

REAALIOPTIOANALYYSIInvestointilaskelmien työkalu, joka mahdollistaa paremmat edellytykset vihreyden arvonmääritykseen.

TIETOMALLINNUSTietomalli ei tule olemaan mikään tuottavuuden pelastaja, jos tietomallifor -maatit eivät ole standardoituja. Parhaim -millaan BIM loksauttaa koko elinkaaren palaset yhtenäiseksi ja jatkuvaksi koko -naisuudeksi!

HIDASTEET

MAHDOLLISUUDET


RakentaminenHidasteet: Rakentamisessa on ollut käynnissä huonontumisen kierre. Pelkkä hintaan perustuva tarjous-kilpailu johtaa tilanteeseen, jossa kaikesta muusta voidaan karsia, kunhan kustannukset pysyvät kurissa. Tuottavuus ei kasva, koska rajallisia resursseja ei kannata tuhlata epävarmoihin ratkaisuihin. Rakennus-miehetkin ahdistetaan nurkkaan liian tiukoilla aikatauluilla ja kustannustavoitteilla. Kiireessä sallitaan vä-hän sinnepäin -rakentaminen sillä seurauksella, että ammattilainen ei voi olla ylpeä työstään. Suunta pois perinteisestä hintakilpailusta on hyvää kehitystä. Kun vain hinta on kriteerinä, niin kate tehdään usein lisä- ja muutostöillä. Ammattirakentaja voi nähdä jo tarjousvaiheessa jonkin työvaiheen puuttuvan tarjous-pyynnöstä. Tämä työvaihe jätetään laskelmoidusti huomiotta, jotta se voitaisiin tehdä myöhemmin lisätyön hinnalla.

Mahdollisuudet: Lean-tuotantofilosofian yksi päätavoite on kaiken hukan poistaminen, jotta saavu-tetaan paras mahdollinen tuottavuus. Vaikka leania ei onnistuisikaan tuomaan kokonaan käytäntöön, niin hukattomaan tuotantofilosofiaan kannattaa pyrkiä.

Kiina on esivalmistuksen edelläkävijä, sillä heidän huimana tavoitteenaan on rakentaa maailman korkein rakennus kolmessa kuukaudessa(!). Tämä ei olisi mahdollista muuten kuin suunnittelemalla kaikki etukä-teen todella tarkasti ja esivalmistamalla rakennuksen osat tehtaissa valmiiksi, jonka jälkeen työmaan työt olisivat pääosin pelkkää asentamista. Myös Suomen olosuhteissa esivalmistus on perusteltua suurten vuo-denaikaisvaihteluiden takia.

Käyttö ja ylläpitoHidasteet: Suomessa vesilaitokset vaativat etäluettavia mittareita ja sähkölaitoksetkin asentavat niitä reealiaikaisen datan saamiseksi. Ongelmana on kaksisuuntaisen tiedonsiirron puute, sillä kiinteistönomis-tajat tai asukkaat itse eivät saa vastaavia tietoja. Tiedonlukustandardeja ei ole, joten laitteet eivät ole yhteen-sopivia ja tieto on pirstaleista. Tieto pitäisi saada keskitetysti yhteen paikkaan ja helposti ymmärrettävään muotoon ollakseen hyödynnettävissä. Pirstaleinen data on vaikeaselkoista ja kallista ylläpitää. Niinpä niin kauan kuin datan hyödyntäminen on monimutkaista, on halvempaa juoksuttaa huoltomiehiä lukemassa mittareita manuaalisesti ja korjata vika vasta, kun vahinko on tapahtunut.

Mahdollisuudet: Toimitilajohtamisessa käytön aikana voidaan hyödyntää BIMiä ylläpidossa. Datan keräämisessä ei myöskään ole tarvetta käyttää huoltomiehiä, jos saatu tieto tallentuu suoraan pilvipalveli-men tietomalliin. Rakennuksen kunto on ajantasaisesti tiedossa ja suunnitellut korjaustoimenpiteet voidaan tehdä ennaltaehkäisevästi eikä jälkikorjauksina.

Käyttäjien simulointi suunnitteluvaiheessa ja simulaation ylläpito käyttövaiheessa mahdollistavat rakennuk-sen tarkemman ohjaamisen. Vuokralaisen vaihtumisen aiheuttamat muutokset ovat heti todennettavissa, ja oikeisiin toimenpiteisiin on helpompi ryhtyä tiedettäessä, mistä energiankulutuksen muutokset johtuvat.


Lähteet:

■■ http://www.epa.gov/green-building/pubs/about.htm

■■ Innovaatioluotsi: http://in-novaatioluotsi.com/reaaliop-tiomalli-rakennushankkeiden-arvo-nousuun/

■■ Wired – The World in 2013

Vaikka Roportti on täynnä uu-sia ideoita, se ei vielä lukiessa lei-mahda liekkiin. Jos rohkea Ro-portin lukija onnistuisikin sytyt-tämään lehden hapettomissa olo-suhteissa, ilman happea liekki tukahtuisi hyvin nopeasti. Vasta lainsäätäjien avulla reaktioon pu-hallettu tuore happi varmistaisi Roportin täydellisen palamisen.

Vihreämmän rakennuksen elinkaari Edellisen aukeaman kuvissa on kontrastin luomiseksi nostettu esiin elinkaaren aikaisia kömpe-löitä käytäntöjä ja huonoja asen-teita, jotka estävät kehitystä. Toi-saalta olemme ehdottaneet uusia tapoja ajatella ja toimia tuottavam-man elinkaaren hallinnan saavut-tamiseksi. Elinkaaren vaiheet lin-kittyvät vihreällä langalla, joka ei

PurkaminenHidasteet: Kaatopaikkaveron nostoon on herätty myöhään ja liian maltillisin askelin. Nyt suunta on oi-kea, mutta todennäköisesti merkittävämpi tekijä kaatopaikkaläjityksen vähenemiselle tulevaisuudessa ovat jätteenpolttolaitokset. Niiden kapasiteetin kasvaessa kaikki poltettavaksi kelpaava jäte haalitaan polttoon, ja sen lisäksi jätettä voidaan jopa joutua ostamaan ulkomailta. Jätteenpoltto ei ole todellista kierrätystä, joten hyödyntämisasteen kohentuminen on vielä kaukainen haaste. Polttolaitoksien rakentamistakin vatvottiin liian kauan, ja nyt kun niitä rakennetaan Suomessa, muualla harkitaan jo polton kieltämistä.

Mahdollisuudet: Tulevaisuuden visiomme on, että purkamiseen ja materiaalien hyötykäyttöön ei tar-vitsisi erityisesti keskittyä, kun koko elinkaari on alusta loppuun suunniteltu ja toteutettu hyvin. Näin ra-kennus voitaisiin purkaa kuin Lego-talo ja käyttää kaikki materiaalit uudelleen.

Materiaalien kierrätyksessä tulisi ottaa käyttöön termit upcycling, recycling ja downcycling. Upcycling on kierrätystä arvottomammasta materiaalista arvokkaampaan, esimerkiksi kuparijohdon kierrättäminen ar-vokkaamman elektroniikan tarpeeseen. Recyclingissa arvotaso puolestaan säilyy ja downcyclingissa arvo-taso laskee.

katkea edes rakennuksen purka-miseen – rakennus on nimittäin suunniteltu siten, että kaikki pu-rettu materiaali voidaan uudel-leenkäyttää tai kierrättää. ■


Lehti sai lukijoiltaan erin-omaisen kokonaisarvion, sillä peräti 97 % vastan-

neista oli tyytyväisiä lehteen ja il-moitti haluavansa sen jatkossakin. Rakennustekniik ka jatkaakin neljä kertaa vuodessa ilmestyvänä print-tilehtenä myös ensi vuonna.

Rakennustekniikan sisältöä pidettiin kiinnostavana ja ilmettä selkeänäLehden sisältöä pidettiin amma-tillisesti kiinnostavana (86 % vas-taajista), luettavuudeltaan hyvänä (72 % vastaajista antoi parhaan ar-vosanan 4 tai 5), yleisilmeeltään miellyttävänä (67 %) ja rakenteel-taan selkeänä (64 %). Uudistu-

Rakennustekniikka on ilmestynyt lähes 70 vuoden ajan rakennusalan johtavana asiantuntijalehtenä. Lehden ulkoasu ja koko uudistuivat vuoden 2013 alussa. Lehden sisältöjäkin päivitettiin, mutta sen pohjarakenne säilyi lähestulkoon entisellään. Lehdestä löytyvät uutisten

lisäksi laajat taustoitetut artikkelit alan kannalta kiinnostavista aiheista, henkilöistä ja kohteista. Kuluvan vuoden aikana lehdessä on julkaistu myös englanninkielistä ja tieteellistä aineistoa.

Kartoitimme elokuussa toteutetulla kyselyllä lukijoiden mielipiteitä lehdestä, sen sisällöstä ja ulkoasusta.

Teksti: HELENA SOImAKALLIO

rakennustekniikka-lehti on haluttu jatkossakin

– lukijakyselyn tulokset 2013

AALTO-YLIOPISTO Kuuden korkeakoulun muo-dostama kokonaisuus, jossa tavoitteet ovat korkealla s.11

SUURI OPINTOKYSELYFaktaa opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla. s.16

TYÖMARKKINATUTKIMUSRILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s.22

132

RAKENNUSTEKNIIKKA/

ROTI 201

3

Rakenn

etun ym

päristön

nyky-

tila ja t

ulevaisu

us – RIL

2013

raportti

ilmestynyt

s.10

VUODEN

DI

Ilkka Ro

mo on val

ittu vu

oden

2013 ra

kennusa

lan diplo

mi-

insinööri

ksi s.22

CRUSELL

IN SILTA

Cruselli

n silta

Helsingis

sä

yhdistä

ä Jätkäs

aaren ja

Ruohola

hden s.

26

131

RAKENNUSTEKNIIKKA/


kiintoisimpien juttujen osalta neljä viidestä vastaajasta.

Rakennetun ympäristön asian-tuntijoilla on kyselyn perusteella

”Lehden sisältö on nyt ammatitoimittajien työnä tehtynä hyvää medialaatua ja yleisluonteista asioiden, tapahtumien ja henkilöiden kuvausta. Tekniikan

lehdessä pitäisi mielestäni olla myös ammattilaisten kirjoittamia yksityiskohtaisempia artikkeleita, esimerkiksi kuvauksia ja arviointeja

uusista ja taitoa vaativista suunnitteluratkaisuista, suunnittelumenetelmistä, standardien ja ohjeiden käytöstä ja rakennusprosesseista ja -tavoista. Myös voisi olla ammatilaisten laatimia taloustarkasteluja (esim. elinkaaren hyöty/kustannusoptimointia). Tärkeitä aihepiirejä ovat perinteinen rakennetekniikka,

rakennusfysiikka, elinkaaritekniikka ja energiatekniikka- ja talous. Näistä aiheista voisi olla myös lyhyitä keskusteluplastoja. Varsinaisia tieteellisiä

artikkeleita ei käytännön ammattilaisten lehdessä juuri tarvitse olla; niille on omat erikoislehtensä.”

neen lehden graafiseen ilmeeseen ja kuvitukseen oli tyytyväisiä 93 % vastaajista.

Yleisarvion lisäksi lukijoita pyydettiin arvioimaan lehden eri juttutyyppien kiinnostavuutta ja määrää. Sopivasti lehdessä on nyt lukijoiden mielestä kohde-esitte-lyitä, henkilöhaastatteluita, eng-lanninkielistä aineistoa, RILin jä-senasiaa ja huumoria.

Lisää toivottiin erityisesti laa-joja, taustoittavia artikkeleita alan keskeisistä asioista sekä lyhyitä ajankohtaiskatsauksia ja -uutisia. Myös asiantuntija-aineistoa, kuten tieteellisiä artikkeleita, opinnäy-tetöiden esittelyjä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten esit-telyä haluttaisiin lehteen nykyistä enemmän.

Lukijoita runsaasti hyviä juttuideoitaArvioiden painoarvoa lisää sekin, että Rakennustekniikan lukijat tuntevat lehden erittäin hyvin. Liki puolet vastaajista on lukenut lehteä yli 15 vuotta ja lisäksi lehden lukee kokonaan tai vähintään mielen-

selvä tarve omaan, alan asioita puolueettomasti ja asiantuntevasti käsittelevään aikakauslehteen. Ky-selyn avulla saatiin runsaasti ide-

juttutoiveet

■■ Monipuolisesti rakentamisen eri aloilta ympäri Suomen ■■ Uusinta tutkimusta ■■ Rakennetekniikkaa ja lujuusoppia■■ Asiakasnäkökulmaa■■ Henkilöhaastatteluja, esimerkiksi esiteltäviin kohteisiin liittyen■■ Kiinteistö- ja rakennusalan uusien innovaatioiden esittelyä ■■ Opinnäytetöitä enemmän esille■■ Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaan liittyviä juttuja■■ Energiatehokkuutta■■ Epäonnistuneita hankkeita■■ Kuntien teknisestä toimea käsitteleviä artikkeleita ■■ Liikenteeseen ja logistiikkaan sekä niiden suunnitteluun liittyviä aiheita■■ Ulkomaiset rakennusprojektit ■■ Normimuutoksista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä ja vaikutuksista ■■ Rakentajien roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa ■■ Opiskelijoille työelämävinkkejä ja eri alojen esittelyjä


”Asiantuntija-aineisto pitäisi olla kunnolla toimitettua, eihän vapaat kädet tutkijalle antamalla synny lukukelpoista tuotosta. Kovin kapeaa sektoria

kiinnostavia asiantuntijajuttuja ei myöskään kannata julkaista vaan jotain yleistäkin kiinnostavuutta pitäisi olla. Ydinsisältö saisi olla alan ilmiöihin ja kehitykseen liittyvät syväluotaavat jutut. Kohde-esittelyjäkin voi olla,

mutta niissä täytyy olla joku kiinnostava pointti eikä vain kävinpä työmaalla -juttu. Sama pätee henkilöjuttuihin, ei Rakennustekniikan asia ole tehdä henkilöjournalismia vaan joku kiinnostava ajatus tai näkökulma saisi olla pääasia. Järjestösivuilla voi toki olla ”viihteellisempää” hengennostatusta

ja tuttuja naamoja. Kaiken kaikkiaan siis lokero pitäisi löytää jostain ”tiedelehden” ja yleis-ammattilehden välimaastosta niin että viimeistä tietoa

tarjoiltaisiin kiinnostavassa paketissa. Ei helppoa!”

Arviot lehdestä.

Rakennustekniikan kansi.


Vastaajien jäsenyys RILissä.

Rakennustekniikka lehden haluttavuus jatkossa.

Vastaajien ikä.

AALTO-YLIOPISTO Kuuden korkeakoulun muo-dostama kokonaisuus, jossa tavoitteet ovat korkealla s.11

SUURI OPINTOKYSELYFaktaa opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla. s.16

TYÖMARKKINATUTKIMUSRILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s.22

132

RAKENNUSTEKNIIKKA/

ROTI 2013 Rakennetun ympäristön nyky-tila ja tulevaisuus – RIL 2013 raportti ilmestynyt s.10

VUODEN DIIlkka Romo on valittu vuoden 2013 rakennusalan diplomi-insinööriksi s.22

CRUSELLIN SILTACrusellin silta Helsingissä yhdistää Jätkäsaaren ja Ruoholahden s.26

131

RAKENNUSTEKNIIKKA/

SHARD Euroopan korkein rakennus on Lontoon Shard s.10

ROPORTTIVihreämmän rakennuksen elinkaari. s.22

TRIPLA Tripla korttelit täyttävät vapautuvan ratapihan s.34

133


oita ja ehdotuksia juttuaiheiksi ja näkökulmiksi.

Lehden koko jakoi mielipiteet, kansi saa olla asiallinenSelvä enemmistä vastaajista (81 %) kannatti uutta, kompaktia B5-kokoa, vaikka muutamia kom-mentteja ja toivomuksia kyse-lyssä saatiinkin paluusta entiseen isompaan kokoon. Lukijat kehui-vat pienempää kokoa todeten sen olevan muun muassa ”kätevä pis-tää salkkuun, laukkuun tai rep-puun ja lukea vaikka julkisessa kulkuneuvossa”.

Lehden kannen suhteen lukijat toivoivat voittopuolisesti informa-tiivista linjaa – kannessa tulisi olla näkyvissä lehden teemat ja pääjut-tujen otsikot ryyditettynä mielen-kiintoisen kohteen kuvalla. Henki-lökuvia tai räväkkyyttä kannelta ei niinkään odoteta. ■

Artikkelien ammatillinen kiinnostavuus.

Rakennustekniikka-lehti Rakennustekniikka-lehti on korkeatasoinen

rakennusalan ammattilehti, jonka julkaiseminen on jatkunut vuodesta 1945 aluksi Rakennusinsinööri-

lehtenä ja vuodesta 1964 nykyisellä nimellään. Meneillään on 69. vuosikerta.

Rakennustekniikan jokaisessa numerossa yhdistyvät perusteelliset ja taustoittavat asiantuntija-artikkelit rakennus- ja kiinteistöalan uusiin kiinnostavimpiin

ilmiöihin, innovaatioihin ja ajankohtaisiin kysymyksiin.

Lehdet tuovat esiin rakennus- ja kiinteistöalan ajankohtaisia ilmiöitä, projekteja ja henkilöitä alan

ammattilaisia kiinnostavalla tavalla. Jutut toimitetaan toimittajien ja asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä.


Gemma regalis voitti kruunusillat -kilpailun

Helsingin Kruunusiltojen sil-takilpailun voittajaksi on va-littu ehdotus Gemma Regalis. Ehdotuksen on tehnyt suoma-lais-brittiläinen WSP Finlan-din kokoama työryhmä, jossa pääsuunnittelijoina toimivat DI Sami Niemelä ja DI Pekka Pulkkinen sekä pääarkkitehtina Martin Knight.

Teksti: HELSINGIN KAUPUNKI, TALOUS- jA SUUNNITTELUKESKUS jA HELENA SOImAKALLIO Kuvat: HELSINGIN KAUPUNKI, TALOUS- jA SUUNNITTELUKESKUS


Voittaneen ehdotuksen pää-silta on vinoköysisilta. Vi-noköysirakenteella sillasta

saadaan hyvin kevyt ja ilmava. Yläpuolelta kannatettu sillankansi muodostaa näyttävän merellisen portin ulapalle.

”Ehdotuksen kiistaton an-sio on sillan alapuolen avoimuus, mikä vähentää maisemaa katkai-sevaa vaikutusta. Siltalinja kaar-taa kauniisti ja kepeän tuntuisesti Kruunuvuorenselän yli”, sanoi tuo-mariston puheenjohtajana toimi-nut Helsingin apulaiskaupungin-johtaja Pekka Sauri julkistaessaan voittajan.

Toiselle sijalle asetettiin kaksi ehdotusta: brittiläisen Ove Arup & Partners International Ltd:n ehdo-tus Filum Lucis, jonka pääsuunnit-telija on Ed Clark ja pääarkkitehti Amanda Levete. Toiselle sijalle eteni myös Unda Arctica, jonka pääsuunnittelija on DI Juhani Hy-vönen ja pääarkkitehti Hanna Hy-vönen suomalaisesta Insinööritoi-misto Pontek Oy:stä.

Kruunusiltojen suunnittelukil-pailussa oli tehtävänä suunnitella siltayhteys Sompasaaresta Korkea-saaren kautta Kruunuvuorenran-taan. Kruunuvuorenselän ylittävä siltayhteys muodostuisi vähintään

kahdesta sillasta, joista pisin voisi olla 1,2 kilometriä ja toteutuessaan Suomen pisin silta.

Kansainvälisellä siltakilpailulla etsittiin maisemallisesti ja kulttuu-rihistoriallisesti vaativaan ympä-ristöön parasta ekologista ratkai-sua. Kilpailutöitä arvioitiin myös käytettävyyden, kestävyyden ja es-teettisyyden osalta.

Silta on keskeinen osa uutta joukkoliikenneyhteyttä, joka yh-distäisi Kruunuvuorenrannan kan-takaupunkiin. Kysymyksessä on raitiotie-, pyöräily- ja jalankulku-yhteys Kalasataman ja Kruunu-vuorenrannan välille. Päätöstä sil-

Helsingin Kruunusiltojen siltakilpailun voittaja Gemma Regalis.


Gemma Regalis, WSP Finland, pääsuunnittelija: Sami Niemelä / Pekka Pulkkinen, pääarkkitehti: Martin Knight

Filum Lucis, Ove Arup & Partners International Ltd, Iso-Britannia, pääsuunnittelija: Ed Clark, pääarkkitehti: Amanda Levete

Unda Arctica, Pontek Consulting Engineers Ltd, Suomi, pääsuunnittelija: Juhani Hyvönen, pääarkkitehti: Hanna Hyvönen

lan rakentamisesta ei ole tehty, mutta kilpailulla on haluttu sel-vittää, millaisia mahdollisuuksia on saatavilla. Voittanut ehdotus menee mukaan YVA-prosessiin, jossa käsitellään eri vaihtoehtoja liikenneratkaisuksi.

Laajasalon entisen öljysataman paikalle rakennettavassa Kruunu-vuorenrannassa on jo valmisteltu alueen rakentamista kunnosta-malla maaperää. Katujen rakenta-minen on jo aloitettu Koirasaaren-tiellä ja ensimmäiset asuntohank-keet alkavat näillä näkymin vuo-den 2014 alkupuolella. Vuoteen 2025 mennessä Kruunuvuoren-rantaan rakennetaan koti noin 11000 asukkaalle, syntyy noin 1000 työpaikkaa ja laajoja aluei ta jää puistoksi, luonnonsuojelu-alueeksi ja uimapaikoiksi virkis-tyskäyttöön. Silta lyhentäisi tuntu-vasti matka-aikaa keskustaan.

Kilpailu toteutettiin soveltaen RILin insinööritaitokilpailun sään-töjä. ■

Unda Arctica sai jaetun toisen sijan siltakilpailussa.

Toiselle sijalle asetettiin kaksi ehdotusta. Kuvassa Filum Lucis.


TriPLa YhDiSTää PaSiLanHelsingin Pasilan kaupunginosan nimi on varmasti tuttu jokaiselle suomalaiselle. Joillekin se edustaa ehtaa 1970-luvun betoniarkkitehtuuria, monille kansainvälistä

messu- ja tapahtumakeskusta ja useimmille paikallisjunan kuulutusta hetkeä ennen Helsinkiin saapumista. Jo vuosisata sitten Helsingin varakeskukseksi kaavaillun alueen kulttimaineen viimeisteli samanniminen animaatiosarja, jossa tuttia käyttävä komisario

taistelee yhteiskunnan vihollisia vastaan Pasilan poliisiasemalla. Komisario Pöystin kotikulmat siirtyvät elinkaarensa kolmanteen vaiheeseen, kun Triplan uudet asuin-,

toimistoja liikekorttelit kohoavat Keski-Pasilan ylle vuonna 2023.

Pasila syntyi junaseisakkeen ympärillePasilan historia kaupunginosana juontaa juurensa Suomen teollis-tumisen alkuaikoihin, kun nopean kaupungistumisen aiheuttama asuntopula loi Fredriksbergin esi-kaupungin viime vuosisadan lo-pulla. Ennen esikaupunkiasutuk-

ratonttien tarjonta ei riittänyt tyy-dyttämään kasvavaa kysyntää, jo-ten Böhlen tilan haltija Julius Wil-helm Kronqvist antoi vuokralle ensimmäiset edulliset tontit juna-seisakkeen läheltä.

sen syntymistä nykyisen Pasilan alueella oli kaksi tilaa, Pikku Haa-palahden kylään kuuluneet Fred-riksberg ja Böhle.

Fredriksbergin tilan aluei-den halki rakennettiin rautatie jo vuonna 1862. Se johti asutuk-sen muodostumiseen Böhlen tilan maille. Helsingin keskustan vuok-

Teksti: HELENA SOImAKALLIO Kuvat: YIT Rakennus Oy

Näkymä pohjoisesta.


Tilapäinen ja villi esikaupunkiVuokra-aluetta alettiin kutsua Puu-Pasilaksi Fredriksbergin ti-lan pitkäaikaisen vuokraajan ja voudin Karl Pasilan mukaan. Le-gendan mukaan hän oli niin vai-kutusvaltainen mies, että kaikkia hänen seuraajiaankin kutsuttiin Pasiloiksi. Rakentaminen alueella oli alkuvuosina villiä – rakenta-miseen käytettiin kulloinkin saa-tavilla ollut sekalaista materiaalia ja Pasilaan siirrettiin runsaasti ra-kennuksia muualta. 1900-luvun alussa kaupunki puuttuikin tont-tien vuokraustoimintaan, mutta rakentamista se ei kuitenkaan vähentänyt.

Halvat vuokrat ja junavarikko loivat Pasilalle maineen varatto-man väen ja rautatieläisten alu-eena. Aikalaiset kuvasivat menoa todeten, että ”täällä asuu huonoa ainesta ja monenlaista mellastusta on raitilla.”

Senaatti teki päätöksen Pasi-lan yhdistämisestä Helsingin kau-

punkiin vuonna 1912. Päättäjien näkökulmasta Pasila oli jo tuol-loin meren ympäröimän ja ah-taaksi käyvän ydinkeskustan laa-jenemisaluetta. Aluetta ryhdyttiin samalla kehittämään, sinne ulo-tettiin vesijohdot ja rakennettiin viemäriverkosto. Tulevina vuosi-kymmeninä Pasilasta muodostui noin 3000 asukkaan vehreä ja tiivis puukaupunkialue.

Kaupunginosaa pidettiin kui-

tenkin tilapäisenä, eikä peruspa-rannuksiin haluttu siksi kuluttaa kaupungin varoja. Sodan jälkeen vuokratonttien sopimuksia jatket-tiin yhä lyhyemmissä jaksoissa, muutamaksi vuodeksi kerallaan. Koska tulevaisuus näytti epävar-malta, ei vuokrataloja ei enää kun-nostettu. Myöskään talojen omis-tajat eivät halunneet investoida epävarmaan kohteeseen. Talojen asukkaat vaihtuivat usein, ja vähi-tellen myös palvelut karsiutuivat.

Yhdyskuntasuunnittelun koelaboratorio Pasila-projekti käynnistyi Helsin-gin kaupungin kaupunkisuun-nitteluviraston asemakaavaosas-tolla 1969. Samalla vahvistui aja-tus kehittää Pasilaa keskustan laa-jenemisalueena, jopa Helsingin varsinaisen keskustan siirtämistä Pasilaan kaavailtiin. Itä-, Länsi- ja Keski-Pasila esiteltiin vuo-den 1971 yleiskaavassa ja jo seu-raavana vuonna alkoi Itä-Pasilan rakentaminen.

Asuinkortteli.

KesKi-PAsiLA LUKUinA

Keski-Pasilan osayleiskaava-alueen pinta-ala 59,3 ha.

nyt suunnitelma

Toimitilat 28 000 370 000 k-m2 Asunnot 8 000 170 000 k-m2 Työpaikkoja 370 10 000–15 000 tp Asukkaita 175 4 000 as


Se edusti moderneinta mahdol-lista kaupunkirakentamista, jossa liikenne ja jalankulku erotettiin omille tasoilleen. Vastaavantyyp-pistä mallia on sovellettu esimer-kiksi Pariisin La Défencen kau-punginosassa, mutta Pasilaan ja sittemmin myös Merihakaan to-teutettu täysin kaksitasoinen kau-punkirakenne on ainutlaatuinen Euroopassa.

Alueen toimistoja asuinra-kennukset ovat massiivisia beto-nielementtitaloja. Siinä missä Itä-Pasilan arkkitehtuuria on moittu, ovat alueen katu-, silta- ja muut kunnallistekniset rakenteet saa-neet hyvää palautetta. Esimerkiksi Itä-Pasilassa toteutettu katuläm-mitys ja jalankulkusiltoihin liitty-vät yleisöhissit olivat tässä laajuu-dessa uutta Suomessa.

Länsi-Pasila rakennettiin vuo-sina pääosin 1980-luvulla vanhan puu-Pasilan tilalle. Sen suunnit-telijat osasivat ottaa opiksi aiem-min valmistuneesta Itä-Pasilasta, mutta sielläkin vanhat rakennuk-set purettiin muutamia poikkeuk-sia lukuun ottamatta. Asuntokort-telit rakennettiin pienipiirteisem-pinä ja matalampina kuin radan itäpuolella.

Asukkaita koko Pasilassa on nykyisin lähes 10 000, joka on yli 2 000 asukasta neliökilomet-rillä. Työpaikkoja alueella on noin 25 000.

Seuraavana Pasila, nästä Böle!Pasila on aina ollut henkilö- ja ta-varaliikenteen ytimessä. Fredriks-bergin pysäkki avattiin henkilö-asemana vuonna 1890. Nykyisin betonisten toimistotalojen kes-kellä Veturitorilla kyhjöttävä ra-

kennus ei kuitenkaan ole alkupe-räinen asemarakennus, vaan se on Uudeltakirkolta Karjalan kannak-selta vuonna 1923 Pasilaan siir-retty Vammeljoen rautatieasema.

Ajatus Helsingin päärautatie-aseman sijoittamisesta Pasilaan on peräisin Eliel Saarisen Suur-Helsingin asemakaavaehdotuk-sesta vuodelta 1918. Aseman mo-lemmin puolin esitettiin tiivisty-vää kaupunkirakennetta. Alvar Aalto palasi Saarisen suunnitel-maan vuonna 1964, kun paine Pa-silan rakentamista kohtaan kas-voi. Alueelle suunniteltiin aluksi vain toimistoja liiketilaa, mutta myöhemmin alueen imagoa halut-tiin pehmentää rakentamalla myös asuntoja.

Kaikki Helsingistä lähtevät ju-nat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta raideliikenne haarautuu. Vuonna 1990 rakennettu Pasilan uusi asemarakennus sijaitsee pila-rien varassa raiteiden yläpuolella. Asemaa varten rakennettiin silta Itä-Pasilasta Länsi-Pasilaan. Sillan yhteyteen tuli kansi asemaa ja to-ria varten.

Matkustajamäärällä mitattuna Pasilan rautatieasema on Suomen toiseksi suurin Helsingin päärauta-tieaseman jälkeen. Näiden kahden

aseman välillä kulkee vuodessa noin 25,7 miljoonaa matkustajaa.

missä on Keski-Pasila?Keski-Pasila sijaitsee noin kolmen ja puolen kilometrin päässä Hel-singin keskustasta pohjoiseen. Se on toimistorakennusten rajaama laaksomainen tila Länsi- ja Itä-Pa-silan välissä. Etelässä alue rajautuu Nordenskiöldinkatuun ja pohjoi-sessa Hakamäentiehen.

Keski-Pasilan suunnittelu alkoi jo 1970-luvulla, mutta vasta Vuo-saaren sataman rakentamisen an-siosta vapautui tilaa maanvarai-selle rakentamiselle, kun tavaralii-kenne siirtyi pois alueelta. A lueen tarkempi asemakaavoitus alkoi vuonna 2006. Alueelle on kaavoi-tettu tornitaloja asumiskäyttöön ja toimitiloiksi. Keski-Pasilaan ovat sijoittumassa myös Suomen en-simmäiset todelliset pilvenpiirtä-jät. Korkeimpiin tornitaloihin on kaavailtu jopa 40:tä kerrosta.

Tripla-korttelit täyttävät vapautuvan ratapihanSenaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki järjestivät vuonna 2010 –2013 kilpailun Keski-Pasilan kes-kustakorttelin suunnittelusta ja to-teuttamisesta. Kilpailun tarkoituk-

Dome.


Katunäkymä Pasilansillalta.

sena oli tuottaa arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja toiminnal-lisesti korkeatasoinen, kokonaista-loudellisesti edullinen sekä toteu-tuskelpoinen suunnitelma Keski-Pasilan keskustakorttelin asema-kaavoituksen ja toteuttamisen pohjaksi.

Voittajaehdokkaaksi valittiin lokakuun alussa ehdotus nimel-tään Tripla. Ehdotuksen takana on YIT Rakennus Oy ja sen on laati-nut hollantilainen arkkitehtitoi-misto Office for Metropolitan Ar-chitecture (O.M.A.).

YIT:n kilpailuehdotus käsit-tää vapautuvalle ratapiha-alueel le suunnitellun uuden Tripla-kes-

kuksen, joka yhdistää Itä- ja Länsi-Pasilan toisiinsa. Tripla on ni-mensä mukaisesti kolmen kort-telin muodostama kokonaisuus, johon toteutetaan toimistoja, kauppa- ja kongressikeskus, asun-toja, hotelli, monitoimiareena sekä joukkoliikenneterminaali. Hank-keen mittakaavaa kuvastaa se, että ehdotus on lähes kolme kertaa Kampin keskuksen suuruinen.

Yhtenä suunnittelun lähtökoh-tana on ollut ajan hengen mukai-sesti energiatehokkuus. Katto- ja kansipinta-alasta kolmasosa on suunniteltu olevan viherkattoja ja -kansia. Alueelle tulee 3 400 pol-kupyöräpaikkaa ja lähes 400 säh-

köauton latauspistettä. Jätteiden keräys toteutetaan keskitetyllä imulaitejärjestelmällä.

Rakennustyö on Suomen kaikkien aikojen suurimpia.Alueelle kaavoitetaan rakennusoi-keutta noin 183 000 kerrosneliö-metriä, josta asuntojen osuus on noin 20 prosenttia. Hankkeen arvo on kokonaisuudessaan noin mil-


jardi euroa. Valtio omistaa aluees ta 84 ja kaupunki 16 prosenttia. Myyntituotot rakennusoikeuden kaupasta kilahtavat osapuolten kassaan omistusten suhteessa.

Helsingin kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät ehdo-tuksen loppuvuoden 2013 aikana. Kiinteistökauppa käsitellään myös Senaatti-kiinteistöjen hallituk-sessa ja eduskunnassa, joka päät-tää kyseessä olevien kiinteistöjen luovuttamisesta.

Hankkeen rakentaminen al-kaa asemakaavan vahvistuttua ar-violta vuonna 2015, ja se toteute-taan vaiheittain noin 10 vuoden

aikana. YIT ostaa alueelle kaavoi-tettavan rakennusoikeuden vai-heittain rakentamisen edetessä. Työllisyysvaikutus työmaalla on parhaimmillaan lähes 900 henki-löä vuodessa.

Eikä siinä vielä kaikkiSamaan aikaan keskustakorttelei-den kanssa Helsinki valmistelee myös Keski-Pasilan Ratapihakort-teleiden rakentamista. Puretun ra-tapihan pohjoispuolelle on tulossa asuntoja 3 000 asukkaalle ja toi-mistoja tuhannelle työntekijälle. Vaihtelevan korkuisille rakennuk-sille on suunniteltu muun muassa viherkattoja.

Suunnitelmissa on siirtää Ve-turitie idemmäksi junaradan var-teen. Siitä tulee Keski-Pasilan halki kulkeva pääkatu. Veturitien sil-lan alle sijoitetaan todennäköisesti 450 auton pysäköintilaitos. Itä- ja Länsi-Pasilan yhteyksiä paranne-taan myös radan alittavalla tunne-lilla, josta tulee Rautatieläisenka-dun jatke.

Pasilan ja eteläisen Helsingin joukkoliikenteeseen on suunnit-teilla Pisara-rata, jolle sekä valtio että Helsingin kaupunki ovat näyt-täneet vihreää valoa. Tämä kanta-kaupungin tunnelirata yhdistää tu-levaisuudessa pääradan ja ranta-radan kaupunkiraiteet rakenteilla olevaan Kehärataan.

Leijonatorni ja city-IKEA käynnistävät Pohjois-Pasilan rakentamisenPasilan kehittämismahdollisuu-det ovat innostaneet myös yksityi-siä toimijoita. Hjallis Harkimo il-moitti vuonna 2011 rakennutta-vansa Hartwall Areenan yhteyteen Keski-Pasilaan oman 120-metri-sen pilvenpiirtäjän. Rakennukseen tulisi 36 kerrosta ja lähes 40000 kerrosneliötä. Harkimo kaavaili torniinsa muun muassa asuntoja, toimistotilaa ja urheilupalveluita, mahdollisesti myös tv-studioita. Tilajaottelut.


Lähteet: Helsingin kaupunki, http://www.uuttahelsinkia.fi/pasila/perustiedot/ historia#solmukohta

Hankkeen kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa.

Hanke on toistaiseksi jäissä. Toimitalon rakentaminen edellyt-tää kaavamuutosta, joka ei tiettä-västi ole lähtenyt liikkeelle. Myös-kään Hartwall Areenan uudet ve-näläiset omistajat eivät ole otta-neet kantaa tornisuunnitelmaan. Lehtitietojen mukaan Harkimo ei kuitenkaan ole haudannut han-ketta, vaan hän aikoo viedä sitä eteenpäin.

Tuorein ilmoitettu hanke on city-IKEA, jota suunnitellaan Pasi-lan pohjoislaitaan Ilmalan aseman läheisyyteen. Ruotsalaisjätti varaisi noin 40 prosenttia rakennusyhtiö Hartelan suunnittelemasta kaup-pakeskittymästä, jonka yhteydessä olisi tarjolla myös erikoistavara-kauppoja sekä liikuntapalveluja, kuten tennis- tai salibandykenttiä.

Tiloja yhdistäisi viherkatto, jota pitkin voisi päästä Keskus-puistoon. Esikuva ajatukselle löy-tyy Hampurin Altonasta ja Sak-san vihreästä kaupungista Frei-burgista, jossa elävä vihermatto

peittää tavaratalon katon. Tilaa keskittymässä olisi kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin Vantaan Ikeassa, jossa käy kahdesta kol-meen miljoonaa ihmistä vuodessa.

Rakentaminen vaatii asema-kaavan muuttamisen, joka arvioi-daan vievän noin vuoden verran. Hartelan mukaan ensimmäistä vaihetta päästäisiin rakentamaan vuonna 2015.

Leikkauskuva.

Katunäkymä idästä.

Etupäässä Itellan ja VR:n omis-tamalle alueelle oli tulossa alun pe-rin toimistotaloja. Niille ei ole ol-lut kysyntää, koska pääkaupunki-seudulla on miljoona neliötä tyh-jää toimitilaa.

Kuten komisario Kyösti Pöysti sanoisi: ”Nyt ollaan jännän ää-rellä!” ■


Rakennustietosäätiö RTS julistaa haettavaksi 2 stipendiä, á 8000 €, yhdyskun-tasuunnittelua, yhdyskuntarakentamista, arkkitehtuuria, rakennustekniikkaa, ta-lotekniikkaa tai kiinteistönhallintaa käsittelevien diplomitöiden tai amk-opinnäy-tetöiden tekemiseen. Stipendit on tarkoitettu myös tuotteistamisen ja palvelulii-ketoiminnan, e-liiketoiminnan sekä IT-alan opiskelijoille. Arvostamme monialaista ja poikkitieteellistä lähestymistapaa. Töiden pitää sisällöllisesti liittyä läheisesti rakennus- ja kiinteistöalan tietopal-veluun ja kehittää jotain siihen liittyvää. Rakennustietosäätiö antaa opinnäyte-työn tekijälle lisäksi vuoden ajaksi käyttöön työpisteen ja tietokoneen sekä ni-meää hänelle organisaatiosta tukihenkilön. Stipendiä haetaan vapaamuotoisella Rakennustietosäätiö RTS:n hallitukselle osoitetulla hakemuksella, johon tulee liittää työsuunnitelma ja josta ilmenee vähintään - tehtäväalue- tarkoitus ja tavoitteet- tehtävän ja tavoitteiden sisältämät tutkimuskysymykset ja olettamukset- työssä käytettävät menetelmät - aikataulu (korkeintaan 1 vuosi)- työn tulevan ohjaajan suositus.

Hakemus tulee toimittaa Rakennustietosäätiöön sähköpostilla ([email protected]) tai vasemmalla olevaan postiosoitteeseen viimeistään 18.11.2013. Stipendi maksetaan etukäteen. Stipendin hyväksymispäätös raukeaa, mikäli koulu ei hyväksy esitettyä aihetta. Jos työtä ei esitetä tarkastettavaksi mää-räaikaan mennessä, opiskelijan tulee hakea stipendi uudelleen. Mikäli hanke rau-keaa kokonaan, saaja palauttaa stipendin Rakennustietosäätiölle. Rakennustietosäätiö RTSyliasiamiehen assistentti Merja Laitinen

Rakennustietosäätiö RTS:n stipendit 2013

Lisätietoja: yliasiamiehen assistentti Merja Laitinene-mail: [email protected]. 0207 476 301

Rakennustietosäätiö RTSKäyntiosoite: Malminkatu 16 A, Helsinki (Voimatalo)Postiosoite: PL 1004, 00101 Helsinkiwww.rakennustieto.fi


Tähän asti tilaajat eivät juuri ole vaatineet pätevyyksiä, jos re-kisterissä ei ole ollut riittävästi

päteviä toimijoita. Ammattilaiset taas eivät hae pätevyyksiä, jos niitä ei vaadita. Tyypillinen muna-kana-ilmiö. Vuonna 2012 pätevyyshake-muksien määrä alkoi kasvaa. Tämä koski lähinnä AA-, mutta myös A-vaativuusluokan rakenne-, LVI- ja muita erityissuunnittelijoita. Tilaa-jat edellyttivät pätevyyksiä enene-vissä määrin. Tämä trendi on tänä vuonna (2013) edelleen voimistu-nut ja näkyy myös pääsuunnitteli-joiden ja arkkitehtien hakemusten lisääntymisenä.

Eikä siinä vielä kaikki. Kesä-kuun alussa (2013) tuli voimaan uusi energiatodistusten laatijoiden pätevyyksiä koskeva laki. Syys-kuun lopussa oli FISEn kautta to-dettu 402 perustason ja 73 ylem-män tason energiatodistuksen laa-tijan pätevyyttä.

Tilaajat haluavat nykyään usein jopa nimeltä mainitut (pä-teviksi todetut) suunnittelijat pro-

jekteihinsa. Kontaktitietoja kysy-tään toistuvasti. Tästä syystä FISE on päättänyt liittää kaikkiin pä-tevyyksiin henkilön yhteystiedot. Jatkossa pätevyysrekisteriin lisä-tään, ellei sitä nimenomaan kiel-letä, myös siis työpaikkatieto.

Olen käyttänyt joitakin ter-mejä, esimerkiksi ”pätevyys” ja ”AA-luokan suunnittelija”, ko-vin vapaasti, lähinnä tautologian vähentämiseksi. Asiayhteydestä kuitenkin ilmennee, mitä kul-loinkin tarkoitan, tässä esimer-kissä siis AA-vaativuusluokan pä-tevyyden omaavaa suunnitteli-jaa. Tarkastelen tässä artikkelissa pätevyysasioi ta lähinnä diplomi-insinöörin näkökulmasta.

Pätevyysvaatimuksia muissa maissaEU:n kaikissa jäsenvaltioissa tarvi-taan rakennuslupa ja enemmän tai vähemmän virallisia pätevyyksiä rakentamiseen ennen kuin pääs-tään rakentamaan. Siihen yhtä-läisyydet sitten loppuvatkin, tosin EU-direktiivit tuovat mukanaan

FiSE kasvaa – mutta onko FiSE-pätevyyksistä hyötyä?

FISEn toiminta on saavuttamassa volyymin, josta sitä perustettaessa haaveiltiin. Onko todetuista pätevyyksistä hyötyä? Volyymin kasvun perusteella näyttää olevan. Tilaajat arvostavat todettua pätevyyttä enemmän kuin omaa kehua, mutta ehkä vielä enemmän FISE-pätevien sitoutumista

FISEn eettisiin ohjeisiin. Eettisiin ohjeisiin liittyy myös neliportainen sanktiojärjestelmä.

usein uusia harmonisoituja päte-vyysvaatimuksia. Viimeksi näin on tapahtunut EU:n kunnianhimoi-siin energiansäästötavoitteisiin liit-tyen. Kaikista jäsenvaltioista löy-tyy nykyään pakollisia pätevyys-vaatimuksia energiatodistusten antajille.

Teksti ja kuvat: KLAUS SöDERLUND, FISE OY

Klaus Söderlund on FISE Oy:n tomitus-johtaja. Hän on tutustunut rakentami-seen myös Suomen rajojen ulkopuolella, kuten kuvista näkee.


Keski-Euroopassa arkkitehti on itseoikeutettu pääsuunnittelija, jota myös koulutetaan tehtävään yliopistoissa ja pakollisella harjoit-telulla. Vaikka suunnittelijoille ei

yleensä ole virallisia pätevyysvaati-muksia, on eri järjestöjen jäsenyys työn kannalta käytännössä usein pakollista. Tällaista puolivirallista pätevyyttä edellyttävät myös eri

vakuutuksia myyvät yhtiöt joissa-kin maissa. Vuosittainen lisäkou-lutus on myös yleinen vaatimus tai rakentamiskulttuuriin kuuluva hyvä tapa.

Muistan kun Euroopan betoni-yhdistysten kokouksessa Amster-damissa esittelin silloin aika tuo-retta FISEn järjestelmää suunnit-telutarjousten laatupisteiden an-tamisen mahdollistajana ja sain ihmettelyä osakseni: ”Meillä ei tu-lisi mieleenkään valita halvinta suunnittelutarjousta”. Niin eri lailla voidaan tulkita hankintadirektii-viä eri maissa. Matkalla Keski-Eu-rooppaan, jo Tanskassa suunnit-telijoiden palkkataso on tuplasti se mitä Suomessa. Palkkatasolla-kin on varmaan oma merkityk-sensä – sillä kilpaillaan muiden alojen kanssa alalle hakeutuvista nuorista.

Työnjohtajille on EU:n jäsen-valtioissa melko yleisesti epäviral-lista, mutta myös pakollista päte-vyyden toteamista.

Oman lukunsa muodostaa Sak-san ”pryferijärjestelmä”, missä osa-valtioiden hyväksymät tarkastus-insinöörit käyvät suunnitelmat läpi, eli talo suunnitellaan kahteen otteeseen. Rakenteiden kantavuu-teen liittyvät varmuuskertoimet ja rakennustuotteiden vaatimukset ovat lisäksi korkeita; laatua syntyy, mutta kovaan hintaan?

USA:n rakentamista säädel-lään osavaltiokohtaisesti ja ylei-sesti ollaan sitä mieltä, että raken-tamisen säätely on tiukempaa kuin EU:n alueella. Toista päätä edusta-vat kehitysmaat, joissa rakentami-sen säätely ulottuu lähinnä suur-ten kaupunkien tärkeimmille kes-kusta-alueille ja sielläkin korrup-tio rakennuslupaan ja valvontaan liittyen on vakava ongelma. Kes-kusta-alueiden ulkopuolella ra-kentaminen on sääntelemätöntä ja

Maaltamuutto kiihtyy kaikkialla, rakentamista riittää. Yläkuvassa tiivistä ja matalaa, yksi Rio de Janeiron monista slummeista, rakennuslupaa ei tarvita. Alakuvassa näkymä Umeda Skyn terassilta Osakassa, tiivistä, mutta huomattavasti korkeampaa, rakennus-lupa on työn takana.


siellä tapahtuu myös paljon raken-nusten romahtamisia, yleensä vielä niin, että ihmishenkiä menetetään.

Ruotsissa tuli jokunen vuosi sitten voimaan uusi pakollinen pätevyysvaatimus ”kontrollans-varig” (valvonnasta vastaava), joka korvaa aikaisemman vaati-muksen ”kvalitetsansvarig” (laa-dusta vastaava), jota ei saatu käy-tännössä toimimaan. Muita todet-tuja pätevyyksiä ovat: ”Certifierade sakkunniga brand (SAK)” (palo-asiantuntija), ”Certifierade sak-kunniga funktionskontrollanter” (rakennuksen kuntotutkija), ”Cer-tifierade sakkunniga kulturvär-den (KUL)” (rakennushistorial-linen asiantuntija), ”Certifierad energiexpert (CEX)” (energiato-distuksen antaja) ja ”Certifierade sakkunnig tillgänglighet (TIL)” (esteettömyysasiantuntija). Näitä pätevyyksiä toteavat useat yksityi-set sertifiointilaitokset, kuten Det Norske Veritas. Päteviksi todettu-jen rekisteriä ylläpitää valtiollinen Boverket. Pätevyysjärjestelmän käynnistämisessä on ollut ainakin käynnistysvaikeuksia.

Betonitöiden työnjohtajille on epävirallinen kaksiportainen pä-tevyys, jota jossain määrin, ku-ten sillanrakentamisessa, edellyte-tään. Näihin CBI:n (Cement- och Betonginstitutet) ei liity tenttiä eli pätevyyden saa halutessaan istu-malla. Tämä ei ole kovin vakuut-tava pätevyys.

Euroopasta löytyy siis kovin erilaisia järjestelmiä, eikä juuri meidän järjestelmäämme (A1 + A2 + FISE) muistuttavaa ole. FI-SEn järjestelmä on kuitenkin ai-noa tuntemani, joka perustuu tällä hetkellä uusittavana olevaan eu-rooppalaiseen standardiin Certi-fication of persons: SFS-EN ISO/IEC 17024. Voisi siis ennustaa, että muiden maiden järjestelmät lä-

hestyvät meidän järjestelmää, eikä päinvastoin.

FISEllä on 100 pätevyysnimikettä, tarvitaanko lisää?FISEllä on luokitus mukaan ottaen noin sata eri pätevyysnimikettä. Onko niitä liikaa? Yleensä spon-taani vastaus on hiukan kauhistu-nut ”KYLLÄ!”. Vaikka FISE on ol-lut pidättyväinen uusien pätevyys-nimikkeiden suhteen, on niiden määrä kasvanut ja uusia, etenkin hyvin kapean alaan liittyviä eri-tyispätevyyksiä ehdotetaan FISElle jatkuvasti. Usein taustalla ovat myös taloudelliset intressit.

Suuri nimikemäärä kuitenkin kuvastanee miten koko rakennus-ala on pirstaloitunut yhä pienem-piin viipaleisiin. Pieniin siivuihin jaettu rakennusprojekti edellyt-tää pätevää pääsuunnittelijaa, joka pystyy pitämään kaikki langat kä-sissään; näistä meillä kuitenkin on pulaa.

Saamme kyllä varautua näke-mään uusia pätevyysnimikkeitä.

En tunne yhtään toista maata, jossa rakennesuunnittelu on eri-telty yhtä tarkasti kuin Suomessa A2:ssa. Tätä voitaisiin varmasti yk-sinkertaistaa. Esimerkiksi AA-vaa-tivuusluokan betonirakenteiden suunnittelija on pätevä suunnitte-lemaan myös A-vaativuusluokan

teräs-, puu- ja muita rakenteita ja samoin A-vaativuusluokan be-tonirakenteiden suunnittelija voi suunnitella myös B-luokan raken-teita. Näinhän käytännössä jo ny-kyään ihan perustellusti toimitaan.

Rakentamisen laatu on ala-arvoista!Näin suuri yleisö ajattelee lukies-saan juttuja toinen toistaan kau-heammista uutisista epäonnistu-neista korjauksista ja ihan uusista-kin rakennuksista, jotka ovat olleet jopa romahtamisvaarassa. Masen-tavimpia esimerkkejä ovat olleet jotkin hallirakenteet, joissa tarkoi-tuksellista alimitoitusta käyttäen on hankittu projekteja. Tosiasiassa rakentaminen Suomessa on keski-määrin hyvää ja laadukasta. On-gelma on lähinnä Gaussin käyrän huonompi pää, hajontaa on liikaa. Näistä huonon laadun tapauk-sista saadaan valtamedioissa lukea ja kuulla juttuja, jotka värjäävät koko alan maineen. Rakentami-sen ketjuuntuminen vielä lisää ris-kejä, koska yhden lenkin pettä-minen voi vaarantaa koko ketjun laaduntuottokyvyn.

Onko tutkinnoista hyötyä?Rakentamisen suunnittelutehtä-vät on meillä jaettu neljään vaati-vuusluokkaan. Tutkintopuolella luokkajako on kirjavampi: luette-lenpa vain arkkitehti, diplomi-in-sinööri, ylempi AMK-insinööri, rakennusarkkitehti, insinööri AMK, rakennusinsinööri, raken-nusmestari AMK, rakennusmes-tari (teknikko) ja 2-asteen ammat-titutkinnot. Miten nämä tutkin-tonimikkeet pitäisi optimaalisesti kytkeä suunnittelun (ja työnjoh-don) vaativuusluokkiin?

Holokaustin muistomerkki Berliinissä. Tai-teen ja rakentamisen yhteistyötä. Peter Ei-senman.


Ilman tarkempia selvityksiä tulee mieleen, että AA-luokka, joka myös voisi olla nykyistä suppeam pi, edellyttäisi yliopisto-tason tai ylempää AMK-tutkintoa. AA-luokan pätevyyksiähän on ny-kyisin myös opistotason suunnit-telijoilla. Heiltä ei toki takautuvasti pitäisi pätevyyksiä poistaa, mutta jatkossa AMK-insinöörien tu-lisi AA-vaativuusluokan töitä var-ten siis hankkia ylempi AMK-tut-kinto. Asia vaatisi kuitenkin tar-kempia selvityksiä, joita myös on suunnitteilla. Mutta pelkkä tut-kinto ei riitä, siitä lisää seuraavassa kappaleessa.

Tutkinto + kokemus + lisäkoulutus = pätevyys!FISEn tavoitteena on, että kurs-sivaatimuksia ja tarkkoja kurs-sivaatimuksia lievennetään ja työkokemusvaatimuksia kas-

vatetaan. Meidän nykyiset työ-kokemusvaatimuksemme ovat monessa tapauksessa kovin ly-hyitä, myös eurooppalaisiin vaati-muksiin verrattuna. Pidempi työ-ko kemusvaatimus motivoisi ura-kehitykseen, ensin (B-), sitten A-luokka ja viimeisenä AA-luokka.

Kisällivaatimuksia, eli osallistu-mista kokeneempien suunnitteli-joiden avustajina ao. vaativuusluo-kan töihin ennen oman pätevyy-den saamista, pitäisi lisätä. Lakiin pitäisi vielä saada maininta elin-ikäisen oppimisen periaatteesta. Meillä pätevyyden ylläpitämiseen

Myös vaatimattoman vajan rakentaminen edellyttää hyväksyttyjä lupakuvia. Myös mo-net rakennusalan diplomi-insinöörit ovat vajavaisilla taidoillaan näitä kuvia piirtäneet sukulaisilleen. Työstä saatu korvaus on tosin usein vastannut taitoja.

Ison-Beltin silta (1998). Itäisen siltakokonaisuuden (6 790 m) keskellä on riippusilta (jänneväli 1624 m). Länsisilta (6 611 m), josta kuva on otettu, on koko matkalta palkkisilta. Rakentamisen laatuun, myös suunnittelijoiden ja rakentajien pätevyyteen, kiinnitettiin erityistä huomiota ja lopputulos oli hyvä.


ei haluta saada vaatimuksia lisä-opinnoista. Mutta myös vanhoilli-nen rakennusala kehittyy nykyään niin vauhdikkaasti, että tutkinnon tiedot vanhenevat nopeasti. Eu-roopassa rakennusväki, etenkin suunnittelijat, kouluttautuvat huo-mattavasti enemmän kuin meillä.

Kumpi on tärkeämpi?Tällä hetkellä ainoa lakisäätei-nen pätevyys (direktiiviin perus-tuen) on energiatodistuksen laa-tijan pätevyys. Tilanne on häm-mentävä, koska koko projektista vastaavalla pääsuunnittelijalla tätä vaatimusta ei ole, vaikka kyseessä on huomattavasti vaativampi teh-tävä. Sekaannusta on myös aiheut-tanut, että nykyisin pääsuunnitteli-jalle ei ole asetettu omia pätevyys-vaatimuksia. On vain todettu, että yksi suunnittelijoista on nimitet-tävä pääsuunnittelijaksi. Vaikka Suomen Rakennus- ja maankäyt-tölaki kirjoitettiin eurooppalaisten esikuvien pohjalta, ei lakiin otettu näiden esikuvien mukaisia ta-valla tai toisella auktorisointeja tai pätevyysvaatimuksia.

Pääsuunnittelijalle tarvittaisiin myös omia osaamiseen liittyviä pätevyysvaatimuksia, koska tar-vittavaa opetusta ei yliopistoissa ja korkeakouluissa anneta. Pitäi-siköhän pääsuunnittelijat auktori-soida, edes pientalojen rakentami-sessa, missä meillä on suurimmat ongelmat?

AA- ja A-pääsuunnittelija, homma hoidossa?FISEn toimintaa on yleisesti pi-detty tervetulleena ja pätevyyksien toteamista selkeyttävänä. AA- ja A-vaativuusluokissa toiminta ark-kitehtuuri- ja rakennesuunnitte-lussa on nyt kymmenen toimin-tavuoden jälkeen saavuttamassa riittävän volyymin ja kohta val-

takunnallisen kattavuuden. Pää-suunnittelijoiden pätevyyden to-teaminen käynnistyi eri syistä vasta vuonna 2006, joten rekisteri kasvaa tässä tapauksessa vielä no-peahkosti, pätevyyksiä tullee muu-tamassa vuodessa riittävästi. Riit-tävällä pätevyysmäärällä tarkoi-tan tässä sitä, että pääsuunnitteli-jan ammatin harjoittaminen ilman todettua pätevyyttä oleellisesti hei-kentyy. Eli uskon, että markkinat hoitavat tämän pätevyyden kun-toon. Diplomi-insinöörejä saisi tulla lisää, heitä rekisterissä on vain muutama.

Pätevyysmäärissä näkyy myös AA-pätevyyksien ylikorostumi-nen. Pääsyynä lienee monien omistaja-johtajien liian suuri ni-mellinen hankemäärä. Suunnitte-lutoimistojen koon kasvu vähentä-nee tätä ilmiötä.

Onko LVI-suunnittelijasta pääsuunnittelijaksi?Linjasaneeraukset tulevat edelleen kasvamaan lähivuosina ja muo-

dostavat merkittävän menoerän monelle taloyhtiölle ja omakotita-lon omistajalle. Siten on jo kansan-taloudellisesti tärkeää, että sanee-raukset onnistuvat mahdollisim-man hyvin. Tällä hetkellä linjasa-neerausten suunnittelussa ja ehkä erityisesti toteutuksessa on liikaa laatuhajontaa.

Linjasaneerausten laatu kuiten-kin paranisi, jos pääsuunnittelijana toimivalta LVI-suunnittelijalta edellytettäisiin nykyistä enemmän rakennussuunnittelun projektin-johtamisen osaamista, esim. es-teettömyysvaatimuksiin liittyen. LVI-suunnittelija olisi myös pa-rempi valvojana kuin joku ulko-puolelta palkattu, koska hän tietää mitä suunnitelmiin kuuluisi.

miksi korjattu homekoulu homehtuu uudestaan parin vuoden kuluttua?Otsikon mukaisia ikäviä uutisia saamme liian usein lukea lehdistä. Pääsääntöisesti syynä näihin on ol-lut huono tai väärä kuntotutkimus, joka on johtanut siihen, että ongel-mien todellisia syitä ei ole korjattu. Jos kosteus- tai homevaurioiden syitä ei poisteta, on melko selvää, että ongelmat uusiutuvat. Raken-nusten kuntotutkimusten tekijöitä on kiireellisesti lisäkoulutettava ja pätevöitettävä. Näin saadaan kun-totutkimusten laatua nostettua ja säästetään sekä yksityisten ihmis-ten että yhteiskunnan rahaa.

Osataan sitä meilläkinRakenteiden tarkastajia on rekis-terissä 69 (lisäystä 29 % vuonna 2012) ja järjestelmä toimii hyvin. Esikuvana on ehkä ollut Saksan ”pryferijärjestelmä”, mutta mieles-täni FISEn järjestelmä on sopeutu-

Pantheon temppelin 40 metrinen ku-poli Roomassa. Käyttöikää kasassa kohta 2000 vuotta, osattiin sitä ennenkin.


vampi ja huomattavasti kustannus-tehokkaampi. Suuri joukko tarkas-tajia on jo eläkkeellä, mutta jatka-vat näin tärkeää työtään ja siirtävät tietotaitoaan nuoremmille suun-nittelijoille. Täytyy kiittää vuoden 1999 Maankäyttö- ja rakennuslain valmistelijoita siitä, että tämä nk. erityismenettely otettiin mukaan lakiin.

Onko hallien katsastus yhtä helppoa kuin auton katsastus?Tulevien romahdusten ja vaarati-lanteiden estämiseksi on ehdotettu isojen yleisöhallien katsastusme-nettelyä. Ajatus kuulostaa äkkisel-tään hyvältä. Kyseessä on kuiten-kin useimmiten erittäin vaativa tehtävä. Silmämääräinen laitos-miehen katsastus, joita on tehty, on yhtä tyhjän kanssa. Edes silmä-määräinen asiantuntijatarkastus ei

ole kovin luotettava. Tämä nähtiin Jyväskylässä marraskuussa 2012, kun arvostetun insinööritoimiston hetkeä aikaisemmin katsastama vesitorni sortui.

Luotettava katsastus voidaan

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa omakotitaloa, joista ehkä 150 000 kärsii jonkin as-teisista kosteus- tai homeongelmista.

tehdä vain käymällä rakennesuun-nitelmat läpi pätevän tarkastajan toimesta ja tutkimalla, ettei ra-kenteessa ole sen kantokykyä hei-kentävää korroosiota. Useimmat pienet kunnat eivät säilytä raken-nesuunnitelmia, eikä niitä välttä-mättä löydy tai saada alkuperäi-seltä suunnittelijalta tai tuoteosa-toimittajalta. Luotettava katsastus vastaa silloin lähes uuden hallin rakennesuunnittelua. Korroosion tutkiminen tarkoittaa usein nos-tolavaa, rakenteiden avaamista ja jopa laboratorionäytteiden otta-mista. Tämä kaikki voidaan toki tehdä, mutta puhutaan jo todella isoista rahoista – omistaja mak-saa. Jos katsastus tehdään yllä ole-vien suuntaviivojen mukaisesti, ei uusintakatsastuksia tarvita viiteen-kymmeneen vuoteen.

Lähes kaikki romahdukset ja vaaratilanteet ovat liittyneet tuo-teosakauppana myytyihin kanta-viin rakenteisiin, joissa houkutus jopa suoranaiseen alimitoitukseen on iso.

Mitä kaikkea rakentaminen voikaan olla, Oscar Niemayerin (1907-2012) Sao Paolon oopperatalon huikea aulanäkymä.


SanktiotLaki ilman siihen liittyviä sank-tioi ta ei ole tehokas. Kansanedus-taja Timo Kalli myönsi 2008 rik-kovansa tarkoituksella vaaliraha-lakia, koska rikkomuksista ei seu-raa mitään sanktiota. Aika sama tilanne meillä on monien rakenta-misen säädösten kanssa. Olisiko-han rakennusalallakin tarvetta sa-manlaiseen ryhtiliikkeeseen kuin mitä Kalli (tahtomattaan) sai ai-kaan vaalirahoituksen kanssa.

Otan esimerkiksi suuronnet-tomuuden vaaratilanteet aiheut-taneet suunnittelu- ja rakentamis-virheet. Pitäisikö niistä säätää sa-mantasoisia sanktioita kuin mitä liittyy työturvallisuuden laimin-lyönteihin? Etenkin jos laimin-lyönnit liittyvät taloudellisen tai muun hyödyn tavoitteluun? Suu-ren yleisötilan rakentamisen aikai-set työturvallisuusrikkeet vaaran-

tavat huomattavasti lyhemmän ai-kaa harvempaa ihmismäärää kuin mikä on tilanne saman tilan nor-maalin käytön aikana. Tästä syystä myös FISEn eettisten ohjeiden rik-komisesta seuraa sanktioita.

Suomen pätevyydet syntyivät Salpalinjalla?Minulta kysytään usein mikä oli ensimmäinen pätevyys. Nyt pitää palata talvisodan aikoihin.

Päämaja huomaa miten pa-hasti Neuvostoliiton tehokas ty-kistö pystyi rapauttamaan joukko-jemme taistelukykyä. Joukot piti saada suojaan. Salpalinjan suun-nittelu käynnistettiin ja rakenta-maan päästiin jo 1940. Itse raken-taminen tehtiin normaalina urak-katyönä. Pohjoismaiden suurim-maksi mainittu betoniurakka, jonka suunnitteluun ja valvontaan komennettiin Suomen parhaim-mat konstruktöörit. On varmaan aika poikkeuksellista, että juuri so-dasta selvinnyt maa, kuten Suomi 1946, julkaisee uudet betoninor-mit. Salpalinjan rakentamisen hy-vät kokemukset, etenkin Linnoi-tustoimiston rakentamisen val-vonnasta, haluttiin kuitenkin heti saada käyttöön myös rauhanomai-sessa rakentamisessa. Betonira-kentaminen koettiin vielä silloin varsin haastavaksi ja ammattitai-toa vaativaksi. Normeissa oli uutta mm. A-betonivalvojan pätevyys, josta sittemmin monien vaiheiden jälkeen kehittyi nykyinen 1-luokan betonitöiden työnjohtaja. Ensim-mäinen päteväksi todettu A-luo-kan valvoja oli Magnus Malmberg, hänen pätevyytensä tähän tehtä-vään todettiin 16.5.1947.

Tämä oli muuten Alvar Aallon aikaa, jolloin ei ollut epäselvyyttä siitä kuka toimii hankkeen ”pää-suunnittelijana”. ■

Tyypillisen Salpalinjan Betonibunkkerin (nro 154) raudoituspiirustus. Seinämäpaksuus on suurimmillaan 2,3 metriä, tiheää raudoitusta jopa kymmenen kerrosta. Käytössä ei ol-lut myöskään koneellista tärytystä. Nykyisinkin ilman muuta vaativa AA-kohde. Van-hentunut leima on harhautusta, kaikki Salpalinjaan liittyvä materiaali piti välirauhanso-pimuksen mukaan luovuttaa Neuvostoliitolle mutta se jätettiin pääasiassa Suomeen ja varustettiin näillä ”vanhentunut” leimoilla. Kuva: Sota-arkisto.

Magnus Malmberg (1903–1985). Suomen rakennusalan ensimmäinen päteväksi to-dettu asiantuntija. Malmberg todettiin vuonna 1947 päteväksi A-luokan betoni-työn valvojaksi. Insinööritoimisto Magnus Malmbergin kuva-arkisto.

Suomen Betoniyhdistys r.y.PL 11 (Unioninkatu 14)00131 HELSINKIwww.betoniyhdistys.fi

Marraskuu 2009Klaus SöderlundToimitusjohtaja FISE/BY

1-luokan betonityönjohtaja


inSa de Toulouse, ranska

Teksti ja kuvat: SUVI SALOmAA

Vaihtoraportti Lukuvuosi 2012–2013,

Kolme tärkeintä syytä vaihto-opiskeluun lähdölleni olivat toive päästä matkustamaan,

halu saada uusia kokemuksia ja tahto parantaa ranskankielentaito-jani. Paikaksi valikoitui Toulousen

RiL-säätiö tukee vuosittain

useilla kymmenillä tuhansilla euroilla

mm.

■■ rakennusalan verkottu-mista ja kansainvälistymi-sen edistämistä

■■ kiltoja ja ammattiainekerhoja

■■ opintojen oivallista suorit-tamista ja jatko-opintoja

■■ sekä palkitsee rakennus-alan ja rakennetun ympä-ristön huippuosaamista.

Ohessa RIL-Säätiön

teekkareiden ulkomailla opiskelun

apurahan saaneen Suvi Salomaan matkakertomus vaihtoajastaan

Ranskassa.

kaupunki Etelä-Ranskassa, jossa oli sopiva yliopisto, INSA de Tou-louse, ympäristötekniikkaan pai-


nottuville opinnoilleni. Tarkoituk-senani oli olla vaihdossa yksi lu-kukausi, mutta syksyn aikana huo-masin viihtyväni Ranskassa niin hyvin, että lopulta tuolla paton-kien, juuston ja viinin luvatussa maassa vierähtikin kokonaiset yh-deksän kuukautta.

Vaihtovalmistelut Suomessa

Hakuprosessi lähti osaltani käyn-tiin selailemalla KV-toimiston op-paita mahdollisista vaihtoyliopis-toista Ranskassa. Lisätietoa kiin-nostavimmista yliopistoista ja yliopistokaupungeista sain etsi-mällä Internetistä sekä kysymällä TTY:llä tuolloin olleilta ranskalai-silta vaihto-opiskelijoilta. POP:n ohjeiden mukaan täytin tarvitta-vat hakupaperit ja hyväksymisvas-taus TTY:n osalta tuli helmikuun aikana. Sitä seurasi hakemusten täyttäminen INSAa varten. Sa-malla piti täyttää learning agree-ment ja kirjoittaa vapaamuotoinen ranskankielinen motivaatiokirje. Learning agreementin täyttämi-nen tuntui haastavalta, koska va-linta piti tehdä aina vuosikurssita-solta yksittäisiin kurssivalintoihin asti. Suunnittelua tosin helpotti se, että kaikki kurssikuvaukset löytyi-vät netistä sekä ranskaksi että eng-lanniksi. Myöntävä vastaus INSAn suunnalta tuli 23.5.2012. Tuolloin he toivoivat tarkennuksia kurssi-valintoihini valintojeni päällekkäi-syyksien vuoksi.

Ranskaan lähtöä varten tuli hankkia monenlaisia kopioita ja todistuksia, joista INSA lähetti kattavan listan sähköpostitse. En-nen lähtöä kannattaa huolehtia kuntoon muun muassa yleislää-kärin allekirjoitus liikuntaa var-ten, syntymätodistus suomeksi ja virallisella kääntäjällä ranskaksi

käännettynä molemmat Apostil-len kanssa (Helsingin maistraa-tista), passikuvia ja matkavakuu-tus. Asunnonhaku onnistui täyttä-mällä hakuvaiheessa yksi kaavake muiden papereiden lähettämisen yhteydessä. Suosittelen lisäksi luot-tokortin hankkimista, jos sellaista ei vielä omista, sillä muun muassa lentolippujen ostaminen helpot-tuu. Lisäksi ennen lähtöä kannat-taa miettiä, haluaako lisätä suoma-laisen pankkitilin käyttöoikeudet omalle perheenjäsenelleen. Oma nettipankkini lukittui vahingossa väärän salasanan vuoksi vaihdon aikana ja käytännöllistä olisi ollut, että joku perheestäni olisi voinut auttaa tilin avaamisessa Suomesta käsin. Meno-paluu-lennot Hel-sinki-Vantaan lentokentältä Tou-louseen maksoivat noin 260–320 euroa noin yhtä kuukautta ennen matkaa ostettuina.

Asunto, eläminen ja kustannukset

AsuntoEnsimmäiset kaksi viikkoa asuin hostellissa, koska asuinrakennuk-seni oli vielä remontissa Ranskaan saapuessani. Asuntoni oli 11 ne-liön huone Residence 1ssä (180 e/kk) kampuksella.

Asunnostani kampusalueella vastasi CROUS. Asuntoa varten tarvittiin takaaja. Takaajana voi-vat toimia esimerkiksi omat van-hemmat, mutta tällöin heidän olisi pitänyt täyttää tietyt kaavakkeet ja liitteinä olisi pitänyt olla muun muassa tiedot heidän tuloistaan, mahdollisesti ranskaksi käännet-tyinä. Toinen, yllättävän helppo, vaihtoehto takaukselle oli mene-minen paikallisen hallintoalueen (La Région Midi-Pyrénées) toimis-toon Toulousen keskustassa ha-kemaan takausta. CROUS neuvoi

takauksen hankkimisesta ja aut-toi löytämään toimistoon. Toimis-tossa piti täyttää hakemus tieto-koneella ja myöhemmin takaus ta varten pyydettiin todistus Rans-kassa opiskelusta. Hakemuksen voi täyttää internetissä osoitteessa: http://garant.univ-toulouse.fr/.

Asuinrakennuksessani jokai-sella oli oma suihku, mutta keittiö ja vessat olivat yhteiskäytössä mui-den asukkaiden kanssa. Huoneen kalustukseen kuului sänky, patja, työpöytä, tuoli ja vaatekaappi. Yksi asuntolan huono puoli oli, että keittiö oli toisinaan melko likainen ja ruuhkainen, eikä siellä ollut jää-kaappia. Toisaalta voin sanoa, että keittiö toimi ainakin omalta osal-tani vaihto-opiskelijaelämäni so-siaalisen puolen ”sydämenä”, sillä samassa kerroksessa ja yleisesti ottaen koko asuinrakennuksessa asui paljon muita vaihto-opiske-lijoita ja ranskalaisia opiskelijoita, joiden kanssa kommunikoimi-nen oli päivittäistä keittiössä kok-kailun ansiosta. Talven aikana ik-kunalauta toimi näppäränä jää-kaappina, mutta toki monet R1:ssä asuneet hankkivat jääkaapin arki-elämän helpottamiseksi. Talvesta täytyy mainita, että asunnon eris-tys yksinkertaisine ikkunalasei-neen melko tuulisessa Toulous-essa ei ollut parasta luokkaa. Kan-nattaa siis varautua viileisiin öihin hyvällä peitolla, villasukilla ja kun-non yöpuvulla. Sekin tuli koettua, että jopa Toulousen leveyspiireillä voi pelata lumisotaa.

Kampukselta on myös mahdol-lista saada niin kutsuttu studio eli yksiö (asunnoista vastaa Promo-logis), joihin kuuluu pieni keit-


tiönurkkaus. Mielestäni yksi hyvä vaihtoehto on asua ranskalaisten kanssa kimppakämpässä, koska si-ten pääsee paremmin kosketuk-siin paikallisen kulttuurin ja kie-len kanssa. Sähköpostia asunnon-hausta voi lähettää esimerkiksi IN-SAn kansainvälisen kerhon BEEn listalle. Kampuksella asuminen on käytännöllistä. Luennoille eh-tii kahdessa minuutissa ja urheilu-mahdollisuudet ovat kattavat. To-sin välillä tuntui, että kesken kou-luviikkoa keskustaan tuli lähdettyä liian harvoin.

INSAn KV-kerhon BEEn va-rastoon edelliset vaihto-opiskeli-jat jättävät monenlaisia kotitarvik-keita, joita he eivät ota mukaansa kotimaahan palatessaan. BEE tie-dottaa sähköpostitse, koska kup-peja, kattiloita, peittoja ja muita tavaroita voi mennä etsimään omaan asuntoonsa kampuksella sijaitsevasta kerhotilasta. Varhai-nen kananpoika nappaa tietenkin jyvän, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Ranskalaisen opiskelija-asu-mistuen (la CAF) saaminen sen si-jaan oli melkoinen byrokratiapa-perisota. CAF:n voi saada, kun-han opiskelee Ranskassa ja sen suuruus voi olla noin puolet asun-non vuokrasta. CAF:n saamiseksi tuli aluksi täyttää hakemus (ne-tissä caf.fr tai paperiversio). Lähes kolmen kuukauden jälkeen minua pyydettiin lähettämään todistuksia muun muassa Ranskassa opiske-lusta ja ranskankielinen syntymä-todistus Apostillen kanssa. Myö-hemmin minulta kysyttiin syn-tymätodistus alkuperäiskielellä (suomi) ja edellisvuoden tulojani tiedusteltiin. CAF:n haun aloi-

tin syyskuun lopulla ja ensimmäi-sen kerran sain sen tammikuussa. CAF maksetaan normaalitilan-teessa kuitenkin myös takautuvasti hakukuukausien ajalta, joten kai-kesta paperien lähettelystä ja toi-mistoon viennistä huolimatta se on rahallisesti kannattavaa opiske-lijabudjetin näkökulmasta.

Kampuksen yliopistoravintola on auki lounasaikaan, ja ravinto-lan kahvilapuoli on auki myös aa-muilla ja illalla. Hintaluokka oli Suomen tasoa, 3,20 euroa perus-lounas, mutta ainakin kasvissyöjän kannalta vaihtelevuus ja laatu oli-vat melko heikot.

PankkitiliPankkitilin avaaminen oli paljon helpompaa kuin kuvittelin. Heti ensimmäisenä päivänä menimme INSAn ”ylioppilaskunnan”, Ami-calisten, kanssa yhteistyötä teke-vään pankkiin, Société Genera-liin, Rangueiliin. Pankin työntekijä kopioi passimme ja todistuksen Ranskassa opiskelusta. Seuraa-vana päivänä palasimme pankkiin allekirjoittamaan valmiit pape-rit ja niin tili oli avattu. Pankkiti-lin nettitunnuksia ja pankkikorttia piti odotella jonkin aikaa. Pankki-tilin sulkeminen oli helppo tapaus sekin. Minun ei tarvinnut kuin mennä pankkiin henkilötodistuk-sen ja suomalaisen pankkitilinu-

meroni kanssa ja allekirjoittaa ti-lin sulkemispaperi. Tilille jääneet rahat siirrettiin suomalaiselle tilil-leni muutaman viikon päästä tilin sulkemisen jälkeen.

PuhelinAluksi hankin viiden euron pre-paid-liittymän keskustasta pää-metroaseman edessä olleesta myyntikojusta. Näillä prepaid-liit-tymillä monet vaihto-opiskelijat sinnittelivät ensimmäisen luku-kauden ajan. Itse tein kuitenkin sopimuksen ranskalaisen B&You-operaattorin kanssa. Kymmenellä eurolla kuussa sai kaksi tuntia pu-heaikaa, rajoittamattomat teksti-viestit ja vähän datansiirtoa. So-pimuksen sai tehtyä netissä, edel-lyttäen, että omisti ranskalaisen pankkikortin. SIM-kortti saapui muutaman päivän kuluttua pos-titse. Liittymän sulkeminen tapah-tui sekin Internetissä oman liit-tymätilin nettitunnusten avulla. Puhelinyhtiön työntekijä soitti minulle seuraavana päivänä netti-ilmoitukseni jälkeen varmistaak-seen sopimuksen lopettamisen.

Liikkuminen kaupungissaYksi Toulousen hyvistä puolista on edulliset ja toimivat julkiset kul-kuneuvot. Metrolinjoja on kaksi ja linjalla B pääsee helposti keskus-tasta kampukselle. Kampusta lähin metroasema on Phaculté de Phar-macie. Matkustuskortin voi hank-kia päämetroasemalta (Jean Jau-res) Tisseon toimistosta 15 euron hintaan. Sen lisäksi kortin kuukau-sittainen lataus, joka kattaa bussi-, metro- ja tram-matkat, maksaa 10 euroa. Kaupungissa pääsee li-säksi liikkumaan Vélo Toulouse -kaupunkipyörillä.

Juustokellarissa kielikurssilla.


Vastaanotto ja ranskankielen intensiivikurssi

Vaihto-opiskelijoiden vastaanotto-tilaisuus INSA:ssa oli 27.8. Reilun tunnin kestäneessä tapaamisessa täytettiin melkoinen pinkka kaa-vakkeita, joihin tuli lisätä tiedot syntymäajasta aina vanhempien ammattiin asti. Tähän tilaisuuteen piti myös tuoda etukäteen ilmoite-tut kaavakkeet ja kopiot. Seuraavia päiviä varten saimme tehtävälis-tan esimerkiksi opiskelijakorttien noutamisesta ja Internet-tunnus-ten aktivoinnista.

Ennen varsinaista opiskelun al-kua olin kaksi viikkoa maksulli-sella kielikurssilla (hinta noin 170 €), jonne ilmoittauduin sähköpos-titse ja tein tasokokeen kesällä In-ternetissä. Opetus ei ollut erityi-sen tehokasta, mutta voin kurssia suositella, koska jo siellä tutustuin moniin vaihto-opiskelijoihin. In-tensiivikurssiin kuuluivat lisäksi ohjattu kaupunkikierros Toulous-essa, yhden päivän retki lähialu-eelle Cordes-sur-Cielin kylään ja Albiin, vierailu juustokauppaan ja muita mielenkiitoja oppitunteja. Ennen Ranskaan menoa minulla oli ollut pitkähkö tauko ranskan-kielenkäytössä. Sen vuoksi en ta-sotestissä oikein onnistunut ja siitä seurauksena jouduin aivan liian huonotasoiseen ryhmään. Suosit-telen aktivoimaan kielitaitoja jo ennen vaihtoon lähtöä.

BEEn kautta vaihto-opiske-lija voi saada oman kummin (un parrain/ une marraine). BEE jär-jesti myös orientaatioviikon sisäl-täen lähinnä illanviettoja Toulou-sen monissa baareissa. Lisäksi pit-kin vuotta BEE järjesti viikonlop-puretkiä, esimerkiksi maistamaan aitoa Roquefort-sinihomejuustoa sen valmistukseen yksinoikeudet omaavaan kylään, ja muita osallis-

BEEn kanssa Viaduc du Millaulla.

tumisen arvoisia aktiviteetteja, ku-ten luisteluretken. INSA:ssa ei var-sinaista vaihto-opiskelijatutoroin-tia kuitenkaan ole. Parhaana tie-tolähteenä vaihdon alussa toimivat INSA:n opas vaihto-opiskelijoille sekä muut vaihto-opiskelijat, joilta sai aina tukea.

Ranskalaiset tavat ja kulttuuri

Ranska on tunnetusta hyvin by-rokraattinen maa ja stereotyyppi-sesti ajatellaan, ettei työskentely tai toiminta ole kovin tehokasta. Monissa arkipäiväisissä tilanteissa tämä piti hyvinkin paikkansa. Jos-kus odottaminen oli huvittavaa, kuten kaupan kassajonojen liikku-essa uskomattoman hitaasti, koska kassaneiti kävi antamassa poski-suudelmat jonossa odottavalle tut-

tavalleen. Toisinaan byrokratia oli turhauttavaa, kuten CAF:n toimis-toon toimitettavien lippusten ja lappusten kanssa.

Vuoden lopulla huomasin yl-lätyksekseni, etten enää kiinnittä-nyt huomiota tämän kaltaisiin asi-oihin, vaan avoin mieli ja sopeutu-minen totuttivat paikallisiin tapoi-hin. Se on myös mainittava, että vappupäivänä yksikään julkinen kulkuväline ei toiminut Toulous-essa. Tämän huomasimme saat-taessamme poislähtevää vaihto-oppilaskaveriamme lentoken-tälle pyörien ja tuttavan auton avustuksella.

Ranskalaisten kanssa kommu-nikoidessa on kaksi maininnan ar-


voista asiaa: teitittely ja poskisuu-delmat. Erityisesti professoreita ja vanhempia henkilöitä puhutellessa olisi hyvä teititellä. Poskisuudel-mat, jotka moneen kertaan aihe-uttivat hauskoja sattumia, puoles-taan kuuluvat arkipäivään esimer-kiksi lähimpien luokkakaverei-den kanssa. Ranskalaisia tavatessa kannattaa valmistautua antamaan poskipusu, eikä tyrkyttää kättä kohti toista henkilöä.

Opinnot

Kurssivalintojen vuoksi kaikkien vaihto-opiskelijoiden tuli ottaa it-senäisesti yhteyttä koulutusohjel-mansa koordinaattoriin ensim-mäisen vaihtoviikon aikana. Hä-nen kanssaan varmistettiin kevään hakupapereiden ja kesän aikaisten sähköpostiviestien mukaiset kurs-sivalinnat. INSA:ssa on periaat-teessa mahdollista ottaa sekaisin eri vuosikurssien kursseja, vaikka netissä taidetaankin sanoa, ettei se onnistu. Se kuitenkin vaikeuttaa lukujärjestyksen tekemistä ja saat-taa aiheuttaa ongelmia käytännön työharjoitusten kanssa. Kurssiva-linnoista ei kannata liikaa stressata ennen Ranskaan saapumista, sillä ne olisi pystynyt vaihtamaan käy-tännössä kokonaan paikanpäällä. Vuosikurssi ja opintoala antavat eniten suuntaa valinnoille. Yksi asia, mistä vaihto-opiskelijoita ei etukäteen tiedotettu oli, että kaik-kia kursseja ei ole mahdollista va-lita, jos kielitaidot eivät ole riittä-vät. Tämä koskee lähinnä huma-nististen tieteiden kursseja, joita INSAn opiskelijoilla on. Esimer-kiksi minun tuli jättää pois Ges-

tion des Ressources Humaines et vie dans les organisations -kurssi juurikin tästä syystä.

Syyslukukauden kurssitEnsimmäisen lukukauden ajan opiskelin 5. vuosikurssilla suun-tauksenani Génie de Procéde eli prosessitekniikka (kemia). Vii-dennen vuosikurssin opinnot eivät ole enää peruskemiaa vaan kurs-sit ovat soveltavia sisältäen muun muassa juoma- ja jätevedenkäsit-telyprosessien opiskelua. Kurssien parasta antia olivat projektit, koska niissä pystyi hyödyntämään omia vahvuuksiaan, vaikkei kaikkea omassa kotiyliopistossa olisikaan vielä opiskellut. Samalla joutui ja pääsi työskentelemään ranskalais-ten kanssa, mikä tietenkin auttoi kielitaitojen harjoittamisessa.

Viidennen vuosikurssin opin-not alkoivat vasta 1.10., kun muilla opiskelijoilla kurssit alkoivat syys-kuun toisella viikolla. Tämän vuoksi viidennen vuoden opiske-lijoilla ei ollut varsinaista ”syys-lomaa” toisin kuin muilla opis-kelijoilla. Lukukauden viimeinen päivä oli 18.1. ja normaalisti koko vuoden tenttien uusinnat järjeste-tään INSA:ssa vasta kevätlukukau-den loputtua.

Pollution industrielle (5 ECTS)Pollution industrielle oli projek-tiluontoinen kurssi, jonka aikana ratkoimme viiden hengen ryh-missä meille annettuja ongelmati-lanteita pilaantuneisiin maa-aluei-siin, jätehuoltoon ja päästöihin liit-tyen lakeihin, prosesseihin ja mi-toittamiseen tutustuen. Jokaisessa ryhmässä oli aina yksi vaihto-opis-kelija. Kurssin arvosana muodos-tui tentistä, ongelmien ratkaisuiksi kirjoitetuista raporteista, laborato-riotyöstä ja suullisesta esitelmästä kurssin lopussa.

Ingénierie de la production et du traitement des eaux (5 ECTS)Kurssilla käsiteltiin luentomuotoi-sesti erilaisia vedenkäsittelyproses-seja ja siihen liittyvää lainsäädän-töä. Laskuharjoituksissa harjoitte-limme jätevesilaitoksen mitoitta-mislaskuja. Arvosanaan vaikuttivat tentti, yksi laskuharjoitus, kaksi la-boratorioharjoitusta ja kurssin lo-puksi kolmen hengen ryhmissä te-kemämme ryhmätyö jätevesilai-toksen mitoittamisesta.

modélisation multi-échelles des systèmes polyphasiques (5 ECTS)Kurssin aiheena oli monifaasi-systeemien mallintaminen. Lu-ennoilla käsittelimme massan-, energian- ja liikkeensäilymisla-keja. Yli puolet kurssin tuntimää-rästä oli mallintamista tietokone-avusteisesti. Käytimme Matlab-, Excel- ja Fluent-ohjelmia mallin-tamiseen. Jokaisesta pienryhmissä tekemistämme mallinnuksista tuli kirjoittaa raportti. Kurssiarvosana muodostui raporttien ja kurssin lopuksi tehdyn ryhmäprojektin mukaan. Tämä kurssi oli minulle vuoden aikana vaikein puutteel-listen pohjatietojen vuoksi. Olen melko varma, että ilman ryhmä-läisteni tukea en olisi saanut hy-väksyttyä arvosanaa.

Concevoir et dimensionner des procédés (9 ECTS)Tämä oli ehdottomasti vaihto-opintojeni paras kurssi, vaikka aluksi 9 opintopisteen laajuinen melko itsenäinen projekti ranska-laisryhmän kanssa kuulosti pelot-tavalta. Kurssi muodostui koko lu-kukauden kestäneestä projektista 5–6 henkilön ryhmissä sekä vii-koittaisista englanninkielentun-neista. Ryhmälläni aiheena oli to-dellisen pienjätevedenpuhdista-mon biosuodatusavusteisen pro-


sessin uudelleenmitoitus. Noin kerran viikossa kokoonnuimme it-senäisesti ryhmän kanssa työnja-koa, yhteistä tietojen läpikäyntiä ja pohdintaa sekä varsinaisia mitoi-tuslaskuja varten. Muutaman vii-kon välein tapasimme myös ryh-mämme vastuuprofessoria ja ker-ran kävimme vierailulla jäteveden-puhdistamokohteellamme.

Pro jektiin tuli sisällyttää myös taloudellinen arvio prosessin kan-nattavuudesta sekä elinkaariana-lyysi. Lukukauden lopuksi projek-tista pidettiin 45 minuutin englan-ninkielinen esitelmä.

Français Langue Etrangère semestre 1 (3 ECTS) Ranskantunteja oli kerran viikossa aina torstai-iltapäiväisin, koska sil-loin INSA;n vakituisilla opiskeli-joilla ei ole kursseja ja näin ollen vaihto-opiskelijoiden opinnoissa ei tule päällekkäisyyksiä. Kurssiarvo-sana muodostui kahdesta tentistä ja tuntiaktiivisuuden mukaan saa-dusta arvosanasta.

Français Langue Etrangère session été (3 ECTS) Tämän ranskankielen intensiivi-kurssin mainitsinkin jo aiemmin tekstissäni. Kurssin arvosanaan vaikuttivat pareittain tehty suulli-nen esitelmä ja kirjallinen tentti.

Sports (5 ECTS)Osallistuin Pyreneillä järjeste-tylle kolmen päivän intensiiviur-heilukurssille ja siellä oli todella hauskaa. Ilmoittautumisen kurs-sille tein jo ensimmäisen vaih-toviikon aikana maksamalla 60€ INSA:n urheilutoimistolla (Bu-reau de l’Assosiation Sportive, liikuntahallilla).

Kurssit kevätlukukaudellaToisen lukukauden opinnot otin

Tauko Pyreneillä vaelluksen lomassa.

kolmannelta vuosikurssilta, koska 5. vuosikurssin opiskelijoilla koko kevätlukukausi muodostuu työ-harjoittelusta ja siten he lähtevät pois yliopistolta tammikuussa. Li-säksi kolmannen vuosikurssin opinnot sopivat paremmin Suo-men tutkintooni, kuin neljännellä vuosikurssilla tarjolla olleet kurs-sit. Lukukausi alkoi kolmannella vuosikurssilla heti edellisen luku-kauden loputtua, eli 21.1., ja lop-

pui virallisesti kesäkuun puolivä-lissä. Minä palasin Suomeen 1.6. kesätöiden vuoksi. Kurssivalinto-jeni ansiosta minulla ei ollut tent-tejä tai luentoja tuon päivämäärän jälkeen, vaikka muuten lukukausi olisi kestänyt vielä muutaman vii-kon pidempään.

Sanoisin vinkkinä Toulouseen tuleville vaihto-opiskelijoille, jotka aikovat olla koko vuoden vaih-dossa, että on mielekkäämpää va-lita jokin muu kuin 5. vuosikurssi. Siten voi viettää koko vuoden sa-mojen opiskelijoiden kanssa, mikä helpottaa kurssien suoritta-

mista ja on toki mukavaa sosiaa-lisen elämän kannalta, kun voi tu-tustua omiin luokkakavereihinsa paremmin.

Procédés de transformation de la matière et l’énergie (3 ECTS) Opintojakso käsiteltiin luennoilla eri kemianaloja ja niihin liittyviä prosesseja. Laskuharjoituksissa piirsimme prosessikaavioita ja las-kimme materiaalitaseita. Opinto-jaksoon kuului myös kirjallinen ryhmätyö ja siihen liittyvä suul-linen esitelmä jostakin kemiana-lan prosessista. Esimerkiksi minun ryhmäni projektin aiheena oli bee-takaroteenin tuotanto levästä.

Propriétés des fluides et transfert de matière (5 ECTS) Kokonaisuus koostui kahdesta osasta: nesteiden ominaisuu-det ja materiaalinsiirto. Nestei-den ominaisuuksiin liittyviä las-kuja teimme muun muassa ai-heista entalpia, entropia, viskosi-teetti ja diffusiviteetti. Nesteiden ominaisuuksien liittyen opiske-limme ProPhy-nimisen tietoko-neohjelman käyttöä. Materiaalin-siirtoon liittyen laskimme mate-riaalitaseita erilaisille reaktoreille. Arvosana muodostui neljästä kir-jallisesta tentistä, yhdestä tieto-koneohjelma-avusteisesta tentistä sekä käytännön laboratoriotöistä, joista kirjoitettiin raportit.

Thermodynamique et énergétique (4 ECTS) Kurssin keskeisiä termejä olivat energia, eksergia ja hyötysuhde turbiineihin, kompressoreihin ja lämmönvaihtimiin liittyen. Luen-toja ja laskuharjoituksia oli mo-


lempia noin 20 tuntia, joiden li-säksi kurssiin kuului yksi käytän-nön laboratoriotyö nestekaasun palamisreaktioihin ja lämmönsiir-toon liittyen.

Français Langue Etrangère semestre 2 (3 ECTS) Tähän ranskankurssiin liittyivät samat käytännönjärjestelyt kuin ensimmäisellä lukukaudella.

INSA koulujärjestelmäINSA ei ole varsinainen yliopisto vaan insinöörikoulu, ja ero Suo-men yliopistoihin näkyy muun muassa siinä, että luennot ovat pääsääntöisesti aina saman luo-kan kanssa. Oppiminen pohjau-tuu ”problem based learning”-aja-tukseen, joten jokaiseen kurssiin kuuluu käytännön harjoitteita la-boratorioissa tai tietokoneavustei-sesti. Projekteja ja raportteja tun-tuikin olevan jatkuvasti tehtävänä. Näissä TP:ssä (travaux pratiques) on pakollinen läsnäolo ja niihin piti tuoda oma laboratoriotakki. Pidin tästä oppimistyylistä, koska TP tehdään ryhmissä tai pareit-tain, ja siten niihin sai apua rans-kalaisilta opiskelijoilta. Lisäksi ko-keiden painoarvo on näin ollen pienempi. Ranskalaiset opiskeli-jat olivat useimmiten mukavan auttavaisia. Erityisesti viidennen vuosikurssin opiskelijoista oikeas-taan kaikki ovat itsekin olleet ul-komailla joko opiskelijavaihdossa tai työharjoittelussa, joten heiltä löytyi ymmärrystä vaihto-opiske-lijaa kohtaan. Myös luennoitsijat toistivat useampaan otteeseen, että vaihto-opiskelijat voivat ottaa hei-hin yhteyttä, jos kurssin asiat tun-tuvat epäselviltä.

Luennot ovat periaatteessa kai-killa aina klo 8–12.15 ja 14–18 si-ten, että välissä on parin tun-nin ruokatauko. Vaihto-opiskeli-joilla päivän pituus riippuu tieten-kin valittujen kurssien määrästä. Monesti tuntui, että informaatio luen to- tai laboratoriotyöajoista tuli melko myöhään tai saattoi muuttua viimehetkellä, joten ko-vin tarkkaa tietoa kaikista kurssin asioista ei kannata alkuun odot-taa. Yksi negatiivinen asia vaihto-opiskelijan kannalta INSA-järjes-telmässä on, että paikallisilla opis-

Ensimmäisen rugby-ottelun jälkitunnelmissa.

kelijoilla tuntui olevan niin paljon tehtävää opintojen parissa, että esi-merkiksi minun oli vaikeahko löy-tää yhteistä hetkeä vapaa-ajalla vaihtokummini kanssa.

Tentit järjestetään erillisessä tenttisalissa tai normaalissa luo-kassa. Kestoltaan tenttini olivat yh-destä tunnista aina kolmen ja puo-len tunnin kestoon saakka. Vaihto-opiskelijoilla on yleensä oikeus 1/3-lisäaikaan muihin opiskelijoi-hin verrattuna ja lisäksi sanakirja oli sallittu kaikissa tenteissä. Muu-ten tenteissä pärjäsi graafisella las-kimella. Esimerkiksi Solver-toi-mintoa tarvittiin muutamaan ot-teeseen, ja usein kaikki kurssima-teriaalit sai ottaa mukaan tenttiin. Jotkut professorit haluavat, että tentit tehdään kuulakärkikynällä.,

INSAssa liikunta on pakollista kaikille muille paitsi vaihto-opis-kelijoille. Myös vaihto-opiskeli-jat saavat valita liikuntaa lukujär-jestykseen. Liikunta tuo mukavaa vaihtelua muihin kursseihin ja li-säksi siitä saa opintopisteitä, koska

Pyreneillä maaliskuussa.


ne ovat osana muita kokonaisuuk-sia. 5. vuoden opiskelijoille urheilu järjestettiin kolmen päivän kurs-sina Pyreneillä. Muilla vuosikurs-seilla liikunta sijoittuu lukujärjes-tyksessä keskelle päivää.

Lisäksi INSA:ssa on paljon ker-hoja ja mahdollisuuksia harras-taa esimerkiksi rugbyä, kiipeilyä, uintia, tanssia, koripalloa, teatte-ria, musiikkia, tietokonepelejä ja paljon muuta. Itse liityin tyttöjen rugbyjoukkueeseen. Harrastin li-säksi afrikkalaista jazz-tanssia ja kävin ratsastamassa silloin tällöin. Vuodeksi urheilulisenssi on 35 €, ja sen on pakollinen tiettyjä lajeja harrastaessa

Vinkkejä Toulouseen matkaaville

Toulousesta on helppo matkustaa muualle Etelä-Ranskaan ja Espan-jan puolelle. Pariisiin pääse len-täen tunnissa, johon täytyy toki li-sätä metromatkat ja lennon odot-taminen tai suunnilleen samaan hintaan junalla noin kuudessa tun-nissa. Pyreneet ovat lähellä, jos ha-luaa laskettelemaan ja sinne löytyy netistä hissilipun sisältäviä päivä-reissuja edulliseen opiskelijahin-taan. Jos junalla matkustaa useam-paan kertaan tai pidempää mat-kaa, kannattaa ostaa nuorisoalen-nuslippu (Carte de Jeune, SNCF) rautatieaseman lipputiskiltä 50 € hintaan. Sillä saa aina vähintään 20 % alennuksen lipuista.

Usein halvin ja helpoin tapa matkustaa on ottaa covoiturage (covoiturage.fr), eli kimppakyyti. Siihen on olemassa oma nettisi-vustonsa, jossa pystyy varaaman matkoja ja maksamaan ne. Mi-nulla on kyseisestä palvelusta vain positiivisia kokemuksia, mutta tie-tenkin kannattaa käyttää omaa harkintaa siitä, haluaako matkus-

Linnoja katselemassa vaihtariporukalla.

taa yksin tuntemattoman kuljetta-jan kanssa.

Suosittelen käymistä Airbus:lla ja avaruuspuistossa Cité de l’Espace:ssa, onhan Toulouse lento- ja avaruustekniikastaan tunnettu kaupunki. Ranskalaisiin crêpes’hin ja muuhun alueen ruo-kakulttuuriin Cassouletteineen (ankka-makkara-papupata) kan-nattaa tutustua hyödyntäen Tou-lousen runsas ravintolatarjonta.

Loppusanat

Kuten yhdessä vaihtokavereideni kanssa totesimme, uskon, että jo-kaisen opiskelijan lähtiessä vaih-toon, ei maailmassa enää sodit-taisi. Utopistinenko ajatus? Ehkä, mutta ainakin minun ympärille muodostui tärkeä, niin kutsu-mamme ERASMUS-perhe, ih-misistä, joiden kanssa olin inten-siivisesti tekemisissä päivittäin ja joita tulen kaipaamaan vaihtovuo-teni jälkeen. Yhteiset viikonlop-

pubrunssit, reissut, juoksulenkit ja monet muut asiat joita yhdessä teimme, olivat vaihtoni parasta an-tia. Olen myös iloinen kohenneista ranskankielentaidoistani, vaikken harmikseni, muttei yllätyksekseni, palannut Suomeen kuin syntype-räinen ranskankielenpuhuja.

Viimeisinä vinkkeinä Tou-louseen lähteville haluan sanoa, että kannattaa opiskella espanjaa, koska Espanjan rajan kivenheiton päässä Toulousessa ja espanjalai-sia vaihto-opiskelijoita on siellä runsaasti. Omaa järkeään saa käyt-tää ja kannatta pysytellä poissa ka-toilta! ■


Teksti ja kuvat: TEEmU VEHmASKOSKI, RIIKKA RAUTAVAARA, HELENA SOImAKALLIO

Kaksi kolmesta teekkarista työskenteli kesällä 2013 opintoihin liittyvissä töissä. Opintojen alkuvaiheessa teekkarit työllistyivät valtaosin työmaa- ja maastotehtäviin, mutta opintojen edetessä tehtävät vaihtuvat usein suunnitteluun tai toimistoja hallintohommiin. Opiskelijat

arvostavat erityisesti kesätöiden myötä kertyvää oman alan osaamista ja kontakteja työnantajiin. Nuorten ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia kesätöistä selvitettiin Suomen

Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehdyllä kyselyllä syyskuussa 2013.

riLin kesätyökysely 2013: Teekkareiden kesätyötilanne säilyi

kohtuullisen hyvänä

Kesätyöt useimmiten omalta alaltaKyselyyn vastanneista 337 teekka-rista selvä enemmistö eli noin 63

% oli kesällä 2013 opintoja sivua-vassa työssä. Opintojen parissa ke-sän vietti vain reilut 3 % vastaa-

jista, joskin noin joka kymmenes (11 %) teki diplomityötään. Vain vajaat 6 % vastaajista ei ollut työssä tai opiskellut kesän aikana.

Aallon ja Tampereen teknilli-sen yliopiston (TTY) välillä koko-naistyöllistymisessä ei ollut mer-kittävää eroa, mutta tekemisen si-sältö painottui hieman eri tavoin. Aallon opiskelijoista 71 % työllistyi omia opintoja vastaaviin tehtäviin, kun taas tamperelaisista oman alan töissä oli 58 % ja muissa opin-toihin liittymättömissä töissä 16 %. Tampereella kesä käytettiin diplo-mityön tekemiseen tai opiskeluun useammin (yhteensä 19 %) kuin Otaniemessä (10 %).

Aaltolaisista 8 % ilmoitti, et-tei opiskellut eikä ollut töissä ke-sällä. Tamperelaisista vapaata ke-sää vietti vain 4 %. Ilman kesätöitä jääneistä liki 75 % oli kyllä hake-

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��


nut töitä vieläpä siten, että he oli-vat aloittaneet töiden hakemisen jo talvella samaan aikaan kuin kesä-työnpaikan lopulta saaneetkin.

Ensin työmaalle ja sitten toimistoonTeekkarit toimivat pääasiassa työ-maa- ja maastotehtävissä (25 %), suunnittelutehtävissä (23 %) tai toimistoja hallintotehtävissä (19 %). Varsinkin pidemmälle opin-noissa ehtineet ja aiempaa työko-kemusta omaavat opiskelijat työl-listyivät myös työjohtotehtäviin (12 %) sekä tuotekehitys- ja tutki-mushankkeisiin (6 %).

Ensimmäisten opiskeluvuosien aikana tyypillinen kesätyö näyt-täisi kyselyn perusteella löytyvän juuri ”montusta”, sillä noin puo-let näistä vastaajista oli ollut työn-johto-, työmaa- ja maastotehtä-vissä. Suunnittelupuolelle nuorim-

pia teekkareita palkataan melko harvoin, vain muutama prosentti vastaajista oli ollut näissä tehtä-vissä ensimmäisen tai toisen opis-keluvuoden jälkeen.

Suunnittelutehtävien osuus kasvaa kuitenkin nopeasti kol-mannesta opiskeluvuodesta lukien siten, että kolmantena vuonna joka viides työskenteli suunnitte-lun parissa. Maisterivaiheessa 5. – 7. vuosikursseilla suunnitteluteh-tävissä toimii jo noin puolet vas-

taajista. Samaan tahtiin kasvaa myös muun toimistoja hallinnol-lisen työn osuus. Varttuneemmista teekkareista joka kolmas on näissä siisteissä sisätöissä.

Toimisto- ja hallinnolliset teh-tävät ovat myös ainoa tehtävä-tyyppi, jossa on havaittavissa mer-kittävä ero TTY:n ja Aallon opis-kelijoiden välillä. Otaniemeläisistä

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��


peräti 29 % ilmoitti sen pääasialli-seksi työtehtäväkseen, mutta her-vantalaisista vain 14 %.

Suunnittelu- ja työnjohtotyöt antoisimpiaTeekkarit arvioivat kesätyökoke-muksensa keskimäärin hyväksi (51 % vastaajista), jopa erinomaiseksi (22 %). Parhaat kokonaisarvosanat työkokemukselleen antoivat suun-nittelutehtävissä ja työnjohdossa työskennelleet. He kokivat työteh-tävien haastaneen heidän osaami-sensa hyvällä tavalla. Myönteisestä

kokemuksesta johtuen he olisivat myös innokkaimpia työskentele-mään saman työnantajan palve-luksessa myös jatkossa.

Suunnittelijat kokivat, että opinnoista oli heille eniten hyötyä työtehtävien hoidossa. Vastaavasti kaupallisissa ja markkinointitehtä-vissä sekä työmaa- ja maastotehtä-vissä olleet näkivät opintojen hyö-dyntäneen heitä vain vähän.

Hyvät kontaktit edistävät työllistymistäOpiskelijat hakevat kesätöitä suun-nitelmallisesti siten, että ne tuke-vat mahdollisimman hyvin hei-dän opintojaan. Opiskelijat aset-tavat kesätöitä hakiessaan etusi-jalle työnantajat, joissa on tarjolla omaa opintosuuntaa vastaavia töitä ja jotka he tuntevat entuudes-taan. Töitä haetaan yleensä useam-malta taholta työnantajaan yhtä ai-kaa, mutta tällöinkin oman alan yritykset ja mahdollisuus saada omaa työkokemusta vastaavia teh-täviä kiinnostavat. Vain 10 % vas-

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Olin aikaisemmin ollut samassa paikassa töissä

Hain töitä työkokemustani vastaavista tehtävistä

Hain töitä opintojeni suuntautumista vastaavista tehtävistä

Mikä tahansa oman alan yritys kelpasi

Mikä tahansa yritys kelpasi

Jokin muu, mikä

��

Aalto-yl iopisto

Tampereen teknil l inen yl iopisto

11,2%

1,4%

5,8%

3,6%

6,5%

1,4%

13,7%

6,1%

14,5%

13,4%

9,4%

4,7%

24,9%

19,5%

18,2%

24,6%

11,6%

20,9%

29,2%

43,7%

34,2%

32,2%

33,7%

51,4%

20,9%

29,2%

27,3%

26,1%

38,8%

21,6%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Opinnoistani oli työtehtävissähyötyä

Työtehtäviin annettiin ohjausta ()

Tehtävät haastoivat osaamiseni ()

Tehtäväni vaihtelivat kesänaikana ()

Sama työnantaja kiinnostaaminua tulevaisuudessa ()

Kokonaisarvosanaksikesätyökokemukselleni antaisin ()

1 2 3 4 5

Arvioi omasta näkökulmastasi: 1 = huonosti, 5 = erinomaisesti


taajista kohdistaisi hakunsa ”mi-hin tahansa yritykseen”.

Työnhaussa on aina useita vai-heita, mutta useimmiten siihen on sisältynyt ainakin puhelinsoitto tai haastattelu. Myös sähköposti on yleisesti käytössä työn haussa. Nettihakemuksetkin yleistyvät vauhdilla, nyt sellaisen oli tehnyt joka kolmas (35,4 %) kesätyötä saaneista.

Tehtävien vaativuuden kasvu kasvattaa tilipussiaYksityisen sektorin yritykset tarjo-sivat valtaosan (76 %) kesätyöpai-koista. Julkisen sektorin työnanta-jista kunnat ja kuntien liikelaitok-set (11 %) sekä valtio ja valtion lii-kelaitokset (5 %) olivat suurimmat työnantajat. Yliopistolla oli töissä noin 4 % ja yrittäjinä oli noin 1 % vastaajista.

Kirjallisen työsopimuksen solmi 87 % kesätyötekijöistä. osalla työsopimusta ei tehty, koska henkilöllä oli voimassa jo aiem-min solmittu työsopimus. Suul-lisen sopimuksen varassa oli 7 % kesätyöntekijöistä.

Kesätöistä maksettujen brut-topalkkojen mediaani oli 2 020 €/kk ja keskiarvo 2080 euroa vaihte-luvälin ollessa 1 270 eurosta kuu-kaudessa (5 % fraktiili) 2 870 eu-roon kuukaudessa (95 % fraktiili). Luonnollisesti palkkataso oli sitä korkeampi, mitä pidemmälle teek-kari oli opinnoissaan ehtinyt.

Parasta palkkaa maksettiin suunnittelutehtävissä (2 400 €/kk). Lähelle samaa tasoa ylsivät toi-mistoja hallintotehtävistä (2 200 €/kk) sekä työnjohtotehtävistä (2 150 €/kk) maksetut bruttopalkat. Alimmat mediaanipalkat olivat työmaa- ja maastotehtävissä (1 800 €/kk) sekä ehkä hieman yllättäen kaupallisissa ja markkinointitehtä-vissä (1 700 €/kk).

��

��

��

��

��

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� ��

��

��


Palkkatason kesätöissä mää-räytyy useimmiten työnantajan vakiokäytännön mukaan (63 %). Varsinkin työmailla palkkaa mak-setaan yritysten omien palkkajär-jestelmien mukaisesti. RILIn ja TEKin teekkaripalkkasuositusten mukaan palkkaa sai keskimäärin joka neljäs (26 %) kesätyöntekijä. Teekkaripalkkasuositusten mu-kaista palkkausta noudatettiin eri-tyisesti pääkaupunkiseudulla (35 %) ja suunnittelutehtävissä (39 %). Työtehtävien mukaan neu-voteltua palkkaa sai 18 % vastaa-jista. Palkka sovittiin yksilöllisesti yleisimmin suunnittelu- sekä toi-mistoja hallintotehtävissä.

Kesätyöläinen ahkeroi koko kesänNoin 43 % vastaajista ei ollut pitä-nyt kesän aikana lainkaan lomaa.

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

� ��

��

��

��

��

��

��

� ��

� ��

��

��

Lomaa pitäneistäkin suurin osa lo-maili vain viikon (23 % vastaajista) tai enintään kaksi (16 %).

Toisaalta liki puolet pystyi hoi-tamaan työt säännöllisen työajan puitteissa. Toisessa ääripäässä ovat säännöllisesti viikoittain ylitöitä tehneet, joita oli vastaajista liki 13 %.

Vastausten perusteella kesä-työntekijät eivät tee juurikaan mat-katöitä, sillä suuri osa vastaajista ei ollut saanut matkakorvauksia tai matkakorvaukset olivat hyvin pieniä.

Kesätöiden eväät tulevaisuuteen?Kesätyöt ovat erittäin hyödylli-siä sekä opiskelijalle että heidän työnantajilleen. Teekkarit itse ko-kivat, että kesätyöt paransivat en-nen kaikkea oman alan käytännön osaamista ja kehittivät yleisiä on-gelmanratkaisutaitoja sekä ihmis-

suhde- ja ryhmätyötaitoja. Myös tiedonhankintaan, ohjelmistojen ja muiden perustyökalujen käyt-töön, projektinhallintaan sekä ra-portointiin liittyvien valmiuksien kehittymistä arvostettiin.

Rakentamisen kansainvälisty-minen ei ainakaan toistaiseksi näy kesätyöntekijöiden arjessa, sillä vain 10 % ilmoitti työn mahdollis-taneen vieraan kielen taitojen ja 7 % kansainvälisen toiminnan osaa-misen kehittymisen.

Hyvät kokemukset sekä työn-antaja- että työntekijäpuolella poi-kivat usein jatkoa kesätöille. Ky-selyn mukaan joka toinen vuoden 2013 kesäteekkari jatkaa työsken-telyä syksyllä samalla työnantajalla joko osa-aikaisesti (33 %) tai ko-kopäiväisesti (17 %). Työskentely syksyllä jatkuin toisen työnantajan leivissä vajaat 10 % vastaajista. ■


Teksti ja kuvat: TEEmU VEHmASKOSKI, OLIVER HEINONEN

Opiskelijoita houkuteltava alalle läpi koko opintoajan

YLiOPiSTOJEn SiSäänOTOT murrOkSESSa

RIL on koko historiansa ajan kerännyt aikasarjoja yliopistojen sisäänotoista ja valmistuneista. Nyt käsillä on yksi sisäänottojen historian suurimmista muutoksista.

Tilastojen epäjatkuvuuksilta ei täysin vältytä.

RILin toimialamääritelmän mukaan ”rakennusinsinöö-riys” kattaa rakennus-, yhdys-

kunta- ja ympä-ristötekniikan ja kiinteistöalan ammattilaisuuden. Näihin termeihin täysin yhteenso-pivaa koulutus-ta on annettu kah-dessa yliopistossa, Tampereen Tek-nillisessä Yliopistossa TTY:llä ja Aalto-yliopistossa. Todellisuudessa myös Oulun yliopiston Konetek-niikan osastolla on voinut erikois-tua alaan maisterivaiheessa Raken-nesuunnittelun ja rakentamistek-nologian opintosuunnalla. Lisäksi ympäristö-, energia- ja talotek-niikan opintoja on voinut suorit-taa pienemmissä volyymeissa mai-nittujen kolmen yliopiston muissa koulutusohjelmissa sekä mm. Lap-peenrannan teknillisessä yli-opis-tossa. Viimeksi mainittuja RIL ei ole aktiivisesti tilastoinut, koska valtaosa valmistuneista suun-tau-tuu muille toimialoille.

Perinteisen rakentamisen nä-kökulmasta vuonna 2013 suurin ja kaunein on Tampereen teknil-lisen yliopiston Rakennusteknii-kan laitos. Se oli tämän vuoden yhteishaussa myös houkuttelevim-

millaan ikinä – ensisijaisia haki-joita oli 347 (viime vuonna 293), kun opiskelupaikkoja oli tar-jolla 106 (109). Samalla laitos oli koko yliopiston vetovoimaisin lai-tos hakijamäärällä mitattuna. Lai-tos kokoaa yh-teen ennen vuotta 2008 erillisinä laitoksina toi-mineet maa- ja pohjarakentei-den, rakennetekniikan sekä ra-kennustuotannon ja talouden lai-tokset. Näitä kaikkia sovelletaan sekä talo- että infrasekto-reille. Vuonna 2012 laitokselta valmistui 49 diplomi-insinööriä.

Aalto-yliopistossa tahti vaihtuiAalto-yliopisto aloitti syksyllä 2013 uusimuotoisen kandidaatti-koulutuksen, jonka seurauksena myös opiskelijoiden hakukohteet muuttuivat. RILin toimintalaajuu-desta eli rakennetusta ympäris-töstä kiinnostuneet nuoret hake-vat tästä lähtien opiskelupaikkaa Insinööritieteiden korkeakoulusta, jonka sisällä on kolme erillistä ha-kukohdetta eli pääainetta.

Perinteinen rakentaminen on yhdistetty konetekniikan ja sovel-letun mekaniikan kanssa kone- ja

rakennustekniikan pääaineeksi. Vuosi sitten rakennus- ja rakenne-tekniikkaa hyväksyttiin yhteisva-linnassa opiskelemaan 65 ja ko-netekniikkaa 130 henkilöä. Tänä vuonna kone- ja rakennustek-niik-kaa opiskelemaan hyväksyt-tiin yhteensä 160 henkilöä. Nuoria fukseja opastaa opiskelijaelämän syövereihin vaaleanpunaisesta haalaristaan tunnettu Koneinsi-nöörikilta KIK.

Ympäristö- ja yhdyskuntatek-niikalla on perinteisesti ymmär-retty liikenne- ja tietekniikkaa, vesi- ja ympäristötekniikkaa sekä georakentamista. Nyt uusi ener-gia- ja ympäristötekniikan pääaine yhdis-tää vesi- ja ympäristötek-niikan ja georakentamisen ener-giatekniikan ja geoinformatiikan kanssa. Yhteensä pääaineeseen hy-väksyttiin tänä vuonna 108 henki-löä. Fukseista huolta pitää yritys-ten ja RILin perinteisin yhteistyö-kumppani, satavuotias Rakennus-insinöörikilta IK.

Edellisestä irrotettu liikenne-tekniikka yhdistyy uudessa ra-kennetun ympäristön pääaineessa kiin-teistötalouteen ja maankäy-


tön suunnitteluun. Siihen opiske-lijoita hyväksyttiin tänä vuonna 55 henkilöä. Fuksirajapinnassa tou-huaa Maanmittarikilta MK.

Yhteisvalinnan hakukohteissa aloittaneiden täsmällisempi suun-tautuminen perinteisistä toimi-aloista rakentamiseen, konetek-niikkaan tai maanmittaukseen selviää vuonna 2016, kun opis-keli-joiden maisterivaiheen pääai-nevalinnat vahvistetaan. Samalla maisterivaiheen tulee heidän rin-nallaan aloittamaan toistaiseksi tuntemattoman suuruinen joukko muista oppilaitoksista, yliopis-toista ja maista tulevia kandidaat-titason tutkinnon suorittaneita opiskelijoita.

Koulutuskentän muutos vaatii alan aktiivisuuttaAalto-yliopiston muutos pakot-taa toimialan huolehtimaan ai-

van uudella tavalla tulevaisuuden osaajien valmistumisesta. Yhteis-haulla opintojen alkuun päässyt opiskelija voi kolme ensimmäistä vuottaan pohtia suuntautumis-taan varsin vapaasti. Alan on-kin nyt löydettävä ne argumentit, joilla lahjakkaimmat ja motivoi-tuneimmat saadaan rakennetun ympäristön toimialan pääaineisiin mais-terivaiheessa.

Yksi taso on tukea niitä yksit-täisiä opintosuuntia, jotka ovat lä-himpänä yrityksen omaa toimin-taa. Samalla on kuitenkin muis-tettava järjestelmällinen tuki alan koulutukselle kokonaisuutena. Il-man sitä minkäänlaisen alan kou-lutuksen jatkumista ei voi pitää yhdessäkään yliopistossa itsestään sel-vänä.

Myönteinen ja uskoa valava esi-merkki yhteistyöstä löytyy Ou-lun yliopistosta. Pohjois-Suomen

ra-kennusalan tarpeet uusille yli-opistotasolla koulutetuille ammat-tilaisille ovat olleet niin suuret, et-tei korvamerkittyjen resurssien tai oikeannimisen hallinnollisen lo-keron puute ole estänyt koulu-tusta järjestämästä. Rakennesuun-nittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnalta on viime vuosina valmistunut parhaimmillaan 20 diplomi-insinööriä vuodessa.

Kuin sattumalta Oulun jo tes-tattu järjestely on sama kuin Aal-lon kone- ja rakennustekniikan pääai-neessa. Tulevaisuudella on siis paljon annettavaa niin etelässä kuin pohjoisessa, ja alan on ol-tava herkällä korvalla valmis autta-maan koulutusta edelleen kehitet-täessä. Siinä välissä voimme iloita Tampereen Rakennustekniikan laitoksen erinomaisesta menestyk-sestä. ■

0

100

200

300

400

500

600

-90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13

Yhteisvalinnassa hyväksytyt osastottain ja valmistuneet yhteensä

OY/YAalto/Ktal, vuodesta 2013 RYMAalto/Y, vuodesta 2013 ENYTTY/RAalto/R, vuodesta 2013 KJRValmistuneet yhteensä DIValmistuneet yhteensä TkK

Tilastossa mukana - Aallossa vuoteen 2012 R, Y ja Ktal (vuodesta 2001) opiskelijat - Aallossa vuodesta 2013 koko insinööritieteiden korkeakoulu (KJR, ENY, RYM) - TTY:n rakennustekniikan opiskelijat - OY:n R-puoli sisäänotto vuoteen 1996 ja valmistuneet vuoteen 2001 - OY:n rakennesuunnittelusta ja rakentamisteknologiasta valmistuneet vsta 2006 - OY:n ympäristötekniikkaa opiskelevat vuodesta 2011


Tervetuloa syysliittokokoukseenSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin

sääntömääräinen syysliittokokous pidetään

torstaina 14.11.2013 alkaen klo 17.00

Helsingin Messukeskuksessa, Kongressisiiven sisäänkäynti

Messuaukio 1, sali 216

KOKOUKSEN OHjELmA

1. Avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Työjärjestyksen hyväksyminen 5. Kokouksen äänestysmenettelyn toteaminen 6. Hallituksen uusien jäsenten valinta vuosiksi 2014–2016. Valittavana on varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä 7. Tilintarkastajien valinta vuodelle 2014 8. Toimintasuunnitelma, talousarvio ja vuosimaksu vuodelle 2014 9. Evästyskeskustelu 10. Kokouksen päättäminen

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Hallitus


Vaalitoimikunnan ehdokasasettelu hallituksen vaaliin 14.11.2013

Ehdokas varapuheenjohtajaksi

Pekka Takki s. 1975 HelsinkiHelsingin Energia, KehityspäällikköEnergiatekniikkaTutkimus ja kehitys

Teemat:1. Energiatehokkuuden edistäminen niin uudis- kuin korjausrakentamisessa.2. Rakennusalan ja erityisesti talotek-niikka-alan arvostuksen lisääminen.3. Rakennusalan korkeakoulutasoisen koulutuksen lisääminen.

Ehdokkaat hallituksen jäseniksi

Keijo Haavikko s. 1963 HyvinkääGraniittirakennus Kallio Oy, ToimitusjohtajaPohja- ja maarakennus, sillanrakennusJohto ja hallinto, rakentaminen ja tuotanto

Vaali toimitetaan RILin syyskokouk sessa 14.11. Messukeskuksessa Helsingissä klo 17.00 alkaen.

Hanna Keskiaho s. 1979 OuluLemminkäinen Talo Oy, OuluHankintainsinööriTalonrakennusRakentaminen ja tuotanto

Teemat:1. Yhteistyön ylläpito ja lisääminen oppilaitosten kanssa.2. Yhteistyön ylläpito ja lisääminen infrarakentajiin.3. Yrittäjämäisyys kaikkeen tekemiseen.

Teemat:1. RIL-palveluita kaikille monipuolisesti asuinpaikkakuntaan katsomatta.2. Sitkeään ja johdonmukaista työtä, jotta rakennusalan uutiskynnyksen ylittäviä uutisia olisi myös positiivisina uutisina ja rakennusalan di-osaaminen saisi sille kuu-luvan arvostuksen. 3. Ei kärjistettyjä vastakkainasetteluja, vaan myös eri näkemyksillä samaan suuntaan.

Ossi-Matti Lahtinen s. 1983 EspooNCC Property Development Oy, HelsinkiProjekti-insinööriKiinteistöalaKiinteistökehitysRakentaminen, rakennuttajakonsultointi

Teemat:1. Alan työelämässä menestymistä tukevien valmiuksien ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen erityisesti alan nuorten osalta, kokeneempaa kaartia unohtamatta.2. Vahvempaa etiikkaa, vastuuta ja laatua, jotta rakennetun ympäristön toimialan arvostusta ja vetovoimaisuutta saadaan parannettua.3. RILin jäsenyyden kehittäminen niin, että nuori polvi kokee jäsenyyden hyödylli-senä ja mielekkäänä myös valmistumisen jälkeen.


Hallituksesta erovuorossa ovat■y Topi Tissari, varapuheenjohtaja,

Helsinki■y Mari Päätalo, Helsinki■y Jani Saarinen, Tuusula■y Susanne Vatanen, Helsinki

Hallituksessa jatkavat■y Risto Vahanen, Helsinki (pj)■y Harri Tanska (varapj)■y Mikko Hyytinen, Oulu■y Petri Laurikka, Tampere■y Jarmo Lempinen, Pieksämäki■y Katri Mehtonen, Helsinki■y Kyösti Oasmaa, Vantaa■y Matti-Pekka Rasilainen, Helsinki

Vaalitoimikunnan kokoonpano vuonna 2013 on seuraava: puheenjohtaja Mikko Leppä-nen ja jäsenet Matti Antikainen, Laila Hosia, Risto Keränen, Maija Krankka, Juhani Niva, Reima Ojala, Pekka Pulkkinen, Johanna Sahlstedt, Maija Jokela, Toimi Tar-kiainen ja Eero Timonen.

Atte Leppänen s. 1976 EspooFinnmap Consulting Oy, HelsinkiSektorijohtajaTalonrakennusJohto ja hallinto

Teemat:1. Rakennusalan ja erityisesti suunnittelun arvostuksen kehittäminen.2. Yhdessä tekeminen projekteissa osaoptimointien sijaan.3. Tutkimus- ja kehitystyö tulevaisuuden kilpailuetuna.

Teemat:1. Infrarakentamisen näkökulman laajentaminen.2. Rakennusalan näkyvyys ja imago - ala nuorille houkuttelevaksi.3. RIL jäsenille - toiminnan ohjaus jäsenten tarpeiden ja intressien mukaiseksi.

Elina Väistö s. 1981 EspooSito Oy, EspooOsastopäällikkö, liikenneTie-, katu- ja liikennetekniikka, infrarakentaminenJohto ja hallintoSuunnittelu

Teemat:1. Rakennusalan imago ylös, ei puhumalla vaan tekemällä.2. RIL tukemaan rakennusalan oppilaitoksia.3. RIL foorumiksi entistäkin tiiviimmälle yhteistyölle teollisuuden, suunnittelijoiden ja oppilaitosten välille.

Jussi Mattila s. 1966 TampereBetoniteollisuus ry, HelsinkiToimitusjohtajaRakennusmateriaali- ja tuoteteollisuusJohto ja hallinto

Ehdokkaat hallituksen jäseniksi


RIL-Palkinto 2013RIL-Palkinto 2013 julkistetaan Messukeskuksessa torstaina 14.11. alkaen klo 16.00 RILin ja Rakennuslehden yhteisen seminaarin päätteeksi.

Voittajan valitsee ja julkistaa tänä vuonna rehtori Tuula Teeri, Aalto yliopisto.

Loppukilpailussa ovat:

■■ Arctia Shipping, kelluva toimistora-kennus Katajanokalla

■■ Suomen luontokeskus Haltia■■ Tammerkosken pato ja patomuurit, Palatsinraitin kevyen liikenteen silta, Vapriikin rakennuksen perustusten vahvistaminen ja Frenckell’in pato-muurin uusiminen

RIL ja Rakennuslehti Kiinteistö 2013 -tapahtumassa: Käyttötarkoituksen muutokset – muutostappiosta uudistumiseen

Torstaina 14.11.2013, Messukeskus, Kiinteistö 2013 -tapahtuma, Sali 203 (kongressisiiven sisäänkäynti, Messuaukio 1)

Kahvit klo 13.30

Päivän juontajana toimii Teemu Vehmaskoski, RIL

OHjELmA14.00 Tilaisuuden avaus14.05 Vetävä juoni, avoin loppuratkaisu - menestyvä kaupunki kehittyy orgaanisesti Juha Kostiainen, johtaja, kaupunkikehitys ja yhteistyösuhteet, YIT Oyj14.40 Hennalan varuskunta aluekehityskohteena Toimialajohtaja, TkT Matti Kuronen, Lahti 14.55 Viranomainen muutoksen mahdollistajana Virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen, Helsinki 15.10 Asuntoja ja kulttuurikeitaita – käytännön haasteita uudistamisessa Kehitysjohtaja Tero Vanhanen, Hartela 15.25 Kunnantalosta palveluasuntoja Kunnanjohtaja Antti Jämsén, Miehikkälän kunta 15.35 Visioita huomisen kaupungista Partneri Juho Grönholm, ALA-arkkitehdit 16.10 RIL-Palkinto 2013 Voittajan julkistaa rehtori Tuula Teeri, Aalto-yliopisto 16.30 Tilaisuus päättyy 17.00 RILin syyskokous salissa 216 (Kongressisiiven sisäänkäynti, Messuaukio 1)

RIL-Glögit

RIL tarjoilee jälleen glögiä jäsenilleen ja

yhteistyökumppaneilleen perjantaina 13.12. klo 15.00–18.00

toimistollaan Töölönkatu 4, Helsinki.

Lämpimästi tervetuloa!


RIL-Run RILin juoksumestaruudet ratkaistiin jyväskylässä

RIL-Run 2013, ja samalla RIL:in ensimmäiset juoksumestaruuskilpailut, pidettiin Jyväskyläs sä Finlandia Marathonin yhteydessä 14.9. Sarjoina oli-vat miesten ja naisten maraton, puolimaraton ja 10 km. Aurinkoisessa säässä juoksukuntoaan lähti koettelemaan yhdeksän RILliläistä.

Voittajiksi selviytyivät:■y miesten maraton (42,2 km) Esko Jussila■y miesten polimaraton (21,1 km) Reijo Kouhia■y naisten puolimaraton (21,1 km) Mari Päätalo■y naisten 10 km Virpi Riekkinen.

Myös muut osallistujat ylittivät maaliviivan likimain tavoiteajoissa. Ko-vinta tulostasoa pidettiin yllä miesten puolimaratonilla, jossa Reijo Kou-hian voittotulos 1:33:42 oikeutti samalla Finlandiamarathonin ikäkausi-sarjan 6:teen sijaan. Voittajien nimet kaiverretaan Risto Kiviluoman RI-Lille lahjoittamaan kiertopalkinpokaaliin.

Juoksun jälkeen kokoonnuttiin illalliselle ja palkintojen jakoon. Palkin-topöydän tuotteet olivat lahjoittaneet Hartela Tapio Rantasen toimesta (miesten sarjat) ja Sweco Elina Samilan toimesta (naisten sarjat).

Onnea voittajille ja kaikille osallistujille! RIL-Runista on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne, joten ensi vuoden kilpailuun voi aloittaa harjoittelun jo tänään.

RIL-Golf RIL-Golf keräsi 70 pelaajaa nauttimaan syyskesän lämmöstä

RILin golfmestaruudet ratkot-tiin St Laurence Golfissa kauniissa säässä keskiviikkona 4.9.

Sarjan A mestaruuden sekä sa-malla scratchin vei Mika Savolai-nen. B-sarjan voitti Vesa Lehto-mäki ja RIL-Seniorien voitton otti Jyrki Uusitalo. Lähimmäs lippua löi Kari Lautso ja pisin draivi oli Janne Raitistolla.

Onnea voittajille, kiitos kaikille mukana olleille. Kuvassa kilpailun kärkeä.

Asianajotoimisto Reims & Co Oy on RILin

kumppani jäsenistön työsuhdejuridisessa

neuvonnassa. Lisätietoja extranetissä www.ril.fi.


Ehdota Vuoden silta 2014 tunnustuspalkinnon saajaRILin sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä hakee ehdotuksia Vuoden silta 2014 -kilpailuun. Vuoden silta -tunnustuspalkinnon jakamisella halutaan nostaa sillansuunnittelun ja -rakentamisen tasoa ja arvostusta maassamme.

Vuoden silta 2014 kilpailuun voi ehdottaa kaikkia siltoja, jotka ovat valmistuneet vuosina 2009…2013. Tämä vuonna ei ole erillistä teemaa.

Tunnustuspalkinto annetaan kohteelle, joka edustaa korkealuokkaista ja laadukasta suomalaista sillansuunnittelu- ja sillanrakennusosaamista sekä on kilpailuaikana merkittävästi edistänyt siltakulttuuria maassamme.

Tunnustuksen kohdetta valittaessa kiinnitetään erityisesti huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:■y esteettiset, ekologiset, tekniset ja taloudelliset ansiot ■y suunnittelun ja rakentamisen innovatiivisuus

Ehdotukset palkittaviksi kohteiksi tulee toimittaa 31.11.2013 mennessä■y sähköpostilla pdf-muodossa osoitteeseen [email protected] tai ■y CD:llä RILin toimistoon Töölönkatu 4, 00100 Helsinki. Ehdotuksen päälle tulee lisätä merkintä Sillat- ja Erikois-

rakenteet tekniikkaryhmä/Vuoden silta 2014

Ehdotuksessa tulee esittää siltakohteesta seuraavat asiat pdf-muodossa:■y vapaamuotoinen selostus, josta käy ilmi kohteen omistaja/rakennuttaja, urakoisija, suunnittelijat ■y perustelut ehdotukselle ■y pääpiirustus ja muita hanketta kuvaavia asiakirjoja valinnan mukaan sekä ■y valokuvia valmiista kohteesta (kuvista tulee näkyä siltapaikan viimeistely)

Vuoden silta tunnustuspalkinto julkistetaan 4.3.2014 INFRA 14 -tapahtuman yhteydessä Wanhassa satamassa.

Kuvaa ehdottamasi silta nyt heti! Kuvista tulee näkyä siltapaikan viimeistely.

Vuonna 2013 voittaja oli Crusellin silta. Kuva Juhana Torvinen.


Kalenteriin on koottu RILin ja alan tapahtumiaPäivä Tapahtuma Järjestäjä Paikka

05.11. XXXI PIRA-päivät PiRIL Tampere

13.-15.11 Julkisivu/Kiinteistö 2013 Suomen Messut Helsinki

14.11. Käyttötarkoituksen muutokset RIL/Rakennuslehti Helsinki

14.11. Syyskokous RIL Helsinki

14.11. RIL-Palkinto, julkistus RIL Helsinki

19.11. KIRA-Foorumi KIRA Helsinki, kutsuvierastilaisuus

28.11. Puupäivä Puuinfo Helsinki

13.12. RIL-glögit RIL Helsinki

2014

23.-24.01. Rakennuttajapäivät RAKLI Hämeenlinna

31.01. - 02.02. Rakentaminen ja sisustaminen Turun Messut Turku

04.02. Korjausrakentaminen 14 Helsingin Messut Helsinki

04.03. Infra 2014 Helsingin Messut Helsinki

04.03. Vuoden silta 2014 julkistaminen RIL Helsinki

28.-30.03. Pytinki 2014 Pytinki Oy Seinäjoki

11.07.-10.08. Asuntomessut Suomen Asuntomessut Jyväskylä

01.-03.10. Finnbuild Suomen Messut Helsinki

01.-03.10. Infra Expo Suomen Messut Helsinki

01.-03.10 Ympäristö ja yhdyskunta Suomen Messut Helsinki

04.11. Pirkanmaan rakennuspäivä PIRA Tampere


mikä on Green Building Council Finland?Kestävän rakennetun ympäristön puo-lesta toimiva yhdistys, joka toimii osana kansainvälistä World Green Building Council verkostoa. Toimintamuotoina on projektit, tilaisuudet, tiedotus ja teema-ryhmät, lisätietoja: www.figbc.fi. mihin asioihin haluaisit FiGBC:n toimitusjohtajana erityisesti vaikuttaa?Kokonaisvaltaiseen ja monialaiseen elin-kaariajatteluun rakennetun ympäristön kehittämisessä. mitkä asiat ovat teillä juuri nyt ajankohtaisia?”Rakennusten elinkaarimittarit” ovat testi-käytössä ja päivitetyt mittarit julkaistaan vuoden alussa kaikkien käyttöön. Olemme käynnistämässä ”Green Building Profes-sionals” -koulutusta yhdessä koulutusor-ganisaatioiden ja kansainvälisten kumppa-neidemme kanssa.

millaisia reittejä pitkin päädyit nykyiseen tehtävääsi?Julkisen puolen kautta konsultiksi ja sieltä yhdistystoimintaan.

mikä oli lapsuutesi toiveammatti? Balettitanssija.

mieleenpainuvin rakennus tai rakenne Suomessa? Lapsuuden maisemieni Olavinlinna. Entä maailmalla?Villa d’Esten kartanon puutarha lähellä Roomaa. 1500-luvulla tehdyssä vesipuu-tarhassa moninaiset vesielementit toi-mivat luonnollisella vedenpaineella ilman pumppuja; kannattaa käydä katsomassa!

jos saisit rakentaa mitä tahansa, mitä rakentaisit?Suomen kaupunkeihin maailman parhaan pyörätieverkoston.

Grillattavana GBC Finlandin toimitusjohtaja Heli Kotilainen

Grillissä

mottosi tai elämänohjeesi?Asia kerrallaan. mitä pistät mieluiten grilliin? Tuorejuustolla täytettyjä herkkusieniä fo-liokääröissä ja maissia. ■

ASIANTUNTIjA-AINEISTOA


Teksti: Tekn. tri Asko Sarja

Jännitettyjen betoniraudoitteiden vetykorroosiostaJyväskylän Kangasvuoren vesitornin äkillisen sortumisen pääsyyksi on todettu jänneraudoitteen vetykorroosio [Rakennustekniikka 1/2013]. Onnettomuustutkintaraportin kuvasta voi päätellä kyseessä olevan jänneteräslaatu Sigma Oval St 145/160, jota käytettiin mm. Saksassa vuosina 1960-luvulta vuoteen 1978 ja Suomessa 1970-luvun alusta vuoteen 1978. Tämä on kylmävalssattu, profiloitu jännetanko, jonka poikkileikkaus on ovaalin muotoinen. Litteän muotonsa ansiosta tämä raudoite voitiin kuljettaa ja säilyttää kiepillä, mikä teki siitä käytännöllisen raudoitevaihtoehdon.

Sigma Oval jänneterästen vetykorroosioSaksalaisen nykytiedon perusteella seuraavissa teräslaaduissa on yk-sittäisiä valmistuseriä, joilla on ve-tykorroosion aiheuttamana puut-teellinen pitkäaikaissäilyvyys:1. Neptun-jänneteräs St 145/160 ■y vuosien 1959–1964 tuotannon poik-

kileikkausmuoto pyöreä tai ovaa-li, voimakas vetykorroosiuovaara

2. Sigma-jänneteräs St 145/160, kylmämuokattu lanka■y poikkileikkausmuoto pyöreä tai

ovaali■y valmistuserät ennen vuotta 1965,

voimakas vetykorroosiovaara■y korvattu vuonna 1965 parannetulla

laadulla, jolla vetykorroosiovaara vain ovaalinmuotoisilla tangoilla

3. Itäsaksalainen Hennigsdor-fer Spannstahl St 140/160 (St 1420/1570)■y pyöreä tai ovaali poikkileikkaus-

muoto, valmistettu vuosina 1960 –1990

■y erityiskäsitelty laatu St 1700 N/mm2 on erityisen herkkä vetykorroosiolle. Laajoissa tutkimuksissa on sel-

vitetty kyseisentyyppisen vetykor-roosion ilmenemistä seuraavasti:

■y Edellä mainittujen jänneteräslaa-tujen joistakin valmistuseristä tul-leisiin jännetankoihin saattaa syn-tyä jännityksen alaisena vähitellen vuosikymmenien aikana etenevää vetykorroosiota, jota ei voida ha-vaita rakenteen ulkopuolelta.

■y Vetykorroosioherkkyys vaihtelee suuresti saman terälaadun eri val-mistuserien välillä.

■y Teräksen vetykorroosion alkuhal-keamia syntyy välittömästi jännit-tämisen jälkeen eli jo ennen jän-nekaapelin injektointia tai jännite-tyn elementin jännityksen päästöä.

■y Uusien teräshalkeamien syntymi-

Tämän artikkelin kirjoittaja oli hoita-massa VTT:n raudoitteiden hyväksyn-tää, testausta ja lausunnonantoa, joka myöhemmin tehtiin yhteistyössä Suo-men Betoniyhdistys ry:n käyttölupame-nettelyn kanssa. Sigma Oval 145/160 kuului hyväksynnän piiriin, kunnes Sak-sasta tuli aluksi tutkimustietoa tämän teräslaadun vetykorroosioherkkyydestä, ja sitten tieto käyttöluvan peruutta-misesta vuonna 1978. Tässä artikke-lissa referoin lyhyesti saksalaisia uu-simpia vetykorroosiota käsitteleviä ar-tikkeleita [1-3].


nen lakkaa jännekaapelin täydel-lisen alkalisella ja kloridivapaalla laastilla injektoinnin jälkeen.

■y Alkuhalkeamat kasvavat myös al-kalisessa ympäristössä.

■y Vetykorroosion eteneminen on erityisen nopeaa vaihtelevan jän-nityksen alaisena.

■y Jänneteräksen murtuma vetykor-roosion riittävän etenemisen jäl-keen on äkillinen ja tapahtuu pie-nen muodonmuutoksen tilassa. Saksassa on havaittu 1980- ja

1990-luvuilla yksittäisiä jännitys-halkeamakorroosiosta johtunei ta vaurioita rakenteissa, joissa on käytetty edellä lueteltuja teräs-laatuja, joiden valmistusajan-kohta osoittaa niiden kuuluvan edellä lueteltujen aikajaksojen valmistuseriin. Tällaisissa raken-teissa saattaa yksittäistapauksina olla edelleen ulkopuolelta havait-sematon murtumisriski. Yleistä murtumisvaaraa ei saksalaisten ar-vioiden ja tutkimusten mukaan ole odotettavissa.

Vanhan rakenteen jännityshalkeamakorroosion riskin testausJännityshalkeamakorroosion testa-usta varten on kehitetty magneet-tikenttämittaukseen perustuva ai-netta rikkomaton menetelmä ja laitteisto: ”Remanenzmagnetfeld-Verfahren” (kuva 1) [1, 2]. Mene-

telmää on käytetty Saksassa kah-den vuosikymmenen ajan jänne-terästen halkeamakorroosiovaa-ran tutkimiseen. Kohteina on ollut mm. parkkitalojen ja siltojen jän-nebetonilaattoja ja jännebetoni-palkkeja. Menetelmä on kehitetty myös laajojen pintojen skannauk-seen, joka voidaan tehdä myös ajo-radan pinnoitekerrosten läpi.

Erityisesti siltojen korroosio-murtuman riskin arviointia var-ten on laadittu ohjeet vuonna 2009 [3].

mahdollisia toimenpidetarpeita SuomessaJyväskylän vesitornin tyyppisten vesitornien korroosiohalkeama-riski on jo onnettomuustutkinta-lautakunnan raportissa ehdotettu tutkittaviksi. Tässä on tarpeen ot-taa huomioon edellä esitetty ulos-päin havaitsematon vetykorroosio.

Sikäli kuin on mahdollista löy-

Kuva 1. Jännityskorroosiohalkeamien magneettisen tutkimusmenetelmän periaate [2].

KIRJALLISUUTTA

1. Claus Flohrer, HOCHTIEF Construction AG, Mörfelden-Walldorf, Ausgewählte Fallbeispiele zur Untersuchung von Spannbeton. Fachtagung Bauwerksdiagnose - Vortrag 06.2. Walther, A. (2009), Schnelle zerstörungsfreie Ortung von Spannstahlrissen in Querspanngliedern von Spannbetonbrücken; Zielorientierte Bauwerksuntersuchungen mit neueren zerstörungsfreien Prüfverfahren; Bau und Wissen Wildegg, Schweiz).3. Univ.-Prof. Dr.-Ing. Reinhard Maurer, TU Dortmund, Neue Handlungsanweisung zur Gefährdung älterer Spannbe- tonbrücken durch Spannungsrisskorrosion. VSVI Seminar, Friedberg/Hessen, 26.

tää muita kohteita, joissa vetykor-roosiolle alttiita jänneteräksiä on käytetty, näiden korroosiohalkea-mat tulisi kartoittaa ja tulosten pe-rusteella arvioida murtumisriski.

Jänneterästen tutkimuksissa voitaisiin käyttää mm. edellä mai-nittua magneettista tutkimusme-netelmää. ■


Teksti: Tekn. tri Asko Sarja

infrastruktuurin elinkaarihallinta on vahva haaste rakennustekniikalleInfrastruktuuri (rakennukset, rakenteet ja tekniset verkostot) on keskeinen perusta asumisen, liiketoiminnan ja yhteiskunnan palveluiden toimivuudelle ja se muodostaa valtaosan, arviolta 70–80 % maamme kansallisomaisuudesta. Infrastruktuurin käytön ja ylläpidon osuus energiankulutuksesta on noin 40 % ja osuus päästöistä samaa suuruusluokkaa.

Lähtökohdat Kiinteistö- ja rakennusalalle inf-rastruktuurin elinkaarihallinta on haaste erityisesti sen pitkäjäntei-syyden takia (kuva 1). Pitkäjän-teisyys merkitsee teknisesti pitkää käyttöikää, mistä syntyy vaatimus sekä elinkaarilaadun eli käytettä-vyyden ja teknisen käyttöiän, elin-

kaaritalouden eli tuottojen ja elin-kaarikustannusten ja luonnonta-louden eli ekologisten vaikutus-ten hallinnalle. Tässä tehtävässä on tärkeä sovittaa yhteen luonnon, kestävän yhteiskunnan, omistajan ja käyttäjän vaatimukset.

Luonnon ja yhteiskunnan vaa-timukset määritellään kansain-

välisen ja kansallisen normituk-sen, standardoinnin, viranomais-ohjeiden ja viranomaisvalvonnan kautta (kuva 2). Käytännön raken-nuttamisen, rakennustekniikan ja arkkitehtuurin tehtäväksi tulee kohteen elinkaaren hallinta. Tähän sisältyy edellä lueteltujen vaati-musten puitteissa tapahtuva, omis-

Kuva 1. Elinkaariprosessin pää- ja osavaiheet ja ohjeelliset aikajänteet hankkeen toteutuksesta lähtien [Pekka Vuorinen, RT, 2012].


tajien ja käyttäjien tarpeet ja vaati-mukset suunnittelujakson aikana optimoidusti täyttävä investointi-suunnittelu ja investointipäätök-set sekä toteutettaviksi päätetty-jen kohteiden suunnittelu, raken-taminen, käyttö, ylläpito ja korjaus ja lopuksi käytön jälkeinen purku, uudelleenkäyttö ja kierrätys.

Elinkaarihallinnan toteutusElinkaariajattelun teknis-talou-dellista konkretisointia kutsutaan elinkaaritekniikaksi (kuva 3). Elin-kaaritekniikan avulla voidaan to-teuttaa sekä pitkäaikaisen käytettä-vyyden että taloudellisesti, sosiaa-lisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tavoitteita,

Product level

Building level

Framework level

prEN 16309 Assessment of Social Performance(WG5)

EN 15643-2 Framework for Environmental Performance (TG)

EN 15643-4 Framework for Economic Performance (WG4)

CEN/TR 15941

EN 15978 Assessment of Environmental Performance (WG1)

Assessment of Economic Performance (WG4)

Technical Characteristics Functionality

EN 15643-3 Framework for Social Performance (WG5)

EN 15804 Environmental Product Declarations (WG3)

EN 15643-1 Sustainability Assessment of Buildings -General Framework (TG)

(see Note below) (see Note below)

EN 15942 Comm. Form. B-to-B (WG3)

Life Cycle Costing (ISO 15686-5)

Framework for Assessment of Environmental Performance (ISO 21931-1)

EPD of Build. Products (ISO 21930)

CEN Standards on Energy Performance of Buildings Directive (EPBD)

Service Life Prediction (ISO 15686-2 ), Feedback from Practice (ISO 15686-7), Reference Service Life (ISO 15686-8 )

Service Life Planning –General Principles (ISO 15686-1 )

Note: At present, technical information relatedto some aspects of social and economicperformance are included under the provisions of EN 15804 to form part of EPD

joita yhteiseltä nimeltään kutsu-taan elinkaarilaaduksi. Tullakseen hyväksytyksi elinkaariperiaatteen tulee olla pitkällä aikavälillä raken-nushankkeeseen ryhtyvän omis-tajan ja käyttäjän kannalta hyöty/kustannussuhteeltaan edullinen.

Elinkaaritekniikan erityismenetelmät ja niiden käyttöElinkaaritekniikan toteutuksessa tarvittavien menetelmien tunte-mus on rakennusalan asiantun-tijoille välttämätön ammatilli-nen osaamisalue sekä uudisra-kentamisessa että ylläpito-, kor-jaus- ja muutosrakentamisessa. Tähän tarvitaan peruskoulutuksen ja käytännön antamien taitojen li-

Kuva 2. Kestävän rakennustekniikan CEN standardointi ja siihen liittyvät keskeiset ISO-standardit vuonna 2012 [Ari Ilomäki, RT, 2012].

säksi merkittävää oma-aloitteista opiskelua ja sitä tukevaa jatko- ja täydennyskoulutusta.

Keskeinen rakennusinsinöö-rin toimintatapa ja työkalu on in-tegroitu elinkaarisuunnittelu (kuva 4), jota sovelletaan elinkaaren kai-kissa vaiheissa.

Kansainvälisten ja kansallisten normien, standardien ja ohjeiden lisäksi tarvitaan erityismenetelmiä ja työkaluja, joita käytetään ku-vassa 4 kuvatuissa suunnitteluteh-tävissä [1, 2, 3, 4]:


. suunnitteluvaiheissa noudatetaan elinkaarisuunnittelun periaatteita ja menetelmiä (ks. luvut 3–4). Rakennuksen elinkaariprosessi jatkuu ylläpidolla ja käytöllä päätyen purkuun, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Kuva 2.3. Hankkeen vaiheet ja eri elinkaaritekniikkaan liittyviä ohjauskeinoja.

■y monitavoitteinen päätöksente-ko: QFD (Quality Function Dep-loiment) ja MADA (Multi-Attri-bute Decision Aid)■y kohteen investointisuunnittelus-sa arvo/kustannusanalyysinä ja optimointina■y kohteen energiataloussuunnit-telussa ja energiatehokkuuden elinkaarioptimoinnissa■y kohteen ja sen osien käyttöikäsuunnittelussa

■y elinkaaren luonnontaloussuun-nittelu ja luonnontalouslaskel-mat (ympäristöhaitat)

■y käyttöikäsuunnittelu ja -optimointi:■ymuuttujina rakennus-, huolto-, korjaus- ja uusimiskustannukset

Kuva 3. Rakennuksen elinkaariprosessin eri vaiheiden ohjauskeinot.

■y suunnittelu muuntojoustavuut-ta ja käyttötarkoituksen muutok-sia varten

■y suunnittelu uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten

■y energia- ja olosuhdesimuloinnit ja suunnittelu■y energiatehokkuuden optimointi elinkaaritalouden (rahatalous ja luonnontalous) kannalta

■y terveellisyyssuunnittelu lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun, il-manvaihtosuunnittelun ja mate-riaalivalintojen avulla

■y yleistetty rajatilasuunnittelu ja käyttöikämitoitus■y staattinen ja dynaaminen ■y säilyvyys ja käyttöikä■y vanhanaikaistuminen

■y ympäristöselosteet ja niiden käyttö■y laatuluokitukset ja sertifioinnit

■y elinkaarilaatu■y ympäristölaatu.

Elinkaarihallinnan käyttöönoton veturitElinkaaritekniikkaan perustuva elinkaarihallinta saadaan käyttöön suunnitellun tai rakennetun koh-teen osapuolien yhteistyöllä. Elin-kaariajattelun käyttö ei ole mikään erillinen tehtävä, vaan se sisälly-tetään kaikkiin elinkaariprosessin vaiheisiin. Erityisesti prosessin al-kuvaiheisiin eli suunnitteluun tar-vitaan lisäpanostuksia. Sen kus-tannukset ovat pieniä verrattuna huolellisen ja taitavan suunnitte-lun tuomaan kohteen käyttöar-von lisääntymiseen sekä käytön ja ylläpidon aikana tuleviin suuriin säästöihin.


Kuva 4. Elinkaarisuunnittelun sisältö, joihin tarvitaan erityismenetelmiä.

Taitavalla elinkaarihallinnalla saavutettavat hyödyt tulevat omis-tajalle ja käyttäjälle, minkä takia nimenomaan rakennushankkee-seen ryhtyvän intressinä on ve-turina ja koordinaattorina toimi-minen. Tämä on tilanne sekä uu-disrakentamisessa että muutos- ja korjausrakentamisessa.

Hankinta- ja toteutustapa saat-taa vaihdella, jolloin myös sopi-musosapuolien määrä ja vastuun laajuudet vaihtelevat. Tehokas to-teutustapa on elinkaarimalli, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä so-pii kohteen suunnittelusta, raken-tamisesta ja sopimusjakson ajan (yleensä 20–30 vuotta) ylläpidosta yhden palvelutuottajan kanssa. Tässä kohteen elinkaarioptimointi ja elinkaarihallinta ovat sekä ra-kennushankkeeseen ryhtyvän että palveluntuottajan ensisijaisena teknis-taloudellisena intressinä.

LisätietousElinkaaritekniikan kokonaisuus investointisuunnittelusta aina pur-kuun, uudelleenkäyttöön ja kierrä-tykseen, sekä tähän kuuluvat pro-sessit, menetelmät, toteutusohjeet ja sertifiointimenettelyt on esitetty kirjallisuusviitteessä yksilöidyssä, juuri viime kesänä ilmestyneessä

ohjeessa RIL 216-2013. Ohjeessa on myös eri asiakokonaisuuksiin liittyviä ajantasaisia lähdeviittauk-sia, joista löytyvät yksityiskohtaiset tiedot ja ohjeet mukaan lukien eri-tyisasioiden RIL-ohjeet. Viittauk-siin kuuluvat myös normit, stan-dardit ja sertifiointimenettelyt,

joi ta on viime vuosina jo ilmesty-nyt varsin laajasti. Sertifioinneista esitellään kokonaisvaltainen elin-kaarilaadun sertifikaatti (DGNB) ja ympäristölaatuun keskittyvät ser tifikaatit (LEED ja BREEAM).■

KIRJALLISUUTTA

1. RIL 216-2013 Rakennusten ja rakenteiden elinkaaren hallinta. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry., 2013. 238 s. [email protected] www.ril.fi 2. RIL 236-2006 Satamarakenteiden kunnonhallinta. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2006. 223 s.+ liite. [email protected] www.ril.fi3. Jutila A. & Sundquist H. (Editors), TKK-SRT-37 ETSI Project (Stage 1). Bridge Life Cycle Optimisation. February 2007. 165 p. ETSI Home Page: http://www.tkk.fi/Yksikot/Silta/Etsiwww2/.4. Lauri Salokangas (Editor): Bridge Life Cycle Optimisation. ETSI PROJECT (Stage 2). Helsinki University of Technology, Faculty of Engineering and Architecture, Department of Structural Engineering and Building Technology. Multiprint Oy, Espoo 2009. http://www.tkk.fi/Yksikot/Silta/Etsiwww2/. Multiprint Oy, Espoo 2009. ISBN 978-951-22-9827-3 (Printed), ISBN 978-951-22-9828-0 (PDF).


mallintaminen on laajasti käytössä SuomessaRakennustietosäätiö RTS:n ja Building SMART Finlandin ky-selyn vastausten perusteella Suo-messa tietomallintamista (BIM) hyödyntää jo 65 prosenttia vas-taajista. Kyselyn mukaan BIMin käyttö lisääntyy merkittävästi seu-raavien viiden vuoden aikana. Täl-löin 92 prosenttia arvioi käyttä-vänsä mallintamista.

Talonrakennussektori on ol-lut edelläkävijänä verrattuna infra-alaan. USA:ssa arvioidaan raken-nussektorin tietomallintamisen saavuttaneen jo lähes 50 % koko-naismarkkinoista. Tämä tarkoit-

taa, että kehittäjät, varhaiset käyt-töönottajat sekä varhainen enem-mistö ovat jo omaksuneet mal-lintamisen. Tietomallintamisen käyttö infrasektorilla USA:ssa on puolestaan hyvinkin alkuvai-heessa. Käytännössä vain kehittä-jät (14%) ovat ottaneet mallinta-misen käyttöön, mutta varhainen enemmistö on vasta harkitsemassa mallintamisen käyttöönottoa. (AU 2012). Suomessa tilanteen voidaan arvioida olevan samalla tasolla infrasektorilla. RTS:n ja Building Smartin kyselyn vastaajista vain 2 % ilmoitti toimialakseen maa- ja vesirakennusalan, joten kysely ei anna täyttä kuvaa infra-alan tilan-

teesta. Useiden tutkijoiden (mm. Wong ja Wong 2009 ja Khosrows-hahi 2012, 611) näkemys on, että Suomi on maailman johtava tieto-mallintamisen hyödyntäjämaa.

Tärkeintä BImin hyödyntämisessä ei ole tekniikka vaan yhteistyöMallit mahdollistavat hyvän yh-teistyön eri toimijoiden kanssa, se on koko mallintamisen hyödyntä-misen kulmakivi (Ashcraft 2008). Tietomallintamisen käyttöönotto on tapahtunut paljolti teknologia-lähtöisesti. 1990-luvun alussa 3D BIM-ohjelmat osoittivat välittö-mästi laajat mahdollisuudet kehit-tää projektin yksityiskohtia kom-

Mallintamista käytetään jo laajasti rakennusalalla. Tätä tukee Suomessa tehty tuore kysely. Käytön kasvun esteenä nähtiin se, ettei mallintaminen ulotu koko elinkaaren ajalle. Kyselyyn vastanneet vaativat toimenpiteitä BIMin käyttöönoton tehostamiseksi. Tilanne on sinänsä ristiriitainen, sillä mallintamisen käytön merkittävin hyöty on se, että BIM tehostaa yhteistyötä ja tiedon käyttöä koko hankkeen elinkaaren ajan. Jokin kuitenkin estää mallintamisen kaikkien hyötyjen käyttöönoton. Ovatko teknologia ja vanhat liiketoimintamallit törmäyskurssilla?

Teksti: Dipl.ins. Heikki Halttula

uusi teknologia (Bim) vs. vanhat liiketoimintamallit

Dipl.ins. Heikki Halttula on Vianova Systems Finland Oy:n toimitusjohtaja. Hän on myös RILin tietomallitoi-mikunnan puheenjohtaja


munikoimalla suunnittelijoiden näkemyksiä eri hankeosapuolille visualisoinnin avulla. 3D mallit auttavat vaihtoehtoisten suunni-telmien tutkimista visualisoimalla suunnitelmaehdotuksia hankkeen varhaisessa vaiheessa ja paranta-malla käsitystä tiloista sekä raken-nusten ja rakenteiden viimeistelyn esteettisyydestä. Mallipohjaisen työn tuloksena on 3D malli, joka sisältää elinkaaren aikaiset pro-jektitiedot. Tämä on yksityiskoh-tainen kuvaus projektista, sen toi-minnoista ja saavutettavista hyö-dyistä. BIM tukee yhteistyötä suo-sivia työympäristöjä. Omistaja saa mallista tarkan ymmärryksen pro-jektin luonteesta ja tarpeista. Pro-jektin suunnittelu, kehittäminen ja analysointi yhteistyönä ovat hel-pompia. Projektin rakentamisen hallinta sekä projektin hallinta sen käytön ja purun aikana on myös helpompaa yhteistyönä hyödyn-täen malleja. (Grilo & Jardim-Goncalves 2010).

Perinteiset sopimusmallit eivät kannusta yhteistyöhönMikäli yhteistyötä rajoitetaan tai sitä ei mahdollisteta sopimus-teitse, niin täysi hyöty mallintami-sesta jää saamatta. Vaikka BIM:n käyttöön liittyy merkittäviä hyö-tyjä, niin sen käyttöönottoon liit-tyy merkittäviä esteitä. Jos vas-tuukysymykset ovat olleet epäsel-viä, niin mallin vapaa käyttö pro-jektin eri vaiheissa on muuttunut vaikeaksi. Tämä estää mallintami-sesta saavutettavien parhaimpien hyötyjen käyttöönoton. (Ashcraft 2008). Tästä on käytännön esi-merkki: Suunnittelu tehdään hyö-dyntäen mallipohjaisia järjestel-miä ja ne luovutetaan tilaajalle pe-rinteisinä dokumentteina. Tilaaja antaa dokumentit edelleen ura-koitsijalle, joka tuottaa dokumen-

teista jälleen mallin omaa käyttö-tarkoitustaan varten. Suunnittelijaei voi antaa mallia eteenpäin ura-koitsijalle, sillä suunnittelija jou-tuisi kantamaan vastuun mallinmahdollisista virheistä.

Rakennusala ei ole kuuluisa yh-teistyöstä. Sopimuksissa on perin-teisesti hyvin tarkkaan rajattu eri organisaatioiden ja henkilöiden roolit, vastuut ja velvollisuudet. Yhteistyötä korostavat prosessit, kuten BIM erityisesti kannustavat kommunikoimaan, yhteiseen pää-töksentekoon ja keskinäiseen riip-puvuuteen, joka hämärtää toimi-joiden väliset rajat. Liiketoiminta-mallit eivät tue BIM teknologiasta saatavien hyötyjen käyttöönot-toa. BIM rikkoo myös perinteisiä vastuukysymyksiä. Suunnittelusta on perinteisesti ollut vastuussa yksi henkilö, mutta yhteistyö-hankkeissa, jossa mallia päivit-tävät useat henkilöt suunnittelua ei valvo tietty henkilö tai organi-saatio. Erityisesti USA:ssa, jossa suunnittelu on luvanvaraista tämä aiheuttaa ongelmia vastuukysy-myksissä. Yleensä BIM:stä puhu-taan hyvin teknologialähtöisesti. Aivan kuin pelkkä teknologia riit-täisi tuomaan kaikki hyödyt. Tär-keämpää olisi miettiä miten BIM muuttaa nykyisiä kaupallisia mal-leja. Sen sijaan, että BIM nähtäisiin vain teknologiana, tulisi sitä analy-soida projektin toteutustapana, jo-hon liittyy uusia riskejä, hyötyjä jariippuvuuksia. (Ashcraft 2008).

BIM Handbook toteaa myös johdannossaan, että mallintami-nen luo perustan uusille rakenta-misen mahdollisuuksille sekä suh-teiden ja roolien muutoksille pro-jektitiimeissä. Jos BIM otetaan käyttöön oikein, niin BIM mah-dollistaa yhtenäisemmän suun-nittelu- ja rakentamisprosessin, minkä tuloksena saadaan raken-

nusten parempi laatu edullisem-malla hinnalla ja lyhyemmällä projektin kestoajalla. (Eastman et al. 2011, 332).

Yhteistoimintaan kannustavat sopimusmallitValitettavasti uudet BIM:n edut mahdollistavat hankintatavat ei-vät ole vielä laajemmalti käytössä, mikä hankaloittaa BIM:n käy-töstä saatavien hyötyjen realisoi-tumista. Australialainen Allians-si-menetelmä on lupaava, sillä siinä riskit ja hyödyt jaetaan ta-san kaikkien osapuolien kesken. Vastaavasti USA:ssa on kehitetty IPD (Integrated Project Delivery) hankintatapa, joka huomioi tasa-puolisemmin kaikkien hankkee-seen osallistuvien edut ja velvolli-suudet. (Ashcraft 2008). Mallinta-misen paras hyöty on yhteistyön mahdollistaminen ja saman tiedon hyödyntäminen useassa käyttötar-koituksessa. Lean Construction ja BIM eivät ole riippuvaisia toisis-taan. Lean Construction käytän-töjä voidaan soveltaa ilman BIMä ja BIM voidaan ottaa käyttöön il-man Lean Contructionia. Tästä on lukuisia esimerkkejä viimeis-ten vuosikymmenten aikana. Kui-tenkin oletetaan, että täysi poten-tiaali rakennusprojektien paran-tamiseksi voidaan saavuttaa vain, jos niiden (Lean Construction & BIM) käyttöönotto on integroitu, kuten se on tehty IPD (Integrated Project Delivery) menetelmässä. (Sachs et al. 2009, 3). Samanlainen huomio on tehty AIA:n (Ameri-can Institute of Architects) doku-mentissa IPD:stä: “vaikka on mah-dollista toteuttaa IPD hanke ilman


mallintamista, niin on se tämän tutkimuksen suositus ja mielipide, että mallintaminen on olennaista IPD:n edellyttämän yhteistyön saavuttamiseksi”.

Standardit sopimusmallit ovat tarpeellisiaStandardisopimusasiakirjojen puu - te estää BIM:n käyttöönottoa. Standardisopimukset ovat tar-peellisia useasta eri syystä. Ne määrittelevät liiketoimintamal-lin tarjoten suositellun toimintata-van. Standardit sopimusasiakirjat tarjoa vat yksimielisen tavan, jolla riskit jaetaan, korvaukset määritel-lään, miten riidat ratkaistaan ja va-kuutukset hoidetaan. Räätälöidyt sopimukset, elleivät ne ole laadittu kokeneiden toimijoiden avulla, ovat usein epätasapainoisia ja jät-tävät huomiotta olennaisia asioita. Standardisopimukset vähentävät myös aikaa, joka tarvitaan roo-lien ja vastuiden määrittämiseen. (Ascraft 2008).

Suunnittelijat ovat avainasemassa BImin käytössäAshcraft on hyvin kiteyttänyt suunnittelijan kohtaamat haas-teet BIMin käyttöönoton edellä-kävijöinä. Suunnittelijat luovat tietomallin, jota rakentajat, yllä-pito-organisaatiot sekä muut han-keosapuolet voivat hyödyntää ja täydentää projektin aikana. Suun-nittelijoiden on tehtävä merkit-täviä investointeja sekä ohjel-miin, laitteisiin, koulutukseen sekä omien toimintaprosessiensa muut-tamiseen. Hyödyt, joita omistaja saa BIM:n käytöstä ovat ilmeisiä. Mallit mahdollistavat suunnitel-

mien optimoinnin, mallit vähen-tävät suunnitteluun ja rakentami-seen liittyviä virheitä, suunnittelun koordinointi eri suunnittelualo-jen kanssa on helpompaa ja tulee vähemmän reklamointeja. Omis-taja voi käyttää mallia kohteen yl-läpitojärjestelmänä ja myös käytön aikana. Urakoitsijat hyötyvät kun laatu paranee, kustannukset vä-henevät ja toimitusajat lyhenevät. Suunnittelijoille sen sijaan BIM:n taloudelliset hyödyt eivät ole niin ilmiselviä. Kunnollisesti käyttöön-otetut BIM-järjestelmät mahdol-listavat sen, että tieto on vain yh-dessä paikassa ja tieto on ristirii-daton. Saman tiedon käyttämi-nen uudelleen ilman konversioita ja siirtotöitä ja mahdollisuus tut-kia nopeasti eri suunnitteluvaihto-ehtoja parantaa tehokkuutta ja laa-tua. Jos suunnittelijalle ei ole va-rattu sopimuksessa osuutta koko hankkeen säästöistä, niin omistaja saa suurimman hyödyn. Kuiten-kin suunnittelijan on investoitava uuden järjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon. Mallintamisen käytön hyötyjen epätasainen ja-kautuminen on merkittävä käytän-nön este, sillä suunnittelijat ovat avainasemassa BIM:n käytössä. Suunnittelijoiden tulee uudistaa työtavat ja jos he eivät saa osuutta taloudellisesta hyödystä niin heillä on vähän kannustimia omaksua mallintamisen prosesseja. BIM:n käyttö saattaa sen sijaan lisätä suunnittelijan vastuita, joten suun-nittelijalla on merkittäviä syitä olla ottamatta BIM käyttöön.

BIm on myös tiedon varasto ylläpitoa vartenBIMin käyttö on lähtenyt liik-keelle suunnittelijoiden toimesta. Rakentajat voivat hyödyntää mal-leja laadun parantamisessa, tuo-tannonsuunnittelussa sekä auto-

maattisessa rakentamisessa. Tällai-sia hankkeita on jo ollut useita ja nämä ovat tuoneet mallintamisen edut myös ylläpitäjien ulottuville. Kaikki oleellinen suunnittelun ja rakentamisen aikana kertynyt tieto voidaan tallettaa tietomalliin. Mi-käli rakentamisen aikana kerätään vielä tarkka tieto toteutuneesta ra-kenteesta, niin ylläpitäjällä on var-sin hyvä lähtökohta suoriutua te-hokkaammin ylläpitotehtävästään. Avainasemassa on oikea ja tarkka tieto ylläpidettävästä kohteesta. Vain se tieto jolla on merkitystä yl-läpito-organisaatiolle, on siirret-tävä eteenpäin tietomallissa. Yllä-pitomallia voidaan käyttää huol-totoimenpiteiden suunnitteluun ja seurantaan sekä huolto- ja pelas-tushenkilökunnan koulutukseen. Merkittävä hyöty on jo se, että väl-tytään tarpeelta varastoida fyysi-sesti suuri määrä perinteisiä do-kumenttimappeja. Tarvittavan tie-don löytäminen tietomallista on myös äärettömän paljon helpom-paa kuin etsiminen dokumen-teista. Havainnot perustuvat Via-novan saamiin kokemuksiin käy-tännön hankkeissa.

BIm on merkittävä mahdollisuus edelläkävijöilleSuomi on edelläkävijä maailmassa BIMin hyödyntämisessä. Muut maat ottavat myös mallipohjaisia järjestelmiä käyttöön yhä parem-min tuloksin. Suomenkin on te-hostettava mallintamisen hyödyn-tämistä pitääkseen paikkansa maa-ilman huipulla. Parhaiten mallin-tamisen hyödyt saadaan käyttöön, mikäli hankintatapa suosii yhteis-työtä, kuten IPD ja Allianssimal-lit. Nämä ovat kuitenkin perus-muodossaan raskaita eivätkä hevin korvaa perinteisiä hankintamene-telmiä varsinkaan pienemmissä hankkeissa, joita hankkeet val-


taosiltaan ovat Suomessa. Tästä syystä mallintamisen esteitä on poistettava perinteisissä hankinta-menetelmissä. Tämä onnistuu luo-malla standardisopimuksia, joissamäärittelemällä tarkasti toimijoi-den vastuut. Oleellista on mah-dollistaa mallin siirto eri toimijoi-den välillä ja elinkaaren vaiheesta toiseen standardi tiedonsiirtoku-vausta hyödyntäen. Prosessit on myös hiottava perinteisistä doku-menttipohjaisista hyödyntämään mallintamisen edut. Prosessin ke-hittämiseen antaa Lean menetel-mät erinomaisen avun. Ilokseni

Lähteet:

Ashcraft, H. (2008). “Building Information Modeling: A Framework for Collaboration.” Construction Lawyer, 28 (3) 1-14.

Eastman, C., Teicholz, P., Sacks, R. and Liston, K. (2011-04-14). “BIM Handbook: A Guide to Building Information Modeling for Owners, Managers, Designers, Engineers and Contractors”. Wiley. Kindle Edition. Kindle Locations 332, 338-34.

Grilo, A. ja Jardim-Goncalves R. (2010) “Value proposition on interoperability of BIM and collaborative working environments.” Automation in Construction, 19 (2010) 522–530.

Khosrowshahi, F. ja Arayici, Y. (2012) ” Roadmap for implementation of BIM in the UK construction industry.” Engineering, Construction and Architectural Management, 19 (6) 610-635.

Sacks, R., Koskela, L., Dave, B. ja Owen, R. (2009) ” The Interaction of Lean and Building Information Modeling in Construction.” Journal of Construction Engineering and Management, 11 (2009) 3.

Wong, A., Wong F. ja Nadeem A. (2009) “Comparative roles of major stakeholders for the implementation of BIM in various countries”.

Finnish BIM Survey 2013. Kysely tehtiin huhtikuussa 2013. Kyselyn toteuttivat Rakennustietosäätiö RTS ja Suomen buildingSMART yhteistyössä RIBA Enterprises Ltd:n kanssa.

Lance P. (2012). Autodesk University esitelmä ”Applied VDC and VR Models, Methods, and Processes for Civil Infrastructure Projects”. 27-29.11.2012. Las Vegas, NV.

olen huomannut, että tällaisia ke-hityshankkeita on useita käynnissä Suomessa. RYM Oy luo tiedonsiir-torajapintoja, mallinnusohjeita ja sopimusmalleja kehityshankkeis-saan. Yleiset tietomallivaatimukset on julkaistu. Aalto yliopisto, Ou-lun yliopisto ja Tampereen tekni-nen yliopisto ovat panostamassa BIM-koulutukseen. Lean mene-telmiä ollaan soveltamassa suo-malaisiin hankkeisiin sekä Aalto-yliopiston että Oulun yliopiston kehittämishankkeissa. Ne yrityk-set pärjäävät parhaiten kilpailussa, jotka kehittävät toimintaansa

asiak kaan saaman lisäarvon mak-simoinnin suuntaan, ja välttyvät houkutuksilta saavuttaa lisää lii-kevaihtoa osaoptimoimalla omaa etua hankkeen kokonaisedun vas-taisesti. Nämä edelläkävijäyhtiöt hyödyntävät jo mallintamisen ja Leanin tuomia mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämi-seen. ■


riLin tietomallitoimikunta

RILin Tietomallitoimikun-nan tavoitteena on lisätä tie-tämystä infra- ja talonraken-

nusalan tietomallinnuksesta, sen hyödyistä ja riskeistä sekä edistää tietomallien käyttöä projekteissa sekä ylläpidossa koko elinkaaren ajan. Tavoitteena on, että mallin-taminen on jatkossa luonteva osa kaikkea alan suunnittelua, rakenta-mista, käyttöä ja ylläpitoa.

Toimikunta perustettiin vuon na 2009 jatkamaan RILissä aiem min toimineen tietotekniik-kajaoksen toimintaa. Tietotekniik-kajaos tuli alkuperäisessä tarkoi-tuksessaan tarpeettomaksi, sillä tietotekniikka on tänä päivänä it-sestään selvä osa kaikkea toimintaa eikä sinänsä ole tarvetta enää erik-seen avittaa sen käyttöä.

Tietomallitoimikunta on tar-koitettu kaikille talonrakentami-sen ja infran tietomallintamisesta kiinnostuneille. Toimikunnassa on tällä hetkellä noin 30 jäsentä, joista useat ovat tietomallintamisen vah-voja osaajia.

RIL tietomallitoimikuntaan toi-votaan jäseniksi edustajia katta-vasti alan yksityisistä ja julkisista organisaatioista. Tällä hetkellä kai-paamme lisää edustajia rakennut-

tajien, urakoitsijoiden ja tilaajien eri organisaatioista. Jäseneksi voi päästä ilmoittamalla halukkuu-destaan toimikunnan puheenjoh-tajalle tai sihteerille. Hakemus kä-sitellään seuraavassa toimikunnan kokouksessa.

RIL tietomallitoimikunnan ko-tisivuille (http://www.ril.fi/fi/alan-kehittaminen/tietomallinnus/) on koottu perustiedot tietomallin-nuksesta. Lisäksi kotisivuilta on linkit tärkeimpien rakennusalan tietomalleihin liittyvien organisaa-tioiden kotisivuille, joiden kautta pääsee jo varsin syvälle tietomal-linnuksen ytimeen.

Kotisivut on tarkoitettu hel-poksi lähestymistavaksi tietomal-

Teksti: Dipl.ins. Heikki Halttula Kirjoittaja on RILin tietomallitoimikunnan puheenjohtaja

Haluatko mukaan toimintaan?


litekniikkaan. Tavoitteena on pal-vella tietolähteenä rakennusalan toimijoita, joilla on perustiedot tietotekniikasta. Tiedotamme tie-tomallinnuksesta ja sen eduista yrityskäynneillä, omilla seminaa-reilla ja osallistumalla alan ylei-siin seminaareihin. RIL tietomal-litoimikunnan kokouksissa käsi-tellään laajasti tietomallinnuksen periaatteita ja strategioita siitä mil-laista tietomallitekniikkaa ja miten sitä alalla tulisi soveltaa. Keskuste-lut alan eri asiantuntijoiden kesken lisäävät jo sinänsä tietämystä ja yh-tenäistävät alan käytäntöjä.

kia myös hankkeen rakennetta-vuutta ja löytää päällekkäisyydet tiettynä ajanhetkenä.

Merkittävin säästöpotentiaali löytyy kuitenkin itse rakentamis-prosessin tehokkuuden paranta-misessa. Viimeisimmässä RIL tie-tomallitoimikunnan seminaarissa hyödyt nostettiin vahvasti esiin. Aiemmissa seminaareissa on nos-tettu esiin muun muassa Lean-me-netelmät ja niiden mahdollistama prosessien tehostaminen. Haas-teina mallintamisen käytössä on edelleen vakiintumattomat arkis-tointi- ja hankintakäytännöt.

Tällä hetkellä tietomallinnuk-sen saralla tapahtuu paljon ke-hitystyötä. RYM Oy:n FINBIM-hankkeessa laaditaan infra-alalle Inframodel3-tiedonsiirtoformaat-tia mallimuotoisen tiedon siir-toon, annetaan ohjeita itse mal-lintamistyöhön sekä kehitetään hankintamenetelmiä.

Lisäksi Suomen ensimmäiset COBIM-hankkeessa laaditut kan-salliset tietomallivaatimukset on julkistettu. Rakentamisen ja kiin-

teistön ylläpidon lisäksi Suomen ensimmäiset kansalliset tietomal-livaatimukset koskevat nyt myös projektin hallintaa ja energia-analyysejä. Tietomallivaatimus-ten tavoitteena on yhdenmukais-taa ja vakinaistaa rakentamisen toimintatapoja.

Mielestäni alalle on muodostu-nut toimiva ekosysteemi mallin-tamisen taitavia suunnittelijoita, rakentajia, ylläpitäjiä ja tilaajia. Tämä mahdollistaa alan nopean siirtymisen laajamittaiseen mal-lien hyödyntämiseen ja sitä kautta tehokkaampaan, edullisempaan ja laadullisesti parempaan rakenta-miseen. ■

Mallintamisen hyödyt ovat il-meisiä. Jos hankkeiden lähtötie-dot toimitetaan alalla yhdessä so-vituissa formaateissa, voidaan ai-neiston muokkauksesta ja tiedon uudelleen tuottamisesta aiheutu-via kustannuksia vähentää merkit-tävästi. Toinen merkittävä mallin-nuksen tuoma hyöty saavutetaan, kun suunnitteluvirheet ja eri tek-niikkalajien törmäykset löydetään ja korjataan ennen rakentamista. Tällöin hanke suunnitellaan mal-lipohjaisesti ja samaan malliin yh-distetään kaikki tekniikkalajit. Yh-distelmämallista voidaan löytää päällekkäisyydet ohjelman avulla. Mikäli hankkeen eri osille on kiin-nitetty aikataulu, niin voidaan tut-


Viimeinen silaus

Isänpäivä ja joulu lähestyvät. Lahjapaniikin iskiessä tarjoaa yksilöiden ja yhteiskunnan kimuranteista suhteista ammentava kaunokirjallisuus oivan ratkaisun. Ja kun hankkii teokset sähköisessä muodossa, saa lahjan antaja ansaitusti edelläkävijän maineen. Rakennustekniikka

kokosi listan rakentamisaiheisista satiireista helpottamaan syksyn valintoja. PS. Myös tehokkaalla sähkö- tai polttomoottorilla varustetut koneet ja laitteet ovat aina

nappivalinta.

Hannu Raittila: Atlantis. WSOY 2003. 344 s.Atlantiksen tapahtumapaikkana on veden alle uponnut suomalai-nen kylä, jossa on aikanaan asu-nut tekniikkaa vailla eläneiden vanhauskoisten ortodoksien yh-teisö. Noussut vesi on säilönyt tä-män kansatieteellisen erikoisuu-den kuuden metrin syvyyteen.

Paikalle saapuu liikemies Saa-rilahti, jonka tuotteita ovat maail-man myydyimmät tietokonepelit. It-miljonäärimme ihailee valistus-aikaa, hyödyn ja järjen aikakautta ja haluaa tehdä virtuaalibisneksen sijasta vaihteeksi jotain todellista. Hän aikoo rakentaa kylän paikalle teemapuiston, johon hän suunnit-telee Suomen aikakausista kerto-vaa esityssarjaa.

Tuomas Vimma: Raksa. Gummerus 2011. 437 s.Raksan päähenkilö Sami on noin kolmevitonen opiskelunsa kesken jättänyt rakennusinsinööri, joka toiminut työnjohtotehtävissä pie-nessä rakennusfirmassa. Firma lähtee alta, eikä uutta työtä ole-kaan niin vain otettavissa. Sitten kuin ihmeen kautta hänelle avau-tuu projektinvetäjän pesti hie-nossa helsinkiläisessä Hyperborea Constructions -nimisessä firmassa, jonka omistajan tytär Danika Stenhammar johtaa käytännön toimia. Firman toimintaperiaat-

teet ja -tavat ovat täysin armo-tonta työntekijöiden piiskaamista. Esimerkiksi projektipäälliköiltä edellytetään 24/7-sitoutumista ja tavoitettavuutta.

Tuomas Vimma: Ruutukymppi. Gummerus 2013. 348 s.Ruutukymppi on jatkoa Raksalle. Hyperborea on kasvanut, ja pro-jektipäällikkö Sami alkaa olla kyl-lästynyt lähes ympärivuorokau-tiseen työntekoon. Viimeinen pi-sara on sankariarkkitehti Van Der Dick, kilpakosija, joka ilmaantuu kuvioihin ja hurmaa Samin po-mon Danikan. Kun Danikaa ei kiinnostaa muu kuin sankariarkki-tehdin ehtymätön etevyys ja luon-nonkiharat kutrit, Sami päättää tehdä irtioton.

Antti Hyry: Uuni. Otava 2009. 400 s. Finlandia-palkinnon voittaja 2009.Meren rannalla mies on rakenta-nut taloa jo kauan. Nyt pitäisi läm-mitystä ja leipien paistamista var-ten muurata uuni.

“Hän rupesi muistelemaan mallia, uunia Hökän pirtissä. Uuni oli sisältä melkein metrin korkui-nen, holvattu tiilistä, peränurkissa liekeille lähdöt. Kun kanavat tu-levat uunin päällypuolella eteen ja sivuja alas ja alhaalla käänty-vät takaseinää kohti ja siellä ta-kana uunin keskellä yhtyvät ja ka-nava nousee ylös ja keskellä uunin

päällä tulee eteen ja piippuun, joka lähtee uunin otsalta ylös vesikattoa kohti.”

Tulee kesä. Vaikka uuni valmis-tuu, rakentaminen jatkuu.

mikael Niemi: Veden viemää. Suom. jaana Nikula. Like 2013. 298 s.Pohjois-Ruotsissa lähellä Norjan rajaa Luulajajoessa on tuhka tihe-ässä vesivoimaloita, joiden padot vangitsevat mahtavia vesimassoja. Kiivaan runsassateisen syksyn jäl-keen tapahtuu jotain, minkä ei pi-tänyt koskaan olla mahdollista: pa-dot murtuvat, ja kuin tyhjästä nou-see tsunami. Kustantaja lupaa ”Po-pulaarimusiikkia Vittulajänkältä” kirjoittajan tuoreessa romaanissa ”selviytyjiä, uhreja, rakkautta ja raakuutta”.

Jutut koonnut Helena Soimakallio.

Rakennustekniikan loppuvuoden lahjavinkit


RAKENNUSTARVIKE- jA LIIKEHAKEmISTO

+358 10 8322 200

SATAMIEN, VESITEIDEN JA AVO-MERIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUA

Skol ry:n jäsen

Olemme erikoistuneet laadukkaiden betonielementtien valmistukseen ja nopeaan toimitukseen työmaille.

Kosken Betonielementti OyTuruntie 107, 31500 KOSKI TLp. 050 5696 341www.koskenbetonielementti.fi

SFS-Inspecta Oy sertifiointi SFS

Maankäytön ja rakentamisen suunnittelua -menestyksellä. www.a3.fi

VIANOVA.FI

Uusimmat ohjeet

RIL 77-2013 Maahan ja veteen

asennettavat kestomuoviputket

RIL 216-2013 Rakenteiden ja rakennusten

elinkaaren halinta

RIL 248-2013 NR-kattorakenteen

jäykistyksen suunnittelu ja toteuttaminen

RIL 261-2013 Routasuojaus

– rakennukset ja infrarakenteet

Lisätietoja: www.ril.fi/kirjakauppa

010 19 19 19 Vakuutuksen myöntää Vakuutusyhtiö Kaleva

Ota nyt lapsellesi tapaturma-vakuutus, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa paitsi vapaa-ajan, myös kaikki urheilulajit 18 ikävuoteen saakka. Erillisiä lajikohtaisia lisenssivakuutuksia et siis tarvitse. Kuulostaa aika kivalta, vai mitä?

Katso kuinka saat lapsen tapa-turmavakuutuksen tällä hinnalla.

Järjestösi

neuvottelema

jäsenetu!

Rakennustekniikka 3/2013

Documents

Transcript of Rakennustekniikka 3/2013