1

1/2013 HELMIKUU

Rajan säästöt vaikuttavat opistoupseerien urakehitykseen

Rajalla isojamuutoksia s. 24

2

1/2013 HELMIKUU

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti,Member of the European Military

Press Association

Taitto: Simo Nummi 040 532 5815simo.nummi@mainosnummi.inet.fi

Painotalo Painorauma Oy

TOIMITUS:Laivastokatu 1 b00160 HELSINKI

PÄÄTOIMITTAJA:Antti KymäläinenPuh. 040 828 2758antti.kymalainen@kolumbus.fi

TOIMITUSSIHTEERI:Samuli VahteristoPuh. 050 561 1455samuli.vahteristo@pp1.inet.fi

VAKITUISET AVUSTAJAT:Jukka MäkinenPuh. 050 594 4613jukka.makinen@paallystoliitto.fiArto PenttinenPuh. 050 443 1409arto.penttinen@paallystoliitto.fiJuha SusiPuh. 050 545 0269juha.susi@paallystoliitto.fiMatti VihurilaPuh. 040 518 6672matti.vihurila@hotmail.fi

OSOITTEENMUUTOKSET:04030-19290toimisto@paallystoliitto.fi

MAINOSMYYNTI:Etelä-Suomen Lehtipalvelut KyKäpytie 4 I, 13720 PAROLAOlavi Waljakka 040 7465 340olavi.waljakka@pp.inet.fi

SUOMEN ALIUPSEERIVUOSINA 1930-44,ASEMIES V.1945,SAULI VV.1946-53,ALIUPSEERI VV.1954-74,TOIMIUPSEERI VV. 1974-89.

PÄÄLLYSTÖLIITONÄÄNENKANNATTAJA83. vuosikertailmestyy 6 kertaa vuodessa.ISBN 0788-8554

Seuraavaan numeroon tarkoi-tetut jutut tulee olla toimituk-sessa viimeistään 2.4. Lehti on lukijoilla 17.4.

EUROMIL

SIS

ÄLT

ÖV A K I O PA L S T A T

S

AN

AN

SÄ

ILÄ

PÄ

ÄLU

OTT

AM

US

MIE

HE

T

JÄ

RJE

STÖ

PÄÄ

LLIK

KÖ

R

AJA

LIIK

UN

TA

PÄ

ÄLL

YS

TÖN

NA

ISE

T

E

VP

PÄ

ÄLL

YS

TÖ B

RIE

FLY

S

VE

NS

K R

ES

UM

É

7 8 16 24 44 50 51 55 55

418 20242832343840424648

Tiukka edunvalvontavuosi edessä

Perheet tiedottamisen kohteina

Päällystöyhdistykset kaipaavat liiton tukea

Rajavartiolaitoksen voimavarastrategia hahmottuu

Rajan merellinen koulutus siirtyy Porkkalaan

Puolustuksen rahoituspäätös siirtyy

Millogin henkilöstöllä ei syytä huoleen

Opistoupseereita palkittiin

Kaartin soittokunta muutti Finlandia-talooon

Mentorina Afganistanissa

Huollon jatkokurssi päätökseen

Kenestä Päällystölehden Vuoden kuvaaja ?

Päällystölehdessä ovat esillä mm. Raja- ja merivartiokoulu, Kaartin soittokunta, ja lisäksi tutustutaan mentorin työhön Afganistanissa.

KRIHA-palkkaus s. 13

Laivastokatu 1 b, 00160 HELSINKI • www.paallystoliitto.fi • toimisto@paallystoliitto.fi • Vaihde 04030-19290 • Faksi 09-726 2299 Toimisto avoinna 8.30–11.30, 12.00-16.00, kesä–elokuu klo 15.30:een • s-posti: etunimi.sukunimi@paallystoliitto.fiPuheenjohtaja Ari Pakarinen 04030-19291, 050 355 7289. Järjestöpäällikkö Arto Penttinen 04030-19292, 050 443 1409. Järjestösihteeri (lomat ja osoitteenmuutokset, ma-pe) Annukka Kiviranta 04030-19290, Järjestösihteeri Sanna Karell 040 301 9297.Pääluottamusmiehet Sakari Vuorenmaa 04030-19294, 0299 500 783 Marko Jalkanen 04030-19295, 0299 500 798, Mika Ala-Hiiro 04030-19296, 040 5094 973. HUOM! Tekstiviestit eivät toimi 04030-alkuisissa numeroissa.LAKIASIAINNEUVONTA: Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 e-mail: aatsto@lindell.inet.fi

PÄÄLLYSTÖLIITTO RY.

PÄ

ÄK

IRJ

OIT

US

Henkilöstösuunnittelun suuntaviivoja ei ole kaikilta osin noudatettu

Puolustusvoimauudistus hallitsee Päällystöliiton ja sen jäsenten alkanutta toimintavuotta. Päällystöliitto on tu-kenut puolustusvoimia uudistuksen valmistelussa. Lii-tossa ymmärretään uudistuksen tarpeellisuus talouden

näkökulmasta, mutta liitto ei missään tilanteessa hyväksy jäsen-temme eriarvoista kohtelua muutoksen suunnittelussa. Rajavar-tiolaitoksen voimavarastrategian vaikutus jäseniimme joudutaan myös puntaroimaan tarkasti tulevaisuudessa. Opistoupseerien vaativimmat tehtävät ovat vaaravyöhykkeessä myös rajalla. Yksikään jäsen ei voi olla huomaamatta meneillään olevaa Puo-lustusvoimauudistuksen vaihetta eikä etenkään henkilöstösuun-nittelua. Suunnittelun tämän vaiheen tulokset ovat päässeet osin yllättämään. Kaikkia Pääesikunnan linjaamia suunnittelun peri-aatteita ei ole noudatettu. Henkilöstösuunnittelun osalta ollaan tilanteessa, jossa vakuutte-lut hyvän työantajan toimintatapamallien noudattamisesta eivät aina realisoidu suunnittelu- ja yhteistoimintatilaisuuksissa. Työ-antajan toimenpitein parhaillaan tapahtuvaa henkilöstökokoon-panon muuttamista on vaikea seurata, ja muutosten perusteet jäävät henkilöstöedustajilta pimentoon. Henkilöstön edustajat yhteistoimintaelimissä, luottamusmiesor-ganisaatiossa ja valmisteluun liittyvissä hanketyöryhmissä ovat kamppailleet ja kamppailevat edelleen saadakseen tietoa jäse-niin kohdistuvien päätösten perusteluista. Erityisen haluton työn-antaja on kutsumaan koolle paikallisia ja alueellisia työryhmiä ja käsittelemään niissä muutosten perusteita. Aito yhteistoiminta, yhteistoimintamenettely ja henkilöstön osaamisen hyödyntämi-nen suunnittelutyössä eivät toteudu paikallis- ja aluetasolla. Täl-laisen toiminnan erityisenä vaarana on se, että opistoupseerien tehtävien siirtäminen henkilöstöryhmältä toiselle tulee aiheutta-maan tehtävien haku- ja täyttämisprosessiin yllättäviä ja ei hy-väksyttäviä tilanteita.

Opistoupseeritehtävät ovat paikoin olleet johdonmukaisesti jon-kinlainen tehtäväpankki, josta on ollut hyvä rakentaa muille hen-kilöstöryhmille vaativia tehtäviä. Lisäksi on vaikuttanut vahvasti siltä, että suunnittelua on tehty pitkälle 2020-luvulle vähenevän opistoupseerien lukumäärän perusteella. Samalla on räikeästi sivuutettu henkilöstösuunnittelun periaatteina olleet osaamisen varmistaminen ja tehtävien säilyttäminen niiden nykyisillä tehtä-vänhoitajilla ja henkilöstöryhmillä. Kokeneita jäseniä on sysätty toisarvoisiin tehtäviin ja tarjottu eläkkeelle siirtymistä tukitoime-na. Päällystöliitto ei tue tällaista menettelyä.Prosessissa näyttää unohtuvan opistoupseeriston osaamisen kehittyminen lähihistorian aikana koulutuksen ja työssä oppi-misen kautta niin poikkeus- kuin normaaliolojen tehtävissä. On kuitenkin syytä muistaa, että viimeiset opistoupseerit ovat osa puolustusvoimien henkilöstöä aina 2030-luvulle asti.Puolustusvoimauudistuksen tehtävien hakuprosessit ovat käyn-nissä, ja jokainen puntaroi omia mahdollisuuksiaan itsenäisesti. Päällystöliiton luottamusmiesorganisaatio tukee jäseniään muu-toksessa, mutta oma aktiivisuus silti on avainsana muutoksen hallinnassa. Tämän lehden pääluottamusmiesten palstat ovat täynnä tiukkaa asiaa muutokseen varautumisesta. Varmaa on, että jokainen Päällystöliiton jäsen kohtaa muutoksen tavalla tai toisella seuraavien 2 - 3 vuoden aikana.

Ari Pakarinen Puheenjohtaja

Päällystöliitto lähtee kuluvaan vuo-teen tiukkojen haasteiden edessä. Puolustusvoimauudistus asettaa lii-

ton koko edunvalvontakoneiston koetuk-selle. Vuoden 2015 henkilöstökokoonpano valmistuu kevään aikana, ja sen jälkeen al-kavat ensimmäisessä vaiheessa lakkautet-tavien joukko-osastojen sekä soittokuntien

Tiukka edun-valvontavuosi edessäTeksti: Ari Pakarinen Kuva: Samuli Vahteristo

todelliset lakkauttamistoimenpiteet. Raja-vartiolaitoksen voimavarastrategia sääs-tövelvoitteineen koskettaa jäseniä rajalla. Samaan aikaan Päällystöliitto valmistautuu syksyn edustajakokoukseen, jossa täytyy linjata seuraavan neljän vuoden toimintaa.Puheenjohtaja Antti Kuivalaisen jäätyä eläkkeelle liiton hallitus päätti hoitaa hal-

4

tä informaatiota, mutta keskustelua liiton edunvalvontalinjauksista ja tavoiteasette-lusta on ollut liian vähän. Samanlaista pa-lautetta on saatu vaaliedustajakokousten valiokuntatyöskentelystä. Valiokuntatyös-kentelyssä ei enää voida paneutua syvälli-sesti teksteihin ja niiden sisältöihin.Paikallisyhdistykset saavat nyt puheen-johtajapäivien materiaalin etukäteen, jotta yhdistysten puheenjohtajat ja hallitukset voivat paneutua ryhmätöihin etukäteen. Pu-heenjohtajapäivillä ryhmätöitä johtavat lii-ton hallituksen jäsenet. Huolellinen valmis-tautuminen puheenjohtajapäiville nousee erityiseen arvoon, koska nyt on vaikuttami-sen paikka seuraavan neljän vuoden vaali-kauden tavoitteisiin.

Järjestelyvaraeristä neuvotellaanRaamisopimuksessa vuodelle 2013 sovi-tun 0,5 %:n järjestelyvaraerän neuvottelut ovat käynnissä. Rajan puolella neuvottelu-varallisuus on noin 0,27 % johtuen jo so-vituista kokemusosan korotuksista. Tätä kirjoitettaessa neuvottelut ovat vielä lähtö-kuopissa. Neuvottelujen tavoitteena on toteuttaa vii-me marraskuun edustajakokouksen pää-töksiä ja edellisiltä neuvottelukierroksilta periytyneitä tavoitteita. Useat työryhmät viimeistelevät työskentelyään, ja tuloksilla on omat heijastusvaikutuksensa neuvotte-luihin. Puolustusvoimauudistukseen liittyen työnantajapuolella olisi haluja käyttää jär-jestelyvaraerää muutostuen järjestelyihin, mikä Päällystöliitolle ei sovi. Pääluottamusmiehen palstalla on avattu neuvottelutilannetta yksityiskohtaisesti.

Vaara vaanii rajallaPääkirjoituksessa viitattiin henkilöstösuun-nittelussa esiin tulleisiin ongelmiin. Niiden lisäksi isona asiana kummittelee suunnitte-lun yhtenä perusteena ollut henkilöstöme-nojen kustannusten hallinta. Pääesikunta on korostanut tätä asiaa suunnittelun alku-vaiheessa ja ohjauksessaan, mutta suunnit-telun edetessä näyttää unohtuneen se, että jokainen opistoupseereilta muille henkilös-töryhmille siirretty vaativa tehtävä ei vähen-nä kustannuksia, vaan päinvastoin, kustan-nukset nousevat.

Puolustusvoimauudistuksen toteuttamista ja siihen valmistautumista eivät ole helpot-tamassa meneillään olevat erilaiset ulkois-tamishankkeet, kuten esimerkiksi kunnos-sapidon kumppanuuden laajentaminen. Näissä hankkeissa mitkään seikat eivät puolla sotilaskoulutuksen saaneiden opis-toupseerien siirtämistä kumppaneiden pal-velukseen.Rajavartiolaitoksen voimavarastrategian vaikutus jäsenistöömme joudutaan punta-roimaan tarkasti. Opistoupseerien vaati-vimmat tehtävät ovat vaaravyöhykkeessä myös rajalla. Tästä on saatu ensimmäiset viitteet päällikkötehtävistä, joita pitkän ko-kemuksen omaavat opistoupseerit ovat menestyksekkäästi hoitaneet. Tehtävien hakuprosessit eivät ole sujuneet mallik-kaasti, sillä ennakkoon ilmoitettujen hakuai-kojen jälkeen mustat hevoset ovat yllättäen ilmaantuneet valintalistoille.Päällystöliiton henkilöstöedustajat ovat luottamusmies- ja yhteistoiminnassa vaa-tivien tehtävien edessä, jotta uudistukset etenevät käskyjen ja määräysten mukai-sesti ja että liiton jäsenet selviävät muutok-sesta mahdollisimman pienin vaurioin.

Jatkokurssit historiaan – opistoupseerien koulutustarve säilyyOpistoupseerikoulutuksen eräs vaihe saa-tettiin päätökseen, kun viimeisten jat-kokurssien päättäjäisiä pidettiin aselaji-kouluissa ennen vuodenvaihdetta. Koko ammattikunta on nyt koulutuksen osalta huipputuotantokunnossa. Päällystöliitto on-nittelee ja toivottaa kaikille kurssinsa suo-rittaneille menestystä palvelustehtävissä. Olipa tehtävä heti kurssin jälkeen vaativa tai vähemmän vaativa, on siitä pyrittävä suoriutumaan mahdollisimman hyvin. Pääl-lystöliittolaisen arvomaailman keskeinen periaate on, että maanpuolustuksemme tärkeimmästä voimavarasta – varusmie-histä ja reserviläisistä - on pidettävä hyvää huolta. Jäsenistönsä osalta Päällystöliiton tavoitteena on olla mukana luomassa tule-vaisuuden täydennyskoulutusjärjestelmää. Jatkokurssin jälkeiset yli 20 palvelusvuotta vaativat väistämättä täydennyskoulutusta niin yksilön kuin työantajan näkökulmasta.

linnon johtamisen vt. puheenjohtajaratkai-sulla vaalikauden viimeisen vuoden ajan. Maavoimien osalta hallituksen jäsen Jyrki Lukkarinen otti vastuun puolustushaaran edunvalvonnan johtamisesta. Lukkarinen on kokenut hallituksen jäsen ja on omalta osaltaan kantanut maavoimallista vastuu-ta tähänkin asti mm. Maavoimien yhteistoi-mintaelimen varajäsenenä.

Etukäteisvalmistelun merkitys korostuu puheenjohtajapäivilläPäällystöliitossa on alkanut vaalikauden vii-meinen toimintavuosi. Puheenjohtajapäivil-lä huhtikuussa aloitetaan seuraavaan neljän vuoden toiminnan suunnittelu. Yhdistysten puheenjohtajat pääsevät mukaan täysipai-noiseen suunnitteluun, jossa käsitellään Päällystöliiton visio, arvot, hallinnon orga-nisaatio ja toiminnan päälinjat sekä tavoit-teet. Viime vuosien puheenjohtajapäivien osal-listujilta saadun palautteen mukaan päivien ohjelma ei ole kaikilta osin vastannut odo-tuksia. Osallistujille annettu paljon yleis-

Päällystöliiton hallituksen sopivas-ta henkilömäärästä keskusteltiin jo viime puheenjohtajapäivillä ja pohdinta jatkuu.

5

6

RAVINTOLA KLUBI 20PERINTEINEN KERHORAVINTOLA SUOMENLINNASSA VUODESTA 1920

Bar&Restaurant

Talven aukioloajat: Ma-To 16.00 - 22.45 • Pe 16.00 - 23.45 • La 12.00 - 23.45 • Su 12.00 - 18.00

Jokaiselleansionsamukaan

Teksti: Antti Kymäläinen

SAN

AN S

ÄILÄ

7

Palkoista on viime aikoina ollut paljon puhetta. Elinkeinoelämän keskusliiton johtohenkilöt vaati-vat ensin palkkojen alentamista,

mutta palkansaajapuolelta tulleen täystyr-mäyksen jälkeen he ilmoittivat itse asiassa tarkoittaneensa puheillaan maltillisten palk-karatkaisujen tavoittelua. EK:n toimitusjoh-taja Jyri Häkämies ehdotti myös työaiko-jen pidentämistä teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi, mikä tosiasiassa tarkoitti sekin palkkojen leikkaamista. Vastakaikua ei saanut tämäkään ehdotus.Suomi velkaantuu ja hyvinvointivaltion tule-vaisuudesta ollaan laajasti huolestuneita. Valtion menojen kasvua yritetään suitsia monin tavoin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö näytti esimerkkiä ja luopui aiem-min päätetystä palkkionsa korottamisesta. Ministerit olivat jo aikaisemmin leikanneet palkkojaan viidellä prosentilla. Myös kan-sanedustajat ilmaisivat valmiutensa palkan-alennuksen. Sen verran todellisuudentajua ja poliittis-ta itsesuojeluvaistoa maan isillä ja äideillä on, etteivät hekään ole ehdottaneet yleis-tä palkka-alea. Eikä tilipussien keventämi-nen välttämättä johtaisi auvoisempaan ta-loustilanteeseen. Asiantuntijoiden mukaan palkkojen alentaminen leikkaisi kulutusta ja vähentäisi valtion verotuloja, mikä voisi la-maannuttaa taloutta ja suistaa valtion talou-den entistä suurempiin vaikeuksiin. Yksittäisen palkansaajan kannalta palkan määrä on oikeudenmukaisuuskysymys. Vaativammasta työstä kuuluu saada pa-rempaa palkkaa kuin vähemmän vaativas-ta. Mutta keskustelua on syntynyt siitä, kuinka paljon parempaa eli mikä on koh-tuullista ja mikä ahneutta. Suuryritysten johtajien pilviin nousseet palkkiot ovat ve-täneet muun muassa valtionyhtiöiden po-mojen etuisuuksia ylöspäin. Muitakin lie-veilmiöitä on esiintynyt. Finnairissa sikailtiin oikein kunnolla - samaan aikaan kun yhtiö neuvotteli henkilöstön kanssa palkanalen-nuksista, nokkamiehille maksettiin ruhti-

naallisia sitouttamisbonuksia ja toimitus-johtaja rahasti asuntokaupoillaan. Viime syksynä hallitus teki ryhtiliikkeen ja uudisti valtionyhtiöiden johtajien palkitsemisohjeen ylilyöntien estämiseksi.Oikeudenmukaisen palkkapolitiikan toteutu-minen valtion sopimusalan sisällä nousee tavan takaa esiin. Viimeksi tammikuun So-tilasaikakauslehdessä Upseeriliiton Hannu Sipilä esitteli Valtion työmarkkinalaitoksen tilastoa, jonka mukaan valtiolla maksetaan yksityistä sektoria korkeampia palkkoja avustavissa ja ammattitehtävissä toimi-ville, kun taas johtajien ja asiantuntijoiden suhteellinen palkkataso on yksityissektoria matalammalla. Valtio ei näin ollen ole veto-voimainen työnantaja pätevimmistä asian-tuntijoista ja johtajista kilpailtaessa. Tähän ilmiöön on tietysti kaksi toisiaan kohtaama-tonta näkökulmaa – juuri toimeentulomi-nimin ylittävä työntekijä ei aina ymmärrä, kuinka kolme kertaa suurempaa palkkaa saava osastopäällikkö väittää olevansa palkkakuopassa. Osastopäällikkö ei kuiten-kaan vilkuile lattiatason palkkoja, vaan kat-selee sivuilleen – mitä kollegoille vastaavis-ta tehtävistä muualla maksetaan.Tuloerot ovat Suomessa viimeisten vuo-sikymmenien aikana kasvaneet. Syitä ke-hitykseen on löydetty muun muassa so-siaaliturvaan ja verotukseen tehdyistä muutoksista. Ne, jotka ovat onnistuneet säilyttämään työnsä, pärjäävät hyvin. Työt-tömyys- ja sosiaalitukien varassa elävien sanotaan olevan entistä ahtaammalla ja lei-päjonojen kerrotaan pidentyneen. Toisaalta pienipalkkaisilla aloilla on työvoimapulaa. Tukijärjestelmä ei kannusta työn vastaan-ottamiseen tai muuten vaan ”paskaduunit” eivät kiinnosta. Jokainen työmahdollisuus kannattaisi kuitenkin hyödyntää, sillä työ-elämästä pystyy aina helpommin ponnista-maan paremmin palkattuihin pesteihin kuin uuninpankolta. Jotkut kuitenkin katsovat elävänsä tasavallan presidentin mainitse-massa oleskeluyhteiskunnassa, jossa on kiva vain hengailla, osoittaa mieltä, vallata

asuntoja, sotkea seiniä ja vaatia tästä kai-kesta kansalaispalkkaa - eli eleillä työtä te-kevien siivellä. Lehtitietojen mukaan Ypäjän Hevosopiston rehtori tienaa saman verran, jollei enem-mänkin, kuin pääministeri Jyrki Katainen, eli reilusti yli kymppitonnin kuukaudessa. Tässä näyttäisi olevan epäsuhtaa, koska Hevosopiston työ on varmasti helpompaa kuin sateenkaarihallituksen pääministerinä toimiminen. Entinen esimieheni – hevos-miehiä hänkin – korosti usein hevoskoulu-tuksen helppoa periaatetta: ”Hyvällä, pa-halla tai teuraaksi.” Katainen ei voi panna vikuroivia ministereitään teuraaksi.

Kuva

: Sam

uli V

ahte

risto

8

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Suunnittelusta vastuussa olevat tahot, Pääesikunta, puolustushaaraesikun-nat ja ”suunnittelukorit”, ovat jatka-

neet työtään ja suunnitelmien tarkentamis-ta 1. vaiheen luonnoksena vahvistettujen kokoonpanojen perusteella. Suunnittelun 2. vaiheeseen liittyvät muutoskeskustelut (MK1) tulisi olla käytynä niiden henkilöi-den kohdalla, joille henkilöstösuunnittelun 1. vaiheessa ei löytynyt tehtävää. Muutos-keskustelu 2 käydään niiden kanssa, joille tehtävää ei henkilöstösuunnittelun 2. vai-heessa ole löytynyt, kunhan HKP/TKP:t on vahvistettu (5. 4. ?). Henkilösuunnittelun 2. vaiheen täydentävän haun 2. kierros käy-dään viikoilla 8 – 9. Ensimmäisen hakukierroksen tulokset ovat jo olleet työnantajan tarkastelussa viikolla 7, jolloin myös valinnat avoimena olleisiin tehtäviin tulisi olla tehtynä – tulokset toi-vottavasti on tiedotettu asianosaisille. Va-litettavasti on todettava, etteivät em. pro-sessit toteutuneet kaikilta osin toivotulla tai ohjeistetulla tavalla. Saamiemme tietojen mukaan etusijaisuuteen liittyvien määritte-lyjen osalta paikallistasolla on ollut monia

”Päällystöliitto ei missään tilanteessa hyväksy sitä, että yksilön osalta tehdään työnantajan toimesta suunnitelmia, joiden perusteella henkilön olisi pakotettu siirtymään eläkkeelle ennen laissa määritettyä 55 vuoden eroamisikää. Valinnan näissä asioissa tulee perustua yksilön omaan tahtoon, ei painostuksenomaisiin työnantajatoimenpiteisiin”.

Puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun toinen vaihe käynnissäTeksti: Sakari Vuorenmaa Kuva: Samuli Vahteristo

eri soveltamiskäytäntöjä – periaatteella ol-lako vai eikö olla. Epäselvyyttä on osaltaan lisännyt se, että työnantaja määritti 21.12.2012 muutok-sen kohteena olevaan henkilöstöön uusia henkilöitä, ja perusteet toimelle jäivät lii-an pienelle huomiolle. Menettelyllä pyrittiin ymmärtääkseni siihen, että kaikilla heillä, joille ei ole määritetty tehtävää 1.1.2015 kokoonpanoista, olisi mahdollisuus hakea avoimia tehtäviä uusista kokoonpanoista huolimatta siitä, mitä oli ilmoittanut haluk-kuuskyselyn yhteydessä. Työnantajan puo-lelta voidaan asiaa tarkastella ns. turvaa-mistoimenpiteenä mm. tapauksissa, joissa henkilö oli ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle, mutta mieli on sittemmin muuttunut, henki-löllä ei ole varmuutta eläkeoikeuden saa-vuttamisesta ja/tai henkilö ei ole irtisanou-tunut Puolustusvoimien virasta.

Täydentävä haku alkoiTäydentävän haun 2. kierros käydään vii-koilla 8 – 9, ja tehtävät tulisi olla nähtävil-lä TORNI-portaalissa 15.2. lukien. Hakuun voi osallistua koko henkilöstö riippumatta

siitä, onko henkilö etusijainen tai ei. Valintojen vahvistaminen tehtävi-

en täyttämiseksi tehdään Pää-esikunnan henkilöstöosaston

johdolla viikon 12 aikana, ja tavoitteena on, että koko-naissuunnitelma valmistuisi 3.4., PYTE-käsittelyyn men-

nessä, jotta henkilöstösuunnitelma voitai-siin vahvistaa 5.4. Henkilöstösuunnitelman vahvistamisen jälkeen käydään hallintoyk-siköissä muutoskeskustelu 2, määritetään irtisanomisuhan alainen henkilöstö ja käyn-nistetään tehtävään määräämisiin liittyvät henkilökohtaiset yhteistoimintamenettelyt. Irtisanomisuhan alaisen henkilöstön osalta jatketaan asiakirjan AI5245 mukaisia tuki-toimia. Toisen vaiheen hakuprosessit ajoittuvat hankalasti hiihtolomien yhteyteen, mutta kehotan jokaista varmistamaan tietojen saannin avoimista tehtävistä, mikäli teh-tävää ei ennen viikko 8:aa ole tiedossa. Täydentävien hakujen jälkeenkin avautuu tehtäviä ennen 1.1.2014 ja 1.1.2015 ta-pahtuvia muutoksia, ja näiden osalta toi-mitaan normaalien hakuprosessien mukai-sesti. Puolustusvoimauudistuksen osalta tehtä-viin määräämiset tapahtuvat poikkeuksetta työnantajan tarpeesta järjestellä tehtäviään PvL41§:n siirtymävelvollisuuteen perustu-en, ja siten esim. siirrot alempitasoisiin teh-täviin tulee olla takuupalkkauksen piirissä ja henkilöllä tulee olla oikeus muutto- ja siir-tokustannusten korvauksiin sopimuksessa määritellyllä tavalla. Joissain yhteyksissä on työnantajapuolelta pyritty kiistämään em. oikeus mm. tapauksissa, joissa hen-kilölle on henkilöstösuunnittelun yhteydes-sä määritetty tehtävä, mutta täydentävän haun perusteella sijoitus sitten muuttuukin.

9

Tätä tulkintaa ei voi missään tilanteessa hyväksyä, sillä työnantajahan päätöksen viimekädessä tekee osaamisen varmista-miseksi käyttämällä siirtymävelvollisuutta.

Tieto avoimista tehtävistä on oltava ajan tasallaJoissain yhteyksissä on työnantajapuolel-ta pyritty kiistämään em. oikeus mm. ta-pauksissa, joissa henkilölle on HESU:n yhteydessä määritetty tehtävä, mutta täy-dentävän haun perusteella sijoitus sitten muuttuukin. Tätä tulkintaa ei voi missään tilanteessa hyväksyä, sillä työnantajahan päätöksen viimekädessä tekee osaamisen varmistamiseksi käyttämällä siirtymävel-vollisuutta. Työnantajan on valvottava täy-dentävien hakujen ja muidenkin prosessien yhteydessä, että Avoimet tehtävät -sovel-lukset pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Lähtökohtaisesti jokaisen opistoupseerin virkasuhde ja asema suhteessa muutok-seen on kohtuullisella tasolla ”turvattu” lainsäädännöllä, työnantajan antamilla lu-pauksilla ja käskyillä, mutta muutoksia ole-massa olevan henkilöstön asemaan tulee varmasti tehtävien ja paikkakuntien osalta. Työnantaja on suunnittelun yhteydessä il-moittanut tietyt periaatteet noudatettaviksi mm. osaamisen varmistamiseksi, varus-mieskoulutuksen tehostamiseksi ja erityi-

sesti periaatteiksi, joilla olemassa oleva henkilöstö tulee suunnitella tuleviin kokoon-panoihin. Irtisanomisuhan tulee koskea vain niitä tapauksia, joissa henkilö ei ryhdy hoitamaan hänelle tarjottua tehtävää teh-täväänmääräyksessä mainitusta päivästä lukien. YT-menettelyssä annettu lausunto �en suostu minulle tarjottuun tehtävään� ei ole missään muodossa lain tarkoittama perus-te irtisanomiselle, vaan tarkastelu lähtee liikkeelle vasta siitä päivästä, jolloin tehtä-vänhoito olisi pitänyt aloittaa. Mikäli henkilö ei ryhdy hoitamaan tehtävää, niin työnanta-jan toimesta voidaan käynnistää irtisanomi-seen johtava prosessi tietyin edellytyksin.

Eläkepakkoa ei ole ennen 55 ikävuoden täyttymistäMuutoskeskusteluissa henkilön tulee ilmoit-taa avoimesti omista suunnitelmistaan tu-levaisuuden suhteen, mm. toiveista jatkaa puolustusvoimien palveluksessa, ja jos toi-veita ei voida 100-prosenttisesti toteuttaa, niin työnantajan tulee ryhtyä aktiivisiin toi-menpiteisiin varmistaakseen henkilön työl-listyminen ensisijaisesti virastossa oleviin avoimiin tai avautuviin tehtäviin. Käytös-sämme olevien asiantuntijoiden lausunto-jen perusteella irtisanomisuhan alaiset hen-kilöt pysyvät etusijaisina mm. suhteessa

virastoon uutena henkilönä tulevaan, jos osaaminen vastaa täytettävänä olevan teh-tävän vaatimuksia. Jokainen opistoupseeri täyttää nämä vaatimukset varmasti esim. perusyksiköihin suunniteltujen tehtävien osalta. Opistoupseeriston osalta reaalista uhkaa irtisanomiselle en siis näe kuin tapauksis-sa, joissa henkilö ei todellisuudessa ryhdy hoitamaan hänelle tarjottua tehtävää. Huo-limatta kaikista lausunnoista ja lupauksista kehotan edelleen jokaista aktiivisesti ha-keutumaan avoimiin ja avautuviin tehtäviin, sillä käytäntö on osoittanut, että kukaan ei tule hakemaan henkilöitä erikseen tiettyyn tehtävään oli osaamista sitten minkä ver-ran tahansa.Edelleen korostan myös sitä, että eläkeoi-keuden käyttäminen on yksi mahdollisuus muiden joukossa suunniteltaessa omaa tu-levaisuutta. Päällystöliitto ei missään tilan-teessa hyväksy sitä, että yksilön osalta teh-dään työnantajan toimesta suunnitelmia, joiden perusteella henkilön olisi pakotettu siirtymään eläkkeelle ennen laissa mää-ritettyä 55 vuoden eroamisikää. Valinnan näissä asioissa tulee perustua yksilön omaan tahtoon, ei painostuksenomaisiin työnantajatoimenpiteisiin.

Henkilö muutostilanteessa

1 Puolustusvoimat

Henkilö muutostilanteessa

–  Etusijaisuus tehtäviä täytettäessä

–  Virkavapauden myöntäminen työllistymisen tukemiseksi

–  Irtisanoutumiskorvaus (max 6+6 kuukauden palkka)

–  Kouluttautumisen tukeminen

Nykyinen henkilöstö

–  Muutosvalmennus ja henkinen tuki –  Jokaisessa hallintoyksiköissä omat HR- ja tukikoordinaattorit

–  Takaisinottovelvoite

Muutoksen Kohteena 30.9.2012

Haku avoimiin tehtäviin

tammikuu 2013

Henkilöstö 2015

Irtisanomisuhan alainen 30.4.2013

–  Palkkavarojen siirtäminen irtisanotun työllistämiseksi valtionhallinnossa

–  Henkilön siirtäminen määräajaksi toisen työnantajan palvelukseen

–  Siirto ylivahvuuteen (henkilöllä enintään yksi vuosi eläke- tai eroamisikään)

–  Muutosturva –  esimerkiksi työllistymisvapaa

30.6. irtisanottu

Uusi tai nykyinen tehtävä

2014/2015

Henkilöstö 2015

Paikka henkilöstö-

suunnitelmassa 30.9.2012

Täydentäviä hakuja

- HKP kesäkuu - Henkilöstö- suunnittelu - Halukkuus- kysely elo- kuussa

-  Tehtävän määräykseen liittyvä YT-menettely - 30.4.2013 tehtävään määräys - VES:n mukaiset siirto- ja muuttokorvaukset - TES

PEHENKOS:n AK AI12409 LIITE 1 1(2)

10

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Puolustusvoimauudistusta johtavien tahojen tulee puuttua viipymättä nii-hin tapauksiin, joissa vaativimmissa

tehtävissä (OTV8) palvelevia henkilöitä on sijoitettu esim. OTV5-tasoisiin tehtäviin. Sama vaatimus koskee kaikkia tapauksia, joissa tehtävä lakkaa eikä osaamista sel-västikään kohdenneta työnantajan omien periaatteiden mukaisesti. Mikäli havaitsemme, että ammattikuntaam-me kohtaan tapahtuu epäoikeudenmukais-ta toimintaa, kuten tehtävien siirtoja muille henkilöstöryhmille tai fyysisen iän perus-teella tapahtuvaa syrjintää, puutumme asi-aan. Toisaalta olemme myös tuoneet selkeästi julki, että mikäli yksilö tekee päätöksen elä-köitymisestään, hän myös ilmoittaisi siitä riittävän ajoissa, jotta päätös voitaisiin huo-mioida henkilöstösuunnittelussa. Jäsenem-me ovat tietoisia, että näin voitaisiin välttyä turhilta siirroilta ja samalla luoda jollekin toiselle henkilölle ”selviytymispolku” uusien organisaatioiden mukaisiin tehtäviin. Työnantaja lähtee omassa toiminnassaan henkilöstösuunnitteluun liittyen siitä, että henkilö on suunnittelussa mukana niin kauan kuin hän on jättänyt asiaan liittyvän virallisen irtisanoutumisilmoituksen elä-köitymispäivästä. Ennen kuin jätät irtisa-noutumisilmoituksen, varmista oikeuden syntyminen KEVA:sta saatavan laskelman perusteella, sillä ilmoituksen ja irtisanoutu-mistodistuksen peruminen on pelkästään työnantajan harkinnassa.

Eläkeoikeuden syntyaika vaikuttaa moneen asiaanJos eläkeoikeus syntyykin vasta 1.1.2014 tai 1.1.2015 jälkeen, niin miten sitten tulisi menetellä?Ylivahvuusmenettelyllä voidaan mahdollis-taa henkilön jatkaminen pv:n palvelukses-sa tehtävän lakkaamisesta lukien enintään 12 kk:n ajan eli jos tehtävä lakkaa esim. 31.12.2013, syntyy oikeus ylivahvuuteen enintään 31.12.2014 saakka. Jos sitten onkin niin, että eläkeoikeus em. tapauk-sessa syntyykin yli 12 kk:n kuluttua, tulee henkilön ilmoittaa haluavansa jatkaa pv:n palveluksessa ”toistaiseksi”, jolloin hänet tulee suunnitella 1.1.2015-organisaatioon. Haasteellisinta asiaan liittyen ovat tapauk-

”Ennen kuin jätät irtisanoutumisilmoituksen, varmista oikeuden syntyminen KEVA:sta saatavan laskelman perusteella, sillä ilmoituksen ja irtisanoutumistodistuksen peruminen on pelkästään työnantajan harkinnassa”.

Epäoikeudenmukaisuudet on korjattavaTeksti: Sakari Vuorenmaa

set, joissa tehtävää ei ole enää 1.1.2014. Tällöin 2015 aikana eläkeoikeuden saa-vuttavien henkilöiden asemaa suhteessa muutokseen tulee kyetä tarkastelemaan yksittäistapauksina, ettei henkilölle synny ”keinotekoista” tarvetta hakeutua tehtäviin, joista sitten kuitenkin lähdetään eläkkeelle, kun eläkeoikeus saavutetaan.Olemme useissa yhteyksissä esittäneet työnantajalle mahdollisuutta, jossa henki-lö voisi halutessaan palvella ylivahvuudes-sa sen vuoden loppuun, minkä aikana hän saavuttaa eläkeoikeuden. Olemme perus-telleet esitystämme sillä, että tällä menet-telyllä henkilölle luodaan mahdollisuus saa-da viimeinen ”täysi” kalenterivuosi mukaan eläkelaskentaan ja osin lieventää elinaika-kertoimen eläkettä leikkaavaa vaikutusta. Tämän asian perusteleminen valtiovarain-ministeriölle ei luulisi olevan ylivoimaista.

Yhteistä säveltä tarvitaanSuunnittelu jatkuu niin ”työnantajapöydis-sä” kuin myös virkamiesten keskuudessa tulevaisuuden varmistamiseksi. Toivon, että ”yhteinen sävel” ja intressi löytyvät nii-den työnantajan itsensä ilmoittamien peri-aatteiden mukaisesti, joista on YT:n omai-sesti neuvoteltu sekä osin jopa sovittu HESU:uun liittyen. Keskeistä on, että työnantaja valvoo mm. asiakirjojen AI12409 (HESU periaatteet), AI22063 (HESU 2. vaihe) ja AI6375 (Ou-tehtävien korvaaminen) noudattamista yh-dessä sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Kuten AI6375 asiakirjassakin todetaan: ”Opistoupseeripoistuman edellyttämä teh-tävien kohdentamisen suunnittelu otetaan uudelleen käsittelyyn tarkoituksenmukai-sessa vaiheessa, kun puolustusvoimauu-distuksen toiminnalliset vaikutukset, or-ganisaatioiden henkilöstökokoonpanot ja tehtävien sisällöt ovat tiedossa”. Työnantajan tulee myös huolehtia siitä, että muutoksia henkilöstöryhmien välillä ei teh-dä ennen kuin on sovittu - siis aikaisintaan 2015. Mikäli yksilö kokee osaltaan toimitun vastoin työnantajan laatimia periaatteita, tulee asian selvittämiseksi ottaa viipymät-tä yhteys paikalliseen luottamusmieheen, joka yhdessä alueellisen luottamusmiehen kanssa pyrkii selvittämään menettelyyn liit-tyneet taustat ja vie asiaan liittyvät tiedot ”suunnittelukorin” suunnittelusta vastaavi-en tahojen tietoon. Mikäli voidaan osoittaa toimitun vastoin työnantajan ohjeistusta eikä asia korjaan-nu paikallis- ja aluetason toimesta, alueelli-set edustajamme toimittavat tiedot asiasta keskushallintotasolle, missä asiaan liittyvät menettelyt selvitellään PEHENKOS:n joh-dolla kokoontuvissa toimielimissä. Suoria yhteydenottoja liiton toimistolle ei kanna-ta tehdä toistaiseksi (ennen 5.4.), sillä jou-dumme poikkeuksetta palauttamaan asian alue- ja paikallistason toimijoiden tarkastel-tavaksi suunnittelusta vastaavien tahojen kanssa.

11

Palkkoihin tehdään 1.4.2013 lukien 1,4 %:n yleiskorotus, minkä lisäk-si puolustusministeriön johdolla on

käynnistetty tarkentavien virkaehtosopi-musten neuvottelut liittyen 1.4.2013 käy-tettävissä olevan 0,5 %:n virastoerän koh-dentamiseksi PVPJ-sopimuksen yhteisiin ja sopimusaloittain sovittavien kysymysten ratkaisemiseksi. Sopimukset tulee saada aikaiseksi viimeistään 15.3., mutta osa-puolten välillä on sovittavissa myös 2 kk:n ”jatkosta” neuvotteluille. Mikäli sopimuk-seen virastoerän kohdentamisesta ei pääs-tä, kohdennetaan 0,5 %:n osuus yleiskoro-tuksena sopimusalan palkkoihin. Järjestöpuolella on yhteinen näkemys neu-vottelujen perusteella siitä, että Puolustus-voimauudistuksen johdosta ja muistakin normaalista poikkeavista muutoksista joh-tuen Puolustusvoimiin tulisi saada aikaisek-si 24 kk:n takuupalkkaus koskemaan siir-toja, jotka johtuvat työnantajan toimista ja joita ei voida perustella normaalilla henki-lö-, ura- tai tehtäväsuunnittelulla. PvL§ uu-distukseen liittyneissä valmisteluissa mm. puolustusvaliokunta on ottanut kantaa sii-hen, että siirrot eivät saa aiheuttaa siirty-mävelvolliselle virkamiehelle kohtuutonta taloudellista haittaa ja että siirrot tulee koh-distua ylempään tai vähintään samantasoi-seen tehtävään. Puolustusvoimauudistuksessa yhteydessä

em. lain periaatetta ei varmuudella kyetä toteuttamaan, sillä sovittujen periaatteiden noudattaminen jo ”normaalioloissa” tuntuu olevan mahdoton tehtävä henkilöstösuun-nittelusta vastaaville tahoille. Lähtökohtai-sesti poikkeuksellisista tilanteista johtuvat mahdollisesti syntyvät ylimääräiset kustan-nukset tulee kattaa työnantajalle kohdenne-tuista muutostukeen varatuista varoista, ei siis normaaleihin VES-neuvotteluihin vara-tuista varoista.

Monia asioita on neuvotteluissa esilläOTV-sopimusalalla neuvotteluja käydään rakentavassa hengessä, ja tavoitteena on jatkaa edustajakokouksen sekä hallinnon viitoittamalla tiellä tekemällä ratkaisuja, joissa huomioidaan Puolustusvoimauudis-tuksen mahdollisia vaikutuksia jäsenkent-tämme asemaan suhteessa muutokseen. Kouluttajatehtävissä palvelevien asemaa suhteessa aiemmin sovittuun OTV6A-luok-kaan pyritään kehittämään mm. kanta-henkilökunnan kouluttajatehtävien osalta. OTV6-6A- palkkausta pyritään jatkokehittä-mään aiempien vuosien linjausten mukai-sesti. Esillä on myös Maavoimien ja mui-denkin puolustushaarojen sotilasilmailuun liittyvät lisääntyvät tehtävät mm. tiedos-telulennokkien ja muiden miehittämättö-mien ”lentävien laitteiden” käyttöönottoon

liittyen. Sotilasilmailuun liittyvien tehtävien lisällisyys selvitetään VES-neuvotteluiden yhteydessä, ja mikäli tehtävien todetaan täyttävän olemassa olevien VES-kirjausten kriteerit, pyritään tehtävien lisällisyys so-pimaan tämän neuvottelukierroksen yhte-ydessä.VES-neuvotteluiden yhteydessä käydään neuvotteluita myös olemassa olevien sopi-musten tarkennuksista ja soveltamisesta, sillä useiden sopimusten soveltamiskäytän-nöissä on huomattavia tarpeita tarkentavil-le kirjauksille.Puolustusvoimien työaikasopimuksen kes-keisimmät tarkastelutarpeet ovat- joustavien työaikamuotojen laajempi hyö-dyntäminen ja käyttöönotto,- erilaisten työaikamuotojen hyödyntäminen jaksotyössä 114 h 45 min puitteissa, - virastotyöaikaa noudattavien työpisteiden määrittely ja henkilön oikeus tasoittaa jak-son työaika 108 h 45 min,- koulutuskomennusvuorokausien työajan toteuma keskimäärin 7 h 39 min koulutus-tilaisuutta kohden ja- muut Puolustusvoimauudistuksen aiheut-tamat tarkastelutarpeet sopimuksen osal-ta.Muutto- ja siirtokustannussopimuksen osal-ta tarkastelussa on olemassa olevien kor-vausmuotojen kehittäminen vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä Puolustus-

Palkkoihin 1,4 %:n yleiskorotus, virastoerän neuvottelut käynnissäTeksti: Sakari Vuorenmaa Kuva: Simo Nummi

12

voimauudistukseen liittyen erityisesti eril-läänasumistilanteissa ja siirroissa toiselle paikkakunnalle.Sopimuskierroksen haasteellisin tarkaste-lu liittyy lisäpalkkiojärjestelmiin. Työnanta-jalähtöisesti on päädytty siihen, että vain lennonvarmistusvastuulisän (LVV) ja lento-teknisen vastuu- ja vaaralisän (LEKO) sovel-tamisessa on ongelmia eikä soveltaminen vastaa VES-kirjauksia. On vahvasti kyseen-alaistettava se, mihin tulkinta perustuu, sil-lä soveltamisessa ei tähän päivään saakka ole ollut mitään ongelmia. Eräänä keskeisenä tarkasteltavana koh-teen on kaikkien tehtävien lisällisyyden tarkastelu riippumatta tehtävää hoitavasta henkilöstöryhmästä (SOT/SIV). Nykyinen soveltaminen perustuu siihen, että sotilaita edustavat järjestöt ovat kohdentaneet va-rallisuutta lisäjärjestelmien kehittämiseen eli rahoittaneet järjestelmän, mutta sivii-lien puolella vastaavaa sopimusta ei ole tehty syystä tai toisesta. Päällystöliitolla ei ole suoraa vastausta ongelman ratkaise-miseksi, mutta jos uusia tehtäviä tai hen-kilöstöryhmiä tulee järjestelmän piiriin, on rahoitus toteutettava ko. sopimusalan va-rallisuudella.

VES-tulkintojen muuttuminen tarkasteltavanaIlmavoimallisissa tehtävissä palvelevien osalta sopimuksen soveltaminen ja lisä-palkkiojärjestelmät toimivat kohtuullisen loogisesti nyt ja tulevaisuudessa, mutta tar-kennuksia teksteihin soveltamisalan osalta tarvitaan mm. Puolustusvoimien logistiik-kalaitoksen perustamiseen liittyen. Uusien tehtävien osalta (lennokkit) soveltamises-ta on tehtävä tarkennukset VES-teksteihin, mutta selvitysten mukaan lisällisiä tehtäviä löytyy varmuudella Ilmavoimien ja Maavoi-mien helikopteritoimintaa laajemmasta so-veltamispiiristä. Päällystöliiton osalta kriittisin tarkastelu tehdään Viestikoelaitoksen ja ELSO-alan tehtäviin liittyen. Em. tehtävissä LVV-lisän soveltaminen on perustunut aikojen saa-tossa tapahtuneeseen tulkintaan sopimuk-sen tarkoituksesta kyseisen alan tehtäviin. Nyt tarkastelun yhteydessä työnantaja on yllättäen lähtenyt muuttamaan tulkintaan-sa soveltamisesta suoriin VES -kirjauksiin. Soveltamiskäytännön muuttamiselle emme näe mitään perustetta, sillä kyseessä ei ole mikään lähiaikojen työnantajasta lähtöisin oleva virheellinen tulkinta, vaan pitkänajan ”vakiintunut” käytäntö olemassa olevien tehtävien määrittämiseksi lisäpalkkioiden piiriin kuuluviksi. Työnantajalla on VES- ja TES-asioihin liit-tyvä etusijainen oikeus määrittää sovelta-miskäytäntöjä, mutta ei siten, että sovel-

tamista muutetaan tasalta ja puolelta tai henkilöiden vaihtuessa eri tehtävissä – joku luottamushan henkilöstöllä on oltava palkkaukseensa liittyvistä menettelyistä, etenkin kun soveltaminen on ollut vakiintu-nutta jo useita vuosia ja jopa vuosikymme-niä. Vääntö oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi jatkuu, ja haemme ratkaisuja olemassa olevan tilanteen pohjalta pyrkien turvaamaan sijoittamamme varallisuuden pysymisen järjestelmässä myös tulevaisuu-dessa.

Opistoupseerien asemaa koskevat hankkeet mietityttävätPuolustusvoimauudistuksen ja VES-neuvot-teluiden lisäksi on käynnissä useita hank-keita, joilla on erittäin suuria vaikutuksia viraston toimintaan ja erityisesti henkilös-tön asemaan. Keskeisimmät opistoupsee-reita koskevat hankkeet ovat TUVE-hanke ja KUPI15-hanke, joiden vaikutuksesta tiettyjä toimintoja on tarkoitus ulkoistaa puolustusvoimien ulkopuolelle. TUVE- / STUVE- hankkeessa tullaan yhdistämään valtionhallinnon viranomaiskäytössä ole-vat tietoverkkotoiminnot perustettavan yh-tiön hallintaan todennäköisesti 1.1.2014 lukien, ja KUPI15-hankkeessa tietyt kun-nossapidon toiminnot on tarkoitus siirtää �strategisen kumppanin” eli MILLOG:n tuo-tettavaksi. TUVE-hanke koskee noin 10 opistoupseeria, ja KUPI15 -hankkeen hen-kilöstövaikutukset ovat selvityksen alla. Päällystöliitto on edellyttänyt kaikissa yh-teyksissä, että opistoupseereiden asema suhteessa muutokseen ja erityisesti liik-keenluovutukseen turvataan työnantajan ilmoittamien periaatteiden mukaisesti si-joittamalla henkilöt Puolustusvoimien tehtä-viin myös jatkossa ja tarvittaessa leasing-sopimuksilla. VmL20§:n periaatteiden mukaisesti henkilöt voivat työskennellä määräajan kumppanin tehtävissä. Periaa-te perustuu siihen, että opistoupseerit ovat

Neuvottelutulos valtion virkamiesten ja työntekijöiden matkakustannusten korva-usten tarkistamisesta 1.1- 31.12.2013 vä-liseksi ajaksi pitää sisällään mm. seuraavat korvaustasot:- Auton kilometrikustannuskorvaukset ovat ensimmäisiltä 5 000 km:ltä 45 senttiä ja sen jälkeen alkavilta kilomet- reiltä 40 senttiä.- Kokopäivärahan suuruus on 38 € ja osapäivärahan 17 €. Ateriakorvaus on 9,50 €.Muut korvaukset löydät Päällystöliiton www-sivuilta ja osoitteesta www.vm.fi

Isyysvapaa muuttui 1.1.2013 alkaen Uusi isyysvapaa koskee niitä perheitä, joissa äitiysraha tai adoptioperheissä van-hempainraha on alkanut 1.1.2013 jälkeen. Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Arkipäiviä ovat päivät maa-nantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Kela maksaa vapaan ajalta isyysrahaa. Isä voi halutessaan käyttää 54 arkipäivästä sen verran vapaata kuin haluaa. Voit pitää isyysvapaastasi enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Voit siis olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintasi mukaan 1 - 18 arkipäivää. Loput isyysraha-päivät voit pitää vanhempainrahan jälkeen.

Vuodelle 2013 sovittuja uudistuksia ja muutoksia

KUNNIAMERKIT KUNTOON

• Uudet nauhat ja merkkien asettelu oikeaan järjestykseen, ompelu

• Pienoiskunniamerkkien, solkien ja kunniamerkkinappien myynti

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTORATAMESTARINKATU 9 C, 00520 HELSINKI

VAIHDE (09) 478 500,

Puh. (09) 4785 0209 ja 4785 0207 Fax (09) 4785 0100

kouluttautuneet yhden työnantajan palve-lukseen ja heidän koulutuksensa sekä työ-uransa on perustunut ja tähdännyt koko palvelusuran ajan poikkeusolojen puolus-tusvoimien tehtäviin.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

13

Kriisinhallintahenkilöstön yhteistoi-mintaryhmässä käsiteltiin sotilaalli-sen kriisinhallinnan palvelussuhteen

ehtoja neuvottelu- ja osallistumisjärjestel-män mukaisesti. Tämän  pohjalta laaditun esityksen operaatiokohtaisista päivära-hoista ja muista erityisistä palvelussuhteen ehdoista vuodelle 2013 puolustusministeri Carl Haglund hyväksyi viime vuoden lopul-la.Kriisinhallintapäivärahoihin, joilla korvataan poikkeuksellisia palvelusolosuhteita ja joi-den suuruus perustuu operaatiokohtaisen uhka-arvion ja olosuhdearvion perusteella muodostettavaan riskitasoon, tuli vuosittai-sia tarkastuksia suuntaan ja toiseen. Mer-kittävimmät muutokset tulivat Kashmirin UNMOGIP- ja Lähi-idän UNTSO-sotilastark-kailijaoperaatiossa palvelevien kriisinhallin-tapäivärahoihin. Näiden operaatioiden poik-keuksellisen vaativien olosuhteiden vuoksi Kashmirissa palvelevien kriha-päivärahaa korotettiin 25 eurosta 40 euroon sekä nii-den UNTSO-sotilastarkkailijaoperaatiossa palvelevien, jotka joutuvat tarkkailijatehtä-vissään työskentelemään Syyrian alueel-la, kriisinhallintapäivärahaa korotettiin 25 eurosta 50 euroon. Afganistanissa suo-malaisen kriisinhallintajoukon henkilöstöön kuuluvan peruspalkassa ollut 15 prosentin

Kriisinhallinnan palvelus-suhteen ehdoissa pieniä muutoksiaTeksti: Marko Jalkanen Kuva: Juha-Pekka Sievänen

tai vähintään 500 euron korotusosa säilyy entisen kaltaisena.  Lisäksi OMLT-koulutta-jalisä on jatkossa nimeltään MAT PAT- neu-vonantaja- ja kouluttajalisä, jota maksetaan sotilas- ja poliisineuvonantajatehtävissä sekä kouluttajatehtävissä ISAF-operaatios-sa palveleville. Lisän suuruus on enintään vaativuusluokan ja sitä seuraavan ylemmän vaativuusluokan palkkauksen erotus kak-sinkertaisena, kuitenkin vähintään 800 eu-roa kuukaudessa.

Suomalaisessa kriisinhallintajoukossa Liba-nonissa palvelusvapaata kertyy enintään 4 päivää kuukaudessa. Siltä osin kuin palve-lusvapaata ei ole voitu käyttää toimialueel-la, paluurotaation jälkeen erityistä purku- ja palautumisaikaa kotimaassa myönnetään enintään 16 vuorokautta, mutta kuitenkin 12 kuukautta palveleville 20 vuorokautta. Kaikissa tapauksissa purku- ja palautumis-jakson pituus on kuitenkin 7 vuorokautta.Lisäksi Suomesta ollaan lähettämässä enintään 10 sotilasta osaksi 450 hengen ranskalaisjohtoista koulutus- ja neuvonan-to-operaatiota, jonka tarkoituksena on Ma-lin asevoimien ja turvallisuusrakenteiden uudistaminen. Malin EUTM-koulutusope-raatiossa palvelevalle henkilöstölle makse-taan operaatiokohtaista päivärahaa 54,60 euroa palvelusvuorokaudelta. Päiväraha maksetaan kuitenkin 25 eurolla korotettu-na 31.5.2013 asti operaation käynnisty-misen ja alkuvaiheen olosuhteiden vuoksi. Operaation aikana ei ole mahdollista pitää palvelusvapaata. Paluurotaation jälkeen kouluttajatehtävissä toimineille myönne-tään erityistä purku- ja palautumisaikaa ko-timaassa enintään 24 vuorokautta, jos ope-raatiossa palvelusaika on kestänyt EU:n erikseen määrittämän koulutusjakson ajan-jakson verran, jonka pituus on 22 viikkoa. Operaation voimassa olevia ehtoja tarkas-tellaan turvallisuus- ja palvelusolosuhde-kehityksen perusteella viimeistään touko-kuussa 2013.

Kriisinhallintapäivärahat vuonna 2013Afganistan (ISAF) 81,95 €/vrkLibanon (UNIFIL) 50,00 €/vrk

Bosnia ja Hertsegovina (EUFOR ALTHEA) 32,00 €/vrkKosovo (KFOR) 32,00 €/vrkLiberia (UNMIL) 54,60 €/vrkUganda (EUTM) 54,60 €/vrk

Somalian merialue (EUTM Somalia)54,60 € /vrk tai

aluspalvelulisän kanssa 44,10 €/vrk

Kashmir (UNMOGIP) 40,00 €/vrk

Lähi-itä (UNTSO)25,00 €/vrk tai

OGG HQ:ssa ja OGG-D:ssa palveleva henkilöstö 50 €/vrk

Mali (EUTM Malin koulutusoperaatio) 54,60 €/vrk

+ 25 €/vrk 31.5.2013 asti

Tammikuussa 2013 aloitettiin UNTSO-operaatiossa Observation Group Golanin (OGG) alaisuudessa toimivien ala-asemien yhteinen koulutusjakso, jon-ka myötä uusille tarkkailijoille pyritään antamaan perusteet toimia tarkkailijan tehtävissä sekä Israelin että Syyrian puolella.

14

Puolustusvoimauudistuksessa tuhan-net siirtovelvolliset joutuvat siirty-mään toiselle paikkakunnalle. Mo-

nessa perheessä pohditaankin parhaillaan, kuinka järjestää perheen arki ja asuminen tulevaisuudessa: muutetaanko pysyväis-luonteisesti koko perheen voimin uudelle paikkakunnalle vai asutaanko työskentely-viikot erillään siten, että vain siirtovelvolli-nen virkamies muuttaa toisaalle.Siirtovelvollisen siirtymistä toiselle paikka-kunnalle, mihin liittyy vakituisena asunto-na olevan kodin tai muun asuintilan muut-tuminen, pyritään helpottamaan muutto- ja

Muutto- ja siirtokustannusten korvaukset tuovat helpotusta

siirtovelvollisen talouteenTeksti ja kuva: Marko Jalkanen

siirtokustannusten korvausten sopimus-määräyksillä. Puolustusvoimilla on omat sopimusmääräyksensä muutto- ja siirto-kustannusten korvauksista, ja ne eroavat monella tapaa niistä valtion yleisen virkaeh-tosopimuksen sopimusmääräyksistä, jotka on liitetty Valtion työmarkkinalaitoksen jul-kaisemaan Virkaehtosopimuskirjaan. Puolustusvoimien muutto- ja siirtokustan-nusten korvaukset on mitoitettu korvaa-maan siirrosta ja tästä johtuvasta muu-tosta aiheutuneita kuluja. Siirtovelvolliselle korvataan muun muassa tavanomaisen ko-ti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet ku-

lut, muuttomatkan matkustamiskustannuk-set koko perheen osalta sekä päivärahaa muuttoon käytetyltä ajalta. Näiden lisäksi siirtovelvollisen on mahdollisuus tietyin so-vituin ehdoin saada majoittumiskorvausta erityisistä asumiskustannuksista sekä uu-den asunnon hallintakustannusten korva-uksia.

Muuttorahan maksu ei vaadi tositteitaSiirtovelvolliselle suoritetaan tietyin edelly-tyksin myös muuttorahaa, jonka suuruus (1 681,88 − 3 363,76 euroa) määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mu-kaan. Muuttoraha on korvaus muutosta ai-heutuvista muista kustannuksista, joita so-pimusmääräysten perusteella ei muutoin korvata erikseen. Usein asunnon vaihtoon liittyy esimerkiksi kodinkoneiden ja uusien huonekalujen hankintaa, ja muuttoraha on tarkoitettu korvaamaan nimenomaan tällai-sia hankintoja. Saadakseen muuttorahan, siirtovelvollisen ei tarvitse näitä kustannuk-sia näyttää erikseen toteen, vaan muutto-raha maksetaan virkamiehelle tositteetta. On huomattavaa, että muuttorahaa ei voi-da suorittaa etukäteen, vaan vasta muuton tapahduttua. Muuttorahasta ei suoriteta ennakkopidätystä eikä työnantajan sosi-aaliturvamaksuja. Siirtovelvollisuuden koh-distuessa kumpaankin puolisoon saman-aikaisesti suoritetaan muuttoraha näistä vain toiselle: muuton jälkeen suoritetaan muuttoraha kahden henkilön mukaan. Jos kuitenkin siirtovelvollisten siirtymisajankoh-tien välinen aika on vähintään kuusi kuu-kautta, suoritetaan toiselle puolisolle 50 % muuttorahasta.

ErilläänasumiskorvauksetKun siirtovelvollinen ryhtyy ”reppuriksi” ja perhe päättää jäädä asumaan vanhalle paikkakunnalle, perheelliselle virkamiehelle suoritetaan niiltä työssäolovuorokausilta, jolloin hän siirtoon liittyen joutuu asumaan erillään perheestään, erityiskorvausta, joka on 24 kuukauden ajan 15 % päivärahasta tai virkamiehen suostumuksella 12 kuukau-den ajan 30 % päivärahasta. Siinä tilanteessa, että siirtovelvollisuuteen perustuvan siirron takia virkamies joutuu

15

asumaan lyhyintä yleistä tieliikenneväylää pitkin mitattuna yli 400 kilometrin etäisyy-dellä perheestään tai jos asuinpaikkakun-nan ja virkapaikkakunnan väliseen matkus-tamiseen käytettävä aika ylittää 4 tuntia, erityiskorvaus on 24 kuukauden ajan 30 % päivärahasta tai virkamiehen suostu-muksella 12 kuukauden ajan 60 % päivä-rahasta. Neljän tunnin aikarajaa tarkastel-laan siirtohetkellä julkisin kulkuyhteyksin tehtävästä matkasta työn alkamis- ja päät-tymisaikoihin yhteensopivien aikataulujen mukaisesti.Perheellisen virkamiehen erityiskorvauk-sen lisäksi virkamiehelle tai yhdelle hänen perheenjäsenistään suoritetaan 52 matkan matkustamiskustannusten korvaukset mat-kasta perheen asuinpaikkakunnalle tai uu-delle virkapaikkakunnalle ja takaisin. Nämä matkat tulee tehdä 36 kuukauden aikana siirtohetkestä laskien ja niitä voidaan tehdä enintään yksi viikossa.

Tutustumismatkat korvataanSiirtovelvolliselle virkamiehelle ja yhdelle hänen perheenjäsenistään voidaan suorit-taa uudelle paikkakunnalle tehtävistä tutus-tumismatkoista matkustamiskustannusten korvaukset ja majoittumiskorvaukset kol-melta edestakaiselta matkalta valmistelu-

Pääsiäisen viettoon Hertz-autollaOma aikataulu, ikkunapaikka ja parasta seuraa!

Valitse sopivan kokoinen auto ja pyydä mukaasi parasta matkaseuraa.Tarjoamme vuokra-autoja jopa 15% edullisemmin.

Varaukset teet kätevästi osoitteessa hertz.fi tai soittamalla Hertz Varauspalveluun 0200 11 22 33 ma-pe 8:00 - 17:00 (0,75 EUR/min + pvm/mpm).

Tarjous on voimassa 2.4.2013 asti ja on saatavana rajoitetusti. Tarjouskoodi: CDP 767207

Toivotamme hyvää pääsiäistä ja mukavia ajokilometrejä. Hertz Autovuokraamo

Bonusta jopa 5 %.

toimenpiteiden tai muiden siirtoon liittyvi-en asioiden hoitoa varten. Nämä matkat voidaan tehdä myös viikonloppuna. Tutus-tumismatkat on tarkoitettu henkilökohtais-ten asioiden hoitoon eikä näitä tule käyttää tehtävien vastaanottoon tai tehtäviin tutus-tumiseen: ne hoidetaan virkamatkoina. Joukko-osaston (vast.) harkinnan perus-teella virkamiehelle voidaan vielä suorit-taa matkustamiskustannusten korvausta, kuitenkin enintään kahdelta edestakaisel-ta matkalta. Matkat tulee perustella ja ne tulee tehdä viimeistään vuoden kuluessa siirrosta. Lisäksi siirtovelvolliselle voidaan myöntää palkallista virkavapautta enintään

kuudelta kalenterivuorokaudelta, mikäli hä-nelle on myönnetty virkavapautta uudelle paikkakunnalle siirtymiseen liittyvien val-mistelutoimenpiteiden tai muiden siirtoon liittyvien asioiden hoitoa varten.Kehotan jokaista, jota ollaan työnantajan määräyksestä siirtämässä pysyväisluontei-sesti toiseen työnsuorittamispaikkaan, ot-tamaan hyvissä ajoin ennen siirtoa yhteyttä oman joukon henkilöstötoimialaan ja selvit-tämään, kuinka muutto- ja siirtokustannus-ten sopimusmääräyksiä voidaan soveltaa juuri sinun yksilöityyn tapaukseen erikseen. Tarvittaessa myös oma luottamusmies aut-taa sinua.

Finlaukku Oy on Suomen suurin

laukkujen, käsineiden jamatkavarusteiden varastomyymälä

Ahjotie 12, 96320 RovaniemiPuh. (016) 318 130 Gsm 0400 691 311

16

JÄR

JEST

ÖPÄ

ÄLLI

KÖ

N P

ALST

A

Alkanut vuosi huipentuu liiton osalta syksyn edustajakokoukseenTeksti: Arto Penttinen

Hyvää alkanutta vuotta kaikille liiton jäsenille ja lehden lukijoille. Lehden ilmestymisen aikoihin virkamiehen

normaalityöpäivä ei enää ala ja pääty pime-ässä, vaan päivänvalosta saa nauttia het-ken aikaa työpäivän kummassakin päässä. Kevättä kohti siis mennään, mikä virkistää varmasti itse kunkin mieltä ja lisää aktiivi-suutta niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Alkanut vuosi huipentuu liiton osalta syksyn edustajakokoukseen, joka on tällä kertaa ns. vaaliedustajakokous. Neljän vuoden vä-lein pidettävä kaksipäiväinen vaaliedustaja-kokous päättää henkilövalintojen lisäksi lii-ton toiminnan päälinjat nelivuotiskaudelle.Henkilövalintojen osalta liiton voimassa olevien sääntöjen mukaan kokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja ja neljä va-rapuheenjohtajaa - yksi varapuheenjohtaja kustakin puolustushaarasta ja yksi vara-puheenjohtaja Rajavartiolaitoksen piiristä. Hallitukseen valitaan sääntöjen mukaan enintään 19 jäsentä. Käytäntönä on valita jäsenet puolustushaarojen mandaattipai-koilta, millä on pyritty mahdollisimman kat-tavaan edustettavuuteen niin maantieteelli-sesti kuin puolustushaarakohtaisestikin.Liiton hallitus on edustajakokousten välillä ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin, ja hallituksen jokainen jäsen toteuttaa kaikki-en jäsenten edunvalvontaa virkatakin väris-tä riippumatta. Liiton palveluksessa olevien jäsenten määrä jatkaa vähenemistään tu-levallakin nelivuotiskaudella. Jäsenmäärän pienenemisen ja myös Puolustusvoimauu-distuksen mukanaan tuomien organisaatio-uudistusten johdosta on jäsenyhdistyksis-sä syytä pohtia tulevan hallituksen kokoa

penttinen@paallystoliitto.fi). Liiton hallitus tekee valinnan Vuoden toimihenkilöstä ja valinta julkistetaan liiton puheenjohtajapäi-villä.

Tärkeät päivämäärät allakkaanSeuraavat kuluvan vuoden päivämäärät yh-distysten vastuunkantajien on syytä merki-tä allakkaan:- 28.3. mennessä yhdistysten esitykset liiton hallitukselle Vuoden toimihenki- löstä,- 23. - 24.4. liiton puheenjohtajapäivät,- 15.8. mennessä esitykset liiton ansio- merkillä tai -mitalilla palkittavista,- 31.8. mennessä esitykset liiton halli- tukselle Vuoden opistoupseeriksi,- 31.8. mennessä esitys liiton hallituk- selle edustajakokouksessa käsiteltäväs tä asiasta,- 12. - 13.11. liiton edustajakokous.

Enemmistö kannatti savuttomuuttaPienen tauon jälkeen on taas aloitettu jä-sensivuilla pikakyselyiden tekeminen. Tammikuussa kyseltiin jäsenistön kantaa suhtautumisessa puolustusvoimien aloitta-maan tupakoinnin ja tupakkatuotteiden vä-hentämiseen tähtäävään kampanjaan. Vas-taukset jakaantuivat seuraavasti:- 73 % vastaajista piti kampanjaa kannatet-tava,- 20 % vastaajista piti kampanjaa taas ai-kuisten ihmisten holhouskampanjana,- 7 % vastaajista ei ollut kampanjan puoles-ta tai sitä vastaan.

ja siihen nimettäviä edustajia - tulevaisuus vahvasti huomioiden. Yhdistyksen puheen-johtajat käsittelevät näitä liiton hallintora-kenneasioita kevään puheenjohtajapäivillä.

Vuoden toimihenkilöLiiton yhtenä huomionosoituksena on muu-taman vuoden ajan ollut Vuoden toimihen-kilön valitseminen. Ensimmäinen Vuoden Toimihenkilö oli pääluottamusmies Sakari Vuorenmaa, ja viime vuonna valinta kohdis-tui Timo Väisäseen. Perusteet Vuoden toimihenkilön valitsemi-seksi:1. Valittavan henkilön tulee olla liiton jäsen tai sen työntekijä.2. Valinnan suorittaa liiton hallitus yhdistys-ten tai hallituksen jäsenten esitysten poh-jalta.3. Valinta julkistetaan keväisin puheenjohta-japäivillä tai muussa vastaavan tyyppisessä tilaisuudessa tai tapahtumassa. 4. Valinta Vuoden toimihenkilöstä pyritään ensisijaisesti kohdistamaan toimijaan, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla vai-kuttanut liiton jäsenistön edunvalvontaan, asemaan tai hyvinvointiin.5. Liiton toimisto päättää vuosittain valinta-esitysten jättämisajankohdan.6. Valitulle henkilölle myönnetään stipendin lisäksi viikon mittainen käyttöoikeus valin-tansa mukaiseen liiton lomakohteeseen. Yhdistyksiltä pyydetään esityksiä Vuoden toimihenkilöksi. Hallitukselle tehtävät esi-tykset tulee lähettää liiton toimistolle kir-jallisesti ja myös mielellään sähköpostilla allekirjoittaneelle 28.3. mennessä (arto.

voittamaton.com

rakenna oma työkalusi erikoishintaan koodilla upseerille -25%

17

voittamaton.com

rakenna oma työkalusi erikoishintaan koodilla upseerille -25%

18

Pohjois-Karjalan prikaati lakkaute-taan tämän vuoden lopussa. Sen tiimoilta järjestettiin tammikuussa Puolustusvoimauudistusta käsit-

televä infotilaisuus, mihin oli kutsuttu mu-kaan myös perheenjäsenet. Tilaisuuden ajaksi perheiden jälkikasvulle oli tarjolla pienimuotoista ohjattua toimintaa ammat-titaitoisen ohjaajan seurassa. Lapsille oli varattu erilaisia pelejä, jotta aika ei käynyt pitkäksi, kun vanhemmat kuuntelivat infoti-laisuuden antia.Tilaisuuden aluksi joukko-osaston komen-taja, eversti Jari Kytölä kertoi siitä, kuin-ka hallitusohjelmaan perustuva koko Puo-lustusvoimia koskeva uudistus on edennyt toimeenpanovaiheeseen. Kytölä selvensi myös sitä, kuinka Pohjois-Karjalan prikaa-tin lakkauttamisen myötä Puolustusvoimien toimintoja organisoidaan uudestaan ja hen-kilöstön osaamista kohdennetaan siirtojen avulla eri joukkoihin.Henkilöstöosaston osastopäällikkö, majuri

Perheet tiedottamisen kohteena Pohjois-Karjalan prikaatissaTeksti ja kuvat: Marko Jalkanen

Antti Teräväinen puolestaan selvensi hen-kilöstösuunnittelun yksityiskohtaista ete-nemistä aina Puolustusvoimauudistuksen käynnistymisestä tähän päivään saakka. Teräväinen avasi myös suunnittelun eri vai-heita: kuinka ensin henkilöstölle suoritetul-la halukkuuskartoituksella pyrittiin selven-tämään henkilöstön mielenkiintoa palvella uudistetun puolustusvoimien eri tehtävissä ja kuinka tämän jälkeen kohdentuminen on-nistui toiveiden mukaan. - Työ jatkuu edelleen, ja pyrkimyksenä on tukea sovituin tukitoimin niin henkilökohtai-seen intressiin perustuvia ratkaisuja kuin etsiä halukkuuteen vastaavia tehtäviä halu-tuista joukoista. Tilanne puolustusvoimissa elää koko ajan ja se tehdään, mikä tehtävissä on, totesi Teräväinen lopussa.HR-koordinaattori, yliluutnantti Mika Ka-tainen esitteli puolestaan Puolustusvoi-mien muutto- ja siirtokorvausten sopimus-määräyksiä, joilla pyritään korvaamaan

siirrosta ja tästä johtuvasta muutosta ai-heutuneita kuluja. - Korvauksia on mahdollisuus saada silloin, kun perhe muuttaa siirtovelvollisen mukana tai kun virkamies asuu työskentelypaikka-kunnalla viikot perheestään erillään, Katai-nen selvensi korvausten muodostumista ja niihin vaikuttavia tekijöitä.Katainen toi osuudessaan esille myös asi-oita, joita siirtovelvollisen on syytä huomi-oida verotuksessaan kuten esimerkiksi työ-asuntovähennys sekä asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset kakkosasunnon sijaitessa toisaalla. Lopuksi perheille tarjoutui myös mahdol-lisuus esittää omia kysymyksiä ja käydä vuorovaikutuksellista keskustelua esitel-möijien kanssa. Osa kuulijoista esittikin tiukkaa kritiikkiä ja peräsi vielä perusteita tehdyille henkilöstöratkaisuille. Kaikesta huolimatta tilaisuudessa vallitsi positiivinen ilmapiiri ja tilaisuus puolsi paikkaansa.

19

Karppisten tie vie Kuopion suuntaanYliluutnantti Marko Karppinen ja hänen vaimonsa Heidi pitivät tilaisuutta hyvänä, tarpeellisena ja ajankohdaltaan sopivana.- Esimerkiksi muutto- ja siirtokorvausten sopimusmääräyksien mukaiset korvauk-set, joilla korvataan muutosta aiheutuneita kuluja, olivat uutta asiaa, Heidi kertoo. Pohjois-Karjalan prikaatin esikunnassa koulutusalalla työskentelevä Marko olisi halunnut oman joukon lakkautumisen myö-tä siirtyä Joensuuhun perustettavaan alue-toimistoon. Hän toteaa olevansa kuitenkin lopunperin tyytyväinen siihen, että hänelle löytyi työpaikka Karjalan lennostosta, Kuo-pion läheisyydestä. - Tulevan tehtävän sisällöstä ei tosin ole vielä mitään tietoa, mutta eiköhän sieltä Rissalasta jotain sotilastöitä tekijälle löydy, Marko sanoo. Karppiset asuvat Kontiolahdella vuonna 2004 rakentamassaan omakotitalossa. Perheeseen kuuluu 12- ja 9-vuotiaat lap-set. Nyt koko perheen katseet on suun-nattu tulevaisuuteen, ja muuttoa isän työ-paikan vuoksi on jo mietitty. Heidi kertoo luottavansa siihen, että terveydenhoitoalal-la työskentelevänä hän työllistyisi uudella paikkakunnalla.– Meillä on Pohjois-Savossa paljon suku-laisia, ja he ovat olleet kovin innostuneita meidän suunnitelmista muuttaa koko per-heen voimin Kuopion seudulle. Haastavinta tässä tulevassa muutossa ovat lasten kou-luvaihdot ja vanhalle paikkakunnalle jäävät ystävät, Karppiset yhdessä tuumivat.

Täällä on näköjään pyritty hel-pottamaan lastenhoito-ongel-mia ja lasten viihtyvyyttä oikein kunnolla, eräs tilaisuuteen osal-listujista totesi hymyssä suin katsoessaan lasten heilumista videopelin tahtiin.

20

Puolustusvoimauudistus vaikuttaa merkittävällä tavalla myös pääl-lystöyhdistysten toimintaan. Ydin-

kysymys on, miten turvataan muutosten myllerryksessä jäsenten edunvalvonta kat-keamattomana, parhaalla mahdollisella ta-valla. Yhdistysten tulevaisuudennäkymät ovat jääneet väkisinkin hieman taka-alalle, sillä tällä hetkellä useimmilla jäsenillä on ensi-sijaisesti huoli oman työn jatkumisesta ja perheen asioiden järjestämisestä. Osalla taas työt jatkuvat entiseen malliin, ja monet saavat uusia työkavereita lakkautetuista tai yhdistettävistä joukoista. Päällystölehden tekemä kysely paljasti, että osa yhdistyk-sistä on tehnyt päätöksen tai harkitsee toi-mintansa lopettamista eli purkautumista. Ilahduttavaa oli vastauksista todeta, että

jotkut yhdistyksistä ovat neuvotelleet toi-mintojensa yhdistämisestä. Lisäksi jokai-nen kyselyyn osallistunut yhdistys on val-mis ottamaan siirtymään joutuvat jäsenet siipiensä suojaan ja huolehtimaan heidän edunvalvonnastaan.Edunvalvonnan lisäksi monilla paikkakunnil-la on vahvaa evp-toimintaa, jonka jatkuvuus pitää tavalla tai toisella turvata. Arkistojen ja perinne-esineiden tallennus on tehtävä oikealla tavalla niin, että jälkipolville jää pi-täviä todisteita ammattikunnan tekemäs-tä työstä kotipaikkakunnillaan. Tällä työllä on kiire, sillä asia on joidenkin yhdistysten osalta hoidettava jo tämän vuoden loppuun mennessä. Monet toivovat Päällystöliitolta sekä Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien Perin-neyhdistykseltä (ATOP) apua ohjeiden ja käytännön työn toteuttamiseksi.

Kyselyssä oli esillä myös suora henkilökoh-tainen jäsenyys Päällystöliittoon. Suurin osa yhdistyksistä ei lämmennyt tälle ajatuk-selle, mutta jotkut pitivät sitä hyvänä ratkai-suna sellaisissa tapauksissa, joissa paikka-kunnalle jää vain hyvin pieni joukko jonkun yhdistyksen jäseniä eikä yhdistyminen tule kyseeseen. Tässä vaiheessa on varmasti käyty jo kes-kusteluja tai tehty alustavia päätelmiä siitä, miten kussakin yhdistyksessä toimitaan. Toisaalla tässä lehdessä on järjestöpääl-likkö Arto Penttisen, Evp-yhdistyksen pu-heenjohtajan ja ATOP:n puheenjohtajan nä-kemyksiä, mikä on liiton tai evp-jäsenten ja perinteen tallentamisen kannalta tärkeää. Näiden erilaisten ajatusten välittäminen Päällystölehdessä voi tuoda esiin hyviä esimerkkejä ja ratkaisuja, joista yhdistyk-set voivat ottaa mallia kaikkien yhteiseksi eduksi. Samalla on hyvä valmistautua ke-vään puheenjohtajapäiviin, missä nämä edellä käsitellyt asiat ovat laajemmin esillä.

Henry Lipponen, Lahden Päällystöyhdistys:Hämeen rykmentti lakkautetaan kokonaan. Jäsenistömme siirtyy pääasiassa Hattu-laan, Riihimäelle, Helsinkiin sekä yksittäi-siä henkilöitä ympäri Suomea erilaisiin tehtäviin. Lahteen jää aluetoimisto, josta työskentelee muutamia opistoupseereita. Todennäköisesti lakkautamme yhdistyk-sen toiminnan ja ohjaamme jäsenistöä liit-tymään uusien työpaikkojen yhdistyksiin. Olemme käyneet keskusteluja yhteistoi-minnasta Hämeenlinnan ja Riihimäen yhdis-tysten kanssa. Tärkeää on, että kaikkien jäsenyys jatkuisi mahdollisimman sujuvasti uudessa toimintaympäristössä. Tulevaisuu-

Päällystöyhdistykset kaipaavat liiton tukeaTeksti: Samuli Vahteristo Kuvat: Simo Nummi ja Reino Mäkelä

21

den kehityksen kannalta pienten yhdistys-ten tulisi yhdistyä yhdeksi vahvaksi koko-naisuudeksi. Olemme keskustelleet suorasta henkilöjä-senyydestä Päällystöliittoon ja pääasias-sa henkilöstö on nykyisen mallin kannalla. Uusi malli ei toisi mitään lisäarvoa, ennem-minkin toiminta etääntyisi jäsenistöstä. Purkautumistilanteessa pitää järjestellä yhdistyksen omaisuus sekä asiakirjojen ja perinne-esineiden tallennus. Olemme kes-kustelleet asiasta ATOP:n puheenjohtajan kanssa ja sopineet, että he tulevat käy-mään täällä Lahdessa toukokuussa, jolloin kartoitamme meidän perintöesineemme ja asiakirjat, jotka heitä kiinnostavat. Olisi hienoa, jos saisimme tällaisen materiaalin esimerkiksi Lappeenrantaan ATOP:n perin-netilaan. Yhdistyksemme on valtakunnan vanhimpia yhdistyksiä, perustettu v. 1921.Lahden Päällystöyhdistys toivoo Päällys-töliiton laativan lomakkeet, joilla saadaan kootusti vanhoista yhdistyksistä siirtyvät jäsenet ns. nipussa uusiin yhdistyksiin. Lo-makkeissa tulisi siis olla vaihtavan jäsenen tiedot ja paikka allekirjoitukselle. Vanhat lo-pettavat yhdistykset sitten keräisivät siirty-misilmoitukset kootusti, millä varmistetaan se, ettei kukaan jää siirtymistilanteessa edunvalvonnan ulkopuolelle. Päällystöliitto voi myös pohtia, miten esi-merkiksi aluetoimistojen ja muiden pienten yksiköiden edunvalvonta hoidetaan luon-tevasti, sillä esimerkiksi Lahteen jäävällä porukalla ei ole todellisuudessa mahdol-lisuutta hoitaa yhdistys-, edunvalvonta- ja luottamusmiesasioita.

Aki Raunioniemi, Hallin Päällystöyhdistys: Tarkoitus on purkaa yhdistys tämän vuo-den lopussa, koska joukko-osasto lakkau-tetaan. Samalla osoitetaan jokaiselle jäse-nelle uusi yhdistys, johon kannattaa liittyä. Yhdistys antaa jokaiselle jäsenelle siirtolo-makkeen, jossa uuden työpaikan alueella toimivan yhdistyksen tiedot. Alustavia kes-kusteluita on käyty uudesta yhdistyksestä, johon kuitenkin suurin osa Hallin jäsenistä siirtyy. Uudella yhdistyksellä ei ole ollut mi-tään uusia jäseniä vastaan. Uskomme, että uusi yhdistys kykenee hoitamaan asiat yhtä hyvin kuin omakin yhdistys tällä hetkellä. Olemmehan kaikki saman työnantaja palve-luksessa ja intressimme pitäisi olla saman-laiset. Suoraan henkilöjäsenyyteen liitossa ei tässä vaiheessa ole painetta eikä halua.Arkistomme ja tilitiedot viemme mukanam-me uuden yhdistyksen arkistoon. Kun la-kisääteinen 6 vuoden tilien säilytysvelvol-lisuus päättyy, siirrämme ehkä pöytäkirjat toimihenkilöarkistoon ja tuhoamme tilitie-

dot. Mutta se asia on vielä mietinnässä. Odotamme päätöstä siitä, että tehdäänkö Ilmavoimien yhdistyksistä yhteistä histo-riikkia, mikä vaikuttaa myös materiaalin säilytyspaikan valintaan. Aiomme viedä myös jotain perinteitä uuteen yhdistyk-seen (Vuoden kouluttaja -palkinto), joka toivottavasti otetaan käyttöön uudessa joukko-osastossa.

Harri Jokihaara, Keuruun Opistoupseerit: Pioneerirykmentti lakkautetaan 31.12.2014. Yhdistyksen vuosikokous helmikuussa 2013 päättää jatkosta. Vaih-toehtoina tarkastellaan perinneyhdistyk-sen perustamista tai toiminnan lopettamis-ta ja yhdistyksen lakkauttamista. Jäsenten edunvalvonta turvataan ja hoidetaan jat-kossa siten, että jäsen liittyy uuteen yh-distykseen vastaanottavassa joukossa. Neuvotteluja ei vielä uudistuksen tässä vaiheessa ole puoleltamme käyty. Suora henkilöjäsenyys Päällystöliittoon on lähes täydellinen vastaus pienten yhdistys-ten ahdinkoon. Jäsenmäärän vähentyes-sä ei liene tarkoituksenmukaista ylläpitää esim. alle 15 jäsenen yhdistyksiä. Ennen rykmenttimme lakkautuspäätöstä pidim-me tätä yhtenä varteenotettavimmista vaihtoehdoista. Eli olisimme purkaneet yh-distyksen ja liittyneet kaikki Päällystöliiton henkilöjäseniksi, kun yhdistyksen toiminta-edellytykset olisivat vähentyneen jäsen-määrän vuoksi toimimattomiksi.Yhdistyksen omaisuus on rahana pank-kitilillä. Varat tullaan käyttämään en-nen toiminnan päättymistä. Perin-ne-esineiden osalta suunnittelu on vielä kesken; kaikki vaihtoehdot harkitaan. Asiakirjat tullaan skan-naamaan sähköiseen muotoon. Fyysisestä sijoittumisesta kes-kustellaan myöhemmin PL:n,

ATOP:n, Maakunta-arkiston, Kansallisar-kiston ja Sotamuseon kanssa. Toivomme liitolta ohjausta ja mahdollisesti valmiiksi neuvoteltuja tarjouksia/toimintatapoja asi-an hoitamiseksi, esim. asiakirjojen skan-nauspalvelua.Mahdollinen ”vierihoito” esimerkiksi perin-neyhdistyksen muodostamisessa olisi kul-taakin arvokkaampaa, samoin koulutus eri arkistojen kanssa asioinnista.Keuruun Opistoupseerit esittää, että liit-to kohdentaisi yhden henkilön/lakkautet-tava yhdistys (esim. evp-yhdistyksestä/ATOP:sta) suunnittelemaan ja toteuttamaan hallitun alasajon liiton ohjaamalla taval-la. Luonnollisesti liitto vastaisi myös kus-tannuksista. Tällainen menettelytapa olisi suoraa tukea kentälle ja tuottaisi kerralla oikean lopputuloksen. Meillä Puolustusvoi-mauudistuksen uhreilla on tälläkin hetkel-lä muuta tekemistä ja ajateltavaa kuin jär-jestellä yhdistyksen asiat viimeistä piirtoa hamaan loppuun. Nykyisillä resursseilla toiminnan alasajo olisi ehkä liian suoravii-vaista, ja vaarana on historiallisesti merkit-tävän materiaalin menettäminen ikiajoiksi.

Aki Raunioniemi uskoo, että jokainen Hallista siirtyvä ote-taan vastaan tasavertaise-na jäsenenä mihin tahansa Päällystöliiton jäsenyhdistyk-seen.

22

Jarkko Piekkari, Wanajan Päällystöyhdistys; Erno Peltomäki, Hämeenlinnan Varuskunnan Päällystöyhdistys:Puolustusvoimauudistus ei sinällään vaiku-ta oman yhdistyksen toimintaan, joka jat-kuu. Samoin jäsenten edunvalvonta säilyy entisellään.Yhteistyöpalaveri pidettiin marraskuun alussa Wanajan Päällystöyhdistyksen, Hä-meenlinnan Varuskunnan Päällystöyhdistyk-sen, Riihimäen Päällystöyhdistyksen ja Lah-den Päällystöyhdistyksen kesken. Paikalla oli myös Päällystöliiton Ari Pakarinen.Keskustelimme yhdistysten tilanteesta ra-kenneuudistukseen liittyen ja jäsenistön edunvalvonnasta. Keskustelussa oli myös mahdollinen yhdistysten yhdistyminen. Tär-keänä pidettiin edunvalvonnan jatkumista katkeamattomana ja lakkautettavien jouk-ko-osastojen opistoupseerien joustavaa siirtymistä uusien paikkakuntien yhdistyk-siin niin halutessaan. Molemmat Hämeen-linna-Hattulassa toimivista yhdistyksistä ovat valmiita vastaanottamaan uusia jäse-niä. Päätettiin jatkaa selvitystyötä kukin yh-distys tahollaan, ja tarkoitus on pitää uusi palaveri ennen kevään puheenjohtajapäi-viä.Yhdistyksien hallitukset ovat keskustel-leet suorasta henkilöjäsenyydestä liittoon. Wanajan Päällystöyhdistys on nykyisen jä-senyyden kannalla, mutta Hämeenlinnan Varuskunnan Päällystöyhdistys taas on val-mis henkilöjäsenyyteen siirtymiseen. Hä-meenlinnan Varuskunnan Päällystöyhdis-tyksen evp-jäsenet ovat perustaneet oman yhdistyksen.ATOP:stä tulee käyttää apuna tarvittavilta osin perinteiden tallentamisessa. Päällys-töliitto voisi tukea yhdistymistä harkitsevia

yhdistyksiä laatimalla toimintaohjeen ”nai-makauppaan” liittyvistä asioita ja osallistua kustannuksiin.

Jouni Suomalainen, Kontiorannan Päällystöyhdistys: Pohjois-Karjalan prikaati lakkautetaan ja meidän yhdistyksen puretaan tämän vuo-den aikana. Jäsenet hajaantuvat ympäri Suomen ja tukeutuvat edunvalvonnassa pai-kallisiin yhdistyksiin. Olemme yhdessä Poh-jois-Karjalan Rajapäällystön kanssa muo-dostamassa alueellista yhdistystä, johon Pohjois-Karjalan aluetoimistossa, Palvelu-keskuksessa ja I-SHR:n Ylämyllyn varastol-la palvelevat jäsenet voivat liittyä. Heidän osaltaan edunvalvonta jää Joensuun alu-eelle, mutta tämä asia on vasta valmiste-luvaiheessa. Mahdollinen alueellinen yhdis-tys olisi tavallaan kahden yhdistyksen liitto. Olemme valmiit harkitsemaan suoraa liiton henkilöjäsenyyttä, jos se katsotaan koko lii-ton jäsenten kannalta edullisimmaksi vaih-toehdoksi hoitaa asioita tulevaisuudessa. Mahdollinen alueellinen yhdistys varmaan ottaa haltuunsa esineistön ja asiakirjat, jotka on jo nyt suurelta osin tallennettu Maakuntamuseoon. Mikäli ATOP on ha-lukas jotain vastaanottamaan, niin sitten voidaan se ottaa mukaan perinteiden tal-lennukseen. Raimo Tikkanen, Kauhavan Päällystöyhdistys; Arto Tervonen, Ilty Kauhava: Lentosotakoulun lakkautuksen myötä Kau-havan Päällystöyhdistys todennäköises-ti purkautuu. Jäsenet liittyvät halutessaan muihin yhdistyksiin. Suorasta henkilöjäse-nyydestä liittoon ei ole viime aikoina kes-kusteltu. Toivomme apua liitolta, Evp-yhdis-tykseltä ja ATOP:ltä, mikäli purkautuminen toteutuu.Ilty Kauhava purkautuu, ja pääosa jäsenis-tä siirtyy Tikkakoskelle ja valitsee sieltä paikallisen yhdistyksen edunvalvojakseen. Tulemme tekemään edustajakokoukselle esityksen, että liitto tukisi vastaanottavia yhdistyksiä 100 euroa/jäsen. Tällä sum-malla vastaanottava yhdistys velvoitettai-siin järjestämään yhteisiä tilaisuuksia ja perhetapahtumia sopeuttamisen nopeutta-miseksi. Pertti Heikkilä, Päällystöliiton Evp-yhdistys:Puolustusvoimauudistus tuo maahamme lisää paikkakuntia, joista sotilaalliset toi-minnat loppuvat kokonaan. Paikallisyhdis-tykset ovat tekemässä päätöksiä yhdistys-ten purkamisista. Älkää kuitenkaan hätäilkö

päätöksiä tehdessänne. Kannattaisi odot-taa liiton sopeuttamistoimenpiteitä vähene-vään jäsenistöön peilaten, sillä tarkoitukse-na on uudistaa hallintoa ja samalla selvittää EK:n velvoittama evp-jäsenten asema.Sotilaalliseen tyhjiöön jäävät paikkakun-nat ovat vanhoja varuskuntapaikkoja, min-kä johdosta yhdistyksen vaikutuspiirissä asuu huomattavan paljon evp-henkilöstöä. Nyt kannattaisi siirtää toimintoja evp-hen-kilöiden harteille, sillä uskoisin halukkai-ta toimijoita löytyvän. Näillä toimenpiteillä saataisiin mahdollisille lakkautuksille mie-tintäaikaa eikä näin tulisi tehtyä mitään harkitsematonta. Mikäli evp:t jatkossa säi-lyttävät erotilanteessa jäsenyytensä niin paikallisyhdistyksessä kuin liitossakin, toi-minta jatkuisi evp-vetoisena niillä paikoilla, joista aktiivit joutuvat työn perässä muutta-maan pois.Monissa yhdistyksissä tämä olisi helppo toteuttaa, sillä toimivia evp-jaostoja/toimi-kuntia on aika monissa yhdistyksissä. Myö-hemmin voitaisiin sitten nimeä ja tarvittaes-sa sääntöjä muuttaa paremmin toimintaa kuvaavaksi. Aktiivipalveluksessa olevien ei missään tilanteessa kannata jättäytyä liiton jäsenyyden ulkopuolelle. Se vaihtoehto on jatkotoiminnan kannalta kaikkein huonoin, eikä palvele yksittäisen jäsenen edunval-vontaa ja kaventaa liiton mahdollisuuksia hoitaa asioita.

Keijo Koivisto, Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien PerinneyhdistysPurkautuvien yhdistysten tuen tarve ja laa-tu nähdäkseni riippuu päällystöyhdistyksen toiminnasta. Joissakin varuskunnissa opis-toupseereita on ollut paljon, ja toiminta on ollut laajaa ja pitkäaikaista. Pienissä yhdis-tyksissä on vain osallistuttu lähinnä Pääl-lystöliiton toimintaan ja muu toiminta on ollut vähäistä. Entä mitä tehdä sellaisessa tapauksessa, jossa lakkautettavan joukko-osaston opistoupseerit sijoitetaan hajaute-tusti muihin joukko-osastoihin? Useimmiten tilanne on kaikilta osin arvioita-va tapauskohtaisesti ja toimittava sen mu-kaan. Tärkeää olisi pyrkiä sellaiseen ratkai-suun, jossa kirjallinen aineisto, valokuvat, äänitteet yms. sekä muu materiaali olisi py-syvästi tallennettuna tulevaisuuden histori-ankirjoittajia varten.Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien Perinneyh-distys ry:n säännöissä mainitaan ammatti-kuntamme kulttuurisen perinnön tallentami-nen. ATOP ry. on valmis antamaan tukea ja neuvoja toimintansa lakkauttaville tai sope-uttaville päällystöyhdistyksille. Henkilökoh-taisesti kannatan Päällystöliiton nimeämän ohjausryhmän perustamista asiaa koordi-noimaan.

23

Päällystöliiton järjestöpäällikkö Arto Penttinen vastasi myös Päällystö-lehden tekemiin kysymyksiin, joista

voi löytää vastauksia moniin jäseniä tai yh-distystoimijoita tällä hetkellä askarruttaa-viin kysymyksiin. Penttisen mukaan liiton toimiston toiveena on, että yhdistyksissä mietitään ratkaisuja tehdessä jäsenen kan-nalta parhainta vaihtoehtoa ja katsotaan myös riittävän pitkälle tulevaisuuteen.Mikä on tärkeintä Päällystöliiton jä-senten kannalta, kun yhdistys purkau-tuu ja millä aikataululla mahdollinen purkautuminen tulisi hoitaa?Tärkeintä yksittäisen jäsenen kannalta on, että hän allekirjoittaa valtakirjan (muutosil-moituksen, saa liitosta tai yhdistyksen jä-sensihteeriltä) uudelle yhdistykselle ennen nykyisen yhdistyksen purkautumista, jotta jäsenmaksun perintään ei tule katkosta ja mm. työttömyyskassan ja jäsenvakuutus-ten voimassaolo säilyy katkeamattomana. Muutosilmoituksen voi allekirjoittaa kuukau-sia ennen yhdistyksen purkautumista, kos-ka ilmoitukseen merkitään, mistä ajankoh-dasta muutos astuu voimaan. Yhdistyksen säännöt määrittävät, millai-sella päätöksellä ja aikataululla yhdistyk-sen kokous voi päättää purkautumisesta: vaaditaanko kahden kokouksen päätös ja pitääkö päätöksen takana olla tietyn suu-ruinen määräenemmistö. Jos yhdistys päättää purkautumisesta vuosikokoukses-sa keväällä, hyvä virallinen purkautumis-

päivä olisi vuodenvaihde. Tämä senkin ta-kia, että usealla yhdistyksellä tilikausi on kalenterivuosi ja esim. liiton maksamat jä-senmaksut keskusjärjestöille määräytyvät vuoden ensimmäisen päivän mukaan kuten myös jäsenyhdistyksen äänimäärä edusta-jakokouksessa.Miten yhdistyksissä tulisi toimia ja var-mistaa, että jäsen säilyttää jäsenyy-den liittoon siirtyessään uuteen jouk-ko-osastoon/vast?Pitäisi sopia riittävän ajoissa ennen purkau-tumista jäsentensä kanssa, mihin yhdistyk-seen he haluavat siirtyä ja olla yhteydes-sä kyseiseen yhdistykseen sekä täytättää jäsenellä hyvissä ajoin muutosilmoitus ja toimittaa siitä kappaleet jakelun mukaan, mm. palkkahallintoon.Minkälaisessa tilanteessa yhdistysten kannattaisi harkita toimintojensa yh-distämistä?Jos samalla paikkakunnalla toimii useampi Päällystöliiton yhdistys, kannattaa miettiä yhdistymistä. Jäsenen kannalta on tärkein-tä, että hänen edunvalvonnastaan huoleh-ditaan ja että hän saa tarvittaessa tukea palvelussuhdeasioissa. Toivoisin, että pai-kallisissa yhdistyksissä nähtäisiin samoin kuin liiton hallituksessa, että edunvalvojat ajavat kaikkien jäsentensä asiaa, ei pelkäs-tään oman puolustushaaransa tai aselajin-sa jäsenten asiaa. Silloin on sama, minkä värinen takki esim. yhdistyksen hallituksen jäsenillä on.

Muutokset kannattaa toteuttaa harkiten ja pitkällä tähtäimellä

Jos yhdistyksen toiminta keskittyy nykyisin vain yhdistyslain mukaisiin toimiin (vuosi-kokoukset, hallituksen valinta, tilinpäätös, jne.), ei liene järkevää jatkaa toimintaa, koska silloin esim. hallituksen ja muiden toimihenkilöiden valinta on usein hankalaa. Tietysti yhdistymistä on syytä miettiä myös silloin, kun yhdistyksen jäsenmäärä on vä-häinen eikä kasvua ole odotettavissa.Onko liiton tarkoitus järjestää tukitoi-mia/koulutusta purkautuville tai yhdis-tettäville yhdistyksille?Varsinaista koulutusta yhdistyksen purkau-tumisen toimenpiteistä ei ole tarkoitus jär-jestää. Liiton toimesta on tarkoitus yhteis-työssä ATOP:n ja Evp-yhdistyksen kanssa kuluvan kevään aikana laatia menettelyoh-jeet, miten yhdistysten purkautuminen tai yhdistyminen tulee hoitaa. Korvamerkittyä varallisuutta purkautumisen kustannuksiin ei tämän vuoden budjetissa ole, mutta ha-kemuksesta kaikki on mahdollista. Korva-merkittyä varallisuutta purkautumisen kus-tannuksiin ei tämän vuoden budjetissa ole ,mutta perustellulla hakemuksella jonkin suuruinen tuki on mahdollista. Ensi vuo-den budjetin valmistelussa hallitus linjaa mahdollisen tukivarauksen budjettiehdo-tukseen. Suora henkilöjäsenyys ei tunnu saa-van kannatusta jäsenten keskuudessa. Olisiko se liiton kannalta varteenotet-tava vaihtoehto?Suora henkilöjäsenyys jakaa vahvasti mie-lipiteitä. Muutos tutusta ja turvallisesta johonkin, jonka kaikkia käytänteitä ei tun-ne, on tietysti hankala valinta. Mahdollinen päätös suoraan henkilöjäsenyyteen siirty-misestä on poliittinen enkä ns. virkamie-henä voi kysymykseen antaa liiton kantaa. Henkilökohtaisesti näen jäsenyysrakenteen muutoksen tulevaisuudessa järkevänä rat-kaisuna, mutta on siinä paljon haasteitakin. Keskeisintä on kuitenkin jäsenen edunval-vonnan toimivuus kaikissa ratkaisuissa. Lii-ton toimiston vuokranantaja on toiminut yli 90 vuotta suoralla henkilöjäsenyydellä eikä heillä ole ilmennyt syytä järjestörakenteen-vaihdokseen.

Jatkossa Päällystöliiton hallitus ja mahdol-lisesti edustajakokous päättää, minkälai-sin toimenpitein purkautuvia ja yhdistyviä yhdistyksiä voidaan tukea. Kuvassa edus-tajakokouksen puheenjohtaja Juha-Pekka Koskinen, vpj. Marko Nieminen ja Heikki Hyvärinen neuvonpidossa.

Kuva

: Sam

uli V

ahte

risto

Rajavartiolaitos aloitti toiminnan so-peuttamisen suunnittelun jo vuoden 2012 alkupuolella. Henkilöstöjärjes-

töjen kanssa yhteistoiminnassa järjestettiin vuoden 2012 aikana kolme eri voimava-rastrategian valmisteluseminaaria, joissa henkilöstöjärjestöjen edustajat otettiin ai-dosti mukaan säästökohteiden suunnitte-luun.Suunnittelua on jatkettu Rajavartiolaitoksen esikunnan johtamana, ja nyt ollaan tilan-teessa, jossa suuret linjat säästökohteista ovat selvillä. Sopeuttamisohjelmasta järjes-tettiin 23.1. tiedotustilaisuus, jossa sisämi-nisteri Päivi Räsänen ja Rajavartiolaitok-sen päällikkö Jaakko Kaukanen kertoivat

tiedotusvälineiden edustajille konkreettiset toimenpiteet, joilla säästöjä ollaan hake-massa. Tiedotustilaisuuden jälkimainingeis-sa Rajavartiolaitos oli muutaman päivän hyvin näkyvästi esillä valtakunnallisissa tie-dotusvälineissä. Sopeuttamisohjelma on kuitenkin niin hyvin laadittu, ettei varsinais-ta ”revittelyä” asian tiimoilta nähty medias-sa.

Säästöjä haetaan sekä operatiivisesta toiminnasta että tukipalveluistaSäästötarve on Rajavartiolaitoksen toimin-tamenoihin verrattuna suurin piirtein sa-maa luokkaa Puolustusvoimauudistuksen

Rajavartiolaitoksen voimavara-strategia alkaa hahmottuaTeksti: Jukka Mäkinen Kuva: Jari Rautiokoski

kanssa. 28 milj. euroa on noin 10 % Ra-javartiolaitoksen vuosittaisista toiminta-menoista. Noin 19 milj. euroa supistetaan palkkamenoista (noin 300 henkilötyövuot-ta) ja loput 9 milj. euroa muista toimintame-noista. Vaikka supistukset ovat mittavia, tietyistä asioista Rajavartiolaitos ei tingi eli turvataan nykytasoinen ulkorajaliiken-teen sujuvuus ja turvallisuus, kaakkoinen maastoraja valvotaan kattavasti, luotettava meripelastusjärjestelmä ylläpidetään, rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan ja soti-laallisen maanpuolustuksen velvoitteet hoi-detaan. Tässä yhteydessä on huomioitava, että rajaliikenteen kasvun hallitsemiseen Rajavartiolaitos on esittänyt merkittävää

Rajavartiolaitos on sopeuttamassa omaa toimintaansa yhteensä 28 miljoonan euron edestä vuoteen 2017 mennessä.

RAJ

A

24

25

lisärahoitusta kehysehdotuksessaan sisä-asiainministeriölle.Säästöjä haetaan sitten lähestulkoon kai-kesta muusta. Rajojen valvontaa vähenne-tään kaakkoisrajalta pohjoiseen ja sisära-jalla, merellistä valvontaa Pohjanlahdella vähennetään ja hankitaan merivartioase-mille edullisemmat tilat, uudistetaan len-totoiminta, ulkovartiolaivojen tukeutumista ja hallinnointia muutetaan kustannustehok-kaammaksi, hallinto- ja tukipalvelujen johto keskitetään, pääkaupunkiseudun toimitila-ratkaisut suunnitellaan uusiksi ja Raja- ja merivartiokoulun toiminnot keskitetään pääosin Imatralle.

Vaikutukset henkilöstöön ovat merkittäviäRajavartiolaitoksen johto linjasi jo vuoden 2012 alkupuolella, että voimavarastrate-giassa on kolme ”kulmakiveä”: Ketään ei irtisanota tai lomauteta, hallintoyksikkö-kokoonpanoon ei kosketa ja sotilaallisen maanpuolustukset tehtävät säilyvät ennal-laan. Nämä asiat ovat edelleen pysyneet voimassa. Vaikka ketään ei irtisanota tai lomauteta, supistukset koskettavat todel-la suurta joukkoa Rajavartiolaitoksen hen-kilöstöstä. Voisi todeta, että toiminnan so-peuttaminen koskettaa suoraan noin 500 henkilöä ja välillisesti lähes koko henkilös-töä.

Todennäköisesti suurimmat vaikutukset kohdentuvat tukipalveluissa työskenteleviin ja Raja- ja merivartiokoulun Espoon koulu-tuskeskuksen henkilöstöön (koulun asiaa käsitellään tarkemmin toisaalla tässä leh-dessä).Tukipalvelujen osalta jatkossa henkilöstö- ja taloushallinnon sekä teknisten palvelujen palvelutuotantoa ja voimavaroja johdetaan keskitetysti. Alkuvaiheessa henkilöstö saa-nee jatkaa työskentelyä pääosin sijoitus-paikkakunnillaan. Kuitenkin suunnittelukau-den lopulla eli vuonna 2017 myös siirtojen mahdollisuutta Rovaniemelle, Helsinkiin tai Imatralle ei voida pois sulkea.Työnantaja on laatimassa tukipalvelujen uudelleenjärjestelystä erillistä toimeenpa-nokäskyä, jonka luonnosversio on esitelty Rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakun-nalle 25.1. Käskyluonnoksessa on mainit-tu, että tukipalvelujen uudelleenjärjestelyyn liittyy Webropol-kysely, joka suurimmillaan koskettaa noin 325 henkilöä. Kyselyssä ilmoitetaan vastaajan perustiedot ja sen jälkeen kolme tehtävää kunkin henkilön omassa tärkeysjärjestyksessä. Yksi näistä tehtävistä voi olla nykyinen tehtävä.Tukipalvelujen järjestelyissä on huomioi-tava, että teknilliselle alalle ei näillä näky-min jää vartiostoihin kuin muutama henkilö teknillisen toimiston alaisuuteen, ja kaikki muut sijoitetaan valtakunnallisiin ryhmiin.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että ns. ylivah-vuus sijoitetaan palveluryhmiin, ja vartio-stojen henkilöstö suunnitellaan suoraan ta-voitevahvuuteen.

Palkkaturva auttaa muutoksen onnistumistaPalkkaturvan osalta työnantaja näyttäi-si kohtelevan henkilöstöä tässä muutok-sessa hienosti. Seuraavassa on suora lai-naus tukipalvelujen toimeenpanokäskyn luonnoksesta: ”Henkilöstöjärjestelyissä sovelletaan palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 6 momentin määräyksiä sekä 9 §:n 3 koh-dassa sovittua palkkatakuuta. Siis jos vir-kamies on hoitanut tehtäväänsä vähintään vuoden ajan ja hänet siirretään tässä yh-teydessä alemman vaativuusluokan tehtä-vään, maksetaan hänelle entisen suuruista tehtäväkohtaista palkanosaa yhden vuoden ajan, jonka jälkeen tehtäväkohtainen palka-nosa voi laskea enintään yhden vaativuus-luokan. Tässä tukipalveluhankkeessa palk-katurva säilyy, vaikka virkamies ilmoittaisi halukkuutensa nykyistä tehtäväänsä vaati-vuudeltaan alempaan tehtävään.”Voimavarastrategian käytännön toimeen-panoa seurataan mielenkiinnolla ja asiaan palataan seuraavissa Päällystölehden nu-meroissa.

JÄRKEVÄÄ. EI MUUTA.

Emme turhaan tee asioista moni- mutkaisia. Sijoitamme järkevästi.

Ei muuta.

Varainhoito | Rahastot | Sijoituslainat

www.elitepankkiiriliike.fi | Puh. 0201 558 610 | asiakaspalvelu@elitepankkiiriliike.fi

26

Työaikasopimusneuvottelut päättyivät pitkällisen puurtamisen jälkeen tulok-settomina, ja työnantajan ja JUKO:n

tavoittelemat työaikajoustot valuivat hiek-kaan.Edellisessä Päällystölehdessä (6/2012) jul-kaistussa jutussa työaikasopimusneuvotte-lujen kerrottiin jumiutuneen paikalleen työn-antajan tekemän ensimmäisen tarjouksen ja siihen annettujen vastausten jälkeen.Tämän jälkeen työnantajan ja järjestöjen edustajat ovat tavanneet järjestökohtaises-ti Rajavartiolaitoksen esikunnassa ja kes-kustelleet mm. työaikasopimusneuvottelu-jen tilanteesta.Sopimustoiminnan seurantaryhmä kokoon-tui 11.12.2012 aiemmin sovitun mukai-sesti. Yhtenä asiakohtana oli työaikasopi-musneuvottelujen jatkamisen edellytysten tarkastelu. Tilaisuudessa työnantaja ilmoit-ti, että viimeksi päädyttiin siihen, että neu-vottelut päätettiin, koska sopijaosapuolet olivat niin kaukana toisistaan omien tavoit-teidensa osalta. Edellä mainittujen järjestö-tapaamisten perusteella työnantaja halusi kuitenkin kuulla sopijaosapuolten kannan-otot jatkoneuvottelujen tarpeellisuudelle. Kaikki sopijaosapuolet ilmaisivat, että jat-koneuvotteluille on tilausta, mikäli työnan-taja tulee järjestöjä vastaan pahimpien ki-pukohtien osalta.

Valoa tunnelin päässäSeurantaryhmässä käytyjen keskustelujen pohjustamana työnantajan edustajat ve-

täytyivät kammioihinsa miettimään uuden tarjouksen sisältöä. Vajaan tunnin tauon jälkeen toinen tarjous työaikasopimuksen muuttamiseksi esiteltiin järjestöjen edus-tajille. Tarjouksen sisältö oli muuttunut merkittävästi ensimmäiseen tarjoukseen verrattuna, ja JUKO:n ensimmäiseen tarjo-ukseen antaman vastauksen asiakohdista suurin osa oli otettu huomioon ja sopimuk-sen sisältö oli muuttunut huomattavasti virkamiesystävällisemmäksi. Työnantaja edellytti sopijaosapuolien vastauksia toi-seen tarjoukseen kirjallisina 17.12.2012 kuluessa.JUKO ry:n edustajat käsittelivät tehtyä tar-jousta suusanallisesti heti neuvottelujen jälkeen sekä myöhemmin sähköpostin vä-lityksellä. Yhteisesti todettiin, että tehty tarjouskokonaisuus sisältää tavoitteiden mukaisia parannuksia varsinkin joustavien työaikamuotojen (pidennetty, yksilöllinen ja tiivistetty työaika) osalta, jotka myös edesauttaisivat henkilöstön pysyvyyttä Ra-javartiolaitoksen palveluksessa sekä vä-hentäisivät voimavarastrategian virkamie-hiin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia mahdollisten siirtojen osalta. Lisäksi työn-antajan tavoitteissa olevat työaikajoustot auttaisivat tietyllä tavalla myös JUKO:laisia johtajia, koska työsuunnittelu ja työajan käyttö olisi entistä joustavampaa.JUKO ry. päätti yksimielisesti hyväksyä 17.12.2012 aamupäivällä työnantajan toi-sen tarjouksen. Vastaus työnantajalle lä-hetettiin saman päivän aikana: JUKO ry.

hyväksyy RVLE:n tarjouksen 11.12.2012 tarkentavaksi virkaehtosopimukseksi Ra-javartiolaitoksen virkamiesten työajoista tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen muuttamisesta. Vastauksen antamisen jäl-keen JUKO:n edustajat jäivät toiveikkaina odottamaan muiden sopijaosapuolien vas-tauksia.

Joustavat työaikamuodot haihtuivat savuna ilmaanTyönantaja ilmoitti 18.12.2012 sähköpos-tilla, että virkaehtosopimusneuvottelut työ-aikasopimuksen muuttamiseen liittyen ovat päättyneet. Vaikka JUKO ry. hyväksyi teh-dyn tarjouksen, Pardia ry. ja JHL ry. hylkä-sivät sen. Työnantajan mukaan sopimus-toiminnassa kaikkien sopijaosapuolien on pystyttävä luottamaan toistensa antamiin kirjallisiin vastauksiin, jotka liittyvät neuvot-telujen ongelmakohtiin tai edelleen auki ole-viin ja neuvottelutuloksen estäviin asioihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tie-tyt sopijaosapuolet eivät ole käyttäytyneet neuvottelujen aikana kuten asianmukainen neuvottelutoiminta edellyttää. Vastaukset eivät voi muuttua kesken neuvottelujen si-ten, että aiemmin annettuihin vastauksiin liittyen tuodaan seuraavissa vastauksissa esille sellaisia asiakohtia, jotka eivät ole olleet esillä aikaisemmassa vastauksessa. Tämä on sitä kuuluisaa ”iltalypsyä”, jota neuvottelutoiminnassa tulisi välttää. Ongel-makohdat on tuotava selkeästi esille neu-votteluissa tai jätettävä varauma, jos asia on jostakin syystä keskeneräinen tai lisä-selvityksiä edellyttävä.Päällystöliiton jäsenten kannalta toinen tar-jouskokonaisuus olisi lisännyt keinovalikoi-maa voimavarastrategiasta selviytymiseen henkilökohtaisella tasolla joustavien työ-aikamuotojen osalta, ja toisaalta tällä so-pimuksella olisi helpotettu Rajavartiolaitok-sen tukalaa rahoitustilannetta. Läikkynyttä maitoa on kuitenkin turha tässä vaiheessa surkutella, joten mennään eteenpäin kohti kevään 2013 virastoeräneuvotteluja, joi-den tavoiteasettelu Päällystöliiton osalta on parasta aikaa menossa. Voi toki olla, että tulevissa neuvotteluissa vielä palataan joiltakin osin myös työaikasopimuksen muuttamiseen. Sen aika näyttää.

Työaikasopimusneuvottelut päättyivät tuloksettominaTeksti: Jukka Mäkinen Kuva: Rajavartiolaitos

RAJ

A

27

Varaa ja virkistyPäällystöliiton lomahuoneistot

Saariselkä (Markovilla)- viikko 240 €, sesonki 300 € - viikonloppu 120 €, vrk 60 € (sesonkiviikot 1,8 – 17,36 – 38,52)Koli (Hiisiranta)- viikko 240 €, sesonki 300 € - viikonloppu 120 €, vrk 60 € (sesonkiviikot 1, 8 – 12, 52)Vierumäki (Rauhalinna)- viikko 305 €, sesonki 355 € - viikonloppu 150 €, vrk 75 € (sesonkiviikot 23 – 32)

Helsingin asunnot Runeberginkatu 65 (yksiö) 35 €/vrk Runeberginkatu 48 (kaksio) 60 €/vrkLiiton ulkopuolisilta vuokraajilta vuok-raushinnat peritään kaksinkertaisina pl. Upseeriliiton jäsenet.

Varaukset: Netissä jäsensivujen kautta.Annukka Kiviranta 040 301 9290 tai Sanna Karell 040 301 9297tai sähköpostilla toimisto@paallystoliitto.fiwww.paallystoliitto.fi

Upseeriliiton mökitVierumäki Upseeriliiton mökit ovat käytettä-vissä myös ns. äkkilähtöperiaat-teella. (Varaus 4 vko ennen) Mökkien varaukset Päivi Schroderus,puh. (09) 6689 4014 tai schroderus (at) upseeriliitto.fi www.upseeriliitto.fi

Toimi ajoissaPäällystöliiton lomakohteet ovat kevättalven osalta lähes täynnä. Huhtikuussa on joitakin vapaita aikoja. Kesän en-nakkovaraukset on päivitetty liiton kotisivuille. Markovil-lassa on vielä runsaasti vapaita viikkoja. Kolin ja Vierumä-en kohteissa vapaita viikkoja on toukokuussa, kesäkuun alkupuolella ja elokuun lopulla. Hinnat ovat edulliset – nopeimmat syövät hitaat.

Rajavartiolaitoksessa käydään lä-hivuosina läpi talouden sopeut-tamisohjelmaa. Toimintamenois-ta ja palkoista haetaan vuoteen

2017 mennessä 28 miljoonan euron sääs-töt. Yksi sopeuttamisohjelmaan kuuluva päätös on jo tehty, minkä myötä Raja- ja merivartiokoulun toiminnot keskitetään Imatralle vuoden 2014 aikana ja Espoon toimitiloista luovutaan. Koulu säilyy kaksi-kielisenä. Merellinen koulutusyksikkö siir-tyy Porkkalan merivartioaseman yhtey-teen. Muutos koskee Espoossa 39 henkilöä, joista opistoupseereita on kahdeksan.

Toimintojen keskittämisellä arvioidaan saavutettavan noin 1,2 miljoonan euron kustannussäästö. Pääosin säästö syntyy kiinteistömenojen vähentymisestä, kun pe-ruskorjauksen tarpeessa olevista Espoon toimitiloista voidaan luopua. Raja- ja merivartiokoulun apulaisjohtaja Jaakko Hamunen luonnehti päätöstä Es-poossa palvelevan henkilöstön kannalta helpottavaksi, vaikka muutokseen sisältyy-kin lähes jokaiselle merkittäviä järjesteltä-viä asioita.- Muutossuunnitelmat ovat olleet esillä jo pitkään, ja on parempi elää tehdyn päätök-sen kanssa kuin olla jatkuvassa epätietoi-

suudessa. Henkilöstölle päätös merkitsee sopeutumista muutokseen. Järjesteltävänä on lukuisia asioita, ei yksin työssä, vaan myös perheiden arkielämän sopeuttamista uuteen tilanteeseen. Kesäkuussa 2014 Espoon toimitilojen on oltava tyhjinä. Tiedossa oleva kiinteistö-remontti olisi nostanut vuokraa rutkasti. Everstiluutnantti Hamusen mukaan Raja-vartiolaitoksen linjaus on, että ennemmin ”säästetään seinistä” kuin luovutaan osaa-vasta henkilöstöstä.- Siirtymistilannetta Espoosta helpottaa se, että osa henkilöstöstä siirtyy vapaaehtoi-sesti Imatralle. Ilahduttavaa on ollut se, että on tultu kysymään, voiko jo suunnitel-tua aikaisemmin siirtyä Imatralle.Henkilöstösiirtoihin vaikuttaa myös sopeut-tamisohjelmaan liittyvä vuoden 2014 alus-sa toteutettava hallinto- ja tukipalveluiden muutos. Sen sisällä on mahdollista, että hallinnon, teknisen alan ja taloushenkilös-tön uudelleenjärjestelyt antavat liikkumava-raa ja saattavat tarjota osalle henkilöstöä mahdollisuuden jäädä nykyiselle työssä-käyntialueelle.

Henkilöstö mukaan muutoksen suunnitteluunImatran koulutusympäristöä on kehitetty voimakkaasti viime vuosina, ja siellä on val-miutta sopeutua helposti muutokseen. Me-rellinen koulutusyksikkö joutuu toimimaan hieman nykyistä suppeammissa puitteissa Porkkalan merivartioaseman yhteydessä.- Uusien tilojen ja isompiin tilarakenteiden muutoksiin ei ole budjetissa ole varaa. Haastankin ammattitaitoisen henkilöstöm-me mukaan suunnittelemaan puitteita, mis-sä voimme taata jatkossakin laadukkaan opetuksen myös Porkkalassa. Joudumme myös entistä tarkemmin rytmittämään kou-lutusta aiempaa napakampien tilojen vuok-si. Varaudumme muutostilanteeseen järjes-tämällä 2014 alkuvuonna suurempia tiloja vaativat kurssit vielä Espoossa, Hamunen kertoo.Koko Rajavartiolaitoksen sopeuttamisoh-jelma on laitoksen kokoon nähden henki-löstövaikutuksiltaan samaa luokkaa kuin Puolustusvoimauudistuksessa. Sopeutta-misohjelma tarkoittaa arviolta 160 - 180 virkamiehen virkapaikan siirtymistä uudel-le paikkakunnalle. Lisäksi Lapin ja Kainuun

Merellinen koulutusyksikkö siirtyy Porkkalaan Teksti ja kuva: Samuli Vahteristo

Raja- ja merivartiokoulun apulaisjohtaja Jaakko Hamunen haastaa henkilöstön suunnittelemaan merellisten toimintojen siirtämistä Espoosta Porkkalaan.

RAJ

A

28

Raja- ja merivartiokoulu

rajavartiostojen rajavartiomiehiä siirretään määräaikaisesti Kaakkois-Suomen rajavar-tioston tueksi. Kaikkiaan noin 500 virka-miehen tehtäviin on tulossa muutoksia. - Muutokset toteutetaan ilman irtisano-misia tai lomautuksia luonnollista poistu-maa hyödyntäen. Koulun henkilöstölle ja esimiehille annetaan koulutusta muutos-valmennukseen. Osalle henkilöstä löytyy töitä nykyiseltä työssäkäyntialueelta sa-manaikaisesti tapahtuvien muiden järjes-telyjen kautta. Siirtoajankohdassa olem-me valmiita joustamaan eteenpäin. Siirrot sekä niihin liittyvät korvaukset hoidetaan henkilöstöjärjestöjen kanssa tehtyjen so-pimusten mukaisesti, Hamunen sanoo.

Rajaliikenteen kasvu tuo jatkuvia haasteitaRajavartiolaitos on Hamusen mukaan sopeuttanut ja uudistanut toimintaan-sa voimakkaasti viime vuosina. Rajalla on toteutettu valtion tuottavuusohjelmien asettamat henkilöstön vähennysvelvoitteet etupainoisesti vuoteen 2009 mennessä. Li-säksi organisaatiota on virtaviivaistettu lak-kauttamalla yksi merivartiosto, 18 raja- ja merivartioaluetta johtoportaina sekä useita kymmeniä vartioasemia. - Rajavartiolaitos on puun ja kuoren välis-sä, sillä samanaikaisesti sopeuttamisohjel-man kanssa rajanylitysliikenne kasvaa voi-makkaasti. Rajavartiolaitos ei enää pysty vastaamaan kasvavan rajaliikenteen haas-

- Raja- ja merivartiokoulu on Rajavartiolaitoksen kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut rajaturvallisuuden ja meripelastusalan opetus- ja tutkimuslaitos. Raja- ja merivartiokoulu on EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin kumppanuusoppilaitos (Partnership Academy). Raja- ja merivartiokoulun toiminnot jakautuvat tällä hetkellä kahteen koulutuskeskukseen Espooseen ja Imatralle. Merellisessä koulutuksessa tukeudutaan Porkkalan koulutusmeri-vartioasemaan. Uudistuksen myötä koulutus Espoossa lakkaa ja merellinen koulutus jär-jestetään Porkkalassa.- Raja- ja merivartiokoulun Imatran toimitiloissa työskentelee 60 henkilöä ja Espoossa 39 henkilöä. - Raja- ja merivartiokoulu antaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta Rajavartiolaitoksen henkilökunnalle sekä täydennyskoulutusta yhteistoimintaviranomaisille. Koulutusta anne-taan sekä suomen että ruotsin kielellä. Raja- ja merivartiokoulu vastaa rajavartijoiden val-takunnallisesta rekrytoinnista ja Rajavartiolaitoksen varusmiehille annettavasta erikoisraja-jääkärikoulutuksesta.Raja- ja merivartiokoulun toiminta keskitetään Imatralle

teisiin sisäisin voimavarasiirroin, Hamunen toteaa. Itärajan henkilöliikenteen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan 20 miljoonaan rajanylit-täjään vuoden 2017 loppuun mennessä. Lii-kenteen pitäminen sujuvana ja turvallisena edellyttää liikenneväylien ja rajainfrastruk-tuurin uudistamista sekä rajaviranomais-ten voimavarojen vahventamista. Tästä syntyy Rajavartiolaitokselle noin 16 miljoo-nan euron pysyvä lisätarve kehyskaudelle. - Kasvava rajaliikenne on hoidettava. Tilan-netta helpottaa se, että kuluvalle vuodelle on myönnetty 40 henkilötyövuoden lisäys henkilöstömenoihin. Kasvupaineet jatku-vat, ja vuoteen 2017 mennessä arvioidaan tarvittavan kaikkiaan 160 henkilötyövuotta lisää. Ja tämä ilman mahdollista venäläis-ten viisumivapautta EU-alueelle, Hamunen summaa.

Kuva

: Raj

avar

tiola

itos

FAKTAA

29

Raja- ja merivartiokoulun Espoon toimipisteessä palvelee 16 up-seeria, 8 opistoupseeria ja 14 siviiliä. Pääosa opistoupseereis-

ta palvelee jatkossa merellistä koulutusta antavassa yksikössä, joka siirtyy Porkka-lan merivartioaseman yhteyteen. - Päätös oli huojentava sekä työn että per-heen kannalta. Imatralle siirto olisi mer-kinnyt samaa kuin että kalat olisi heitetty kuivalle maalle, toteaa kapteeniluutnantti Juha Pietilä.Pietilä on tullut Rajavartiolaitokseen ai-kanaan urheiluharrastusten siivittämänä vuonna 1987. Palveluspaikka oli tuolloin Saaristomeren merivartiosto ja Merikarvi-an merivartioasema. Virkaura on kuljetta-nut miestä Helsingin sataman rajatarkas-tusosaston, Bågaskärin merivartioaseman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatar-

kastusosaston kautta Raja- ja merivartio-koululle.Pietilällä on työuraa jäljellä noin 6 vuotta, ja hän palvelee sen mielellään nykyisen kal-taisissa tehtävissä opettajana ja kurssien johtajana. - Tämän hetken työtehtävä on käytännön meripelastuskurssien johtaminen, missä esillä ovat pelastautuminen, pelastaminen sekä etsintä- ja meripelastusyksikön pääl-likkökurssit. Lisäksi työhöni sisältyy raja-tarkastuksiin, johtamiseen ja merenkulkuun liittyviä opetustehtäviä eri kursseilla, Pietilä kertoo työstään.Pietilän virkapaikka jää sisäministeri Päivi Räsäsen viimeisimmän päätöksen mukaan pääkaupunkiseudulle Porkkalaan.- Se ei aiheuta ylitsepääsemättömiä ongel-mia. Työmatka vähän pitenee, mutta mah-dollistaa edelleen päivittäisen kotoa käyn-

nin. Eniten ehkä harmittaa, että nykyinen hyvähenkinen työyhteisö hajoaa. Osaltaan olen huolissani etenkin siviilien asemasta, Pietilä toteaa.Vuoden 2014 kesään mennessä merellistä koulutusta antava osa siirtyy Porkkalan me-rivartioaseman yhteyteen. Pietilän mielestä merellinen koulutus voidaan siellä toteuttaa nykyisellä tasolla, toki omia haasteita tulee olemaan lähinnä tilakysymysten osalta.- Toivottavasti Porkkalassa löydämme hen-kilöstön kesken nopeasti toimivat käytän-teet ja samanlaisen hyvän työilmapiirin kuin Espoossa nyt on.

Pohjanmaalta pääkaupunkiseudullePohjanmaalta, Laihialta kotoisin oleval-le kapteeniluutnantti Matti Salokorvel-le tarjottiin varusmiespalveluksen jälkeen

Hyvähenkisen työyhteisön hajoaminen harmittaaTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

Juha Pietilä ja Matti Salokorpi har-mittelevat hyvän työyhteisön hajoa-mista, mutta uskovat sen raken-tuvan entistä pienemmän porukan kesken myös Porkkalassa.

RAJ

A

30

paikkaa maavoimista, mutta hetken punta-roinnin jälkeen nuori mies päätti jatkaa jo alkanutta palvelustaan Pohjanlahden me-rivartiostossa Koskelo-luokkaan kuuluvan Kaakkuri-aluksen kansiupseerina. Miehen uraputki on kulkenut kurssien kautta laivoil-le, ensin kansipäällystötehtäviin ja sieltä edelleen merivartioston esikuntaan. Siellä hän teknillisen toimiston töiden ohessa toi-mi johtokeskusupseerina sekä meripelas-tusjohtajana meripelastuksen johtokeskus MRSC Vaasassa. - Vuonna 2000 sain määräyksen ryhtyä joh-tamaan johtokeskuksen ja samalla MRSC Vaasan töitä. Vuonna 2003 keskus sai var-sin merkittävän lisätehtävän, merenkulku-laitoksen Pohjanlahden merenkulkupiirin VTS-palvelun, joka Perä- ja Selkämeren alu-eella toteutettiin merivartiomiesten toimes-ta.Kesällä 2007 Salokorpi siirtyi Raja- ja me-rivartiokouluun Espooseen, missä hänen vastuullaan on muun muassa meripelastuk-sen johtamisen kurssien suunnittelu ja to-teuttaminen. Ensi vuonna Salokorven työ-piste siirtyy kauemmas kotoa ja työmatka kasvaa melkoisesti.- Tulevaisuudessa työmatkani muuttuu, Santahaminasta on Espoon sijaan jatket-tava Porkkalaan. Liikenneyhteydet huono-nevat ja ajallisesti matka on yli 1,5 tuntia pidempi, jos matkan tekee päivittäin. Lisäk-si se hankaloittaa nuorimman lapsen hoi-tojärjestelyjä. Katsotaan, miten ne tulevai-suudessa parhaiten järjestetään. Minulla olisi mahdollisuus jäädä eläkkeelle keväällä 2014. Olen kuitenkin valmis palvelemaan kauemminkin, jos Rajavartiolaitos katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi.Espoon meriturvallisuuden oppiaineryh-mässä on Salokorven lisäksi yhteensä kah-deksan opistoupseeria. Porukka on hänen mukaansa hyvähenkinen ja avoimesti asi-oista keskusteleva.- Kaikilla meillä on samansuuntaiset huolet päällimmäisenä. Toisin sanoen se, miten saan perheasiat sopeutettua uuteen tilan-teeseen ja toisaalta, miten porukalla toteu-tetaan tulevassa uudessa toimipaikassa nykyiset sekä uudet työt yhteiskunnan kan-nalta tarkoituksenmukaisimmalla, taloudel-lisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla.

Takaisin kotikulmille Raja- ja merivartiokoulussa Espoossa tek-nillisessä toimistossa palvelevan yliluut-nantti Jouko Pesosen työura lähti liik-keelle Hurpun rajavartioasemalta, joka oli lähellä Pesosen kotia. Tätä kautta kiinnos-tus rajamiehen tehtäviin syntyi jo 1970-lu-vulla. Pesonen suhtautuu edessä olevaan muutokseen tyynesti. Vuoden 1998 alusta alkaen hän on ollut enemmän tai vähem-män ”reppurina”.

- Omalta ja vaimoni osalta ei siirto aiheu-ta ongelmia eikä haasteita. Asiat loksahta-vat kohdalleen tavallaan toivotusti meidän kummankin osalta. Olemme työuramme aikana kumpikin tottuneet nuoresta pitäen muuttoihin ja sopeutuneet uusiin paikkoihin niin ulkomailla kuin kotimaassa. Nyt kysy-myksessä on kaiken lisäksi muutto tuttuun ympäristöön. Oikeastaan toiveemme toteu-tuu aikaisemmin kuin osasimme odottaa. Tästä eteenpäin on aika lailla normaalia rutiinia työssä ja vapaa-aikana harrastus-ten parissa, katseet käännetään vaan nyt enemmän Kaakkois-Suomen ja Virolahden suuntaan pysyvästi, Pesonen kertoo.Raja- ja merivartiokoulun teknisen toimis-tossa palvelee viisi opistoupseeria, kolme Imatralla ja kaksi Espoossa.- Tämänhetkisen tiedon mukaan oma teh-täväni siirtyy palveluryhmään Imatralle, ja koko teknillisen toimiston työnjakoon ja henkilöstömäärään tulee muutoksia. Muut Rajavartiolaitoksen tarpeellisiksi katsomat toimialan tehtävät tulevat olemaan teknilli-

sen toimialan palveluryhmissä, jotka ovat Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisuudes-sa, Pesonen kertoo.Hänen mukaansa työporukassa on yhdes-sä pohdittu, miten Rajavartiolaitoksen si-sälle perustettavat omat palveluryhmät pystyvät käytännössä toteuttamaan kou-lun vaativat ja monimuotoiset tarpeet mm. koulutukseen, järjestelmiin ja kaikenlaiseen teknilliselle toimialalle kuuluvaan käytännön toimintaan liittyen. Huolenaiheiksi Pesonen nostaa myös tehtävänimikkeiden muutok-set, tehtäviin hakeutumiset ja mahdolliset vaati-luokkien muutokset. - Palkkauksen turvaaminen on henkilöstöl-le tärkeää, mutta jokaisen haluaa varmasti tehdä työtä toimivassa ja tuloksia aikaan-saavassa työyhteisössä. Uusi malli hakee varmasti alussa muotojaan, mutta alkaa toimia rutiinilla jonkin ajan kuluttua - näin ainakin toivotaan. Toiminta kahdella paik-kakunnallakin on tuttua, jatkossahan Pork-kalan merellinen yksikkö kuuluu edelleen koulun organisaatioon, Pesonen tuumii.

Jouko Pesonen on valmis siirtymään takaisin kotikulmille Kaakkois-Suomeen.Kuva: Matti Kakko

31

32

Joulukuussa julkaistussa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonte-ossa puolustuskyvyn ylläpidon ja

kehittämisen kannalta keskeinen määrära-hakysymys jäi vastusta vaille. Selontekoon on kirjattu ainoastaan puolustushallinnon laskelma tarvittavan suorituskyvyn turvaa-misen edellyttämistä materiaalihankintojen lisärahoituksesta. Arvioitu tarve olisi vuon-na 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuo-teen 2020 mennessä asteittain 150 miljoo-naa euroa indeksikorotusten lisäksi. Tästä rahoituksesta päättäminen sysätään selonteossa seuraavalle hallitukselle.- Seuraavan hallituksen arvioitavaksi jää, millaisia mahdollisuuksia on vastata puo-lustushallinnon esittämään lisäresurssitar-peeseen ja sen vaikutukseen valitussa puo-lustusratkaisussa pitäytymiseen, todetaan enteellisesti selonteon viimeisessä virk-keessä.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012

Rahoituspäätös siirtyy seuraavalle hallitukselleTeksti: Antti Kymäläinen Kuva: Puolustusvoimat

Tavoitteeltaan selonteko on ristiriitainen. Samaan lukuun edellisen kanssa on saa-tu sovitettua tyhjiksi sanoiksi jäävä kirjaus, jonka mukaan ”pitkäjänteiseen suunnitte-luun ja kehittämiseen perustuvan puolus-tuskyvyn ylläpitoon tarvitaan yli hallitus-kausien ulottuvat valtiojohdon linjaukset. Taloudellisesta epävarmuudesta huolimat-ta puolustuskykymme on jatkossakin vas-tattava toimintaympäristön asettamia vaa-timuksia.”Puolustusvoimain komentajan kenraali Ari Puheloisen heti selonteon julkaisemisen jälkeen antamassa kannanotossa välittyy perusteltu huoli tulevaisuudesta.- Aika työskentelee tässä päätöksentekoa ja puolustustarpeiden täyttämistä vastaan. Jos rahoituspäätökset jäävät kovin myöhäi-seen ajankohtaan, voimistuu puolustusky-vyn rapautumiskehitys. Rapautuminen on joka tapauksessa väistämätöntä, jos puo-

lustusbudjetit jäävät vuoden 2015 tasolle, toteaa komentaja kannanotossaan.

Sotilaseläkejärjestelmä on välttämätön

Ajankohtaisen eläkeiän nostamista vaati-van keskustelun vallitessa myönteisenä voidaan pitää selonteon sotilaseläkejärjes-telmää tukevaa kirjausta.- Puolustusratkaisu edellyttää, että sodan ajan joukoilla on riittävästi kenttäkelpoisia ammattisotilaita sodan ajan johtajiksi sekä teknisesti pitkälle kehittyneiden ase- ja joh-tamisjärjestelmien käytön johtajiksi ja kun-nossapidon osaajiksi. Sotilaseläkejärjes-telmän toimivuus varmistetaan siten, että henkilöstöä siirtyy reserviin johtajareservin tuottamisen kannalta oikea-aikaisesti pal-velusajan keston tukiessa reservin tuotta-mista.Jo pelkästään se, että sotilaseläkejärjestel-män peruste ilmaistaan näinkin selkeästi, on omiaan hillitsemään ylilyöntejä eläke-keskustelussa. Nyt on vain toivottava, ett-eivät päättäjät lipeä tästä tavoitteesta.Selonteossa korostetaan kansainvälisissä tehtävissä toimimisen tärkeyttä sekä kan-sallisen suorituskyvyn että henkilöstön am-

Maata ei puolusteta pelkin rynnäkkökiväärein. Materiaalihankintoihin tarvitaan lisärahoitusta vuodesta 2016 alkaen.

33

mattitaidon kehittämisen ja urakehityksen kannalta. Kertausharjoitusten määrä luva-taan palauttaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteiden mukaisesti suorituskykyvaa-timusten tasolle. Vuodesta 2015 alkaen on tavoitteena kouluttaa vuosittain noin 18 000 reserviläistä.

Nato tärkeä yhteistoimintakumppaniSuomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen liit-tyvä selontekokannanotto noudattaa aikai-sempaa sanamuotoa. Yhteistyötä sotilaslii-ton kanssa harjoitetaan ja mahdollisuutta hakea jäsenyyttä ylläpidetään, mutta nykyi-nen hallitus ei hakemista valmistele. Muutoin Suomen Nato-suhdetta voidaan ku-vailla entisen tytön esimerkillä – sillä, jonka mukaan hänen kerrottiin olevan vähän ras-kaana. Sotilasliittoon tarraudutaan selonte-ossa monin kirjauksin: ”Laaja-alaista yhteis-työtä Naton kanssa kehitetään.” ”Suomi osallistuu aktiivisesti Naton kumppanuus-politiikan kehittämiseen.” ”Suomi käyttää jatkossakin Naton tarjoamia työkaluja kat-tavasti puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiseen.” ”Sotilaallisen yhteistoimin-takyvyn kehittäminen parantaa teknisiä val-miuksia ottaa kansainvälistä apua vastaan kriisitilanteissa.”Selonteko liputtaa aktiivisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön puolesta muidenkin kun Naton kanssa. Yhteistyötä harjoitetaan etenkin Pohjoismaiden, Euroopan unionin sekä Yhdysvaltojen ja Pohjois-Euroopan maiden kesken.Selonteko on laadittu hallitusohjelman edel-lyttämällä tavalla laaja-alaiseen turvallisuus-käsitteeseen perustuvana. Sotilaallisen uhkakuvan lisäksi laaja turvallisuuskäsitys kattaa useat erilaiset ilmiöt ja haasteet, kuten ilmastonmuutoksen, energian ja ve-sivarojen niukkuuden, väestönkasvun ja väestöliikkeet, terrorismin, tartuntataudit, järjestäytyneen rikollisuuden ja sen ilmene-mismuodot, kuten huume- ja ihmiskaupan, tietoturvahyökkäykset ja yhteiskunnan haa-voittuvuuden lisääntymisen.Selontekoa käsitellään kevään aikana eduskunnassa ja jykeviä mielipiteitä tullaan sen yhteydessä kuulemaan. Poliittisia si-toumuksia määrärahojen saannista tuskin käsittelystä heltiää, vaikka puolustusvoi-main komentaja eduskunnan suuntaan toi-veita heittääkin.- Selontekoa nyt arvioitaessa on tärkeää, että edessä on vielä keskustelu eduskun-nassa ja että aikanaan saadaan eduskun-nan kanta asiaan. Puolustusvoimien kan-nalta se on keskeistä, tähdentää kenraali Puheloinen kannanotossaan.

Päällystölehti ilmestyy tänä vuonna 6 ker-taa. Lehden koostamisen kannalta on tär-keää, että aineisto toimitetaan ajallaan sähköpostilla toimitussihteerille. Lehtien aineistopäivät ovat 2. huhtikuuta, 10. tou-kokuuta, 6. syyskuuta, 4. lokakuuta ja 15. marraskuuta. Yhden lehden aineiston käsittelyyn, artikke-lien muokkaamiseen, oikolukuun ja taiton

työstämiseen menee noin viikko aikaa. Kir-japaino Painorauman ja Itellan kanssa on sovittu tarkat painatus- ja postituspäivät.Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että tämän lehden toimittamisen tiimoilta toimi-tussihteerin sähköpostiin on tullut 126 vies-tiä. Kiitos niistä jokaisesta, viestien sisältö näkyy tavalla tai toisella tässä lehdessä - hyviä lukuhetkiä Päällystölehden parissa.

Päällystölehden aineistopäivät

SA-KAUPAT AVOINNA: TI-PE 10-17, LA 10-14

Eduskunta aloitti joulukuussa julkais-tun turvallisuus- ja puolustuspo-liittisen selonteon käsittelyn lähe-

tekeskustelulla heti kevätistuntokauden käynnistyttyä.Oppositiopuolueet moittivat hallitusta kovin sanoin selonteosta puuttumaan jäänees-tä puolustusmäärärahalinjauksesta. Pää-ministeri Jyrki Katainen puolusteli asiaa sillä, ettei hallitus voi päättää seuraavan vaalikauden rahoista. Puolustusvaliokun-nan perussuomalainen puheenjohtaja Jus-si Niinistö piti rimanalituksena sitä, ettei hallitus ei kyennyt muodostamaan yhteistä kantaa määrärahojen tasoon vuoden 2015 jälkeen.- Perussuomalaiset kannattavat puolustus-määrärahojen korottamista vähintäänkin puolustushallinnon edellyttämällä tavalla Suomen puolustuksen tulevaisuuden tur-vaamiseksi, sillä turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä, paalutti Niinistö puheenvuorossaan.Vaikka selonteon Nato-jäsenyyttä koskeva kannanotto on kirjoitettu selkeästi – yhteis-

Selonteko eduskunnan käsittelyssä

Teksti: Antti Kymäläinen

työtä harjoitetaan, mutta nykyisen hallituk-sen aikana jäsenyyttä ei haeta – esiintyi hallituspuolueiden välilläkin näkemyseroja asian suhteen. Kokoomuksen suunnalta kuultiin jäsenyyttä puoltavia puheenvuoro-ja, kun taas vasemmistoliiton taholta liittou-tumista pidettiin suorastaan vaarallisena.Sen sijaan pohjoismaiselle puolustusyhteis-työlle näytettiin laajasti vihreää valoa.- Meille läheisin ja luontevin yhteistyömah-dollisuus tarjoutuu pohjoismaisesta yhteis-työstä. Niin materiaalihankinnoissa, materi-aalin yhteisomistuksessa ja -käytössä kuin ilmatilan tai merialueen valvonnassa yhteis-työtä voidaan lisätä, visioi vihreiden Pekka Haavisto.Epäileväisin oli perussuomalaisten Niinistö, erityisesti Ruotsin ja Suomen puolustusyh-teistyön osalta. - Puolustussopimuksesta puhuminen ei ole realistista. Sellaisia säästöjäkään, jotka avittaisivat Puolustusvoimiamme sen ny-kyisessä taloudellisessa ahdingossa, ei ole näköpiirissä saavuttaa puolustusyhteistyön kautta.

34

Toimitusjohtaja Aarne Nieminen:

Millogin henkilöstöllä ei ole syytä huoleen Teksti ja kuva: Antti Kymäläinen

Tekemisen sarkaa vielä riittää, mutta onhan tässä saatu jo tulosta aikaankin. Vuosityösuunnitelman seurannassa ja sen toteuttamisessa on menty eteenpäin, kunnossa-pitovelkaa on saatu vähennettyä ja varaosavarastot on saatu parempaan hallintaan, myös varaosatoimituksista on saatu kiitosta asiakkailta, listaa Millog Oy:n toimitusjoh-taja Aarne Nieminen tyytyväisenä yhtiönsä ensimmäisten vuosien kehitysaskeleita.

Puolustusvoimien strategisen kump-panin Millog Oy:n toiminta käynnistyi vuoden 2009 alusta, jolloin maavoi-

mien materiaalin varikkotason kunnossa-pito siirrettiin liikkeenluovutuksen omaisel-la siirrolla yhtiön hoidettavaksi. Hankkeen suunnitteluvaiheessa varikkojen henkilöstö suhtautui varauksellisesti toiminnan siirtä-miseen uuteen yhtiöön. Nurja suhtautumien ei Niemisen mukaan kuitenkaan näkynyt toiminnan käynnistymi-sessä.- Saimme hyvän lähdön, ja henkilöstö tart-tui innokkaasti työhön.Aivan kitkattomasti kunnossapidon toteu-

Millog haluaa laajentaa kumppanuutta ja selkeyttää vastuita käyttöhuollon ja kun-nossapidon välillä. Toimitusjohtaja Aarre Niemisen mielestä järjestely tehostaisi toimintaa ja tuottaisi säästöjä puolustusvoimille.

35

voimien PVAH:ta vastaava ”MAHVI” –asian-hallintajärjestelmä – ja näiden järjestelmi-en välillä kirjaamot jo siirtävät asiakirjoja. Järjestelmät mahdollistaisivat myös luotta-muksellisten sähköpostien turvallisen vaih-tamisen osapuolten välillä, mutta lupaa tä-hän yhteydenpidon helpottamiseen ei ole saatu.

Liikevaihto kasvanutHaasteista huolimatta Millog on tehnyt po-sitiivista tulosta ja sen liikevaihto on kehitty-nyt hyvin. Vuonna 2009 liikevaihto oli noin 76 miljoonaa ja vuonna 2012 jo 120 mil-joonaa euroa. Kasvu on tullut puolustusvoi-mien tilaamista lisätöistä, varusteluista ja materiaalitoimituksista. Esimerkiksi uusia optroniikkatuotteita on toimitettu vuosittain noin 10 miljoonan euron arvosta. Puolus-tusvoimien ulkopuolisille asiakkaille tuote-tuilla palveluilla on toistaiseksi ollut vain vä-häinen rooli.Kumppanuussopimuksessa yhtiön liike-voitolle on määrätty seitsemän prosentin katto. Jos tämä ylitetään, osa voitosta pa-lautetaan puolustusvoimille. Ensimmäisen kolmen vuoden tarkastelujakson perusteel-la näin myös tapahtui. Positiivinen tulos on mahdollistanut palkkioiden maksun myös työntekijöille.- Olemme maksaneet henkilöstölle tulos-palkkioita vuosittain, tänäkin vuonna mak-settaneen noin puolenkuun palkkaa vastaa-va summa, kertoo Nieminen.

Palautetta kerätäänHenkilöstön luottamus Millogin toimintaan on kasvanut, ja yhtiö koetaan hyvänä ja ke-hittyvänä työpaikkana. Oman väen näke-myksiä kartoitetaan henkilöstökyselyin.Asiakastyytyväisyyskyselyissä ei ole Niemi-sen mukaan tullut esille mitään järisyttäviä asioita. Yhtiöön luotetaan ja sitä pidetään joustavana kumppanina. Parannettavaa on nähty asiakkaiden informoinnissa - etenkin silloin, jos sovituista toimitusajoista joudu-taan poikkeamaan. - Varsinaisia reklamaatioita on ollut vähän, kun niiden määrä suhteutetaan toimintavo-lyymiin.Reklamaatiosta Millogille saattaa seurata sanktio. Ne pisteytetään yhdessä puolus-tusvoimien kanssa, ja puutteista tai virheis-tä yhtiölle voi rapsahtaa enimmillään 300 000 euron sakko. Järeän reklamoinnin rin-nalle yhtiö kehittää parhaillaan pienempiin puutteisiin soveltuvaa kevyempää kehitys-ideoiden ja ongelmien raportointikanavaa.

Harkittua rekrytointiaUutta henkilöstöä Millog on rekrytoinut mal-tillisesti. Toiminta käynnistyi 643 työnteki-jän voimin, ja viime vuoden loppuun määrä

oli kasvanut 18:lla. Tilapäisempiin tarpei-siin on käytetty vuokratyövoimaa. Ammat-tihenkilöstön määrä on pysynyt ennallaan, uudet vakanssit ovat tulleet asiantuntijateh-täviin ja hallintoon.Sopimuksen mukaisesti puolustusvoimis-ta siirtyneeltä henkilöstöltä poistuu vuonna 2014 oikeus valtion pitkään lomaan. Tämä tuo Millogille noin 20 henkilötyövuotta vas-taavan työvoimalisän.Kumppanuussopimuksen suoja-ajan päätty-misestä huolimatta työntekijöillä ei ole syy-tä huoleen.- Henkilöstön vähentämistarpeita ei ole nä-köpiirissä, rauhoittelee Nieminen.Nykyisten toimipaikkojenkaan osalta ei ole vähentämistarvetta. Sen sijaan toimitilois-sa on pyrkimys maanpinnalle. Ilveskallion luolatiloista on tarkoitus siirtyä Parolaan korjaamon yhteyteen kesällä 2014. Sa-moin Riihimäellä suunnitellaan luolastosta luopumista.

Laajentamisesta esitys vappuun mennessäKunnossapidon kumppanuuden laajenta-misselvitystä viimeistellään parhaillaan. Pääesikunta esittää materiaalin kunnossa-pidon järjestämisen vaihtoehtojen vertailut puolustusministeriölle toukokuun alkuun mennessä. Oman toiminnan kehittämisen rinnalla selvitetään varuskuntakorjaamojen siirtämistä Millogin johtoon.Yhtiön tahtotila asiassa on selvä. Se haluaa laajentaa kumppanuutta ja selkeyttää vas-tuita käyttöhuollon ja kunnossapidon välil-lä. Niemisen mielestä järjestely tehostaisi toimintaa ja tuottaisi säästöjä puolustusvoi-mille.Millogille kumppanuuden laajentaminen on sopimusasia. Kynnykseksi voi kuitenkin nousta se, että joukoille jätettävän käyttö-huollon ja kumppanille siirtyvän kunnossa-pidon määrityksessä varuskuntakorjaamo-jen henkilöstö jää niin pieneksi, ettei siitä ole edellytyksiä kehittää toimivaa verkos-toa.Mikäli kumppanuuden laajentamiseen pää-dytään, Nieminen uskoo, että toiminnan te-hostumistavoite saavutetaan henkilöstön luonnollisen eläkepoistuman kautta.Millogin omistusjärjestelyjä on puitu jul-kisuudessakin, mutta suuria muutoksia sen osalta ei ole tapahtunut. Sisu-Auto myi osuutensa Insta-Group Oy:lle, ja yh-tiön omistajia ovat nyt Patria Oyj (55 %), Insta-Group Oy (34 %), Raskone Oy (8 %) ja Oricopa Oy (3 %). Vuoden 2011 lopulla Oricopa Oy siirtyi osakejärjestelyin Millogin tytäryhtiöksi.

tus ei kuitenkaan ole edennyt, ja monen-laisia haasteita on tullut vastaan. Nieminen tunnistaa myös kehityskohteita toiminnas-sa. Puolustusvoimien ja yhtiön yhteistyössä tarvitaan edelleen hiomista aina teknisestä dokumentaatiosta elinjakson hallintaan liit-tyviin kysymyksiin. Byrokratiaakin pitäisi karsia, sillä liian tarkka ohjaus kangistaa järjestelmää.- Olen käyttänyt sanontaa, että laskem-me tarkasti väärin – etsimme pennejä ja hukkaamme miestyövuosia. Pitäisi pääs-tä liiketaloudelliseen ajatteluun siitä, mihin kannattaa voimavaroja uhrata. Henkiset voimavarat ovat rajalliset ja lisäksi ne täl-lä ikärakenteella kapenevat koko ajan, täh-dentää Nieminen.Haasteita ovat tuoneet myös tietojär-jestelmät. Puolustusvoimien siirtyessä DEFSAP -toiminnallisuuteen Millog ei enää voinut jatkaa toimintaansa puolustusvoi-mien SAP:ssa. Tämän vuoksi yhtiö on in-vestoinut omaan MSAP-järjestelmään, joka mahdollistaa toiminnanohjauksen edelleen kehittämisen. Yhtiöllä on myös puolustus-

36

Panssariupseerina Ajoneuvovari-kolla työskennellyt Jukka Pe-sonen teki henkilökohtaisen rat-kaisun ja riisui opistoupseerin

univormun Millogin toiminnan käynnistyes-sä vuoden 2009 alussa. Hän siirtyi suo-raan yhtiön palvelukseen, eikä käyttänyt mahdollisuutta jatkaa määräaikaisesti soti-lasvirassa Millogilla, koska paluutehtävästä puolustusvoimiin ei tuolloin ollut selvyyttä. - Neuvotteluissa Millogin kanssa tarjoutui mahdollisuus työskennellä osastopäällikön tehtävässä panssarikaluston kunnossapi-dossa. Tartuin tähän tarjoukseen, eikä pää-töstä ole tarvinnut katua, vakuuttaa Peso-nen.Yhtiö on osoittautunut hyväksi työnantajak-si. Pesonen pitää nykyisestä työstään ja haluaa jatkaa sen parissa tulevaisuudes-sakin.

Millog Oy työnantajana

Panssariupseeri siirtyi osastopäälliköksiTeksti ja kuva: Antti Kymäläinen

Pahaa sanottavaa Pesosella ei ole entisis-täkään töistä Panssariprikaatissa ja Pans-sarivarikossa. Ja olihan Puolustusvoimissa omat palvelussuhdeporkkanat - alhaisempi eläkeikä, pitemmät lomat ja urheilumahdol-lisuudet työajalla. Millog tukee liikkumista vapaa-ajalla. Reilun neljän Millog-työvuoden jälkeen Pe-sonen pystyy arvioimaan Puolustusvoimien ja yhtiön toimintatapojen eroja. Vaatimusta-so ja vastuu tuloksista on yhtiössä asetettu korkealle.- Kustannustehokkuus on noussut ison harppauksen. Millogin organisaatio on suo-raviivaisempi, tavoitteiden asettaminen on selkeämpää ja perusteltujen kehittämiseh-dotusten toteuttaminen helpompaa, vertai-lee Pesonen armeijan ja kumppanin kulttuu-reja.

Pesonen luottaa siihen, että Millog pystyy vastaamaan myös tuleviin uusiin haastei-siin. - Hyvä ja läheinen yhteistyö Puolustus-voimien kanssa on onnistuneen toiminnan edellytys. Panssarihenki ja tekemisen mei-ninki jatkuu täällä Millogissakin, viestittää pesunkestävä panssarimies.

Heikki Korpelasta järjestelmäasiantuntijaHyvissä ajoin viime vuoden puolella Siika-kankaalla varastopäällikkönä työskennellyt kapteeni Heikki Korpela lähestyi kirjeitse Maavoimien komentajaa ja kertoi halustaan siirtyä reserviin 1.1.2013 alkaen. Työnte-koa hän – viisikymppinen vetreä mies – ei kuitenkaan halunnut vielä kokonaan lopet-taa.Jo ennen kuin Korpela oli ehtinyt luovut-taa varusteensa, hänelle tarjottiin mahdol-lisuutta jatkaa järjestelmäasiantuntijana Millogin Siikakankaan toimipisteessä, sa-moilla jalansijoilla, missä hän sotaväkeäkin viimeiset vuodet palveli. Ja tarjottu tehtävä-kin oli tuttu.- Tein jo virassa ollessani muiden tehtävieni ohella varastoidun ja kierrätettävän pans-sarikaluston asetarkastukset, sillä Siika-kankaalla vain minulla oli tarvittavat oikeu-det. Kun Millog tarvitsi tälle työlle jatkajaa, minä tartuin tarjoukseen, kertoo Korpela pestautumisestaan kumppanin palveluk-seen.Korpelan työsopimus on hänen toiveen-sa mukaisesti osa-aikainen siten, että hän työskentelee pääsääntöisesti kolmena päi-vänä viikossa.

Kustannustehokkuus on nous-sut ison harppauksen. Millogin organisaatio on suoraviivaisem-pi, tavoitteiden asettaminen on selkeämpää ja perustelujen kehittämisehdotusten toteut-taminen helpompaa, vertailee Jukka Pesonen armeijan ja kumppanin kulttuureja.

37

Millogin ja Siikakankaan varaston henkilös-töt työskentelevät saman aidan sisäpuo-lella ja osin samoissa tiloissakin. Tämän vuoksi Korpela on saanut seurata yhtiön toimintaa sen alkumetreiltä saakka. Kump-panuuteen siirtyminen Siikakankaalla ei lo-pulta ollut kovinkaan järisyttävä juttu.- Millogille siirtyi varasto-osaston silloinen kunnossapitojaoksen henkilöstö, jolla työt säilyivät lähes ennallaan – vain haalarit ja palkanmaksaja vaihtuivat.Läheltä toimintaa seuranneen Korpelan mielestä Millog on rehti työnantaja. Tosin se on myös melkoisen vaativa ja tarkka kaikkien normien ja määräysten noudatta-misen suhteen. Itse työssä ei suuria eroja puolustusvoimiin verrattuna ole.- Eikä byrokratia Millogilla ole yhtään sen vähäisempää, melkeinpä päinvastoin. Ja työnjohdolle on puolustusvoimien käytän-töön nähden tullut enemmän hallinnollisia tehtäviä, vertailee Korpela paperitöiden määrää. Sisäinen tiedonkulku on Millogissa Korpe-lan mukaan ollut paremmalla tolalla kuin puolustusvoimissa. Pitkin vuotta on järjes-tetty niin työpistekohtaisia kuin koko henki-löstöllekin suunnattuja tilaisuuksia. - Millogissa riviasentajallakin on uralla ete-nemismahdollisuuksia, ja yhtiön sisällä on helpompaa vaihtaa työtehtävää ja toimipis-tettäkin.

Työpaikkojen pysyvyydessä ei Korpelan mukaan tänä päivänä ole eroja eri työnan-tajien välillä - varma valtion leipä on histo-riaa.Tietysti puolustusvoimissa on edelleen omia hyviä palvelussuhde-etuja, pitkät lo-mat, laajemmat liukumat työajoissa ja viikkoliikuntamahdollisuus. Siikakankaalla puolustusvoimien Terveystalosta ostama työterveyshuolto on toiminut erinomaises-ti, kun taas Millogin työterveyspalvelun tuottajan toimiin ei ole oltu kaikilta osin tyy-tyväisiä. Korpela uskoo, että uusi työ Millogilla tu-lee olemaan antoisaa. Työskentely vanho-jen monivuotisten työkavereiden seurassa on tuttua ja turvallista. Osa-aikainenkin työ pitää elämän joutenoloa paremmin raiteil-laan.

Millogissa aukesi toinen ura Kun Lievestuoreen varikolla palvellut kap-teeni Pertti Saarenketo siirtyi Millogin palvelukseen opistoupseerin virassaan vuoden 2009 alussa, pestin piti olla mää-räaikainen. Kun yhtiö haki varikosta muo-dostettuun toimipisteeseensä materiaali-päällikköä, Saarenketo päätti hakea jatkoa työuralleen tutuista ympyröistä. Ratkaisua helpotti jo näköpiirissä siintävä siirtymis-mahdollisuus reserviin. Kun osaaminen ja

w w w . m i l l o g . f i

Millog OyHatanpään valtatie 30

33100 TAMPERE

Puh. 020 469 7000

Puolustusvoimien strateginen

kumppani Millog Oy vastaa

maavoimien ajoneuvo-ja panssari-

kaluston, ase- ja elektroniikka-

järjestelmien ja -laitteiden asennuksista,

modifikaatioista ja kunnossapidosta

sekä osallistuu maavoimien

materiaalihankkeisiin.

tarve kohtasivat, tuli Saarenketo valituksi tehtävään. Syksyllä 2009 hän vaihtoi Puo-lustusvoimien virasta sujuvasti Millogin toi-mihenkilön vakanssille ja jatkoi entisessä tehtävässään. Työhönsä ja työnantajaansa Saarenketo on ollut tyytyväinen. - Millog on kehityshakuinen ja varma työn-antaja. Täällä porukalla on eteenpäin pyrki-misen halu ja hyvä työmotivaatio. Yhtiön etuina hän pitää joustavuutta ja ri-peää päätöksentekokykyä. Esimerkkei-nä Saarenketo mainitsee Lievestuoreen ja Riihimäen uudet toimitilat, jotka saatiin käyttöön todella nopeasti. Myös työtapo-ja pystytään joustavasti muuttamaan. Ja jos tarve vaatii, tilapäistä vuokratyövoimaa saadaan käyttöön. Henkilöstön palkitse-mistakin on kehitetty. Tulevia muutoksia, kuten Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamista Saaren-keto odottaa mielenkiinnolla. Kumppanuu-den toimivuus on jatkossakin molempien osapuolien harteilla. - Lopputulokseen vaikuttaa sekä Puolustus-voimien että Millogin toiminta. Puolustus-voimien pitää pyrkiä kehittymään vaativana asiakkaana ja Millogin vaatimuksiin hyvin vastaavana palvelujen tuottajana, tiivistää Pertti Saarenketo yhteisen tulevaisuuden haasteen.

38

Kainuun prikaatissa liikuntakasva-tusupseerina palveleva yliluutnantti Kari Mäkinen on valittu Vuoden

2012 sotilasvalmentajaksi. Palkitsemisen perusteluissa todetaan hänen valmentami-ensa varusmiesten voittaneen rk-ammun-nan ja kivääriammunnan Parolan Kilpi –kil-pailun neljä kertaa peräkkäin vuosina 2009 – 2012. Kainuun prikaati on Mäkisen joh-dolla voittanut myös neljästi peräkäin am-munnan yleismestaruuden.- Olin varsin yllättynyt valinnastani, kos-ka luulin, että valmennettavilta vaaditaan myös kansainvälistä menestystä. Nyt va-linta kohdistui kuitenkin joukko-osastoval-mennuksessa tehtyyn työhön. Olihan tämä hieno tunnustus pitkäaikaiselle työlle am-munnan parissa, Kari Mäkinen toteaa.Hänen valmentajanuransa käynnistyi lähes sattumalta, kun vuosituhannen vaihteessa etsittiin halukasta henkilöä prikaatin ampu-mavalmentajaksi. Mäkinen päätti yrittää, ja hänen esimiehensä, kapteeni Juha Toivo

Kainuun prikaatissa arvostetaan kilpailu- ja valmennustoimintaa

asetti tavoitteeksi haasteellisen Parolan Kil-ven voittamisen.- Edellinen voitto oli vuodelta 1969. Ryh-dyimme luutnantti Jari Valtasen kanssa töi-hin, ja monesti jouduimme tulemaan kisois-ta kotiin ”häntä koipien välissä”. Viimein vuonna 2009 pitkäjänteinen työ kantoi he-delmää ja Parolan Kilpi voitettiin Kajaaniin.Kainuun prikaatin ampumavalmennuksessa on vuosittain noin 30 varusmiestä, joiden alkutaso vaihtelee vasta-alkajasta SM-ta-son kilpailijaan. Mäkinen työskentelee val-mennettaviensa kanssa työajan puitteissa eikä työaikaongelmaa ole. Hän antaa tun-nustusta oman joukko-osastonsa johdolle sekä joukko- ja perusyksiköille, jotka ovat suhtautuneet valmennustoimintaan erin-omaisesti.

Lajiesittelyjä harrastajamäärän kasvattamiseksiYliluutnantti Kari Mäkisen mielestä puolus-tusvoimien valmennusjärjestelmä on kun-nossa ja valmentajat ammattitaitoisia. Hän ei näe esteitä sille, että suomalainen pys-

tyisi nousemaan maailman huipulle ampu-maurheilussa. Tason nostoon hänellä on oma reseptinsä. - Paikallisissa ampumaseuroissa tulisi jär-jestää lajiesittelyjä, jotta tietoisuus harras-tus- ja kilpailumahdollisuuksista leviäisi. Haasteellisinta varmaankin on löytää va-paaehtoistyötä tekeviä valmentajia, joiden ansiosta seuratoiminta tuottaisi nuoria lu-paavia urheilijoita. Myös ampumaratojen eteen tulisi tehdä pikaisesti parannuksia, sillä esim. Kajaanista lähimmälle sisäruu-tiaseradalle on matkaa yli 100 km.Puolustusvoimauudistuksen myötä Urhei-lukoulun hiihtolajit siirtyvät Kajaaniin. Mäki-nen toivoo, että resurssit olisivat jatkossa riittävät uuden toiminnan käynnistämiseksi ja tehostamiseksi.- Nyt on erittäin hyvä tilaisuus aloittaa puh-taalta pöydältä ja sovittaa palvelus ja val-mennus toisiinsa maksimaalisesti. Näistä urheilijoista pitäisi tulla seuraavia suomalai-sia olympiavoittajia ja maailmanmestareita omassa lajissaan.Sotilasvalmentajina toimivien osalta yliluut-nantti Kari Mäkinen toivoo, että valmennus-työtä tekevillä olisi kaikissa joukko-osas-toissa mahdollisuus riittävästi keskittyä työhönsä. Valmennustyön arvostaminen ei sekään olisi pahitteeksi.

Teksti: Matti Vihurila Kuva: Satu Hujanen

FAKTAAVuoden sotilasvalmentaja, yliluutnantti Kari Mäkinen, 47 v- Peruskurssi 46/jalkaväkilinja, Po II kurssi 14/tiedustelu- ja liikuntalinja, LtnK 25/jalkaväkilinja- Kainuun prikaatin liikuntakasva- tusupseeri- Kotoisin Sonkajärveltä, asuu nykyi sin Kajaanissa- Perheeseen kuuluvat Sinikka-vaimo, Jimi-poika ja Cera-koira- Tyytyväinen Päällystöliiton tapaan hoitaa opistoupseerien asioita: ”Katetta riittää.”- Lukee Päällystölehden tarkasti läpi, parasta ajankohtaiset asiat ja hen- kilöjutut eri varuskunnista.

39

”Kurppa poikkesi monesta kollegas-taan siinä, että siinä missä muut tuli kuulluiksi, hän tuli kuunnelluksi.”

”Ari ei oikein koskaan korottanut ään-tään. Volyymi on aina sama.”

”Kurpan asiallinen, rauhallinen, kiih-koton, mutta silti innostunut suhtau-tuminen asioihin on esimerkillistä. Harjoituksissa, vaikka vain valvojana toimiessaan, hän ei katoa toimistoon tai sotilaskotiin, vaan on aina maas-tossa mukana rinkan, makuupussin ja keittimen kanssa.”

Näin varusmiehet ja reserviläiset luonnehtivat Suomen sotilas -leh-den Vuoden 2012 sotilaaksi valit-

semaa kapteeniluutnantti Ari Kurppaa. Kahdenkeskinen haastattelutuokio vahvis-taa käsitystä harkitsevasta ja rauhallisesta merivoimien ”vihreän linjan” jalkaväkikou-luttajasta, joka tunnetaan etenkin rannik-kotaistelun ja -tiedustelun erikoisosaajana. Nykyiseen tehtäväänsä Merivoimien eri-koistoimintaosaston varapäällikkönä Ari Kurppa aloitti loppuvuodesta 2009. Tätä ennen hän on palvellut mm. Rannikkojää-

kärikoulussa, taistelusukeltajakursseilla ja ollut aloittamassa Merivoimien omien me-ritiedustelujoukkojen koulutusta.- Merivoimien erikoistoimintaosasto on pal-katusta henkilöstöstä koostuva korkean valmiuden ammattilaisyksikkö. Opistoup-seereita tässä joukossa palvelee puolen kymmentä. Yhdessä uttilaisten kanssa muodostamme Utin Jääkärirykmentin joh-taman erikoisoperaatio-osaston. Toteu-tamme puolustusvoimien kaikkia kolmea päätehtävää, mutta kansainvälisten krii-sinhallintatehtävien osuus korostuu toimin-nassamme. Sotilaitamme on palvellut krii-sinhallintatehtävissä mm. Afganistanissa, Atalanta-operaatiossa, Kosovossa ja Tsha-dissa, Kurppa kertoo.Joukko on ilmoitettu myös Naton nopean toiminnan joukkojen, NRF:n (NATO Respon-se Force) täydennys- joukkopooliin, ja se on koko kuluvan vuoden päivystysvuoros-sa osana NRF 113:a. Joukon lähtövalmius on 60 vrk.

Hätiköity sukupolvenvaihdos näkyy kentälläKapteeniluutnantti Ari Kurppa allekirjoittaa huolen kokeneiden opistoupseerien poistu-masta kouluttajatehtävistä. Hänen mieles-tään sukupolvenvaihdos on tapahtunut tur-han kiireellisesti.- Aliupseerit ovat joutumassa liian nope-asti opistoupseereilta vapautuviin vaativiin

Hiljaa hyvä tuleetehtäviin. Yhdessä vaiheessa täällä Upin-niemessä perusyksiköiden opistoupseerit ”muroitiin” muihin tehtäviin. Siitä seurasi mm. se, että eräässä yksikössä ei ollut-kaan enää riittävästi taisteluammuntojen johtajaoikeudet omaavia kouluttajia vetä-mään ampumaleirien taisteluammuntoja. Yhden joukkoyksikön lakkauttamisen myö-tä tilanne on sittemmin normalisoitunut.Lähes koko uransa kenttäkouluttajana toi-minut Kurppa harmittelee kouluttajatehtävi-en heikkoa statusta ja palkkausta.- Kouluttajatehtäviä pidetään valitettavasti aliarvostettuina aloitustehtävinä, mikä nä-kyy myös palkkauksessa.

Teksti: Matti Vihurila Kuva: Ari Kurpan arkistot

FAKTAAKapteeniluutnantti Ari Kurppa, 50 v- Merivoimien erikoistoimintaosaston varapäällikkö.- Aloitti sotilasuransa kouluttajana Rannikkojääkäripataljoonassa v. 1983.- Peruskurssi 44/jalkaväkilinja.- Sukeltajakurssi v. 1990.- Pitkä ura jalkaväkikouluttajana meri- mien ”vihreällä linjalla”.- Perheeseen kuuluu avovaimo, 17-vuotias tytär ja 19-vuotias poika.- Harrastaa kuntourheilua ja kiipeilyä eri muodoissa ,toistaiseksi korkein val loitettu vuori Mont Blanck (4 810 m) v. 2007.- Tunnetaan kouluttajana, joka ei koskaan huuda eikä hermostu

40

Puolustusvoimat vuokrasi edustus-soittokunnalleen Kaartin soitto-kunnalle harjoitus- ja toimistotilat

Finlandia-talosta. Soittokunta sekä sen yh-teydessä toimivat puolustusvoimien kes-kusnuotisto ja soitinkorjaamo siirtyivät uusiin tiloihinsa tammikuun alussa. Siirty-misen syynä on luopuminen aiemmasta Taivallahden kiinteistöstä puolustusvoimi-en suunnitelmien mukaisesti. Kaartin soit-tokunta myös konsertoi Finlandia-talossa muutamia kertoja vuoden aikana.- Taivallahden kiinteistöstä oli jo korkea aika lähteä. Katto vuosi paikka paikoin, ja joitakin huoneita oli jo eristetty pois käytös-tä homeen vuoksi, kertoo apulaiskapelli-mestari, yliluutnantti Jouko Auramo.Hänen mukaansa uusissa tiloissa tullaan toimeen, mutta tarpeisiin nähden ne eivät ole riittävät. Koko soittokunta mahtuu har-joittelemaan käytössä olevassa harjoitus-salissa, mutta erillisiä yksittäisharjoitustilo-ja on vain kaksi.

- Yksityisharjoituksia joudutaan pitämään myös pukuhuoneissa, joita on kahdeksan. Pukuhuoneissa harjoittelu on mahdollista vain silloin, kun viereisessä Finlandia-salis-sa ei ole tapahtumaa. Tältä osin on menty takapakkia aiempaan verrattuna. Toimis-totilat ovat hajallaan eri kerroksissa, mikä vaikeuttaa jory-tiimin työskentelyä ja lisää ennakkosuunnittelua, Auramo sanoo.Logistiikan kannalta uudet toimitilat ja nii-den sijainti ovat erinomaiset, sillä valtaosa soittokunnan esiintymisistä on Helsingin keskustassa. Positiivista on myös se, että kiinteistön kunnossapito toimii hyvin.

OTV-mittari ei arvosta soittajien osaamistaKaartin soittokunnassa palvelee tällä het-kellä 45 henkilöä, joista opistoupseereita on 13. Puolustusvoimauudistuksen myötä lakkautettavista soittokunnista on tulossa neljä soittajaupseeria lisää. Opistoupsee-reista neljä toimii apulaiskapellimestareina,

yksi konserttimestarina, kaksi äänenjohta-jina, yksi puolustusvoimien rumpukoulutta-jana ja yksi soittokunnan vääpelinä. Kaksi opistoupseeria toimii oman työnsä ohella aliupseerien mentoreina.Kapteeni Hannu Simoiselle siirtyminen uusiin tiloihin merkitsi tähänastisen soti-lasuran suurinta harppausta, noin kahta ki-lometriä.- Menin Taivallahden kasarmeille soitto-op-pilaaksi v. 1980. Myöhemmin työskentelin soitto-oppilasaikaisen majoitustupani vie-ressä sijainneessa toimistossa, joten kyllä tämä siirtymien Finlandia-taloon on katsot-tava uralla etenemiseksi, Simoinen veiste-lee.Puhe muuttuu vakavammaksi, kun siirry-tään keskustelemaan soittajaupseerien palkkauksesta. Apulaiskapellimestareista kaksi on luokiteltu OTV 7 –luokkaan ja toi-set kaksi 6 B:aan. Pääosa soittajista ”naut-tii” OTV 5 –luokan palkkausta.- Käsittääkseni valtaosa koko Puolustusvoi-

”Sotilasmusiikki kuuluu koko kansalle!”

Kapteeni Hannu Simoisen sotilasuran suurin harppausTeksti ja kuvat: Matti Vihurila

41

Kaartin soittokunta- Perustettu Hattulassa v. 1819, jolloin Helsingin opetuspataljoo- naan värvättiin kolme soittajaa.- Soittokunnan kokonaisvahvuus on tällä hetkellä 45 koostuen 2 eri koisupseerista, 13 opistoupsee- rista, 28 aliupseerista ja 2 siviilis- tä.- Nykyisin sinfoninen puhallinorkeste- ri, jossa on 40 soittajaa. Soittokun ta toimii Kaartin jääkärirykmentin komentajan alaisuudessa.- Esiintyy vuosittain noin 300 kertaa eri puolilla maata ja edustaa Suo- mea myös ulkomailla.- Edustustehtävien lisäksi pitää vuo- sittain nelisenkymmentä konserttia.- Soittokunnan yhteydessä toimivat myös Puolustusvoimien keskusnuo- tisto ja soitinkorjaamo. - Puolustusvoimauudistuksen myötä soittokunnan vahvuus kasvaa 48:aan (opistoupseerien määrä nousee 17:ään) ja se saa oman intendentin. Soitinkorjaamo lakkau- tetaan.- Musiikkimajuri Jyrki Koskinen aloittaa soittokunnan päällikkönä 1.3.2013.

Simoinen havainnollistaa.Kaartin soittokunta on sinfoninen puhal-linorkesteri, joka edustustehtävien lisäksi pitää nelisenkymmentä konserttia vuosit-tain. Perinteisten kevät-, syys- ja joulukon-serttien ohella järjestettävissä Töölö-sarjan konserteissa esitellään uutta ja perinteis-tä puhallinmusiikkia omien sekä vieraile-vien kapellimestarien ja solistien kanssa. Helmikuussa soittokunta esitteli harvoin Suomessa kuultua, uutta aasialaista puhal-linmusiikkia kiinalaisen uuden vuoden kun-niaksi. Konsertissa kuultiin myös Harri Vuo-ren tilausteos.- Soittajille tällaiset konsertit ovat haasteel-lisia, mutta motivoivia. Konserttien yleisö on musiikkiin perehtynyttä, asiantuntevaa väkeä, joka osaa tehdä myös vertailua eri orkesterien välillä. Olemme saaneet hyvää palautetta näistä esiintymisistä, ja lisäksi ne helpottavat soittajien rekrytointia, Si-moinen sanoo.Opistoupseerien vaiheittainen poistuminen soittokuntien riveistä ja heidän osaamisen-sa siirtäminen seuraajille pohdituttaa Si-moista ja Auramoa.- Osaamisen siirtämiseen on suunnitelma olemassa, mutta tilanne elää kaiken aikaa. Kaksi opistoupseeria toimii tällä hetkellä KaartSK:ssa aliupseerien mentoreina, mut-ta esimerkiksi yhtään mestaritason aliup-seeria meillä ei toistaiseksi ole. Apulaiska-

Finlandia-taloon muuttaneella Kaartin soittokunnalla on käytös-sään harjoitussali, jossa koko soit-tokunta mahtuu harjoittelemaan yhdessä. Yksityisharjoituksia joudu-taan pitämään myös pukuhuoneis-sa. Soittokunnan harjoituksia on joh-tamassa yliluutnantti Jouko Auramo, joka on yksi neljästä apulaiskapelli-mestarista.

mien OTV 5 –luokan tehtävissä palvelevista opistoupseereista on juuri soittajia, Simoi-nen sanoo.OTV-mittari arvostaa henkilöstöjohtamista ja taloudellista vastuuta, mitkä eivät ko-rostu yksittäisten soittajien vaativissa teh-tävissä. Kaartin soittokunnan uudessa or-ganisaatiossa tulee olemaan kaksi solistin tehtävää, jotka nekin on toistaiseksi luoki-teltu OTV 5:een, samoin kuin äänenjohtajan tehtävät.- Kannattaako soittajaupseerin ottaa sisäl-löllisesti vaativampaa solistin tai äänenjoh-tajan tehtävää, kun vaarana on se, että hen-ki-osa voikin olla aiempaa pienempi. Tällöin häviää palkassa soittajan tehtävässä toimi-valle, soittajaupseerien varaluottamusmie-henä ja Kaartin soittokunnan luottamusmie-henä toimiva Jouko Auramo toteaa.

Yleisö entistä vaativampaaKapteeni Hannu Simoinen pitää soittajien palkkausta arvokysymyksenä. Soittokun-nat ovat kehittyneet ja niiden arvostus on lisääntynyt huikeasti viimeisten 15 – 20 aikana. Tämän päivän sotilassoittokunnat ovat kovatasoisia orkestereita, joilta myös yleisö osaa vaatia enemmän. - Tavanomainen koululaiskonsertti ei nykyi-sin ole mikään läpihuutojuttu, sillä yläas-teikäiset nuoret ovat vaativa yleisö, jonka ”kieltä” soittokunnan on osattava puhua,

Kapteeni Hannu Simoinen (istumassa) ja yliluutnant-ti Jouko Auramo tutkivat soittokunnan ”pyhää kir-jaa” eli työkirjaa. Siihen on merkitty kaikki keikat ja muut tärkeät tapahtumat, joiden pohjalta pystytään laatimaan mm. työvuoro-taulukot.

pellimestareina toimivilla opistoupseereilla on takanaan muusikon koulutuksen lisäksi hallinnollista koulutusta ja rutkasti koke-muksen myötä syntynyttä ”hiljaista tietoa”. Kaiken tämän siirtäminen ja omaksuminen ei tapahdu hetkessä, Hannu Simoinen ja Jouko Auramo tuumivat.

FAKTAA

Mentorina toinen käsi pistoolin kahvallaTeksti: Matti Vihurila Kuva: Soini Nurmen albumit

mand) ja ISAF:in esikunnissa eri tehtävissä. Kriisinhallintaa toteutetaan jatkossa MAT-neuvonantajaryhmissä (Military Advisory Team) yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Lat-vian kanssa. Suomi osallistuu yhteistyöhön vastuunvaihdon tukiosastossa, TSU Nordic +(Transition Support Unit Nordic +). Osas-to, johon kuuluu 64 suomalaista, saavut-taa täyden toimintavalmiuden kesäkuussa. Suomen vastuulla uudessa kokoonpanossa on neuvonantajaryhmiä, jotka tukevat Afga-nistanin armeijan (ANA) ja poliisin (ANP) ke-hittymistä vastaamaan maansa turvallisuu-desta.

Mentorilta vaaditaan kärsivällisyyttäAiemmin OMLT:nä (Operational Mentoring and Liaisoning Team) tunnettuun koulutus-

ja neuvonantajatoimintaan osallistuu myös suomalaisia opistoupseereita. Kapteeni evp. Soini Nurmi toimi afganistanilaisen prikaatin henkilöstöalan toimialapäällikön (henkilöstöpäällikkö/G1) mentorina kaikki-aan 15 kk vuosina 2011 – 2012. Aiempaa kriisinhallintakokemusta hänellä on CIMIC-tehtävistä niin ikään Afganistanissa ja soti-lastarkkailijan arjesta Lähi-idässä.Pidin mentorin työtä mielenkiintoisena ja haastavana, mutta samalla hankalana. Työ vaatii tekijältään kärsivällisyyttä, sillä nopei-ta tuloksia ei synny mm. kulttuurieroavai-suuksista johtuen, Nurmi sanoo.Tavoitteena on lisätä Afganistanin kansal-lisen armeijan (ANA, Afganistan National Army) suorituskykyä ja tehokkuutta siten, että se kykenee itsenäiseen toimintaan vuoden 2014 jälkeen.

Kapteeni evp. Soini Nurmi (vas.) ja tulkkina toiminut Omid yhteisku-vassa afgaanitukikohdassa. Tulkit ovat tärkeässä roolissa mento-rien työssä, sillä harvat afganistanilaisupseerit puhuvat englantia.

Ulkomaisten sotilasjoukkojen läsnä-olo Afganistanissa vähenee asteit-tain vuoden 2014 loppuun mennes-

sä, ja vastuuta siirretään entistä enemmän Afganistanin omalle hallinnolle ja armeijal-le. Viime syyskuussa rotaatiovaihdoksen yhteydessä suomalaisten rauhanturvaajien määrä putosi 50:llä. Suomalainen jääkäri-komppania lakkautettiin, ja jäljelle jäänyt jääkärijoukkue toimii nykyisin osana ruot-salaista komppaniaa.Perinteisen rauhanturvaamisen ohella Suo-mi osallistuu myös Afganistanin oman ar-meijan kouluttamiseen ja tukemiseen. Pääjoukon ohella suomalaisia rauhantur-vaajia palvelee koulutus- ja neuvonantaja-tehtävissä PATF (Partnering Advisory Task Force)-henkilöstönä sekä pohjoisen joh-toportaan RC North�in (Reagional Com-

42

Lähes puolitoista vuotta kestäneen ko-mennuksen aikana Soini Nurmella oli kak-si mentoroitavaa. Pisimpään hän työsken-teli henkilöstöalan taustan omaavan majuri Ghullim kanssa. Ghullim oli taistellut aika-naan hallituksen joukoissa ja työskenteli ai-emmin armeijakunnan esikunnan henkilös-töosastolla toimistoupseerina. Mentorin tehtävänä oli toimia koulutettavan henkilökohtaisena tukihenkilönä. Vaihte-lee paljonkin, millaiseksi tuo henkilökohtai-nen suhde muodostuu. Parhaimmillaan se saattoi olla leppoisa kaveri-suhde, mutta saattoi käydä niinkin, että mentoroitava on tietoisesti etäinen ja jopa vihamielinen. Ku-vailisin itseni ja Ghullimin välistä suhdetta asialliseksi ja kohteliaaksi. Nykyisten neu-vonantajien tehtävänä on keskittyä henkilö-kohtaisen mentoroinnin sijasta neuvomaan koko toimialaa. Neuvonantajat pyrkivät ke-hittämään joukkoja systeemeinä. Tulkit ovat tärkeässä roolissa, sillä afgaani-upseerit eivät pääsääntöisesti puhu englan-tia. Nurmen tulkkina toimi 26-vuotias Omid. Mentorit työskentelevät vähintään kuute-na päivänä viikossa. Perjantai on Nurmen mukaan ”lähes vapaapäivä”, sillä muslimit viettävät tuolloin pyhäpäiväänsä. Työpäi-vät alkoivat aikaisin aamulla prikaatin ti-lannekeskuksen palaverilla ja päättyvät klo 16.30 mentoripalaveriin. Nurmen komen-nuksen aikaan suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten muodostamassa OMLT-tea-missa työskenteli noin 30 henkilöä, joista noin kolmannes toimi mentoreina. Loput työskentelevät tukitehtävissä, mm. kuljet-taja-turvamiehinä tai kuljettaja-ensihoitajina tai tilannekeskuksessa. Jokaisella kansalli-suudella oli omat ajoneuvot ja tukihenkilöt, joita kuitenkin käytettiin yhdessä.

Sisäinen uhka läsnä kaiken aikaaNurmen palveluspaikka sijaitsi Maimanas-sa, noin 200 km lounaaseen suomalaisrau-hanturvaajien pääpaikasta Mazar-e-Shari-

fista. Suomalaisten tukikohta oli kaupungin laidalla sijainneessa afgaanitukikohdassa, jonka sisällä oli amerikkalaisten Camp Grif-fin -tukikohta. Suomalaisleiri oli amerikka-laisten leirin kupeessa, ja suomalaisrau-hanturvaajat käyttivät mm. sen ruokalaa ja lääkärin palveluja. Majoitus oli isoissa teltoissa, joissa jokaisella oli oma soppi. Käytössä oli myös punttisali, sauna sekä il-maiset internet- ja satelliittipuhelinyhteydet. Kotijoukkoihin voi olla yhteydessä tarvitta-essa päivittäin. Mentorit liikkuivat mukana myös taistelu-operaatioissa silloin, kun ne olivat prikaatin johtamia. Aseistuksena heillä on rynnäkkö-kivääri ja pistooli, jota kannettiin mukana myös jokapäiväisessä toimistoarjessa ns. Insider threat (sisäinen uhka) -hyökkäysten varalta.Green on Blue -iskuilla tarkoitetaan ulko-maalaisia vastaan tehtyjä iskuja, joissa iskuntekijä on Afganistanin turvallisuusvi-ranomaiseksi värväytynyt tai soluttautu-nut kapinallinen. Afgaaniprikaatissa palve-li enimmillään noin 4 500 sotilasta. Tämä aivan potentiaalinen uhka vaikutti merkittä-västi yhteistyöhön, sillä luottamusta on vai-kea rakentaa toinen käsi pistoolin kahvalla, kapteeni Nurmi vakuuttaa. Nurmen mukaan sisäisen uhan ohella hi-taasti syntyvät tulokset ja tiukat liikkumis-rajoitukset ovat mentoreina toimivien suu-rimpia haasteita. Hän kotiutui Maimanasta kesäkuussa 2012. Elokuun lopussa kaik-

Mikä on mentori?Mentori tarkoittaa ohjaajaa, opastajaa ja neuvonan-tajaa. Sanan juuret ovat kreikkalaisessa mytologias-sa: Mentor oli Odysseuksen ystävä, jonka hahmossa Athene neuvoi Odysseuksen poikaa Telemakhosta. Nykyajan mentori on esimerkiksi vanhempi ja koke-neempi työntekijä, joka opastaa tulokasta ja siirtää tälle tietojaan ja taitojaan; tästä on käytetty myös sanaa työkummi. Toisaalta myös valmentaja voi olla valmennettavansa mentori. (Lähde: Kotimaisten kiel-ten keskus)

ki ISAF-joukot poistuivat Camp Griffinis-tä. Mentorointi Faryabin maakunnassa oli edennyt siihen vaiheeseen, että vastuu turvallisuudesta voitiin siirtää Afganistanin omalle armeijalle. Pohjoismaisen OMLT-ryh-män päällikkö, ruotsalainen eversti Jerker Persson totesi luovuttavansa vastuun ja jäl-jelle jäävät fasiliteetit afgaaneille luottavai-sin mielin. Suomalaisten rakentama sauna luovutettiin prikaatin komentajalle. Eversti Persson oli vakuuttunut siitä, että afgaanit kykenevät kantamaan turvallisuusvastuun itsenäisesti. Aika näyttää, miten he selviy-tyvät erittäin haastavasta tehtävästään.

Viekö opistoupsee-ritausta kansalais-oikeudet?Afgaaniprikaatin esikunnan toimialapääl-liköiden mentoreina toimii niin upseerei-ta kuin opistoupseereitakin, ja palkka on sama henkilöstöryhmästä riippumatta. Tässä tehtävässä nuoremmat upseerit työskentelevät majurin palvelusarvolla, mutta edes reservin opistoupseereille se ei ole mahdollista. Kapteeni evp. Soini Nur-mea moinen kohtelu ihmetyttää.- On tullut mieleen, että viekö opistoupsee-ritausta kansalaisoikeudet. Ennen siirtymistään reserviin v. 2008 kap-teeni Nurmi toimi mm. joukko-osaston laa-tupäällikkönä ja sotilasopetuslaitoksessa palkatun henkilöstön kurssien johtajana. Siviilikoulutukseltaan hän on valtiotieteiden lisensiaatti pääaineenaan sosiaalipsykolo-gia, ja reservissä hänen sodan ajan sijoituk-sensa on joukkoyksikön komentajan tehtä-vä. Kriisinhallintakokemusta on kolmesta eri operaatiosta. Nurmi kuuluu Puolustus-voimien kansainvälisen keskuksen opetta-japooliin, jonka jäsenet toimivat tulevien rauhanturvaajien opettajina kotimaassa ja ulkomailla pidettävillä kursseilla.Näyttää siltä, että opistoupseerina palvel-lut ei voi koskaan olla tasavertaisessa ase-massa edes muiden reserviläisten kanssa. Voiko olla niin, että sotilaan osaaminen, ko-kemus ja ammattitaito vesittyvät vain sillä perusteella, että hän kuuluu opistoupseeri-en ammattikuntaan?

”Nykyisten neuvonantajien tehtävänä on keskittyä henkilökohtaisen mentoroinnin sijasta neuvomaan koko toimialaa. Neuvonantajat pyrkivät kehittämään joukkoja systeemeinä.”

43

44

Puolustusvoimauudistus nakertaa henkilöresursseja myös liikunnan ammattilaisista, vaikka sotilaiden

fyysinen suorituskyky heikkenee ja kan-nustavia ohjaajia kaivataan. Omaehtoiseen liikuntaan kannustaminen ja salivuorojen jakaminen ei yksin riitä sotilaiden kuntoa nostamaan. Niiden lisäksi tarvitaan esi-merkkejä, ohjausta sekä toimivia välineitä. Tykistöprikaatin liikuntakasvatusupseeri, kapteeni Ilari Köykkä tietää, miten sotilaita liikutetaan ja heidät saadaan innostumaan omasta hyvinvoinnistaan. Köykkä osallistui vuonna 1989 PO II:n liikuntalinjalle ja on sii-

Liikunnan eteen on työskenneltävä monella rintamalla Teksti: Jari Kivelä Kuva: Ilari Köykkä

tä asti ollut erittäin aktiivisesti ja näkyväs-ti kehittämässä Puolustusvoimien liikunta-kenttää. - Urheileminen, muiden liikuttaminen sekä mahdollisuuksien luominen ovat olleet mi-nulle aina tärkeitä, sillä ne antavat virkeyttä ja energiaa muuhun elämiseen. Paljon on tullut liikunnan eteen tehtyä, mutta mieleen-painuvin on ehdottomasti viime syksynä

valmistunut Niinisalon urheilukenttä. ”Niini-salon Bislet” oli hieno projekti, jossa sain olla mukana, toteaa Ilari.

Liikettä sydämeen -kampanja saa kiitostaPuolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen haastoi liikuntateeman julkista-mistilaisuudessa tammikuussa Kaartin Jää-kärirykmentin aliupseerikoulun henkilöstön juoksutestiin syksyllä. Tämä kaikkien soti-laidenkin käytössä oleva hallinnollisen ver-kon sovellus saattaa kannustaa elämän-tapamuutokseen, etenkin, kun esimerkki tulee esimieheltä. - Juuri tällaista esimerkkiä me tarvitsemme korkeimmalta johdoltamme, kiittelee Köyk-kä. Samaan hengenvetoon Köykkä ilmaisee huolensa liikunta-alan tulevaisuudesta Puo-lustusvoimissa, missä, hänen mielestään toiminnot ovat aivan liian henkilösidonnai-sia. - Viime vuosina on ollut havaittavissa, että toiminta saattaa loppua kokonaan, kun lii-kunta-alan henkilöitä on jäänyt eläkkeelle. Näin isoissa organisaatioissa nämä eivät voi olla henkilökysymyksiä, vaan on luota-va järjestelmä, jolla toiminta jatkuu muutok-sista huolimatta, tuhahtaa Ilari. Hän odottaa innolla Urheilukoulun uutta tuotetta, jossa henkilöstöä koulutetaan työ-yhteisöliikunnan vetäjiksi. Tämä osaltaan tukee liikunta-alan ammattilaisten sekä lii-kunnan ohjaamisen ammattitaidon säily-mistä.- Itse koen, että kentällä tarvitaan yhä enemmän henkilöitä, jotka käytännössä ohjaavat ja valvovat fyysisen koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista.Pääesikunta tekee hyvää työtä tutkimuk-sen saralla, millä luodaan pohjaa tuleville hankkeille sekä toimenpiteille, mutta käy-tännön tasolla Köykän mielestä sen rooli tulisi olla läheisempi itse toimijoihin. - Kaipaisin erityisesti liikunta-alalla työs-kentelevien henkilöiden syventäviä kou-lutustilaisuuksia, joissa pureudutaan ole-massa oleviin ongelmiin sekä niiden ratkaisemiseen. Pääesikunnan johtamissa koulutustilaisuuksissa tulisi se meidän kaik-kien asiakas eli varusmies nähdä enem-män keskiössä. Normeja tulee ja menee, mutta miten niiden jalkauttaminen toteutuu ja kuinka niitä seurataan eri puolilla Suo-mea onkin mielestäni se isompi kysymys, Köykkä tähdentää.

Puolustusvoimien kilpailutoiminnassa profiilin noston paikkaPuolustusvoimien kilpailutoiminta tulisi Köykän mielestä nostaa sille kuuluvaan ar-

Ilari Köykän mielestä urheilijan tai varusmiehen on oltava keskiössä, jonka eteen työskennellään.

LIIK

UN

TA

45

Päällystöliiton jäsenyhdistyksiä pyydetään tekemään esityksiä vuoden 2012 urheilu-teoksi. Palkinto voidaan myöntää henkilöl-le tai yhteisölle. Palkitsemisen perusteena on vuoden 2012 aikana tehty liikuntaan aktivoiva toiminta tai hyvä urheilusuoritus. Esitykset tulee lähettää perusteluineen 1.4.2013 mennessä sähköpostilla osoit-teeseen urheilujohtaja@paallystoliitto.fi. Palkitseminen tapahtuu kevään puheen-johtajapäivillä ja valinnasta päättää liiton hallitus. Vuoden urheiluteko palkitaan sti-pendillä sekä kunniakirjalla.

Päällystöliiton ilma-asemestaruus-kilpailut Ilmakiväärin ja -pistoolin kotiratakilpailut järjestää Rovaniemen Päällystö ry. 11.3. – 14.4. Ilmoittautuminen 1.3. mennessä kilpailun yhteyshenkilölle. Ilmoittautumi-sen yhteydessä annettava oman yhdys-henkilönne nimi, puhelin ja osoite, johon lähetetään ohjeet kilpailusta ja taulujen taakse liimattavat tarrat. Osanottomaksu 15 €/ henkilö/laji. Maksu on suoritetta-va ilmoittautumisen yhteydessä tilille FI70 80001370785850. Kilpailussa järjeste-tään maksuton joukkuekilpailu molemmis-sa lajeissa. Joukkuekilpailuun otetaan viisi parasta tulosta/yhdistys.Kilpailun yhteyshenkilö: Kaarlo Suopajärvi, Tervastie 22, 96900 SAARENKYLÄ, puh 040 552 4043, ksuopajarvi@gmail.com

Vuoden 2012 urheiluteko?

La Hiihto 60 min + pulkkamäki 30 minSu Metsästys / maastohiihto 90 minMa Työmatkakävely 2 x 20 min + uinti 30 minTi Työmatkakävely 2 x 20 min + pallopelit 30 minKe Mattojen tamppaus 20 minTo Työmatkakävely 2 x 20 min + Hiihto 60 minPe Työmatkakävely 2 x 20 min + Venyttely 30 minLa Hiihto 60 min + venyttelySu Lumityöt / pilkkiminen 60 minMa Työmatkakävely 2 x 20 minTi Kahvakuula 45 minKe Työmatkakävely 2 x 20 min + Hiihto 60 min

Päällystöliiton hiihtomestaruus-kilpailut

Pohjois-Karjalan rajavartiosto järjestää hiih-don sotilaiden SM-kilpailut Onttolassa ja Pärnävaaralla 11. – 14.3.2013. Samassa yhteydessä kilpaillaan Päällystöliiton mes-taruuksista hiihdossa, ampumahiihdossa ja rynnäkkökivääriampumahiihdossa. Kilpailtavat lajit ja sarjat: 12.3. Rk- ampumahiihto (V), N, Yl, M35-44, M45, M50, M55 - n 11 km13.3. aamupäivällä ampumahiihto 5-10 km (pikakilpailu), Yl – 10 km, M35-44 ja N – 7,5 km, M45 ja M50 – 6 km, M55 – 5 km13.3. iltapäivällä maastohiihto (P), Yl ja M35-44 - 10 km, M45, M50, M55 ja N - 5 kmIlmoittautumiset tulee tehdä 22.2.2013 klo 16.00 mennessä yhdistyksittäin (joukko-osasto, vast) sähköpostilla osoitteeseen henkilostotoimisto.pkre@raja.fi tai antti.to-lonen@raja.fi. Ilmoittautumisessa käytetään samaa lo-maketta kuin ilmoittauduttaessa sotilai-den-SM-kilpailuihinkin. Osallistuttaessa Päällystöliiton kilpailuun on ilmoittautumis-lomakkeeseen merkittävä ehdottomas-ti yhdistyksen lyhenne sarakkeeseen PL. Jälki-ilmoittautumisia ei oteta huomioon. Ilmoittautumislomake löytyy sotilaiden SM-hiihtojen sivuilta www.raja.fi/p-kr.Kilpailusihteeri Antti TolonenPohjois-Karjalan Rajapäällystö ryantti.tolonen@raja.fi071 87 23033

voon, mikäli halutaan, että se säilyy osana eri hallintoyksikköjen toimintaa myös uu-dessa organisaatiossa. Tämä vaatii arvo-keskustelun kilpailutoiminnasta vastaavien ja puolustusvoimien johdon välillä. Myös Puolustusvoimien mestaruuskilpai-lujen joukkuekilpailut saavat Köykältä tyr-määvän tuomion. Ne ovat hänen mieles-tään aikansa eläneet, sillä joukkueet on muodostettava henkilökunnasta ja varus-miehistä. - Nykyään on vain niin, että kaikissa joukois-sa ei ole henkilökuntaa, joka kilpailee. Jos joukko-osasto saisi varusmiesjoukkueen jalkeille, tulisi se mielestäni sallia. Samoin Puolustusvoimien kilpailutoiminnasta vas-taavien henkilöiden tulisi jokaisen kilpailun jälkeen analysoida ja selvittää syyt, mikäli ei ole joukkuetta kilpailuissa. Tämäkin vaa-tii sen edellä mainitun arvokeskustelun. Onko valmennus- ja kilpailutoiminnalla mer-kitystä tulevaisuuden puolustusvoimissa? Jos on, niin on ryhdyttävä konkreettisiin toi-menpiteisiin, korostaa Köykkä.

Säännöllinen arkiliikunta kohottaa kuntoliikkujan suorituskykyäKöykkä suosittelee kuntoilijalle liikuntaa 3 - 4 kertaan viikossa 30 – 60 minuuttia ker-rallaan. Näistä yksi voisi olla voimaharjoi-tus, joka tehdään salilla ”pienillä painoilla ja paljon toistoja’’ tai kuntopiirityyppisesti vaikkapa olohuoneen lattialla. Muita liikun-tamuotoja voi suorittaa omien mieltymys-ten mukaan, kunhan monipuolisuus ja sään-nöllisyys säilyvät. - Liian yksipuolinen liikunta synnyttää hel-posti rasitusvammoja ja toisaalta koitte-lee myös motivaatiota. Päällystöliitolla on mielestäni erinomaisia lomakohteita, joissa jäsenet voivat harrastaa monipuolisia ak-tiviteetteja. Irrottautuminen normaaleista ympyröistä, edes hetkeksi, voi saada ih-meitä aikaan myös harrastuksen parissa, Köykkä muistuttaa.Jonkinlaisen tavoitteen asettaminen sitout-taa henkilön ihan eri tavalla liikuntaan kiinni ja kannustaa jatkuvuuteen, olipa tavoite sit-ten tulos tai harjoituskertojen määrä. Puo-lustusvoimien kuntotestit antavat hyvän ku-van henkilön fyysisestä toimintakyvystä, ja tulosrajat ovat hyviä tavoitteita. - On hyvä muistaa, että mitä paremmassa kunnossa olet, sitä enemmän sinulle jää energiaa nauttia myös vapaa-ajastasi. Kär-jistäen on jopa väitetty, että heikon kestä-vyyskunnon omaava ihminen on vain 5 � 6 tuntia työkunnossa, Köykkä kannustaa.

To Työmatkakävely 2 x 20 min + lumityöt 30 minPe LepoLa Laskettelu tai lumikenkäily120 minSu Ulkoilu / siivous 90 min

Arkiliikkuja hyödyntää liikuntamahdolli-suudet päivän aikana:- käyttää portaita hissin asemesta- noutaa kopiot / tulosteet viereisestä rakennuksesta- suorittaa taukojumppaa kerran tunnissa- lisää työmatkaliikuntaa vaihtoehtoi- sella reittivalinnalla

Talven liikuntavinkit

46

Viimeinen Opistoupseerien huollon jatkokurssi 11 E toimeenpantiin Hämeen Rykmentin Huoltokoulus-sa 22.8. - 20.12.2012. Kurssin johtajana toimi kapteeni Markku Jokimies.

Kurssin juhlava päätöstilaisuus pidet-tiin Hämeen Rykmentin upseeriker-holla.

Tilaisuuteen osallistuivat mm. puolustusvoi-mien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen, huollon tarkastaja, eversti Jussi-Petri Hirvonen, Hämeen rykmentin komentaja, eversti Risto Kolstela, Päällys-töliiton puheenjohtaja Ari Pakarinen sekä

Viimeinen Opistoupseerien huollon linjojen jatkokurssi päätökseen Teksti ja kuvat: Markku Jokimies

aliupseeriliiton edustajat Riku Rissanen ja Petteri Leino. Huoltolinjan priimuksena palkittiin luutnantti Jare Gröhn (PSPR).Taisteluvälinelinjan priimuksena palkittiin luutnantti Pasi Kiviniemi (PSPR).Kuljetus- ja kuljetusmateriaalilinjan priimuk-sena palkittiin luutnantti Pekka Peltola (KARPR).Huollon linjat äänestivät kurssin Huolto-veljeksi luutnantti Pekka Kämäräisen (PKARPR).Opistoupseerien jatkokurssin huollon eri-koiskoulutusjakson opetuksen keskeisenä päämääränä ja tavoitteena on ollut, että opistoupseeri saa osaamista normaali-olojen joukko-osaston huollon eri suun-nittelu- ja johtotehtäviin, alue-esikunnan oman toimialansa toimialaupseerin tehtä-viin sekä kehittyy poikkeusolojen perusyh-tymän huoltotoimiston tai huoltopataljoo-nan esikunnan toimialaupseerin tehtäviin.

Opetussuunnitelma sisältää johtamista, sotilaspedagogiikkaa, sotataitoa sekä so-tatekniikkaa yhteensä 17,5 opintoviikkoa. Opetuksen painopiste muuttui vuosien var-rella aina enemmän ja enemmän sotatai-don, prikaatin yleisen taktiikan sekä huol-totaktiikan suuntaan.

10 vuoden aikana koulutettiin 400 huollon ja logistiikan osaajaa Opistoupseerien jatkokurssi E:n huolto-, taisteluväline- sekä kuljetus- ja kuljetusma-teriaalilinja järjestettiin ensimmäisen ker-ran Lahdessa vuonna 2002. Aikaisemmin vastaava pätevyys saavutettiin huollon luut-nanttikurssilla. Vuonna 2005 huollon jatko-kursseja ei järjestetty. Tällä hetkellä opis-toupseereita on palveluksessa noin 2 350 henkilöä, ja heistä 2 111 on käynyt opis-toupseerien jatkokurssin. 10 vuoden aika-na huollon jatkokursseilta valmistui jouk-ko-osastoihin eri toimialojen ammattilaisia seuraavasti: taisteluvälinelinjalta 116, kul-jetus- ja kuljetusmateriaalilinjalta 123 sekä huoltolinjalta 184 eli yhteensä 423 huolto-koulutettua opistoupseeria. Vaikuttavuus puolustusvoimien logistiikka-järjestelmään on siis kiistämätön fakta.Kurssilaisten opetukseen osallistui pää-osa Huoltokoulutuskeskuksen tai nykyisen Huoltokoulun henkilökunnasta. Huoltokoulu voi olla ylpeä tästä laaja-alaisesta huollon henkilökunnan joukkotuotannosta. Olemme tuottaneet jatkokursseilla huollon suunnit-telun, johtamisen ja kouluttamisen osaa-mista puolustusvoimille - siis osaltamme sitä kuuluisaa huollon suorituskykyä. Huoltokoulun periaatteena oli kouluttaa jat-kokurssilaisista hyviä työkavereita ja yh-teistyökumppaneita joukko-osastoihin, ja luulen, että siinä onnistuimme melko hyvin. Haluankin tässä osiossa kiittää kaikkia nii-tä, jotka ovat osallistuneet kurssien ope-tukseen vuosien varrella, myös tukiorgani-saatioita.

Huoltolinjan priimuksena palkittu luutnantti Jare Gröhn piti kiitospu-heen kaikkien kurssilaisten puolesta.

47

Markku Jokimies sai olla johta-massa yhteensä seitsemää huol-lon jatkokurssia. Mieli on nyt

oikeasti erittäin haikea, koska puolustus-voimissa ja henkilökohtaisessa työkentäs-säni jotain suurta ja vaikuttavaa loppuu. - Mieleeni on jäänyt vuosien varrella monta isoa persoonaa, monta vahvaa mielipidettä ja monta värikästä opettajaa - siis ihmisiä ja sotilaita.Jokimiehen mielestä jatkokurssien opiskeli-jat olivat erittäin vaativia - toki siihen heillä oli oikeus - ja se teki kurssin opettamisesta mielenkiintoista ja haastavaa. Huoltotaktii-kan opettajan näkökulmasta ehkä parhai-

Kuka vastaa huollon koulutuksesta tulevaisuudessa?Teksti: Samuli Vahteristo

ten opetusta sekä opetuksen haastavuutta kuvaa seuraava ajatelma: ”Tekniikan opet-taminen on helppoa, mutta ajattelun opet-taminen on vaikeaa”.Jokimies kantaa suurta huolta huollon ja lo-gistiikan koulutuksen jatkumisesta.- Vastuu tiedollisesta ja taidollisesta kehit-tämisestä on meillä kaikilla huollon toimi-joilla itsellään. Huoleni koskettaa erityisesti huollon opistoupseerikoulusta. Näillä juuri valmistuvilla luutnanteilla on vielä 20 vuotta sotilasuraa edessä, mutta varsinaista huol-lon opistoupseerikoulutusta ei ole tarjolla, pl. mahdollinen huoltoupseerikurssi tai toi-mialapäällikkökurssi osalle heistä, jos sitä-kään.

Vastuu koulutuksen järjestämisestä lanke-aa Jokimiehen mielestä vuonna 2015 toi-mintansa aloittaville Logistiikkakoululle ja Logistiikkalaitokselle. - Jatko- ja täydennyskouluttamisella ja huo-lenpidolla näistä ”viimeisistä” varmistamme myös sen, että tämä voimavara ja sen hal-lussa oleva laaja ammattitaito sekä osaa-minen todellakin siirretään tuleville huollon aliupseereille. Jatkokurssilaisen ”manttelin” tulevaisuudessa perii tänä vuonna opinton-sa jo aloittaneet aliupseerit eli huollon mes-tarit. Jonkun loppu on jonkun uuden alku, Jokimies toteaa.

Viimeisen huollon opistoupseerikurssin johtajana toiminut kapteeni Markku Jokimies sai vastaanot-taa Opistoupseerikoulutuksen Tukisäätiön koulutta-jastipendin, jonka luovuttivat everstiluutnantti Petri Riihijärvi ja kapteeni Ari Pakarinen.

48

Kilpailu on avoin kaikille Päällystölii-ton ja Evp-yhdistyksen sekä Päällys-tön Naisten Liiton jäsenille (kuvaaja

voi olla myös perheenjäsen).Aihe 1: Päällystöliiton jäsen/jäseniä työn parissa. Aihe 2: Päällystöliiton jäsenet/evp-jä-senet/Päällystön Naisten Liiton jäsenet perheineen harrastusten parissa. Tässä aihepiirissä toivotaan kuvia tulevan myös Päällystöliiton lomakohteista ja niiden har-rastusmahdollisuuksista.Kuukauden ja vuoden kuvaaja 2013 -kilpai-luun voi osallistua jokaisessa Päällystöleh-den numerossa eri kuvalla, ja kaikki kuvat huomi-

oidaan Vuoden kuvaaja -kilpailussa. Lähe-tetty kuva osallistuu aina seuraavan ilmes-tyvän Päällystölehden Kuukauden kuva -kilpailuun.Lehtien aineistopäivät ovat 2. huhtikuuta, 10. toukokuuta, 6. syyskuuta, 4. lokakuuta ja 15. marraskuuta. Arvosteluraati valitsee jokaiseen Päällystö-lehden numeroon Kuukauden kuvan ja kaik-kiin numeroihin lähetetyistä kuvista valitaan Vuoden kuvaaja.Kilpailuun osallistumisen ehtona on, että parhaita otoksia saa vapaasti julkaista Päällystölehdessä/Päällystöliiton kotisivuil-

la internetissä ja kuvia voidaan käyttää lehdessä esimerkiksi ku-vituskuvina. Palkinnot: Kuukauden kuvaaja saa palkin-noksi Victorinox-monitoimityö-kalun.Vuoden kuvaaja saa palkinnok-si Rajala Cameran 500 euron lahjakortin. Kaikkien kilpailuun osallistu-neiden kesken arvotaan viik-ko Päällystöliiton lomakoh-teessa.Lisäksi kilpailuun osallistu-vien Päällystöliiton Evp-yh-distysten jäsenten kesken arvotaan 100 euron lahja-kortti ja 50-sivuinen valoku-vakirja omista kuvistaan.

Kenestä Päällystölehden ”Kuukauden ja Vuoden kuvaaja 2013”

Lisäksi kilpailuun osallistuvien Päällystön Naisten Liiton jäsenten kesken arvotaan kustannusvapaa osallistuminen Päällystön Naisten Liitto ry:n Kesäpäiville 2014.Kuvan vaatimukset:• Vain yksi (1) kuva osallistujaa/lehteä kohden.• Lähetä kuvatiedosto jpeg-muodossa. Painokelpoisuuden vuoksi kuvan lyhyen sivun pituus vähintään 2 000 pikseliä. Paperivedoksia ei vastaanoteta.• Kuvan lähettäneellä on oltava täydet oikeudet kuvaan.• Tekniikka on vapaa. Kuvankäsittely on sallittua.Kuvan lähettäminen:• Lähetä kuvatiedosto sähköpostilla osoit- teeseen samuli.vahteristo@pp1.inet.fi. • Nimeä tiedosto niin, että tiedostonimes- tä näkyy sinun ja teoksen nimi (esim. kalle_kuvaaja_lomariemua.jpg) . • Lähetä kuvan mukana samassa sähkö- postiviestissä seuraavat tiedot: Nimesi (kuvaajan nimi), koko osoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi Kerro, missä ja milloin kuva syntyi.Kilpailun tulokset:• Kuukauden kuvat julkaistaan Päällystöleh dessä 2 - 6/2013.• Vuoden kuvaaja julkaistaan Päällystöleh dessä 6/2013.

49

Kuvat: Mika Katainen, Marko Jalkanen ja Samuli Vahteristo

50

Päällystön Naisen Liitto ry:n 65-vuo-tis juhlaliittokokous järjestetään Hat-tulassa, Panssariprikaatissa 23.

- 24.3. Kokousviikonloppu jakautuu kah-teen erilaiseen päivään. Lauantaina käym-me sankarihaudalla, tutustumme korujen ja lahjaesineiden valmistukseen Hattulassa sekä pääsemme tutustumaan eläinten avul-la tehtävään terapiatyöhön Ylitalossa. Illan vietämme Inkalan kartanon Karhunpesässä ulkoilemalla, saunomalla ja ruokailemalla.Sunnuntaipäivänä tutustumme Panssarip-rikaatiin ja pidämme juhlakokouksen. Pu-

Juhlaliittokokous Hattulassa Teksti: Pirkko Lokinperä

Vuoden tauon jälkeen Päällystön Nais-ten Liitto ry:n ja Päällystöliiton jäsen-ten perheillä on mahdollisuus hakea

tuettua lomaa. Loma järjestetään Poris-sa Yyterissä 28.7. – 2.8.2013. Raha-au-tomaattiyhdistys on tiukentanut tuettujen lomien kriteereitä. Tämän vuoksi tuetuille lomille voi hakea 2-3 vuoden välein ja pe-rustelut pitää olla. Perheloman kustannuksissa on myöskin tapahtunut muutos; lomista maksavat vain aikuiset, lapset alle 17 v. pääsevät lomille ilmaiseksi. Aikuisten loman hinta on 23€/vuorokausi eli 115€ loma/aikuinen. Lomat ovat täysihoitolomia. Lomalle hyväksytyt perheet saavat noin 3 viikkoa ennen lomaa ohjelmarungon, josta näkee mitä kaikkea lomalla on mahdollisuus tehdä.Perhelomalla päästään viettämään yhteis-tä aikaa perheen kanssa, tavataan mah-dollisesti vanhoja tuttuja sekä tutustutaan uusiin perheisiin. Kuvia edelliseltä Perhe-lomalta Varkauden Kuntorannasta löytyy Päällystön Naisten Liitto ry:n nettisivuilta.Lomalle on varattu paikka kymmenel-le perheelle. Loman hakuaika päättyy 23.4.2013. Lomasta saa lisätietoja Pirk-ko Lokinperältä, pirkko.lokinpera@kolum-bus.fi. Hakulomake löytyy Maaseudun Ter-veys- ja Lomahuolto ry:n kotisivuilta. Ne voi täyttää siellä, kopioida ja lähettää Pirkko Lokinperälle. Nyt joukolla lomailemaan Yyteriin.

Perheet huomio, nyt lomalle YyteriinTeksti: Pirkko Lokinperä

heenjohtajaksi on lupautunut Päällystöliiton vt. puheenjohtaja Ari Pakarinen. Kokouk-sen aluksi jaetaan Päällystön Naisten Liitto ry:n ansiomerkit yhdistysten aktiiveille, yh-distysten esitysten mukaisesti.Juhlaliittokokouksessa päättyy yksi aika-kausi, sillä liiton pitkäaikainen puheenjohta-ja Pirkko Lokinperä luopuu tehtävästään ja kokouksessa liitolle valitaan uusi puheen-johtaja. Kokouksessa valitaan myös Pääl-lystön Naisten Liitto ry:n hallitus vuosille 2013 - 2015.

Kokouksessa vahvistetaan vuoden 2013 toimintakalenteri. Suunnitelmissa on per-heloma, parisuhdeviikonloppu, koulutusvii-konloppu sekä kesällä tapahtuma, johon on yhdistetty osia liiton kesäpäivistä ja Lu-moavat Leidit -lomasta. Heti kun tapah-tumakalenteri on lyöty lukkoon, se löytyy Päällystön Naisten nettisivuilta.Tervetuloa joukolla juhlimaan 65-vuotiasta liittoamme ja tekemään tärkeitä päätöksiä Hattulaan.

Päällystön Naisten Perhelomalla on mukava puuhailla yhdessä ja hinta on edullinen.

PÄÄL

LYST

ÖN

NAI

SET

Osallistu Päällystölehden

valokuvakilpailuun. Ks. s.48

Uskomatonta, mutta totta! Siitä on tosiaan jo yli kaksikymmentä vuot-ta, kun ahersimme viimeisellä ura-

kurssillamme Asekoulussa eli Luutnant-tikurssin taisteluvälinelinjalla. Menneistä vuosista huolimatta olemme me - alamme kärkiosaajat Suomessa - edelleen saman-laisia “jätkiä” kuin silloin ennen. Tämä nimit-täin varmistettiin marraskuun viimeisellä viikolla järjestetyn kolmipäiväisen kurssi-tapaamisen aikana. Tapaamisen ajankoh-ta oli sikälikin merkityksellinen, että nyt ensimmäistä kertaa olimme kaikki Puolus-tusvoimista eläkkeellä. Todella mukava oli kuulla, miten kukin tämän “vapaa-aikansa” täyttämisen on ratkaissut. Aluksi tutustuimme Hennalassa toimivaan Sotilaslääketieteen Keskukseen, joka oli oi-keastaan meille kaikille ennalta tuntematon ja siksi hyvinkin antoisa kohde. Ohjelmaan

Eläköityneet tvällärit kohtasivat

Teksti: Pekka Lankinen Kuva:

kuuluivat myös ryhmämme kuvauttaminen alueella olevan T-34:n edessä ja tietenkin Sotilaskotikahvit. Siinä munkkeja syödessä arvailtiin, mikä tulee olemaan Hennalan ra-kennusten kohtalo rakennemuutoksen myl-lerryksessä.Lahdesta siirryimme Vierumäelle, missä suoritimme reippaan jotoksen ympäröiväs-sä maastossa ja yhdistimme samaan myös suunnistuksen. Jotkut saattoivat jopa luul-la, että suunnistusosuus oli syntynyt tahat-tomasti, mutta ehei. Samalla tuli todettua sekin, etteivät vanhat sotilaat vähästä hät-kähdä tai hermostu. Toimiva ratkaisumalli löytyy tilanteeseen kuin tilanteeseen.Kokoontumisemme osallistumisprosent-ti oli ihan hyvää luokkaa, joten tällaiselle muutaman päivän yhdessäololle ja tieto-jen tasaamiselle on aivan selvästi tarvet-ta. Saimme myös demokraattisesti tehtyä

päätöksen seuraavan tapaamisen vas-tuuhenkilöstä, ja paikkakin valittiin yhteis-tuumin. Järjestämistä helpottaa se, että eläkeläisillä on mahdollisuus osallistua ar-kipäivinä - kuten nytkin - eikä tarvitse yrit-tää löytää yhteistä vapaata viikonloppua, joka näin aktiivisten ihmisten kohdalla olisi sula mahdottomuus. Kiitokset tapaamisen päävastuuhenkilölle Masalle ja tsemppiä Teddy’lle, jonka vastuulle seuraavan tapah-tuman järjestäminen päätettiin antaa.

EV

P

51

52

Evp-yhdistyksen ja Atopin yhteiset perinnepäivät pidetään 8. – 10. 3. Huovinrinteen päällystökerholla. Päi-

vät aloitetaan perjantaina 8.3. klo 18.00 koko jäsenistölle tarkoitetulla seminaarilla ”Evp-toiminta osa Päällystöliittoa”. Tule mu-kaan ja tuo mielipiteet tullessasi. Julkisilla kulkuneuvoilla tulevat saavat kuljetuksen Loimaan rautatieasemalta klo 16.20 junal-ta. Illalla yhdistys tarjoaa tuhdin iltapalan seminaarin päätteeksi. Lauantaina tutus-tutaan Porin Prikaatin toimintaan ja kan-

Tervetuloa Evp-yhdistyksen perinnepäiville HuovinrinteelleTeksti: Pertti Heikkilä Kuva: Samuli Vahteristo

sainväliseen koulutukseen, kahvitellaan, saunotaan ja ilta päättyy veljesillalliseen. Sunnuntaina ovat Atopin ja Evp-yhdistyksen vuosikokoukset, välillä kokouskahvit. Kul-jetus Loimaan rautatieasemalle lähtee klo 12.30.Kokouspaketti 1, pe – su, 70 euroa, si-sältää majoituksen soluasunnossa, pe ilta-palan, la aamiaisen, lounaan ja veljesillalli-sen sekä su aamiaisen.Kokouspaketti 2, la – su, 60 euroa, sisäl-tää majoituksen soluasunnossa, la lounaan

ja veljesillallisen sekä su aamiaisen.Veljesillallisen hinta on 40 euroa.

Sitovat ilmoittautumiset maanantaihin 25.2.2013 mennessä lauri.sund@pp1.inet.fi tai puhelimella 0500 736  383. Il-moittaudu mieluimmin sähköpostitse ja il-moita nimi, kotipaikka, erityisruokavaliot, kokouspaketti, liikuntarajoitteet tms. Ilmoit-tautuminen vahvistetaan maksamalla sa-malla halutun kokouspaketin hinta Evp-yh-distyksen tilille FI50 1131 3000 1083 93.

Päällystöliiton evp-yhdistyksen vuosi-kokouspidetään 10.3.2013 klo 10.00 alkaen Huo-vinrinteen Päällystökerholla. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 9§:ssä mainitut asiat. Yhdistyksen kokouksessa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi(1) ääni. Äänioikeutta voidaan käyttää myös valtakirjalla. Kokoukseen osallistuva jäsen saa edustaa enintään kymmentä(10) yhdis-tyksen äänivaltaista jäsentä. Ennen kokous-ta on kahvitarjoilu.

Ali-,Toimi- ja Opistoupseerien Perinneyhdistyk-sen vuosikokouspidetään sunnuntaina 10.3.2013 klo 09.00 alkaen Huovinrinteen Päällystökerholla, osoitteessa Huovintie 23, 27910 Säkylä. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sään-töjen 9 §:ssä mainitut asiat. ATOP ry:n hallitus

Porilaispatsaan rumpalit toivottavat Päällystöliiton evp-jäsenet tervetul-leeksi Huovinrinteelle.

EV

P

Osallistu Päällystölehden

valokuvakilpailuun. Ks. s.48

53

Julkinen hallinto on mieltänyt Valtakun-nalliset eläkejärjestöt (VENK) todelli-seksi edunvalvontajärjestöksi, totesi

varapuheenjohtaja Aulis Laakso toivotta-essaan järjestöjen edustajat seminaariin JHL:n tiloihin Helsinkiin.Vaikka VENK pinnistää kooltaan vasta neljänneksi suurimpana eläkeläisjärjes-tönä, siltä on pyydetty aiempaa enem-män lausuntoja kuten muun muassa valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lisä-eläkejärjestelmästä, loppusuoralla olevas-ta vanhuspalvelulaista ja ihmisoikeustoi-mintaohjelmasta. VENKin puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo on päässyt vaikuttamaan jäsenenä sosiaa-li- ja terveysministeriön työeläkeindeksin muutostarpeita selvittävään työryhmään. VENKin pyrkimyksenä on pienentää eläke-läisten palkansaajiin verrattuna korkeam-paa verotusta eräissä oleellisissa veroluo-kissa.

Työeläkeindeksityöryhmän loppuraporttiTyöryhmä piti 13 kokousta ja sai raporttin-sa valmiiksi vuoden 2012 lopulla. Raportti luovutettiin ministeri Paula Risikolle kulu-van vuoden tammikuussa. Siinä selvitettiin työeläkejärjestelmää eri näkökulmista toi-meksiannon mukaisesti. Esillä oli myös eri-laisia työeläkeindeksijärjestelmän muutos-vaihtoehtoja, joista on tehty vaikutusarviot. Pitkän aikavälin laskelmat mm. väestön kehityksestä, inflaatiosta, ansiotason kehi-tyksestä ja eläkevarojen tuotosta ulottuvat vuoden 2080 loppuun saakka. Raporttiin sisältyy kannanoton lisäksi kymmenen in-deksiturvaa käsittelevää asiantuntijakatsa-usta sekä eriävä mielipide.Työryhmä päätyi tulokseen, jonka mukaan eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkastusmenettely on toimiva eikä ole riittävien perusteluja esittää sii-hen muutoksia. Tämä koskee eläkkeen-saajan näkökulmasta niin indeksin heiken-tämistä kuin sen parantamistakin. Ryhmä pohti myös eläkkeiden tarkistamista kaksi kertaa vuodessa, kuten tapahtui vuosina 1977 - 1984. Loppuraportissa todetaan, että näihin vuosiin verrattuna nykyinen in-flaatio on kuitenkin matala, joten tarkastus-ten tihentäminen ei ole perusteltua. Muu-tos kasvattaisi eläkemenoja ja maksuja suhteessa palkkoihin 0,1 % ja keskimääräi-sen eläkkeen osuutta keskipalkasta 0,2 %, joten muutoksen vaikutus etuuksiin ja mak-suihin olisi vähäinen, mutta siitä aiheutuisi merkittävä hallinnollinen kustannus.

Eriävä mielipideTyöryhmän eläkeläisjärjestöjä edustavat jäsenet Matti Helsten ja Jouni Mykkä-

nen EETU ry:stä ja Sirkka-Liisa Tarjamo VENK ry:stä jättivät raporttiin eriävän mie-lipiteen. Vuodesta 2005 taitettua indeksiä on nou-datettu kaikissa eläkkeissä. Kuten Eläke-turvakeskuksen selvityksessä ”Eläkkeen kehitys eläkeaikana (29.5.2012)” tulee ilmi, on tämän 17 vuoden aikana työeläk-keiden kehitys jäänyt selvästi jälkeen ident-tisten ryhmien kehityksestä. Vuodesta 1995 vuoteen 2010 ansiotasoindeksi on noussut kaksi kertaa enemmän kuin elä-keindeksi. Työeläkeindeksijärjestelmä ja in-deksin rakenne ovat ratkaisevia eläkkeiden ostovoiman kannalta. Mielestämme ansio-tason nousun painoarvoa on työeläkeindek-sissä nostettava. Esitämme, että eläkkeiden tarkistuksessa ryhdytään käyttämään indeksiä, jossa palk-katason muutoksen paino on 30 % ja hin-tatason nousun paino 70 %. Tämän mallin aiheuttamat lisäkustannukset ovat noin kol-masosa puoliväli-indeksiin siirtymisen kus-tannuksista.Esitämme myös, että indeksitarkistus teh-

dään kahdesti vuodessa aikaisemman mal-lin mukaisesti. Tuolloin työeläkkeisiin tehtiin kunkin vuoden heinäkuun 1. päivänä indek-sitarkistus, jonka määrä oli kaksi viides-osaa vuoden vaihteen arvioidusta indeksi-tarkistuksesta.Loppuraportissa päädytään esittämään, että eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoike-uksien nykyinen tarkistusmenettely on toi-miva. Tästä voidaan olla samaa mieltä. Raportissa esitetään, että ei ole riittäviä perusteluja muutokseen, olipa kyse indek-sin parantamisesta tai huonontamisesta. Tähän käsitykseen eläkeläisedustajat eivät voineet yhtyä. Paras keino eläkkeiden suh-teellisen arvon alentuman pienentämiseen on, että kasvatetaan indeksissä ansiotason osuutta. Tämä oli eläkeläisjärjestöjen tavoi-te.

Eläkeläiset ja eläkeläisjärjestöt tuskin vai-kenevat taitetusta indeksistä.Loppuraportti ja asiantuntijalausunnot yms. ovat luettavissa STM:n verkkosivuilta.

Vaikutamme VENKin kauttaTeksti: Pertti Heikkilä Kuva: Samuli Vahteristo

Päällystöliiton evp-yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Heikkilä sanoo, ettei eläkeläisten tule vaieta taitetusta indeksistä. E

VP

54

The defence restructuring will play a main role in the Institute Officers Un-

ion’s and its members’ work this year. The Institute Officers Union has supported the Defence Forces in preparations for the re-structuring. The Union understands the need for restructuring from an economic perspective, but under no circustances will the union allow inequal treatment of its members when planning the changes. Effects of the Border Guard’s resource strategy on our members must also be closely scrutinized in the future. The most demanding duties of institute officers are in jeopardy also on the border.Every single member will certainly take note of the ongoing defence restructuring and particulary the associated staff plan-ning process. The current results have sometimes been surprising. Not all plan-ning principles set by Defence Command have been followed.The present state of staff planning does not always reflect the reassurances about adhering to responsible employment poli-

cies in planning and negotiation sessions. It is hard to keep track of employer initiat-ed alterations to the personnel roster. Staff representatives are not briefed on the rea-soning behind such alterations.Staff representatives in cooperation boards, steward organizations and work-groups have struggled and still struggle to receive information on what are the bases of decisions affecting union members.The employer is particularly reluctant to convene local and regional workgroups and discuss the reasoning of the altera-tions. Full co-operation, its procedures and staff experience are not utilized in local and regional level planning. Such proce-dure poses the particular danger that in-stitute officers’ duties are shifted to other personnel groups, causing unforeseen and unacceptable situations when announcing and filling the positions.In some areas, institute officers’ duties have regularly served as a “position pool” which has been utilized to create higher class positions for other personnel groups.

Omstruktureringen av försvarsmakten är den viktigaste frågan för Befälsför-

bundet och dess medlemmar under det påbörjade verksamhetsåret. Befälsförbun-det har stött försvarsmakten under för-beredelserna av omstruktureringen. Inom förbundet förstår man behovet av omstruk-turering ur ekonomisk synvinkel, men för-bundet kan under inga omständigheter godkänna våra medlemmars orättvisa be-handling i planeringen av densamma. Inver-kan av Gränsbevakningsväsendets resurs-strategi på våra medlemmar måste också noga övervägas i framtiden. Institutoffice-rarnas mest krävande uppgifter är i farozo-nen även vid gränsbevakningen.Ingen medlem kan undgå att lägga märke till den pågående fasen inom försvarsmak-tens omstrukturering och då speciellt per-sonalplaneringen. Resultaten i denna plane-ringsfas har till en del varit överraskande. Alla planeringsprinciper, som Huvudstaben dragit upp, har inte efterföljts.För personalplaneringens del är man i ett sådant skede, då intygandet av efterföl-

PÄ

ÄL

LYS

TÖ

BR

IEF

LYS

VE

NS

K R

ES

UM

ÉAn

ders

Hag

man

jandet av principerna för god arbetsgiva-re inte alltid realiseras på planerings- och samverkanstillfällen. Ändringarna av perso-nalsammansättningarna, som pågår som bäst, är svåra att följa och motiveringarna av ändringarna förblir dolda för persona-lens representanter.Personalens representanter i samverkans-organen, förtroendemannaorganisationen och arbetsgrupperna som är kopplade till förberedelserna har kämpat och kämpar fortfarande för att få fakta om motivering-arna bakom besluten, som berör medlem-marna.Arbetsgivaren är speciellt ovillig att sam-mankalla arbetsgrupper på lokal- och di-striktsnivå och där behandla motivering-arna för omställningarna. Ett genuint samarbete, samverkansförfarande och ut-nyttjandet av personalens kunnande i pla-neringsarbetet sker inte på lokal- eller di-striktsnivå. Faran med denna verksamhet är speciellt det, att överförandet av insti-tutofficerarnas uppgifter från en personal-grupp till en annan kommer att förorsaka

överraskande och icke godtagbara situa-tioner för uppgifternas ansöknings- och be-sättningsprocess.Institutofficerarnas uppgifter har följdriktigt ställvis varit ett slags uppgiftsbanker, ge-nom vilka det har varit bra att bygga upp mer krävande uppgifter åt andra personal-grupper. Dessutom har det tydligt verkat som om planeringen gjorts till långt in på 2020-talet på basen av det kraftigt mins-kande antalet institutofficerare. Samtidigt har man gravt förbisett personalplanering-ens principer, som varit säkrandet av kun-nandet och bibehållandet av uppgifterna hos de nuvarande befattningshavarna och personalgrupperna. Erfarna medlemmar har blivit skyfflade till andra rangens upp-gifter och erbjudits pensionering som en stödfunktion. Befälsförbundet stöder icke sådant förfarande.Det verkar som man under processens gång glömt utvecklingen av institutoffice-rarnas kunnande under närhistorien genom utbildning och inlärning via arbetet i upp-gifter såväl under undantags som normala förhållanden. Det är dock skäl att komma ihåg, att de sista institutofficerarna är en del av försvarsmaktens personal ända till 2030- talet.

Ari Pakarinen, ordförande

Personalplaneringens riktlinjer har inte efterföljts till fullo

Staff Planning Guidelines Not Completely Followed

Furthermore, it distincly seems that plan-ning well into the 2020’s is based on dimin-ishing numbers of active institute officers. At the same time, the planning has blatant-ly disregarded the principles of preserving know-how and keeping staff and personnel groups in their present duties. Highly expe-rienced members have been relegated to secondary duties, with retirement offered as a support measure. The Institute Offic-ers’ Union does not support such course of action.The process appears to forget how insti-tute officers’ capabilities have developed in the immediate past by training and ex-perience, in peacetime as well as wartime duties. It should be borne in mind that in-stitute officers will form a part of Defence Forces’ personnel up to the 2030’s.

Ari Pakarinen, chairman

Ledare:

55

Ristikon AVAINSANAT ratkaisseiden kesken arvomme kolme kappaletta Päällystöliiton pr-esineitä.Lähetä vastaukset ja yhteystietosi 15.3. mennessä s-postiosoitteella: arto.penttinen@paallystoliitto.fi tai kirjekuoressa os. Päällystöliitto ry. Arto Penttinen, Laivastokatu 1 B ,00160 HELSINKI. Kuoreen tunnus ”Ristikko”.Lehden nro 6 ristikon voittajat ovat Pertti Kallio, Jari Väisänen, Kari Seppälä.

56

if.fi 010 19 19 19

Varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla.Esimerkkihinta on laskettu 50 000 euronturvalla 37-vuotiaalle henkilölle, jokaon Päällystöliiton jäsen. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi! Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus*lähimmästä Ifi stä tai osoitteesta

*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011. Vakuutuksen myöntää

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

henkivakuutuskuntoon.fi

Suomen edullisin henkivakuutus.