Rahanpesu

Kriminalistiikka_5.10.2012/mb_Keskusrikospoliisi

Kriminalistiikan kurssi 5.10.2012

Mika Bromsrikoskomisario

Rahanpesun selvittelykeskusTiedusteluosastoKeskusrikospoliisi


Rahanpesu

• Rahanpesua on rikoksella hankittujen varojen alkuperän häivyttämistä siten, että ne vaikuttavat laillisesti hankituilta.

• Rahanpesulla pyritään mahdollistamaan varojen riskitön käyttö.

• Rikollisille rahanpesu on keino palauttaa rikoksella hankitut varat takaisin lailliseen tai laittomaan toimintaan.

• Rahanpesu kriminalisoitiin vuonna 1994.

• Omaksi rikosnimikkeekseen 1.4.2003.

Kriminalistiikka_5.10.2012/mb_Keskusrikospoliisi_3

Kuinka laajaa rahanpesu on?

• Maailmanlaajuiset arviot vaihtelevat vuositasolla 500-1000 miljardin US dollarin välillä

• Suomessa taustalla talous- sekä huumausainerikokset

• Talousrikosvahingot noin 150 miljoonaa euroa

• Huumausaineiden arvo katukaupassa noin 100 miljoonaa euroa

• Ulkomailta tuleva rikoshyöty?


Rahanpesun selvittelykeskus

• Vastaanottaa epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset, tallettaa ja selvittää ne sekä huolehtii niiden tutkinnasta

• Edistää yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja koulutusta viranomaisten sekä ilmoitusvelvollisten kanssa

• Edistää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa vieraan valtion FIU- yksiköiden, viranomaisten ja KV -järjestöjen kanssa

• Mahdollisimman ajantasaisen palautteenanto rahanpesusta ilmiönä (tilannekuva)

• Terrorismin rahoituksen torjunta (tilannekuva) • Rahanpesurekisterin rekisterinpitäjä


Rahanpesulain mukainen poliisitutkinta

• Rahanpesun estäminen ja selvittäminen = ensivaiheen poliisitutkinta• Rikoshyödyn takaisinsaanti, ml kv- rikoshyöty• Terrorismin rahoituksen estäminen ja selvittäminen• Ilmoitusten tutkintaan annettu erityiset toimivaltuudet

rahanpesulaissa• Laaja oikeus tietojen saamiseen kaikilta ilmoitusvelvollisilta ja muilta

viranomaisilta – yleispankkitiedustelut– verottaja, ulosotto, tulli, jne.

• Tietojen saaminen ulkomaisilta (FIU-)rahanpesuyksiköiltä • Mahdollisuus liiketoimen kohteena olevien varojen jäädytykseen

viiden arkipäivän ajaksi• Poliisilain mukaiset kuulustelut• Salaiset pakkokeinot poliisilain perusteella


Rahanpesun vaiheet

1. Sijoitusvaihe - laiton raha yritetään saada laillisen rahoitusjärjestelmän

piiriin - suuri kiinnijäämisriski, mutta jos varat onnistutaan saamaan

rahoitusjärjestelmään, on niitä tämän jälkeen vaikea jäljittää

2. Harhautusvaihe - erilaisilla toimenpiteillä omaisuus erotetaan laittomasta lähteestään

- tavoitteena on, ettei varoja ja niiden laitonta alkuperää enää pystytä yhdistämään toisiinsa

3. Palautusvaihe - rikollisella toiminnalla saadut varat sekoitetaan laillisiin varoihin


Rahanpesun riskit

Yritykselle:• maineriski• taloudellinen riski• vääristää kilpailua

Yhteiskunnalle:• mahdollistaa rikollista toimintaa• lisää järjestäytynyttä rikollisuutta• lisää korruptiota• uhka valtioiden taloudelle ja poliittiselle järjestykselle


Rahanpesu / terrorismin rahoitus

• Rahanpesussa on kyseessä rikoksella saadut varat– huolellisuusvelvollisuus kohdistuu varojen alkuperään

• Terrorismin rahoitus voi tapahtua myös laillisesti hankituilla varoilla– huolellisuusvelvollisuus kohdistuu varojen kohteeseen

• Käytännössä ilmoitusvelvollinen ilmoittaa liiketoimista, jotka ovat ilmoitusvelvollisen toimialaltaan saaman kokemuksen mukaan epätavallisia.


Ilmoitusvelvolliset

• Luotto-, rahoitus- ja sijoitussektori kokonaisuudessaan• Vakuutusyhtiöt ja vakuutusvälittäjät• Panttilainauslaitokset• Vedonlyönti-, totopeli- ja pelikasinotoimintaa harjoittavat yhteisöt• Kiinteistönvälittäjät• Liike- tai ammattitoimintana kirjanpitoa tai tilintarkastusta tarjoavat• Liike- tai ammattitoimintana huutokauppoja toimittavat• Liike- tai ammattitoimintana oikeudellisissa asioissa avustavat• Liike- tai ammattitoimintana veroneuvontaa tarjoavat• Liike- tai ammattitoimintana tapahtuva tavaroiden myynti tai välitys, jos

maksu otetaan vastaan käteisenä ja se on vähintään 15.000 euroa• Omaisuudenhoito- ja yrityspalveluiden tuottajat


Rahanpesulain mukaiset velvoitteet

• Tuntemisvelvollisuus– asiakas on tunnistettava ja todennettava sekä asiakassuhteen

riskiperusteinen arviointi

• Asiakassuhteen jatkuva seuranta– perusteet palvelujen käytölle selvitettävä, jos liiketoimi on

epätavallinen

• Ilmoitusvelvollisuus– epäilyttävistä liiketoimista ilmoitettava rahanpesun

selvittelykeskukselle

• Henkilökunnan jatkuva koulutus ja omaan toimintaansa soveltuvat toimintaohjeet rahanpesulain noudattamiseksi


Ilmoitusvelvollisuus

• Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta ei ole rikosilmoitus!

• Ilmoituksen tekemistä ei saa paljastaa asiakkaalle.• Ilmoitus ei merkitse asiakassuhteen päättymistä.• Jos rikollinen alkuperä löytyy, asia siirretään esitutkintaan.• Jos alkuperä ei selviä, tietoja ei voida käyttää muuhun tutkintaan.• Ilmoituksen sisältämien tietojen käyttö mahdollista vain

rahanpesun estämiseksi ja selvittämiseksi.• Rahanpesun selvittelykeskus ei kerro asiakkaalle hänestä

tehdystä ilmoituksesta.• Tiedot talletetaan rahanpesurekisteriin, johon on pääsy vain

rahanpesun selvittelykeskuksen henkilökunnalla.

• Ilmoituksen voi tehdä netissä osoitteessa: www.rahanpesu.fi


Rahanpesurikokset RL 32 luvun 6-11 §

• 6 § Rahanpesu• 7 § Törkeä rahanpesu• 8 § Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi• 9 § Tuottamuksellinen rahanpesu• 10 § Rahanpesurikkomus• 11 § Itsepesu (v.2012)


Rahanpesu RL 32 luku 6 §

Joka

1) ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan* rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa

hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai* peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset

seuraamukset, taikka

Kriminalistiikka_5.10.2012/mbKeskusrikospoliisi

RL 32:6 §

2) peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden*, rikoksen tuottaman hyödyn taikka NÄIDEN tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet tai avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä,

on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.


Keskeiset tunnusmerkistötekijät

1. Tietoisuus varojen laittomasta alkuperästä

2. Törkeä huolimattomuus varojen alkuperän suhteen (RL 32:9)

3. Omaisuuteen ryhtyminen peittämis- tai häivyttämistarkoituksessa (RL 32:6, 1 kohta)

5. Omaisuuden alkuperän peittämis- tai häivyttämistoimi (RL 32:6, 2 kohta ilman ryhtymistä)

6. Rahanpesun kohteena täytyy olla rikoksella hankittu omaisuus

7. Rahanpesijä on muu kuin esirikoksen tekijä (huom paitsi itsepesu!)


Tietoisuus varojen alkuperästä

• Ei edellytä nimenomaista tietoisuutta tietystä alkurikoksesta

• Turun seudun käräjäoikeus 26.10.1999: Yleisen elämänkokemuksen mukaan on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä ilmeisenä, että kätkemisrikoksesta syytetyt ovat rahat vastaanottaessaan ja kierrättäessään ne [tiliensä kautta] ymmärtäneet varat rikoksen kautta saaduiksi. Sillä seikalla, ovatko he mahdollisesti luulleet ne veropetoksen tai jonkin muun rikoksen kautta saaduiksi, ei ole asiassa merkitystä. Heidän on täytynyt ymmärtää, että heidän menettelynsä tulisi johtamaan rahojen laittoman alkuperän häivyttämiseen.

• 20.6.2012 Hgin HO:n tuomio (nro 1697) työsopimusmuulin syyksi luettavasta tietoisuudesta (diaarinro R 11/2887) .


Peittämis- tai häivyttämistarkoitus, RL 32:6 § 1 kohta

• Ryhtymistavat lueteltu tyhjentävästi: ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää tai välittää

• Edellyttää, että omaisuuden alkuperän peittämiseen tai häivyttämiseen ryhdytään, ei edellytä kuitenkaan onnistumista

• Esimerkiksi varojen kierrättäminen erilaisten tapahtumien kautta siten, että ne vaikuttavat laillisesti hankituilta (tekaistu kauppa- tai velkakirja, veroparatiisiyhtiöiden omistuksessa, oikeustoimilla ei ole liiketaloudellisia perusteita)

• arvioitu usein objektiivisesti havaittavissa olevien seikkojen perusteella


Peittämis- tai häivyttämistarkoitus, RL 32:6 § 2 kohta

• edellytyksenä toteutunut peittämis- tai häivyttämistoimi

• 2 kohdassa ei ole määritelty ryhtymistapoja, vaan voi syyllistyä myös ilman aktiivista toimintaa ja pestävään omaisuuteen ryhtymistä

• peittäminen ja häivyttäminen tulosta tekijän toimista, esimerkiksi kirjanpidon manipulointi, bulvaanina toimiminen


Rahanpesun tekotavat RL 32 luvun 6 §:n 1 kohta

• ottaa vastaan– henkilö ottaa varat haltuunsa – sallii oman tilinsä käytön, tallelokeron avaaminen

• luovuttaa– avaa tilin ja luovuttaa tilin käyttöoikeuden edelleen esirikoksen tekijälle– usein tekotapa täyttyy yhdessä edellisen kanssa

• käyttää– usein omaisuuden nopeatahtista tuhlaamista– esim. henkilö ottanut vastaan 30.000 mk, jolla lyhentänyt shekkitilinsä

saldoa, tuomittiin kätkemisrikoksesta, koska oli jo ottanut vastaan ko. varat


Rahanpesun tekotavat…

• muuntaa– vaihtaminen toiseksi valuutaksi, omaisuuden osto

• siirtää – varojen siirto tililtä toiselle

• välittää– esimerkiksi kiinteistöjä tai arvopapereita

• Pitää hallussaan (uusi)- tietoisuus

-Itsepesu


Rikoksella hankittu omaisuus

• Rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta

• Omaisuuden ei tarvitse kokonaan olla rikollista alkuperää, esim. pankkitilillä olevat varat, kiinteistö

• Voi olla myös sijaan tullutta omaisuutta, rahanpesulle on tyypillistä, että omaisuus muuttaa muotoaan

• Rikoksen tuottama hyöty lisättiin 1.4.2003 -> rahanpesun kohteena voi olla kaikentyyppinen rikoshyöty, esim. tilittämättä jääneet verot

• Jälkikäteinen teko eli rahanpesu ei voi toteutua ennen kuinalkurikos on täyttynyt


Törkeä rahanpesu (RL 32:7)

• Jos rahanpesussa

• 1) rikoksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai

• 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti,

• ja rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanpesusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

• Yritys on rangaistava


Tuottamuksellinen rahanpesu RL 32:9

Joka törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy 6 §:ssä tarkoitettuihin toimiin, on tuomittava tuottamuksellisesta rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Tuottamuksellinen rahanpesu

• Tekijällä ei ole varmaa tietoa varojen alkuperästä, mutta teko osoittaa törkeää huolimattomuutta.

• Selvästi tavanomaisesta poikkeavat olosuhteet.• Painava syy suhtautua varojen alkuperään epäillen.• Huolimattomuutta on arvioitava tekijän tietoon tulleiden seikkojen ja muiden

objektiivisesti havaittavissa olevien seikkojen perusteella.• Tuottamusarvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös mahdollisuuksiin selvittää

varojen alkuperää.• Tuottamuksellinen rahanpesu ei täyty silloin, kun ilmoitusvelvollinen on toteuttanut

asiakkaan ehdottaman epäilyttävän liiketoimen saattaakseen asian viranomaisen tutkittavaksi.

• Tuottamuksellinen rahanpesu ei täyty myöskään silloin, kun selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus on täytetty eikä epäily rahanpesusta ole varsin vahva.

• Ei sovelleta oikeudenkäyntiavustajaan tai -edustajaan, joka avustaa rikosasiassa syytettynä olevaa henkilöä ja vastaanottaa syytetyltä palkkion avustustehtävästään.



• Varat vastaanottava henkilö tuntee esirikoksen tekijän taloudellisen aseman hyvin eikä hänen sen nojalla ole syytä pitää mahdollisena, että esirikoksen tekijä olisi voinut rehellisesti saada kyseistä omaisuutta haltuunsa.

• Tietoisuus esirikoksen tekijän elämäntavasta, kuten huumausaineiden kauppaamisesta, taloudellisista vaikeuksista tai tähän kohdistetusta rikostutkinnasta voi myös aiheuttaa varojen vastaanottajalle syyn epäillä varojen alkuperää.

• Henkilö avustaa esirikoksen tekijää perustamaan yhtiöitä tai tekemään oikeustoimia, joita on luonteensa puolesta syytä epäillä valeoikeustoimiksi.



• Tuottamuksellisesta rahanpesusta ei ole juurikaan oikeuskäytäntöä

• Tuottamuksellinen rahanpesu edellyttää tekijältä törkeää huolimattomuutta

• Edellyttää kokonaisarvostelua, jossa arvioidaan tekoa ja tekijän huolimattomuutta

• Onko tärkeitä huolellisuusvelvoitteita rikottu ?

_25Kriminalistiikka_7.10.2011/mbKeskusrikospoliisi

Itsepesu RL 32:11

• Liittyy törkeään rahanpesuun • 2012 kesästä voimassa• Ei vielä ennakkotapauksia

• Lakivaliokunnan lausunto• OECD:ssa toimivan FATF:n vaatimus Suomen

lainsäädäntöön

Kätkemis- ja rahanpesurikoksista11 §Rajoitussäännökset

• Tässä luvussa tarkoitetusta rikoksesta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn (esirikos). Henkilö voidaan kuitenkin tuomita 7 §:n mukaisesta rikoksesta, mikäli rahanpesurikos muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisimman ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta.

• Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksen-tekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta.

12 §Menettämisseuraamus• Omaisuus, joka on ollut 6, 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun rikoksen kohteena, on

tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämisseuraamukseen sovelletaan, mitä 10 luvun 11 §:n 3 momentissa säädetään.

• Muun omaisuuden menettämisen osalta noudatetaan, mitä 10 luvussa säädetään.

• Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rahanpesun kohteena ollut omaisuus voidaan valtiolle menetetyksi tuomitsemisen asemesta tuomita esirikoksella loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena, jos omaisuus on laadultaan tähän sopivaa eikä vahingonkorvausta tai edunpalautusta hänelle ole suoritettu, noudattaen soveltuvin osin, mitä 10 luvun 2 §:n 3 momentissa säädetään. Omaisuus on kuitenkin tuomittava menetetyksi, jollei se ole laadultaan sopivaa tai sitä ei voida tuomita loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun esteen vuoksi. Tällöin esirikoksella loukatun oikeudesta saada valtion varoista vahingonkorvausta tai edunpalautusta vastaava määrä noudatetaan soveltuvin osin, mitä 10 luvun 11 §:n 2 momentissa säädetään.

Kriminalistiikka_5.10.2012/mbKeskusrikospoliisi_30

32:14 § (4.3.2011/191)

• Oikeushenkilön rangaistusvastuu• Kätkemisrikokseen, törkeään kätkemisrikokseen,

ammattimaiseen kätkemisrikokseen, rahanpesuun, törkeään rahanpesuun ja tuottamukselliseen rahanpesuun sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001


• Joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan… – Terrorismirikoksia: … omiaan aiheuttamaan vakavaa

vaaraa / vahinkoa valtiolle, kv-järjestölle…– Tietoisuus rahan todellisesta käyttötarkoituksesta (yleisesti)

• Ei tarvitse olla käytetty terroristiseen tekoon– Toissijainen säännös

• Varat: kaikenlaista taloudellista arvoa omaavaa omaisuutta

RL 34a luku, 5 §


Terrorismin rahoitus

• Terrorismi on yleismaailmallinen ilmiö, joka koskettaa jokaista valtiota

• Suomessa ei ole näyttöä (tuomioistuin) tapauksista, joissa varoja olisi siirretty terrorismiin (huom I tutkinta meneillään, syyteharkintaan loppuvuodesta)– Vrt. Ruotsi

• Viitteitä terrorismin rahoituksesta• Pakotelistat / Close Match -tapaukset• Rahanpesuilmoituksia, joissa indikaattoreita

– Varainkeruu– Yhdistystoiminta


Terrorismin rahoitus

• yhtään iskua ei tehdä ilman rahaa• jokaisen iskun valmistelu vaatii rahaa

• minkä tahansa organisaation toiminta tarvitsee rahaa• Välttämättä kysymys ei ole suurista summista


Esimerkkejä


TEON / ISKUN KUSTANNUS KOKONAISRAHOITUKSESTA

Rahanpesu

Documents

Transcript of Rahanpesu