RADIOAKTIVISTEJA VIESTINNÄN VIIDAKKOON? OPPIMISPORTFOLIO

PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2004 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Pekka Laitinen Tutor: Kari Kiviniemi

2

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ

Pekka Laitinen 30.5.2004 Ohjaaja: Kari Kiviniemi

RADIOAKTIVISTEJA VIESTINNÄN VIIDAKKOON? Tavoite Tutkimuksessa pyritään selvittämään opiskelijaradiotyöskentelyn

vaikuttavuutta ja merkitystä media-assistenttiopiskelijoiden amma-tillisen kehityksen kannalta. Tarkasteltavana on valinnaisiin amma-tillisiin opintoihin kuuluva Radiotyön perusteet –kurssi Länsi-Lapin ammatti-instituutissa. Kurssin opetus on integroitu työskentelyyn omassa opiskelijaradiossa, RadioAktiivisessa.

Menetelmät Tässä tutkimuksessa suunnattiin kysely yhden peruskurssin opiske-

lijoille ja opettajalle. Heitä pyydettiin arvioimaan, miten työelämän ammattitaitovaatimukset löytävät kasvualustaa RadioAktiivisen oppimisympäristössä, miten opiskelijaradiotyöskentely on vaikuta-nut opiskelijoiden radiosuhteeseen ja miten Radiotyön perusteet -kurssia tulisi edelleen kehittää.

Tulokset Tutkimuksen tuloksena todetaan, että opettamisen ja opiskelun vaikuttavuus Radiotyön perusteet - kurssin kohdalla on korkeaa tasoa, työelämän ammattitaitovaateet hyvin huomioivaa. Sen johdannaisena opiskelijoiden radiosuhteessa on myös havait-tavissa uutta kiinnostusta radioon, kuuntelutottumuksissa tapahtu-neita muutoksia aktivoituneen ja analyyttisemmän kuuntelun suh-teen sekä kiinnostumista myös ei-kaupallisten kanavien ohjelmis-toista. Tutkimuksessa nostetaan esiin myös opiskelijaradiotyösken-telyn alueita, joiden kehittämiseen tulisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Avainsanat Media-assistentti, radiotyön perusteet, opetuksen ja opiskelun

vaikuttavuus, radiosuhde ja ammattitaitokvalifikaatiot.

3

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO................................................................................................................... 1

2 RADIOAMMATTILAISUUDEN MÄÄRITTELYN TEORIAA........................................... 2

2.1 NYKYRADION TUOTANTOKULTTUURI .......................................................................... 2 2.2 LÄHETYSVIRTARADION RADIOPERSOONALLISUUS........................................................ 3 2.3 TOIMITTAJAN TOP 10 -OMINAISUUDET ...................................................................... 3

3 OPISKELIJARADIO OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ ............................................................ 5

3.1 RADIOAKTIIVINEN LÄHETYSVIRTARADIONA ................................................................. 5 3.2 RADIOTYÖN PERUSTEET –KURSSIN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT....................................... 5 3.3 KURSSIN TOTEUTUS JA OPPIMISKÄSITYS RADIOTYÖN OPISKELUSSA.............................. 6

4 TUTKIMUSONGELMAN TARKASTELUA.................................................................... 8

4.1 TUTKIMUSONGELMAN ERITTELYÄ JA TAVOITTEIDEN ASETTELUA.................................... 8 4.2 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA........................................................................................ 8

5 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO .................................................................. 10

6 TUTKIMUKSEN TULOKSET....................................................................................... 11

6.1 TOP 10 -OMINAISUUKSIEN KEHITTYMINEN................................................................ 11 6.2 RADIOSUHTEEN MUUTOKSET .................................................................................. 16 6.3 JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................. 18

7 POHDINTA.................................................................................................................. 20

7.1 TUTKIMUSMENETELMÄN TARKASTELUA .................................................................... 20 7.2 LOPPUPÄÄTELMÄT ................................................................................................. 21

LÄHTEET........................................................................................................................... 23

LIITTEET............................................................................................................................ 24

1 Johdanto Tutkimukseni lähtökohtana on tarkastella viestinnän ammatilliseen perustutkin-toon sisältyvän Radiotyön perusteet -kurssin vaikuttavuutta media-assistentti-opiskelijan ammatillisen kehityksen kannalta. Kyseinen kurssi on Länsi-Lapin ammatti-instituutissa integroitu käytännönläheiseen työskentelyyn omassa opis-kelijaradiossa, RadioAktiivisessa, jonka toimitus- ja lähetystekniikka vastaa ammatillista tasoa. Ohjelmaa se lähettää kolmesti viikossa Tornion lähialueille Radio Pro:n taajuudella.

Nykyisessä kaupallisten radioasemien ja niiden kanssa kilpailevien YLE -kanavien muodostamassa radioviestintäviidakossa journalismin painopiste on selkeästi viihteen puolella. Musiikki on toki aina muodostanut radion keskeisen ohjelma-aineksen, mutta erityisesti nuorille profiloitujen kaupallisten kanavien itseään toistava lähetysvirta hittibiiseineen ja niiden väliin ripoteltuine mainok-sineen, kevyen viihdepuheen yhteen sitomana, tarjoaa melko kapea-alaisen kuvan radion viestinnällisistä mahdollisuuksista. Toimittuani itse opettajana RadioAktiivisessa, havaintojeni pohjalta muodostunut käsitykseni on, että Radiotyön perusteet –kurssin aloittavien suuri enemmistö on rakentanut siihenastisen mielikuvansa radion medialuonteesta muutaman rock-musiikkia suoltavan kanavan varaan ja esimerkiksi kulttuurikanava YLE 1 on heille ”viidakon” tuntematonta aluetta.

Radiotyön opetuksen suuri haaste onkin kehittää opiskelijoissa paitsi teknisesti sujuvan ja houkuttavan kanavasoundin luomisen taitoja, myös asiajournalistisia kykyjä ja näkemystä radiosta muunakin kuin johtavana musiikkimediana - myös puheviestintään perustuvan informaation ja yhteiskunnallisen keskustelun väylänä. Myös käytännön työelämän terveiset ovat jatkuvasti alleviivanneet journalismin korostamisen tärkeyttä opetuksen sisällöissä. Tulevaisuuden radio-toimittaja on moniosaaja, joka työstää materiaalia useaan tiedotusvälineeseen, hänen on kouluttauduttava jatkuvasti vastatakseen yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin siten, että yleisö saa ajanmukaisimman tiedon ja viihdykkeen. Muuttunut työnkuva lisää radiotoimittajan työn haastavuutta, monipuolisuutta ja motivoivuutta. Toisaalta se myös lisää suoriutumispaineita, stressiä ja vastuuta. (Korhonen 2001, tiivistelmä) Tässä tutkimuksessani pyrinkin saamaan selville, missä määrin radiotoimittajal-le työelämän taholta asetettujen kvalifikaatioiden kehittyminen löytää kasvualus-taa RadioAktiivisen oppimisympäristössä ja mitä ammattitaitovaatimusten puolia tulisi erityisesti korostaa radiotyön opetuksen ja opiskelijaradiotyöskentelyn kehittämistyössä. Näin voitaisiin luoda edellytyksiä tulevien media-assistenttien radiosuhteen muovautumiselle yhä monipuolisemmaksi sekä heidän sijoittumi-selleen työtehtäviin viestintäalan eri lohkoilla.

2

2 Radioammattilaisuuden määrittelyn teoriaa

2.1 Nykyradion tuotantokulttuuri

Radiotoimittajalta vaadittavia kvalifikaatioita tulee tarkastella kulloisenakin aikana vallitsevana olevasta radiotuotantokulttuurista käsin. Perinteisessä ohjel-makeskeisessä tuotantomallissa toimittajan ja äänitarkkailijan toimenkuvat olivat selkeästi erillään. Aineiston hankinnassa ja omien äänitteidensä käsittelyssä toimittaja oli pitkälti itsenäinen. Hänen ei kuitenkaan pitänyt puuttua sellaisiin käyttöteknisiin tehtäviin, mitkä edellyttivät perusteellista koulutusta. Pienin ryhmä ohjelmanteossa (äänityksessä tai lähetyksessä) oli äänitarkkailijan ja toimittajan työpari. (Anttikoski et al.1986, 96.) Toimittajalta ei siis vaadittu radion teknistä välinehallintaa, sen sijaan erillisten ohjelmien toimittamisessa korostui journalistinen sisältö ja muotorakenteen taju yhdistyneenä persoonalliseen ilmaisuun. Tuotantokulttuuria on ollut määrittämässä käytettävän tuotantotekniikan ohella myös radiotoiminnan regulaation aste. Vuoden 1985 radiouudistuksessa Yleisradion monopoli murtui ja sen rinnalle syntyi useita musiikkipainotteisia mainosrahoitteisia radioasemia. Paikallisradiot Suomessa omaksuivat käynnis-tymisestään lähtien yhdysvaltalaisen 1950-luvulla muovautuneen kaupallisen radion tuotantokulttuurin: sen perustana on tavoitellun kohdeyleisön mukaan tiettyyn kanavaformaattiin profiloitunut radiokanava. Profiloitumisen välineenä on ensisijaisesti kanavan soittama musiikki. Radio-ohjelmien sijaan kanavan ohjelmisto koostuu suorana lähetyksenä toteutettavasta lähetysvirrasta, jonka lähetyksen juontava toimittaja lähettää itsekäyttöisesti yksin, ilman äänitarkkaili-jan tai muun henkilökunnan apua. Radioviestinnän neljäs muutostekijä 1990-luvulla on ollut radion digitalisoituminen. (Kenttämies 2002, 50.) Kaupallisten paikallisradioiden saavuttama suuri suosio pakotti julkisen palvelun radionkin tarkistamaan omaa tuotantokulttuuriaan. Lähetysvirtaradion eli formaattiradion konseptia alettiin soveltaa myös YLE:ssä vuoden 1990 kanavaprofilointiuudistuksen jälkeen (ainoastaan YLE 1 on säilyttänyt ohjelma-keskeisen tuotantotavan). Kanavauudistuksen myötä perinteisen, erillisistä ohjelmista kootun radiokanavan rinnalle nousi myös Yleisradiossa lähetys-virtaan perustuva toimintatapa. (Nukari & Ruohomaa 1992, 5.)

3

2.2 Lähetysvirtaradion radiopersoonallisuus

Suoran radiolähetyksen keskeisin henkilö on juontaja, joka sitoo puheellaan jutut, musiikit ja asematunnukset toimivaksi kokonaisuudeksi. Häneltä odote-taan persoonallista ääntä ja kanavaa profiloivaa radioesiintymisen otetta. Puhutaan radiopersoonasta, jonka vahvuuksia Kujala, Lahti ja Tamminen (1998, 82-83) kuvaavat teoksessaan ”Radiotyön perusteet”. He esittävät kahdeksan kohdan listan ominaisuuksista, joista radiopersoonallisuus koostuu: karisma (tekee hänestä uudelleen kuunneltavan), verbaalisen ja non-verbaalisen viestinnän hallinta (puhelahjakkuus, tarkkaavaisuus), tilanteiden hallinta (kyky toimia paineen alla suorassa lähetyksessä), vahva yleistieto ja jonkun alan erikoistuntemus (sisäistänyt elinikäisen oppimisen merkityksen), haastattelutaito (vuorovaikutustaidot), rohkeus lähetyksissä, dramaturgian taju (jännitteen rakentaminen suorassa lähetyksessä) ja elämänkokemus (kertyy uteliaisuudesta, ei niinkään ikäkysymys kuin elämänasenne). Enemmän kuin rooli, radiopersoonallisuus (ja toimittajuus ylipäätänsä) on elämäntapa. Radiopersoonallisuuksia synnytetään myös tietoisesti kanavajoh-don toiveita ja tuotantosuunnitelmia vastaaviksi esittäjiksi. Heidän ympärilleen luodaan mediajulkisuutta ja usein heitä rakennetaan jo olemassa olevista mediahahmoista. (Kujala, Lahti & Tamminen 1998, 85.)

2.3 Toimittajan TOP 10 -ominaisuudet

Edellä luetellut tuotteistetun radiopersoonallisuuden kvaliteetit liittyvät korostu-neesti kaupallisten, nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen kanavien profiloin-tipyrkimyksiin ja kovaan kilpaan kuuntelijoista eli mahdollisimman suuresta mainosten kohdeyleisöstä. Risto Degerman, joka toimii YLE:n Oulu Radion Pohjois-Suomen uutisten vastaavana ohjelmatoimittajana, on laatinut toimittajan kymmenen kohdan kvalifikaatiolistan, jossa luetellaan paljon samoja ominai-suuksia kuin edelläkin. Siinä tulee kuitenkin ilmi painotuksia, jotka liittyvät selkeämmin pitkäjänteiseen uutishankintatyöhön ja myöskin monimediaalisen uutisjournalismin tuotantoprosesseihin, joissa samasta materiaalista tehdään juttuja useampaan välineeseen. Toimittajan TOP 10 -ominaisuudet ovat seuraavat (eivät kuitenkaan missään hierarkkisessa järjestyksessä): uteliaisuus (”uutisnenä”), yleissivistys (asioiden suhteuttaminen toisiinsa), luovuus (ääni, teksti, kuva), paineensietokyky (stressin kanssa eläminen), sosiaaliset kyvyt (työyhteisö ja uutis-/juttuhankinta), sinnikkyys (rohkeus viedä asiat loppuun), ilmaisukyky (selkeys, johdonmukai-suus, kielitaito), teoreettinen ajattelu (kehittymiskyky, ongelmien ratkaisu),

4

tekniset taidot (tekniikan käyttöosaaminen) ja erikoisosaaminen (tekniikka, kuvaus, äänimaailma, yhteiskuntaelämä ). (Degerman 2004.) Kokonaisuudessaan työnkuvien muutos vanhasta toimintakulttuurista uuteen siirryttäessä on Degermanin (2004) mukaan merkinnyt painopisteen vaihtumista asiantuntijatoimittajuudesta tiimin osaamiseen. Niinpä yllä olevia kvalifikaatioi-takaan ei pitäisi ajatella täysin ehdottomana ammattitaitovaatimusten luettelona, jonka tulisi päteä kaikkien osalta. Sen sijaan toimitustyössä tulee pyrkiä hyödyntämään tiimin jäsenten erilaisia luovuuden ja erikoisosaamisen alueita sekä myös ottamaan huomioon teknisen välinehallinnan erilaiset lähtötasot.

5

3 Opiskelijaradio oppimisympäristönä

3.1 RadioAktiivinen lähetysvirtaradiona

RadioAktiivinen noudattaa kaupallisten radioasemien musiikista, uutisista ja lyhyistä jutuista rakentuvaa formaattia, kuitenkin sillä erotuksella ettei sen ohjelmistossa kuulla radiomainoksia. Se on yhteisöradio, jonka ylläpidosta vastaavat Länsi-Lapin ammatti-instituutin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kulttuurialat. Henkilökunta koostuu toisen vuosikurssin opiskelijoista, vuorovetoisesti ammatti-instituutin viestinnän peruslinjan media-assistenttiopis-kelijoista ja amk:n viestinnän koulutusohjelman medianomiopiskelijoista, sekä radiotyön opettajista. Tuottajina on kolmannen ja neljännen vuosikurssin radio-työn suuntaaviksi opinnoikseen valinneita opiskelijoita. RadioAktiivinen on Suomen pohjoisin rockradio, jonka taajuudella pääsee nauttimaan rockmusiikin klassikoista ja uusimmista rocklöydöistä. Se kertoo myös, mitä kuuluu alueen keikkaileville bändeille sekä myös uusimmat viihde-uutiset julkkisjuoruineen. RadioAktiivinen on suunnattu niin ikään kuulijalle, joka hyvän musiikin lisäksi on kiinnostunut Meri-Lappia koskettavista asioista, ilmiöistä ja tapahtumista. Päivittäin tarjotaan myös vinkkejä kiinnostavista web -sivuista, elokuvista ja televisio-ohjelmista. Lähetykset tulevat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 7-17 Tornion lähiympäristössä taajuudella 92 ja 101 mHz. (RadioAktiivinen 2004.)

3.2 Radiotyön perusteet –kurssin tavoitteet ja sisällöt

Kahdeksan opintoviikon mittaisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään nykyaikaisen lähetysvirtaradion tuotantovälineitä, ymmärtää radion kaksoisluonteen viestintä- ja ilmaisuvälineenä, oppii journalismin perusteet sekä perehtyy viestintälainsäädäntöön, tekijäoikeuksiin ja radion historiaan. Kurssin sisällöt rakentuvat käyttötekniikan (MD-nauhurit, RadioMan -lähetysjärjestelmä, Xtrack –editointiohjelma) opetuksesta, ohjelmasuunnittelus-ta, suorien lähetysten juontamisen opiskelusta, haastattelun eri tekniikoiden (suora, nauhoitettu ja puhelimella tehtävä) opetuksesta, eri juttutyyppien suunnittelusta ja koostamisesta (suora ja toimitettu juttu, referointi, katsaukset, uutiset), viikoittaisista kahdesta palautepalaverista ja luennoista. Tärkeitä ovat myös kurssin aikana tehtävät ekskursiot pohjoisen alueen YLE -radioiden toimituksiin. Kurssin lopussa on näyttökoe, joka koostuu haastattelun

6

tekemisestä, jutun editoinnista saadun materiaalin pohjalta sekä jutun juonta-misesta musiikkeineen.

3.3 Kurssin toteutus ja oppimiskäsitys radiotyön opiskelussa

Opettajia kurssilla on kuluneena lukuvuonna ollut kolme, joista yksi keskittyy selkeimmin teknisen puolen opetukseen. Opiskelijat saavat kurssin ensimmäi-sen viikon aikana äänitys-, editointi- ja lähetystekniikan perusteiden koulutu-ksen, ja jo seuraavalla viikolla käynnistyy RadioAktiivisen lähetystoiminta. Jokainen lähtee myös kehittämään heti itsenäisesti jutuntekotaitojaan sekä toimii ohessa vuorollaan juontotehtävissä. Radiotyön kurssilla pyritään luomaan autenttisen radiotoimituksen yhteistoi-mintaa korostava ilmapiiri ja oikein rytmitettyä, aikatauluista kiinni pitävää tiimi-työskentelyä edellyttävä työskentelykulttuuri. Koska lähetykset alkavat ajallaan ja juttujenkin täytyy olla valmiita määräaikaan mennessä, korostuu kaikessa toiminnassa opiskelijoiden vastuun kantamisen kyky ja sen kehittyminen oikeak-si yhteisvastuullisuudeksi. Kantavana periaatteena opiskelijaradiotyöskentelyssä on oppilaskeskeisyys, joka korostaa oppijan kognitiivisiin prosesseihin perustuvaa konstruktivistista näkemystä. Kahdeksan opintoviikon aikana yksilöllisen ja yhteistoiminnallisen käytännön työskentelyn kautta voimistuu taitojen ja tietojen hallinta, jota on edesauttamassa ohessa tapahtuva luennointi (4-6 tuntia per viikko). Radiotoi-mituksen työskentelyssä toteutuvat avoimeen oppimisympäristöön liitetyt laatumääreet, esim. oppituntien määrämittaisuudesta on luovuttu, koska ohjelmien tuotantoprosessien aikataulutus vaikuttaa kaikkeen muuhun toimintaan. Oppitunnit ovat luennoinnin sijaan luonteeltaan pikemminkin opetus-keskusteluja. Opiskelijaradiotyöskentelyssä on oleellista oppimisen kannalta myös jatkuva formatiivinen arviointi ja perusteelliset aamupäivän mittaiset palautepalaverit kahdesti viikossa, lähetysten välipäivinä. Näissä toimitusko-kouksissa analysoidaan toteutuneet lähetykset sekä juttujen sisällön ja muodon, että juontajien ja uutistoimittajien suorassa lähetyksessä onnistumisen kannalta. Juttujen valmistusprosessin ongelmakohtien läpikäymiseen paneudutaan niin ikään perusteellisesti. Keskeistä on itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittyminen. Voikin sanoa, että opiskelijaradiotyöskentelyssä toteutuu juuri se, mistä ”Didaktiikan perusteet” mainitsee avointa oppimisympäristöä kuvaillessaan: ”Projektit vievät oppilaat ulos koulusta tutkimaan ympäristöä, hakemaan tietoa useista lähteistä ja kommunikoimaan erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Opiskeluympäristö laajenee konkreettisesta luokkatilasta avoimeksi

7

maailmaksi, jossa asiat eivät suju ennakoidulla tavalla ja jossa löytää itsensä keskeltä ristiriitaisia vaateita ja kaoottisia tilanteita.” (Uusikylä & Atjonen 2000, 135.)

8

4 Tutkimusongelman tarkastelua

4.1 Tutkimusongelman erittelyä ja tavoitteiden asettelua

Tämän tutkimuksen lähtökohtana on ollut selvittää missä määrin radiotoimit-tajalle työelämän taholta asetetut ammattitaitokvalifikaatiot alkavat kehittyä radiotyön opetuksessa audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon kuuluvalla Radiotyön perusteet -kurssilla. Kun on kyse toisen vaiheen valinnaisista ammatillisista opinnoista, lähtökohtaoletuksena voi pitää että kurssin aloittavien opiskelijoiden alkuorientaatio on kohdallaan ja kiinnostusta radioviestintään on olemassa. Koska radio mediana on muutakin kuin musiikinvälityskanava, saattaa journalismia painottava kurssi muodostua joillekin luultua vaikeammak-si. Näin opetukselle ja sen sisällöille asettuu suuria vaatimuksia kiinnostuksen ylläpitämiseksi ja opiskelijoiden motivoimiseksi yhteisen radiotiimin työskente-lyyn opiskelijaradion toimituksellisessa oppimisympäristössä.

Toisena tavoitteena on ollut saada selville, miten Radiotyön perusteet –kurssin suorittaminen on vaikuttanut media-assistenttiopiskelijoiden radion käyttöön, heidän radiosuhteeseensa. Onko tapahtunut muutoksia esim. passiivisen ja aktiivisen kuuntelun tai musiikkiohjelmien ja puheohjelmien kuuntelun suhtees-sa? Tai kanavauskollisuudessa? Radiotyön perusteet - kurssin pitemmän aikavälin tavoitteenahan onkin pysyvän kiinnostuksen herättäminen radiovies-tintää kohtaan (Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 2001, 34). Monipuoli-sen radiosuhteen löytyminen ja vahvistuminen kurssilla tukee media-assisten-tilta vaadittavaa laaja-alaista osaamista ja ammattisivistystä edesauttaen näin osaltaan sijoittumista työelämään.

Edellisten tutkimusongelmien ratkaisemisen avulla toivon pystyväni selvittämään, mihin Radiotyön perusteet –kurssin sisältöihin ja opiskelijaradiotyöskentelyn osa-alueisiin tulisi kenties kiinnittää entistä enemmän huomiota opetussuunnitelman kehittämisen kannalta.

4.2 Aikaisempia tutkimuksia

Opetuksen ja oppimisen laatua ja vaikuttavuutta on tutkittu eri koulutusalojen osalta hyvinkin runsaasti. Media-assistenttiopiskelijoiden radiotyön opiskelua koskevaa laadullista tutkimusta ei kuitenkaan ole tehty. Lähelle tätä tutkimusta tulee Sirkku Tuominen (1999) arvioidessaan kuvallisen viestintäkasvatuksen koulutusohjelman vaikuttavuutta opettajaopiskelijoiden opinnoissa. Hän nostaa viestintä- ja mediakasvatuksen arviointikriteereiksi muutokset mediasuhteissa,

9

medialukutaidon (tiedot, taidot, oppiminen), harrastuneisuus, sitoutuneisuus, motivaatio (asenteet, tavoitteet) sekä vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäänty-misen eri viestimin ja eri tasoilla (vuorovaikutus ja yhteistyö). (Kotilainen 2001) Tuomisen tarkastelukulma on näiltä osin melkoisen yhteneväinen tutkimukseni kanssa. Esimerkiksi: tässäkin tutkimuksessa on tarkasteltu koulutuksen vaikuttavuutta media- eli radiosuhteessa tapahtuneiden muutoksien laadun selvittämisen avulla. Radiotoimittajien työnkuvan ja ammattitaitovaatimusten tutkimista kohtaan on tunnettu mielenkiintoa viestintätutkimuksen alueella erityisesti radion tuotanto-kulttuurissa tapahtuneen murroksen jälkeen. Tutkimusaiheesta on kiinnostuttu mm. viestintäalan opiskelijoiden taholla. Tällaisista selvityksistä ovat esimerk-keinä Kenttämiehen (2001) ja Korhosen (2001) tutkimukset. Edelleen aihe-aluetta on tarkasteltu useissa Yleisradion tutkimusosaston tutkimuksissa, joita edustaa mm. Nukarin ja Ruohomaan (1992) raportti.

10

5 Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tutkimukseni edustaa laadullista tutkimusta. Olen hakenut vastauksia tutkimus-ongelmieni kysymyksiin lähettämällä kyselylomakkeet Radiotyön perusteet –kurssin 13 opiskelijan ryhmälle sekä radiotyön opettaja Vesa Mattilalle (kts. liitteet). Opiskelijat suorittivat kurssin ajalla 11.8. – 3.10.2003 ja kyselyt suoritin huhtikuun alussa 2004. Kyselylomakkeet toimitin haastateltaville henkilökohtai-sesti ja aikaa nimettömän vastauksen jättämiselle annoin kolme päivää. Vastauksia kertyi kiitettävästi, vain yksi oppilaista jätti lomakkeen palauttamatta. Opettaja Mattila, jolle kurssi oli ensimmäinen RadioAktiivisessa, veti kyselyyn mennessä vielä kaksi muuta Radiotyön perusteet -kurssia. Kävin hänen kanssaan keskustelun, jossa selvensin hänelle tutkimukseni tavoitteita ja menetelmiä sekä vastailin hänen tarkentaviin kysymyksiinsä. Pyysin häntä esittelemään kyselylomakkeessa näkemyksiään nimenomaan kaikkien kolmen kurssin kokemusten pohjalta. Opiskelijoiden kyselylomake jakautui kahteen osaan. Ensimmäisessä, strukturoidussa, he arvioivat viisiportaisen asteikon avulla sitä, kuinka opiskelu Radiotyön perusteet -kurssilla kehitti lomakkeessa listattuja radiotoimittajalta työelämässä vaadittavia ominaisuuksia. Tältä osin kyselyn perustana oli Degermanin (2004) ”Toimittajan TOP 10 -ominaisuudet”, joita olen tarkastellut tutkimukseni luvussa 2.3. Toisessa, puolistrukturoidussa, he vastasivat omin sanoin kahteen kysymykseen: 1) Onko radiosuhteessasi (aktiivinen vs. passiivinen kuuntelu, musiikkiohjelmien vs. puheohjelmien kuuntelu ja kanava-uskollisuus) tapahtunut muutoksia radiojakson jälkeen? 2) Arvioi miten mahdollisiin muutoksiin on vaikuttanut radiojakson opetussisällöt ja työskentely omassa opiskelijaradiossa. Opettajan kyselylomake oli niin ikään kaksivaiheinen. 1) Ensiksi pyysin viisiportaisen asteikon avulla vastaavalla tavalla arvioimaan, miten opiskelu kurssilla edistää kyseisiä radiotoimittajan TOP 10 -ominaisuuksia media-assistenttiopiskelijan ammatillisen kehityksen kannalta. 2) Sitten pyysin arvioimaan omin sanoin, miten työskentely omassa opiskelijaradiossa tukee kunkin ominaisuuden kehittymistä sekä miten opiskelijaradiotyöskentelyä ja opetussisältöjä tulisi kyseisen kohdan osalta kehittää. Tutkimusaineiston analysoinnissa olen myös soveltanut kvantifioinnin keinoja, voidakseni vertailla eri ominaisuuksien arviointien hajontaa. Laskin myös opiskelijoiden ensimmäisen kyselylomakkeen numeeristen vastausten keskiar-vot, voidakseni verrata suoraan eri ominaisuuksien suhteita sekä opiskelijoiden vastauksia opettajan vastauksiin.

11

6 Tutkimuksen tulokset

6.1 TOP 10 -ominaisuuksien kehittyminen

Analysoin aluksi opettajan ja oppilaiden näkemyksiä radiotoimittajan ammatti-taitokvalifikaatioiden kehittymisestä kurssin aikana sekä esitän kommenttejani ja ehdotuksiani kurssin kehittämistarpeiden suhteen. Kunkin kohdan alussa on opettajan valinta viisiportaisella asteikolla sekä oppilaiden valintojen laskennal-linen keskiarvo. Kohta opettajan näkemyksen mukaan sisältää opettaja Vesa Mattilan sanallisten vastausten pääkohdat tiivistetysti. Arviointiasteikon numerot tarkoittivat: 1 = ei ollenkaan, 2 = melko vähän, 3 = jossain määrin, 4 = melko paljon, 5 = erittäin paljon. Uteliaisuus: opettaja 2 / opiskelijat 3,42. Opettajan näkemyksen mukaan uteliaisuuden herättäminen olisi todella tärkeää opetuksessa. Oppilas ei yleensä ideoi omia aiheita, vaan saa ne jatkokurs-silaisten eli tuottajien toimeksiannosta vaikkakin aktiivisimmat oppilaat kyllä keksivät omia aiheita. Tätä pitäisi pyrkiä parantamaan myös peruskurssin opetuksessa. Opiskelijoista vain kaksi valitsi asteikolta numeron 2, neljä numeron 3 ja puolet heistä tunsi kehittyneensä tässä suhteessa melko tai erittäin paljon. Tämän ominaisuuden osalta opettajan ja opiskelijoiden näkemykset poikkesivat selkeimmin toisistaan. Tähän katsoisin selityksen löytyvän osaksi siitä, että kyseisen kurssin opiskelijat olivat yo-luokka ja myös vanhempia kuin muiden saman lukuvuoden peruskurssilaiset, kun taas opettajan näkemyksessä ilmenee kaikkien kolmen kurssin tarkastelu. Toisaalta yhdessä sanallisessa vastauksessa valitetaan: ”jollain tavalla laski motivaatiota se, että kaikki jutut oli niin sanotusti valmiiksi katettu”, mikä kertoo halusta panna itsensä likoon, tutkia ja käyttää omaa ”uutisnenää” – ja mikä myös tukee opettajan näkemystä tämän puolen kehittämisen tarpeesta opetuksessa. Radiotyön perusteiden opiskelijoille tulisi siis antaa vastuuta juttujen kehittelytyössä entistä enemmän. Yleissivistys: opettaja 4 / opiskelijat 3,42. Opettajan näkemyksen mukaan toimiakseen radiossa menestyksekkäästi, opiskelijan on seurattava muita tiedotusvälineitä jatkuvasti ja kartutettava

12

tietämystään monilta tiedon osa-alueilta. Parantamisen varaa olisi edelleen, sillä liian monella on varsin heikko yleissivistystaso radiojaksolle tullessaan. Aihetta korostetaan koko kurssin ajan ja pientä aktivoitumista on joissain oppilaissa huomattu. Tällaiset oppilaat ovat kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Opiskelijoista yksi ei ollut tuntenut kehittyneensä tällä alueella ollenkaan, neljä jossain määrin ja loput seitsemän melko paljon. Tässä kohden opettajan sanallisen arvion ja opiskelijoiden numerovalintojen välillä on jonkin verran ristiriitaisuutta. Opiskelijoiden osalta voi todeta, että työskentely RadioAktiivisessa koetaan enimmäkseen virikkeellisenä ja tiedon tasoa kohottavana. Radiotoimituksessa joutuu pakostakin hakemaan tietoa useista eri lähteistä, kuten esimerkiksi sanomalehdistä, joiden systemaattinen seuraaminen lienee monelle opiskelijalle uusi aluevaltaus. Samaten Internetin hyödyntämiselle tarjoutuu kokonaan uusia ulottuvuuksia. Alueellinen ja paikallinen kulttuuri alkavat niin ikään saada uusia merkityksiä, kun niihin haastattelujen ja juttujen myötä päästään kaivautumaan pintaa syvemmälle. Näin näköpiirin avartuessa alkaa myös tiedonvälityksellinen vastuu kehittyä. ”Työskenteleminen toimittajana on saanut miettimään enemmän puheen tärkeää osuutta radiossa. Ettei radioon voi vain mennä puhumaan mitä sattuu.” Luovuus: opettaja 5 / opiskelijat 3,75. Opettajan näkemyksen mukaan ehkä tärkein perusjakson aiheista. kannuste-taan yllättämään opettajansa lähetyksen aikana. Toiminut varsin hyvin, mutta koska aremmilla oppilailla voi olla kynnys mennä suoraan lähetykseen, voitaisiin antaa enemmän henkilökohtaista opastusta juontamiseen. Opiskelijoista kaksi kolmasosaa on kokenut että radiojakso on kehittänyt heidän luovuuttaan melko tai erittäin paljon, kolme opiskelijaa valitsi numeron 3 ja vain yksi opiskelija numeron 2. Tämän ominaisuuden osalta RadioAktiivinen tarjoaa selvästi hyvän kasvualus-tan. Opiskelijoille annetaan koko ajan tilaisuuksia oman luovuutensa kehittämi-seen niin juonnoissa kuin juttujensa editoinnissakin. He myös kokevat itse pystyneensä hyödyntämään tuota tilaisuutta. ”Se, että vaikka tehtiin asiapitoisia juttuja niin sitä sai maustaa huumorilla, oli ihan huippua. Radiolla oli aika rento meininki, ja siitä tuli sitten niin hyvät muistot että hain myöhemmin työharjoitteluun radioon.” Paineensietokyky: opettaja 4 / opiskelijat 3,42. Opettajan näkemyksen mukaan deadlinet testaavat oppilaiden paineensieto-kykyä. Kovasta tahdista huolimatta radiokurssi mielletään rennoksi verrattuna

13

television vastaavaan. On onnistuttu opettamaan se, kuinka aikataulussa pysytään stressaamatta liikoja. Opiskelijoista kaksi koki oppineensa stressin kanssa elämiseen erittäin paljon, viisi melko paljon, yksi jossain määrin ja neljä melko vähän. Tämä tulos kertoo, että RadioAktiivisen työskentelyssä tulisi kiinnittää ehkä vieläkin enemmän huomiota tuotantoprosessien oikeaan sujuvuuteen, deadli-nen noudattamiseen ja suurempaan täsmällisyyteen ajankäytön suhteen. – Paineitahan syntyy tietenkin myös suoran lähetyksen juontovuoron lähestyessä, sekä siitä jos tekniikka ei ole aivan ”hanskassa”. Näin ollen kaikkinaisen valmistautumisen ja ennakkosuunnittelun sekä studiotekniikan hallinnan merki-tys korostuu. Sosiaaliset kyvyt: opettaja 4 / opiskelijat 3,25. Opettajan näkemyksen mukaan radiokurssi opettaa tiimityön tärkeyden vastuunkantamisen omista tekemisistään. Tehtävässä on onnistuttu varsin hyvin. Opiskelijoista seitsemän valitsi kohdan ’melko vähän’ tai ’jossain määrin’, neljä kohdan ’melko paljon’ ja yksi kohdan ’erittäin paljon’. Tämän ominaisuu-den osalta opiskelijoiden keskiarvolukema oli alhaisin. Tässä kohdassa on havaittavissa ristiriitaa opettajan positiivisen väittämän ja opiskelijoiden näkemysten välillä. Koska arviointiasteikon numerojen 2 ja 3 valinneiden määrä on noinkin suuri, tulisi tiimityöskentelyn merkityksen oivalta-miseen ja yhteisvastuullisen toimituskulttuurin kehittymiseen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Avointa, klikkiytymistä karttavaa keskustelua ja kritiikin-sietokykyä sekä positiivisen kannustavaa ilmapiiriä tulisi kaikin tavoin pyrkiä edistämään. Mikäli tässä työssä onnistutaan, heijastuu se kaikkeen muuhunkin tekemiseen, entistä stressittömämmässä oppimisympäristössä. Sinnikkyys: opettaja 3 / opiskelijat 3,42. Opettajan näkemyksen mukaan johtuen suhteellisen heikosta yleissivistyksestä ja varsin vaatimattomasta toimittajakokemuksesta ns. journalistinen rohkeus puuttuu monilta. Ei siis uskalleta tai haluta penkoa asioita niin syvältä kuin se voisi olla mahdollista. Opiskelijoista kolme koki kehittyneensä tässä suhteessa erittäin paljon, kolme melko paljon, kolme jossain määrin ja kolme melko vähän tai ei ollenkaan. Opiskelijoiden enemmistön arvion mukaan sinnikkyys on siis radiokurssin myötä voimistunut ja he ovat kokeneet pystyneensä ylittämään rajojaan ja viemään asioita loppuun. Opettajan kriittinen näkemys on silti perusteltu - tutkivan radiojournalismin periaatteita ei voi koskaan korostaa liikaa. Tulisiko kuitenkin antaa opiskelijoille entistä enemmän vastuuta omaehtoiseen juttujen

14

kehittelyyn, koska sitä kautta myös tuo sinnikkyyden vaatimus löytää tuekseen uudenlaista motivoitumista? Tämä kohta kytkeytyykin mielestäni läheisesti siihen mitä edellä totesin kohdassa ’uteliaisuus’ . Ilmaisukyky: opettaja 3 / opiskelijat 3,42. Opettajan näkemyksen mukaan RadioAktiivinen toimii nuorisoradion periaatteil-la. Tyyliin ei kuulu korostaa sitä, millaista on hyvä artikulointi tai kieli. Pahimpiin kömmähdyksiin puututaan palautteissa, mutta muuten tässä olisi parantamisen varaa. Opiskelijoista kuusi antoi arvion ’jossain määrin’, neljä ’melko paljon’ ja yksi ’erittäin paljon’. Kaksi piti vaikutusta ’melko vähäisenä’. Vaikka ilmaisukykyyn kuuluvia selkeyttä, johdonmukaisuutta ja kielitaitoa ei radiokurssilla liiemmälti korostetakaan - vaikka toisaalta pitäisi, kiinnittävät opiskelijat itse näihin puoliin ilmeisestikin paljon huomiota ja itsekritiikkiä, koska he arvioivat pääasiassa kehittäneensä omaa ilmaisukykyään. Tämän puolen tärkeäksi kokeminen kuvastuu myös radiosuhteen muutoksen sanallisista arvioinneista. On alettu tarkkailla kriittisemmin juontajan, toimittajan ja uutistenlukijan puhetyyliä ja -tapaa: ”Kuuntelen kuitenkin radiota aivan eri korvalla kuin aikaisemmin ennen radiojaksoa. Kiinnittää enempi huomiota juontajan puhetapaan.” ”Radiojakson jälkeen keskityin enemmän kuuntelemaan juonto-osuuksia radiossa.” ”Kun radiota kuuntelee niin sitä keskittyy toimittajan toimintaa kuunteleen, eli kuinka hän esiintyy ja juttujen laatu.” ”Olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota uutistenlukijoiden puhetyyleihin.” ”Toimittajana oleminen vaikutti todella paljon siihen, että alkoi kuunnella, miten muut tekee ja puhuu samanlaisissa tilanteissa.” Teoreettinen ajattelu: opettaja 2 / opiskelijat 3,33. Opettajan näkemyksen mukaan valitettavan passiivista, liian usein mennään sieltämissä aita on matalin. Asiaa voisi parantaa puuttumalla tehokkaammin oppilaiden haastatteluiden valmisteluun niin, ettei anneta juttuaiheita valmiiksi pureksittuina. Opiskelijoista vain kaksi antoi saman numeroarvion kuin opettaja, viisi arvion 3, neljä arvion 4 ja yksi arvion 5. Tässä kohdassa opettaja korostaa perustellusti konstruktivistista näkemystä, opiskelijan omakohtaisen vastuun merkitystä oppimisestaan, mistä on jo

15

edelläkin ollut puhetta. Mutta vaikka opettajan tuntemukset ovatkin negatiivisen oloisia, opiskelijat kokivat kurssin lisänneen kykyä teoreettiseen ajatteluun ja kykyyn ratkaista ongelmatilanteita. Radiotyöskentelyn monitahoinen vaativuus pakottaneekin jokaisen terävöittämään toimintaansa ja hahmottamaan asiayhteyksiä uudella, totutusta poikkeavalla tavalla. ”Olen alkanut kuunnella radiota sillä tavalla, että yritän huomata toimittajien tekemiä virheitä.” Tekniset taidot: opettaja 5 / opiskelijat 4,25. Opettajan näkemyksen mukaan kurssilla opetuksen pääpaino on radion tekniikan käytössä. Muihin painoarvoihin pitäisi kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota, sillä pelkällä teknisellä osaamisella ei työelämässä pitkälle päästä. Opiskelijoista kolme antoi arvion 3, kolme arvion 4 ja loput eli puolet haastatelluista arvion 5. Näistä muodostuu arviointikohtien korkein keskiarvo-lukema. RadioAktiivisen teknisen puolen opetus on tämän mukaan tehokasta ja opiskelijat kokevat saaneensa otteen radion käyttötekniikasta. Tämä on toisaalta koettu työlääksikin saavuttaa kahdeksan viikon aikana, koska pitää kaiken aikaa keskittyä myös juttujen tekoonkin: ”Tekniikkapuolta olis voinu enempi harjotella.” ”Radio-ohjelman ajaminen suorana tuotti hieman ongelmia, koska laitteiden tekniikkaa ei hallinnut kunnolla. Jakson loputtua vasta pääsin jyvälle suorasta lähetyksestä, mutta kurssi sitten päättyi.” ”Opetussisältöä eli kirjallista materiaalia olisi voinut olla enemmän esim. radio vempeleiden tekniikasta tai kuinka käytät konetta.” Teknisen puolen haltuun ottoa mahdollisimman nopeasti, jo heti kurssin alussa, tulisi siis edelleenkin tehostaa henkilökohtaisen tutoroinnin avulla. Toisaalta opiskelijoiden tulisi myös olla valmiimpia omaehtoiseen taitojen harjoitteluun ja rutiinin tavoitteluun, mihin RadioAktiivisen oppimisympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Tavoitteena pitäisi olla, että kaikki kurssin opiskelijat pystyisivät keskittymään myös itse ohjelmien ja ilmaisunsa dramaturgiaan, ilman turhaa teknistä haparointia ja laitekammoa. Erikoisosaaminen: opettaja 4 / opiskelijat 3,92. Opettajan näkemyksen mukaan monelle oppilaalle kehkeytyy ajatus siitä, mitä hän voisi haluta oikeassakin työelämässä tehdä. Eräät kiinnostuvat

16

musiikkitoimittajan töistä, eräät juontamisesta, eräät uutistoiminnasta ja osa dokumentaarisesta ja fiktiivisestä radiotuotannosta. Kurssi rohkaisee pohtimaan tulevaisuutta enemmänkin. Opiskelijoista kymmenen koki päässeensä toimi-maan omimmalla alueellaan melko paljon tai erittäin paljon, yksi jossain määrin ja yksi ei ollenkaan. Mielenkiintoinen on vastaus, jossa opiskelija on valinnut arvionumeroksi 5, mutta sanallinen viesti kertoo: ”Koko radiojakso oli jollain tavalla vähän hankala, ainakin minulle siinä mielessä ettei oikein päässyt hyödyntämään tai näyttämään omia vahvuuksiaan, esim. minulla näin lyhyesti sanottuna juontohommat tökki aika pahasti, mutta sen sijaan ns. taustatyö olisi ollut sellainen vahva alue.” Vaikka siis sekä opettajan että oppilaiden näkemys kertoo hyvästä toimitusilmapiiristä ja opiskelun mielekkyydestä, pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota vieläkin enemmän jokaisen opiskelijan persoonaan, taustoihin ja oppimistyyliin, jotta kaikkien kohdalla löytyisi se ”oma alue”. Tämä olisi edesauttamassa entistä latautuneemman radiotyöskentelyn ja positiivisten oppimiskokemusten edelleen kehittymistä.

6.2 Radiosuhteen muutokset

Toisessa kyselylomakkeessa opiskelijat siis pohtivat onko heidän suhtautumi-sensa radioon viestintävälineenä muuttunut Radiotyön perusteet –kurssin suorittamisen ja RadioAktiivisessa työskentelyn jälkeen. Onko tavassa kuunnel-la radiota tapahtunut muutoksia suhteissa aktiivinen kuuntelu / passiivinen kuuntelu ja musiikkiohjelmien kuuntelu / puheohjelmien kuuntelu? Onko tapah-tunut muutoksia kanavauskollisuuden suhteen? Jos muutoksia on tapahtunut, mikä merkitys opiskelijaradiotyöskentelyllä on ollut niihin? Onko radiokurssi ylipäänsä herättänyt uudenlaista kiinnostusta alaa kohtaan, niin kuin opetus-suunnitelman tavoitteissa edellytetään? Kyseisillä opiskelijoilla oli vastatessaan jo puolen vuoden ajallinen etäisyys kurssiin, joten kyseisten seikkojen reflektiivi-seen tarkasteluun oli nyt hyviä edellytyksiä, riittävä perspektiivi. Vastaukset jakautuivat selvästi kolmeen ryhmään: Ryhmä 1. Kaksi opiskelijaa ilmoitti, ettei opiskelijaradiotyöskentely ole vaikutta-nut mitenkään heidän radiosuhteeseensa: ”En kuunnellut radiota ennen jaksoa enkä kuuntele nytkään.” ”Eipä ole pahemmin muutoksia tapahtunut vaan kuuntelen edelleen radiota oikeastaan vain ajaessani autolla ja silloinkin vain taustahälynä.”

17

Ensimmäisen opiskelijan radiokielteisyyttä on mielenkiintoista vertailla hänen TOP 10 –arviointeihinsa. Niiden mukaan radiokurssi ei ole lisännyt ollenkaan yleissivistystä, sinnikkyyttä ja erikoisosaamista, paineensietokyky ja teoreettinen ajattelu ovat kehittyneet melko vähän, ja loput ominaisuudetkin vain jossain määrin. Tämä panee ajattelemaan, että hänen alkuorientaationsa ei ole ollut kohdallaan ja radion oppimisympäristö ei ole tarjonnut hänelle mielekkään oppimisen kokemuksia. Opintojen ohjauksessa ja henkilökohtaisten opiskelu-suunnitelmien laadinnassa tulisi radiokurssien sisällöstä olla kenties entistä tarkempaa informaatiota, jotta opiskelijat eivät valitsisi opintoja, jotka eivät heille sovellu. Toisaalta tämä asettaa haasteen myös radiokurssin aikana tapahtuvan opiskelijakohtaisen tutoroinninkin suuntaan. Ryhmä 2. Neljä opiskelijaa taas ilmaisi kurssin muuttaneen jonkin verran radion kuuntelun luonnetta entiseen verrattuna: ”Ei ole hirveästi tapahtunut muutosta. Hieman eri näkökulmasta tulee kuunneltua, kun tietää suunnilleen mitä siellä studiossa tapahtuu.” ”Enkä tälläkään hetkellä kuuntele yhtään enempää, mutta kuunnellessa ajattelen usein niiden studiotyöskentelyä jotka puhuu radiossa.” ”Ainoa muutos vois ehkä olla se, että olen alkanut jonkin verran kuuntelemaan tätä koulun omaa radiokanavaa ihan puhtaasta uteliaisuudesta.” ”Eipä juuri. Aktiivista tulee kuunneltua enemmän nyt kun tietää ohjelmien teosta enemmän.”

Tämän ryhmän kohdalla on tapahtunut kehittymistä aktiivisen ja analyyttisen kuuntelun suuntaan, joten opetuksella ja opiskelulla Radiotyön perusteet -kurssilla on ollut vaikuttavuutta radiokiinnostuksen kehittymisen kannalta. Varautunut asennoituminen kertoo kuitenkin siitä, että ainakin tällä hetkellä radiota ei ehkä koeta mediaksi, jonka pariin oltaisiin heti ensi tilassa hakeutumassa työelämässä. Ryhmä 3. Kuusi opiskelijaa eli puolet haastatelluista ilmoitti radiosuhteessaan tapahtuneen selvästi havaittavan muutoksen ja he myös kytkivät sen työskentelyynsä opiskelijaradiossa: ”Olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota uutistenlukijoiden puhetyyleihin, kuunnellut enemmän myös ei-kaupallisia radiokanavia kun ennen kuuntelin vain kaupallisia. Ehkä sitä on jollakin tavalla terävöittänyt kuuntelemista. Kyllähän se vaikutti että sai itse tehdä ohjelmia. Radiota myös kuuntelee enemmän nykyään. Musiikkimaku on myös laajentunut.”

18

”Enemmän nykyisin on muuttunut ohjelmien rytmin seuraaminen. Kun radiota kuuntelee niin sitä keskittyy toimittajan toimintaa kuunteleen, eli kuinka hän esiintyy ja juttujen laatu.” ”Radiojakson jälkeen keskityin enemmän kuuntelemaan juonto-osuuksia radiossa. Kuuntelemisesta on tullut enemmän aktiivista. Työskenteleminen toimittajana on saanut miettimään enemmän puheen tärkeää osuutta radiossa.” ”Olen alkanut kuunnella radiota sillä tavalla, että yritän huomata toimittajien tekemiä virheitä. Esimerkiksi hiljaiset hetket on sellaisia, joista tulee mieleen radiojakso. Radio-ohjelmien virheiden etsiminen johtuu siitä, että itsekin teki virheitä lähettäessään suoraa radiolähetystä. Työskentelemällä aktiivisesti radiossa oppii parhaiten.” ”Radiojaksolla kiinnostukseni lisääntyi valtavasti radiota kohtaan.” ”Kuuntelen radiota aivan eri korvalla kuin aikaisemmin ennen radiojaksoa. Kiinnittää enempi huomiota juontajan puhetapaan ja kaikkiin äänijuttuihin mitä radiossa kuulee. Osaan siis ajatella radiota tekijän kannalta.” Tämän ryhmän kohdalla Radiotyön perusteet -kurssilla on ollut vaikuttavuutta kuuntelutottumuksiin edellisen ryhmän tavoin. Nyt kuitenkin on havaittavissa kuuntelun aktiivisuuden ja analyyttisyyden lisääntymisen ohella kuuntelun suuntautumista radioilmaisun useammille osa-alueille sekä uudenlaisiin sisältöihin.

6.3 Johtopäätökset

Opiskelijoiden antama numeerinen arviointi sijoittuu kaiken kaikkiaan selkeästi asteikon kohtiin 3 – 5, arvionumeron 4 (’melko paljon’) korostuessa selvästi. Voi siis sanoa että Radiotyön perusteet - kurssi ja työskentely RadioAktiivisessa vastaavat hyvin työelämän taholta ammattitaitoon liitettyjen ominaisuuksien kehittymisvaateeseen. Opettajan ja opiskelijoiden näkemykset ovat myös aika lailla toisiaan lähellä. Joissakin poikkeavissa arvioissa (kuten kohdissa ’uteliai-suus’ ja ’luovuus’) kuvastuu opettajan holistisempi, opetussuunnitelmatason näkemys, opiskelijoiden tarkastellessa omaa toteutunutta kurssiaan joko opettajaa positiivisemmin tai negatiivisemmin. Tutkimustulosten tarkastelun pohjalta muodostamani käsitys on, että kohtiin ’paineensietokyky’, ’sosiaaliset kyvyt’ ja ’tekniikka’ tulisi opiskelijaradion työs-kentelyn kehittämisessä kiinnittää muita kohtia enemmän huomiota. Erityisesti tiimityön merkityksen teroittaminen on tärkeää radiotyöskentelyssä, kuten Degermankin (2004) työelämän edustajana toteaa. Viimeisin kohta on mukana listassa, vaikka se saikin korkeimman keskiarvion opiskelijoilta ja myös

19

opettajan näkemyksen mukaan se otetaan erityisesti huomioon. Kuitenkin, koska teknisen puolen hallinta on niin merkityksellinen radion koko itsekäyttöisen tuotantotavan perustana, tulisi jatkossa pitää huolta siitä, että jokainen opiskelija saa tekniikkaan sellaisen tuntuman jo kurssin alkupuolella, että se vapauttaa hänen luovan energiansa juttujen sisällön ja muodon hallintaan sekä ilmaisun alueelle. Myös kohta ’uteliaisuus’ antoi aiheen pohdiskeluun, pitäisikö tuottajavetoista juttujen kehittelyä viedä tietoisemmin peruskurssilaisia aktivoivampaan suuntaan, niin että kaikille toimituksessa työskenteleville selviäisi mikä on radiotoimittajan tärkein journalistinen työväline: ”uutisnenä”. Tähän suuntaan tosin myös opettajan antaman sanallisen arvion mukaan tulisi jatkossa edetä. Opiskelijoiden sanalliset arviot radiosuhteensa muutoksista kertovat, että Radiotyön perusteet -kurssilla on ollut selkeästi kuuntelua aktivoiva vaikutus. Se on kehittänyt analyyttisen kuuntelun taitoja: radiota osataan ajatella tekijän kannalta, kiinnitetään kriittistä huomiota ilmaisun kysymyksiin ja puhetyyleihin. Myös kokonaisasennoituminen radiota kohtaan on muuttunut joillain opiskelijoilla uudenlaiseksi, positiivisemmaksi, sitä tulee kuunneltua enemmän nykyään. Musiikkimaku sekä kuunneltavien kanavien kirjo on joillakin niin ikään laajentunut, enää ei kuunnella pelkkiä kaupallisia kanavia. Lisäksi arvioista käy ilmi, että muutokset kytketään nimenomaan työskentelyyn RadioAktiivisessa. Radiotyön perusteet -kurssin oppimisympäristö on koettu kaiken kaikkiaan miellyttäväksi ja oppimista edistäväksi. ”Radiolla oli ihan kivaa työskennellä. Tuli aika paljon harjoitusta. Kaiken kaikkiaan oli aika hauskaa työskennellä radiolla.” ”Opetusradiohan on yksinkertaisesti se paras oppimismuoto. En tiennyt ennen radiojaksoa juuri mitään radion toiminnasta ja alan termeistä. Nyt on asia ihan toisin, mukava huomata tietävänsä aika paljonkin.” Unohtaa ei kuitenkaan voi tutkimuksen esiin nostamia pettyneen kriittisiä äänenpainoja ja jopa täysin kielteistäkin suhtautumista radioon. Opetuksen painokkaammalle yksilöinnille on siis myös tilausta RadioAktiivisessa ja Radiotyön perusteet -kurssilla.

20

7 Pohdinta

7.1 Tutkimusmenetelmän tarkastelua

”Yleisesti sanoen laadullisessa tutkimuksessa aineiston koolla ei ole välitöntä vaikutusta eikä merkitystä tutkimuksen onnistumiseen. Ei ole olemassa mekaanisia sääntöjä aineiston koon määräämiseksi (Eskola & Suoranta 1999, 62).” Käynnistäessäni tutkimustani olivat kaikki kolme kuluvan lukuvuoden Radiotyön perusteet - kurssia toteutuneet ja olisin voinut käyttää aineistonani kaikkien näiden kurssien opiskelijoiden arvioita kurssiajastaan. Aineistoni olisi kuitenkin paisunut laadullista tutkimusta ajatellen turhankin suureksi ja päätin suunnata kyselyni vain yhdelle kurssille. Edelleen asian pohdintaan liittyvä ajallinen perspektiivi, erityisesti radiosuhteen tarkastelua ajatellen, olisi ollut jokaisella kurssilla erilainen. Lisäksi kurssit erosivat toisistaan ikärakenteensa ja koulutustaustansa suhteen: valitsemani ryhmä oli yo-luokka, kun taas toisten kurssien opiskelijat olivat nuorempia, peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyneitä. Tämän oletin vaikuttavan myös siihen, kuinka tutkimukseeni suhtauduttaisiin ja kuinka valmiita oltaisiin uhraamaan aikaa kyselylomakkeiden vastausten pohdintaan. Huomasin kuitenkin, että vastauksia sateli myös pikapostissa ja sanalliset vastaukset olivat huomattavan useiden kohdalla melkoisen niukkoja. Tästä huolimatta tutkimukseni kannalta kyselylomakkeiden käyttö oli kaikkein toimi-vinta, koska opiskelijoita olisi ollut erittäin vaikea saada haalituksi henkilökoh-taiseen haastatteluun (jota myös harkitsin). Silloin olisi voinut lisäksi olla vaikuttamassa tuloksia vääristävästi oppilas/opettaja -suhde. Opettajien osalta päädyin käyttämään informanttinani vain yhtä radiokurssin opettajaa. Toisenkin opettajan mukaan ottaminen olisi painottanut tutkimusta enemmän yksinomaan teknisten kysymysten suuntaan, eikä tuonut välttämättä oleellista lisäarvoa tutkimukseni keskeisten kysymysten kannalta. Tutkimusaineiston analysoinnissa (luku 6) olen suppeasta aineistostani saanut irti mielestäni oleellisia asioita. Sanallisten vastausten keskeisten kohtien siteeraaminen on tässä tutkimuksessa ollut myös paikallaan. ”Runsaat sitaatit mahdollistavat lukijan tekemän arvioinnin siitä, onko tutkijan tekemissä tulkinnoissa mitään järkeä (Eskola & Suoranta 1999, 181).” Opettajan näkemyksiä tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että hän on suhteuttanut vastauksensa ajatellen kurssiin liittyviä näkökohtia kaikkien kolmen toteutuneen kurssin kokemusten pohjalta ja mielessään jonkinlainen kurssin ideaalimalli.

21

Oppilaiden arviot taas nousevat oman kurssin myötä eletystä elämästä – ja jokainen kurssihan on oman itsensä näköinen. Tulkinnoissani, tutkimusaineiston tiiviin lähiluvun ohella, ovat olleet mukana vaikuttamassa omat kokemukseni ja mielikuvani RadioAktiivisen oppimisympä-ristöstä.

Tekemäni johtopäätökset aineistostani saattaisivat toisenlaisessa lukutavassa saada erilaisia merkitysarvoja ja asioiden keskinäiset painotukset osoittautua toisiksi. Kvalitatiivisten aineistojen analyysissä kannattaisikin muistaa: teksti on aina versio tai eräs näkökulma aiheeseen kuin aiheeseen. Aina on mahdollista avata näitä ja sulkea toisia näköaloja: kielellä ei ainoastaan kuvata vaan myös tehdään asioita. (Eskola & Suoranta 1999, 143.)

7.2 Loppupäätelmät

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Radiotyön perusteet –kurssi ja työskentely omassa opiskelijaradiossa vaikuttavat media-assistentti-opiskelijoiden kehittymiseen kohti työelämän asettamia ammattitaitovaatimuksia sekä minkälaisia muutoksia kurssin jälkeen oli tapahtunut opiskelijoiden radiosuhteessa. Tämän selvityksen perusteella olen vetänyt alaluvussa 6.3 johtopäätöksiä opetuksen ja opiskelun vaikuttavuudesta RadioAktiivisen oppi-misympäristössä sekä radiotyön kehittämisen tarpeista. Tutkimuksen tuloksena syntynyt käsitykseni on, että opetuksen ja opiskelun vaikuttavuus on hyvinkin korkealla tasolla - silti kehittämisen kohteitakin on olemassa. Vaikka tutkimuksen vertailuaineistona oli nimenomaan radioammattilaisen taholta esitetyt toimittajan TOP 10 -ominaisuudet, voi niitä hyvin ajatella tarvittavan koko media-alan eri työtehtävissä. Niinpä tässä suhteessa positiivisten oppimiskokemusten ja uudenlaisen radiosuhteen syntyminen vahvistavatkin parhaimmillaan, siirtovaikutuksen tavoin, media-assistenttiopis-kelijoiden oppimisedellytyksiä teknisesti haastavammalla ja yhtälailla tiimityös-kentelyn taitoja vaativalla Tv-työn perusteet -kurssilla, joka seuraa radiotyön perusteiden opiskelua. Suomessa eletään uuden tuotteistetun radiokulttuurin aikaa yhä monimutkaistu-vammassa informaatioyhteiskunnassa. Journalistiset sisällöt ovat jatkuvassa muutoksen tilassa ja uudelleen arvioinnin kohteina, kansakunnan puheenaihei-na. Radioiden ohjelmistot ovat määrällisesti paisuneet, tuotantotavat ja tuottajat vaihtelevat ja yleisö tekee valintojaan omista lähtökohdistaan. Kun uudenlaiselle aktiivisen kriittiselle ja analyyttiselle asennoitumiselle radioon mediana on Radiotyön perusteet –kurssilla luotu hyvä pohja, on Torniosta varmasti

22

tulevaisuudessa lähdössä yhä enemmän radioaktivisteja tuohon viestinnän viidakkoon!

23

LÄHTEET Anttikoski, M., Helenius, J., Korpinen, P., Penttinen, K. & Röyskö, A. 1986. Radion ja television ohjelmatyön perusteet. Espoo: Weilin + Göös. Degerman, R. 2004. Luentomoniste. Keskusteluluento LLAI:n ja Kemi-Tornion AMK:n opettajille 6.4.2004. Eskola, J. & Suoranta, J. 1999. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Kenttämies, J. 2001. Toimittaja radion tuotantokulttuurin murroksessa. Www-dokumentti. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu –tutkielma. Www-osoite: http://www.cult.tpu.fi/sound/gradu.htm Korhonen, T. 2001. Radiotoimittajan työnkuva tulevaisuudessa. Kyselytutkimus Kainuun Radion toimittajille. Opinnäytetyö. Kemi-Tornion AMK / Kulttuuriala. Kotilainen, S. 2001. Kohti vaikuttavaa viestintäkasvatusta. Otavan opiston Internetix-sivustolla oleva viestintäkasvatuksen oppimateriaali. Luettu 29.5.2004. http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/3yhteiskunta/viestintakasvatus/kohtivai.htm Kujala, T., Lahti, J. & Tamminen, H. 1998. Radiotyön perusteet. Johdatus suoran lähetyksen tekemiseen. Tampere: Gaudeamus. Nukari, M. & Ruohomaa, E. 1992. Ohjelmien summasta lähetysvirtaan – Radion ohjelmakäsitteistön uusiutuminen. Yleisradio. Tutkimusraportti 8. Opetussuunnitelma. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. 2001. Länsi-Lapin ammatti-instituutti. RadioAktiivinen. 2004. Länsi-Lapin ammatti-instituutin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ylläpitämän opiskelijaradio RadioAktiivisen kotisivu. Luettu 29.5.2004. http://active.llaky.fi Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2000. Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.

24

LIITTEET KYSELYLOMAKE 1 / opiskelijat Alla on lueteltu radiotoimittajalta työelämässä vaadittavia ominaisuuksia. Arvioi kuinka opiskelusi Radiotyön perusteet –kurssilla edisti kyseisiä ominaisuuksia kohdallasi. Ympyröi se arviointiasteikon numero, joka vastaa omaa kokemustasi. Numerot tarkoittavat: 1 = ei ollenkaan 2 = melko vähän 3 = jossain määrin 4 = melko paljon 5 = erittäin paljon 1. UTELIAISUUS 1 2 3 4 5 - uutisaiheiden löytäminen, ”uutisnenä” 2. YLEISSIVISTYS 1 2 3 4 5 - asioiden suhteuttaminen toisiinsa 3. LUOVUUS 1 2 3 4 5 - ääni-ilmaisu, puheilmaisu 4. PAINEENSIETOKYKY 1 2 3 4 5 - stressin kanssa eläminen 5. SOSIAALISET KYVYT 1 2 3 4 5 - työyhteisö, uutis- ja juttuhankinta, haastattelut 6. SINNIKKYYS 1 2 3 4 5 - rohkeus viedä asiat loppuun 7. ILMAISUKYKY 1 2 3 4 5 - selkeys, johdonmukaisuus, tekstin tuottaminen 8. TEOREETTINEN AJATTELU 1 2 3 4 5 - kehittymiskyky, ongelmien ratkaisu 9. TEKNISET TAIDOT 1 2 3 4 5 - radiotekninen käyttöosaaminen 10. ERIKOISOSAAMINEN 1 2 3 4 5

25

- oman erikoisosaamisen löytyminen

26

Liite 2 KYSELYLOMAKE 2 / opiskelijat Vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko radiosuhteessasi (aktiivinen < > passiivinen kuuntelu, musiikkiohjelmien < > puheohjelmien kuuntelu, kanavauskollisuus) tapahtunut muutoksia Radiotyön perusteet - kurssin jälkeen? ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 2. Arvioi miten mahdollisiin muutoksiin on vaikuttanut kurssin opetussisällöt ja työskentely toimittajana omassa opiskelijaradiossa. ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

27

Liite 3 KYSELYLOMAKE / opettaja Alla on lueteltu radiotoimittajalta työelämässä vaadittavia ominaisuuksia. Miten arvioit opiskelun Radiotyön perusteet –kurssilla edistävän kyseisiä ominaisuuksia media-assistenttiopiskelijan ammatillisen kehityksen kannalta? Ympyröi se arviointiasteikon numero, joka vastaa omaa kokemustasi. Arvioi lisäksi omin sanoin, miten työskentely omassa opiskelijaradiossa (RadioAktiivinen) tukee kyseisen ominaisuuden kehittymistä sekä miten opiskelijaradiotyöskentelyä ja kurssin opetussisältöjä tulisi kyseisen kohdan osalta kehittää. Arviointiasteikon numerot tarkoittavat: 1 = ei ollenkaan 2 = melko vähän 3 = jossain määrin 4 = melko paljon 5 = erittäin paljon 1. UTELIAISUUS 1 2 3 4 5 - uutisaiheiden löytäminen, ”uutisnenä” ____________________________________________________________________________________________________________________________________________ 2. YLEISSIVISTYS 1 2 3 4 5 - asioiden suhteuttaminen toisiinsa ____________________________________________________________________________________________________________________________________________ 3. LUOVUUS 1 2 3 4 5 - ääni-ilmaisu, puheilmaisu ____________________________________________________________________________________________________________________________________________

28

4. PAINEENSIETOKYKY 1 2 3 4 5 - stressin kanssa eläminen ____________________________________________________________________________________________________________________________________________ 5. SOSIAALISET KYVYT 1 2 3 4 5 - työyhteisö, uutis- ja juttuhankinta, haastattelut ____________________________________________________________________________________________________________________________________________ 6. SINNIKKYYS 1 2 3 4 5 - rohkeus viedä asiat loppuun ____________________________________________________________________________________________________________________________________________ 7. ILMAISUKYKY 1 2 3 4 5 - selkeys, johdonmukaisuus, tekstin tuottaminen ____________________________________________________________________________________________________________________________________________ 8. TEOREETTINEN AJATTELU 1 2 3 4 5 - kehittymiskyky, ongelmien ratkaisu ____________________________________________________________________________________________________________________________________________ 9. TEKNISET TAIDOT 1 2 3 4 5 - radiotekninen käyttöosaaminen ____________________________________________________________________________________________________________________________________________

29

10. ERIKOISOSAAMINEN 1 2 3 4 5 - oman erikoisosaamisen löytyminen ____________________________________________________________________________________________________________________________________________

30

Liite 4