RAAHEN SATAMAN LAPALUODON SATA- MANOSAN · PDF filetulvarajana pidetään tasoa HW+1 m...

16WWE1165 22.03.2011

Raahen kaupunki Tekninen palvelukeskus Ruskatie 1 92140 Pattijoki

RAAHEN SATAMAN LAPALUODON SATA-MANOSAN KAAVA-ALUEEN RAKENNETTA-

VUUSSELVITYS, Raahe

Lapaluodon satamanosan kaava-alueen rakennettavuusselvitys, Raahe

16WWE1165 SaL, EiN 22.03.2011

RAAHEN KAUPUNKI B:\projektit\2011\T\Raahen kaupunki\16WWE1165 Sataman rakennettavuusselvitys\doc\Lapaluoto_rakennettavuus.doc

SISÄLLYS

1. JOHDANTO 1

1.1. Toimeksianto 1

2. TEHDYT TUTKIMUKSET 2

2.1. Maastotutkimukset 2

2.2. Laboratoriotutkimukset 2

3. MAASTO - JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TUTKIMUSALUEELLA 3

3.1. Pinnanmuodostus ja nykyiset rakennukset 3

3.2. Putkijohdot, kaapelit ja ilmajohdot 3

3.3. Yleiskuivanapito 3

4. POHJASUHTEET TUTKIMUSALUEELLA 4

5. RAKENNETTAVUUS 5

5.1. Yleiskuvaus tutkimusalueesta 5

5.2. Yleisohjeet perustamisesta 6 5.2.1. Alue I 6 5.2.2. Alue II 7 5.2.3. Alue III 8

5.3. Routasuojaus ja salaojitus 9

5.4. Piha - ja liikennealueet 10

5.5. Kunnallistekniikka 11

5.6. Kuivatus 11

6. POHJARAKENNUSTYÖN SUORITUSOHJEET 12

6.1. Maarakennustyöt 12

6.2. Paalutustyöt 12

7. YHTEENVETO JA JATKOTOIMET 13


16WWE1165 SaL, EiN 1 22.03.2011


SATAMAN RAKENNETTAVUUSSELVITYS, Raahe

1. JOHDANTO

1.1. Toimeksianto

Raahen kaupungin teknisen palvelukeskuksen toimeksiannosta Pöyry Fin-land Oy on tehnyt Raahen sataman Lapaluodon satamanosan kaava-alueen maaperätutkimukset ja rakennettavuusselvityksen.

Maastotutkimukset tehtiin helmikuussa 2011. Tutkimuspaikka sijaitsee Raahen kaupungissa, Lapaluodossa, rautatien, Lapaluodontien sekä Aitta-lahden väliin jäävällä alueella.

Tutkimusalueelle suunnitellaan kaava-aluetta, johon rakennetaan teollisuus-rakennuksia ja varastorakennuksia.

Pohjatutkimukset tehtiin kaavaluonnoksen perusteella koko alueelle. Tut-kimuspisteväli on noin 100 m.

Rakennettavuusselvityksen tavoitteena oli tutkia yleispiirteisesti tutkimus-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleisohjeet perustamisesta.


16WWE1165 SaL, EiN 2 22.03.2011


2. TEHDYT TUTKIMUKSET

2.1. Maastotutkimukset

Maastotutkimuksina tutkimuskohteessa on tehty

- tutkimuspisteiden paikalleen mittaus ja vaaitus,

- painokairauksia yhteensä 29 tutkimuspisteessä,

- häiriintyneiden maanäytteiden otto yhteensä 5 tutkimuspisteestä,

- pohjavesihavainnointi 3 tutkimuspisteessä.

Tutkimuspisteet on sidottu koordinaattijärjestelmään KKJ24. Korkeusjär-jestelmä on N60.

Tutkimusalue ja tutkimuspisteiden sijainti on esitetty pohjatutkimuskartassa 16WWE1165/1. Pohjatutkimustulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauk-sissa 16WWE1165/2…9.

2.2. Laboratoriotutkimukset

Häiriintyneitä maanäytteitä on otettu 5 tutkimuspisteestä yhteensä 26 kpl. Häiriintyneille maanäytteille on määritetty vesipitoisuus ja näytteet on tul-kittu silmämääräisesti.

Suunnittelijan valitsemille kolmelletoista (13) näytteelle on tehty rakei-suusmääritys maalajien ja maakerrosjaon selvittämiseksi. Laboratoriotut-kimusten tulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa 16WWE1165/2…9.


16WWE1165 SaL, EiN 3 22.03.2011


3. MAASTO - JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TUTKIMUSALUEELLA

3.1. Pinnanmuodostus ja nykyiset rakennukset

Tutkimusalue rajautuu luoteessa Raahen sataman rautatiehen, koillisessa Lapaluodontiehen ja kaakossa Aittalahteen. Tutkimusalueen eteläpuolella on öljysatama ja Raahe Steelin masuunikuonan käsittelyalue (läjitysalue).

Tutkimusalueen länsi- ja etelälaidalla kasvaa havupuustoa. Tutkimusalueen pohjoisosassa on läjitysaluetta, itäosastaan tutkimusalue on vesijättömaata. Tutkimusalueen eteläosassa on Finnsementti Oy:n toimi- ja tuotantotiloja. Ristikarinkatu on Finnsementin tulotie Öljysatamatieltä.

Maanpinta sijaitsee rautatien vierellä tasossa +1,90…3,50 ja laskee länteen Aittalahteen päin tasovälille +0,3…+0,9. Tutkimusalueen eteläosassa, ny-kyisen Finnsementti Oy:n rakennuksen lähistöllä maanpinta sijaitsee taso-välillä +4,0…5,3.

Tutkimusalueen keskiosassa on suurehko itä-länsisuuntainen avo-oja. Ra-dan kohdalla ojassa on rumpu. Öljysatamankadun kohdalla on silta.

3.2. Putkijohdot, kaapelit ja ilmajohdot

Tutkimusten yhteydessä ei ole määritetty kaapeleiden eikä putkijohtojen tarkkaa sijaintia.

Putkijohtojen ja kaapeleiden sijainti selvitetään ja tarvittavat siirrot sekä uudet linjaukset suunnitellaan kunnallisteknisen suunnittelun yhteydessä kaavoituksen edetessä.

3.3. Yleiskuivanapito

Tutkimusalueen pintavesien kuivatus tapahtuu pintavesivaluntana avo-ojiin ja Aittalahteen päin sekä osittain myös imeytymällä vajovedeksi pohjamaa-han.

Pohjavesivirtaus tutkimusalueella tapahtuu tutkimusalueen keskivaiheilla sijaitsevan suurehkon ojan suuntaan. Oja laskee edelleen Someronlahteen. Tutkimusaikana pohjavedenpinnan taso oli tutkimusalueen pohjoisosassa +0,34 ja eteläosassa +0,47 eli noin 2,5 m maanpinnasta. Tontin keskivai-heilla pohjavedenpinta oli tasossa +0,16 eli 0,6 m maanpinnasta.

Merivesipinta vaihtelee noin tasovälillä N60-1,58 (alivesi NW)…N60 +1,33 (ylivesi HW). Meriveden keskivesi MW on noin tasossa N60-0,29.


16WWE1165 SaL, EiN 4 22.03.2011


4. POHJASUHTEET TUTKIMUSALUEELLA

Maanpinta sijaitsee länsiosassa rautatien vierellä tasossa +1,90…+3,50 ja laskee itään Aittalahteen päin tasoon +0,3…+0,9. Tutkimusalueen etelä-osassa, nykyisen Finnsementti Oy:n alueella maanpinta kohoaa tasoon +4,0…+5,3.

Tutkimusalueen lounais- ja länsipuolella sijaitsee moreeniharjanne. Mo-reeniharjanteen länsipuolella on veteen kerrostuneita pehmeitä sulfidisiltti-kerrostumia ja löyhää hiekkaa.

Maakerrosjako on tutkimusalueella yleispiirteissään seuraava:

- Läjitysalueella täyttömaita 0…3,0 m

- pintamaakerrokset; humus ja tutkimusaikana routaantunut pintamaa ~0,5 m paksuna kerroksena.

- löyhä silttinen hiekka ja hiekkainen siltti; kerrospaksuus kasvaa Aitto-lahteen päin 1,5…5,0 metriin ja tutkimusalueen keskivaiheilla pak-suimmillaan noin 10 metriin.

- löyhien maakerrosten alla esiintyy paikoitellen löyhä-keskitiivis siltti-nen hiekka ja hiekkainen siltti,

- tiivis silttinen hiekkamoreeni ja hiekkainen silttimoreeni (pohjamuodos-tuma).

Tutkimusalueella maanäytetutkimusten perusteella maakerrokset ovat rou-tivia tai erittäin routivia. Pohjoisosaan läjitetyt maakerrokset ovat routivia moreeneja ja osittain routivaa hiekkaista silttiä.

Pohjavesivirtaus tutkimusalueella tapahtuu tutkimusalueen keskivaiheilla sijaitsevan suurehkon ojan suuntaan. Oja laskee edelleen Someronlahteen. Tutkimusaikana pohjavedenpinnan taso oli tutkimusalueen pohjoisosassa +0,34 ja eteläosassa +0,47 eli noin 2,5 m maanpinnasta. Tontin keskivai-heilla pohjavedenpinta oli tasossa +0,16 eli 0,6 m maanpinnasta.

Pohjatutkimustulokset ja niiden perusteella tulkitut maakerrosrajat on esi-tetty pohjatutkimusleikkauksissa 16WWE1165/2...9.


16WWE1165 SaL, EiN 5 22.03.2011


5. RAKENNETTAVUUS

5.1. Yleiskuvaus tutkimusalueesta

Tutkimusalueen lounais- ja länsipuolella sijaitsee moreeniharjanne, jossa si-jaitsee mm. Raahen sataman rautatie. Moreeniharjanteen länsipuolella on alavahkoa vesijättömaata ja veteen kerrostuneita pehmeitä sulfidisilttiker-rostumia ja löyhää hiekkaa.

Tutkimusalue on alavahkoa merenrannan läheisyydessä olevaa aluetta. Jos tulvarajana pidetään tasoa HW+1 m (=N60+2,33), sijaitsee suuri osa tutki-musalueesta tulva-alueella. Lisäksi alueella on tehty maanläjitystä, joka on rakentamisen kannalta riskialuetta ja edellyttää aina täyttömaakerrosten laadun tutkimista (myös likaantuneisuusselvitys) ja sen selvittämistä, onko vanhat humusmaat ym. pintamaat jätetty täytön alle.

Tutkimusalueella maanäytetutkimusten perusteella maalajit ovat routivia tai erittäin routivia. Tuulen tai aallokon vaikutuksesta lajittuneita rantamuodos-tuman hiekkoja ei ole havaittu. Tutkimustulosten perusteella tutkimusalue voidaan jakaa rakennettavuuden kannalta kolmeen erilaiseen osa-alueeseen, jotka on esitetty tutkimuskartas-sa 16WWE1165/1: Alue I – tutkimusalueen lounaisosa - on rakentamiseen hyvin soveltuva alue. Pohjamaa on pääosin tiivistä moreenia. Alue II – tutkimusalueen luoteisosa - on rakentamiseen kohtalaisesti sovel-tuva alue. Alueella on pintaosissa löyhiä maakerroksia, jotka voidaan tarvit-taessa poistaa massanvaihtokaivuna. Alue III – tutkimusalueen keski- ja länsiosa – on rakentamiseen huonosti soveltuva alue. Alue on pääosin tulva-aluetta ja alueella esiintyy täyttömaa-kerroksia ja alueella on voimakkaasti kokoonpuristuvia silttisiä maakerrok-sia.


16WWE1165 SaL, EiN 6 22.03.2011


5.2. Yleisohjeet perustamisesta

5.2.1. Alue I Alue I on rakentamiseen hyvin soveltuva alue. Alue sijoittuu pääosin mo-reenisen harjanteen alueelle. Maanpinnan korkeus on tason HW+1 m ylä-puolella. Luonnonmaakerrokset alueella ovat routivia hiekka- ja silttimo-reeneja. Alueella ei esiinny löyhiä silttisiä maakerroksia. Alueella I rakennusten ja rakenteiden perustaminen voidaan tehdä maanva-raisesti anturaperustuksilla.

Maanvaraisesti perustettaessa anturaperustusten sallittuna pohjapaineena voidaan alustavasti käyttää psall=200 kPa, kun perustussyvyys on vähin-tään 0,6 m ja psall=300 kPa, kun perustussyvyys on vähintään 1,2 m.

Perustamistapa varmistetaan hankekohtaisesti tehtävien täydentävien pohja-tutkimusten tulosten perusteella ja valinnan tekee aina ao. hankkeen pohja-rakennussuunnittelija.

Kaikki humuspitoiset pintamaat poistetaan rakennusten ja perustusten alu-eelta sekä liikennealueilta. Perustusten alle tehdään 0,3…0,5 m paksu poh-javeden kapillaarisen nousun katkaiseva alustäyttö.

Lattiatason alueella I tulee sijaita vähintään noin 0,5 m nykyisen maanpin-nan yläpuolella. Minimilattiataso on vähintään HW +1,5 m eli noin taso +3,0.

Pohjasuhteiden ja pohjavesiolosuhteiden perusteella rakennuksiin voidaan tehdä maanalaisia tiloja, mutta maanalaisten tilojen rakentaminen vaatii py-syvän pohjaveden alennuksen salaojituksella. Tulvimisvaaran vuoksi maan-alaisten tilojen rakentaminen ei ole välttämättä taloudellista, jos lattiataso joudutaan sijoittamaan tason +1,5 alapuolelle.

Lisäpohjatutkimukset

Alueella on tehtävä aina hankekohtaiset täydentävät pohjatutkimukset ja perustustavan päättää ao. hankkeen pohjarakennussuunnittelija.


16WWE1165 SaL, EiN 7 22.03.2011


5.2.2. Alue II Alue II on rakentamiseen kohtalaisesti soveltuva alue. Alue sijoittuu pää-osin moreenisen harjanteen alueelle, jossa moreenin päällä esiintyy löyhiä ja keskitiiviitä silttisiä maakerroksia ja osittain täyttömaakerroksia. Luonnonmaakerrokset sekä alueen pohjoisosaan läjitetyt massat ovat routi-via. Alueella II rakennusten ja rakenteiden perustaminen voidaan tehdä seuraa-villa vaihtoehtoisilla perustustavoilla: - perustaminen maanvaraisesti anturaperustuksilla massanvaihdon varaan. - perustaminen anturaperustuksilla maanvaraisesti esikuormitusta käyttäen.

Maanvaraisesti perustettaessa massanvaihtoa käyttäen anturaperustusten sallittuna pohjapaineena voidaan alustavasti käyttää psall=200 kPa, kun pe-rustussyvyys on vähintään 0,6 m ja psall=300 kPa, kun perustussyvyys on vähintään 1,2 m.

Raskaiden rakenteiden sekä painumille arkojen rakenteiden yhteydessä on selvitettävä, onko tarvetta perustaa paaluille.

Perustamistapa valitaan hankekohtaisesti tehtävien täydentävien pohjatut-kimusten tulosten perusteella ja valinnan tekee aina ao. hankkeen pohjara-kennussuunnittelija.

Kaikki humuspitoiset pintamaat sekä täyttömaat poistetaan rakennusten ja perustusten alueelta sekä liikennealueilta. Perustusten alueelta poistetaan löyhät silttimaat ja perustusten alle tehdään vähintään 0,5 m paksu pohjave-den kapillaarisen nousun katkaiseva alustäyttö kalliomurskeesta tms..

Lattiatason alueella II tulee sijaita vähintään noin 0,5 m nykyisen maanpin-nan yläpuolella. Minimilattiataso on vähintään HW +1,5 m eli noin taso +3,0.

Pohjasuhteiden ja pohjavesiolosuhteiden perusteella rakennuksiin voidaan tehdä maanalaisia tiloja, mutta maanalaisten tilojen rakentaminen vaatii py-syvän pohjaveden alennuksen salaojituksella. Tulvimisvaaran vuoksi maan-alaisten tilojen rakentaminen ei ole välttämättä taloudellista, jos lattiataso joudutaan sijoittamaan tason +1,50 alapuolelle.




16WWE1165 SaL, EiN 8 22.03.2011


5.2.3. Alue III Alue III on rakentamiseen huonosti soveltuva alue. Alue on pääosin tulva-aluetta (maanpinnan korkeus <HW+1 m), alueella esiintyy täyttömaaker-roksia ja alueella on voimakkaasti kokoonpuristuvia silttisiä maakerroksia. Täyttömaakerrokset ja luonnonmaakerrokset alueella ovat routivia. Alueella III rakentaminen sekä rakennusten ja rakenteiden perustaminen voidaan tehdä seuraavilla vaihtoehtoisilla perustustavoilla: - rakennus- ja piha-alueilla tehdään esirakentaminen siten, että täyttömaat ja humusmaat sekä osalla aluetta löyhät silttimaat massanvaihtokaivuna pois-tetaan ja korvataan kerroksittain tiivistetyllä kitkamaalla. - varataan painuma-aikaa vähintään noin 0,5-1 vuosi ennen rakentamista - perustaminen maanvaraisesti anturaperustuksilla esikuormitusta ja/tai massanvaihtoa käyttäen - raskaat ja/tai painumille arat rakenteet perustetaan pääsääntöisesti lyönti-paaluilla.

Maanvaraisesti perustettaessa esikuormitusta ja osalla aluetta massanvaih-toa käytettäessä anturaperustusten sallittuna pohjapaineena voidaan alusta-vasti käyttää psall=150…200 kPa. Perustussyvyys tulee olla keveissä ra-kenteissa ja pientalotyyppisissä rakennuksissa vähintään 0,6 m ja raskaam-missa rakenteissa vähintään 1 m. Paaluperustukset suunnitella Lyöntipaalutusohjeiden RIL 223-2005 ( LPO-2005) paalutusluokan II mukaan. Paalupituus on alustavasti L=6…15 m.

Perustamistapa valitaan hankekohtaisesti tehtävien täydentävien pohjatut-kimusten tulosten perusteella ja valinnan tekee aina ao. hankkeen pohjara-kennussuunnittelija.

Kaikki humuspitoiset pintamaat ja täyttömaat poistetaan rakennusten ja pe-rustusten alueelta sekä liikennealueilta. Perustusten alle tehdään vähintään 0,5 m paksu pohjaveden kapillaarisen nousun katkaiseva alustäyttö kallio-murskeesta tms..

Lattiatason alueella III tulee sijaita vähintään tasossa HW +1,5 m eli noin tasossa +3,0.

Pohjasuhteiden ja pohjavesiolosuhteiden perusteella rakennuksiin ei ole ta-loudellista tehdä maanalaisia tiloja, jos lattiataso joudutaan sijoittamaan ta-son +1,5 alapuolelle.




16WWE1165 SaL, EiN 9 22.03.2011


5.3. Routasuojaus ja salaojitus

Routasuojaus

Tutkimusalueella maakerrokset ovat routivia. Routimisolosuhteet tutkimus-alueella ovat pääsääntöisesti keskivaikeat.

Rakennukset ja rakenteet sekä rakennusten sisäänkäyntien portaat yms. suositetaan routaeristettäväksi, ellei niitä perusteta roudattomaan syvyyteen.

Routasuojaus mitoitetaan VTT:n geotekniikan laboratorion julkaisun "Ta-lonrakennuksen routasuojausohjeet" mukaan. Mitoittavana pakkasmääränä käytetään kerran 50 vuodessa toistuvaa pakkasmäärää, joka on alueella F50 =53 000 Kh.

Mitoittavaa pakkasmäärää vastaava routimaton perustussyvyys on lämpi-mille rakennuksille seinälinjoilla 1,6 m ja nurkka-alueilla 2,1 m, ryömintäti-lojen yhteydessä seinälinjalla 1,9 m ja nurkissa 2,3 m. Kylmien rakennuksi-en routimaton perustussyvyys on 2,3 m.

Välittömästi sisäänkäynteihin liittyvät portaat yms. routaeristetään. Routa-eristys ulotetaan 1,5 m...2 m eristettävän rakenteen ulkopuolelle.

Routaeristeenä käytetään eristettä, jonka puristuslujuus on vähintään 100 kN/m2, ja jonka vedenimeytyminen on ≤ 2-tilavuus- %. Mikäli routaeristys sijoittuu liikennealueelle, tulee eristeen puristuslujuuden olla suurempi (vä-hintään 300 kN/m2). Routaeristys mitoitetaan VTT:n julkaisun “Talonra-kennuksen routaeristysohjeet” mukaisesti.

Kylmissä, matalaan perustettavissa rakennuksissa ja rakenteissa routaeristys sijoitetaan yhtenäisenä koko rakennuksen alle.

Siirtymäkiilasyvyys on 1,9 m ja siirtymäkiilakaltevuus 1:10.

Liikennealueiden yhteyteen tehtävien kevytrakenteisten autokatosten rou-tasuojausta voidaan keventää siten, että autokatoksen ja ympäröivän asfalt-tialueen routanousuero pienenee. Mikäli autokatoksille hyväksytään routa-nousuja, on perustuksiin tehtävä liikuntasaumoja rakenteellisten vaurioiden ehkäisemiseksi.

Eristeiden alle tehdään vähintään 0,3 m paksu pohjaveden kapillaarisen nousun katkaiseva täyttö hiekasta tms., jonka kapillaarinen nousukorkeus on < 0,3 m.

Salaojitus

Rakennukset ja rakenteet suositetaan salaojitettavan, mikäli pohjavedenpin-nan etäisyys lattiatasosta on < 2 m. Kaikki maanalaiset tilat salaojitetaan ja maan-paineseinien ulkopintaan asennetaan pato/salaojalevyt.


16WWE1165 SaL, EiN 10 22.03.2011


Mikäli perustukset ovat pohjavedenpinnan alapuolella, on kosteuden kapil-laarinen nousu ja imeytyminen rakenteisiin estettävä kosteuskatkaisulla tms.

Salaojitustason tulee sijaita vähintään 1 m lattiatason alapuolella, maanalai-sissa tiloissa vähintään 0,5 m lattiatason alapuolella ja matalaan perustetta-essa vähintään 0,1 m perustustason alapuolella. Salaojien ympärille asenne-taan salaojitusmateriaalia vähintään 0,2 m.

Kattovedet kerätään kattovesijärjestelmällä sadevesiviemäreihin. Pintavedet ohjataan maastokallistuksin pois rakennusten vierustoilta. Pintavesikuivatus järjestetään pintavesiviemäreillä ja kallistuksin kuivatusojiin.

5.4. Piha - ja liikennealueet

Pihan ja liikennealueiden rakennekerrosten paksuus määrätään jatkosuun-nittelun aikana katu- ja tiesuunnitteluohjeiden mukaisesti, toisaalta kanta-vuusvaatimusten mukaan ja toisaalta liiallisen routimisen estämiseksi.

Tutkimusalueen pintamaa on pääosin routivaa silttistä hiekkaa ja erittäin routivaa hiekkaista silttiä.

Ohjeen ”Tierakenteen suunnittelu” (TIEH 2100029-04) mukaan silttisen hiekan kelpoisuusluokka on H4. Tällöin hiekan routaturpoama t = 12 % (märät olosuhteet) ja E-moduuli 20 MPa.

Alusrakenneluokka on uH. Pyrittäessä kantavuusvaatimukseen 135…145 MN/m2 kantavan kerroksen päältä (katuluokat 4 ja 5) tarvittava kokonais-kerrospaksuus on noin 1,35 m, kun sallittuna routanousun suuruutena käy-tetään 50 mm.

Erittäin routivan hiekkaisen siltin kelpoisuusluokka on U1. Tällöin kuivan siltin routaturpoamakerroin t = 16 % ja E-moduuli 20 MPa. Alusrakenne-luokka on uI. Pyrittäessä kantavuusvaatimukseen 135…145 MN/m2 kanta-van kerroksen päältä (katuluokat 4 ja 5) ja tarvittava kokonaiskerrospaksuus on noin 1,60 m, kun sallittuna routanousun suuruutena käytetään 50 mm.

Masuunihiekan käyttö tukikerroksessa on suotavaa, koska masuunihiekka parantaa rakenteen kantavuutta ja on hyvä routaeriste. Masuunihiekan käyt-tö on taloudellista erityisesti Raahen seudulla.


16WWE1165 SaL, EiN 11 22.03.2011


5.5. Kunnallistekniikka

Jätevesiviemärit ja muut putkijohdot perustetaan roudattomaan syvyyteen. Kaivupohja tasataan ja poistetaan tarvittaessa kivet.

Mikäli kaivu ulottuu yli 1 m pohjavesipinnan alapuolella, on varottava poh-jamaan häiriintymistä ja varauduttava pohjaveden pumppaukseen. Mikäli pohjamaa häiriintyy, on putkijohtojen pohjalle tehtävä tasauskerros hiekasta tai alustäyttö murskeesta, joka erotetaan pohjamaasta suodatinkankaalla. Tarvittaessa on järjestettävä myös pohjaveden alennus.

Rummut perustetaan vähintään 0,5 m paksun murskearinan avulla pohja-maan varaan. Murskearinan alle ja sivuille asennetaan suodatinkangas. Rummun viereen tehdään 1:5 siirtymäkiilat arinan alapinnasta tai siirtymä-kiilasyvyydestä lähtien routanousujen tasaamiseksi.

Silttisiä kaivumaita voidaan käyttää putkijohtokaivantojen täytössä ainoas-taan viheralueilla.

Talvityönä täyttöjä tehtäessä on varauduttava jälkipainumien korjaamiseen seuraavan kesäkauden jälkeen.

5.6. Kuivatus

Päällystettävien alueiden pintavesikuivatus järjestetään sadevesiviemäröin-nillä ja kallistuksin avo-ojiin.

Valumavesien poisjohtamiseksi piha-alueella maanpinta kallistetaan raken-nuksista poispäin viettäväksi rakennuksen vieressä vähintään 3 m matkalla kaltevuudella 1:20 ja kauempana kaltevuudella 1:50…1:100.


16WWE1165 SaL, EiN 12 22.03.2011


6. POHJARAKENNUSTYÖN SUORITUSOHJEET

6.1. Maarakennustyöt

Humusmaat, pintamaat ja täyttömaat poistetaan rakennus - ja täyttöalueilta. kaivun yhteydessä on varmistuttava, että vanhojen täyttömaiden alla olevat humusmaat poistetaan rakennus- ja liikennealueilta.

Rakentamiseen liittyvät kaivut tehdään pohjavesipinnan yläpuolella kalte-vuudella 1:1 ja pohjavesipinnan alapuolella kaltevuudella 1:1,5.

Kaivantojen kuivanapito tehdään pumppauskuopista pumppaamalla. Kai-vun ulottuessa yli 2 m pohjaveden alapuolelle on varauduttava pohjaveden alennukseen. Erityisesti meren rantojen läheisyydessä pohjaveden alapuo-lista kaivua tulisi välttää.

Massanvaihtotäytöt ja rakenteiden alustäytöt tehdään ohjeessa RIL 132-2000 Talonrakennuksen maarakenteet ja ohjeessa InfraRYL 2010 osa 1 Väylät ja alueet esitetyistä materiaaleista ja rakennusvalvontaviraston ohjei-ta ja määräyksiä noudattaen.

6.2. Paalutustyöt

Tutkimusalueella paaluina voidaan käyttää teräsbetonisia lyöntipaaluja. Ra-kennettavuusselvityksen perusteella paaluja ei tarvitse jatkaa.

Paalutustyössä noudatetaan Lyöntipaalutusohjeiden RIL 223-2005 (LPO-2005) paalutusluokan II vaatimuksia.

Paaluille perustaminen, paalujen tavoitetaso ja paalutustyöohjeet selvitetään kussakin hankkeessa pohjarakennussuunnittelijan toimesta.


16WWE1165 SaL, EiN 13 22.03.2011


7. YHTEENVETO JA JATKOTOIMET

Tutkimusalueella on routivia silttisiä täyttömaita, jotka on poistettava ra-kennus- ja liikennealueilta. Täyttömaiden laatu on selvitettävä tarvittaessa likaantuneisuusmäärityksin.

Mikäli tulvarajana pidetään tasoa HW+1 m, on suuri osa tutkimusalueesta tulvarajan alapuolella. Rakentaminen näille alueille edellyttää laajojen täyt-töjen tekemistä tonttikohtaisesti. Lopullisen rakentamisen korkeustason määrää rakennusvalvonta.

Tutkimusalueella maanäytetutkimusten perusteella luonnonmaakerrokset ovat routivia tai erittäin routivia eikä tuulen tai aallokon vaikutuksesta lajit-tuneita hiekkoja ole havaittu. Alueella esiintyy voimakkaasti kokoonpuris-tuvia pehmeitä sulfidisilttikerrostumia.

Tutkimuksen perusteena oleva tutkimuspisteväli 100 m on harva. Rakennet-tavuusselvityksessä annetut ohjeet perustamisesta ja pohjarakennustoimen-piteistä on tarkistettava hankekohtaisesti, kuten raportissa on edellytetty.

Viimeistään rakennussuunnitteluvaiheessa on tehtävä täydentävät pohjatut-kimukset hankekohtaisesti. Kussakin rakennushankkeessa tulee olla muka-na pohjarakennussuunnittelijan.

Oulussa 22.pnä maaliskuuta 2011.

Sakari Lotvonen Eija Nygård TkL, suunnittelupäällikkö Ins. (AMK), suunnittelija geo- ja aluetekniikka geo- ja aluetekniikka Pöyry Finland Oy, Water and Environment Tutkijantie 2 A 90590 OULU Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 33280 Fax +358 10 33 28250 E-mail: [email protected] www.poyry.fi

RAAHEN SATAMAN LAPALUODON SATA- MANOSAN · PDF filetulvarajana pidetään tasoa HW+1 m...

Documents

Transcript of RAAHEN SATAMAN LAPALUODON SATA- MANOSAN · PDF filetulvarajana pidetään tasoa HW+1 m...