Pyhärannan kunnan ikääntymispoliittinen strategia

2011 - 2015

Hyväksytty KV 6.6.2011 23

2

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO 3

1.1 Pyhärannan kunnan sijainti 3

1.2 Yleistä 4

2 IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN TAUSTAA 5

2.1. Yleistä 5

2.2. Palveluntarpeen arviointia 6

2.3. Dementia yksi tärkeimmistä tarveindikaattoreista 6

3 PYHÄRANNAN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS 8

3.1. Visio 2020 8

4 VANHUSPALVELUT PYHÄRANNASSA 8

5 IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 9

5.1 Pyhärannan strategia 2010 10

5.2 Kaste – ohjelma 11

5.3. Kotona selviytymistä tukevat palvelut 11

5.3.1 Kotihoito 12

5.3.2 Tukipalvelut 13

5.3.3 Asunnon muutostyöt 14

5.3.4 Omaishoidontuki 14

5.3.5 Terveydenhuollon palvelut 15

5.3.6 Muut kunnan palvelut 15

5.3.7 Muut toimijat 16

6 IKÄIHMISTEN ASUMINEN PYHÄRANNASSA 16

6.1 Ikäihmisten vuokra-asunnot 16

6.2 Palveluasuminen 17

6.3 Laitoshoito 17

6.4 Omassa kodissa asuminen 18

7 PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN 20

7.1 Tavoitteet ja toimenpiteet 20

8 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI 25

9 TIEDOTTAMINEN 25

3

1 JOHDANTO

Pyhärannan kunnan ikääntymispoliittisen strategian tavoitteena on jäsentää ja esitellä

ikäihmisten palvelurakennetta. Lisäksi tarkoituksena on esittää tavoitteita ja toimenpiteitä

paikallisen ikääntyviin kohdistuvan toiminnan kehittämiseksi. Strategia toimii työvälineenä

suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lähtökohtana ovat ikäihmisten tarpeiden huomioimi-

nen ja heidän terveytensä ja toimintakykynsä ylläpitäminen ja edistäminen. Tavoitteena

ikääntyviin kohdistuvien palveluiden kehittämisessä on perustuslain turvaama perus- ja

ihmisoikeuksien toteutuminen kuten oikeus yhdenvertaisuuteen ja välttämättömään huo-

lenpitoon. Ikäihmisten palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä kunnassa on huomioitava

lain yksilölle takaamat oikeudet vaikuttaa omaan elämäänsä kuten itsemääräämisoikeus,

omien voimavarojen huomioiminen, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turval-

lisuus.

Vanhustenhuollon palveluiden suunnittelun lähtökohdaksi otetaan 75 vuotta täyttäneet,

joiden katsotaan tarvitsevan apua ja huolenpitoa etenkin kotona asumisen turvaamiseksi.

Merkillepantavaa kuitenkin on, että suuri osa vanhuksista tulee toimeen hyvinkin itsenäi-

sesti ja omatoimisesti ilman ulkopuolista apua. Yli 75-vuotiaiden osuus Pyhärannan väes-

töstä tulee kasvamaan ennusteen mukaan vuosi vuodelta, jolloin myös hoidon tarve to-

dennäköisesti lisääntyy. Siksi onkin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota nimenomaan eh-

käisevään ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Vaikuttamalla ikäihmisten voimavaroihin sai-

rauksia ehkäisevästi ja hyvinvointia edistävästi voidaan mahdollistaa heidän toimintaky-

kynsä ylläpitäminen ja säilyminen myös myöhempinä vuosina.

1.1. Pyhärannan kunnan sijainti

Pyhäranta sijaitsee Varsinais-Suomessa valtatie 8:n ja meren välimaastossa Rauman ja

Uudenkaupungin välissä Vakka-Suomen pienoismaakunnassa. Pyhärannan läpi kulkee

mielenkiintoinen ja viehättävä Rantatie, jonka varrelta löytyvät idylliset kylämaisemat, me-

rinäkymät, kunnan keskustaajama Rohdainen ja monet palvelut. Kaksi maantietä johtaa

Pyhärantaan: valtatie 8 tuo suoraan Raumalta (n. 10 min.) ja Turusta (myös Laitilas-

ta) kunnan suurimpaan taajamaan Ihodeen (Ihoden seutuun luetaan Polttilan, Varhokylän,

4

Nuuskin ja Lahdenvainion kylät) sekä maantiet 196 ja 1960 (ns. Rantatie) johtaa Raumalta

(n. 10 - 30 min.) ja Uudestakaupungista (n. 10 - 30 min.) kunnan rantakyliin. Rantakylistä

suurin, Rohdainen, on kunnan hallinnollinen keskus. Ihodessa taas löytyvät kunnan suu-

rimmat teolliset työpaikat.

Asuntoalueita on kunnan kolmessa taajamassa Ihodessa, Reilassa ja Rohdaisissa. Kus-

sakin taajamassa on peruskoulu aivan asuntoalueiden läheisyydessä. Rohdaisissa on päi-

vittäistavarakaupan lisäksi kaksi pankin konttoria, apteekin lääkekaappi, terveysasema,

kirjasto, urheilukenttä, pururata, nuorisotila, Palvelutalo Ankkuri, kunnanvirasto, yleinen

venelaituri, rantasauna, yleinen uimaranta ja koulun yhteydessä liikuntasali. Kaikki seura-

kunnalliset palvelut löytyvät Rohdaisista.

1.2. Yleistä

Pyhärannan kunnassa on kolme taajamaa, Rohdaisten kirkonkylä, Ihode 8-tien varrella ja

Reila meren rannalla Rauman läheisyydessä. Pyhäranta kuuluu Uudenkaupungin perus-

terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Rohdaisissa on terveysasema, jossa on lääkä-

ri- ja hammaslääkäripalvelut, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja laboratoriopalvelut.

Muut palvelut järjestetään Uudessakaupungissa. Hammaslääkäripäivystys on Raumalla.

Pyhäranta kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Uudessakaupungissa sijaitsee

Vakka-Suomen aluesairaala. Lisäksi pyhärantalaiset voivat käyttää Rauman sairaalan pal-

veluita läpilaskutuksella. Pyhärannan, Laitilan ja Rauman yhteinen vanhainkoti, Kaukolan-

koti, sijaitsee Laitilassa. Vanhusten palveluasuminen ostetaan naapurikunnista. Palvelu-

keskus Ankkurissa Rohdaisissa sijaitsevat kotipalvelun tilat ja lisäksi siellä järjestetään

vanhusten päivätoimintaa. Kirjastopalvelut löytyvät jokaisesta taajamasta. Pääkirjasto si-

jaitsee Ihodessa. Reilassa käy kirjastoauto kerran kuukaudessa ja Rohdaisten sivukirjasto

on kerran viikossa avoinna ja lisäksi koulu voi hyödyntää palveluita useamminkin. Kouluis-

sa ovat liikuntasalit ja Rohdaisissa urheilukenttä ja muissa taajamissa koulujen yhteydessä

hiekkakentät. Kirikalliolla ja Rohdaisissa on pururadat.

5

2 IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN TAUSTAA

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämissuunnitelma Kaste määrittelee sosiaa-

li- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2008-2011.

2.1. Yleistä

Kaste on strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen:

Kaste-ohjelman päätavoitteena on:

lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä,

lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä

parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia ero-

ja.

Tavoitteisiin pyritään:

ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain,

varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä

luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimin-

tamallit.

Ohjelma sisältää 39 toimenpidettä, joita toteuttavat valtio, kunnat, kuntayhtymät ja järjes-

töt. Tavoitteiden toteutumista seurataan 19 erilaisen indikaattorin avulla.

Ikääntyvien palvelujen järjestämistä muiden Kaste-ohjelman tavoitteiden ohessa ohjaavia

taviotteita ovat:

vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee,

vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat,

tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 prosentille yli 75-vuotiaista,

pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita on enintään 3 prosenttia

perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee

sosiaalityöntekijävaje vähenee

Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras –hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uu-

distamiseksi. Paras –hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:

6

”Vuosina 2008-2011 toteutetaan myös kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka keskeinen

tavoite on väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen tulevaisuudessa.”

”Kuntien on tulevaisuudessa tehtävä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat uudistukset

suuntaamalla olemassa olevia voimavaroja uudelleen ja kehittämällä vaikuttavampia toi-

mintatapoja ja palveluja. Dynaaminen, hyvin organisoitu kehittäminen parantaa myös sosi-

aali- ja terveysalan vetovoimaa ja houkuttelee nuoria kouluttautumaan alalle ja työskente-

lemään sen tehtävissä.”

Ikääntyvien palvelustrategian taustalla on myös Suomen kansan ikääntyminen seuraavien

kolmen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Ikäihmisten osuus väestöstä lähes kaksin-

kertaistuu. Pyhärannan väkiluku oli vuoden 2011 tammikuussa 2236. Vuonna 2010 kun-

nassa oli yli 65-vuotiaita 469 henkilöä, mikä on 21 % koko Pyhärannan väestöstä. Yli 75-

vuotiaita Pyhärannassa oli 200 ja yli 85-vuotiaita 44 henkilöä. Vanhusten osuus Pyhäran-

nan väestöstä on tilastojen mukaan merkittävästi kasvamassa. Radikaalia muutosta ei ly-

hyellä aikavälillä ole odotettavissa, vaan muutos tapahtuu hitaasti. Merkittävää kuitenkin

on, että kun vuonna 2006 yli 75-vuotiaiden määrä on 160, niin väestöennusteen mukaan

vuonna 2015 yli 65-vuotiaiden määrä on jo 549. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on eri-

tyisesti tulevaisuudessa kasvamassa.

2.2. Palveluntarpeen arviointia

Kansallisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan päivittäistä avuntarvetta esiintyy kotona

asuvista henkilöistä joka kolmannella tai neljännellä yli 75-vuotiaalla (25-30 %), joka toisel-

la yli 85-vuotiaalla (50 %). Päivittäistä apua tarvitsevia voidaan arvioida olevan vuoteen

2010 mennessä iän perusteella 22-23 henkilöä ja vuoteen 2025 mennessä 84-90 henkilöä

enemmän kuin vuonna 2005.

2.3. Dementia yksi tärkeimmistä tarveindikaattoreista

Dementoivat sairaudet johtavat yleisesti toimintakyvyn alenemiseen ja ensin avopalvelujen

ja myöhemmin laitoshoidon tarpeeseen. Suomessa noin 7 % yli 64-vuotiaista ja 55 % yli

7

85-vuotiaista kärsii vähintään keskivaikeasta dementiasta. (Stakes, Raportteja 259, Hel-

sinki 2001).

Mikäli dementiaan sairastuminen toteutuu tulevaisuudessa edellä arvioidussa määrin, eri-

tasoisia hoitopaikkoja ja palvelumuotoja tulee jo vuoteen 2025 mennessä. On vaikea arvi-

oida, missä määrin ja millä menetelmillä sairautta ja sen etenemistä tulevaisuudessa pys-

tytään ehkäisemään. Paikallisesti on oleellista vahvistaa koulutetun dementiahoitajan teh-

täviä ja kohdistaa ennaltaehkäisevässä mielessä muistihäiriö mittaukset ennaltaehkäise-

viin kotikäynteihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton valtakunnallinen suositus iäkkäiden

henkilöiden hoidon ja palvelujen ja niiden laadun kehittämisessä koskee kaikkia sosiaali- ja

terveydenhuollon palveluja. Suositukset painottuvat erityisesti iäkkäiden kotihoitoon, palve-

luasumiseen ja laitoshoitoon. Valtakunnallisten suositusten avulla kunnat voivat kehittää

palvelurakenteitaan paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien. Suositus ei ole kuntia

sitova normi vaan suosituksen tavoitteena on edistää asiakkaiden omaisten ja muiden

kuntalaisten osallistumista tavoitteiden asettamiseen ja arvoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan tavoitteena on, että mahdollisimman

moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan, tutussa asuin- ja sosiaalisessa

ympäristössään. Kotona asumista tuetaan nopeasti saatavilla, ammattitaitoisilla julkisen

sekä yksityisyrittäjien tuottamilla palveluilla. Lisäksi huomioidaan ikääntyvän oma tukiver-

kosto ja kolmas sektori. Palvelujen tulee olla ikääntyvän omat voimavarat huomioon otta-

vaa, sekä omatoimisuuteen kannustavaa. Tavoitteen saavuttamiseksi kunnassa tulee olla

ajantasainen ikääntymispoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet

ja jonka kunnan poliittinen johto on vahvistanut.

Ikääntyvien palvelustrategiassa määritellään tavoitetila eli visio jota kohti pyritään sekä

tavoitteet ikääntyvien kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen

edistämisessä, sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut näiden tavoitteiden toteut-

tamisesta.

8

3 PYHÄRANNAN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS

Pyhäranta tarjoaa turvallisen ja luonnonläheisen asuinympäristön kolmen kaupungin

sylissä. Se tukee kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä ja hyvinvointia.

Kunta järjestää kuntalaisten tarpeisiin perustuvat palvelut monin eri tavoin kunta- ja seutu-

kuntarajat ylittäen.

3.1. Visio 2020

Pyhäranta on ”maailman tyrskyiltä suojaava satama”. Kuntamme on kolmen taajaman ja

kolmen kyläkoulun vuoksi kiinnostava ja turvallinen asuinpaikka uuden kodin perustami-

seen. Meiltä löytyvät hyvät peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet merellisessä ja maa-

seutumaisessa ympäristössä, toimivien liikenneyhteyksien päässä.

4 VANHUSPALVELUT PYHÄRANNASSA

Kunnassa noudatetaan palveluperiaatteita ja painopisteitä, joita on linjattu kunnanvaltuus-

ton seminaareissa. Kunta keskittyy nykyisen palvelutason ylläpitämiseen ja palvelujen

saavutettavuuden turvaamiseen. Kunnassa hyväksytään se, että palveluita voidaan tuot-

taa myös muiden toimijoiden toimesta sopimuspohjaisesti. Kunnallisten palvelujen tuotta-

jista mm. kotipalvelulla on asiakkaana myös vammaisia ja lapsiperheitä.

Kunnan palvelut järjestetään lähellä kuntalaista, laadukkaasti ja taloudellisesti kestävällä

pohjalla. Muiden kuntien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on varmistaa kunnassa ja

alueella riittävä ja kilpailukykyinen palvelutaso ja sen kustannustehokkuus. Palvelut tuote-

taan asiakaslähtöisesti kunnan omana työnä, kuntayhteistyöllä ja ostopalveluna. Palvelu-

jen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti.

Ikääntyvien palvelustrategiassa on huomioitu lait ja asetukset sekä sosiaali- ja terveysmi-

nisteriön suositukset kuten Vanhuspalvelujen laatusuositus. Yhteistyö erilaisten ikääntyvi-

en järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa on huomioitu.

9

Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon suosituksissa on palvelurakenteiden kehit-

tämisen oltava ympärivuorokauden kotona asumisen mahdollistavissa ja tukevissa palve-

luissa. Kotihoitoa tulee kehittää asiantuntevasti dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet

huomioiden. Pitkäaikaishoivaa on kehitettävä kodinomaiseen suuntaan ikäihmisten omat

toiveet huomioon ottaen. Kaikkiin palveluihin edellytetään sisällytettävän toimintakykyä ja

kuntoutusta edistävää toimintaa. Valtakunnallisena tavoitteena on vuoteen 2012 men-

nessä, että 75 vuotta täyttäneistä 90 – 91 prosenttia asuu kotona ja vain 3 prosenttia on

hoidossa vanhainkodeissa ja pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Tässä strategiassa ikäpoliittisina palveluina on tarkasteltu iäkkäiden ihmisten selviytymisen

kannalta keskeistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta, joihin kuuluvat avopalvelut

sisältäen kotihoidon, tukipalvelut, omaishoidontuen, päivätoiminnan ja muun virkistys ja

kuntoutustoiminnan sekä tarpeen mukaisesti palveluasumisen tai laitoshoidon. Vanhuksille

suunnattuja palveluja antavia muita toimijoita ovat muun muassa seurakunta, erilaiset jär-

jestöt ja vapaaehtoistyö. Laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja se perustuu kat-

tavaan palvelutarpeen, elinympäristön ja asiakkaan voimavarojen arviointiin. Työote on

toimintakykyä ja kuntoutusta edistävää. Palvelut tuotetaan oikeaan aikaan ja ovat vaikut-

tavia niin yksilön kuin kunnankin näkökulmasta. Toimivan palveluketjun ja yhteistyön avulla

voidaan tarjota vanhukselle paras mahdollinen apu ja hoito.

5 IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

Pyhärannan väkiluku oli vuoden 2011 tammikuussa 2236. Vuonna 2010 kunnassa oli yli

65-vuotiaita 469 henkilöä, mikä on 21 % koko Pyhärannan väestöstä. Yli 75-vuotiaita Py-

härannassa oli 200 ja yli 85-vuotiaita 44 henkilöä.

Pyhärannan kunnan väestöennuste vuodesta 2010 vuoteen 2020 (Tilastokeskuksen Väes-

töennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma) :

vuosi 2010 2020 2030 2040

väkiluku 2 262 2 240 2 205 2145

10

Yli 65-vuotiaiden väestöennuste vuodesta 2010 vuoteen 2015:

vuosi 2010 2015

yht.yli65v 460 549

65 - 74 269 321

75-84 156 187

85 - 44 53

Koko väestön määrä tulee tilaston mukaan laskemaan vähitellen, mutta mitään suuria

muutoksia lähitulevaisuudessa ei ainakaan ole nähtävissä. Vanhusten osuus Pyhärannan

väestöstä on puolestaan tilastojen mukaan merkittävästi kasvamassa. Radikaalia muutos-

ta ei lyhyellä aikavälillä kuitenkaan ole odotettavissa, vaan muutos tapahtuu hitaasti.

Palvelujen kehittämisessä tullaan kiinnittämään huomiota ikäihmisten aktiivisuuden ja

omatoimisuuden tukemiseen. Tarkoituksenmukaisten virkistys- ja kuntoutustoiminnan sekä

oikein mitoitetun kotihoidon avulla ikäihmisille taataan laadukas elämä omassa tutussa

asuinympäristössä mahdollisimman pitkään.

5.1. Pyhärannan strategia 2020

Vanhusten palvelut

Päämäärät Toimenpiteet Seuranta/mittarit Vastuutaho ja aikatau-

lu

Monipuoliset ja akti-

voivat vanhustenpal-

velut

Vanhustenhuollon

palvelustrategian päi-

vittäminen (sisältäen

mm. kotihoito, asu-

mispalvelut, päivätoi-

minta, omaishoidontu-

ki, laitoshoito, liikunta-

palvelut)

Laitoshoidon / kotona

asuvien määrien ver-

tailu

Omaishoidon tuen

saajat

Toimintalaskenta

Toimintakykymittarien

hyödyntäminen

Perusturvalautakunta

2010-2012

Kunnan palveluja täy-

dentävien palveluiden

edistäminen

Palvelusetelin käyt-

töönotto

Yhteistyön edistämi-

Palvelusetelien käyttä-

jät

Palvelusetelien luku-

Perusturvalautakunta

2010-2012

11

nen yksityisten kans-

sa: kunta sitoutuu os-

tamaan palvelut

määrät

5.2. Kaste -ohjelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaan valtioneu-

vosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisoh-

jelman. Vuosia 2008 – 2011 koskeva ohjelma vahvistettiin 31.1.2008. Ohjelma nimettiin

Kaste-ohjelmaksi. Kaste-ohjelmassa määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon

kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa. Ohjelma

antaa sekä kokonaiskuvan ohjelmakaudella kuntiin suuntautuvasta ohjauksesta että nos-

taa esiin ne keskeisimmät toimenpiteet, joihin vuosina 2008 – 2011 suunnataan Stakesin,

Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen ja lääninhallitusten työpanosta sekä muita

kehittämistoiminnan resursseja. Ohjelman päätavoitteet perustuvat hallinnonalan keskei-

siin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisin. Tavoitteena on, että kuntalaisten

osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähentyy

hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät

Ohjelmassa nostetaan esiin myös konkreettisia, mitattavissa olevia osatavoitteista. Tarkoi-

tus on, että kunnat suuntaavat kehittämistoimintaansa siten, että muutos näissä osatavoit-

teissa olisi havaittavissa. Ohjelman tavoitteet pyritään saavuttamaan ennalta ehkäisten ja

varhain puuttuen, henkilöstön riittävyyden varmistaen ja osaamista vahvistaen sekä sosi-

aali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella ja vaikuttavilla toimintamalleilla.

5.3. Kotona selviytymistä tukevat palvelut

Palvelujen tavoitteena on, että asiakas voi asua omassa kodissaan ja tutussa elinympäris-

tössä mahdollisimman pitkään sekä saada kotiinsa palvelut niitä tarvitessaan. Palvelujen

12

kehittämisessä tullaan kiinnittämään huomiota ikäihmisten aktiivisuuden ja omatoimisuu-

den tukemiseen. Tarkoituksenmukaisen virkistys- ja kuntoutustoiminnan sekä oikein mitoi-

tetun kotihoidon avulla ikäihmisille taataan laadukas elämä omassa tutussa asuinympäris-

tössä mahdollisimman pitkään.

5.3.1. Kotihoito

Pyhärannan kunta on mukana kotihoitokokeilussa 1.4.2006, kokeilu jatkuu edelleen. Koti-

hoito integroitiin kokeilun alkaessa Pyhärannan perusturvalautakunnan alaiseksi toimin-

naksi eli kotihoidon palvelukokonaisuudeksi 1.4.2006.

Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja muiden kotona selviytymisen

tueksi tarkoitettujen tukipalvelujen antamista. Kotihoidon palveluja annetaan asiakkaalle

silloin, kun asiakkaan selviytyminen kotona on vaikeutunut vanhuuden, sairauden, vam-

man vuoksi tai kun tarvitaan muuten tukea arjessa selviytymisestä.

Kotihoidon palveluihin ikäihmisten kohdalla sisältyvät yhteistyössä omaisten kanssa:

- perushuolto

- sairaanhoidolliset tehtävät (lääkkeiden jako ym.)

- toimintakykyä ylläpitävään kuntoutukseen liittyvät tehtävät

- kodin päivittäiseen siistimiseen liittyvät tehtävät

- aamu-, ilta- ja välipalojen laittamiseen liittyvät tehtävät

- ennakoiva työ (palvelutarpeen kartoitus, terveydenhoito, sosiaalityö, neu-

vonta ja ohjaus)

- erityistä kuormitusta aiheuttavat tehtävät, esimerkiksi saattohoitoon liittyvät

palvelut, joita hoidetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Kotihoidon tarkoitus on ikääntyneen, vammaisen tai sairaan kuntalaisen ja perheen päivit-

täisen kotona tai palveluasunnossa asumisen ja pärjäämisen tukeminen. Kotihoidon tarkoi-

tus on tarvittavien kotona asumista ja pärjäämistä tukevien palvelujen tuottaminen. Tavoit-

teena on auttaa ihmisiä selviytymään jokapäiväisistä toiminnoistaan esim. asumiseen, asi-

13

oimiseen, ruokailuun, vaatehuoltoon sekä kaikenlaiseen perushoitoon liittyvissä asioissa.

Hoito tapahtuu yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja muiden hoitoon osallistuvien kanssa.

Laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja se perustuu kattavaan palvelutarpeen,

elinympäristön ja asiakkaan voimavarojen arviointiin. Työote on toimintakykyä ja kuntou-

tusta edistävää. Palvelut tuotetaan oikeaan aikaan ja ovat vaikuttavia niin yksilön kuin

kunnankin näkökulmasta Toimivan palveluketjun ja yhteistyön avulla voidaan tarjota van-

huksille paras mahdollinen apu ja hoito.

5.3.2. Tukipalvelut

Tukipalveluja annetaan helpottamaan kotona selviytymistä ja luomaan turvallisuuden tun-

netta kotona asuville. Tukipalveluiden avulla pyritään edistämään ja ylläpitämään palvelu-

jen käyttäjien omatoimisuutta ja suoriutumista päivittäisistä toiminnoista kotona.

Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea asiakkaiden laadukasta elämää ja virkeyttä tar-

joamalla virikkeitä ja sosiaalista kanssakäymistä muiden ikätovereiden kanssa. Palvelu-

keskus Ankkurissa järjestetään vanhusten päivätoimintaa keskiviikkoisin kaksi kertaa kuu-

kaudessa syyskuusta toukokuuhun. Päivätoiminnassa asiakkaille tarjotaan lounas ja ilta-

päiväkahvi. Matkoista huolehditaan tarvittaessa taksikyydein. Päivätoiminnan ohjelmatar-

jonnassa on tehty tuloksellista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kuten esimerkiksi

seurakunta, koululaitos ja vapaaehtoistyö.

Ateriapalvelun ateriat tuotetaan koululaitoksen ruokahuollossa. Koulujen ollessa suljettui-

na tuotetaan ateriat pyhärantalaisten yrittäjien toimesta. Kotihoitohenkilöstö huolehtii ateri-

oiden kuljettamisesta asiakkaalle.

Asiakkailla on käytössään turvapuhelimia. Kunnan ostamien turvapuhelinpalvelujen tuot-

taja on Mainio – Vire Oy. Turvapuhelimen avulla asiakas voi hälyttää apua kotiinsa. Turva-

puhelinhälytys ohjautuu Mainio – Vire Oy:n päivystyskeskukseen. Hälytyksen vastaanotta-

nut päivystäjä ohjaa avunpyynnön sopimuksen mukaiseen paikkaan tai tilaa tarvittaessa

ambulanssin. Hälytykset voidaan ohjata myös suoraan omaisille.

14

Vaatehuoltopalvelusta eli pyykinpesusta ja -kuljetuksesta huolehtii kotihoitohenkilöstö.

Saunotuspalveluja tarjotaan Rohdaisissa Palvelukeskus Ankkurissa kerran kahdessa

viikossa ja Ihoden Vakka-Suomen Vanhustenkotiyhdistys ry:n rivitalon saunotustiloissa

kerran viikossa. Asiakkaat kuljetetaan saunotukseen taksilla, mikäli he asuvat kauempana

saunotuspaikoista. Saunomisen jälkeen asiakkaille on järjestetty kahvitarjoilu.

Asiakkaiden kauppa-asioinnit hoidetaan tarvittaessa Rohdaisten ja Ihoden kaupoissa.

Pelkkää siivouspalvelua ei resurssien vähäisyyden vuoksi anneta. Säännöllisen kotihoi-

don asiakkaat saavat myös asunnon siistimispalvelut. Kaikille kotihoidon asiakkaille on

toimitettu tiedot yksityisistä pyhärantalaisista siivouspalveluja tuottavista yrityksistä.

Omassa kodissa selviytymisen tueksi on mahdollista anoa kunnalta kodin muutostöitä.

Lisäksi on mahdollista saada erilaisia apuvälineitä ja neuvontaa niiden käytössä. Kaikkien

seitsemänkymmentäviisi vuotta täyttäneiden kuntalaisten luokse tehdään henkilön suos-

tumuksella ennaltaehkäisevä toimintakykyä ja arkielämästä selviytymistä kartoittava koti-

käynti.

5.3.3. Asunnon muutostyöt

Ikäihmisten asunto-olojen parantamiseen voi hakea avustusta kunnan teknisentoimen

kautta. Avustusta haetaan lomakkeella ARA35/vuosi. Hakuaika on keväällä maalis- huh-

tikuun vaihteeseen mennessä. Avusta voidaan myöntää vain ympärivuotisessa asuinkäy-

tössä olevaan luonnollisen henkilön omistamaan asuntoon eli omakotitalon omistajalle ja

asunto-osakeyhtiötaloissa huoneistojen sisäisten korjausten osalta. Avustuksen enim-

mäismäärä on 40 % hankkeen hyväksytyistä kustannuksista ja se jaetaan valtion varoista.

Tietoja ja ohjeita avustuksen hakemisiin saa teknisen toimiston toimistosihteeriltä.

5.3.4. Omaishoidontuki

Omaishoidontukea maksetaan vammaisen, vanhuksen tai sairaan henkilön hoidosta ja

huolenpidosta vastaavalle, silloin kun mahdollistaa henkilön asumisen omassa kodissaan

15

palveluasumisen tai laitosasumisen sijasta. Palvelujen tarve määritellään hoito- ja palvelu-

suunnitelmassa. Omaishoidon tuessa on käytössä asiakkaan hoidon sitovuudesta riippuen

kaksi maksuluokkaa sekä yksi erityismaksuluokka raskaan siirtymisvaiheen ajaksi esim.

saattohoito tai siirtyminen laitoksesta kotihoitoon. Hoitopalkkio määräytyy hoidon sitovuu-

den ja vaativuuden mukaan. Omaishoitajalla on oikeus kolmeen lakisääteiseen vapaapäi-

vään kuukaudessa. Kunta huolehtii tarvittaessa hoidettavan asiakkaan hoidosta omaishoi-

tajan vapaan aikana. Vapaapäivistä hoidettava maksaa 10,60 euron päivämaksun. Va-

paapäiväjärjestelyt Pyhärannan kunnassa hoidetaan tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeet

huomioiden. Perusturvalautakunta huomioi budjetin laadinnassa omaishoidon tarpeen

määrän kunnassa.

5.3.5. Terveydenhuollon palvelut

Pyhärannan terveyspalvelut järjestetään 1.1.2010 alkaen yhteistoiminta-alueella, johon

kuuluvat lisäksi Uusikaupunki, Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa. Uudenkaupungin yhteistoi-

minta-alueen terveyskeskuksella on toimipisteet Vehmaalla, Taivassalossa, Pyhärannas-

sa, Kustavissa ja Uudessakaupungissa. Uudessakaupungissa on toimipisteet paitsi pää-

terveysasemalla keskustassa myös Kalannissa.

5.3.6. Muut kunnan palvelut

Kaikilla kunnan palvelualoilla pyritään palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa huomi-

oimaan ikäihmisten tarpeet. Kunnan eri hallintokunnat huomioivat omassa palvelutuotan-

nossaan kaikenikäisten kuntalaisten hyvin voinnin ja laadukkaan elämän mahdollisuuden.

Kunnan sosiaalipalvelut ovat käytettävissä kaikilla ikäryhmillä tukemassa arkielämästä sel-

viytymistä sisältäen neuvonnan, ohjauksen ja taloudellisen tukemisen.

Pyhärannan vapaa-aikatoimi tekee ennaltaehkäisevää työtä ikäihmisten parissa järjestä-

mällä säännöllisesti 65+ jumppia. Vapaa-aikatoimistossa annetaan henkilökohtaista neu-

vontaa koskien liikuntapalveluja, liikunnan aloittamista ja harrastustoimintaa sekä opaste-

taan sopivan liikuntamuodon ja liikkumisen tavan löytymisessä. Vuosittain järjestetään ter-

veyskuntotestausta ikääntyville (UKK instituutin testistö käytössä). Vapaa-aikatoimi järjes-

tää myös eri ikäihmisen aktivoimiseen ja omatoimiseen liikkumiseen liittyviä teemapäiviä

yksin ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vapaa-aikatoimi tukee ikäihmisten tapahtu-

16

mien järjestämistä kohdeavustuksin, välinehankintoihin osallistumalla ja ilmaisten salivuo-

rojen tarjoamisen muodossa.

5.3.7. Muut toimijat

Pyhärannan seurakunta järjestää kerran kuukaudessa eläkeläisille palvelupäivän seura-

kuntakodilla, johon on järjestetty ohjattua toimintaa ja ruokailumahdollisuus. Kauempana

asuville on järjestetty taksikuljetus. Vuosittain järjestetään erilaisia retkiä. Diakoniatyönteki-

jä tekee halukkaiden vanhusten luokse kotikäyntejä, vierailee vanhainkodeissa, sairaalois-

sa ja hoitokodeissa. Seurakunta tekee yhteistyötä kunnan muiden vanhustyöntekijöiden

kanssa. Seurakunnalta on mahdollisuus saada taloudellista avustusta ja ohjausta sekä

tukea elämäntilanteeseen. Diakoniapiireissä tehdään käsitöitä lähimmäisten hyväksi. Har-

taushetkiä järjestetään kerran kuukaudessa Ihodessa ja Rohdaisissa. Seurakunnan kirk-

koherra on seurakuntalaisten käytettävissä ympärivuorokauden puhelinkeskustelujen ja

tapaamisten merkeissä, Diakoniatyöntekijällä on viikoittaiset vastaanotto- ja puhelin ajat.

Kolmannen sektorin palveluja tuottavat Pyhärannassa toimivat yhdistykset ja järjestöt.

Pyhärannassa toimivat muun muassa LC Pyhäranta, SPR:n Pyhärannan osasto, Pyhä-

rannan Martat ja Eläkeliiton Pyhärannan yhdistys, joiden toiminnan tavoitteena on eri ta-

voin antaa tukea apua tarvitseville, samoin ne järjestävät ja tarjoavat myös erilaista virkis-

tystoimintaa ikäihmisille. Eläkeliiton paikallisyhdistyksellä on joka kuukausi kokoontumiset

kunnassa. SPR on järjestänyt kesäisin vanhuksille nuoria ulkoiluttajaksi ja keskustelu seu-

raksi.

6 IKÄIHMISTEN ASUMINEN

6.1. Ikäihmisten vuokra-asunnot

Vakka-Suomen vanhustenkotiyhdistys ry omistaa Rohdaisissa Palvelukeskus Ankkurin

läheisyydessä Retkentiellä kaksi rivitaloa, joilla on yhteinen kerhotila. Nämä asunnot eivät

ole invar mitoitettuja.

17

Vakka-Suomen vanhustenkotiyhdistys ry omistaa myös Ihodessa Tyyneläntiellä kolme

rivitaloa, joissa on kolme pyörätuolia käyttäville asukkaille mitoitettua inva-asuntoa. Rivita-

loissa on yhteiset kerho- ja saunatilat.

Vanhustenkotiyhdistyksen rivitaloasuntoja vuokrataan ensisijaisesti ikääntyneille asukkail-

le, mutta jossain määrin myös muille kuntalaisille.

6.2. Palveluasuminen

Palveluasumisella tarkoitetaan vanhusten pitkäaikaista asumista palvelutaloissa. Tehoste-

tussa palveluasumisessa vanhuksen asumista tuetaan antamalla hoivaa ja huolenpitoa

suunnitelmallisesti, säännöllisesti ja ympärivuorokautisesti. Palveluasumisella pyritään vä-

hentämään pitkäaikaista laitoshoitoa tukemalla vanhuksen itsenäistä asumista päivittäisel-

lä avulla.

Tehostettua palveluasumista Pyhärannan kunnalla ei ole omana toimintana eikä puiteso-

pimusta ole tehty minkään yksityisen palvelukodin kanssa. Palvelu ostetaan tarpeen mu-

kaan tarkoituksenmukaiselta tuottajalta.

.

6.3. Laitoshoito

Kaukolankoti on vanhainkoti, joka tuottaa sosiaalihuoltolain tarkoittamaa laitoshoitoa.

Vanhainkodin omistavat yhdessä Laitilan kaupunki, Pyhärannan kunta ja Rauman kau-

punki. Osakaskuntien välisen sopimuksen mukaan osakunnat ovat oikeutettuja sijoitta-

maan hoidettaviaan Kaukolankotiin omistamiensa osuuksien suhteessa. Asiakaspaikkoja

on yhteensä 52, joista Pyhärannalla on 11 paikkaa. Kaukolankodista on pitkäaikaishoito-

paikkojen lisäksi mahdollisuus saada myös lyhytaikaista hoitoa eli intervallihoitoa. Kauko-

lankodissa on neljä osastoa: Johannatupa, joka on dementiaosasto (11 asukaspaikkaa),

Wäinölä (15 asukaspaikkaa), Ainola (15 asukaspaikkaa) ja Louhela (11 asukaspaikkaa).

Uudenkaupungin ja Vehmassalon terveyskeskuksen hoito-osastot ovat yhteiskäytös-

sä Vakka-Suomen seutukunnan terveyskeskusten välisen vuodeosastojen yhteiskäyttöso-

pimuksen mukaisesti.

18

Laitilan Terveyskoti/Veljeskoti on geriatriseen hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut hoi-

tokoti. Terveyskoti/Veljeskoti tarjoaa pysyvää tai määräaikaista laitoshoitoa vaikeavam-

maisille sotainvalideille. Lisäksi se hoitaa kuntoutusasiakkaittensa hoito- ja majoituspalve-

luja. Laitilan Terveyskodin/Veljeskodin kuntoutus tarjoaa kuntoutuspalveluja mm sotainva-

lideille, sotaveteraaneille, heidän aviopuolisoilleen, sotaleskille ja muille asiakkaille kaikis-

sa Ikäryhmissä.

6.4. Omassa kodissa asuminen

Ikääntyneiden kotona asuminen edellyttää itsenäistä selviytymistä tukevia elinympäristön

ja arkipalveluiden kehittämistoimenpiteitä. Rakennetun ympäristön ja ikääntyvien asumis-

ratkaisujen suunnitteluun kuuluu myös lähipalveluverkon huomioiminen niin, että ikäänty-

vällä on mahdollisuus onnistuneeseen ja mielekkääseen arkipäivään.

Ikääntyvien kotona selviytyminen itsenäisesti riippuu monista tekijöistä kuten siitä, että

henkilö tuntee olonsa turvalliseksi sekä uskoo selviytyvänsä kotona normaaleista askareis-

ta ja luottaa siihen, että saa apua kotona pärjäämisen tueksi. Sairauksien ja rajoitteiden

myötä apuvälineiden tarpeellisuus kasvaa tulevaisuudessa huomattavasti. Harva ikäänty-

nyt selviää ilman apuvälineitä elämänsä loppuun saakka. Yhä huonokuntoisimmille järjes-

tetään mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään. Tekniset apuvälineet auttavat

pienentämään iän mukana tuomien muutosten haittaavaa vaikutusta, kuten esimerkiksi

heikentynyttä lihasvoimaa, notkeutta, koordinaatiota ja heikentynyttä näkökykyä. Tekniset

apuvälineet lisäävät myös aktiivisuuden tasoa ja elämänlaatua. Ikääntyville sovelletut tek-

niset apuvälineet on nähty lisäksi suurena mahdollisuutena vastata kasvavaan palvelutar-

peeseen ja tukea ikääntyneiden kotona selviytymistä.

Kunta kartoittaa teknisten apuvälineiden hyödyn helpottamaan kotihoidon työtä. Turvapu-

helimen lisäksi turvallisuutta lisääviä teknisiä apuvälineitä ovat savuhälytin, johon on liitetty

hälytin sekä turvakamera ulko-ovella. Turvakamera sopii varsinkin muistihäiriötä sairasta-

ville. Valvonnalla voidaan seurata muistihäiriöisen liikkumista, sekä saadaan tarkka tieto

mihin suuntaan ja milloin hän on mennyt sekä onko hän sisällä vai ulkona. Turvakatkaisijat

liedessä ja kahvinkeittimessä, hälytysjärjestelmä, joka voi hälyttää omaiset eri paikasta,

19

kulkuvalot, jotka syttyvät automaattisesti hämärässä, keskuslukitus (yhdestä lukosta kaikki

ovet), sähkölaitteiden ylikuumenemisenesto, ovipuhelin sekä ovipuhelin ja kamera (ääni- ja

kuvayhteys) ovat apuvälineitä, joilla voidaan lisätä muistisairaan turvallisuutta kotona. Liik-

kumisen turvallisuutta lisääviä teknisistä apuvälineitä olivat lattiaturva, vuodeturva, kaatu-

misvahti sekä ovimagneetti. Lattiaturvaa käytetään, kun ikääntynyt ei saa lähteä yksin vuo-

teesta pois tai, kun ikääntynyt ei saa poistua kotoaan kenenkään tietämättä esim. öisin.

Silloin voidaan asentaa lattiaturva mm. tuulikaappiin. Vuodeturva sopii muistihäiriöitä sai-

rastaville, kun halutaan tietää onko ikääntynyt ollut liian kauan poissa vuoteesta. Näin voi-

daan tehdä johtopäätöksiä siitä onko ikääntynyt mahdollisesti kaatunut. Kaatumisvahti hä-

lyttää passiivisesti, jos joku on kaatunut. Se voidaan kiinnittää vyöhön tai yläkeholle esim.

taskuun. Ovimagneettia käytetään muistihäiriöitä sairastaville, kun halutaan tietää onko

ikääntynyt avannut oven ”väärään aikaan” esim. yöllä. Liikkumisen turvallisuutta lisääviä

teknisiä apuvälineitä olivat lisäksi vielä turvakengät liukkaalle, kulunvalvontajärjestelmä,

hälytinmatto, sänkyvahti, joka hälyttää, kun henkilö nousee vuoteesta. GPS-paikannuslaite

on laite joka kulkee aina mukana housunvyötärölle kiinnitettynä. Hälyttämisen teknisiä

apuvälineitä olivat turvapuhelin, turvakuvapuhelin ja videovalvonta. Turvakuvapuhelimessa

on yhteys myös palvelukeskuksesta kotiin, jotta nähdään onko ikääntynyt kunnossa ja voi-

daan arvioida tilanteen vakavuus. Lisäksi on kehitetty puhelin, jossa on pikavalintanäp-

päimet, suuret näppäimet tai näppäimissä kuvat henkilöistä, joille soitetaan. Elektronisia

muistuttajia olivat elektroninen lääkedosetti, muistuttava lääkekiekko, automaattinen lää-

keannostelija, jotka voidaan asentaa hälyttämään tiettyyn aikaan ja muistuttamaan lääk-

keiden otosta.

Kotihoidon tavoitteena on varhaisen mukaantulon edistäminen ja tätä kautta ennaltaehkäi-

sy. Käytännössä kotihoidon henkilökunnalta vaaditaan enenevissä määrin kuntouttavan

työotteen vahvistamista. Asiakkaan itsehoitoa tuetaan ja edistetään, kotihoitoa kannuste-

taan kehittymään vertaisoppimisen kautta (kotihoidon sisältö ja toimintakäytännöt, lyhytai-

kaishoito, kuntoutus, päivätoiminta, vapaaehtoistyö).

20

7 PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN

7.1. Tavoitteet ja toimenpiteet

TOIMENPITEET:

Toimialan henkilökunta sitoutuu laatusuosituksiin.

TOIMENPITEET:

Ennaltaehkäisevät kotikäynnit tarvittaessa fysioterapeutin kanssa

Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä pyritään tekemään yli 75 vuotta täyttäneille kuntalaisille.

Kotikäynnin tavoitteena on tukea kotona asumista ja kannustaa asiakasta käyttämään

omia voimavarojaan, fyysiset ja psyykkiset ongelmat pyritään tunnistamaan mahdollisim-

man varhaisessa vaiheessa. Kotikäynnillä kartoitetaan asiakkaan toimintakyky, palvelutar-

peet ja asunnon kunto. Samalla pystytään kartoittamaan myös asiakkaan tulevaa avuntar-

vetta. Asiakkaalle annetaan tietoa kunnassa tarjolla olevista palveluista ja henkilöistä, joi-

hin voi ottaa yhteyttä apua tarvitessaan. Ennaltaehkäisevät kotikäynnin yhteydessä selvite-

tään kotiin tehtävien muutostöiden tarvetta, varmistetaan tarvittavien apuvälineiden saanti

sekä ohjataan etuuksien ja palveluiden hakemisessa. Ikääntyneille on tehty palveluesite

Palveluopas Pyhärannan kunnan ikäihmisille, johon on koottu tietoa erilaisista ikäihmisille

TAVOITE:

Kotona tapahtuvan asumisen tukeminen

TAVOITE:

Ikääntyvien palvelujen laatu ja kotihoidon toiminta perustuu Sosiaali- ja terveysmi-

nisteriön julkaisemaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen (2008:3)

21

suunnatuista palveluista Pyhärannan kunnassa. Palveluesitettä jaetaan asiakkaille koti-

käyntien yhteydessä.

Ympärivuorokautinen kotihoito. Ympärivuorokautisella kotihoidolla voidaan piden-

tää aikaa jonka ikääntynyt voi asua omassa asunnossaan.

Sosiaalijohtaja tekee selvityksen mahdollisuuksista ympärivuorokautisen kotihoidon järjes-

tämisestä. Perusturvalautakunta tekee päätöksen selvityksen pohjalta.

Kuntouttavan työotteen sisäistäminen henkilökunnalle

Kunta kannustaa kotihoidon henkilökuntaa osallistumaan koulutuksiin kuntouttavasta työ-

otteesta. Kunta osallistuu hankkeeseen/hankkeisiin, joissa korostetaan kuntouttavaa työ-

otetta.

Hoito- ja palvelusuunnitelmat kaikille kotihoidon asiakkaille

Sosiaalihuollon palveluiden arviointivelvoitteen eli ns. hoivavelvoitteet mukaan kiireellisissä

tilanteissa palvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Kiireettömissä tilanteissa 80-vuotiaille

on mahdollistettava pääsy palvelujen tarpeen arviointiin seitsemäntenä arkipäivänä yhtey-

denotosta. Oikeus palvelutarpeen arviointiin sisältää kaikki sosiaalihuoltolain ja sosiaali-

huollon erityislakien mukaiset palvelut, joista keskeisimpiä ovat koti-, asumis-, ja laitos-

hoidonpalvelut ja omaishoidon tuki. Hoidon ja hoivan taso määritellään RAVA- mittauksia

käyttäen. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan elämäntilanne koko-

naisvaltaisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan, omaisten ja koti-

hoidon työntekijöiden kanssa. Suunnitelma tarkastetaan vuosittain. SAS-työryhmä (Selvi-

tä-Arvioi-Sijoita) on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista koottu paikallinen työryh-

mä joka kokoontuu säännöllisesti käsittelemään palveluasumiseen hakeutuvien asiakkai-

den tilanteita ja kiireellisyysluokkia. SAS-työryhmä mahdollistaa saumattoman työskente-

lyn sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä sekä luo jatkuvuutta ja oikeudenmukaisuutta palve-

lutarpeen arviointiin.

Terveyden ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen

Kotihoidossa korostetaan entistä selkeämmin kuntouttavaa työotetta vanhuksen omatoimi-

suuden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Yhteistoiminta-alueen toimesta

annetaan ikääntyneille tarvittaessa fysioterapiaa. Toiminta perustuu fysioterapeutin anta-

22

maan neuvontaan ja tekemään tutkimukseen ja tämän pohjalta ohjeiden antamiseen sekä

kontrollikäynteihin. Asiakkaita ohjataan ja neuvotaan itsehoidossa, johon kuuluvat esimer-

kiksi ravinto, liikunta ja sairaudet. Kunnan vapaa-aikatoimi pyrkii tuottamaan ja mahdolli-

suuksien mukaan lisäämään liikuntapalveluja ja kuntoutusta ikäihmisille.

Omaishoidon tukeminen

Omaishoitoa pyritään lisäämään vaihtoehtona vanhusten palveluasumiselle tai laitos-

hoidolle. Omaishoitajien jaksamista tuetaan ja omaishoitajalle järjestetään vapaata tarjoa-

malla hoidettavalle vanhukselle esimerkiksi intervallihoitoa. Koska vanhukset useimmiten

haluavat asua omassa kodissaan, pyritään korostamaan omaisten ja muiden läheisten

ihmisten vastuuta omia vanhuksiensa hoitajina. Kunnan periaatteena on ollut maksaa

omaishoidontukea kriteerit täyttäville vaikka määräraha ylittyisi. Omaishoidontuen lisäämi-

nen vähentää pidemmällä aikavälillä kunnan vanhustenhuollon kustannuksia.

Dementoituvien hoito

Dementia on ikäihmisillä yksi tärkeimpiä palvelutarvetta lisääviä tekijöitä. Dementoituneen

henkilön kotona asumista tuetaan eri tavoin. Varmistetaan, että dementoiva sairaus diag-

nosoidaan, sairauteen sopeutumista tuetaan, henkilön toimintakykyä ylläpidetään ja on-

gelmatilanteisiin puututaan välittömästi. Dementoituneen asiakkaan omaishoitajaa tuetaan

työssään ja tunnistetaan kotona asumisen päättymisen ennustekijät ajoissa ja puututaan

niihin. Tuetaan dementoitunutta henkilöä ja hänen omaisiaan siirryttäessä kodin ulkopuoli-

seen hoitoon.

Turvapuhelinten käytön laajentaminen

Turvapuhelinpalvelua lisätään tarpeen mukaan. Kaikille tarvitseville järjestetään mahdolli-

suus saada käyttöönsä turvapuhelinpalvelu. Muiden teknisten apuvälineiden käyttöönotos-

ta laaditaan selvitys.

Päivätoiminnan laajentaminen

Vanhusten päivätoimintaa on järjestetty kaksi kertaa kuukaudessa. Tavoitteena on, että

päivätoimintaa voidaan järjestää kerran viikossa. Päivätoiminnan lisääminen vaatisi kui-

tenkin lisää työntekijäresursseja. Päivätoiminnan laajentamiseksi neuvotellaan mahdolli-

sesta yhteistyöstä seurakunnan kanssa.

23

TOIMENPITEET:

Vanhustyön palveluntuottajien voimavarojen yhteen sovittaminen edellyttää palveluntuotta-

jien välistä yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä luomalla yhteisiä näkemyksiä

ikääntyneen asiakkaan palvelujen tarpeesta ja tältä pohjalta kehittää yhdessä vanhusten-

huoltoa.

Ikääntyvien kuntalaisten toimintakyvyn ylläpidossa on tärkeää ymmärtää entistä laajempi

eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Sosiaalitoimen lisäksi erityisesti

liikuntatoimella, kulttuuritoimella ja teknisellä toimella on tärkeä rooli ikääntyneiden kotona

asumisen tukemisessa. Myös seurakunta ja paikalliset vapaaehtoisjärjestöt ovat tärkeitä

yhteistyötahoja kunnan vanhustyön kannalta. Ns. kolmannen sektorin osuuden mahdolli-

suuksia vanhustenhuollon palvelujen järjestämiseksi selvitetään, esimerkiksi ystäväpalve-

lutoiminnan saaminen Pyhärantaan olisi toivottavaa.

Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa aloitetaan ikääntyneiden vierailut Pyhärannan kou-

luissa, suunnitellaan ja käynnistetään ns. ”varamummu” ja ”varavaari” toiminta. Eri toimijat

kutsutaan keskustelemaan palveluiden järjestämisestä. Vanhusneuvosto toimii kokoonkut-

sujana, tilaisuus järjestetään vuoden 2011 aikana.

TOIMENPITEET:

TAVOITE:

Yhteistyö eri organisaatioiden ja toimijoiden kesken

TAVOITE:

Vanhusneuvoston perustaminen

lla voit muuttaa erotetun lainauksen tekstikehyksen muotoilua.]

24

Vanhusneuvosto perustetaan 30.9.2011 mennessä. Vanhusneuvoston jäseniksi kutsutaan

kunnan edustajiksi sosiaalijohtaja ja kodinhoidon ohjaaja, seurakunnan edustaja ja eläke-

läisten liitosta kolme edustajaa. Vanhusneuvosto kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Sosiaa-

lijohtaja ilmoittaa perustavan kokouksen Uutis-Ankkurissa.

TOIMENPITEET:

Selvitetään mahdollisuutta järjestää ikääntyneille ns. ”kimppakyytejä”. Viikoittainen taksi-

kyyti palvelisi ikääntyneitä kulkemalla Uuteenkaupunkiin ja/tai Raumalle, asiakas maksaisi

kyydistä julkisen kulkuneuvon taksan mukaisen hinnan. Palvelua suunniteltaessa on selvi-

tettävä asiakkailta itseltään, millainen reitti vastaa tarvetta ja suunniteltava kyyti tältä poh-

jalta. Reitti voitaisiin suunnitella laboratoriopäivinä, jolloin asiakkaat saisivat samalla hoi-

dettua terveydenhuoltoon liittyvät asiansa.

TOIMENPITEET:

Henkilöstön hyvinvointi takaa ikääntyville kuntalaisille hyvän ja ammattitaitoisen hoidon ja

palvelut. Henkilöstön osaaminen ja työn rationalisointi vähentävät osaltaan työvoiman li-

säämisen tarvetta. Tilapäisten työntekijöiden palkkaamiseksi tulee varata riittävät määrä-

rahat vuosittain.

TAVOITE:

Riittävä ammattitaitoinen henkilökunta

TAVOITE:

Kuljetuspalvelujen kehittäminen

25

Kotihoidon henkilömitoitus Pyhärannan kunnassa on Vakka - Suomen terveydenhuollon

kehittämishankkeen yhteydessä tehdyn tarvearvion mukaan seuraava:

vuosi 2006 2010 2015 2020

kotihoitohenkilöstön tarve 6,20 7,15 8,56 9,66

Tehdyn arvion mukaan kotihoidon henkilöstömäärä on tällä hetkellä riittävä asiakasmää-

rään nähden. Henkilöstömitoituksessa on kuitenkin otettava huomioon, että Pyhärannan

kunta on maantieteellisesti hajanainen eikä kunnassa ole yhtä selkeää keskustaa, mistä

johtuen asiakasmatkat ovat pitkiä ja vievät näin ollen erittäin paljon aikaa päivittäisestä

työssäoloajasta.

8 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI

Perusturvalautakunta ja vanhusneuvosto antavat kerran vuodessa tammikuussa arvion

ikääntymispoliittisen strategian toteutumisesta Uutis-Ankkurissa.

9 TIEDOTTAMINEN

Kuntalaisille tiedotetaan strategian toteutumisesta tai vanhustenhuollon tilanteesta muu-

toinkin tarpeen mukaan. Toimintaa seurataan organisaation, kuntalaisten, asiakkaiden ja

talouden näkökulmasta. Kuntalaiset saavat tietoa esimerkiksi kunnan omilta internet-

sivuilta ja joka kotiin ilmestyvästä Uutis-Ankkurissa.

26

Vanhustyön strategian laatimiseen 2011 työryhmässä ovat osallistuneet:

Helminen Mauri hallituksen edustaja, työryhmän pj, Pyhärannan kunta

Kurtakko-Hattula Kaisa kotihoidon ohjaaja, Pyhärannan kunta

Lehtinen Riitta kunnanhallitus, Pyhärannan kunta

Numme Arja perusturvalautakunnan pj, terveystoimi, Pyhärannan

kunta

Nurmi Markku edustaja, Eläkeliiton Pyhärannan yhdistys

Hakala Hanna-Maria diakonissa, Pyhärannan seurakunta

Lahti-Aro Kati sosiaalijohtaja, Pyhärannan kunta

Kaupinsalo Sirpa vapaa-aikalautakunnan pj, Pyhärannan kunta

Peräkallio Titta sosiaalityöntekijä, Pyhärannan kunta

Törrönen Katja vapaa-aikasihteeri, Pyhärannan kunta