PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOS … · Suunnittelualue muodostuu niistä...

www.jarvisaimaanpalvelut.fi | 050 132 1234 | Kauppatie 1, 58700 Sulkava

PUUMALAN KUNTA

ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOS

Kaavaselostus

8.1.2018 Ehdotus

Kuulutettu vireille 13.2.2012 Luonnosaineisto nähtävillä 27.7.–14.9.2017 Ehdotusaineisto nähtävillä Hyväksytty kunnanvaltuustossa Tullut voimaan

Puumalan kunta Puumalan itäosien yleiskaavan muutos Kaavaselostus, ehdotus 8.1.2018


Yleiskaavamuutoksen selostusosa, joka koskee 8. tammikuuta 2018 päivättyä yleiskaavakarttaa.

Sisällys 1. Perustiedot ............................................................................................................. 1

1.1 Sijainti ........................................................................................................ 1 1.2 Suunnittelutilanne ...................................................................................... 1 1.3 Rakennusjärjestys ........................................................................................ 7 1.4 Pohjakartta ................................................................................................. 7 1.5 Muut suunnitelmat ja aineistot .................................................................... 7

2. Lähtökohdat ........................................................................................................... 8

2.1 Väestö, koulut ja elinkeinorakenne .............................................................. 8 2.2 Kulttuuriympäristö ...................................................................................... 8 2.3 Luonnonympäristö ...................................................................................... 8 2.3.1 Luontoselvitykset ................................................................................... 10 2.4 Muinaismuistokohteet .............................................................................. 11 2.5 Yhdyskuntatekniikka ................................................................................. 11

3. Tavoitteet ja mitoitusperusteet ............................................................................... 12

3.1 Kaavamuutoksen tavoitteet ....................................................................... 12 3.2 Rantayleiskaavan mitoitusperusteet ........................................................... 12

4. Yleiskaavan kuvaus................................................................................................ 14

4.1 Aluevaraukset ........................................................................................... 18 4.1.1 Asuminen ja loma-asuminen .................................................................. 18 4.1.2 Virkistys ja veneily .................................................................................. 18 4.1.3 Liikenne ................................................................................................. 19 4.1.4 Ympäristöhäiriöt .................................................................................... 19 4.1.5 Suojelualueet ja luonnonympäristö ......................................................... 19 4.1.6 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ........................................................ 20 4.1.7 Vesialueet .............................................................................................. 20

5. Vaikutusten arviointi .............................................................................................. 21

5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ........................ 21 5.2 Yhdyskuntarakenne ja liikenne .................................................................. 22 5.3 Ympäristö ................................................................................................. 22 5.4 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ........................................................ 23

6. Yleiskaavan toteuttaminen .................................................................................... 24

7. Suunnitteluvaiheet ................................................................................................ 25

Puumalan kunta Itäosien yleiskaavan muutos 1 Kaavaselostus, ehdotus 8.1.2018


1. Perustiedot Itäosien yleiskaavaa muutetaan tarpeellisilta osin yksittäisten kohteiden osalta. Samalla tutkitaan osoittamattoman rakennusoikeuden siirtoa Lietvesi-Suur-Saimaa osayleiskaavan alueelta ja päivitetään Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa alueelle kohdistuvia merkintöjä Itäosien yleiskaavaan.

1.1 Sijainti

Yleiskaavan muutosalue sijaitsee Etelä-Savossa, Puumalan kunnan itäosassa. Kaavan alueeseen kuuluvat Naistenveden, Ummistonveden, Katosselkä ja Jänisselän alueet Saimaalta. Aluerajaukseen sisältyy myös kaikki pienemmät vesistöt ja maa-alueet näiden alueiden läheisyydessä. Kaavan alue rajautuu pohjoisessa, idässä ja etelässä naapurikuntiin.

Suunnittelualue muodostuu niistä ranta-alueista, joiden kohdalla on syytä tehdä muutoksia voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Kohteet sijaitsevat eri puolilla kaava-aluetta.

Kuva: Itäosien kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa punaisella.

1.2 Suunnittelutilanne

Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan 29.5.2009. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 4.10.2010.

Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan 9.6.2014 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan 3.2.2016. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavalla täydennetään voimassa olevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Puumalan Itäosien alueelle on osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue Konnalamminmäki (tv 13.905). Merkinnän osoittamalla alueella ei tehdä yleiskaavamuutoksia, jotka voisivat vaikeuttaa alueen toteuttamista maakuntakaavassa osoitetun mukaisesti.

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.12.2016 ja on tullut voimaan Etelä-Savon maakuntahallituksen päätöksellä 20.3.2017. Tällä vaihemaakuntakaavalla on täydennetty Etelä-Savon maakuntakaavaa useiden eri maankäyttöteemojen osalta.



Itäosien yleiskaavan muutoksessa tutkitaan maakuntakaavan merkintöjen päivitystarve yleiskaavaan kohteittain. Alla kohteiden numerointi viittaa maakuntakaavan kohdeluetteloon.

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa (2016) kohdistuu Itäosien yleiskaavan alueelle seuraavat merkinnät, jotka huomioidaan kaavaa muutettaessa ja käsitellään erillisinä muutoskohteina.

� Salpalinja (Puumalantie), valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (maV 13.563)

� Vuoriniemen kalliot, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge1 13.512)

� Veihtvuori-Kivikaarteenmäet, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge1 13.510)

� Torninmäki, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge1 13.509)

� Härkävuori, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge1 13.508)

� Koskenvuori, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge1 13.504)

� Ekelinniemi, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge1 13.502)

� Metsälouhon luonnonsuojelualue (SL 13.445)

� Sorvajärven METSO (SL 13.439)

� (Kylliönjärven) Suursaaren luonnonsuojelualue (SL 13.437)

� Melualue, Jukajärvi (me 17.13)

Voimassa olevassa Etelä-Savon maakuntakaavassa (2010) on osoitettu Itäosien alueelle seuraavat merkinnät.

maV Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset: Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta.

� Muuramäen kylämaisema (550)

� Kukonharjun avokanava (553)

ma Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset: Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta.

� Niinisaaren kylän saariasutus (551)

� Auvilan kylämaisema (555)

� Luukkola (560)

ma-s Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä salpalinja Osa-alueen erityisominaisuuksia ilmaiseva merkintä, jolla osoitetaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä, valtakunnallisesti arvokkaita Salpalinjan eli Salpa-aseman linnoitteisiin kuuluvia puolustusvarustuksia. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee huomioida puolustusvoimien oikeudet linnoitteiden käyttöön ja varustusten historialliset erityispiirteet.



Suositus: Toimenpiteistä tulee pyytää lausunto Museovirastolta ja alueelliselta ympäristökeskukselta sekä kantalinnoitteiden osalta Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnalta.

� Salpalinjan varustukset (562)

ge Arvokas geologinen muodostuma Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maisemakuvan, luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Suositus: Erityisesti on huomiota kiinnitettävä ehjien harjumuodostumien säilymiseen ja pohjaveden suojeluun.

� Hiekkoinniemi (493)

� Kataasaari (494)

� Hepoharju (499)

� Häimähousunniemi-Valkiatlammit-Pipulakangas (500)

� Kotkatharju (501)

SM Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Merkintään liittyy MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa.

� Syrjäsalmi (752)

� Maksasaarenselkä (753)

� Riihonniemi (759)

� Vetotaipale (764)

� Delfin (772)

� Korvenlahti (777)

� Kortelahden hylky 2 (778)

nat Natura 2000-verkostoon kuuluva kohde � Katosselkä-Tolvanselkä (400)

� Puumalan Suurisuo (402)

SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja.

� Katosselkä (421)

� Jänisselkä (423)

� Puumalan Suurisuo (424)

� Laamionpuro (426)

� Haukkovuori (427)

� Linnasaari (428)

� Sarkalahti (430)

� Pytäränlahti (431)

MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden pääkäyttömuoto on metsätalous ja joille suuntautuu seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviä ulkoilupaineita.



Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota alueen ympäristöarvoihin, ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuuksiin sekä alueen kytkeytymiseen seudun matkailupalveluihin sekä muihin virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin.

� Kokkolansalo (12.66)

pv Pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (I luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (II luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Maa-ainesten ottaminen tulee sallia vain maisemointialueille, mikäli se ei vaaranna pohjaveden laatua tai vähennä saatavan pohjaveden määrää. Suositus: Alueelle tulisi laatia suojelusuunnitelma.

� Kotkatsaari, l lk (270)

� Kataasaari, l lk (271)

� Hätinniemi, ll lk (276)

lvs Syväväylä Merkinnällä osoitetaan kauppamerenkulun tai muun hyötyliikenteen käyttöön tarkoitettuja väyliä, joiden kulkusyvyys on vähintään 4,2 metriä. Merkintään liittyy MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Vesiliikenteen syväys- ja alikulkukorkeusvaatimusten turvaamiseksi tulee niitä risteävien johtojen ja siltojen suunnittelussa ottaa huomioon merenkulkulaitoksen suositukset.

� Liittokivenselkä-Lehmäinselkä syväväylä (13.200)

� Lappeenranta-Savonlinna syväväylä (17.200)

vv Veneväylä Merkinnällä osoitetaan veneilyn runkoväyliä sekä muita alueellisesti merkittäviä veneilyn pääväyliä. Merkintään liittyy MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Vesiliikenteen syväys- ja alikulkukorkeusvaatimusten turvaamiseksi tulee niitä risteävien johtojen ja siltojen suunnittelussa ottaa huomioon merenkulkulaitoksen suositukset.

� Leukoi-Lohilahti venereitit (203)

Veneilyn yhteystarve � Kukonharjun veneväylä (204)

V Virkistysalue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä virkistysalueita. Alueilla on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä ja maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristö- arvojen säilyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on luotava edellytykset alueen kehittämiselle osana seudullista virkistys- ja matkailualueverkostoa.

� Hirsisaari (60)

� Kotkatsaari (61)

V1 Retkisatama � Kukonharju (74)

� Hiekkaniemi (75)

� Honkasaari (76)

� Ruunasaari (77)

mlr Melontareitti, ohjeellinen � Lieviskänjoen melontareitti (82)



Matkailutie Merkinnällä osoitetaan Vihreän kullan kulttuuritie. Kehittämissuositus: Matkailutiehen kytkeytyviä matkailupalveluja kehitetään siten, että huomioidaan maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset.

� Viljakansaari, 15169 (151)

ls1 Uiton toimintapaikka Merkinnällä osoitetaan uiton toiminta- sekä raakapuun lastauspaikkoja. Merkintään liittyy MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

� Lammassaari (210)

� Riihonsalmi (223)

� Hätinvirran lastausalue (227)

� Viljakansaaren lastausalue (229)

� Rongonniemen lastausalue (230)

EO Maa-ainesten ottoalue � Muuramäki (312)

� Karkia (313)

� Hietaharju (314)

� Kortteenlahti (315)

EO1 Kallio- tai rakennuskiviainesten ottoalue � Lieviskä (318)

� Kytövuori (321)

� Hilamäki (322)

Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavayhdistelmästä. Kartalla on kaikkien kolmen voimassaolevan maakuntakaavan yhdistelmä.



Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Itäosien yleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 26.8.2002. Kaava on jaettu viiteen osa-alueeseen, joiden maankäyttö painottuu eri tavoin. Osa-alueet on nimetty seuraavasti: Naistenvesi, Ummistonvesi, Katosselkä, Jänisselkä ja Peukalojärvi.

Kaava-alueen länsiosat (Naistenvesi, Ummistonvesi) ovat pääasiassa tavanomaista haja-asutusaluetta, jonka ranta-alueille on osoitettu rakentamista perusmitoituksen mukaisesti. Itäisemmissä osassa on paljon laajoja suojelualueita. Katosselän alue on kaavan laatimisen aikaan ollut Saimaan suurimpia rakentamattomia kokonaisuuksia.

Painopiste suunnittelussa on ollut rantarakentamisessa, joka on laadittu oikeusvaikutteisena suoraan ohjaamaan rakennuslupien myöntämistä. Valtaosa sisämaasta on oikeusvaikutuksetonta maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-alueille on merkinnällä M-1 osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joille ei saa rakentaa lukuun ottamatta maatalouden, kalatalouden ja merenkulun kannalta välttämätöntä rakentamista ja yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen rakennelmien rakentamista.

Kuva: Voimassa oleva Itäosien yleiskaava. Muutoskohteet on esitetty erillisillä kartoilla.

Itäosien yleiskaavamuutoksessa tutkitaan rakennusoikeuden siirtoa Lietvesi-Suur-Saimaa osayleiskaavan alueelta. Kaava on hyväksytty Puumalan kunnanvaltuustossa 8.12.2014 § 31 ja 32. Rokansaaressa 6 kpl on osoitettu kaavassa merkinnällä: kaavassa osoittamaton rakennusoikeus. Kohdealue kiinteistöllä 623-436-3-12 osoitettu kaavassa merkinnällä SL, luonnonsuojelualue tai sellaiseksi tarkoitettu alue. Alue kuuluu Lietveden Natura 2000-alueeseen (nat) ja alueelle kohdistuu yleiskaavassa myös merkintä pv, vedenhankintaan soveltuva alue.

Luonnonsuojelualueet ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Merkinnän määräys: ”Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla perustetut tai perustettaviksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet. Alueella ei saa ilman MRL 128 §:ssä tarkoitettua lupaa suorittaa toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Luonnonsuojelualueiden käytöstä ja hoidosta määrätään aluetta koskevissa suojelupäätöksissä.”

Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaavan selostuksessa on mainittu kohteesta seuraavaa: ”Kaavassa on Rokansaareen osoitettu 6 kpl rakennuspaikkoina osoittamattomia rakennusoikeuksia. Nämä rakennusoikeudet voidaan tarvittaessa siirtää johonkin muuhun alueen rantayleiskaavaan tai ranta-asemakaavaan erillisellä kaavaprosessilla. Siirto vaatii myös tämän yleiskaavan muutoksen.”



Kuva: Ote Lietvesi-Suur-Saimaa osayleiskaavasta Rokansaaren muutoksen osalta. Siirrettävät rakennusoikeudet sijaitsevat luonnonsuojelualueella (SL) merkinnällä . Alueelle kohdistuvat myös merkinnät Lietveden Natura-alue (nat) ja veden hankintaan soveltuva alue (pv). Ranta-asemakaavat Muutosalueilla on voimassa:

� Riihonniemen rantakaava 20.2.1998

� Himahuuhan rantakaava 22.11.2000

� Kankaalan ranta-asemakaava 10.8.2000

� Siikaniemen rantakaava 19.6.2000 § 34

1.3 Rakennusjärjestys

Puumalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 2.3.2015.

1.4 Pohjakartta

Kaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, peruskarttarastereita ja kiinteistörekisteriaineistoa. Lisäksi aineisto sisältää Maanmittauslaitoksen taustakarttarastereita (2015).

1.5 Muut suunnitelmat ja aineistot

Kaavan laadinnassa hyödynnetään seuraavien aineistojen tietoja: - Luontoinventointi, Jouko Sipari 2015 ja 2016 - Vapaa-ajan asumisen strategia, Puumalan kunta 2013 - Museovirasto, kulttuuriympäristö rekisteriportaali - Lähialueen kaavat - Opaskartta



2. Lähtökohdat Yleiskaavatyössä noudatetaan voimassa olevan Puumalan itäosien yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita.

Itäosien yleiskaavan muutoksessa tutkitaan maanomistajien sekä viranomaisyhteistyön kautta esille tulleet muutostarpeet.

2.1 Väestö, koulut ja elinkeinorakenne

Vuonna 2017 kunnan asukasluku oli 2220. Puumalan kunnan väkiluvun ennustetaan laskevan. Väestöennuste vuodelle 2020 on 2058 asukasta, vuodelle 2030 on 1812 asukasta ja 2040 on 1654 asukasta. Puumalan yhtenäiskoulu ja päiväkoti sijaitsevat kirkonkylällä.

2.2 Kulttuuriympäristö

Voimassa olevan Itäosien yleiskaavan laadinnan yhteydessä kaikki alueen rannat on inventoitu tarkastellen myös mahdollisia kulttuuriarvoja. Sisämaan osalta rakennuskannan tai kulttuurimaisemien inventointeja ei ole tehty, vaan kaavassa on tukeuduttu aiemmin tehtyihin inventointeihin. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteet/alueet huomioidaan kaavaa muutettaessa ja tarvittaessa tietoja päivitetään yleiskaavaan.

Kaavan muutoskohteiden alueella ei sijaitse arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristön kohteita/alueita. Lähellä muutostarkastelualuetta sijaitsee kiviharkoista rakennettu Sikoinleuan avokanava, jolla on rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Kaavaa muutettaessa huomioidaan myös maakuntakaavoissa alueelle kohdistuvat kulttuuriympäristön merkinnät. Uutena aluekohteena on 2. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä osoitettu Puumalantien Salpalinja, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

2.3 Luonnonympäristö

Itäosien yleiskaavassa on kaksi suurempaa suojelualuetta Katosselällä ja Jänisselällä sekä muutama pienempi alue. Kaavassa on jätetty erilaisten suojeluohjelmiin kuuluvien alueiden ulkopuolella laajoja alueita rakentamisen ulkopuolelle. Merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat mm. Sarkalahti ympäristöineen, Katosselkän eteläreunan lahdet, lukuisat lammet ja pienet järvet erityisesti kaava-alueen itäosissa sekä Kuikanniemen ja Hakosaaren väliset lahdet Viljakansaaren keskiosissa. Nämä alueet on osoitettu kaavassa MY-1 ja SL merkinnöillä. Kaavamuutoskohteita ei sijaitse edellä mainituilla suojelualueilla, mutta niiden välillä sijaitsevia korttelialueita tarkastellaan tarpeen mukaan muutoksessa. Itäosien alueella on suoritettu luontoinventointi v. 1999 sekä nyt tarkasteltavilla muutosalueilla mahdolliset luonto- ja maisema-arvot on inventoitu vuosina 2015 ja 2016.

Itäosien yleiskaava-alueella sijaitsee Sorvajärven, Metsälouhon ja Suursaaren luonnonsuojelualueet. Perustettujen suojelualueiden ja valtakunnallisessa kallioalueinventoinnissa todettujen kohteiden merkitsemistä yleiskaavaan tarkastellaan kaavaa muutettaessa.

Natura 2000-alueet Puumalan itäosien kaava-alueella sijaitsee kaksi Natura 2000-aluetta: Katosselkä-Tolvanselkä ja Suurisuo. Lisäksi kaava-alueen länsireunaan ulottuu Lietveden Natura-alue. Nämä alueet on esitetty seuraavassa kuvassa. Punaisella on rajattu itäosien kaavan alue. Kaavamuutokset eivät kohdistu Suurisuon Natura-alueelle tai sen läheisyyteen. Muutoksessa tutkittavana on rakennusoikeuden siirto Rokansaaresta, alueelta jossa osa-alue sisältyy Lietveden Natura-alueeseen.



Kuva: Natura 2000 -alueet Lietvesi, Katosselkä-Tolvanselkä ja Suurisuo on esitetty harmaina alueina. Itäosien kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa punaisena viivana.

Lietveden Natura-alue sijoittuu pääasiassa itäosien kaava-alueen ulkopuolelle. Natura-alue on lännessä Kotkatsaaren kohdalla Itäosien kaava-alueen sisällä. Muutoksessa on selvitettävänä rakennusoikeuden siirtomahdollisuus Rokansaaresta, Natura-alueelta.

Lietvesi on avointen selkävesien ja laajan monipuolisen saariston muodostama kokonaisuus, johon kuuluu varsinaisen Lietveden lisäksi alueita Petraselältä ja Liittokivenselältä. Alue on tärkeä saimaannorpan elinalue ja myös geologisesti merkittävä. Puumalansalmen silta toimii rajana, jonka itäpuolelta alkaa Katosselkä-Tolvanselkä Natura 2000-alue.

Alueen luontodirektiivin luontotyypit: - Kasvipeitteiset silikaattikalliot 0 % - Kallioiden pioneerikasvillisuus 2 % - Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 1 %

Alueen luontodirektiivin liitteen II lajit: - Saimaannorppa - Saukko

Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alue on tärkeä saimaannorpan elinalue. Alue on myös merkittävä melko luonnontilaisen järviluonnon suojelukohde. Korkeusvaihtelut alueella ovat suuria, ja avokalliot tekevät maisemasta melko jylhän. Selkävedet ovat pitkiä ja kapeita. Alueella ei ole paljoa asutusta, ja siksi se onkin ydinosiltaan melko erämainen.

Alueen luontodirektiivin luontotyypit: - Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet 80 % - Kallioiden pioneerikasvillisuus 2 % - Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 0 %

Alueen luontodirektiivin liitteen II lajit: - Saimaannorppa

Katosselkä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, jolla pyritään säilyttämään arvokasta meri- ja järviluontoa eri puolilla Suomea. Ohjelman tavoitteena on suojella rakentamattomia rantoja. Suojelu perustuu pääosin maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Suurisuo sijaitsee itäosien kaava-alueen lounaisosassa, ja koostuu lähes kymmenestä rämetyypistä ja muutamasta nevatyypistä. Suurisuo on pääosin luonnontilainen ja karu. Se edustaa tyypillistä Järvi-Suomen keidassuota. Itäosan ojitettu alue kuuluu saumattomasti suojelualueeseen. Metsäsaarekkeet antavat suolle oman monipuolisen maisema-arvon. Lajistossa ei esiinny mitään uhanalaisia tai harvinaisia kasveja, mutta kaikki suotyypeille kuuluvat lajit ovat edustettuina.

Alueen luontodirektiivin luontotyypit: Keidassuot 95 %. Suurisuon Natura-alueen pinta-ala on 91 hehtaaria ja suurin osa alueesta kuuluu soidensuojeluohjelmaan.



Lajisto Saimaa on lähes kokonaan saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) elinaluetta. Saimaannorppa on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi (CR). Saimaannorppa kuuluu luonnonsuojelulain erityisesti suojeltaviin lajeihin (47 §) sekä rauhoitettuihin lajeihin (39 §). Saimaannorppa on määritelty EU:n luontodirektiivissä tiukkaa suojelua vaativaksi lajiksi (liitteet II ja IV). Luontodirektiivin IV-liitteen mukaisesti saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

Useat tekijät ovat vaikuttaneet saimaannorpan kannan kehitykseen. Nykyään saimaannorpan suurimpia uhkia ovat verkkokuolemat, elinympäristön kaventuminen, pesintäaikainen häirintä ja ympäristömyrkyt. Rantarakentaminen ja erityisesti sen myötä lisääntyvä moottoroitu ja muu liikkuminen Saimaalla norpan pesintäaikaan muodostaa pitkällä aikavälillä kasvavan uhkatekijän. Kanta on myös haavoittuvainen ilmastonmuutoksen vaikutuksille, jolloin haitallisimmat vaikutukset näkyvät lisääntyvänä kuuttien kuolemina pesintäolosuhteiden huonontuessa jää- ja lumitalvien heikkenemisen myötä.

Lajin elin- ja lisääntymisalueen painopiste on kaava-alueen itä- ja keskiosissa. Pesä- ja makuupaikkatilanne kaavamuutosalueiden läheisyydessä: Katos- ja Tolvanselän välisellä alueella sekä Ummistonvedellä on todettu saimaannorpan makuu- ja poikaspesiä, jotka sijaitsevat lyhyellä etäisyydellä rakentumattomista rantarakennuspaikoista. Nämä rantarakennuspaikat on otettu mukaan kaavamuutostarkasteluun lajin suojelutavoitteiden vuoksi.

2.3.1 Luontoselvitykset

Itäosien kaavan alueella on suoritettu luontoinventointeja kesän 2015 ja syksyn 2016 välisenä aikana. Inventointi kattaa sellaiset muutoskohteet, joissa tarkastellaan rakennuspaikan siirtoa alueelle, joka ei voimassa olevassa kaavassa ole osoitettu rakentamiseen.

Työssä inventoitiin suunnittelualueiden luonnonsuojelulain 29 § mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 § mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a § ja 17a § tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 §) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 §) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita.

Muutoskohteiden inventoinnista laaditut raportit ovat erillisenä tiedostona. Inventoiduissa kohteissa ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä. Kohteissa ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suuressa osassa muutoskohteita ei todettu myöskään muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

Maankäytön suunnittelussa erityisesti huomioitavat luontoarvot ja -tekijät on todettu luontoinventoinnissa seuraavasti: Syrjäsaaren suunnittelualueen luoteisrannassa on maisemallisesti merkittävä kallioniemen pohjoissivu, joka tulisi jättää nykytilaansa. Luoteisrannan kallioniemi yhdessä lähialueen kallioluotojen kanssa muodostaa maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden.

Messiijärvellä pohjoisrannan pienen kallioniemen kärki ja itärannan eteläosan kaksi niemeä ovat maisemallisesti merkittäviä, jonka vuoksi ne tulisi jättää nykytilaansa.



Lammassaaren pohjoispään kapea salmi luotoineen tulisi jättää kapeana vesialueen ja maisemallisesti merkittävänä nykytilaansa. Lounaisrannan kallioluoto ja sitä vastaava saaren ranta tulisi jättää nykytilaansa maisemallisesti merkittävänä ja kapeana vesialueena.

Voimassa olevan yleiskaavan laadintaa varten tehdyssä luontoselvityksessä (FK Teppo Häyhä 1999) on todettu muutosalueilla / niiden välittömässä läheisyydessä seuraavat arvot:

Luontoselvityksen kohdenumero ja nimi

Arvo

13. Huuhtlahden lehto tuore ja kostea lehto, lehtonokkasammal (harvinainen kasvi, K19) 17. Niittulahti rantaluhta 24. Martinlahden luhta rantaluhta, kutupaikka K11 Ruskopiirtoheinä harvinainen kasvilaji

2.4 Muinaismuistokohteet

Muutosalueilla ei sijaitse muinaismuistolain mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

2.5 Yhdyskuntatekniikka

Alueen merkittävimpiä pääväyliä ovat kantatie 62 Mikkeli-Imatra, seututie 438 Virmutjoki-Sulkava ja yhdystie 15169 Viljakansaari.

Puumalan taajamien kunnallisena vesihuoltolaitoksena toimii Puumalan Vesiosuuskunta, jonka toiminta-alue ulottuu vain suunnittelualueen läntisiin osiin. Pääosassa kaava-aluetta ei ole olemassa kunnallistekniikkaa. Melualue Sulkavan kunnassa sijaitsevan Jukajärven ampuma- ja harjoitusalueen Puumalan kunnan puolelle ulottuva melualue on osoitettu 2. vaihemaakuntakaavassa. Melualueen rajaus perustuu rajavartiolaitoksen teettämään meluselvitykseen (Ramboll Finland Oy 2014), jossa tietokonepohjaisen mallinnuksen meluraja on LAeq 55 dB / LCE 100 dB. Käytetty laskentamalli arvioi melulähteen aiheuttaman melun leviämisen ympäristöön laskentakaavoilla, jotka jäljittelevät äänen käyttäytymistä todellisessa ympäristössä. Meluselvityksen perusteella on laadittu toiminnan melualue, jonka sisäpuolelle ei tulisi sijoittaa uutta asumista tai loma-asuntoja. Meluraja vastaa valtioneuvoksen päätöstä ampumaradoille 53/1997, jonka mukaan loma-asumiseen tarkoitetulla alueella melu ei saa ylittää tasoa 60 dB.

Kuva: Syrjäsaaren pohjoisosan maisemallisesti merkittävät kallioluodot.

Kuva: Messiijärven itärannan eteläosan maisemallisesti merkittävät kallioniemet.

Kuva: Lammassaaren ja Lammasniemen välinen kapea ja matala salmi luotoineen ja kareineen.



3. Tavoitteet ja mitoitusperusteet Yleiskaavan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja toimia pohjana asemakaavoja laadittaessa. Yleiskaava laaditaan n. 20 vuoden aikajänteellä.

Yleiskaavan muutoksen tarkoituksena on päivittää kaava yksittäisten kohteiden osalta ja tehdä mm. käyttötarkoituksen muutoksia, rakennuspaikkojen siirtoja ja laajennuksia. Maanomistajien muutostarpeet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnittelussa. Kaavamuutos laaditaan voimassa olevan Puumalan itäosien yleiskaavan tavoitteiden sekä mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonsuojelun ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoitteet sekä tukea maaseudun elinvoimaisuutta.

3.1 Kaavamuutoksen tavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen huomioidaan kaavan muutosratkaisuissa. Maakuntakaavan sisältö on esitetty sivulta 1 alkaen. Määräykset ja merkinnät on huomioitu tavoitteita asetettaessa ja ne huomioidaan kaavaa laadittaessa. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle ei tehdä muutoksia, jotka voisivat vaikeuttaa alueen toteuttamista maakuntavarauksen mukaisesti. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan mukaiset merkinnät mm. uudet luonnonsuojelualueet, päivitetään yleiskaavaan.

Puumalan vapaa-ajan asumisen strategiassa (KH 25.3.2013) on esitetty visio: Puumalan vapaa-ajan asukkaat viihtyvät paikkakunnalla ja yhä useampi muuttaa myös vakituiseksi asukkaaksi Puumalaan. Vapaa-ajan asukkaat otetaan laajasti huomioon kunnan päätöksenteossa ja he ovat tyytyväisiä kunnan tarjoamiin palveluihin. Tavoitteiden saavuttamiseksi mm. päivitetään rantayleiskaavoja aktiivisesti. Strategiassa on linjattu kunnan suopea suhtautuminen vakituiseen asumiseen vapaa-ajan asunnolla.

Kaavamuutoksen ratkaisuissa otetaan huomioon Natura 2000-alueet, saimaannorpan elinympäristön suojelu, luontoinventoinnissa todetut arvot ja kulttuuriympäristön merkittävät kohteet. Saimaannorpan suojelun edistämisessä hyödynnetään Metsähallituksen pesäpaikkatietoja vuosilta 1987–2017.

Kaavamuutos toteutetaan voimassa olevan kaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden mukaisesti.

3.2 Rantayleiskaavan mitoitusperusteet

Itäosien yleiskaavan mitoitusperusteet on hyväksytty Puumalan kunnanvaltuustossa vuoden 1998 syksyllä. Rantarakennusoikeus on mitoitettu voimassa olevassa kaavassa seuraavasti:

� perusmitoituksena käytetään viittä rakennuspaikkaa rakennusoikeutta mitoittavaa muunnettua

rantaviivakilometriä kohden. Perusmitoituksen käyttäminen edellyttää rakennuspaikkojen melko

voimakasta keskittämistä. Mikäli maanomistajan kanssa päädytään rakennuspaikkojen vähäisempään

keskittämiseen, käytetään alempaa mitoitusta.

� Luonnoltaan tai maisemaltaan arvokkailla rannoilla käytetään alempaa mitoitusta. Valtakunnallisesti

noteeratuissa kohteissa ja seutukaavan av-alueilla 3 kpl/km, muissa alueen arvosta riippuen 3-4 kpl/km.

Natura-alueella mitoitus määritellään edellä olevilla perusteilla alueen luonnonarvojen mukaisesti.

� Pienissä saarissa käytetään perusmitoitusta alempaa mitoitusta seuraavasti:

Saaren koko Rakennusoikeus

alle 1 ha ei ole

1-3 ha 1 kpl /saari

3-6 ha 2 kpl /saari

6-9 ha 3 kpl /saari

9-12 ha 4 kpl /saari

12-16 ha 3 kpl /muunnettu ranta-km

16-18 ha 3,5 kpl /muunnettu ranta-km



18-20 ha 4 kpl /muunnettu ranta-km

yli 20 ha perusmitoitus

� Pienillä lammilla ja järvillä käytetään perusmitoitusta alempaa mitoitusta seuraavasti:

Lammen koko Rakennusoikeus

alle 1 ha ei ole

1-20 ha 3,5 kpl /muunnettu ranta-km

yli 20 ha perusmitoitus

� Pienten jokien varsille ei lasketa rakennusoikeutta, eikä merkitä rakennuspaikkoja. Tästä voidaan

poiketa, jos maanomistajalla ei ole mitään muuta rantaa, eikä ranta ole luonnoltaan erityisen arvokasta.

� Matkailupalveluihin osoitetuilla Saimaan mannerrannoilla voidaan käyttää perusmitoitusta korkeampaa

mitoitusta, mikäli sillä voidaan tukea pysyvän asutuksen ja palvelujen säilymistä ja maanomistajan

rannoille jää riittävästi vapaata rantaa, eikä kysymys ole luonnoltaan tai maisemaltaan arvokkaasta

rannasta. Omarantaista lomarakentamista vastaava mitoitus voi olla korkeintaan kuusi kpl /km.

� Rakennusoikeuden käyttö katsotaan vuoden 1971 tilajaotuksen mukaisesti kuitenkin niin, että selvä

tonttien myynti otetaan huomioon rakennuslain voimaantulosta 1.7.1959 lukien.

� Muunnettu rantaviiva on laskettu Etelä-Savon seutukaavaliiton laatiman menetelmän mukaisesti

Edellä esitetyt voimassa olevan kaavan mitoitusperusteet on määritelty yleisellä tasolla ottamatta huomioon eri alueiden erityispiirteitä. Katosselän-Ummistonveden alueella on niin runsaasti mm. luonnonarvoista johtuvia erityispiirteitä, että mitoitustavoitteita on täsmennetty mitoitusvyöhykkeillä. Mitoitusvyöhykkeiden yhteydessä on otettu käyttöön myös rakentamiskelpoisuusvyöhykkeet, joilla helpotetaan rakentamiskelpoisuuden tutkintaan liittyviä ongelmia. Mitoitusvyöhykkeet on hyväksytty osana lainvoimaista kaavaa. Alueet on jaettu luontoarvojensa perusteella kolmeen luontoarvovyöhykkeeseen. Valtaosa kaava-alueesta jää alempien mitoitusten ulkopuolelle ja niissä käytetään perusmitoitusta. Vyöhykejakoon ovat vaikuttaneet mm. uhanalaisten lajien esiintyminen (erityisesti saimaannorppa), alueella tehty luontoinventointi, rantojen suojeluohjelman ja Natura 2000-ohjelman rajaus sekä seutukaavan rajaukset.

Vyöhykejako, niillä käytetyt mitoitukset sekä jakoperusteiden kuvaukset ovat seuraavat:

Mitoitus 3 kpl/km Kaikkein arvokkaimmat, yhtenäiset, lähes rakentamattomat alueet, jotka ovat norpan keskeisiä elinalueita.

Mitoitus 3,7 kpl/km Melko yhtenäiset ja rakentamattomat alueet, joilla on todettu erilaisia luonto- ja maisema-arvoja. Alueet voivat kuulua myös norpan elinpiiriin ja alueella voi olla harvakseltaan makuupesiä ja joku yksittäinen poikaspesä.

Mitoitus 4 kpl/km Muut luonnoltaan tai maisemaltaan tavanomaista arvokkaammat alueet. Alueella voi olla yksittäisiä norpan makuupesiä Natura-alue kokonaisuudessaan kuuluu tähän tai alempien mitoitusten vyöhykkeisiin.



4. Yleiskaavan kuvaus Yleiskaavan muutoksella esitetään muutoskohteet olemassa olevan tilanteen mukaan ja tehdään pitkän ajanjakson suunnitelmia. Kaavamuutoksella tehdään mm. käyttötarkoituksen muutoksia ja tarkistetaan rakennuspaikkojen rajauksia lohkomisen mukaisesti sekä tutkitaan saimaannorpan elinympäristön suojelun kannalta merkityksellisiä rakennuspaikkoja. Lisäksi kaavamuutoksella esitetään toteutunut tilanne mm. poikkeamispäätöksellä ratkaistujen kohteiden osalta ja päivitetään maakuntakaavassa osoitettuja merkintöjä yleiskaavaan. Kaikista muutoskohteista on esitetty lyhyt kuvaus liiteasiakirjassa ja niiden sijainti esitetään aineiston liitekartalla.

Itäosien yleiskaavan muutoksella tarkastellaan myös kaavassa osoittamattomien rakennusoikeuksien siirtoa Lietvesi-Suur-Saimaan alueelta. Rakennusoikeuden siirtoja on tutkittu saman maanomistajan kiinteistöjen välillä, jolloin siirrossa käytetyt kertoimet ovat voineet muuttaa kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen kokonaismäärää. Kantatilataulukkoon päivitetään tutkittujen tilojen rakennusoikeuden määrään kohdistuvat muutokset tarvittavien kohteiden osalta ja otteet taulukosta liitetään kaava-aineistoon.

Muutosten yksityiskohtaisempi tarkastelu

Kohteen 22 muutoksessa tarkasteltava kiinteistö 623-415-1-30 on jätetty käsittelemättä v. 2002 kaavaa hyväksyttäessä. Ennen kaavan hyväksymistä tila ja sille osoitettu rakennuspaikka on ollut mukana kaavan laadintaprosessissa. Tässä muutoksessa tila liitetään yleiskaava-alueeseen ja sille osoitetaan lomarakennuspaikka.

Muutoksessa tarkasteltava tila kuuluu kantatilaan 623-415-1-14 seitsemän muun tilan kanssa. Kantatilan laskennallinen kokonaisrakennusoikeus on 4,78. Itäosien yleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat rakennuspaikat kantatilaan 415-1-14 kuuluville kuudelle tilalle, kullekin yksi rakennuspaikka. Lisäksi tilalle 623-415-1-29 on tuolloin osoitettu uusi rakennuspaikka, jonka seurauksena kaikilla kantatilaan kuuluvilla tiloilla on 1 rakennusoikeus lukuun ottamatta tilaa 1-30. Voimassa olevassa kaavassa on siis osoitettu yhteensä 7 rakennuspaikkaa. Samoin perustein, kun on tilalle 1-29 osoitettu uusi rakennuspaikka, tulisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumiseksi osoittaa rakennuspaikka myös tilalle 1-30. Ei ole mahdollista todeta, mille tilalle rakennusoikeus kuuluu, koska tilakohtaiset rakennusoikeudet ovat käytännössä yhdenvertaiset. Tilan jättämiselle ilman rakennusoikeutta ei näin ollen ole perusteita.

Vastaavia tapauksia on Itäosien kaava-alueella ollut muitakin ja näissä kaikissa rakennusoikeus on osoitettu samojen periaatteiden mukaisesti. Muutoksessa tarkasteltava tila on ainoa itäosien kaavassa ratkaisematta jäänyt kohde, joten muutos ei aiheuta paineita uusille muutoksille vastaavien tilanteiden osalta.

Useampaa rakennuspaikkaa koskevien muutosten taustat ja ratkaisujen perustelut on selvitetty seuraavissa aihekokonaisuuksissa. Itäosien kaava-alueelle siirretään Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaavan alueella kaavassa osoittamattomiksi rakennusoikeuksiksi merkityt kuusi rakennuspaikkaa. Nämä sijaitsevat osayleiskaavan luonnonsuojelualueella. Luonnonsuojelun vuoksi tilan laskennallisen mitoituksen mukaista rakennusoikeutta ei voida käyttää ilman, että rakennusoikeus siirretään toiseen paikkaan. Maanomistajalla on Itäosien kaava-alueella hyvin rakentamiseen soveltuvia, rantaan ulottuvia kiinteistöjä (623-415-4-217, 623-415-2-115), joille rakennusoikeus kiinteistöltä 623-436-3-12 voidaan siirtää. Nämä 6 kpl rakennusoikeutta jaetaan kolmeen sijaintiin Itäosissa siten, että jokaiselle osoitetaan kaksi lomarakennuspaikkaa. Siirto kolmeen eri paikkaan on perusteltu, koska tutkituilla kiinteistöillä ei ole rakennettavissa olevaa, vapaata rantaviivaa useammalle rakennuspaikalle. Luonnoksessa esitetty kaavaratkaisu myös hajauttaa siirrosta aiheutuvia vaikutuksia, jolloin ne kohdistuvat pienempinä



muutosalueille. Siirron kohteena oleville alueille tai niiden läheisyyteen on olemassa tieyhteys. Alueilla ei ole todettu arvokkaita luontokohteita, jotka tulisi ottaa huomioon suunnittelussa.

Seuraavassa kartassa on esitetty rakennuspaikkojen sijoituspaikat Itäosien yleiskaavan alueella. Kaavamuutoksessa Rokansaaren kiinteistöltä 623-436-3-12 siirretty rakennusoikeus osoitetaan kaavassa omalla merkinnällään (RA-7), jotta korttelialueet erottuvat kaavakartalla. Itäosien mitoitustaulukkoon päivitetään siirretty rakennusoikeus.

Kuva: Kuuden rakennusoikeuden siirto Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaava-alueelta esitettynä kartalla. Itäosien kaava-alueen raja on esitetty punaisena viivana. Numerot 23-25 viittaavat muutoskohteiden numerointiin.

Kohde 23 Naistenvesi, kiinteistö 623-415-4-217 Kiinteistön ranta-alue on tarkasteltu Kortteenniemen molemmin puolin. Läntisen rannan soveltuminen rakentamiseen todettiin heikoksi maaston jyrkkyyden vuoksi. Itäisellä ranta-alueella on olemassa venevalkama-alue, johon johtaa tie. Kaksi rakennuspaikkaa voidaan sijoittaa kiinteistön itälaidalle, kun venevalkamaa siirretään olemassa olevien teiden väliin.

Kohde 24 Mutikonselkä, kiinteistö 623-415-4-217 Kiinteistön itäinen ranta-alue todettiin maastotarkastelussa heikosti rakentamiseen soveltuvaksi, maasto on hyvin alavaa ja märkää. Pohjoiseen avautuvalla rannalla puusto on mäntyvaltaista, joten näkyvyys on hyvä. Olemassa olevasta loma-asuntokorttelista katsoen ranta-alue on hyvin rakentamiseen soveltuvaa ja kaavaratkaisussa

sijoitetaan 2 RA siten, että n. 50 metrin levyinen metsäkaistale erottaa uuden ja olemassa olevan korttelialueen.

Kohde 25 Tetrinselkä, kiinteistö 623-415-2-115 Kiinteistöllä on vain vähän vapaata rantaviivaa, mm. Pöllänniementien päässä sijaitseva venevalkama on aktiivisessa käytössä. Pöllänniemen pohjoinen kärki on rakennuspaikkojen sijoittamisen kannalta huono vaihtoehto naapurien läheisyyden ja rannan jyrkkyyden/kivikkoisuuden vuoksi. Pöllänsaaressa sijaitsevat olemassa olevat loma-asunnot avautuvat poispäin mantereelta. Niemen koilliseen avautuva ranta soveltuu hyvin rakentamiseen ja alueella on lähes perille asti olemassa tieyhteys. Ummistonvedellä sijaitsevat saimaannorpan pesä- ja levähdyspaikat sijaitsevat tarpeeksi etäällä muutosalueesta, että rakennuspaikkojen sijoitus ei heikennä nykyistä tilannetta siltä osin.

Saimaannorpan suojelun vuoksi tarkastelussa on viiden maanomistajan kiinteistöllä sijaitsevia toteutumattomia rakennuspaikkoja yhteensä 10 kpl muutoskohteissa 56–60. Tarkastelussa tutkittavat rakennuspaikat on osoitettu viranomaisen toimesta ajankohtaisen aineiston (pesä- ja makuupaikat aikavälillä 1980–2016, Metsähallitus) pohjalta. Lähtökohtana on ollut rakennuspaikkojen siirto paikkaan, jossa rantarakentamisesta ei aiheudu saimaannorpan pesintä- tai levähdyspaikoille häiriötä tai vähintäänkin ratkaisulla voitaisiin parantaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymisen edellytyksiä.

Muutoksessa tarkastellut erilliset kohteet ja niiden kaavaratkaisut on esitelty alla.

Kohde 56 Huuhtlahti, tarkastelussa 5 RA kiinteistöllä 623-423-1-196 Huuhtlahden pohjoisrannan Niittulahdenniemessä sijaitsevia rakennuspaikkoja ei voida maanomistus-olosuhteiden vuoksi siirtää. Niittulahti on luontoinventoinnissa todettu arvokkaaksi rantaluhdaksi. Kaavaratkaisussa lomarakentamisen korttelialuetta on kavennettu 50 metrillä, jolloin kaikki rakennuspaikat suuntautuvat etelään ja saimaannorpan elinympäristölle voidaan arvioida kohdistuvan vähemmän häiriötä.



Kohde 57 Huuhtlahti, tarkastelussa 2 RA kiinteistöllä 623-445-5-5 Huuhtlahdessa kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen itäpuolella on ympäristöarvoja omaava alue (MY-1). Alueella sijaitsee tuore ja kostea lehto, jossa on todettu lehtonokkasammalta, joka on harvinainen kasvilaji. Maanomistusolosuhteiden ja kiinteistöllä todettujen luontoarvojen vuoksi rakennuspaikkoja ei voida siirtää, joten kaavatilanne jää nykyiselleen.

Kohde 58 Saunasaari, tarkastelussa 1 RA kiinteistöllä 623-440-6-1 Saunasaaressa saimaannorpan elinympäristöä heikentäviä vaikutuksia voidaan pyrkiä vähentämään suuntaamalla rakennuspaikka etelään. Maanomistajan muiden kiinteistöjen ranta-alueilla ei ole tarkasteluissa löytynyt hyvin rakentamiseen soveltuvaa paikkaa, johon siirto voitaisiin tehdä. Rakennuspaikan siirto saaren eteläpuolelle parantaa tilannetta saimaannorpan osalta huomattavasti. Rakennukset on mahdollista sijoittaa siten, että mantereen puoleisille loma-asunnoille muutoksen vaikutukset jäävät vähäisiksi.

Kohde 59 Nirkonniemi, tarkastelussa 1 RA kiinteistöllä 623-430-1-77 Nirkonniemessä sijaitsevalla kiinteistöllä on paljon rantaviivaa, mutta suuri osa ranta-alueesta on rakentamiseen soveltumatonta. Niemen pohjoisosassa luontoarvot ja itärannalla jyrkkä kallioalue ovat esteenä alueelle rakentamiselle. Kiinteistön etelärajaan rajoittuvilla ranta-alueilla niemen molemmin puolin on rakentamiseen soveltuvaa maastoa. Molemmat sijaintivaihtoehdot vaatisivat toteutuessaan uuden tien rakentamisen. Muutoksen jälkeen kiinteistön kolme rakennuspaikkaa sijaitsevat yhdessä korttelissa kiinteistön länsirannalla, kun tarkasteltavana ollut rakennuspaikka siirretään nykyisen korttelialueen eteläpuolelle.

Kohde 60 Syrjäsaari, tarkastelussa 1 RA kiinteistöllä 623-444-1-44 Syrjäsaaressa rakennuspaikka on siirretty saaren luoteisosaan, johon muodostuu 3 RA korttelialue. Maastonmuodoista johtuen rakentamista ei voida osoittaa muualle saaressa. Saaren pohjoispuoleisten luotojen maisemakokonaisuus ei vaikuta rakentamiseen.

Laajemmat muutoskokonaisuudet itäosissa (kohteet 19-21 ja 61-64)

Keskeisenä tarkoituksena on ollut tutkia R/ -merkinnällä kaavassa osoitettuja rakennuspaikkoja maanomistajien toiveesta normaaleiksi RA-merkinnällä osoitetuiksi rakennuspaikoiksi. Muutostarkastelussa on selvitetty mm. tilan laskennallinen rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen siirron toteuttamiskelpoisuus voimassa olevan kaavan periaatteita noudattaen.

Valkiajärvi, muutokset 19-21 Valkiajärvellä tarkoituksena on tutkia kiinteistön 623-426-1-120 kokonaisrakennusoikeuden määrää ja sen osoittamista yleiskaavassa. Maanomistajalla ei ole Puumalan kunnan alueella muita rantaan rajoittuvia kiinteistöjä. Kiinteistöllä on voimassa olevassa kaavassa RM/500-, R/300- ja RA-alueita. Valkiajärven laskennallinen rakennusoikeus on alla olevan taulukon korostetulla rivillä yht. 14, jäljellä on -1. Taulukon mukaista 1 kpl AM ei ole voimassa olevassa kaavassa osoitettu. Muutoksen lähtötilanteena katsotaan kiinteistöllä olevan yhteensä 13 kpl rakennusoikeutta.

Matkailupalvelujen alueella sijaitsee kaksi rakennusta, muut kaavassa osoitetut rakennuspaikat ovat toteutumatta. Toteutunut korttelialue osoitetaan muutoksessa RAM-alueena. Muuta rakennusoikeutta on 11 kpl, joka osoitetaan kaavassa lomarakennuspaikkoina (RA) kohteittain esitettyjen ratkaisujen mukaisesti. Tilalle ei osoiteta lisää rakennusoikeutta, vaan jaetaan nykyinen 13 kpl uudelleen kiinteistölle. Muutos ei näin ollen rasita kantatilaan kuuluvien muiden tilojen rantarakennusoikeutta. Päivitetty kantatilataulukko on erillisenä asiakirjana.

Kuva: Ote voimassa olevan Itäosien yleiskaavan kantatilataulukosta tilan 623-426-1-70 Peiponpää osalta.



Kohde 19 Valkiajärvi, kiinteistö 623-426-1-120 Korttelialueen rajaus tarkistetaan kiinteistön rajojen mukaiseksi ja rakennuspaikat osoitetaan voimassa olevan kaavan mukaisesti 3 RA-merkinnällä. Itäisin rakennuspaikka todettiin tarkastelussa hankalaksi toteuttaa jyrkästi laskeutuvien kallioiden vuoksi. Rakennettavuuden ja MY-alueen maisemallisten arvojen vuoksi rakennusoikeus siirretään järven eteläisen osan ranta-alueelle.

Kohde 20 Valkiajärvi, kiinteistö 623-426-1-120 RM-korttelialueella on olemassa olevat kaksi rakennusta osoitetaan merkinnällä RAM eli loma-asuntoalue, jonka saa vaihtoehtoisesti toteuttaa matkailupalvelujen alueena kaavamääräyksen mukaisesti. Lomarakentamisen paikat sijoitetaan järven itärannalle, jossa maasto on paremmin rakentamiseen soveltuvaa. Järven eteläisen osan länsiranta jää kokonaan rakentamiselta vapaaksi.

Kohde 21 Valkiajärvi, kiinteistö 623-426-1-120 Jäljellä oleva rakennusoikeus 8 kpl sijoitetaan RA-korttelialueina itärannalle, joka on hyvin rakentamiseen soveltuvaa ja tasaista mäntykangasta. Järven länsirannalle ei voida muodostaa useamman rakennuspaikan laajuista korttelialueitta maastonmuotojen vuoksi. Sen vuoksi rakennusoikeus olisi parasta sijoittaa itärannalle ja jättää koko länsiranta rakentamisen ulkopuolelle. Itärannalla kallioniemi ja alava kosteikko jakavat korttelialueet kolmeen ryhmään.

Ahvenjärvi, Alajärvi, Kempinjärvi, Messiijärvi ja Kylkijärvi, muutokset 61-64 Kaavamuutoksessa tarkastellaan siirtoja kaavassa jo osoitettujen, toteutumattomien rakennuspaikkojen osalta. Tarkoituksena on yhdistää kolmelta pieneltä järveltä rakennuspaikat Messiijärvelle, joka sijaitsee Katosselän ja seututien 428 välisellä alueella. Kaavassa osoitettu alueen muillekin järville lomarakentamista ja siellä on olemassa tieyhteydet. Kylkijärven ja Messiijärven ranta-alueet kuuluvat kiinteistöön 623-443-3-149 Lökkiö. Kylkijärven eteläisin muutosalue rajautuu muun maanomistajan kiinteistöön (3-58).

Kohde 61 Ahvenjärvi, kiinteistö 623-426-1-70 Ahvenjärvellä kaavassa olevat rakennuspaikat (3 kpl) on osoitettu RA-E -merkinnällä, joka tarkoittaa loma-asuntoaluetta, jonka alueelta saa ennen rakentamista ottaa soraa. Korttelialueella on nähtävissä soranoton aiheuttamat muutokset ympäristöön, eikä alue sovellu rakentamiseen. Maa-ainesten otto alueella on edelleen käynnissä.

Kohde 62 Alajärvi, Kempinjärvi, kiinteistö 623-443-1-74 Kukonharjussa sijaitsevalla Alajärvellä ja Kempinjärvellä on voimassa olevassa kaavassa merkinnät 3 RA ja 1 R/400. Kempinjärvellä rakennuspaikka rajautuu luontoarvoja omaavaan alueeseen ja sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella. Rakennuspaikkojen sijoittaminen yhdelle järvelle on niiden toteuttamisen kannalta taloudellisesti ja ympäristöarvojen kannalta järkevä ratkaisu. Muutoksessa käytetään siirtokerrointa (0,7), koska nykyiset rakennuspaikat sijaitsevat pienillä järvillä. Siirrettävää rakennusoikeutta on näin ollen 3,5 eli 4 kpl.

Kohde 63 Messiijärvi, kiinteistö 623-443-3-149 Siirron lähtökohtana on kaavassa osoitetut 7 rakennuspaikkaa kolmella järvellä (kohteet 62 ja 63). Kaavamuutoksen seurauksena Ahvenjärvi, Alajärvi ja Kempinjärvi jäävät kokonaan rakentamiselta vapaiksi. Muutoksessa käytetään Alajärven ja Kempinjärven kohdalla siirtokerrointa (0,7), koska nykyiset rakennuspaikat (yhteensä 5 kpl) sijaitsevat pienillä järvillä. Siirretyistä rakennusoikeuksista muodostuu Messiijärven itäisen osan ranta-alueille yhteensä 7 lomarakennuspaikkaa merkinnällä RA. Messiijärvellä olemassa olevan tiestön kautta on saavutettavissa muitakin kaavassa osoitettuja rakennuspaikkoja.

Kohde 64 Kylkijärvi, kiinteistö 623-443-3-149 Lähistöllä Kylkijärvellä tutkitaan kahden lomarakennuspaikan siirtoa eteläisempien korttelialueiden yhteyteen. Nykyistä sijaintia halkoo rannan tuntumassa sähkölinja, joka estää rakennuspaikkojen toteuttamisen kaavan mukaisesti. Siirron seurauksena järven pohjoisin lahti jää rakentamiselta vapaaksi ja nykyiset korttelialueet rakentuvat tiiviimmin.



4.1 Aluevaraukset

Kaavassa aluevarausten sijainnit ja rajaukset on päivitetty vastaamaan toteutunutta tilannetta kiinteistönmuodostus, poikkeamisluvat ja rakentaminen huomioiden. Rakennuspaikkojen siirroissa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu maanomistajien toiveet. Perusteina siirroille on todettu mm. tieyhteyden vaikea toteuttaminen, heikot rannan virkistyskäyttömahdollisuudet sekä nykyisen rakennuspaikan hankala rakennettavuus.

Käyttötarkoituksen muutoksia vakituisen asumiseen on 25 kpl, joista 13 on ratkaistu kaavatarkastelussa ja muissa todetaan poikkeamislupatilanne. Vakituisen asutuksen mahdollistavia rakennuspaikkoja on pyritty osoittamaan maanomistajien esittämien tarpeiden mukaisesti, kun ratkaisu on kaavatarkastelussa todettu mahdolliseksi. Ympärivuotiseen asumiseen soveltuvat muutoskohteet sijoittuvat olemassa oleviin rakenteisiin nähden siten, että kunnan palvelut ovat saavutettavissa, muut edellytykset ovat järjestettävissä ja kiinteistöillä on mahdollisuus järjestää vesi- ja jätehuolto.

Rakennuspaikkojen siirrot ovat tapahtuneet kiinteistön sisällä tai maanomistajien omistamien kiinteistöjen (maanomistusyksikkö) välillä, kuten tässä asiakirjassa on esitetty. Rakennusoikeuden siirrossa pieneltä järveltä isommalle on käytetty voimassa olevan kaavan mitoitusperiaatteiden mukaista siirtokerrointa. Muutosten tiedot on päivitetty mitoitustaulukkoon.

4.1.1 Asuminen ja loma-asuminen

Kaavassa on osoitettu ympärivuotisen asumisen rakennuspaikat merkinnällä AO-1 omakotialue, joille saa sijoittaa myös loma-asuntoja sekä AM-merkinnällä maatalouskeskuksen alue. Vakituisen asumisen sallivia rakennuspaikkoja on kaavamuutoksella osoitettu ensisijaisesti kulkuyhteyksien kannalta edullisimpiin paikkoihin ja alueille, joissa on kaavassa osoitettu muutakin ympärivuotista asumista. Kunta puoltaa vapaa-ajan asumisen strategiassaan vakituisen asumisen mahdollistamista loma-asunnolla.

Merkinnällä RA on osoitettu loma-asuntojen alueet. Monipuolisesti eri käyttötarkoituksiin soveltuvat rakennuspaikat on osoitettu kaavassa merkinnällä R -loma- ja matkailualue. RAM-merkinnällä osoitetaan loma-asuntoalue, jonka saa vaihtoehtoisesti toteuttaa matkailupalvelujen alueena. Kaavamuutoksen yhteydessä RAM-alueen määräykset on päivitetty, jolloin enimmäisrakennusoikeutta koskeva määräys poistuu. Tapauskohtaisesti loma- ja matkailualueiden merkintään on liitetty rakennuspaikan rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Milloin rakennusoikeutta ei ole kaavassa määritelty, noudatetaan rakennusjärjestyksen määräyksiä.

Loma-asuntoalueena merkinnällä RAM on osoitettu muutoksessa jo rakentuneet korttelialueet Valkiajärvellä ja Katosselän itärannalla. Kohteissa on olemassa majoitustoimintaa ja merkintä mahdollistaa aiempaa käyttötarkoitusta monipuolisemman toiminnan kehittämisen.

Ranta-alueella rantasaunan erilliset rakennuspaikat on kaavassa osoitettu merkinnällä RA-6. Alueelle saa rakentaa korkeintaan 25 neliömetrin suuruisen saunan.

Muutoskohteissa 23–25 loma-asuntojen alueet osoitetaan merkinnällä RA-7, joka erottaa Lietvesi-Suur-Saimaa osayleiskaavan alueelta siirretyt rakennusoikeudet muista korttelialueista.

4.1.2 Virkistys ja veneily

Kaavamuutosalueella ei sijaitse veneilyreittejä tai merkittäviä virkistysalueita. Voimassa olevan kaavan mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueet on kaavassa osoitettu merkinnällä VR tai VR/s. Virkistykseen ja ulkoiluun soveltuvia alueita on kaavassa osoitettu myös merkinnällä MU ja MY-1. Puumalansalmesta Savonlinnan suuntaan on mahdollista veneillä kolmea reittiä, joista kaksi sijaitsee itäosien kaavan alueella. Veneily-, kala-, retki- ja suojasatamat sekä tärkeimmät uiton toimintapaikat on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään.



4.1.3 Liikenne

Venevalkamat on osoitettu kaavassa LV-2 merkinnällä. Naistenvedellä muutosalueella sijaitseva venevalkama on siirretty kaavamuutoksella n. 50 m länteen ja osoitetaan edelleen kaavassa merkinnällä LV-2. Lieviskäntien varrella sijaitsevat venevalkamat Tihiäniemessä ja Muuriniemessä on maanomistajan toivomuksesta poistettu tarpeettomina kaavasta. Lieviskänlahdessa on osoitettu uusi venevalkama, osittain Muuriniemestä poistetun tilalle mutta myös sen vuoksi, että alueella on kaavassa ns. kuivan maan rakennuspaikkoja. Muurirannassa venevalkama-alueelle osoitetaan 150 k-m2 rakennusoikeutta, kaavamerkintä on LV-2/150.

Rakennuspaikkoja muodostettaessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia liittymiä maanteille ja aluevarauksia toteutettaessa on huomioitava liikenneturvallisuustekijät.

4.1.4 Ympäristöhäiriöt

Jukajärven ampuma- ja harjoitusalueen Puumalan kunnan puolelle ulottuva melualue on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. Alueella ei tehdä muita muutoksia, kuin merkinnän päivittäminen. Melualueen rajaus perustuu rajavartiolaitoksen teettämään meluselvitykseen, jossa mallinnetulla alueella melutaso ylittää LAeq 55 dB / LCE 100 dB. Alueelle ei tule sijoittaa rakennuspaikkoja tai muuta melulle herkkää toimintaa.

4.1.5 Suojelualueet ja luonnonympäristö

Kaavamuutoksessa päivitetään vaihemaakuntakaavan mukaiset suojelualuemerkinnät yleiskaavaan erillisinä kohteina. Omina muutosalueina kaavassa on osoitettu geologisesti arvokkaat harjualueet, jotka päivitetään yleiskaavaan maakuntakaavan pohjalta.

Inventoinneissa todetut luonto- ja maisema-arvot on esitelty kappaleessa 2.3 ja ne on huomioitu kaavan ratkaisuissa. Tarkasteltavilla alueilla ei ole tullut esille sellaisia luonto- tai maisema-arvoja, jotka tulisi osoittaa omalla merkinnällään kaavaa muutettaessa.

Muutosratkaisujen suunnittelussa on ollut lähtökohtana saimaannorpan elinympäristön laadun säilyttäminen. Erityisesti rakennusoikeuksien siirron vaihtoehtoja selvitettäessä ja käyttötarkoituksen muutoksen mahdollisuutta ympärivuotiseen asumiseen tutkittaessa on arvioitu muutoksen vaikutukset ja pyritty lajin suojelutavoitteita tukeviin ratkaisuihin.

Ratkaisut saimaannorpan suojelun vuoksi tarkastelussa olleiden kohteiden osalta on perusteltu tämän kappaleen alussa sivulla 16. Muutoksessa osa merkinnöistä säilyy ennallaan ja osassa on pystytty parantamaan saimaannorpan pesintä- ja levähdyspaikkojen ympäristön tasoa.

Muutosalueiden läheisyydessä Natura 2000-alueet sijaitsevat pääosin vesialueella ja niiden arvot perustuvat tässä asiakirjassa esitettyihin luontodirektiivin luontotyyppeihin ja tyypin II lajeihin. Kaavamuutoksen kohteista osa rajoittuu Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alueeseen, pääosa kohteista sijaitsee Natura-alueiden ulkopuolella. Natura-alueet esitetään kaavakartalla omalla merkinnällään.

Ehdotusvaiheessa tutkittavana on olemassa olevan lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos RAM-alueeksi, jolla enimmäisrakennusoikeus on 300 k-m2. Majoituskäytössä olevalle rakennuspaikalle on rakentunut yhteensä noin 150 k-m2. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa toiminnan vähäinen kasvattaminen. Toiminnan laajuus säilyy nykyisen kaltaisena ja kokonaisuus rakentamisen määrän suhteen maltillisena, mutta voi lisätä mm. liikkumista Katosselän alueella myös talviaikaan.

Muutoksessa on tutkittu rakennusoikeuden siirtoa Lietveden Natura-alueella sijaitsevasta Rokansaaren pohjoisosasta Itäosien yleiskaavaan, vapaille ranta-alueille joissa ei ole inventoinneissa todettu luonto- tai maisema-arvoja. Rantarakennusoikeuden keskittäminen hyvin rakentamiseen soveltuville alueille mahdollistaa luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten Rokansaaressa sijaitsevan luonnonsuojelu- ja Natura-alueen ympäristön, osoittamisen laajalti rakentamiselta vapaaksi ja siten edistää luonnonympäristön sekä suojelutavoitteiltaan tärkeiden lajien elinympäristön laatua.



4.1.6 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet

Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti M, M-1, MU-1, MY-1 merkinnöillä. Valtaosa sisämaasta on oikeusvaikutuksetonta maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Merkinnän oikeusvaikutuksettomuudella on tarkoitettu varmistaa ennakoimattomien hankkeiden lupaharkinnan joustavuus. Ranta-alueet on yleisesti osoitettu M-1 merkinnällä, jolla sallitaan vain maa- ja metsätalouden ja kalastuksen kannalta välttämätön rakentaminen. Merkinnällä MY-1 kuvataan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. MY-1 alueisiin sisältyvät luontoselvityksessä todetut kohteet sekä mm. maisemallisesti merkittäviä alueita. Kaavamuutoksessa ei ole osoitettu uusia alueita MY-1-merkinnällä.

4.1.7 Vesialueet

Vesialueet on osoitettu omalla merkinnällään (W).



5. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on laadittu siten, että kaikki kaavassa osoitetut alueet tulevat toteutumaan. Kaavan vaikutukset voimassa olevaan kaavaan verrattuna eivät tule merkittävästi muuttumaan, koska tehtävät muutokset koskevat pääosin yksittäisiä rakennuspaikkoja eri puolilla kuntaa ja muutokset tehdään voimassa olevan kaavan periaatteiden mukaisesti.

Kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen ja seuraavien ominaisuuksien osalta:

� Ympäristövaikutukset (pintavedet, luonto, eläimistö, maisema ja Natura-alueet) � Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen � Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset

5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti huomioidaan olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, poikkeuksellisten rankkasateiden ja myrskyjen aiheuttamat ongelmat, alueen soveltuminen rakentamiseen, arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen, kulttuuriperintö, virkistyskäyttö sekä pinta- ja pohjavesien laadun turvaaminen sekä Vuoksen vesistöalueen huomioiminen erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena.

Toimiva aluerakenne Pääosa kohteista on saavutettavissa olemassa olevien tieyhteyksien kautta. Siirretyt rakennuspaikat on osoitettu ensisijaisesti olemassa olevan rakenteen yhteyteen, jolloin rantarakentamisen alueet muodostavat tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Käyttötarkoituksen muutoksella voidaan mahdollistaa ympärivuotinen asuminen sellaisilla rantarakennuspaikoilla, jotka ovat arjessa käytettävien palveluiden sekä pelastuslaitoksen toiminnan saavutettavissa. Tehtävät muutokset eivät merkittävästi muuta aluerakennetta kokonaisuutena. Rakentamisen määrää ja laatua ohjataan kaavamääräyksillä.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleiskaavan muutoksella ei ole mainittavia yhdyskuntarakennetta hajauttavia vaikutuksia verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan ja toteutuneeseen rakennuskantaan. Rakentamisen määrä ja yleinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa pysyvät entisen kaltaisina. Vakituisen asumisen mahdollistaminen on kirjattu kunnan strategiaan ja maanomistajien toiveesta kaavamuutoksella on mahdollistettu ympärivuotinen asuminen vaatimuksiin soveltuvilla rakennuspaikoilla. Osa käyttötarkoituksen muutoksista on ratkaistu poikkeamispäätöksellä, jolloin kaavamuutoksella todetaan ajantasainen tilanne.

Muutoksissa ei osoiteta rantarakentamisen alueille sellaisia toimintoja, jotka poikkeavat merkittävästi nykyisestä käyttötarkoituksesta. Rakennusten sijoittelua maastossa ohjaa kaavan lisäksi kunnan rakennusjärjestys, jossa määrätään mm. rantamaisemaan ja luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta sekä rantarakentamisen vaadituista etäisyyksistä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja luonnonperintökohteet sekä muinaismuistorekisterin kohteet/alueet on huomioitu kaavasuunnittelussa ja osoitettu ajantasaisen tiedon mukaisesti omilla merkinnöillään yleiskaavassa.

Maanomistajien esittämät tarpeet matkailupalvelujen aluevarausten suhteen on huomioitu kaavan ratkaisuissa ja muutoksissa on pyritty edistämään olemassa olevan matkailupalvelujen toiminnan kehittämistä. Matkailu- ja majoitustoiminta on muutosalueilla pienimuotoista yksittäisissä kohteissa. Rantarakennuspaikat on siirretty ensisijaisesti olemassa olevien korttelialueiden yhteyteen. Siirroissa on huomioitu alueen viihtyisyystekijät sekä luontoinventoinnissa todetut luonto- ja maisema-arvot. Saimaannorppa on huomioitu kaavaratkaisussa jättämällä pesäalueiden ympäristöt ensisijaisesti



rakentamiselta vapaaksi. Lajin suojelutavoitteiden mukaisesti keskeisiltä alueilta on tutkittu rakennusoikeuden siirtomahdollisuutta alueille, joilla rantarakentamisella on vähemmän elinympäristöä mahdollisesti heikentäviä vaikutuksia. Pohjavesialueet on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kaavamuutoksella ei osoiteta uutta rakentamista pohjavesialueelle.

Vuoksen vesistöalue Kaavamuutoksen laadinnassa on lähtökohtaisesti huomioitu Vuoksen vesistöalueen järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet. Maankäytön muutokset koskevat rakentamista ranta-alueella. Ranta-alueen luonnonolot on otettu huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa ja rakentamisen alueet on ensisijaisesti osoitettu ryhminä, jotta jää enemmän yhtenäistä vapaata rantaviivaa. Kaavamuutoksella ei osoiteta uusia matkailualueita eikä tehdä vesiliikenteeseen tai muuhun vesistöjen virkistyskäyttöön kohdistuvia muutoksia.

5.2 Yhdyskuntarakenne ja liikenne

Rakennusoikeuden siirrossa maanomistajan tilan sisällä tai tilalta toiselle sekä käyttötarkoituksen muutoksessa vaihtoehtoisesti vakituiseen asumiseen on huomioitu kohteen saavutettavuus olemassa olevan tieverkon kautta ja sijoittuminen alueille, joilla on olemassa olevaa rakentamista. Rakentamisen määrä ja yleinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa pysyvät entisen kaltaisina.

Nykyinen tieverkko palvelee muutosalueiden vakituisen ja loma-asumisen tarpeita, mutta toteutuessaan ympärivuotinen asuminen lisää eri väestönryhmien liikkumisen ja palveluiden järjestämisen tarpeita kohdealueilla. Muutoksia yleiseen tieverkkoon ei ole tarvetta kaavan perusteella tehdä. Rakennuspaikkoja muodostettaessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia liittymiä maanteille. Tienpitäjän kanssa tulisi neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta.

Jukajärven ampuma- ja harjoitusalueen Puumalan kunnan puolelle ulottuva melualueen rajaus on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. Melualueelle ei kohdistu muutoksia ja kaavamerkintä ohjaa mahdollisen rakentamisen ja muut melulle herkät toiminnot tarpeeksi etäälle melun lähteestä.

5.3 Ympäristö

Maa- ja kallioperä Rakennuspaikkojen siirtokohteissa havaitut kallioalueet ja luontoinventoinnissa todetut maisemallisesti merkittävät kallioniemet on pyritty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Maa- ja kallioperään kohdistuvat muutokset aiheutuvat kaavaa toteutettaessa uusien rakennusten ja teiden rakentamisen osalta. Uusien pääsyteiden rakentamisen tarvetta on pyritty vähentämään siirtämällä rakennuspaikkoja ensisijaisesti jo toteutuneiden alueiden yhteyteen.

Vesien laatu Suunnittelualueen veden laatuun merkittävimmin vaikuttaa yläpuolisen vesistön tilanne. Kunnan rakennusjärjestys ohjaa kiinteistöjen vesihuoltoa ja jätevesien käsittelyä, joten kaavamuutoksesta ei kohdistu veden laatuun merkittäviä vaikutuksia.

Rakennettu ympäristö Rantarakentamista käsittelevillä muutosalueilla ei sijaitse kulttuuriperintökohteita. Yksittäisen kohteen läheisyydessä sijaitsevan Sikoinleuan avokanavan (Leukoi) rakennushistoriallisten arvojen säilymiseen tehtävällä muutoksella ei ole vaikutusta. Arvokkaat kulttuuriympäristökohteet- ja alueet osoitetaan omilla merkinnöillään kaavassa. Aluerajauksiin sisältyvistä yksittäisiä rakennuspaikkoja koskevista muutoksista ei kohdistu kulttuuriympäristöalueiden arvoja tai niiden säilyttämisen edellytyksiä heikentäviä vaikutuksia.

Luonnonympäristö, lajistot ja maisema



Arvokkaat luontoinventoinnissa todetut kohteet/alueet on osoitettu MY-1 merkinnällä. Alueella ei määräyksen mukaan sallita rakentamista ja maa-ainesten ottoa. Muutoksessa tutkituilla alueilla inventoinneissa todetut arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen alueiden ulkopuolelle. Maakuntakaavan mukaiset suojelualueet on päivitetty yleiskaavaan.

Rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu luontoselvityksessä todetut maisemallisesti arvokkaat ja merkittävät alueet. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna vaikutukset maisemaan eivät ole mainittavia. Rantarakentaminen on pyritty osoittamaan sellaisille alueille, joissa on puustoa ja muuta peitekasvillisuutta, jotta vaikutus rantamaisemaan olisi mahdollisimman pieni. Rakentamisen alueet on ensisijaisesti osoitettu yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta ranta-aluetta jäisi mahdollisimman paljon yleiseen virkistyskäyttöön ja rakentamiselta vapaaksi. Paljaat kallioalueet ja maisemalliset, kapeat niemet on jätetty rakentamisen alueiden ulkopuolelle. Varsinaiset kaavamuutosalueet eivät sisällä pieniä saaria tai luotoja.

Ympärivuotinen asuminen sekä matkailupalvelut voivat paikoin lisätä vesiliikennettä ja jäällä liikkumista. Erityisesti moottorikelkkailu saimaannorpan pesimäalueiden läheisyydessä voi aiheuttaa häiriötä pesinnälle. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa rakennuspaikkojen käyttöön, mutta saimaannorpan suojelutavoitteet on huomioitu mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikkojen sijoittelussa ja määrässä. Kaavatyössä on huomioitu viranomaisilta saatu ajantasainen tieto lajin esiintymisestä suunnittelualueella. Saimaannorppaan kohdistuvia mahdollisesti haitallisia vaikutuksia on pyritty vähentämään siten, että on tutkittu toteutumattomien rakennuspaikkojen siirtoa etäämmälle saimaannorpan pesimäalueilta. Muutoksilla on pystytty siirtämään rakennusoikeutta saman maanomistajan ranta-alueille, joilla rakentamisesta ja ihmisen toiminnasta aiheutuu vähemmän häiriötä. Kaavan ratkaisuilla tuetaan lajin elinympäristön säilymisen edellytyksiä.

Ilma ja ilmasto Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat vaikutukseltaan kokonaisuudessaan vähäisiä.

Natura-alueet Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alue rajautuu pieneen osaan kaavamuutoksista. Kaavassa esitetyt muutokset eivät heikennä suojelutavoitteisiin kuuluvien luontotyyppien levinneisyyttä tai niiden suojeluarvoa. Alue on merkittävä melko luonnontilaisen järviluonnon suojelukohde. Vesistöön kohdistuva kuormitus ei mainittavasti lisäänny, koska kiinteistöjen jätevesien käsittely tapahtuu rakennuspaikalla. Rakentamisen määrä alueella ei merkittävästi lisäänny kaavamuutoksen vaikutuksesta.

Lietveden Natura-alueella Rokansaaressa sijainnut osoittamaton rakennusoikeus siirtyy muutoksessa Itäosien kaavan alueelle. Vaikutus Natura-alueeseen on positiivinen, kun alue vapautuu rakentamiselta. Suurisuon Natura-alueen vaikutusalueella ei sijaitse muutoskohteita, joten suojelun perusteena olevien luontoarvojen säilymiseen ei ole vaikutusta.

5.4 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset

Kaavamuutoksessa tehdyillä rakennuspaikkojen siirroilla ja käyttötarkoituksen muutoksilla on vähäisiä vaikutuksia alueen rakenteen muutokseen. Kokonaisuutena muutokset ovat kaava-alueella merkitykseltään hyvin pieniä ja siksi alueen väestömäärään ei kohdistu mainittavaa vaikutusta. Kaavamuutos ei heikennä virkistyskäyttömahdollisuuksia kunnan itäosissa. Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat selkeimmin asumiseen, toiminnallisuuteen ja koettuun ympäristöön. Rakennuspaikkojen siirroilla ja käyttötarkoituksen muutoksilla edistetään asukkaiden viihtyvyyttä ja elinoloja.

Yleiskaavan toteuttamisen kustannukset eivät mainittavasti muutu verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan. Käyttötarkoituksen muutokset vakituiseen asumiseen voivat aiheuttaa kunnalle välillisiä kustannusvaikutuksia mm. palvelujen ja kuljetusten järjestämisestä, ja vastaavasti mahdollisia tuloja verotuksen muodossa.



6. Yleiskaavan toteuttaminen Yleiskaava on oikeusvaikutteinen lukuun ottamatta M-alueita. Rakennuspaikkojen tulee sijoittua kaavassa osoitettujen aluevarausten mukaisesti, mutta yleiskaavan yleispiirteisyydestä ja mittakaavasta johtuen rakennusten tarkempi sijainti tarkastellaan rakennuslupamenettelyssä. Rakentamista ohjaavat yleiskaavan määräykset. Alueella on voimassa myös rakennusjärjestyksen määräykset niiltä osin, kun ne eivät ole ristiriidassa yleiskaavan määräysten kanssa.

Rakennuspaikkoja muodostettaessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia liittymiä maanteille. Tienpitäjän kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Kaavassa ei ole varattu uusia alueita asemakaavoitettavaksi. Olemassa olevat ranta-asemakaavat ovat voimassa yleiskaavan muutosalueilla. Kaavahierarkian järjestelmässä yleiskaavan asema on seuraava:

1. Lait ja asetukset 2. Detaljikaavat (ranta-asemakaavat, asemakaavat) 3. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat 4. Maakuntakaava 5. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava 6. Muut suunnitelmat



7. Suunnitteluvaiheet Kaavahanke kuulutettiin vireille 13.2.2012.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16.4.–18.5.2015.

Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavan valmisteluaineistosta kesällä 2016. Saatiin neljä lausuntoa, joihin laadittiin vastineet. Aineistoon täydennettiin ennen luonnoksen nähtäville asettamista muutoskohteet 60–76. Luonnosaineisto oli yleisesti nähtävillä 27.7.–14.9.2017. (Nähtävillä oloaikaa jatkettiin kunnanhallituksen päätöksellä.) Luonnosaineistosta saatiin 27 mielipidettä ja niihin laadittiin vastineet. Osa palautteesta koski uusia muutostoiveita, jotka käsitellään ehdotusvaiheessa.

Ehdotusaineisto valmistui marraskuussa 2017. Aineistoon täydennettiin ennen ehdotuksen nähtäville asettamista muutoskohteet 77–90 sekä tekninen kohde 91.

Järvi-Saimaan Palvelut Oy Sulkavalla 8.1.2018 Simo Kaksonen kaavoitusinsinööri, DI Miia Blom kaavoitusinsinööri

PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOS … · Suunnittelualue muodostuu niistä...

Documents

Transcript of PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOS … · Suunnittelualue muodostuu niistä...