Millainen on MaailMa, jossa

ympäristö on ykkösasia

kehitystä mitataan hyvinvoinnilla

eikä tuotannon määrällä

toimeentulo on turvattu ja rikkaus on henkistä

markkinat eivät ole isäntä vaan renki

itsehallinto toteutuu tuotannossa ja hallinnossa

työttömyyden sijaan jokaisella on

mahdollisuus osallistua kohtuullista

korvausta vastaan yhteiskunnallisesti

hyödylliseen toimintaan

koulutus, kulttuuri, hoiva ja terveyspalvelut ovat

kaikkien ulottuvilla

maapallo on yhteinen

2 3

Sisältö

Esipuhe ..............................................................................................3

Punavihreä tulevaisuus ......................................................................7

Vaurauden uusjaolla reiluun talouteen ............................................. 10

Kulutushysteriasta kestävään elämäntapaan ................................... 13

Sopivasti työtä ja riittävä toimeentulo kaikille .................................. 16

Mahdollisuuksien politiikkaa ............................................................ 19

Vallan keskityksestä vallan hajautukseen .........................................22

2 3

Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka paljon maata ja vettä tarvitaan ravinnon, ma-teriaalien ja energian tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn. Ihmiskunnan ekologi-nen jalanjälki ylittää tällä hetkellä maapallon kestokyvyn 25 prosentilla. Jos kaik-kien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten, tarvittaisiin noin nel-jä maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet. Emme voi torjua aasialaisten, afrikkalaisten ja eteläamerikkalaisten pyrkimystä parantaa elämäänsä. Laskelma osoittaa, ettemme mitenkään voi jatkaa elämistä nykyiseen tapaan, jos haluam-me lapsillemme ja lapsenlapsillemme elinkelpoisen maapallon.

Ymmärryksemme hyvinvoinnista on muuttunut. Ennen keskiössä olivat aineelli-set elinolot ja taloudellinen turvallisuus. Talouskasvu merkitsi samaa kuin hyvin-voinnin kasvu. Liian moni suomalainen kokee edelleen toimeentulo-ongelmia. Silti nyt suomalaisista yli puolet on sitä mieltä, että ”taloudellisen hyvinvoinnin kehittäminen vielä nykyistä korkeammalle tasolle lisää pahoinvointia”. Tärkeim-miksi hyvinvoinnin tekijöiksi ovat nousseet ihmissuhteet, välittäminen ja merki-tyksellinen elämä.

Hyvinvointivaltiomme rakennettiin 1950–1980-luvuilla. Rakentaminen päättyi 1990-luvun alun lamaan. Nyt monissa hyvinvointivaltioissa puretaan sosiaali-sia etuja. Haikailu palaamisesta hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan on vailla edellytyksiä. Ei ole näköpiirissä sellaista talouskasvua, johon aiempi rakentami-nen perustui. Edessä on – väistämättä – hyvinvointivaltion uudelleenajattelu.

Nuo kolme muutosta ovat dramaattisia:1. ympäristön asettamat uudet vaatimukset,2. hyvinvoinnin ymmärryksessä tapahtunut muutos ja3. hyvinvointivaltion rakentamisen ajan päättyminen.

Olemme 200 vuotta pitäneet edistyksen keskiössä talouskasvua luonnon val-jastamisen avulla. Olemme 50 vuotta olleet sidoksissa talouskasvuun kytkeyty-vän hyvinvointivaltion rakentamiseen. Erityisesti Vasemmisto on tuloksellisesti pitänyt sitä keskeisenä tehtävänään.

Nyt tuo tie on kuljettu loppuun. Punavihreä tulevaisuus -asiakirjassa ei asetu-ta talouslaskun kannalle. Mutta siinä todetaan, että nykymuotoinen talouskasvu johtaa katastrofiin. Tarvitaan mullistavaa uudelleenajattelua, ainakin yhtä mullis-tavaa kuin Forssan ohjelmassa 110 vuotta sitten. Siinä piirrettiin hyvinvointivalti-

esipuhe

4 5

on rakentamisen suuntaviivoja. Aikalaiset pitivät ohjelmaa utopistisena. Forssan reformiohjelma on suunnilleen toteutunut.

Miten aloittaa uusi ajattelu? Meille on viime aikoina kuvattu edessä olevia ka-tastrofeja. Hyvä että on, sillä niin herätään toimimaan katastrofien ehkäisemi-seksi. Mutta ainakin yhtä tärkeää on kuvata sitä maailmaa, jota tavoittelemme. Uhkakuvia väkevämpi toiminnan motiivi on myönteinen tulevaisuuden kuva: sel-lainen, joka ohjaa lähitulevien tehtävien määrittelyä. Sitä tavoittelee tämä asia-kirja. Haluamme osoittaa vaihtoehtoisen maailman.

Asiakirjaa rakentaessamme meillä ei ollut esikuvia. Emme löytäneet vastaavaa tiivistä ja kokonaisvaltaista tulevaisuuden hahmotusta. Utopia tarkoittaa alun pe-rin paikkaa, jota ei ole. Sitä emme halunneet. Lähdimme siitä, että kaikesta, mi-tä asiakirjassa esitetään, on jo jonkinlaista näyttöä. Mahdollisuudet ovat ympäril-lämme, niihin pitää osata tarttua. Haluamme kuvata, millaista on arkinen elämä ja instituutiot sellaisessa yhteiskunnassa, jota tavoittelemme. Sen tulee täyt-tää kaksi perusehtoa: se on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ympäristöllisesti kestävä – siis punavihreä.

Punavihreä asiakirja hyväksyttiin Vasemmistoliiton puoluekokouksessa 9.6.2013 visioksi maailmasta, jollaista Vasemmistoliitto tavoittelee.

Jouko Kajanojaasiakirjaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja

4 5

6 7

6 7

Suomi ja koko maailma tarvitsevat kokonaisvaltaista muutosta kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää sekä tasa-arvoista yhteiskuntaa. Tämän asiakirjan tar-koituksena on kuvata tuota tavoitetilaa ja hahmotella reittejä sen saavuttamisek-si. Uuden yhteiskunnan siemenet ovat jo täällä ja matka sitä kohti voidaan aloit-taa heti.

Nykyisissä olosuhteissa sosiaalista oikeudenmukaisuutta voi tavoitella vain si-toutumalla läpikotaisesti ekologisen kestävyyden vaatimukseen: ilmastonmuu-toksen, luonnonvarojen ehtymisen ja kasvavan eriarvoisuuden torjumiseen.

Punavihreä tulevaisuus -asiakirja on kokonaisvaltainen näkemys siitä, millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa ja maailmaa Vasemmisto tavoittelee. Se ei sisällä tä-män hetken konkreettisia lakiehdotuksia, mutta se ei ole utopia. Muutokset pe-rustuvat todellisiin, esitettyihin tarpeisiin. Vasemmistolla on poliittinen tavoiteoh-jelma, jossa käsitellään konkreettisia poliittisia tavoitteita, joista voi johtaa lain-säädäntöä. Vasemmistolla on myös periaateohjelma, jossa käsitellään puolueen arvoja.

Tulevaisuuden yhteiskuntaa määrittävät • talouspoliittisten valtarakenteiden demokratisointi, • taloudellisten resurssien oikeudenmukainen jako, • ihmisten henkilökohtaisen vapauden lisääntyminen, • maapallon resurssien rajallisuuden kunnioittaminen sekä • yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo muun muassa sukupuolesta, maailmankatsomuksesta, etnisestä taustasta, varallisuudesta, iästä, sairaudesta tai vammaisuudesta riippumatta.

punavihreä tulevaisuus

ekologinen kestävyys ja sosiaalinen

oikeudenmukaisuus edellyttävät toisiaan.

8 9

Elämä ei ole kilpajuoksu. Meidän ei tarvitse enää juosta kovempaa, uupua te-hokkuuden vaatimusten alle ja kuluttaa enemmän. Sen sijaan voimme keskittyä hyvään elämään, uuden oppimiseen ja toisten ihmisten seurassa viihtymiseen. Voimme vaihtaa turhan tavaran hamstraamisen luovuuden, huumorin ja sivis-tyksen yltäkylläisyyteen.

Olemme ylittäneet ekologisesti kestävät rajat jo vuosikymmeniä sitten. Ilmas-tonmuutos etenee nopeammin kuin on oletettu, eikä maapallo kykene enää tuottamaan kulutustottumuksiamme vastaavaa määrää luonnonvaroja ja käsitte-lemään jätteitämme. Luonnon ja eliölajien monimuotoisuus vähenee kiihtyvällä vauhdilla.

Samanaikaisesti ihmisten välinen epätasa-arvo on kasvanut monella tavalla. Vii-me vuosina on ollut globaalisti käynnissä massiivinen yhteisen omaisuuden siirtopankeille, suuryrityksille ja varakkaille yksityishenkilöille. Köyhyys ja toimeentu-lon epävarmuus ovat lisääntyneet. Pienituloisten asema on heikentynyt rikkaissa länsimaissa ja keskiluokan elämästä on tullut yhä stressaantuneempaa. Kuka tahansa voi koska tahansa pudota kelkasta. Kansainvälinen talouskriisi ja julki-sen sektorin vyönkiristys ovat johtamassa kasvavaan rikollisuuteen, äärioikeis-ton nousuun ja yhteiskunnallisen ilmapiirin koventumiseen.

Taloudellinen turvattomuus on lisännyt myös rasismia ja muuta suvaitsemat-tomuutta. Lisäksi vahvistunut konservatiivinen arvomaailma on hidastanut su-

kupuolisen tasa-arvon etenemistä ja paikoin etenkin naisten oikeuksissa on tapahtunut jo-pa taantumista. Seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden hyväksyminen on lisääntynyt, mutta myös sen osalta on pitkä matka todelli-seen yhdenvertaisuuteen.

Meillä ei ole varaa rahoittaa finanssikeinotte-lua, pankkien tukipaketteja, sotia ja ympäristöä tuhoavaa tuotantoa. Sen sijaan meidän täytyy tarjota maapallon rajojen puitteissa kaikille riittävä toimeentulo, asunto, terveydenhuolto ja koulutus.

elämä ei ole kilpajuoksu.

8 9

Punavihreän yhteiskunnan tulevaisuutta rakentaessamme astumme osittain tun-temattomalle maaperälle. Meillä ei ole valmiita vastauksia kaikkeen, vaan yksi-tyiskohdat hahmottuvat vähitellen demo-kraattisen prosessin seurauksena. Koh-ti hyvää yhteiskuntaa voidaan edetä ai-noastaan kokeilujen ja jatkuvan oppimi-sen kautta.

Työväenliikkeen kamppailujen tuloksena Suomeen on rakennettu hyvinvointival-tio, joka kykeni poistamaan äärimmäisen köyhyyden ja lisäämään ihmisten välis-tä tasa-arvoa. Hyvinvointivaltio tuki myös sukupuolten välistä tasa-arvoa mahdollis-tamalla naisten taloudellisen itsenäisyy-den ja siirtämällä osan naisten palkatta tekemästä hoivatyöstä yhteisesti hoidet-

tavaksi. Työväenliikkeen kamppailujen varhainen muotoilu oli vuonna 1903 hy-väksytty Forssan ohjelma. Forssan ohjelman sisältö oli kahtalainen. Yhtäältä se oli pohja työväenliik-keen välittömästi vaatimille uudis-tuksille, joiden seurauksena tais-teltiin muutoksia, jotka synnyttivät hyvinvointivaltion. Mutta yhtä vah-vana vireenä Forssan ohjelmassa on nähtävä luokkataistelu kapita-lismin kumoamisen välttämättö-mänä keinona ja luokkataistelun kansainvälinen luonne. Nyt tarvi-taan vähintään yhtä suuria linjauksia ja solidaarisuuksien tunnustuksia.

Muutoksella on jo kiire, mutta tapahtuakseen hallitusti ja kestävästi sen on ta-pahduttava asteittain. Yhteiskunnallisen arvomaailman murros on jo käynnissä. Edistyksen vauhdittaminen edellyttää määrätietoista poliittista yhteistyötä sekä monella rintamalla toimivaa laajaa paikallista ja globaalia kansanliikettä.

voimme vaihtaa tavaran hamstraamisen

laadukkaaseen elämään.

10 11

Tavoitteet: Talouden päämääränä on luoda edellytykset hyvän elämän tavoittelulle. Keskittyneen varallisuuden uusjako niin globaalilla kuin kansallisellakin tasolla on investointi ihmisten vapauteen. Kapitalismin sijaan tavoitteena on demokratisoitu, kriiseistä vapaa, yhteisvastuulli-nen sekä omistussuhteiltaan monimuotoinen ja moniarvoinen talous-järjestelmä. Erilaisten yksityisten, yhteisten ja julkisten omistusjärjeste-lyjen lisäksi myös monenkirjavat omistamisen ehdot ja määräaikaisuu-det ovat tavallisia. Markkinat ovat alisteisia ihmisen ja luonnon hyvälle. Tarvittaessa tällaista sekatalousjärjestelmää ohjataan demokraattises-ti sovittuun suuntaan. Progressiivisella verotuksella, lainsäädännöllä ja investointiohjelmilla ohjataan taloudellista toimintaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään suuntaan.

Punavihreässä yhteiskunnassa talous otetaan demokraattiseen ohjaukseen. Siirtyminen kohti uusiutuvien energiavarojen ja lisääntyvän energiatehokkuuden taloutta edellyttää mittavia julkisia investointiohjelmia sekä kansallisella että eu-rooppalaisella tasolla. Tarvitaan työllisyyttä edistäviä investointeja vihreisiin tek-nologioihin ja teollisuuden vihreään rakennemuutokseen, raideliikenteeseen, älykkääseen infrastruktuuriin, asumiseen ja energiantuotantoon. Niiden toteut-taminen edellyttää paitsi eurooppalaisia veroja ja rahastoja niin myös mahdolli-suutta käyttää Euroopan keskuspankin suoraa rahoitusta julkisten budjettien tu-kemiseen. Euroopan keskuspankki demokratisoidaan ja saatetaan osaksi ylei-sempää eurooppalaista talouspolitiikkaa. Myös jäsenmaita pitää voida rahoittaa ilman liikepankkien välikäsiä. Keskuspankin ensisijaiseksi tehtäväksi tulee edis-tää kestävää kasvua ja työllisyyttä ja toki sen pitää myös pyrkiä välttämään in-flaation kiihtymistä.

Punavihreä yhteiskunta tukee luovuutta ja yritteliäisyyttä. Omaisuuksien ja talou- dellisen vallan keskittämisen sijasta vaurautta jaetaan oikeudenmukaisesti niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Liian suuret pankit ja yritykset pilkotaan pie-

vaurauden uusjaolla reiluun talouteen

10 11

nemmiksi ja markkinoiden pelisään-töjä muutetaan lainsäädännön, kan-sainvälisten sopimusten ja verotuk-sen keinoin reilummiksi. Valtioita ja yrityksiä ei enää pakoteta kilpaile-maan pääomien ja sijoittajien suosi-osta omien etujensa vastaisesti. Po-liittisen yhteisön tehtävänä on huo-lehtia siitä, ettei yritystoiminnalla va-hingoiteta ihmisten tai ympäristön hyvinvointia.

Askeleina kohti vakaata ja oikeudenmukaista maailmantaloutta otetaan käyttöön kattava rahoitusmarkkinavero sekä puututaan varakkaiden yksityishenkilöiden ja suurten yhtiöiden harjoittamaan kansainväliseen veronkiertoon. Pankki- ja rahoi-tussektoria uudistetaan erottamalla riskisijoitukset ja talletuspankkitoiminta toi-sistaan sekä suuntaamalla rahoitusmarkkinoilla liikkuvaa spekulatiivista rahaa kestäviin reaalitalouden investointeihin. Näin turvataan myös punavihreiden uu-distusten riittävä rahoituspohja. Yksityisten pankkien vaihtoehdoksi rakennetaan uudenlaista pankkisektoria, johon kuuluu julkisomisteisia, eettiseltä pohjalta toi-mivia ja osuuskuntamuotoisia pankkeja, kuten nykyiset naisten- ja kansanpan-kit. Veroparatiisit lakkautetaan kansainvälisillä sopimuksilla sekä estämällä pää-omaliikkeet veroparatiisialueille.

Punavihreään yhteiskun-taan siirryttäessä ympä-ristöhaittojen ja luonnon-varojen kulutuksen ve-rotusta kiristetään. Vero-tusta yksinkertaistetaan ja kaikkia yksityishenki-lön tuloja ryhdytään ve-rottamaan saman asteikon mukaan. Kaikessa tuloverotuksessa kiristetään ylim-pien tuloluokkien verotusta tuloerojen tasaamiseksi ja uudistusten rahoittami-seksi. Arvonlisäverosta tehdään progressiivinen siten, että veroprosentti on por-rastettu tuotteen ympäristövaikutusten mukaan. Suurten perintöjen verotusta tiukennetaan ja varallisuuseroja tasataan säätämällä lakkautettua varallisuusve-roa huomattavasti korkeampi progressiivinen varallisuusvero. EU:ssa verotuk-sen vähimmäistasoja harmonisoidaan kansainvälisen veronkierron ja verokilpai-lun estämiseksi sekä otetaan käyttöön yhteinen varallisuusvero ja maksimipalk-kalainsäädäntö.

talous otetaan demokraattiseen

ohjaukseen ja markkinoille luodaan

reilut pelisäännöt.

punavihreä yhteiskunta tukee

yritteliäisyyttä ja luovuutta.

12 13

Punavihreässä yhteiskunnassa ta-loudellisen toiminnan päämäärät arvioidaan uudelleen. Bruttokan-santuotteen edelle on nostettava korvaavia mittareita, jotka kuvaa-vat laajasti väestön hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Talouskasvun tavoitteluun liittyy paitsi luonnonvarojen lisääntyvää kulutusta, myös yhä uusi-en asioiden siirtämistä markkinoiden piiriin. Vaikka myös ekologisesti kestävään ja hyvinvointia lisäävään toimintaan voi liittyä talouskasvua, ei kasvua voida enää pitää itseisarvoisena tavoitteena.

Talouden piiriin kuuluu myös kysymys luonnonvarojen hallinnasta. Maa, vesi ja ilma ovat jokaisen maapallolle syntyvän ihmisen yhteisomaisuutta, eivät yksityi-sen voitontavoittelun väline. Oikeus puhtaaseen elinympäristöön ja veteen sekä saasteettomaan hengitysilmaan on taattava kaikille ihmisille ja luonnonvaroista saatavat hyödyt on jaettava tasapuolisesti.

Sen sijaan, että yhä uusia asioita tai elämänaloja pakotetaan yksityisen voiton-tavoittelun piiriin, rakennetaan määrätietoisesti erilaisia yhteisvarantoja. On pe-rusoikeus, että ihmisillä on mahdollisuus käyttää vapaasti elinympäristöään liik-kumiseen, harrastamiseen sekä yhteisen toiminnan ja itsensä kehittämiseen. Maksuttomat palvelut koskevat terveyttä ja hoivaa, koulutusta, kirjastoa ja jouk-koliikennettä. Avoimen verkon välityksellä ladattavat vapaat ohjelmistot tai mo-nipuolinen kaupunkikulttuuri parantavat ihmisten hyvinvointia ja luovat yhä uu-sia mahdollisuuksia kehittää yhteisvarantoja. Yhteisvarantoja ja niiden perustalta tapahtuvaa tuotantoa on myös mahdollista järjestää yksityistä voitontavoittelua ekologisemmin ja tehokkaammin. Mitä enemmän asioita on saatavilla maksutta, sitä vähemmän tarvitaan kilpailulle alistettuja markkinoita.

Bruttokansantuote korvataan hyvinvointia

paremmin kuvaavilla mittareilla.

12 13

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa asutaan monimuotoisissa yhdyskunnissa kohtuullisen kokoisissa asunnoissa. Keskeisillä kaupun-kialueilla suositaan tiivistä yhdyskuntarakennetta. Vastaavasti huolehdi-taan, että joukkoliikenteeseen ja palvelujen saatavuuteen panostamalla maaseutu väljempine asuinalueineen säilyy houkuttelevana asuinpaik-kana. Esineet ovat kestäviä, energiaa käytetään säästeliäästi ja materi-aalit kierrätetään. Tärkeimmät palvelut ovat lähellä ja liikkuminen tapah-tuu pääasiassa kevyen ja joukkoliikenteen keinoin. Energian- ja ruoan-tuotannossa pyritään hajautettuun ympäristöystävälliseen tuotantoon ja omavaraisuusasteen kasvattamiseen. Tämä tarkoittaa uusiutuvan energian lähteitä sekä luomu- ja lähituotannon lisäämistä. Ihmiset syö-vät terveellistä kasvispainotteista ruokaa. Punavihreän maaseudun ke-hittäminen on osa tulevaisuuden aluepolitiikkaa.

Ihmisten keskeisistä perustarpeista asuminen, liikkuminen ja syöminen syn-nyttävät suurimman ekologisen jalanjäljen. Maapallon luonnonvarojen kulutus ylittää tällä hetkellä noin kolmanneksella luonnon uusiutumiskyvyn. Jos kaikki-en ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten, tarvittaisiin noin neljä maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet. Käyttämällä luonnonvaroja sääs-teliäästi pystymme säilyttämään maapallon elinkelpoisena tuleville sukupolville, maksamaan ympäristövelkamme köyhemmille maille ja takaamaan ihmisarvoi-sen elämän edellytykset kaikille maapallon asukkaille.

Punavihreisiin kaupunkeihin rakennetaan tiiviitä ja omaleimaisia yhdyskuntia, joihin jätetään tilaa myös puistoille, lähimetsil-le ja kaupunkiviljelylle. Asuinalueista teh-dään monimuotoisia siten, että erilaiset väestöryhmät ja asumismuodot sekoittu-vat keskenään. Oikeus kohtuuhintaiseen asumiseen taataan kaikille lisäämällä voit-toa tavoittelematonta yhteiskunnallista asuntotuotantoa. Asunnot, työpaikat ja

palvelut sijoitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan, jotta turhan liikkumisen tar-ve jää vähäiseksi. Uusiorakentamisessa pääosassa on hiiltä sitova puurakenta-minen. Suomi kehittyy kansainvälisesti merkittäväksi puurakentamisen kärki-maaksi, joka vie osaamistaan ulkomaille.

suomi kehittyy puurakentamisen

kärkimaaksi.

Kulutushysteriasta Kestävään eläMäntapaan

14 15

Kaupunkiliikennettä kehitetään ensisijaisesti kevyen liikenteen varaan ja raiteille. Kaupun-kien sisäinen joukkoliikenne on maksuton-ta ja vuorojen tiheyttä lisätään. Samalla huo-lehditaan hyväkuntoisesta tieverkostosta ja maaseudun hyvistä kulkuyhteyksistä. Pien-talo- ja haja-asutusalueilla julkista liikennet-tä parannetaan rakentamalla syöttölinjoja rai-deliikenteen solmukohtiin ja seisakkeita py-säköintialueineen radanvarsille. Raideliiken-teestä tehdään myös ulkomaanmatkailuun entistä paremmin soveltuva vaihtoehto kehit-tämällä nopeita junayhteyksiä Baltian kautta Eurooppaan ja kiristämällä lentolii-kenteen verotusta. Sähkökäyttöisten autojen akut ladataan uusiutuvalla energi-alla.

Punavihreällä aluepolitiikalla luodaan uusia edellytyksiä maaseudun kehittämi-selle. Omavaraisuusastetta kasvatetaan energian- ja ruoantuotannossa. Luon-nonmukaista maataloutta kehitetään pääasiassa pienten ja keskisuurten tuottaji-en sekä osuuskuntien pohjalta. Viljelytoiminnan ympärille voidaan rakentaa eko-logista energia-, hyvinvointi- ja lomapalvelutuotantoa. Tietoverkot, sosiaalisesti joustava työ, uudet innovaatiot ja toimintojen alueellistaminen mahdollistavat

etätyöskentelyn ja asumi-sen maaseudulla.

Kestävä ruoantuotanto edellyttää irrottautumista globaalista ruokaa haaskaa-vasta, maaperää ja vesistö-jä saastuttavasta ja ilmastoa lämmittävästä tehomaata-loudesta. Vaikka ruokaa on

maailmassa riittävästi, se jakautuu epätasaisesti ja siitä noin puolet päätyy ros-kiin globaalin elintarvikejärjestelmän eri vaiheissa. Sekä teollinen ruoantuotanto että sen jalostus ja kauppa ovat kaikkialla maailmassa keskittyneet muutamien

siirrytään kestävästi

tuotettuun kasvispainotteiseen

ruokavalioon.

14 15

suurten toimijoiden käsiin. Tehotuotantoon perustuva karjatalous ja ryöstökalas-tus aiheuttavat mittavia eettisiä ja ekologisia ongelmia. Lihan, meijerituotteiden ja ylikalastettujen kalalajien kulutuksen vähentäminen pienentää ruokavalion ekologista jalanjälkeä tehokkaasti.

Työntekijöiden työehdoista sekä eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista huolehdi-taan niin suurissa kuin pienissäkin tuotantoyksiköissä.

Kasvispainotteinen, lähi- ja eettisesti tuotettu ruoka on sekä työllisyydelle, ym-päristölle ja terveydelle suotuisa vaihtoehto. Paitsi että se vähentää ilmasto-päästöjä, se luo myös työpaikkoja lähialueille sekä tukee kotimaista ruoantuo-

tantoa. Näin tuotettua ja kasvatettua ruokaa suositaan kaikissa laitoksissa, virastoissa ja oppilaitoksissa.

Punavihreässä yhteiskunnassa irtau- dutaan kokonaan ydinvoimasta ja fossiilisista energiamuodoista sekä siirrytään uusiutuviin energialähtei-siin, energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja energiankulutuksen vähentämi-seen. Energian- ja lämmöntuotanto

perustuu pääosin aurinko- ja tuulivoimaan, maalämpöön sekä niitä täydentävään biomassaan ja vesivoimaan.

Maaseudulla on runsaasti uusiutuvia energialähteitä, joiden hyödyntäminen luo uusia työpaikkoja. Punavihreässä yhteiskunnassa tuetaan paikallisten pienvoi-maloiden rakentamista täyttämään asuin- ja tilakohtainen energiatarve. Tulevai-suuden haasteena on erilaisten pienvoimaloiden kytkeminen toisiinsa ja tuotta-maan energiaa mahdollisesti myös kantaverkkoon. Mikroverkkoihin perustuvat energiaratkaisut voivat olla osa tulevaisuuden energiantuotantoa myös globaalilla tasolla.

energiaa tuotetaan hajautetusti uusiutuvilla

energialähteillä.

16 17

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa työaikaa lyhennetään ja työtä jaetaan tasaisemmin ihmisten kesken. Työn käsitettä laajennetaan kat-tamaan myös markkinoiden ulkopuolella tapahtuvan työn muotoja. Pe-rustulon avulla taataan kaikille riittävä perustoimeentulo ja mahdolli-suus toimia erityyppisissä töissä markkinoilla, kotitalouksissa tai yh-teisöissä. Sukupuolittunutta työnjakoa on purettu niin työmarkkinoilla kuin kotitalouksissa. Yrityksissä lisätään työntekijäomistusta ja työnteki-jöiden vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen. Kun ihmi-set voivat vapaasti valita oman tapansa työskennellä, sellaiset katego-riat kuin työtön tai eläkeläinen käyvät vähitellen tarpeettomiksi. Jokai-nen voi tehdä yhteiskunnalle hyödyllistä työtä kykyjensä, osaamisensa ja taitonsa mukaan.

Työtä voidaan tehdä punavihreässä yhteiskunnassa monella eri tavalla. Työnteon ehtoja kehittää ja turvaa kasvun rajat tiedostava ammattiyhdistysliike. Työ voi olla ansiotyötä, kotitaloustyötä, korvausta vastaan tehtävää yleishyödyllistä kansa-laistyötä, aikapankeissa suoritetta-vaa palvelusten vaihdantaa tai oma-ehtoista luovaa työtä. Ihmiset voivat siirtyä vapaasti näistä työn eri muo-doista toiseen ja yhdistellä niitä saa-den riittävän toimeentulon.

Punavihreään yhteiskuntaan siirtymi-nen edellyttää työllisyystavoitteiden arvioimista sosiaalisten ja ekologis-ten päämäärien kautta. Ekologiset in-vestoinnit vähentävät ympäristölle hai-tallista ja työntekijöille vaarallista tuotantoa ja ovat työllistävämpiä kuin perintei-set tuotannonalat. Uusiutuvat energiamuodot, kestävä elintarvike- ja asuntotuo-

työtä tehdään monimuotoisesti sekä

markkinoilla että niiden ulkopuolella.

sopivasti työtä ja riittävä toiMeentulo KaiKille

16 17

tanto, sekä esineiden ja rakennusten korjaus ja materiaalien kierrätys lisäävät mielekkään ihmistyön tarvetta ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Työpaikkoja syntyy myös hoivan ja huolenpidon aloille. Ihmisten tai luonnon hyvinvoinnille haitalli-nen työ tehdään tarpeettomaksi.

Hyvinvointia tuottavaa työtä tapahtuu myös markkinoiden ulkopuolella. Siten osallisuus ja yhteisöä hyödyttävä elämä voivat syntyä myös muun kuin ansio-työn kautta. Sekä markkinoilla että niiden ulkopuolella tehtävät työt jaetaan oi-keudenmukaisesti sukupuolten kesken. Uusia taloudellisen vaihdon muoto-ja voidaan kehittää rahatalouden ulkopuolella esimerkiksi aikapankeissa, jois-sa tehtyyn palveluun käytetty aika on vaihdon väline.

Tämän ajan myönteisimpiä ilmiöitä ovat osuuskuntien sekä yhteisöllis-ten taide-, kulttuuri- ja sosiaalisten projektien määrän kasvu. Osuuskun-tapohjalta on mahdollista kehittää kestävää yritystoimintaa. Työntekijäomisteisissa osuuskunnissa kaikilla jäsenillä on yhtä suuri valta yrityksen päätöksenteossa. Myös voitot ja mahdolliset tap-piot jakautuvat tasaisesti. Taloudellista toimintaa motivoivat yhdessä päätetyt päämäärät pikemminkin kuin voitontavoittelu työntekijöiden hyvinvoinnin kus-tannuksella. Osuuskuntien varaan voidaan rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tuotantoketjuja, joissa eri alojen tuottajat verkottuvat toisiinsa.

Osuuskuntamuotoisen yrittämisen rin-nalla toimii pieniä ja keskisuuria yrityk-siä sekä itsensä työllistäjiä. Suuret yri-tykset ja massatuotanto ovat perus-teltuja niillä tuotannonaloilla, joilla näin saavutetaan parhaiten ympäristö- ja hyvinvointitavoitteet. Myös perinteisis-sä yrityksissä lisätään työntekijäomis-tusta ja työntekijöiden mahdollisuuk-sia vaikuttaa työnsä sisältöön.

Koulutus, tutkimus ja tieto tukevat uutta ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Teknologia on vähentänyt ihmistyön tarvetta ja luonut mahdollisuuksia organi-soida työaikaa ja työnteon tapoja radikaalisti uudelleen. Tietoverkot mahdollista-vat etätyön ja uusien yhteisöllisten työmuotojen kehittämisen. Teknologian kehi-tys on lisännyt perinteisen markkinatalouden ulkopuolella tapahtuvaa yhteistuo-tantoa.

osuuskuntamuotoinen

yrittäminen lisääntyy.

Massatuotanto ja suuret yritykset ovat perusteltuja joillakin

tuotannonaloilla.

18 19

Tietoyhteiskunnan tuottavuus perustuu siihen, että tieto, nykyajan tärkein tuo-tantovoima, on kaikkien avoimesti saatavissa globaaleissa tietoverkoissa. Inter-net perustuu tiedon yhtenäistämiseen sen rajaamisen ja yksityistämisen sijasta. Se on luonut ennennäkemättömän mahdollisuuden monistaa, jakaa, päivittää ja hyödyntää tietoa. Vapaasti sovellettavissa oleva tieto avaa myös mahdollisuuk-sia kehittää sekä uutta että perinteistä teollisuutta.

Automaation kehittymisen myötä työaikaa voidaan lyhentää ja keskittyä sisällöl-lisesti mielekkäisiin töihin. Eri aloilla otetaan käyttöön joustavia tunti-, viikko- tai vuosityöajan lyhentämismalleja. Osa yhteisen tuotannon tuloksesta jaetaan an-siona tehdystä työstä ja osa kaikille maksettavana vastikkeettomana perustu-

lona. Perustulosta tehdään 2000-luvun kansalaisoikeus, jonka toteuttamista edistetään kansainvälisellä politiikalla.

Perustulo on paitsi uusi tapa järjestää sosiaaliturva, myös yhdessä verotuk-sen progression kanssa merkittävä tuloerojen tasaaja. Lisäksi se on inves-tointi innovaatioihin, yrittämiseen ja kansalaisyhteiskuntaan. Perustulo va-pauttaa ihmisiä sosiaaliturvan lamautta-vista ominaisuuksista rakentamaan ta-loudellisesti itsenäisesti omaa elämään-sä ja yhteistä hyvinvointia.

Perustulon myötä ihmisten väliset luo-kittelut vähenevät. Ihmiset voivat siirtyä

vapaammin työn eri muotojen välillä ja osallistua eri elämäntilanteissa erisuurui-silla osuuksilla sekä ansiotyöhön että sen ulkopuolisiin aktiviteetteihin.

otetaan käyttöön tuloeroja tasaava perustulo, joka on investointi ihmisen

vapauteen ja uudenlaiseen yrittämiseen.

työaika ja työnteon tavat muuttuvat uuden

teknologian myötä.

18 19

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa kaikille luodaan mahdolli-suuksia tavoitella hyvänä pitämäänsä elämää. Punavihreässä yhteis-kunnassa edetään pelkästä mahdollisuuksien ja oikeuksien tasa-arvosta todelliseen tasa-arvoon, jossa jokainen voi täysin toteuttaa taipumuk-siaan ja kykyjään. Hyvinvointipalveluiden järjestämisestä vastaa julki-nen sektori, joka myös tuottaa pääosan palveluista. Palveluiden järjes-tämiseen suunnataan niin paljon rahaa kuin on yhteisesti hyväksyttyjen hyvinvointitavoitteiden kannalta tarpeellista. Käyttäjien mahdollisuuk-sia vaikuttaa palveluiden sisältöön ja järjestämistapaan lisätään. Koulu-tuksen päämääränä on sivistyneiden ja itsenäisesti ajattelevien maail-mankansalaisten kasvattaminen. Elinvoimainen kulttuuri ja taide lisää-vät kansalaisten hyvinvointia ja luovat perustaa yhteiskunnalliselle kes-kustelulle.

Punavihreä yhteiskunta luottaa kansalaisiinsa. Mahdollisuuksien politiikan lähtökohtana on tukea ihmisten omia pyrkimyksiä ra-kentaa elämäänsä yhteisön jäse-nenä. Ihmiset eivät enää ole toi-menpiteiden kohteita, vaan ak-tiivisia toimijoita ja hyvinvoinnin tuottajia. Punavihreässä yhteiskunnassa julkisella sektorilla on viimekätinen vas-tuu siitä, että avun tarvitsija saa aina apua eikä ketään jätetä kamppailemaan yk-sin ongelmiensa kanssa. Lainsäädännössä ja lakien toimeenpanossa puoluste-taan yksilön asemaa suhteessa talouselämään ja valtiovaltaan.

Punavihreässä yhteiskunnassa kasvaa sivistyneitä ja vastuuntuntoisia maail-mankansalaisia. Koulutuksen päämääriä ovat sivistys, oppimistaitojen kehittä-minen, moniarvoisuus, eettinen ajattelu ja kriittinen yhteiskuntatietoisuus. Kou-lutoiminnan keskeinen juonne on nuorten itsenäisen ajattelun tukeminen, elä-mänkatsomusopetus ja sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen. Demokra-tiakasvatusta lisätään kouluissa ottamalla oppilaat mukaan koulutoiminnan, opetuksen ja oman toimintaympäristön suunnitteluun.

Kaikille tasa-arvoinen ja yleinen koulutus on punavihreän yhteiskunnan perus-kivi: mahdollisuus maksuttomaan koulutukseen ja oman osaamisen kehittämi-seen tarjotaan kaikissa elämänvaiheissa. Koko maan kattava toisen asteen oppi-laitosverkosto ja erikoistunut korkeakouluverkosto on uutta luovan punavihreän yhteiskunnan keskeinen elementti.

Kilpailusta ja ihmisten

syrjäyttämisestä johtuva

pahoinvointi vähenee.

MahdollisuuKsien politiiKKaa

20 21

Punavihreässä yhteiskun-nassa kulttuurin ja taiteen palvelut ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvointia ja pe-rusoikeuksia. Kulttuuri ja taide kuuluvat olennaises-ti sekä ihmisten itsensä et-tä koko yhteiskunnan kehit-

tämiseen. Punavihreässä visiossa kulttuuri ja taide kukoistavat ja pitävät yllä yh-teiskunnallista vireyttä. Punavihreässä yhteiskunnassa arkiympäristö edistää ih-misten mahdollisuuksia liikkua omien edellytystensä mukaisesti.

Eriarvoisuuden väheneminen ja elämän yleinen leppoistuminen vähentävät mo-nia jatkuvasta kilpailusta ja ihmisten syrjäyttämisestä johtuvia sairauksia kuten stressiä, masennusta ja päihdeongelmia. Samalla säästyy yhteiskunnan kus-tannuksia niiden hoitamisessa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on myös turvallisem-pi elinympäristö.

Ihmisten välisen eriarvoisuuden muodot eivät ole ainoastaan talou-dellisia. Pelkkä tuloerojen tasaus ei poista rasismia, seksismiä, ho-mofobiaa tai muita syrjinnän muo-toja. Punavihreässä yhteiskunnas-sa tunnistetaan hyvinvoinnin, ter-veyden, sairauden ja vallan väliset kytkökset. Kansalaisen itsemää-räämisoikeus ja voimaantuminen ovat punavihreän yhteiskunnan so-siaali- ja terveyspolitiikan lähtökoh-ta. Koulutuksella ja ihmisten välis-tä vuorovaikutusta lisäämällä pure-taan ihmisten välisiä keinotekoisia luokitteluja ja hierarkioita.

Globaalissa politiikassa pyritään

siihen, ettei kenenkään

tarvitse jättää kotiaan köyhyyden, henkilö-kohtaisen vainon tai sodan pakottamana.

elinikäinen mahdollisuus

koulutukseen ja oman

osaamisen kehittämiseen

on yhteiskunnan peruskivi.

20 21

Valtio ja kunta ovat uskontojen ja vakaumusten suhteen tunnustuksettomia.

Siirtolaiset ovat tervetulleita Suomeen. Kaikilla on oltava tasa-arvoinen oikeus liikkua ja valita asuinpaikkansa varallisuudesta ja etnisestä taustasta riippumat-ta. Globaalissa politiikassa pyritään siihen, ettei kenenkään tarvitsisi enää jättää kotiaan köyhyyden, henkilökohtaisen vainon tai sodan pakottamana.

Punavihreässä yhteiskunnassa lääkäriin pääsee nopeasti, vanhuksista pidetään huolta, vammaisia tuetaan aktiiviseen toimintaan ja koulujen pienet ryhmäkoot mahdollistavat henkilökohtaisen opetuksen. Palveluiden budjetointi ja henkilös-tömitoitus tehdään palveluiden tarpeen mukaan. Tätä tavoitetta kohti päästään keräämällä lisää veroja tavaramuotoisesta kulutuksesta ja suurista tuloista. Pal-veluiden käyttäjät pääsevät demokraattisesti vaikuttamaan palveluiden sisältöön ja järjestämistapaan sekä valvomaan niiden laatua.

Hyvinvointipalveluiden jär-jestämisestä vastaa kan-salaisille demokraattises-sa vastuussa oleva julkinen sektori, joka myös pääasi-allisesti itse tuottaa yhteis-kunnalle välttämättömät palvelut. Hyvinvointipalvelu-ja voivat tuottaa myös kol-mas sektori ja paikalliset yritykset, yhteistyössä julki-sen sektorin kanssa.

Punavihreässä yhteiskun-nassa parisuhteet ja per-heet voivat perustua rak-kaudelle ja kiintymykselle, eivätkä taloudelliselle pa-kolle tai yhteiskunnan pai-neille. Yhteiskunta ja sen kaikki palvelut tunnistavat perhemuotojen moninai-suuden ja kaikkia perheitä kohdellaan yhdenvertai-sesti.

22 23

Tavoitteet: Punavihreässä yhteiskunnassa politiikka vapautetaan mark-kinoiden alta. Poliittinen luovuus lisääntyy ja uusia vaihtoehtoja etsi-tään avoimesti. Suoran ja osallistuvan demokratian muotoja lisätään kaikilla päätöksenteon tasoilla. Ihmiset hallitsevat julkista valtaa, pal-veluita ja työelämää. Paikallisdemokratiaa vahvistetaan ja globalisoitu-neen talouden vastapainoksi kehitetään globaalia demokratiaa. Valtioi-den välisestä taloudellisesta kilpailusta siirrytään kohti monien maail-manlaajuisten asioiden demokraattista yhteishallintaa.

Vaihtoehdottomuuden aika on ohi ja vaihtoehtojen aika tullut. Demokratia ei merkitse vain mahdollisuutta äänestää vaaleissa, vaan avoimuutta erilaisille vaihtoehdoille sekä jatkuvaa pyrkimystä ihmisten välisen tasa-arvon syventämi-seen ja laajentamiseen. Demokratiaan kuuluvat erilaiset näkemykset ja niistä kumpuava älyllinen ilotulitus maustavat poliittista päätöksentekoa. Demokratias-sa valta on kansalla ja sen valitsemilla edustajilla, jotka toimivat kansalaisten val-vonnan alaisina. Nykyisin erilaiset hyväveliverkostot, elinkeinoelämä ja etujärjes-töt pystyvät vaikuttamaan liikaa poliittiseen päätöksentekoon. Myös EU:n kehi-tys ja taloudellinen globalisaatio ovat rajoittaneet demokraattisen politiikan tilaa.

Edustuksellisen demokra-tian riippumattomuutta ja tasapuolisuutta lisätään säätämällä vaalirahoituk-selle katto. Edustukselli-sen demokratian rinnalle kehitetään kaikilla päätöksenteon tasoilla suoran ja osallistuvan demokratian muotoja, esimerkiksi sitovia kansanäänestyksiä ja osallistavaa budjetointia. Pai-kallistason demokratiaa vahvistetaan, jotta ihmisten arkielämää koskeva päätök-senteko tapahtuisi mahdollisimman lähellä. Tämä tapahtuu esimerkiksi ottamal-la käyttöön kaupunginosavaltuustoja, joilla on itsenäinen päätösvalta, oma bud-

vallan KesKityKsestä vallan hajautuKseen

demokratia syvenee ja laajenee

hyväveliverkostojen tilalle.

22 23

jetti ja omat selvästi rajatut tehtävänsä. Demokratian toteutuminen edellyttää myös kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamista.

Kaikesta päätöksenteosta tehdään mahdollisimman läpinäkyvää julkistamalla päätöksentekoon liittyvät asiakirjat jo valmisteluvaiheessa sekä lähettämällä kaikki päättävien elinten kokoukset ja asiantuntijakuulemiset suorana verkkoon. Sähköisiä palveluita osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi kehitetään.

Demokratian toteutuminen edellyttää mahdollisimman vapaata ja monipuolista julkista keskustelua. Sen ehtona ovat sekä valtiovallan että liike-elämän kont-rollista vapaa tiede, tutkimus ja media. Voittoa tavoittelemattomalle tutkimuk-selle, taide- ja kulttuurielämälle sekä tie-donvälitykselle varmistetaan riittävä jul-kinen tuki.

Demokratian eri muotoja kehitetään ja vahvistetaan aina globaalilta tasolta pai-kallistasolle. Nykyään kansainväliset ta-lousjärjestöt ja rahoituslaitokset käyttä-vät kohtuuttoman suurta valtaa poliitti-sessa päätöksenteossa ja monet kansainvälisistä taloussopimuksista on solmittu yksityisen voitontavoittelun näkökulmasta. Punavihreässä maailmassa asioita ei katsota nurkkakuntaisesti, vaan myös kokonaisuuksien näkökulmasta. Punavih-reiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää EU:n demokratisointia ja kansain-välisten kauppa- ja investointisopimusten uudistamista. Pelkän kaupan ja mark-kinoiden vapauttamisen ja investoijien oikeuksien suojelun sijasta tarvitaan mo-niarvoista sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää globaalia talouden hallintaa.

Talouden hallinta on olennainen osa demokratiaa. Yhteenkietoutuneessa maail-massa demokratiaa sovelletaan myös poikkikansallisesti ja globaalisti. Esimer-kiksi globaali kasvihuonepäästövero toteutetaan luomalla uusi rahasto ja elin, jonka demokraattisessa hallinnassa ovat mukana niin hallitukset, parlamentit kuin kansalaisyhteiskuntakin. Eri elinten ja valtioiden toimintoja koordinoimaan ja yhteistä lakia tulkitsemaan perustetaan yleisillä vaaleilla valittu maailmanpar-lamentti, joka toimii osana laajaa ja moninaista kokonaisuutta. Kaikilla elämän-alueilla vahvistetaan erityisesti vallankäytöstä sivuutettujen, kuten naisten, voi-maannuttamista ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Uusiutumattomista energiamuodoista irtautuminen, oikeudenmukaisempi kaup-papolitiikka ja valtioiden välisten vastakkainasettelujen lieventäminen vähentä-vät aseellisten konfliktien riskiä. Suomi pysyy sotilasliittojen ulkopuolella. Niiden sijasta vahvistetaan siviilikriisinhallintaa ja kansainvälistä diplomatiaa. Näiden li-säksi tarvitaan yleistä aseistariisuntaa ja aktiivista rauhantyötä.

Kansainväliset kauppa-

ja investointisopimukset

uudistetaan sosiaalisia

ja ekologisia tavoitteita tukeviksi.