Suomalainen InsinöörityöpalkintoDI Esko Tusalle

Puhdistavat

Palkasta kannattaa puhua

edunvalvonta

uteliaisuus vei diplomi-insinöörin Brasiliaan

työelämä!

RAKEET

lehti.tek.fi

Jari Nummikoski on 20 000 eurooppalaisen edunvalvoja

tek-vaikuttaja

TEKINURAIllAT

SyKSyllä 2015– IlmoITTAUdU pIAN

s. 32

29.5.2015

MCI

TEknIIkan akaTEEmISTEn jäSEnlEhTI

3

48 34

VAsTAA luKijAKysElyyn s. 58ja voita iPhone 6 Plus!

lUE myöS: lEhTI.TEK.fI

∂ vAKIoT

3 Pääkirjoitus

17 sudoku

17 Havuja tekoja odotellessa

39 Kolumni anders adlercreutz: Kutsumustyöstä toiseen

59 Teekkarilaulu teekkarin pöytälaulu

50"JoS vESI-WC KEKSITTäISIIN TäNä päIväNä, SE vARmASTI KIEllETTäISIIN."M i a O ' Ne i l l

∂ AJASSA

∂ TEKNIIKKA

∂ JäRJESTö

∂ TyöElämä

20 Lakitieto: työtodistus tallentaa työsuhteen

22 tohtori innostui vihreästä bisneksestä

26 anjalasta Fray Bentosiin

30 di-nainen olisikin mieluummin lääkäri?

32 tEKin uraillat syksyllä 2015

34 työpisteenä koko toimisto

36 Palkasta puhuminen kannattaa

40 Töissä ulkomailla: uteliaisuus vei Brasiliaan

Muun muassa:

11 Martti annanmäki – plaketin arvoinen mies

12 Nokian pidettävä kiinni parhaista osaajistaan

14 ulkomaalaiset vastavalmistuneet eivät työllisty – suomi hukkaa osaamista

4 Puhdistavat rakeet

44 Kaksi tarinaa tekniikan läpimurtojen alkulähteiltä

48 Kun teekkarit telkkarin rakensivat

50 Tie tohtoriksi: Kuivakäymälä on insinöörin valinta

57 Tekniikan ihmeitä: Maailman nopein vesi- kulkuneuvo

19 TEK-vaikuttaja: Jari Nummikoski

55 Palkkaneuvonta auttaa osaamisesi hinnoittelussa

Kuva

: Yle

Kuv

apal

velu

monitilatoimistossa ei ole omaa pöytää tai tuolia – huoneesta puhumattakaan.

Suomen ensimmäinen tv-lähetys esitettiin vanhalta polilta 24.5.1955. lähetyksen ohjasi ja juonsi lasse pöysti (2. oik.).

2 TEK 3/2015

tässä NuMErossa

PääKirJoitus

juhA sipilän johdolla vaikeaan tehtäväänsä valmistautuva hallitus näyt-tää iloksemme oivaltaneen, että Suomi ei nouse juustohöylällä. On tehtävä jotain uutta ja uudella tavalla. TEK ehdottaa kolmea pointtia:

1. Digitalisaatio on otettava täysimääräisesti hyötykäyttöön julkisen sek-torin palvelutuotannossa. On rakennettava tietojärjestelmä, joka yhdistää eri toimijoiden tietokannat toimivaksi kokonaisuudeksi. Modulaarisen jär-jestelmän toteuttaminen voidaan pilkkoa osiin, joiden tekemiseen voivat osallistua myös pienet ja keskisuuret innovatiiviset ohjelmatalot.

2. Hallituksen on panostettava tieteelliseen perustutkimukseen aloilla, joilla Suomella arvioidaan olevan hyvät menestymisen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa. Suomen kokoisen maan ei kannata hajottaa vähiä resurssejaan, vaan keskittää ne muutamille aloille, joilla voidaan saavut-taa edelläkävijän asema. Analyysi näistä valmiiksi vahvoista aloista on teke-mättä, mutta muutamat alat ovat ilmeisiä.

Meillä on puuta, joten puun uudenlainen käyttö on tavoiteltavaa; esi-merkiksi nanoselluloosa, tekstiilikuidut ja orgaaninen kemia. Lääketieteelli-sen teknologian vienti kasvaa jo vauhdikkaasti. Tietoliikennetekniikan lait-teet ja ohjelmistot, 5G, nanoteknologia, telemetriikka ja sen sovellukset, tehoelektroniikka, mekatroniikka ja erikoisajoneuvot – näissä kaikissa Suo-mella on kansainvälisen luokan tutkimusta ja osaamista.

Panostus vahvoihin aloihin voisi tapahtua esimerkiksi perustamalla kymmenkunta huipputek-nologian tutkimusohjel-maa, joihin sijoitetaan joi-takin satoja lahjakkaita tutkijoita. Kustannukset ovat vaatimattomia verrat-tuna melkein mihin tahansa niin sanottuun elvytys-toimeen. Esimerkiksi sata huippututkijaa tutkimusvä-lineineen maksaa noin 10–20 miljoonaa euroa vuodessa.

3. Suomi on tehtävä houkuttelevaksi investointien kohteeksi ja globaa-lien yritysten toimintojen sijaintipaikaksi. Englanti on otettava valtion ja vähintäänkin yliopistopaikkakuntien viralliseksi asiointikieleksi.

Suomen houkuttelevuudesta on huolehdittava myös maahan saapuvien yksilöiden kannalta. Verotus voi olla progressiivista, mutta jos progressio on maailman kireintä, se vaikuttaa todennäköisesti globaalin yrityksen päätök-seen, mihin se sijoittaa osaamiskeskittymänsä. Lisäksi tarvitaan hyvät tieto-liikenne- ja fyysiset yhteydet sekä sujuvat lupakäytännöt.

Suomen vahvuudet käyttöön

heikki Kauppiheikki.kauppi@tek.fi

29.5.20153JUlKAISIJAtekniikan akateemiset tEK ratavartijankatu 2, 00520 helsinkipuh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911www.tek.fi, lehti.tek.fi, tek-lehti@tek.fihenkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tek.fi

pääToImITTAJA heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200

ToImITUSpäällIKKö, IlmoITUSmyyNTI helena andersson puh. (09) 2291 2244

ToImITTAJATaku Karjalainen puh. (09) 2291 2247Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257Katariina rönnqvist puh. (09) 2291 2277Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 Johanna tynkkynen puh. (09) 2291 2265

KUvAToImITTAJA, IlmoITUSTRAfIIKKI helena hagberg puh. (09) 2291 2565

ASSISTENTTI riitta Kärki puh. (09) 2291 2258

IlmoITUShINNAT vUoNNA 20151/1 sivua 3 400 euroa1/2 sivua 2 300 euroa1/4 sivua 1 600 euoa

IlmESTymISAIKATAUlU 2015:

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti

oSoITTEENmUUToKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 sidosryhmät: riitta.karki@tek.fi, puh. (09) 2291 2258

ToTEUTUS JA TAITToMCi Press oyMikonkatu 8 a, 00100 helsinkipuh. (09) 2525 0250info@mcipress.fi, www.mcipress.fi

KANSIKUvA Jari härkönen

pAINopAIKKA: Forssa PrintKansipaperi: Lumisilk 170 gsisuspaperi: Galerie Fine silk 80 g

JAKElUPosti oyjPainos: 66 900 kpl aikakauslehtien Liiton jäsenlehti35. vuosikerta issN 1459-1898

nro 4........... 2.10.nro 5.........20.11.

TEK 3/2015 3

4041 0428

Sata huippututkijaa maksaa vähemmän kuin moni elvytystoimi.

PEFC/02-31-162

Puhdistavat RAKEET C

sTreat ®-, SrTreat ®- ja CoTreat® -purkit nököttävät Fortumin neu-votteluhuoneen pöydällä. Ruskea muruseos näyttää jauhetulta kah-vilta, valkoiset pesupulvereilta.

Seokset ovat pitkän kehitys-työn tuloksena syntyneitä ionin-vaihtimissa käytettäviä materiaa-

leja, jotka sitovat itseensä radionuklideja: CsTreat käy cesiumin kimppuun, SrTreat nappaa stron-tiumin ja CoTreat koboltin.

Nämä Nures®-materiaalit ovat siis tehopuh-distajia, jotka keräävät säteilevästä vedestä pahat aineet, sitovat ne lujasti itseensä ja vaihtavat tilalle vaarattomat suola- ja vetyionit.

Nures-prosessin läpi kulkeneessa vedessä ei ole enää mitään haitallisia aineita, näin pesty vesi voidaan haluttaessa laskea takaisin vesistöön.

Ja kun puhdistusmateriaalia tarvitaan vain pieni määrä, myös loppusijoitusta vaativaa sätei-levää jätettä syntyy vähän. Esimerkiksi cesiumin puhdistuksessa kilpailevaa tuotetta, zeoliittia, tar-

vitaan saman vesimassan puhdistuksessa tuhat kertaa enemmän kuin CsTreat-ioninvaihtajaa.

Nures-menetelmän kehittäjä DI Esko Tusa pyö-rittelee purkkia käsissään ja myhäilee. Resepti on salainen.

– Purkissa on seitsemää alkuainetta, muun muassa hiiltä, Tusa paljastaa.

mahdottomasta mahdollistaNures-menetelmää ei luotu yhdessä yössä.

Sen suunnittelu- ja tutkimustyö aloitettiin jo 1980-luvun alussa. Tuolloin Loviisan ydin-voima laitoksella valmisteltiin radioaktiivisten vesien kiinteytyslaitoksen rakentamista.

– Lähtökohtana oli jätteen betonointi, mutta minä esitin vaihtoehdoksi nuklidien erottamista, Tusa kertoo.

Ajatukseen, että radioaktiivisuus poistettaisiin jo vedestä, suhtauduttiin skeptisesti: heh-heh, jos se olisi mahdollista, joku olisi sen jo tehnyt -tyyliin.

Saman vuoden syksynä IVOssa ydinjätehuol-lon tutkimusohjelman koordinaattorina aloitta-

diplomi-insinööri Esko tusalle myönnettiin suomalainen insinöörityöpalkinto radioaktiivisten nesteiden puhdistusmenetelmän kehittämisestä.

tEKsti KIRSTI lEvANdER Kuvat JARI häRKöNEN

→

4 TEK 3/2015

→

TEkin teknologiavaliokunta antoi palkinnon myöntämisperusteluissaan

arvoa erityisesti DI Esko Tusan visionääriselle otteelle ja kyvylle viedä haastavaa kehitysprojektia eteenpäin

suuryrityksen sisällä.TEk ja TFiF myönsivät palkinnon Tusalle

helsingissä 27. toukokuuta.

TEK 3/2015 5

nut Tusa uskalsi kuitenkin ajatella asiaa ”laati-kon ulkopuolella”.

– Tiesin, että maailmalla tutkittiin radioak-tiivisten vesien puhdistukseen sopivaa selek-tiivistä ioninvaihtoa, mutta tehokasta menetel-mää ei ollut vielä keksitty.

Tusan idean kustannustehokkuus oli sitä luokkaa, että kehitystyö päätettiin aloittaa.

– Suunnittelutyö pystyttiin tekemään itse, mutta selektiivisten ioininvaihtimien kehittä-miseen tarvittiin erikoisosaamista. Tutkimus-kumppaniksi valikoitui Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio, jossa oli jo kansain-välisestikin tunnettua alan osaamista.

Tusa asetti projektille kaksi vaatimusta: hiekkapedin tapaan toimivan ioninvaihdin-seoksen piti olla erittäin selektiivinen ja olo-muodoltaan raemainen.

Tusa uskoi melkein mahdottomaan – umpi-kuja tuli vastaan kerta toisensa jälkeen – ja puhui tutkimusohjelmalle rahaa vuosi kerral-laan.

– Vakuutin esimiehille ja tutkimustoiminnan rahoittajille, että satsaukset menetelmän kehit-tämiseen ovat oikeassa suhteessa potentiaali-sin hyötyihin.

Vihdoin, vuonna 1985, tutkijat onnistuivat kehittämään ioninvaihtimen, joka täytti IVOn vaatimukset.

– Ensimmäiseksi ratkaistiin cesiumselektii-visen ioininvaihtimen resepti. Sen jälkeen selä-tettiin strontium ja lopuksi iskettiin kobolttiin, Tusa kertoo.

Selionin keulakuvaksiSitten ei aikailtu. Ioninvaihtimiin perustuvan puhdistusjärjestelmän suunnittelu ja raken-nustyö käynnistyi Loviisassa heti seuraavana vuonna.

Ioninvaihtimien ympärille, noin kymmenen neliömetrin tilaan, rakentui koko puhdistuslai-tos: nesteensiirron annostelusäiliö, mekaani-sen suodatuksen yksikkö ja ioninvaihtoyksikkö – ja tietysti säteilymittarit, jotka värähtelivät vaihe vaiheelta vähemmän.

valtaisa radioaktiivinen betonikuorma vai pari maitopurkillista säteilevää jätettä?

Diplomi-insinööRi Esko Tusan Fortumille kehittämä ja tuotteistama Nures-järjestelmä on osoittautu-nut radioaktiivisten vesien puhdistuk-sessa ylivoimaiseksi menetelmäksi. tusa kuvailee esimerkin avulla mene-telmässä syntyvän jätemäärän pie-nuutta:

– Kuvitellaan, että meillä on uima-altaallinen, noin 500 kuutiometriä, radioaktiivista vettä. Jos tämä radio-

aktiivinen vesimassa betonoidaan, yhdestä kuutiometristä radioaktiivista vettä syntyy 2,5–3 kuutioita säteile-vää betonia. uima-altaallisesta sätei-levää vettä jäisi siis loppusijoitetta-vaksi valtaisa betonikuorma.

Nures-käsittelyn jälkeen meillä on uima-altaallinen puhdasta vettä – ja korkeintaan muutama maitopurkilli-nen radioaktiivista ainesta!

6 TEK 3/2015

→

– Yhteen tällaiseen ioininvaihdinkoloniin saadaan sidottua haihdutusjätteisiin vuoden aikana kertyvä cesium, Esko Tusa kertoo loviisan nures-laitoksella.

SrTreat käy strontiumin kimppuun ja CsTreat nappaa radioaktiivisesta vedestä cesiumin.

Syyskuussa 1991 oli valmista: ensimmäi-nen Nures-järjestelmäksi nimetty ja rekisteröity menetelmä aloitti Loviisassa toimintansa.

Tusasta tuli tuotepäällikkö ja muutamaksi vuodeksi myös Nuresta markkinoivan IVOn tytäryhtiön Selionin toimitusjohtaja.

– Ne vuodet olivat täysipäiväistä Nures-tuot-teiden markkinointia. Työ tuotti tulosta, kaksi suurta projektia käynnistyi.

Koko hoito konttiinUlkomaille Nures myytiin ensimmäisen kerran vuonna 1993.

– Kyseinen asiakas oli seurannut meitä jo pilottivaiheessa sekä menetelmän käynnistystä Loviisassa. Asiakas tiesi, mitä tarvitsi ja mitä pystyimme tarjoamaan.

Sen jälkeen maailmalle on myyty noin 60 räätälöityä Nures-pakettia.

Avainsana järjestelmän tuotteistamisessa on ollut asiakaslähtöisyys. Testaukset asiakkai-

35. KERRAN SUomAlAINEN INSINööRITyöpAlKINTo

tekniikan akateemiset tEK ja tekniska Föreningen i Finland tFiF jakavat vuosittain suomalaisen insinöörityö-palkinnon.

Palkinto myönnetään tunnustuk-sena joko yhdelle henkilölle tai työ-ryhmälle.

Palkintosumma on 30 000 euroa. valinnassa kiinnitetään huomiota

ensisijaisesti työn merkitykseen suo-malaisen teknisen osaamisen kohot-tamisessa. Palkinto pyritään myön-tämään eri vuosina erityyppisille töille eri aloille.

suomalaisen insinöörityöpalkin-non saajiin kautta aikojen voi tutustua osoitteessa: www.tek.fi/palkinnot

den vesistä tehdään nopeasti – tiedusteluihin pystytään vastaamaan jopa samana päivänä – ja järjestelmä räätälöidään tilanteen mukaan. Nures-laitteisto voidaan asentaa esimerkiksi ydinvoimalaitosalueelle tai pakata konttiin ja siirtää koko kontti haluttuun paikkaan. Fortum tarjoaa myös konsultointia ja koulutusta.

fukushiman jättiurakkaPalkinnon myöntämisperusteissa TEKin tek-nologiavaliokunta kiitti Tusaa visionäärisestä otteesta ja kyvystä viedä haastavaa kehityspro-jektia eteenpäin suuryrityksen sisällä.

– Kyllä siinä oli omakin usko välillä kovilla, mies myöntää.

– Tutkimuskumppanimme aikaisempi työ kuitenkin vakuutti minut ja muut, kyllä se rat-kaisu vielä löytyy…

Nyt Nuresta voi luonnehtia merkittäväksi suomalaiseksi cleantech-keksinnöksi. Liike-toimintamahdollisuudet ovat lupaavat. Lähi-vuosikymmeninä käytöstä poistettaneen lukui-sia ydinvoimalaitoksia ja niiden laitteistoa, mikä merkitsee myös laitosvesien puhdistus-tarvetta.

Uusin sovellus on käynnistynyt tänä vuonna Englannissa, jossa Magnox-reaktorit poistetaan käytöstä.

Kuva

t: Fo

rtum

TEK 3/2015 7

Radioaktiivinen neste

Radio-aktiivinen

jäteCoTreat ®CsTreat ®SrTreat ®

nURES ®

CoTreat ®CsTreat ®SrTreat ®

käsitelty vesi voidaan vapauttaa

nuREs ® -teknologia tarkoittaa radioaktiivisen veden puhdistamista erittäin selektiivisillä ionivaihtimilla, jotka erottavat vain halutut kohdeaineet.

– Vaativin sovellus Nureksesta on toimitettu Fukushiman ydinvoimaonnettomuudessa vau-rioituneelle Dai-ichi-voimalaitokselle.

Fortum toimitti sinne jo onnettomuuden alkuvaiheessa Nures-tuotteita radioaktiivisten vesien puhdistukseen.

– Fortumin järjestelmä oli ainoa, joka heti onnettomuuden jälkeen pystyi puhdistamaan radio aktiivista vettä siten, että cesiumin ja strontiumin pitoisuudet saatiin mittausrajojen alapuolelle.

Nures puhdistaa Fukushimassa vettä par-haillaankin.

– Tähän mennessä Nures-tuotteilla on puh-distettu Dai-ichissa jo yli 400 000 kuutiomet-riä vettä. Pohjavettä valuu kuitenkin vaurioi-tuneeseen voimalaan kaiken aikaa lisää, noin 300–400 kuutiota vuorokaudessa, joten puhdis-tuskapasiteettia tarvitaan vielä pitkään, Tusa kertoo.

maine on kiirinytYdinjäteteknologiaan perehtyneen Tusan 30 vuoden kokemus tunnetaan meillä ja maail-malla. Hän kiertää alan konferensseja ja tekee Nures-menetelmää tunnetuksi. Hän on myös julkaissut yli viisikymmentä aiheeseen liitty-vää tieteellisteknistä artikkelia. Into ja asiantun-temus näkyvät jo luottamusta herättävästä ole-muksesta.

– Ja kun jollakulla on ydinjätehuoltoon liit-tyvä kysymys, askeleet suuntaavat kohti Tusan huonetta, heli Kurki Fortumin viestinnästä sanoo.

Partikkeleihin sitoutuneen aktiivisuuden poisto

Orgaanisen aineksen poisto

hieno- partikkeli-suodatus

Ulos

Valvonta-tankki

Puskuri-tankki

aktiivisuus-mittaus

SYDän:radioaktiivistenaineitten selektiivinenerotus

Nures-menetelmä yksinkertaistettuna kaaviona

Kaav

iot:

For

tum

8 TEK 3/2015

nuREs (nucliDE REmoVAl sysTEm)

-mEnETElmää Ei luoTu yhDEssä

yössä.

1986 alustava turvallisuusarvio radioaktiivisen jätteen loppusijoitustilasta Loviisan voimalaitokselle. tila otettiin käyttöön vuonna 1997.

1985 Läpimurto Nures-tuotteen kehityksessä – järjestelmä voidaan rakentaa!

1991 Ensimmäiset tulokset Nures-menetelmän käytöstä osoittavat, että järjestelmä toimii, eikä toista vastaavaa ole koko maailmassa.

2003 skotlannissa, dounreayn alueella, onnistutaan kahdeksan vuoden valmistelun jälkeen puhdistamaan nopeiden reaktoreiden natriumjäähdytettä tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin.

2011 Nures-tuotteiden valinta Fukushiman puhdistustyöhön. Japanilaiset professorit arvioivat tuotteet parhaiksi mahdollisiksi. samanlaista puhdistusasetta ei ole saavutettu muilla tuotteilla.

Esko Tusan uran tähtihetket

Esko Tusa ja pienoismalli konttiin rakennetusta nures-puhdistusjärjestelmästä.

TEK 3/2015 9

Kuva

: sar

a Pi

hlaj

a

vuodenvaihteessa voimaan astunut tasa-arvolain uudistus panee työnantajat tarkastele-maan miesten ja naisten palkkaeroja entistä tar-kemmin.

akavan työelämäasioiden asiantuntija Tarja Arkio uskoo, että sukupuolten välisiin perusteetto-miin palkkaeroihin päästään käsiksi lakiuudistuk-sen myötä. Esimerkiksi tekniikan alan korkeakou-lutettujen miesten ja naisten välinen selittämätön palkkaero on pysynyt vuosia 5–6 prosentissa.

arkion mukaan uutta on muun muassa se, että palkkakartoituksessa työntekijät on ryhmi-teltävä tehtävien mukaan. Mukaan on otettava lisäksi sopimuspalkkaiset, kokonaistyöajalla ole-vat, osa-aikaiset ja määräaikaiset. Jos työpai-kalla on käytössä palkkausjärjestelmä, on kat-sottava, että samaa tai samanarvoista työtä tekevät naiset ja miehet saavat samaa palkkaa.

Pelkkä palkkojen vertailu ei riitä, vaan on etsittävä syitä palkkaeroille ja poistettava niitä.

– Jos palkkaeroille ei ole perusteita, laki vel-voittaa työnantajan ryhtymään toimenpiteisiin. Jos niin ei tehdä, työnantaja saattaa syyllistyä palkkasyrjintään, jonka laki kieltää. Palkkasyrjintä-tilanteet on selvitettävä ja korjattava nopeasti, arkio selvittää.

syrjintää kokevan on edelleen riitautettava asia itse, koska järjestöillä eikä tasa-arvovaltuu-tetullakaan ole kanneoikeutta.

akava on ajanut tasa-arvovaltuutetun kanne-oikeutta, jotta tämä voisi viedä syrjintätapauksia eteenpäin. silloin myös palkkasyrjintätapaukset

pääsisivät mukaan. arkion mukaan työnantaja-puoli ei ole ollut asiasta innostunut.

Tietoa saatava työpaikoillearkion mielestä lakimuutos on merkittävä, jos palkkakartoitus saadaan toimimaan työpaikoilla.

– Meidän kaikkien pitää viedä osaamista eteenpäin, jotta työpaikoilla tiedetään, että on keinoja puuttua perusteettomiin palkkaeroihin. hetkessä asiat eivät muutu, mutta nyt lainsää-dännössä on selkänoja.

arkio kehottaa henkilöstön edustajia kään-tymään oman liittonsa puoleen, jos näyt-tää siltä, että palkkakartoituksen tekeminen ei etene niin kuin pitäisi. Keskusjärjestöt ovat laa-tineet yhdessä konkreettisen mallin palkka-kartoituksen tekemiseen.

Jatkossa tasa-arvosuunnitelma palkkakar-toituksineen vaaditaan joka toinen vuosi, ei enää vuosittain.

– haluamme varmistaa, ettei tämä johda tasa-arvosuunnittelun laiminlyöntiin. Jos se teh-dään hyvin joka toinen vuosi, se voi toisaalta olla jopa parempi kuin vuosittainen vähän sinnepäin tehtynä, arkio arvelee. (Eija kallioniemi)

lue TEK-verkkolehdestä artikkelin pidempi versio: lehti.tek.fi/tasa-arvolaki

selvitä Akavan kyselyllä, millaisella tolalla palkka tasa-arvo on työpaikallasi. Akavan sama työ, sama palkka -sivulla kerrotaan tarkemmin, miten työpaikoilla voidaan edistää palkkatasa-arvoa: www.akava.fi/samatyosamapalkka

Eroon perusteettomista palkkaeroista

Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuoria kesätyösuh-teisiin liittyvissä asioissa. Maksuttomaan Kesäduunari-infoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi vanhemmat sekä työnantajat. Palvelu on avoinna 28. elokuuta asti.

Apua voi pyytää esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin.

Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja eng-lanniksi.

Kesäduunari-info palvelee numerossa 0800 179 279 ja osoitteessa www.kesaduunari.fi. Keskustelua käydään myös Facebookissa (www.facebook.com/ kesaduunari) ja Twitterissä (@Kesaduunari). (ak)

KEsäDuunARi-info AuTTAA TAAs nuoRiA KEsäTyöAsioissA

”Tämän hetken 40-vuotiaat eivät tule pääsemään millekään muulle eläkkeelle kuin työkyvyttömyyseläkkeelle.”k a n s a n e du s ta j a j yrk i k a s v i t e k n i i k a n yl i o pi s t o kou lu t u s ta k e h i t tä m ä s s ä - s e m i n a a ri s s a 7 . 5 .

10 TEK 3/2015

aJassa

Fyysikko martti Annanmäki on ensimmäinen ei-diplomi-insinööri, jolle on myönnetty tEKin korkein ansiomerkki, plaketti. hän on iloinen ja vähän hämmentynytkin saamas-taan tunnustuksesta.

annanmäen pitkä kausi tEKin eri elimissä alkoi, kun hän lupautui työpaikkansa, säteilyturvakeskus stuKin, luottamusmieheksi. annan-mäen mielestä työnantajien pitäisi arvostaa enemmän sitä tietoa ja osaamista, jota luottamusmiehille kerääntyy.

– stuKissa näin olikin, mutta muuten tuntuu, että joidenkin työn-antajien suhtautumisessa olisi tar-kistamisen varaa.

Luottamusmiestoiminta johti tEKin valtion valiokuntaan, jossa syn-tyivät kontaktit muihin valtion viras-toihin. toiminta valtion valiokunnassa

oli hänen mielestään lähes välttämä-tön edellytys luottamusmiehenä toi-mimiselle.

tEKin valtuuston jäsenenä tai varajäsenenä annanmäki on toimi-nut vuodesta 1990, tEKin hallituksen jäsen hän oli vuosina 1993–2008 ja hallituksen varapuheenjohtaja vuo-sina 1995–2008. työ jatkuu tEKin yrittäjyysvaliokunnassa.

annanmäki haluaa edistää senio-rimarkkinoiden luomista tEKiin. hän pitää omaa kokemustaan stuKissa hyvänä esimerkkinä ja haluaa jakaa kokemustaan valtakunnallisestikin. Jäätyään eläkkeelle 63 vuoden iässä hän jatkoi viisi vuotta konsulttina stuKissa ja nautti tästäkin vaiheesta työurallaan.

– olen varma, että monella eläk-keelle siirtyneellä tekkiläisellä olisi vielä ammatillisesti paljon annetta-vaa. Moni olisi valmis osallistumaan joko pienempiin tai isompiin projek-teihin. Kun työtä olisi sopivasti, sitä voisi tehdä maailman tappiin. (anitta Valtonen)

lue pidempi versio haastatte -lusta ja luettelo kaikista TEKin ansio merkkejä saaneista: lehti.tek.fi/annanmaki

– Olen saanut TEkin luottamushenkilöistä paljon ystäviä ja suuren määrän kontakteja, kertoo fyysikko martti annanmäki.

martti Annanmäki – plaketin arvoinen mies

TyöNANTAJIEN pITäISI ARvoSTAA ENEmmäN lUoTTAmUSmIESTEN TIEToA JA oSAAmISTA.

Kuva

: ani

tta

valto

nen

yrittäjän viisasten kivet - verkkokoulutus 1.–29.9.

www.tek.fi/viisasten_kivet

Nopeammin markkinoille Helsingissä 4.6.

www.tek.fi/noma

TEKin ja TTS:n golftapahtuma Nokialla 22.7.

www.tek.fi/tts_golf

10 000tekoa naisten

ura- mahdollisuuksien

edistämiseksi

Fempower-liike haastaa jokaisen

tarttumaan toimeen

tasavertaisten mahdollisuuksien

puolesta.

www.fempower.fi

KommENToI TWITTERISSä @TEK_akateemiset

Voit katsoa kaikki TEKin järjestämät webinaarit jälki-käteen tallenteina TEKin verk-kosivuilta. Löydät sivuilta 13 työnhakuun ja yrittäjyyteen liittyvää verkkoseminaaria.

Katso esimerkiksi webi-naarit ulkomailla työskente-lystä, työstressin hallinnasta, työnhausta sosiaalisessa mediassa ja itsensä brändää-misestä.

Yrittäjäwebinaareissa on puolestaan käsitelty muun muassa sopimusten teke-mistä ja yrittäjän keskeisiä lakipykäliä. (ak)

Katso urawebinaareja osoitteessa www.tek.fi/ura-webinaarit ja yrittäjäwebi-naareja osoitteessa www.tek.fi/yrittajyys_ webinaarit

jäiKö TEKin wEbinAARi Väliin? – KATso TAllEnnE TEKin KoTisiVuilTA

TEK 3/2015 11

aJassa

Akavalaisten harmaista ylitöistä

saamatta jääneiden tuloverojen määrä.

lähde: akava

tekniikan ja kaupan alan ammattilaisten mielestä suomen hyvämaineisimmat työn-antajat ovat reaktor, Kone ja supercell. tämä käy ilmi t-Median työnantajakuva 2015 -tut-kimuksesta.

tutkimuksessa vastaajat arvioivat työn-antajan hallintoa, taloutta, johtamista, uusiu-tumista, vuorovaikutusta, vastuullisuutta, tuotteita ja palveluita sekä työntekijöiden koh-telua.

Yritysten viime aikoina saama negatiivinen julkisuus näkyi t-median tutkimuksen tulok-sissa. huonomaineisimmiksi työnantajiksi vastaajat arvioivat talvivaaran, tiedon ja Fin-nairin, jotka ovat saaneet viime aikoina paljon kielteistä näkyvyyttä.

Maineen lisäksi tutkimuksessa mitattiin tarkemmin työelämäasenteita sekä työpaikan yksittäisiä valintaperusteita.

valintakriteereistä selvästi eniten mainin-toja saivat kiinnostavat työtehtävät ja hyvä palkkaus. Kolmanneksi nousi työilmapiiri, hie-man useammin kuin varmuus työsuhteen jat-kuvuudesta.

työilmapiiri osoittautui nuorimmille ja työntekijäasemassa oleville vastaajille huo-mattavasti tärkeämmäksi valintakriteeriksi kuin ylimmälle johdolle.

tEK oli tutkimuksen yhteistyökumppani. (ak)

Reaktor, Kone ja Supercell Suomen maineikkaimmat työnantajat

nokian pidettävä kiinni parhaista osaajistaan

tEKin neuvottelujohtaja Teemu hankamäki korostaa, että Nokian on huolehdittava, että sen työpaikat säilyvät jatkossa suo-messa. Nokia ilmoitti ostavansa ranskalais-amerikka laisen alca-tel-Lucentin huhtikuun puolivälissä.

– Fuusio voi parhaimmillaan synnyttää niin vahvan ja kilpailu-kykyisen yrityksen, ettei isoista henkilöstövähennyksistä tarvitse kantaa murhetta, vaan voidaan saada runsaasti lisää töitä it-osaajille, hankamäki toivoo.

hankamäki kuitenkin pelkää, että sopeutustoimissa henkilös-tön määrää supistetaan, ja vähennykset kohdistuvat suomeen. hankamäki on huolissaan esillä olleista tiedoista, joiden mukaan yhdistymissopimus sisältää ehdon, että ranskalaisia työntekijöitä ei irtisanota ja jopa sitoudutaan työllistämään siellä lisää alalle vastavalmistuneita.

– tällainen kirjaus on pahaenteinen paitsi suomalaisten it-osaajien niin myös itse bisneksen kannalta. Yrityksen olisi pidet-tävä kiinni parhaista osaajistaan.

– asetelma antaa myös aiheen miettiä, onko meillä eurooppa-laisittain liian heikko irtisanomissuoja tai pidetäänkö ranskassa paremmin omien kansalaisten ja palkansaajien puolta kuin meillä. (ak)

WWW. fACEbooK.Com/

TEKNIIKAN.AKATEEmISET.TEK

250 miljoonaa

euroa

ruotsissa on huutava pula kokeneista it-osaajista ja insinöö-reistä. Nyt ruotsalaisyritykset hakevat osaajia suomesta.

– ruotsissa yritykset rekrytoivat suoraan oppilaitoksista, mutta opiskelija tai vastavalmistunut ei ole vielä ammattilainen. ruot-sissa on pula kokeneista osaajista, jotka pystyvät yhdistämään ja ajattelemaan asioita laajasti, uudenmaan työ- ja elinkeinotoimis-ton asiantuntija Arne linderborg sanoo.

helsingissä järjestettiin 23.4. rekrytointitilaisuus, jossa ruotsa-laiset yritykset ja suomalaiset työnhakijat kohtasivat. tapahtuman järjestivät suomalaiset ja ruotsalaiset EurEs-neuvojat yhdessä.

– Päivä onnistui hyvin. työsuhteita ei välttämättä heti syntynyt, mutta prosessi jatkuu esimerkiksi haastatteluilla. osa työnhaki-joista kertoi hakanneensa päätään seinään jo kauan, mutta täältä he kokivat saaneensa uusia ideoita omaan työnhakuunsa ja osaa-miseensa, tapahtumaa järjestänyt Linderborg kertoo. [kR]

lue lisää: lehti.tek.fi/ruotsi-rekry linkedInissä on ryhmä it-osaajille ja insinööreille, jotka ovat

kiinnostuneita työskentelemään Ruotsissa. Tutustu ryhmään: EURES Sweden Tech Group

Lähtisitkö osaajaksi Ruotsiin?

12 TEK 3/2015

aJassa

Eläkeuudistuksen yksityiskohdista sovittu viime syyskuussa sovitun työeläkeuudistuksen yksi-

tyiskohdat on nyt saatu ratkaistua kolmikantavalmis-telussa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Jatko-valmistelussa sovittiin muun muassa työuraeläkkeen myöntämisen edellytyksistä.

Jos lakimuutos hyväksytään, työuraeläkkeelle voisi päästä 63-vuotiaana, kun takana on 38 vuoden työhis-toria ja raskas työura on heikentänyt pysyvästi haki-jan edellytyksiä jatkaa työssä, mutta täyden työkyvyttö-myyseläkkeen kriteerit eivät täyty.

työn raskautta arvioitaessa otetaan huomioon sekä työn fyysinen että psykososiaalinen kuormitus. rasittu-neisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn ominaisuu-det lueteltaisiin laissa.

työuraeläkkeestä päättäisi eläkelaitos työterveys-huollon ja työnantajan lausuntojen sekä muiden vastaa-

vien selvitysten perusteella. työuraeläkkeen taso olisi hieman matalampi kuin työkyvyttömyys eläkkeessä.

Lisäksi eläkeuudistuksen mukaan alin vanhuus-eläkeikä nousisi nykyisestä 63 vuodesta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä asteittain siten, että vuonna 1962 syntyneillä eläkeikä on 65 vuotta.

Eläkeiän alaraja sidottaisiin elinajanodotteeseen, ja eläkeikää nostetaan enintään kahdella kuukaudella vuodessa. Ensimmäisen kerran tämä tarkistus tehdään vuonna 1965 syntyneiden eläkeikään.

Kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle loppu-kesästä, ja uudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. (ak)

”Jos työaikaa pidennetään, mutta palkkasumma pidetään samana, kyse ei ole tuottavuuden parantamisesta vaan tuntipalkan alennuksesta.”

e l i n k e i n o e l ä m ä n t u t k i m u s l a i t o k s e n t u t k i m u s j o h ta j a m i k a m a l i r a n ta t wi t t e ri s s ä 4 . 5 .

matkatoimisto lomalinja:Kaksi risteilyä yhden hinnalla. Laatokan ja Äänisen risteily 8.–13.6. ja 20.–25.7.Jokiristeily Moskovasta Pietariin 13.-20.7.

Silmäasema:Kaikki silmälasit 50 %:n ja aurinkolasit 30 %:n alennuk-sella. Tarjous voimassa 18.6. asti.

hotel arthur:Kahden hengen huone alkaen 68 € ajalla 16.6.–31.7. Jatku-vana tarjouksena 10 %:n alen-nus päivän majoitushinnoista ja ravintolan pääruoista.

City Car Club:25 %:n alennus autojen yh-teiskäyttöpalvelun kuukausi-maksusta.

lisätietoa alennuksista: www.jasenedut.fi

uusiA ETujA

Saat parhaan hyödyn jäsenyydestäsi pitämällä yhteys- ja työpaikkatietosi ajan tasalla. Voit päivittää tietosi, vaikka käyttäjätun-nuksesi olisivat hukassa: www.tek.fi/omattiedot.

TuRVAA ETusi – päiViTä jäsEnTiETosi

fyysinEn RAsiTTAVuus suurta lihasvoimaa edellyttävät tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavat työliikkeet.

hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakas kuormittuminen.

Kuormittavat ja hankalat työasennot. voimaa tai suurta nopeutta vaativat toistuvat työliikkeet.

työliikkeet, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa.

psyKososiAAlinEn KuoRmiTus Erityisen vaativa tai henkistä kuormitusta aiheuttava vuorovaikutteinen työ.

Jatkuva varuillaan olo tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävä tehtävä, jossa on korkea tapaturman, onnettomuuden tai väkivallan riski.

toistuva yötyö ja toistuvat pitkät työvuorot.

Kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö.

Raskaan työuran kriteerit

TEK 3/2015 13

aJassa

”Ilmastonmuutoksen torjuminen on helpompaa nyt kuin pakon edessä.”pre s i d e n t t i ta r j a h a l o n e n pa l k a n s a a j i e n i l m a s t o n m u u t o s j a t yö - s e m i n a a ri s s a 12 . 5 .

Ulkomaalaiset vastavalmistuneet eivät työllisty – Suomi hukkaa osaamista

venäläinen mikhail Tulin on poikkeus ulko-maalaisten vastavalmistuneiden joukossa: hän sai valmistumisensa jälkeen töitä Kiilto oy:ssa. tulin valmistui diplomi-insinööriksi tampereen teknillisen yliopiston Business and technology -ohjelmasta.

tulin työskentelee osto-osastolla, etenkin venäjän-kaupan tehtävissä. hän arvelee venäjän kielen taidon auttaneen työllistymisessä.

– olin onnekas, koska Kiilto tarvitsi vahvis-tusta venäjän-markkinointiinsa. hankin myös opiskeluaikana oman alani työkokemusta har-joittelussa suomalaisyrityksessä.

tEKin ja tekniikan alan yliopistojen kyselytut-kimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset vas-tavalmistuneet työllistyvät huomattavasti hei-kommin kuin suomalaiset. tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta tekniikan alan korkeakoulutetusta on valmistumishetkellä työ-suhteessa, ulkomaan kansalaisista vain joka neljäs.

syitä ulkomaalaisten vastavalmistuneiden huonoon työllistymiseen ovat vähäinen työ-kokemus ja työelämäkontaktit, heikko kielitaito ja paikallisten verkostojen puute. Myös suoma-laisen työkulttuurin ja työelämän pelisääntöjen tuntemus on puutteellista.

– on hölmöläisten hommaa olla hyödyntä-mättä tätä osaamista. Korkeakoulutamme ulko-maalaisia osaajia, ja heidän tietään suomalai-seen työelämään täytyy saada tasoitettua. hei-dän osaamisensa jää muuten hyödyntämättä yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa, sanoo tEKin koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Jari Jokinen.

suomeen sopeutunut tulin on auttanut myös muita opiskelijoita sopeutumaan suomalaiseen opiskelu- ja työelämään.

– suomen kielen opiskelu kannattaa. oma kansainvälinen tausta on vahvuus, se on hyvä tuoda työnhaussa esiin, tulin neuvoo. (jn, ak)

– Olin onnekas, koska kiilto tarvitsi vahvistusta Venäjän-markkinointiinsa, sanoo Tampereella diplomi-insinööriksi valmistunut mikhail Tulin.

Kuva

: tam

pere

en te

knill

isen

ylio

pist

on k

uva-

arki

sto

Konkurssien määrä väheni

tammi–huhtikuussa

viidenneksen verrattuna vuoden

takaiseen.

lähde: Tilastokeskus

19 %

Yksityisen sektorin luottamus-miesten työpaikoista yli 70 prosenttia ja julkisella sektorilla yli 60 prosenttia on sellaisia, joista on vähennetty työntekijöitä viimeisen kahden vuoden aikana.

Tämä käy ilmi Akavan luot-tamusmiesbarometrista, johon vastasi 835 luottamusmiestä.

Yksityisen sektorin henkilös-tövähennysten pääasiallisena syynä ovat tuotannollistalou-delliset irtisanomiset. Julki-sella sektorilla käytetään niin sanottua luonnollista poistumaa, eli eläkkeelle lähteneiden tilalle ei palkata uusia eikä määräaikai-suuksia uusita.

Akava esittää, että yt-neuvot-telujen määräaikoja pidennetään niiden työnantajien osalta, jotka ovat laiminlyönneet henkilös-tö- ja koulutussuunnitelmien laatimisen. Lisäksi työnanta-jan vastuuta muutosturvan rahoituksesta on lisättävä, kun irtisanotaan liiketoiminnan voi-tollisuudesta huolimatta. (ak)

iRTisAnomisisTA TulluT liuKuhihnARuTiiniA

14 TEK 3/2015

aJassa

di Essi puusTinEn aloitti opiskelijakenttäasi-amiehenä tEKin kenttä- ja järjestöyksikössä 18.5. aalto-yliopistossa opiskellessaan Puustinen toimi muun muassa vuorimieskillan fuksikapteeni-na ja kiltansa tEK-kiltayhdys-henkilönä vuonna 2014.

oikeustieteen maisteri TEEmu KoTKAnojA aloittaa 1.6. tEKin oikeudelliset palvelut -yksikössä lakimiehen perhevapaan sijaisena.

nimiTyKsiä

Tekkiläisten määrä tuplaantui eduskunnassa

tekkiläisten kansanedustajien määrä kasvoi uudessa edus-kunnassa kolmesta kuuteen.

uudeltamaalta eduskuntaan valittiin tEKin hallituksen jäsen tkt Jyrki Kasvi (vihr.), di Johanna Karimäki (vihr.) ja arkkitehti Anders Adlercreutz (rkp). Pirkanmaalta pääsivät läpi tkL Satu hassi (vihr.) ja di Sami Savio (ps). oulusta puolestaan valittiin di mari-leena Talvitie (kok.).

varasijoille ylsi kolme tekkiläistä ehdokasta. Lisäksi eduskun-taan valittiin kahdeksan muuta tekniikkataustaista kansanedus-tajaa, joista neljä on insinöörejä.

tEK onnittelee uusia kansanedustajia ja kiittää kaikkia ehdolla olleita tekkiläisiä! (ak)

In memoriam

tEKin kunniajäsen, vuorineuvos Kalevi Numminen on kuollut 29.3.2015. hän oli syntynyt 26.3.1932.

Numminen valmistui diplomi-insinöö-riksi teknillisen Korkeakoulun (tKK) sähkö-tekniikan osastolta 1957 huippuarvosanoin. hän oli aina teekkarihenkinen ja muisteli myöhemmin lämmöllä opiskeluaikaansa.

Numminen oli suomalaisen energia-tekniikan, erityisesti ydinvoimatekniikan pioneereja. hän loi mittavan uran suoma-laisten ydinvoimalaitosten ja niiden teknii-kan toteuttajana sekä suurprojektien orga-nisaattorina imatran voiman palveluksessa. työn ohella hän opetti lukuisia teekkari polvia tKK:n assistenttina ja vt. professorina.

Numminen oli energiateollisuutemme ja koko elinkeinoelämämme merkittävä vai-kuttaja, myös lukuisten luottamustoimien kautta. ansioistaan Nummiselle myönnet-tiin suomen Leijonan i luokan komentaja-merkki. hän oli tekniikan tohtori h.c. ja ranskan kunnialegioonan ritari.

tEKin ja sen edeltäjäjärjestön suomen teknillisen seuran (sts) jäsen Numminen oli vuodesta 1954. hän toimi aktiivisesti jär-jestön luottamustehtävissä vuosina 1967-2002. sts:n ja tEKin valtuuston jäsen hän oli kolmella valtuustokaudella. Lisäksi hän toimi kunnialautakunnassa ja tEK100-juh-latoimikunnassa.

tEKin kunniajäseneksi Numminen kut-suttiin vuonna 2006. (Pk, ha)

TEKin kunniajäsen Kalevi numminen

yhteiskuntasopimus kariutui – hinta oli liian kova palkansaajille

Neuvottelut Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän kokoa-masta yhteiskuntasopimuksesta kariutuivat toukokuun alussa. akavan mukaan hinta oli palkansaajille liian kova.

– työntekijät olivat valmiit kantamaan vastuuta kovallakin hin-nalla, mutta nyt hinta palvelussuhteen ehtojen heikennyksistä oli kohtuuton ja epäsuhtainen. Palkansaajille luvassa oli konkreettisia heikennyksiä, mutta vastapaino näille jäi liian heiveröiseksi, akavan puheenjohtaja Sture fjäder sanoo.

akavan mukaan esimerkiksi työnantajien vastuu työntekijöiden muutosturvasta irtisanomistilanteissa tai työelämän kehittämi-sestä ei muodostunut tarpeeksi vahvaksi. akava on kuitenkin val-mis jatkamaan keskusteluita ja toimimaan suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. (ak)

Tekkiläiset kansanedustajat kaudella 2015–19.

Tämän vuoden Enterprise 2015 – Teknologiayrittäjyys-päivät järjestetään 6.–7.10. Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Ohjelmassa on kiinnostavia esiintyjiä ja verkostoitumis-ta. Esiintymässä on muun muassa energiayritys St1:n omistaja mika Anttonen.

Merkkaa päivä jo kalente-riisi. (ak)

TEKnologiA-yRiTTäjäT KoKoonTuVAT hämEEnlinnAssA 6.–7.10.

2015

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT

anders adlercreutz (rkp) johanna karimäki (vihr.) jyrki kasvi (vihr.)

Satu hassi (vihr.) Sami Savio (ps) mari-leena Talvitie (kok.)

TEK 3/2015 15

aJassa

"Asiantuntijuustutkimus osoittaa, että tekemällä oppii vain jos samalla kyseenalaistaa omaa tekemistään."a k ava n kou lu t u s p o l i t i i k a n a s i a n t u n t i j a i da m i e l i t yi n e n t e k n i i k a n yl i o pi s t o kou lu t u s ta k e h i t tä m ä s s ä - s e m i n a a ri s s a 7 . 5 .

Introvertit altavastaajia nykymaailmassa ruotsalainen yhteistoimintakonsultti ja kirjailija linus Jonkman

käsittelee kirjassaan sitä, että osalla ihmisistä biologinen tarve sosiaalisuuteen on vähäisempi kuin toisilla. heitä kutsutaan intro-verteiksi – erotuksena ekstroverteista, jotka saavat voimansa vuoro vaikutuksesta muiden ihmisten kanssa.

tutkimusten mukaan noin kolmannes ihmisistä määrittelee itsensä puhtaasti intro- tai ekstrovertiksi. Muilla on enemmän tai vähemmän piirteitä molemmista; he ovat ambivertteja. Perusta-vanlaatuinen kysymys intro- versus ekstrovertti -jaottelussa on: ”saatko energiaa siitä, että seurustelet ihmisten kanssa, vai siitä, että saat mietiskellä asioita yksin rauhassa?”

Kirjan mukaan monet maltilliset, perinpohjaisesti asioihin perehtyvät ja hieman syrjäänvetäytyvät ihmiset voivat ajautua sivuraiteille nykyisessä kiivastahtisessa ja sosiaalisuutta korosta-vassa yhteiskunnassa, jossa ulospäin suuntautuneet ihmiset vetä-vät kaiken huomion puoleensa sosiaalisella energiallaan.

teksti nojaa vahvasti Jonkmanin omiin kokemuksiin introvert-tinä. havaintojaan hän perustelee asiayhteyksiin liittyvillä tutki-mustuloksilla. teos on valittu ruotsissa vuonna 2014 vuoden par-haaksi henkilöstöalan kirjaksi.

Kirja käsittelee arkisia aiheita laidasta laitaan introvertin näkö-kulmasta. työelämästä puhutaan kuitenkin kovin ohuelti kir-

jan nimeen nähden. samoin se, miten eri kulttuureissa suh-taudutaan introvertteihin, olisi ansainnut syvällisemmän ana-lyysin. Nyt asia kuitataan tyyliin: "kustantamossani työskentelevä nainen kertoi, että introversio on suomessa kansallispiirre".

Kirjan lopussa on testi, jolla voi testata omaa introverttiyttään. asia saattaa selvitä monelle jo kirjaa lukiessa ilman testiäkin. int-roverteille kirja ei välttämättä tarjoa mitään mullistavaa, mutta toimii hyvänä muistutuksena siitä, että heidän pitäisi pitää arjessa oma päänsä eikä sopeutua kaikessa ekstroverttiin maailmaan. hil-jainen vallankumous on kirjoittajalle juuri tätä.

Kirja tarjonneekin enemmän näkökulmaa ekstroverteille. se voi auttaa ekstroverttejä ymmärtämään introverttien työkaverien toi-mintaa ja näkökulmia. Kirjan kaikki luvut päättyvätkin tiivistelmiin: yhteenveto ekstroverteille. (Otto kanervo)

linus Jonkman: Introvertit - työpaikan hiljainen vallankumous (Atena 2015)

KiRjAT

Tule rakentamaan sähkömoottori Tekniikan museoon!tekniikan museo kutsuu perheitä työpajoihin ja Kuninkaankartanonsaaren kierroksille. tEK tarjoaa jäsenilleen jätskit ja työpajan kolmelle lapselle / lippu. sisäänpääsy museoon on maksuton 2.6.2015 alkaen.

tämä lippu tekniikan museoon sisältää jäätelöt enintään viidelle hengelle (kaksi aikuista ja kolme lasta) sekä osallistumismaksun kolmelle lapselle museon kesäpajaan. Kesäpajat museossa 2.6.-9.8.2015 ti-su klo 15. tulethan ajoissa, sillä pajat täyttyvät nopeasti! Etu voimassa 9.8.2015 asti.

Jäsennumero (jäsenkortista)............................................................Lipulla museossa kävi......................aikuista ja.....................lasta.Lippu käytetty ................ /................ 2015.

Työpajojen aikataulu2.-30.6. sähköä ja moottoreita1.-31.7. materiaaleja mobiilisti lisätyn todellisuuden avulla1.-9.8. biomuovit ja kaseiini

tekniikan museo sijaitsee Kuninkaan-kartanonsaarella helsingin vanhassakaupungissa osoitteessa viikintie 1, 00560 helsinki.

lisätiedot ja aukioloajat: www.tekniikanmuseo.fi

Leikkaa lippu tästä

Kuva

: sar

a Pi

hlaj

a

aJassa

marjo matikainen-KallströmTEKin hallituksen puheenjohtaja

havuJa

uuDElTA VAlTAKunnAn hallitukselta odotetaan paljon: Suomen nostamista talousahdingosta. Se tarkoittaa yritysten toimintaedelly-tysten parantamista ja sitä kautta uusia työpaikkoja.

Suomi ei nouse voivottelemalla ja toisiamme moittimalla, vaan panostamalla ihan oikeasti uutta vientiä luoviin ratkaisuihin. Tulok-set eivät näy heti, mutta silti on toimittava.

Kaikki lähtee koulutuksesta. Koulutusta on uskallettava muuttaa maailman muuttumista vastaavasti. Nyt olemme juuttuneet liikaa rakenteisiin, eikä koulutuksella pystytä vastaamaan teollisuuden ja yritysten tarpeisiin. Yliopistot ja korkeakoulutus pitää nähdä mah-dollisuutena, ei kustannuksena. Vanha totuus "Suomi pärjää vain korkealla osaamisella" ei ole menettänyt merkitystään.

Tutkimusrahoitusta, sekä yksityistä että julkista, on viime aikoina leikattu rajusti. Miksi? Ilman hyvää perustutkimusta ei synny huippu oivalluksia ja innovaatioita.

Yritysten ja elinkeinoelämän uudistumista ja kilpailukykyä vauh-dittamaan on perustettu strategisen huippuosaamisen keskitty-miä, SHOKkeja. Mukana olevien yritysten agendalla ovat toiminnan terävöittäminen, kansainvälinen yhteistyö ja kaupallistaminen. Pel-kät ohjelmat eivät kuitenkaan riitä. Teollisuudella pitää olla vahva halu etsiä ratkaisuja ja pyrkiä maailman huipulle.

Innovaatioiden kaupallistaminen on meidän suomalaisten Akil-leen kantapää. Meillä ei ole pilotteja, demohankkeita tai referens-silaitoksia, joilla pystyisimme kokeilemaan tai myymään tuot-teita paremmin. Lisäksi meiltä puuttuu kaupallistamiseen liittyvää rahoitusta ja osittain myös osaamista. Jatkossa tuotteet on saatava nopeammin markkinoille, siitä olemme yhtä mieltä.

TEK osallistuu talkoisiin järjestämällä osaavien kumppanien kanssa Nopeammin markkinoille -tapahtuman. Näemme, että nyt on todella toimittava, jotta Suomessa on jatkossakin työpaikkoja ja työn teettäjiä.

Tekoja odotellessa

s u D o K u

(c) A

rto In

kala

ww

w.a

isud

oku.

com

14 5

9

2

9

1 24 5 7 2

4 58

24

8 9 6 24 5

8 9 33

4 59 8 7 3

4 5 69

2 34 5 1 2

59

24 5

94

91 34 5

9 6 1 2 34 5

34 5

8 9

2 34 5

8

2 34

8 9

1 25

7 8 9

24 57 8 9

47 9

3

7 8 9 1 2 3

8

3

8 6 2 3

7 8 4 2 3

7 8 9 53

57 8 9

2 3

7 9

2 358

34

8

2 347 8

2 347 8

2 3

7 8 9

2 36

7 8 9 13

7 8 4 6 1 3

8 9 5 2 3

7 8

2 3

7 8 71 34 67 8

3

7 9 1 34 5 6

8

1 34 57 8

34 67 8

35

7

34 5 67 2

34 67 8

3

7

34

8 2 34 57 8

34 67 8 9

35

7 9 1 4 67 9

2 5 1 34

1 34 6

9

1 347

34 67 9

3

7 9

34 67 9 8

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: lehti.tek.fi

oman terveyden ja aktiivisuuden mittaaminen on yleistynyt nopeasti. unison health -yrityksen toimitusjohtaja Jody Ranckin mukaan jo yli puolet usa:n väestöstä mittaa itseään. suuret yhtiöt applesta Googleen tarjoavat siihen välineitä, mutta hittiä, applikaatiota jota kaikki käyttäisi-vät, ei ole vielä syntynyt. Markkinoilla on tilaa.

ranckin mukaan terveystiedon digitalisoituessa on syntynyt e-poti-laita, joilla on työkalut ja taito terveytensä arviointiin. omaa terveystie-toa jaetaan avoimemmin kuin ennen, mutta kysymys yksityisyydestä nousee esiin. Kuka esimerkiksi päättää, mihin kaikkeen mittaustuloksia käytetään: laitteen valmistaja vai käyttäjä?

ranck puhui The Race for the Health Data -tapahtumassa otaniemessä 21.4. [kR]

itsensä mittaajat

TEK 3/2015 17

Kun vaihdat jäsenetulehtesi digitaaliseen, saat veloituksetta e-kirjan. Käytössäsi on uusi valikoima kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden e-bisneskirjoja Summassa.

Ammenna käyttöösi asiantuntevaa tietoa, trendejä ja ideoita – kaikkea, mitä työssäsi tarvitset.

Summa on palvelu, jolla luet TEKin jäsenetulehtiä digitaalisesti yhdessä ja samassa paikassa. Palvelu toimii kaikilla uusimmilla laitteilla.

Rekisteröidy nyt: tek.talentum.fi Siinä tärkeimmät

VAIHDA PAPERI DIGITAALISEEN JA VIISASTU

220x2275_summa-tek-lehti_kirjaetu_TEK 3 2015.indd 1 12.5.2015 16:27:05

tEK-vaiKuttaJa

TEKin valtuustoon. iTyön valtuustoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2009 alkaen.

2005–TEKin hallitukseen. Nokian eurooppalaisen

yritysneuvoston edustajaksi. Toimii tällä hetkellä puheenjohtajana.

2003– 2014–

Tämä on uniluKKARinA ToimimisTA.

Huhtikuussa TEKin hallituksen jäsen Jari Nummikosken puhelin kävi jälleen kuumana. Työkave-rit ja toimittajat yrittivät tavoitella Nokian ylempien toimihenkilöi-den Tampereen toimipisteen luot-

tamusmiestä. Uutisotsikot kertoivat Nokian ja ranskalais-

amerikkalaisen Alcatel-Lucentin yhdistymi-sestä.

– Synergiaeduista puhutaan paljon, mutta toivottavasti niitä ei haeta tuhan-

sia ihmisiä vähentämällä. Edessä on val-tava urakka. Nokian ja Siemensin verk-

kobisnesten yhdistämisessä voitolli-seksi meni seitsemän vuotta. Nyt pitää yhdistellä neljän eri maan yrityskult-tuureja.

Yli kymmenen vuotta luotta-musmiehenä toiminut Nummi-

koski on nähnyt läheltä kaikki Nokian mullistukset.

2000-luvun alussa luotta-musmiestoiminta oli vielä lap-senkengissä, ja Nummikoski pääsi rakentamaan yhteisiä toimintatapoja. Myötätuuli heikkeni Nokian menestyksen hiipuessa. Byrokratia lisään-tyi, yhteistoiminnasta tuli työnantajalle pakkopullaa ja henkilöstön vaikutusmahdol-lisuudet kaventuivat.

– Tämä on unilukkarina toimimista. Katsomme

ihmisten työhyvinvoinnin perään, jotta ei tule ylilyöntejä. Paras voitto on, kun pystyy autta-maan yksittäistä jäsentä ja löytämään ratkai-sun, johon kaikki ovat tyytyväisiä.

– Esimerkiksi vaalien yhteydessä on puhuttu paljon paikallisesta sopimisesta, mutta kehi-tettävää riittää. Tällä hetkellä se on ennemmin paikallista sanelua.

Vuosien saatossa Nummikoskikin on tarpo-nut läpi lukuisat yt-neuvottelut. Pahimmassa vaiheessa työntekijöiden määrä väheni Tampe-reella puoleen. Nyt työntekijöitä on noin 800.

– Yt-neuvotteluissa vaikuttamismahdolli-suudet ovat vähäiset ja vain irtisanottavien tuki-toimiin pystyy kunnolla vaikuttamaan.

Nokian asiat ovat tulleet tutuksi Nummikos-kelle myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hän on toiminut aktiivisesti yli kymmenen vuoden ajan Nokian eurooppalaisessa yritysneuvos-tossa (European Works Council – EWC).

– Itse asiassa edustan nyt 20 000 Nokian työntekijää, yritysneuvoston puheenjohtajana toimiva Nummikoski naurahtaa.

Mutta millä tolalla asiat ovat Suomessa mui-hin Euroopan maihin verrattuna?

– Meillä on 30 EWC-edustajaa eri puolilta Eurooppaa. Tilanteet ovat hyvinkin erilaisia saman yrityksen sisällä. Mitä etelämmäksi ja idemmäksi mennään, sitä vähemmän on liit-toja ja luottamusmiestoimintaa.

– Suomessa luottamusmiehet saavat aivan eri tavalla tietoa yrityksen asioista kuin muualla Euroopassa. Sitä kautta pystymme vaikutta-maan paremmin henkilöstön asioihin.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamusmieheksi Nokialle. Jäsenenä myös YTN Teknologiateollisuuden taustaryhmässä.

2002–

tEKsti AKU KARJAlAINENKuva hElENA hAGbERG

20 000 eurooppalaisen asiantuntijan edunvalvoja

TEK 3/2015 19

LaKitiEto

Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa työtodistusta automaatti-sesti, vaan työtodistus annetaan työntekijälle hänen pyynnöstään. Pyynnön voi esittää suullisesti tai kirjallisesti, mutta varsinkin epä-

selvissä tilanteissa pyyntö kannattaa tehdä työnantajalle kirjallisesti.

Työtodistuksen antaa työntekijän työnan-taja. Esimerkiksi vuokratyöntekijä on työsuh-teessa vuokrausyritykseen, jolloin käyttäjäyritys ei voi antaa työntekijälle työtodistusta.

Työtodistus on tärkeä asiakirja, joten se kan-nattaa pyytää aina työsuhteen päättyessä.

Työtodistuksen tärkein tehtävä on kertoa ulkopuoliselle taholle, esimerkiksi uutta työn-tekijää palkkaavalle työnantajalle, missä ja mil-

loin työnhakija on aiemmin työskennellyt ja mitä hän on tehnyt. Työtodistuksella on myös merkitystä esimerkiksi työttömyysturva-asioita hoidettaessa.

Suppea vai laaja työtodistus?Työtodistukseen kirjataan lähtökohtaisesti vain työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Tätä kut-sutaan suppeaksi työtodistukseksi.

Työntekijän pyynnöstä työtodistukseen voi-daan kirjata myös työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytök-sestä. Tällaista laajaa työtodistusta pyytäessään työntekijä saa myös ilmoittaa, että hän haluaa todistukseen kirjattavan vain työsuhteen päät-tymissyyn tai arvion työntekijän työtaidosta ja käytöksestä.

mikaela Karavokyros artikkelin kirjoittaja

työskentelee tEKissä lakimiehenä. tekkiläisenä

saat apua työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä

lakiasioissa. tutustu verkossa usein kysyttyihin

lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos et löydä vastausta, ota

yhteyttä tEKin lakimiehiin. www.tek.fi/lakipalvelut

§

työtodistus on tärkeä asiakirja, ja laissa on määritelty työtodistusta koskevat pelisäännöt.

Työtodistus tallentaa työsuhteen

20 TEK 3/2015

Työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu Työsuhteen kestolla tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin työsuhde on ollut yhdenjak-soisesti voimassa. Työsuhteen kesto mer-kitään työtodistukseen työnteon aloit-tamisajankohdasta lukien eikä työsopi-muksen allekirjoittamisajankohdasta, jos tämä on aikaisempi. Poissaoloja, kuten sairauslomia ja perhevapaita, ei vähen-netä eikä mainita työtodistuksessa.

Jos työntekijä on tehnyt työsuhteen aikana useita eri tehtäviä, kirjataan todis-tukseen kaikki työntekijän hoitamat teh-tävät. Usein työtehtävien laatu kirjataan yleisluonteisesti, mutta se voidaan kirjata yksityiskohtaisemminkin.

Työsuhteen päättymisen syy ja työnantajan arvioTyösuhteen päättymisen syy merkitään työtodistukseen lyhyesti. Se voi olla esi-merkiksi työntekijän oma irtisanoutumi-nen, tuotannolliset ja taloudelliset syyt tai määräaikaisen sopimuksen päättyminen.

Jos työntekijä pyytää todistukseen vain työsuhteen päättymissyyn eikä itseään koskevaa arviota, tulee työsuhteen päät-tymissyy ilmaista niin, ettei se samalla sisällä arviota työntekijästä.

Työnantajan arvio työntekijän käy-töksestä ja työtaidosta on arvio niistä, mutta sen tulee perustua tosiasioihin. Tuomioistuinkaan ei voi velvoittaa työn-antajaa antamaan tietyn sisältöistä työ-todistusta, mutta työnantajalle voi tulla vahingonkorvausvelvollisuus selvästi vir-heellisen työtodistuksen aiheuttamasta vahingosta.

Kun arvioidaan työtaitoa ja käytöstä, voidaan käyttää esimerkiksi yleisesti tun-nettuja arvosanoja, kuten heikko, vält-tävä, tyydyttävä, hyvä ja kiitettävä. Myös muita, vapaamuotoisempia ilmaisuja on mahdollista käyttää.

Ei piiloviestejäLaissa on todettu, ettei työtodistuksesta saa ilmetä muuta kuin mitä sen sana-muodosta käy ilmi. Tämä lause lienee kirjattu lakiin historiallisista syistä. Sen taustalla on pelko siitä, että työnanta-jat viestittäisivät salaisesti toisilleen piilo-huomautuksilla tai koodeilla työntekijöi-hin liittyviä asioita. Käytännössä lauseen merkitys on se, ettei työtodistukseen saa merkitä muita kun laissa todettuja seik-koja eli esimerkiksi pitkiä poissaolojak-soja ei saa mainita.

Mikäli työnantaja on kirjoittanut työto-distukseen virheellisiä tietoja tai mainin-nut seikkoja, joita työntekijä ei ole pyy-tänyt tai joita työtodistus ei lain nojalla saa sisältää, työnantajalla on velvollisuus antaa uusi, korjattu työtodistus.

Työtodistuksen antamisen ajankohtaTyöntekijällä on oikeus saada työtodis-tus työsuhteen päättyessä eli samana päi-vänä kuin työsuhde päättyy, ja oikeus työ-todistukseen kestää pääsääntöisesti 10 vuotta työsuhteen päättymisestä.

Työntekijän tulee kuitenkin pyytää laa-jaa työtodistusta 5 vuoden kuluessa työ-suhteen päättymisestä. Lisäksi laissa on todettu, että suppea työtodistus tulee antaa myös silloin, kun työsuhteen päät-tymisestä on kulunut yli 10 vuotta, mutta vain, jos työnantajalle ei aiheudu siitä kohtuutonta hankaluutta.

Samoin edellytyksin työnantajan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi todistus. Uusi työtodistus onkin monesti helppo antaa, jos työnantajalla on jäljennös tai tallenne alkuperäisestä työtodistuksesta. Laki ei tunne väliaikaista työtodistusta eli työsuh-teen kestäessä annettavaa todistusta. Tästä syystä työnantajalla ei ole velvollisuutta

sellaista antaa, mutta käytännössä työnan-tajat näitä kuitenkin usein kirjoittavat.

Jos työnantaja tai tämän edustaja rik-koo tahallaan tai huolimattomuudesta työtodistuksen antamista koskevia sään-nöksiä, voidaan tuomita työsopimus-lakirikkomuksesta sakko. Tällöin rangais-tukseen tuomitaan se, jonka velvollisuuk-sien vastaisesta teosta tai laiminlyönnistä on kyse.

TyöTodISTUS ANNETAAN pyyNNöSTä.

NäIN pyydäT TyöTodISTUKSEN

Pyydä työtodistusta työnantajal-tasi. työtodistus annetaan vain pyynnöstä.

Pyydä epäselvissä tilanteissa työ-todistusta kirjallisesti.

Kerro, haluatko suppean vai laajan työtodistuksen.

tarkista, että todistukseen kirja-tut tiedot, kuten ammattinimike sekä työsuhteen alkamis- ja päät-tymispäivä, ovat oikein. voit pyytää uuden korjatun työtodistuksen, jos työtodistus sisältää virheelli-siä tietoja tai jos siinä on mainittu seikkoja, joita et pyytänyt mainit-tavan tai joita lain mukaan ei saa mainita työtodistuksessa.

Jos et pyynnöstä huolimatta saa työtodistusta, ota yhteyttä tEKin lakimieheen tai oman alueesi työ-suojeluviranomaiseen aluehallin-tovirastossa. tEKin lakimies voi halutessasi olla yhteydessä työn-antajaasi. työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajan anta-maan työtodistuksen sakon uhalla ja ilmoittaa asian poliisille esitut-kintaa varten. tuomioistuin voi vel-voittaa työnantajan antamaan työntekijälle suppeasisältöisen työtodistuksen.

LaKitiEto

TEK 3/2015 21

VihREäsTä bisneksestävielä pari vuotta sitten tekniikan tohtori tuula Mäki tutki higgsin hiukkasta CErNissä. Nyt hän kehittää ja kaupallistaa Waverolleria.

merenpohjassa huojuu 10 metriä korkea ja 18 metriä leveä saran-oitu paneeli. Jättiläinen liikkuu edestakaisin aaltojen voimasta – ja tuottaa sähköenergiaa. Video on kuvattu komeasta aal-lokostaan kuuluisalla Portuga-

lin rannikolla, lähellä Penichen kaupunkia. Vielä lopputekstit, ja Tuula mäki napsauttaa ruudun

pimeäksi. Palataan Vantaalle AW-Energyn toimistoon.– Tässä nähtiin WaveRoller-teknologiaa. Kuvassa

oli yksi paneeli AW-Energyn Portugaliin rakentamasta pilottivoimalasta, joka tuottaa sähkön lisäksi tutki-mustietoa aaltovoimateknologian kehittämiseen.

Tekniikan tohtori Mäki on tutkinut aaltovoiman hyödyntämistä energialähteenä AW-Energyn palve-luksessa vuoden verran.

Hän vetää simulointikokeisiin ja mittauksiin liitty-viä projekteja, osallistuu konferensseihin, pitää esi-telmiä ja etsii yhteistyökumppaneita. Pilottikohteessa tutkimus- ja tuotekehityspäällikkö on päässyt haalari-hommiinkin, kun laitteita on asennettu ja kalibroitu.

– WaveRoller-teknologia on muutaman vuoden päästä kaupallistamisvaiheessa, Mäki sanoo.

Idean isä on Rauno Koivusaari, joka sukeltaessaan havaitsi hylyssä aaltojen voimasta heiluvan levyn. Koi-vusaaren havainnon pohjalta kehitetty WaveRoller luokitellaan nyt yhdeksi lupaavimmista sovelluksista aaltoenergian hyödyntämiseksi.

– Yhdestä paneelista saadaan verkkoon valtame-ren vellomisen eli surge-ilmiön avulla sähköä 350 kilowatin teholla. Paneelin suunniteltu käyttöikä on

20 vuotta. Suurimpana haasteena on saada rakenteet kestämään ankaria olosuhteita.

pk-yritys sopi mainiostiMäki tuli AW-Energyn Vantaan toimistoon CERNistä, jossa hän oli työskennellyt hiukkasfysiikan tutkimus-projekteissa. Hyppy tuhansien tutkijoiden kansain-välisestä tiedeyhteisöstä Vantaalle 15 hengen pk-yri-tykseen oli iso, mutta Mäki on enemmän kuin tyyty-väinen.

Nopea lähtö CERNistä johtui maailmankaikkeu-den rakennuspalikan Higgsin bosonin löytymisestä.

Hiukkasfysiikasta vuonna 2008 väitellyt Mäki oli juuri aloittanut Higgsin hiukkaseen liittyvän tutkimus-projektin vuonna 2012, kun bosoni yllättäen löytyikin.

– Suunniteltuja lisämittauksia ei enää tarvittu, kun Higgsin bosoni onnistuttiin kokeellisesti löytämään ja mittaamaan LHC-kiihdyttimen suurilla kokeilla, Mäki kertoo.

Amerikka opettiSiirtyminen akateemisesta tiedeyhteisöstä yritysmaa-ilmaan oli Mäelle luontevaa. Bisnesmaailman nopeus ja epämuodollisuus vetävät puoleensa dynaamista naista, joka tunnustaakin välillä tuskastuneensa CERNin hierarkkisuuteen.

Myöskään loputon yksinäinen puurtaminen tutki-jankammiossa ei ole Mäen juttu – eikä etenkään koo-daus.

– Olen sen verran kärsimätön, etten halua viilata epäolennaisuuksia loputtomasti. Asioissa pitää päästä eteenpäin. Koodaus on taas niin, niin pilkuntarkkaa…

TEKSTI ja KUva KIRSTI lEvANdER

tohtori innostui

22 TEK 3/2015

CERnin tutkijayhteisöstä pk-yritykseen siirtynyt TkT Tuula mäki viihtyy hyvin pienessä dynaamisessa porukassa.Taustakuvassa WaveRoller.

bISNESmAAIlmAN NopEUS JA

EpämUodollISUUS vETäväT

pUolEENSA.

TEK 3/2015 23

Tekniikan tohtoreiden lukumäärän kehitys vuosina 1987–2011

mihin toimintoon kuuluvia tehtäviä teet pääasiassa?

35-vuotiaan Mäen tavoitteena onkin luoda nousu-johteinen ura.

Kolmen vuoden tutkimuspesti 2004–07 Fermila-bissa Illinoissa tartutti nuoreen tutkijaan myös ame-rikkalaisen ajattelutavan: tutkimus ja liike-elämä kul-kevat käsikädessä.

Kuin kala vedessäMoni tutkija kokee esiintymiskammoa, mutta jo CERNissä viikoittaisiin raportointeihin yleisön edessä tottunut Mäki on estradilla melkein kuin kotonaan. Parhaimmillaan yleisömäärät ovat yltäneet satoihin.

– Hyvä valmistautuminen auttaa aina.Akateemisen maailman kasvatti ui tietenkin kuin

kala vedessä kansainvälisissä tiedeyhteisöissä. Niinpä Mäki matkustaakin AW-Energyn edustajana maail-man yliopistoihin luomaan kontakteja ja neuvottele-maan yhteistyöstä.

Mäki tunnistaa itsessään myös luontaiset johtamis-taidot.

– Sisarusjoukon vanhimpana opin johtamaan jouk-koja jo lapsena, Mäki nauraa.

– Johtajana haluan olla innostava, keskittyä koko-naisuuksiin, luottaa ihmisiin ja välttää mikromanage-rointia, hän arvioi omaa johtamisotettaan.

Viihtymiseen aaltoenergiabisneksessä vaikuttaa paljolti se, että työ vastaa Mäen arvoja.

– Halusin tehdä työtä, joka liittyy uusien energia-lähteiden hyödyntämiseen.

pääoma kasvaa, mutta sitä ei hyödynnetä

vuosina 2013 ja 2014 suomessa suori-tettiin 3 584 tohtorintutkintoa.

viime vuoden joulukuussa työttömiä toh-toreita oli 886, kun vuotta aiemmin luku oli 685 eli työttömyys kasvoi noin 30 pro-senttia.

vajaa kolmannes tohtoreista sijoittuu akateemiselle uralle.

Lähde: tieteentekijöiden liitto

strateginen suunnittelu tai johtaminen 9 6

hallinto tai talous 2 4

myynti tai markkinointi 2 8

hankinnat tai logistiikka 1 3

tuotanto, valmistus tai ylläpito 3 7

tuotekehitys 10 13

tutkimus tai kehittäminen 49 12

tietojenkäsittely, ohjelmistosuunnittelu, ict-tehtävät 4 13

suunnittelu (rakenne-, arkkitehtuuri- jne.) 2 10

laadunhallinta tai auditointi 1 3

projektitoiminta 4 11

opetus tai koulutus 9 2

konsultointi 2 4

jokin muu 3 4

Tohtorit % dI %

vAIN KolmANNES TohToREISTA voI odoTTAA TyöpAIKKAA ylIopISTolTA.

lähde: TEkin työmarkkinatutkimus 2014

1987

1995

2003

1991

1999

2007

1989

1997

2005

1993

2001

20092011

5000

4000

3000

2000

1000

0

lähde: Tilastokeskus

tekniikan tohtoreita yhteensä

työllisiä tekniikan tohtoreita

24 TEK 3/2015

NäiN KäYtät tohtoria

on aika ravistella asenteita ja markkinoida korkeimmin koulutettujen erityisosaa-mista. suomessa ei ole yhtään turhaa tohtoria.

investoinnit aineettomaan pääomaan ovat nous-seet tuottavuuden keskeiseksi lähteeksi, linjaa val-tion tutkimus- ja innovaationeuvosto uusimmassa raportissaan. Mikäli virallisen suomen tavoite näkyisi käytännössä, olisi akavalaisten liittojen huoli tohto-reiden työllistymisestä turha.

synkkenevistä tohtorien työttömyysluvuista voidaan syyttää matalasuhdannetta, mutta aka-van koulutuspolitiikan asiantuntija Ida mielityi-sen mukaan eri alojen tohtoreita tarvittaisiin erityi-sen kipeästi juuri nyt: nostamaan kansantaloutta kasvu-uralle ja ratkaisemaan hyvinvointivaltion kestävyysvajehaasteita.

Mielityisen kanssa samoilla linjoilla ovat monet akavalaisten liittojen tutkijat, muun muassa tEKin otto Kanervo ja pirre hyötynen. he kehottavat toh-toreita, yliopistoja, elinkeinoelämää, kolmatta sek-toria ja julkishallintoa puhaltamaan yhteen hiileen, ettei yhdenkään kalliisti koulutetun huippuosaajan taidot valu hukkaan työttömyyskortistossa.

Sopii pikkufirmaanEnsimmäiseksi akavalaiset edunvalvojat haluavat kumota sitkeästi elävän myytin, jonka mukaan toh-torin ainoa oikea paikka on akateeminen ympäristö.

suurin osa tohtoreista työskentelee tälläkin hetkellä muualla kuin yliopistoissa tai tutkimuslai-toksissa.

Perinteisiä työllistäjiä ovat metsä-, kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuus sekä rahoitusala.

isojen yritysten palkkalistoilta tohtoreita löytyy, mutta pienet ja keskisuuret yritykset, julkinen sek-tori ja järjestöt eivät keskustelijoiden mielestä ole toistaiseksi heränneet tutkijakoulutettujen poten-tiaaliin.

Analyyttinen ratkaisijatutkijoiden mukaan tohtoreilla on taitoja, joita ei voi hankkia muulla koulutuksella. he perustelevat näkemystään toteamalla, että tieteellisiin meto-deihin perehtyminen tarkoittaa syvällistä ja laajaa harjaantumista ongelmanratkaisuun, laadunhallin-taan ja kehittämistoimintaan.

tohtoreiden osaaminen on juuri sitä aineetonta pääomaa, jolla kilpailukykyä parannetaan. tohtori tuo päätöksentekoon sellaiset toimintaympäristön muutokset ja megatrendit, joita kukaan muu organi-saatiossa ei pysty lukemaan. tohtori voi myös välit-tää ja muokata muualla tuotettua tutkimustietoa yrityksen tarpeisiin. tähän eivät välttämättä muiden taidot ja tiedot riitä.

tutkijat mainitsevat myös käytännössä testatun paineensiedon ja sitkeyden; ilmiöiden tutkiminen kun on työtä, jossa ei välttämättä en simmäisellä ja toisellakaan kerralla osuta oikeaan.

Sosiaalinen sitoutuja– sekin pitää muistaa, ettei väitöksen työstäminen ole yksinäistä puurtamista tutkijan kammiossa, vaan jatko-opiskelun eri vaiheissa tohtorit julkaise-vat, esiintyvät ja matkustavat. he ovat keskustelu- ja kielitaitoisia, tutkija Suvi Eriksson suomen Eko-nomeista toteaa.

hyötynen lisää vahvuuslistalle taloudellisen rea-lismin ja tulosvastuullisuuden:

– ansiolistalla mahdollisesti näkyvä työskentely apurahalla tarkoittaa sitä, että tohtori osaa toimia kuten tulosvastuullinen yrittäjä eli pystyy budjetoi-maan ja järjestämään rahoituksen hankkeilleen.

toki akavalaiset työelämäasiantuntijat ovat kuulleet niistäkin tapauksista, joissa tohtori on hävinnyt rekrytointikilpailun vähemmän koulute-tulle hakijalle.

– työnantaja saattaa pelätä esimerkiksi sitä, ettei tohtori jää taloon, vaan palaa akateemiseen maailmaan heti, kun sopiva tutkijanpaikka avautuu, Mielityinen pohtii.

Kanervo viittaa tilastoihin ja toteaa, että pelko on turha:

– tekniikan tohtoreista puolet ja muista 70 pro-senttia työskentelee yrityksissä. tohtori sitoutuu organisaatioon, kun kokee tekevänsä mielekästä työtä, jossa voi hyödyntää taitojaan.

– asenteissa on paljon korjattavaa, ja siihen urakkaan tohtoreiden on ryhdyttävä itse, tutkija hanna Tanskanen opetusalan ammattijärjestö oaJ:stä korostaa.

tohtoreiden on markkinoitava osaamistaan rohkeasti. sitä ei kukaan muu tee heidän puoles-taan, keskustelijat summaavat.

TEKSTI pAUlA lAUNoNEN

yliopisTo, TuE TyöllisTymisTä Jatko-opiskelijat tarvitsevat jär-jestelmällistä työelämävalmen-nusta väitösprosessin alusta lop-puun.

väitöstiedottamista on terävöitet-tävä. sekä perinteisen että sosi-aalisen median kanavilla voidaan välittää tietoa tohtoreista kehittä-jinä, joilla on annettavaa monen-laisille organisaatioille.

Yhteydet elinkeinoelämään, kol-manteen sektoriin ja julkishallin-toon madaltavat raja-aitoja aka-teemisen maailman ja muun yhteiskunnan väliltä ja parantavat tohtoreiden työllistymisnäkymiä.

TohToRi, TunnisTA VAhVuuTEsi tunnista vahvuutesi ja kerro osaa-misestasi maallikoiden kielellä.

ota selvää, missä kaikkialla juuri sinun taitojasi tarvitaan.

rakenna yhteyksiä ennakkoluulot-tomasti ja verkostoidu.

TyönAnTAjA, näin KäyTäT TohToRiA

tohtori näkee asioita laajasti, kerää tietoa analyyttisesti ja tuot-taa ratkaisuja systemaattisesti.

tohtori tulkitsee uusinta tutki-mustietoa organisaatiosi hyödyksi, hänellä on laajat ja kansainväliset verkostot.

tohtori luotaa toimintaympäristöä tavalla, johon muut organisaatios-sasi eivät pysty.

TEK 3/2015 25

Upm:llä on 178 000 hehtaaria eukalyptusviljelmiä. Tehtaanjohtaja Juha Kääriäisen mukaan 1,3 miljoonasta sellutonnista valmistetaan muun muassa pehmopapereita, nestepakkauskartonkia ja taivekartonkia lahjapakkauksiin.

Sellua ja energiaa eukalyptuksesta upm:n TEhTAAn tuotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia

lyhytkuituista eukalyptussellua vuodessa. tehdas sijaitsee Fray Ben-tosissa uruguay-joen rannalla 300 kilometriä pääkaupungista Mon-tevideosta. Laitos tuottaa noin 10 prosenttia uruguayn sähköstä.

uruguay-joki on rajajoki. tehtaan sijoituspaikka aiheutti argen-tiinan ja uruguayn välille monivaiheisen kiistan, joka laantui haagin kansainvälisen oikeuden päätöksen jälkeen vuonna 2010.

tuotanto alkoi vuonna 2007 Metsä-Botnian nimellä. uPM:lle sel-lutehdas siirtyi 2009 Metsäliiton myytyä osuutensa. uPM-Kymmene omistaa 91 prosenttia tehtaasta. vähemmistöomistajana on uruguaylainen perheyritys. tehtaassa on päivittäin noin 850 työn-tekijää, joista uPM:n töissä on 170, loput alihankkijoilla. Paperityö-läisiä ja teknikkoja on noin 100. Koko tuotantoketju puusta selluksi työllistää 4 000 henkeä.

tehtaalle tulee puuta 450 rekka-autollista päivässä. 70 prosent-tia puusta tuotetaan oman yhtiön uPM Forestal orientalin viljel-millä. Eukalyptusviljelmiä on 230 000 hehtaaria. Loppu 30 prosenttia ostetaan riippumattomilta puuntoimittajilta. Eukalyptuspuu kasvaa 10–11 vuodessa korjuukypsäksi.

sellu toimitetaan proomuilla tehtaalta Nueva Palmiran satamaan. Laivamatka Brasilian kautta hollantiin kestää 38 vuorokautta.

Kuva

: uPM

26 TEK 3/2015

diplomi-insinööri Juha Kääriäinen johtaa Fray Bentosissa yhtä maailman suurimmista sellutehtaista.

Suomalaisten suurinvestointi Uruguayhin Etelä-Amerik-kaan on tuottanut lyhytkui-tuista sellua vuodesta 2007. Fray Bentos, yksi maailman suurimmista sellutehtaista 1,3 miljoonan tonnin vuosi-

tuotannollaan, on siirtynyt paikallisten hoidet-tavaksi. Yksi suomalainen on sentään jäljellä, tehtaanjohtaja Juha Kääriäinen. Lisäksi Kääri-äinen nimitettiin maaliskuussa UPM:n Uru-guayn-toimintojen varajohtajaksi.

Pääkaupunki Montevideon eloisan urugu-aylaisuuden jälkeen Fray Bentosin tehdas tun-tuu jotenkin tutun suomalaiselta. Tehtaan tur-vallisuuskulttuurissa ei ole Kääriäisen mukaan mitään uruguaylaista tai eteläamerikkalaista.

Hieman tylynoloisen toteamuksen ymmär-tää, kun törmää paikalliseen turva-ajatteluun. Parhaiten turvallisuuden ja riskinoton suh-detta kuvaa uruguaylainen liikenne. Pääkau-pungin taksien ajotapa on hurja: kaistoja vaih-detaan vasemmalta oikealle tarpeen mukaan ja ohitetaan edellä ajavia kaiken aikaa molem-milta puolilta. Yksi selitys liikennepoukkoiluun on, että maassa oli itsenäistymisen aikaan Ison-Britannian avun seurauksena hetken vasem-manpuoleinen liikenne.

Paikalliset, jotka asioivat ulkomaisten omis-tamissa sellutehtaissa, pitävätkin parempana,

että turva-asiat on hoidettu skandinaavisella tavalla, eikä paikallisen standardin mukaan.

Turvallisuuskulttuuri, normit ja toiminta-tavat ovat siis UPM:ltä. Henkilöstö on käynyt Suomessa perehtymässä yrityksen tapaan hoi-taa turvallisuusasiat, ja ne tehdään myös vierai-lijalle varsin selviksi.

Tehtaalle pääsy on tiukasti kontrolloitua sik-sikin, että Fray Bentos ja 2014 käynnistynyt Stora-Enson sellutehdas Montes del Plata ovat verovapaita alueita, ikään kuin ulkomaita.

Turvalliset tehtaanpiiput houkuttivatVaikuttavan uran paperi- ja sellutehtaissa teh-nyt Kääriäinen pohtii hetken kysymystä, miksi työuran alku osui puunjalostusteollisuuteen.

– Kai 1970-luvun lopun lama sai kotipaikka-kunnan Kuusankosken piiput tuntumaan tur-vallisilta. Paperiteollisuus tuntui tulevaisuuden alalta – ja sitä mieltä minä olen vieläkin, Kääri-äinen naurahtaa.

Kesätöitä hän teki Kuusaanniemen sellu-tehtaan kunnossapidossa, samoin diplomi-työnsä 1984, ja työskenteli pari vuotta käyttö-insinöörinä Anjalan paperitehtaalla. Sitten hän pääsi Voikkaalle, ensin käyttöpäälliköksi ja sit-ten tuotantopäälliköksi.

Ensimmäinen ulkomaan työ oli tuotanto-päällikkönä Ranskan Grand Couronnen teh-taalla. Sitä hän pitää tärkeänä uransa kannalta.

bEnTosiin

tEKsti JAAKKo TAKAlAINEN

fRAy aNJaLasta

TEK 3/2015 27

– Ulkomailla pitää opetella kielen lisäksi ihmisten erilainen toimintatapa. Joskus se on vaikeaa, mutta lopulta palkitsevaa, Kääriäinen toteaa.

Hän on aina opiskellut sen maan kieltä, jossa on työskennellyt. Aluksi legendaaristen Berlitzin itseopiskelukasettien avulla, tietotek-niikan kehityttyä modernimmilla apuvälineillä hän on saavuttanut jokapäiväiseen keskustelun mahdollistavan taitotason. Fray Bentosissa työ-kielenä on englanti, mutta esimerkiksi lounaan tilaaminen sujuu Kääriäiseltä espanjaksi.

Tosi "lean": pomojen pomot pois Paluu Voikkaan paperitehtaalle 1996 ensin tek-nisen osaston päälliköksi ja 1998 tehtaanjohta-jaksi toi ensimmäisen suuren oivalluksen.

– Ymmärsin, että väliportaat työntekijöiden ja johdon väliltä pitää poistaa. Keskustelun pitää olla avointa.

Muutenkin organisaation madaltaminen oli pakon sanelemaa, koska tuottavuutta piti saada ylöspäin. UPM:ssä huomattiin 1990-luvun alussa, että pomojen vähentämisen lisäksi tuot-tavuutta voitiin nostaa vain ottamalla työn-tekijät laajemman tiedonannon piiriin. Tie-don lisääminen kasvatti luottamusta ja sitoutu-mista, tehosti toimintaa ja vähensi lakkoja.

– Kun tuotantoon ja tulokseen liittyvät tie-dot saadaan johdolta henkilöstölle, yhteishenki paranee. Tätä oppia olemme yrittäneet noudat-taa myös täällä Uruguayssa, Kääriäinen toteaa.

Kirjekuoria, voimapaperia ja oma-aloitteisuuttaTehtaanjohtajasta seuraava harppaus Kääriäi-sen uralla oli konsernitason yhteistyö. Kymin tehdas uusittiin 2000–01, jolloin hän työskenteli taas teknillisenä johtajana.

Sen jälkeen hän siirtyi kirjekuoritehtaan joh-tajaksi Tervasaareen ja myi voimapaperia ja ruskeita kirjekuoria sata päivää vuodessa pitkin Eurooppaa. Hän sanoo suoraan pyrkineensä näkemään ja kokemaan puunjalostusta mah-dollisimman monelta kannalta.

Seuraava iso rasti oli kierrätyskuidun käyttö, jota hän pääsi seuraamaan tehtaan johtajana Saksassa. Satakunta kilometriä Berliinistä sijait-seva Schwedtin paperitehdas toimi täysin kier-rätyskuidun varassa.

– Koulusaksan täydentämiseksi otin vuoden online-kurssin Berlitziltä.

Tärkein oppi saksalaisille alaisille taisi olla oma-aloitteisuuden lisääminen.

– Aluksi kaikki posti tuotiin minun pöydäl-leni. Käskin jokaisen avaamaan oman postinsa. Siitä se lähti, Kääriäinen muistelee.

Kierrätystä: 2 000 kg niittejä päivässäKääriäiselle puolestaan olivat uutta kierrä-tyksen haasteet. Eilisen uutiset ovat raaka-aineemme -iskulause tuotti muutakin kuin painopaperia. Sanomalehdistä tuli esimerkiksi 2 000 kiloa niittejä päivässä. Niille piti keksiä järkevä käyttö.

– Kaikki jakeet piti pystyä hyödyntämään, kun tavaraa poltettiin kattiloissa. Tuhkaa syn-tyi 90 000 kiloa vuorokaudessa, ja se meni sementti teollisuudelle ja rehun lisäaineeksi.

Paluu Suomeen tehtaanjohtajaksi Tervasaa-ren tarralaminaatti- ja sellutehtaalle toi uuden elämänkokemuksen. Sellutehdas lakkautettiin 2008 liian pienenä yksikkönä. Koetusta Kääriäi-nen kuvaa sanoilla "karmea homma".

– Eläkeratkaisut auttoivat joitakuita, joku pääsi muualle töihin tai yrittäjäksi. Mutta sairauslomat lisääntyivät loppua kohti, vaikka mitä yritimme tehdä, Kääriäinen huokaa.

Tervasaaren tehtaan lisäksi hänelle laitettiin johdettavaksi Pietarsaaren tehdas 2010.

– Siinä ainakin oppi, että 340 kilometrin päässä toisistaan olevia tehtaita on mahdollista johtaa yhtä aikaa, hymähtää Kääriäinen.

Fray Bentosissa hän aloitti tehtaanjohta-jana 2014.

Korkeakoulutusta myös maaseudulleKääriäinen kehuu Fray Bentosin tehdasta hel-poksi johdettavaksi: väki on Suomessa koulu-tettua, ja konetta on ajettu vain 8 vuotta. Tur-vallisuuskulttuuri on sen verran tiukka, että töihin tulevista noin kymmenen prosenttia puhallutetaan sattumanvaraisesti.

– Ihmiset ovat meillä tyytyväisiä, vaihtuvuus on vähäinen. Riskit minimoidaan ja häiriöitä vältetään, jotta tehdas voi pyöriä 355 päivää vuodessa. Kymmenen päivän huoltoseisokki on lokakuussa, Kääriäinen kuvailee.

Hän sanoo UPM:n pyrkivän kehittämään toimintaansa Uruguayssa pitkäjänteisesti. Esi-merkiksi Fray Bentosiin tulee oma tekniikan yliopisto. UPM ja Uruguayn teknillinen yli-opisto UTEC allekirjoittivat helmikuussa sopi-muksen alueellisen yliopiston rakentamisesta. Maan toistaiseksi ainoa tekniikan korkeakoulu sijaitsee Montevideossa, eikä valmistuneita aina ole helppo houkutella maaseudulle töihin.

– UPM sijoittaa hankkeeseen 4 miljoonaa dollaria. Tarkoitus on edistää teknillistä koulu-tusta maaseudulla erityisesti mekatroniikan, uusiutuvan energian sekä kuljetuksen ja logis-tiikan aloilla. Alueelliseen yliopistoon tavoitel-laan yli 400 opiskelijaa, kun se valmistuu 2016.

Maaseutuyliopisto oli edellisen, kuplavolk-karilla ajaneen ja palkkansa köyhille lahjoit-

Nautoja, sellua ja jalkapalloa

VuonnA 1825 itsenäistyneen uru-guayn pinta-ala on 176 215 neliöki-lometriä ja asukasluku 3,3 miljoonaa. Pääkaupunki Montevideossa on 1,6 miljoonaa asukasta. väestö on lähes kokonaan eurooppalaisten, enimmäk-seen espanjalaisten ja italialaisten, siir-tolaisten jälkeläisiä.

Karjankasvatuksella ja lihateolli-suudella vaurastunut maa oli euroop-palaisen tason hyvinvointivaltio 1920–30-luvulla. Maataloustuottei-den hinnanlasku 1950-luvun lopussa romahdutti elintason ja aiheutti mas-satyöttömyyden. Maassa oli levotto-muuksia ja sotilasvaltaa 1960-luvun lopulta vuoteen 1985.

Merkittävimmät vientituotteet ovat liha, soija, riisi, puutavara, maitotuot-teet ja maltaat. Kahden sellutehtaan – Fray Bentos 2007 ja Montes del Plata 2014 – on arvioitu tuottavan noin 3–4 prosenttia maan bruttokansantuot-teesta. Keskipalkka on Montevideossa 720 euroa kuukaudessa, muilla alueila 520 euroa.

Maan suosituin urheilulaji on jal-kapallo: ensimmäinen maailman-mestaruus kotikisoissa 1930 ja toi-nen 1950, olympiakultaa kaksi kertaa 1920-luvulla, Etelä-amerikan mesta-ruus 15 kertaa.

Kuva

: ist

ockp

hoto

28 TEK 3/2015

juha kääriäinen on ollut tehtaan johtaja vuodesta 2014 ja aikoo jatkaa UPm:n Uruguayn-toiminnan varajohtajana lähivuodet.

taneen presidentin José mujican hellimä hanke. Hän allekirjoitti UPM:n kanssa sopi-muksen yliopistosta viimeisinä viikkoinaan presidenttinä.

äitiyslomaa 3 kuukauttaKääriäisellä, 55, on viisi lasta ja yksi lapsen-lapsi. Isänä ja isoisänä hän esitteleekin ylpe-änä myös johtamansa tehtaan äitiysvapaa-käytäntöä.

– Kolmen kuukauden äitiysvapaalle jää vuosittain 14–16 naista. Kuusi kuukautta äiti voi tehdä lyhempää työpäivää. Tämä on parempi kuin lakisääteinen vapaa Urugu-ayssa.

Upm:SSä hUomATTIIN, ETTä TUoTTAvUUTTA voITIIN NoSTAA vAIN oTTAmAllA TyöNTEKIJäT lAAJEmmAN TIEdoNANNoN pIIRIIN.

Kiina imee kaiken markkinasellun sEllunKEiTTäjisTä on vallalla mielikuva, että kaikki työntävät samaan

aikaan tavaraa markkinoille minkä pystyvät ja samalla romahduttavat sel-lun hinnan 4-5 vuoden välein. vuoden 2008 jälkeen hinnat ovat kuitenkin nousseet. ovatko selluntekijät siis viisastuneet?

– En tiedä viisastumisesta, Juha Kääriäinen hymähtää.Kääriäisen mukaan sellumarkkinoita on vakauttanut tiedonkulun

parantumisen lisäksi valmistajien melkoisen suuri määrä. sellua tehdään monessa paikassa. suurin tekijä on kuitenkin Kiina.

- Elintason noustessa kiinalaisetkin ovat alkaneet kuluttaa vessa-paperia entistä enemmän. se on nähdäkseni tärkein yksittäinen syy sellun hyvään nykyhintaan, Kääriäinen sanoo.

Puolet kaikesta tuotannosta on markkinasellua - se osa, jota ei ohjata suoraan tehtaasta omalle paperi-tai kartonkikoneelle. sitä tuotetaan vuo-sittain 55 miljoonaa tonnia, josta pitkäkuituista havusellua on noin 40 pro-senttia, lyhytkuituista lehtipuusellua 60 prosenttia. sellun hinta on viime ajat ollut noin 900 dollaria tonnilta, havusellun jopa yli 1 000 euroa tonnilta.

suomeen on tekeillä kaksi Fray Bentosin kokoluokan sellutehdasta: Metsä-Group äänekoskelle ja Finnpulp Kuopioon. äänekosken yli miljoo-nan sellutonnin vuosituotantoon tähtäävä hanke valmistuu 2017, Kuopion hanke ehkä sen jälkeen.

uusimpana sellunvalmistajaksi pyrkii entinen sellupaikkakunta Kemijärvi. Kemijärvi-konsortio, jonka päärahoittajaa ei tiedetä, suunnittelee pientä, 200 000 tonnia vuodessa tuottavaa laitosta 2008 hälyllä lopetetun stora-Enson tehtaan paikalle.

Kuva

: san

tiago

Maz

zaro

vich

TEK 3/2015 29

olisikin mieluummin lääkäri?

reilu kolmannes keski-ikään ehtineistä di-naisista ei enää

valitsisi samaa alaa.

joka viides kaikista TEKin työ-markkinatutkimukseen 2014 vastanneista DI-naisista valitsisi toisen pääaineen ja toinen vii-dennes vaihtaisi kokonaan alaa.

Tyytymättömyys kasvaa työ-vuosien karttuessa. Uran alku-

vaiheessa DI-naisista toiselle alalle haluavia on vain 16–18 prosenttia, mutta 45–49-vuotiaista joka kolmas vaihtaisi alaa.

Myös miehet kokivat tyytymättömyyttä DI-uraansa, mutta selvästi vähemmän kuin naiset. Kuilu kasvaa iän myötä.

DI-uraansa tyytymättömien naisten uusi valinta olisi lääketiede, liki 80 prosenttia lähtisi opiskelemaan sitä.

"It's the climate, stupid!"Insinööreiksi koulutettujen naisten väistymi-nen tekniikan alan tehtävistä on ollut esillä myös USA:ssa. Muutamien Harvard Business Review’n artikkeleiden mukaan tiede- ja tekno-logia-alalla työskentelevien naisten halukkuus vaihtaa alaa on liki kaksi kertaa suurempi kuin mieskollegoiden. Arvostuksen puute, heikot etenemismahdollisuudet ja jopa vihamielinen kulttuuri ajavat naisia pois teknologiayrityksistä Yhdysvalloissa.

Miksi naisten kiinnostus Suomessa insinöö-ritieteisiin ja teknologiaan hiipuu työuran ede-tessä?

TEKin tutkimuspäällikkö Susanna bairoh sanoo, ettei syistä ole juurikaan tietoa.

– Asiaa ei ole Suomessa laajasti tutkittu. Heikko työllisyystilanne ilmoitettiin TEKin

työmarkkinatutkimuksessa useimmin syyksi siihen, että diplomi-insinöörit – miehet ja naiset – valitsisivat toisen koulutusalan. Avoi-

missa vastauksissa naiset mainitsivat syiksi myös kiinnostuksen kohteen muutokset, alun perin tehdyn väärän valinnan, tyytymättömyy-den työn sisältöön, kehnot uramahdollisuudet ja riittämättömän palkan.

dI minnan euro on 95 senttiäMerkitseekö insinöörikulttuuri työelämässä jotain, mihin naissukupuoli ei sovi?

Onko jo teekkariaikana nielty mukise-matta tavat, jotka väheksyvät naisia? Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvon-tatehtäviä hoitava lotta Aarikka arveli blo-gissaan 24. huhtikuuta, että teekkarinaiset hyväksyvät Otaniemen naisilta kielletyt her-rakerhot – kun eivät muuta voi – ja vievät asenteen mukanaan työelämään, jossa hei-dät palkitaan pienemmällä palkalla ja hei-kommilla etenemismahdollisuuksilla kuin mieskollegansa.

Koneen muotoilujohtaja, arkkitehti ja TkT Anne Stenros totesi myös Helsingin Sanomissa 3. toukokuuta julkaistussa artikkelissa, että: ”Menestyneet naiset, jotka kiistävät kokeneensa ennakkoluuloja, eivät voi olla ihan tosissaan.”

Ennakkoluuloihin törmäsi tänä keväänä ainakin teekkari laura Kulmala. Suomalainen metsäjätti vastasi nimittäin Kulmalan kesätyö-tiedusteluun, ettei yrityksellä ole tavattu ottaa näihin hommiin naisia. Syrjinnästä nousi Kul-malan tueksi some-myrsky muutamassa tun-nissa.

Asenteistako johtuu, että pörssiyhtiötä joh-taa DI Minnan sijasta DI Mika?

TEKin tilastoissa diplomi-insinööreiksi opis-kelleet naiset näyttävät sijoittuvan miehiä har-vemmin johdon ja keskijohdon tehtäviin. Esi-merkiksi vuoden 2014 työmarkkinatutkimuk-

seen vastanneista DI-miehistä johtotehtävissä oli 12 prosenttia, mutta naisista vain kuusi pro-senttia.

Myös TEKin palkkatilastoissa tulee esiin ero miehen eduksi: miesten keskipalkka on kai-killa toimiasematasoilla naisten keskipalk-kaa suurempi. Ero on suurin johtotehtävissä. Niin sanottu selittämätön palkkaero – joka ei siis johdu työn vaativuuden eroista – naisten ja miesten välillä on noin viisi prosenttia.

DI-naisten työhön liittyvä pohdinta näkyy myös TEKin urapalveluiden käytössä. Asiak-kaista 40 prosenttia on naisia, mikä on siis sel-västi enemmän kuin naisten 25 prosentin osuus ammattikunnasta.

y-sukupolvi muuttaa maailman?Kaikesta kampanjoinnista huolimatta teknii-kan tehtäviä ei ole vuosien saatossa onnistuttu naisistamaan. Diplomi-insinööriopiskelijoista naisia on aina vaan noin neljännes.

HS:n haastattelema Stenros on perustanut kollegoidensa kanssa Women in Tech Forumin, joka kannustaa tyttöjä teknologian pariin. Kan-nattaako? Stenrosin mielestä kyllä, hän uskoo Y-sukupolven muuttavan työelämää. ”Tulevai-suuden työelämä suosii naisten osaamista, sit-keyttä ja ponnistelua.”

TEKSTI KiRsTi lEVAnDERDi-nAinEn

30 TEK 3/2015

TUlEvAISUUdEN TyöElämä SUoSII

NAISTEN oSAAmISTA, SITKEyTTä JA

poNNISTElUA.

Asenteet ja rakenteet naisen uran uhkia TuTKijA ingRiD biEsE haastatteli nelisen

vuotta sitten väitöskirjaansa varten seitsemää amerikkalaista ja yhdeksää suomalaista naista, jotka olivat vapaaehtoisesti jättäneet nousujoh-teisen uransa.

haastateltavat olivat 35–52-vuotiaita kun-nianhimoisia naisia yritysten johtotehtävissä. he olivat halunneet yhdistää uran ja perheen, mutta eivät olleet pystyneet tekemään tätä omilla ehdoillaan ja itseään tyydyttävällä tavalla.

– vika ei ollut naisten kyvyissä. syynä oli se, että työ läikkyi reippaasti kotiin ja vapaa-ajalle, mutta perhe ei saanut näkyä töissä, Biese sanoo.

– Koska työelämässä on tärkeää, että ”pokka pitää”, haastatellut arvelivat myös olevansa ainoita, jotka olivat puristuksissa ja kokivat väsymystä ja riittämättömyyttä.

Biesen haastattelemien naisten työ-identiteetti olikin lopulta niin vahva, että he hyp-päsivät uraputkestaan vasta kriisin jälkeen: asi-oiden oli nyt pakko muuttua.

muutosta tarvitaanBiese arvelee miesten selviävän perinteisinä uraohjuksina paremmin, sillä päävastuu kodista ja lapsista lankeaa edelleen naisille. vaikka media julkaisee perhe vapaita pitävien sankari-isien tarinoita, niin esimerkiksi vanhempain-vapaata käyttävät edelleen lähes yksinomaan äidit. – tänä päivänä myös äitiyden vaatimukset ovat kovat: se on laji, jossa nainen ei halua epä-onnistua, Biese toteaa.

– Lisäksi kotityöt ja esimerkiksi omien van-henevien vanhempien auttaminen sälytetään naisten harteille.

Biesen haastattelemat uransa uhranneet naiset selvisivät lopulta voittajina.

– Melkein jokainen löysi uuden mielekkään työn, joka antoi tilaa myös muulle elämälle. Joku jäi myös kotiin – omasta halustaan.

Biesen mielestä on silti sääli, ettei työelämän rakenteiden ongelmallisuutta nähdä.

– Naisten määrää johtotehtävissä ja kor-keissa asemissa on vaikea lisätä, ellei työelä-mään saada joustavuutta ja hoitovastuuta per-heestä jaeta tasa-arvoisemmin miesten ja nais-ten kesken.

valitsisin muun kuin teknologia-alan koulutuksen, % vastaajista

35 %

30 %

25 %

20 %

15 %

10 %

5 %

0 %25–29ikä 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64

12 %

16 %17 %

18 %

25 %

16 %

27%

20 %21 % 21 %

34 %

17 %

29 %

15 %

26 %

14 %

miehet (n=7 013)

naiset (n=1 838)

Lähd

e: T

EKin

työm

arkk

inat

utki

mus

201

4

Kuva

: ist

ockp

hoto

TEK 3/2015 31

URA

IllA

T www.tek.fi/uraillat

motivaation ja vuorovaikutuksen merkitys itsensä kehittämisessä

oulu ma 28.9. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 21.9. Jyväskylä ti 10.11. klo 16.30.

ilmoittaudu viimeistään 3.11. hUom! Aloitusaika.

Mitä on motivaatio ja miten se liittyy ihmisten väliseen vuoro vaikutukseen? Miten voit kehittää itseäsi motivaation ja vuorovaikutustaitojen näkökulmasta saavuttaaksesi tavoitteesi paremmin työelämässä? Käsiteltäviä teemoja:- Käyttäytymis- ja vuorovaikutustyylit työpaikoilla –

tunnista itsesi ja toiset- omat vahvuudet ja kompastuskivet- Motivaatiotyylien yleiskuvaus ja

vaikutus vuorovaikutustilanteissa- omien motivaatiotekijöiden tunnista-

minen ja motivaation vahvistaminen- Miten hyödynnät oppimaasi työssäsi ja

arjessasi heti huomenna?

Kouluttajana motivaatiovalmentaja, FM Taru hermunen-Kuusela, sirinium (www.sirinium.fi).

jotain uutta uralle, mitä ja miten? lahti ti 29.9. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 22.9. Kuopio ma 2.11. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 26.10.

tilaisuus on tarkoitettu sinulle, jos alanvaihto mietityttää. voit olla töissä tai työnhaussa – tai molempia! voit haluta aivan pientä muutosta – tai jopa radikaalia hyppyä tuntematto-maan. tilaisuuden jälkeen opit tunnistamaan omia vahvuuk-siasi, saat käytännön työkaluja ja pystyt tekemään toiminta-suunnitelman onnistuneeseen alanvaihtoon. Käsiteltäviä tee-moja: - alanvaihto mielessä – miten lähestyä asiaa?- omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen

uralla- Miten alanvaihtaja löytää piilotyöpaik-

koja?- Käytännön vinkkejä alanvaihtajalle

Luennoitsijana ratkaisukeskeinen valmentaja, KM Riikka pajunen, Montevista oy (www.montevista.fi).

muutos ja minä helsinki ma 7.9. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 31.8.

uraillassa saat tukea muutoksen käsittelyyn ja erilaisten reaktioiden kohtaamiseen työelämässä. illan tavoitteena on auttaa kohdistamaan voimavarasi asioihin, joihin voit itse vaikuttaa. Käsiteltäviä teemoja: - Mitä meille tapahtuu muutostilanteissa?- Missä olen nyt ja miten parhaiten pääsen eteenpäin?- Miten kohtaan omia ja muiden reaktioita?- Mitä jätän taakseni ja mitä uutta

alkaa?- Miten lisään voimavarojani ja

vähennän stressitekijöitä?

valmentajana senior Consultant, MBa, KM Sirpa Etzell, as3 Finland (www.as3companies.fi).

oman osaamisen johtaminen – kuinka tulet headhuntatuksi?

Tampere ti 15.9. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 8.9. oulu ke 18.11. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 11.11.

tule kuulemaan headhunterin ja sosiaalisen median kouluttajan näkemyksiä työelämän muuttuvista osaamis-tarpeista ja niiden vaikutuksista suorahakuun. uraillassa tarkastellaan, kuinka omaa osaamistaan tulee kehittää ja tuoda esille. Käsiteltäviä teemoja:- Muuttuvat markkinat – muuttuvat osaamistarpeet- Kansainvälisen headhunterin ohjeet: Lou adler &

Performance recruiting- omien vahvuuksien löytäminen ja

kehittäminen uravalmennuksessa ja henkilöarvioiden kautta

- itsensä brändääminen – mainos-miesten temppu vai oikeaa ura-suunnittelua?

Luennoitsijoina senior Partner ja toimitusjohtaja, KtM markku Kaijala, Pro-source oy (www.prosource.fi)

ja yrittäjä, di maria Rajakallio, some-studio oy (www.somestudio.fi).

SYKSY 2015 Uutuus**

32 TEK 3/2015

miten syntyy vaikuttava puhe-esitys? Turku ti 6.10. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 29.9. lappeenranta to 12.11. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 5.11. helsinki ma 16.11. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 9.11.

Moni puhuja tietää, millaisia puheita teoriassa haluaisi pitää, mutta ei saa käytännössä sellaisia aikaan. uraillassa kuulet yksin-kertaisen reseptin, jolla puhuja onnistuu aina. tärkeintä ei ole tie-tää, mitä tekee itse paikalla – tärkeämpää on, mitä tekee etu-käteen, kun vasta valmistautuu puhumaan. Myös puhumiseen pätee laki: prosessi määrää lopputuloksen. tekemällä etukäteen sarjan oikeita asioita voi säätää kohdalleen kaikkein tärkeimmän: puheen vaikuttavuuden ja tunneyhteyden yleisöön.

tule oppimaan mestaripuhujan kaava! voit hyödyntää sitä omassa arjessasi työpaikalla, neuvotteluissa tai työhaastattelussa.

Luennoitsijana puhetaidon kouluttaja ja kirjai-lija, teol. toht. Juhana Torkki, Puhevalta (www.puhevalta.fi).

Työtyytyväisyyttä ja keskittymiskykyä mindfulnessin avulla

Tampere ti 20.10. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 13.10.

tule oivaltamaan läsnäolon taidon merkitys työelämässä. Kuulet menetelmistä, joista on apua työelämässä jaksamiseen, keskit-tymis kyvyn parantamiseen ja työtyytyväisyyden lisäämiseen. illan jälkeen osaat yhden tai useamman mindfulness-harjoituksen. saat tukea oivaltaaksesi omat vahvuutesi, jotka auttavat onnistumaan, lisäämään työhyvinvointiasi ja saavuttamaan omat tavoitteesi. Käsi-teltäviä aiheita: - Mitä mindfulness on?- Mitä tieteelliset tutkimukset kertovat mindfulnessin hyödyistä?- Minkälaisia mahdollisuuksia se tarjoaa työssä jaksamiseen, elä-

mänhallintaan, hyvinvointiin, keskittymiskykyyn sekä työnilon ja myönteisten tunteiden lisäämiseen?

- Miten sitä voi harjoittaa omassa arjessaan?

Luennoitsijana mindfulness-valmentaja ja onnistumisten asiantuntija Aleksi litovaara, Laidback Productions Ltd (www.aleksilitovaara.com).

lisäTiETojAarja lindfors (09) 2291 2230, arja.lindfors@tek.fi ja laura huuri (09) 2291 2207, laura.huuri@tek.fi

TuTusTuUrailtojen tarkempi sisältö, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt: www.tek.fi/uraillat

ilmoiTTAuDuTilaisuudet ovat suosittuja ja täyttyvät pian, joten toimi nopeasti. katso tarkem-mat ilmoittautumistiedot ja ohjeet: www.tek.fi/uraillat. Uraillat on tarkoitettu kaikille TEkin vuosijäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttä-mätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi. Urailtojen määrää syyskaudelle on lisätty suurilla paikkakunnilla, kuten helsingissä, Oulussa ja Tampereella.

* mestaripuhujaksiPuhetaidon kouluttaja Juhana Torkin mukaan tärkeintä on panna oma alitajunta liikkeelle, kun valmistautuu puhumaan.

– Moni miettii liikaa slaide-jaan. Vaikuttaminen tapahtuu rivien väleissä ja pinnan alla – tunteissa.

Jännittäminen ei ole este.– Kannattaa keskittyä ihmi-

siin, joille puhuu ja vähemmän omaan jännittämiseensä.

– Panosta siihen, että kuu-lijat hyötyvät puheestasi. Ujou-dessa rypeminen on narsis-tista.

Missä oppejasi voi soveltaa?– Vaikka silloin, kun pyrkii

vakuuttamaan rahoittajat tai päätöksentekijät ideastaan.

Syyskuussa Torkilta ilmestyy aiheesta kirja Puhevalta käyt-töön! Näin valmistelet elämäsi parhaan puheen. [kR]

millainen yrittäjä minä olisin? helsinki ti 27.10. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 20.10. Tampere ti 24.11. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 17.11.

Mietitkö, millaisia ominaisuuksia yrittäjyys vaatii ja olisiko sinusta yrit-täjäksi? uraillan aikana käytetään erilaisia välineitä ja harjoituksia, joi-den avulla jokainen saa rakennettua mallin siitä, millainen olisi yrittäjänä. osallistujille lähetetään pieni ennakkotehtävä. illan päätteeksi sinulla on aineksia oman yrittäjäidentiteettisi rakentamiseen ja kehittämiseen.

Luennoitsijana rituaalipedagogi, Kt outi hägg, aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu.

Viisas päätöksenteko: analyyttinen ja intuitiivinen ajattelu oulu to 29.10. klo 17.00. ilmoittaudu viimeistään 22.10.

Milloin intuitioon kannattaa luottaa ja milloin se voi johtaa harhaan? uraillan teemana on automaattisen ja analyyttisen mielen vuoro-vaikutus sekä miten se näkyy toiminnassamme ja päätöksenteossa. illan aikana käsitellään viisasta päätöksentekoa, ryhmäpäätöksen-tekoa ja niiden taustalla olevia ajatteluvinoumia. Näiden huomioimiseen arjessa ja työssä tarjo-taan konkreettisia työkaluja.

Luennoitsijana tohtoritutkija ja valmentaja, Pst Tapani Riekki, Filosofian akatemia oy (www.filosofianakatemia.fi).

*

*

TEK 3/2015 33

pitääkö tulla jo seitsemältä töihin, jotta saa ikkunapaikan? Mistä ihmeestä löydän Virtasen Matin, kun hän ei enää istu naapurihuo-neessa?

Moni meistä on tottunut sii-hen, että omat tavarat lemmik-

kikoiran kuvaa myöten voi levitellä työpöydäl-leen – ja ne odottavat aamulla siinä, mihin ne jätti. Muutos avokonttorista tai omasta työhuoneesta toimistoon, jossa vain harvalla on kiinteä työpiste, hämmentää.

– Monitilatoimistossa työntekijä luopuu omasta työpisteestä, mutta saa tilalle koko toimiston, Mar-telan tulosyksikön johtaja Ari-matti purhonen summaa.

Purhoselle kuvio on tuttu. Sen lisäksi, että Mar-tela myy toimistotilojen muutospalveluita, Marte-

lan pääkonttori on muutettu monitilatoimistoksi kolme vuotta sitten.

Tila työtehtävän mukaanMonitilatoimistossa työntekijä valitsee päivit-täin työpisteen senhetkisen tehtävänsä mukaan. Läppäri kainalossa suunnataan sopivimmalle työpisteelle, omat tavarat jätetään kaappiin.

– Free zone -tunnelmatilassa voi jutella tai vaikka laulaa, jos huvittaa! Tila on tarkoitettu kahvilatyyppiseen työskentelyyn, esittelee DNA:n Market Intelligence -osaston päällikkö Niina hagman työpaikkaansa DNA:n pääkontto-ria.

– Avokonttori-tunnelmatila vastaa hyvin pit-källe perinteistä avokonttoria, ja kirjaston työ-pisteissä kännykät puolestaan pidetään hiljai-sella, eikä ole sopivaa jutella.

TyöpisTEEnä koko toimisto

Monitilatoimistossa suurimmalla osalla työntekijöistä ei ole omaa pöytää tai tuolia – huoneesta puhumattakaan.

Dna:n pääkonttorissa on kokoustilojen (kuvassa) lisäksi kolmenlaisia tunnelmatiloja: free zone, avokonttori ja kirjasto.

tEKsti KATARIINA RöNNqvIST

Kuva

: dN

a oy

:n k

uvap

ankk

i

34 TEK 3/2015

Hagman kertoo, että odotti innolla DNA:n muuttoa uusiin tiloihin Helsinkiin vajaa kolme vuotta sitten.

– Oli ihana hetki tulla tänne! Vanha konttori oli bunkkerimainen.

DNA:n pääkonttorilla valtaosa työpisteistä on mobiilipisteitä. Kiinteä työpiste on lähinnä niillä, jotka sitä työtehtävänsä vuoksi erityisesti tarvitse-vat, esimerkiksi jos tarvitsee useampaa näyttöä.

Hagman kertoo, että suurin osa työntekijöistä toimitusjohtajaa myöten on mutkattoman työn piirissä: työtä saa tehdä siellä, missä se parhaiten luonnistuu. Monet tekevät töitä etänä, mikä on huomioitu toimiston kapasiteetissa.

– Taloon on mitoitettu paljon enemmän ihmisiä kuin työpisteitä, mutta aina olen tänne hyvin mahtunut. Melkein aina voin myös valita työpisteen haluamastani tunnelmatilasta. Olen kuullut marinaa täällä vain parkkipaikkojen vähäisestä määrästä.

Hagman näkee etätyössä etuja ja haasteita.– Pyrin pitämään yhden etäpäivän viikossa.

Kotona on helppo keskittyä, mutta päivä saattaa venähtää. Toimistolle on kiva tulla, koska täällä on hyvät tilat ja työkaverit.

Kustannussäästöjä ja hyvinvointiaMartelan verkkosivuilla todetaan, että monitila-toimistolle riittää yleensä 20–40 prosenttia pie-nemmät tilat kuin perinteiselle toimistolle. Kus-tannustehokkuus onkin yksi syy, miksi uuden-lainen toimisto kiinnostaa.

– Pienessä tilassa siivoamista, sähköä, läm-mitystä ja kalusteita tarvitaan vähemmän. Tila-vuokrakin pienenee, Martelan vastuullisuus- ja markkinointipäällikkö minna Andersson kertoo.

– Tämä on myös vihreä arvo, kun kulutetaan vähemmän.

Sekä Martelan että DNA:n toimistoissa voi valita seisomatyöpisteen.

monitilatoimistossa omia tavaroita säilytetään henkilökohtaisessa, lukollisessa kaapissa.

– Istun lähinnä vain palavereissa, muulloin teen työtä seisten. Meillä ei ole vielä tuolittomia neukkareita, mutta toivottavasti tulevaisuu-dessa, Hagman haaveilee.

Esimerkiksi Tanskassa työnantajat on velvoi-tettu tarjoamaan työntekijöille säädeltävät pöy-dät. Suomessa tilanne on vielä toinen.

– Useissa paikoissa sähköpöydän saa vasta, kun on sairas. Monitilatoimistossa on toisin, Purhonen sanoo.

Martelalla on mitattu työntekijöiden suh-tautumista monitilatoimistoon. Tulokset ovat lupaavia. Yli puolet on sitä mieltä, että työilma-piiri ja tiedonkulku ovat parantuneet.

Myös Hagman on tyytyväinen.– Kun ei ole omaa pistettä, tulee satunnaisia

kohtaamisia. Ne vievät työasioita kivasti eteen-päin. Tulen jutelleeksi myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät välttämättä tee samoja jut-tuja kuin minä.

muutosjohtamista tarvitaanKaikille monitilatoimisto ei sovi. Tarralapuille ei ole pysyvää liimauspaikkaa, työpistettä halutusta tilasta ei ole aina vapaana, eikä keskittymisrauha varmistu sulkemalla oman huoneen ovi.

– Jotkut valittavat, että omat kaapit ovat liian pieniä. Saan sinne punttiskamat ja muutaman kenkäparin. Se riittää minulle, Hagman sanoo.

Jos toimisto muutetaan monitilatoimistoksi, tarvitaan Purhosen mukaan sitouttamista.

– Osallistaminen ja muutosjohtaminen ovat olennaisia. Tilan tarpeet on hyvä määritellä yhdessä henkilökunnan kanssa, hän sanoo.

– Työntekijät tulee perehdyttää uusien tilo-jen käyttöön ja niiden käyttäytymiskoodiin. Hil-jaisessa tilassa pitää voida luottaa siihen, ettei tule häirityksi.

Purhosen mukaan vanhojen toimistoraken-nusten muuttaminen voi olla hankalaa, koska

ne on suunniteltu erilaiseen käyttöön; esimer-kiksi niin, että jokaisella olisi oma työhuone.

Andersson kertoo, että tilojen käyttöasteen mittauksella saadaan selville, minkälaisille tiloille on tarvetta ja mistä voitaisiin luopua.

– Meillä on neuvotteluhuoneissa kiinnitetty pöydän alapintaan infrapunamittarit. Ne mit-taavat, mitkä paikat ovat käytössä. Tuloksista voi käydä ilmi, että isoa neuvotteluhuonetta käyttää usein vain pieni porukka. Ehkä tarvetta olisi ison sijaan usealle pienelle tilalle, Purho-nen selventää.

Purhonen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja Andersson Master of Engineering.

– Vahvalla insinööritaustalla me näitä asioita mietimme, Andersson kertoo.

Tulevaisuuden toimisto(ko)Toimistotilat ovat kiinnittäneet myös tutkijoi-den huomion. Esimerkiksi Tukholman yliopis-tossa tutkittiin erilaisten toimistoympäristöjen vaikutusta sairauspoissaoloihin. Tutkijat havait-sivat, että avotoimistotyöntekijöillä oli huomat-tava riski jäädä sairaslomalle. Toimistossa, jossa ei ole omia työpisteitä, riski jäädä sairaslomalle kasvoi miehillä. Tutkimus julkaistiin Ergono-mics-lehdessä 2014.

Julkaisija Taylor & Francisin tiedotteen ja Co.Design-sivuston mukaan tutkijat eivät ole varmoja, mistä tulokset johtuvat, mutta yksi syy voi olla ympäristötekijät. Ylimääräinen ääni, yksityisyyden puute ja tunne siitä, ettei hal-litse ympäristöään, rasittavat työntekijöitä. Yksi syy on toki ilmiselvä: kun moni ihminen on samassa tilassa, kasvaa riski saada tartunta. Tut-kijat näkevät työnsä vasta alkuna laajemmalle työympäristön tutkimiselle.

Parjattuihin avokonttoreihin nähden moni-tilatoimisto on tervetullut muutos, mutta aika näyttää, toimiiko se.

Entä Virtasen Matti? Löytyykö kollega pai-kattomasta toimistosta?

Hagman löytää työkaverinsa kätevimmin pikaviestiohjelmalla, joka on käytössä kaikissa DNA:n toimipisteissä. Andersson ja Purhonen paikallistavat työkaverin sähköisestä järjestel-mästä, joka näyttää, mistä kohtaa toimistoa hän on varannut itselleen paikan.

lähteet:

Ergonomics: Office design's impact on sick leave rates (Vol 57, Issue 2, 2014)

Taylor & Francis Group: Warning: Your open-plan office can make you ill (helmikuu 2014)

Co.Design: Science Says Open Offices might make Us Sick (27.2.2014)

Kuva

: Mar

tela

oyj

:n k

uvap

ankk

i

TEK 3/2015 35

PALKASTA PUHUMINEN

Palkoista puhumisesta kysyttiin osana tEKin työmarkkinatutkimusta. Kyselyyn vastasi lähes 12 000 työmarkkinoilla olevaa tEKin jäsentä lokakuussa 2014.

näin kysely tehtiin

hARVEmpi Kuin joka kymmenes tekkiläinen keskustelee palkastaan säännöllisesti esimiehensä kanssa. useimmiten palkka-asiat ottaa puheeksi työntekijä.

ylEisTä KEsKusTEluA työpaikoilla käytiin eniten yleiskorotuksista ja palkkatasosta. sen sijaan henkilökohtaisista palkankorotuksista puhuttiin vähemmän. Yli puolet vastaajista kertoi, ettei näistä puhuta lainkaan.

Yleiskorotuksista ja niiden toteutumisesta

henkilökohtaisista palkankorotuksista

Palkkatasosta

Muista palkkaan liittyvistä asioista

1. pAlKoISTA EI KESKUSTEllA ollENKAAN TAI vAIN SATUNNAISESTI

2. hENKIlöKohTAISISTA pAlKANKoRoTUKSISTA EI pUhUTA TyöpAIKoIllA

satunnaisesti

säännöllisesti

En koskaan

satunnaisestiusein En osaa sanoaEi lainkaan

omasta aloitteestani

Luottamusmiehen aloitteesta

Jonkun muun aloitteesta

Lähimmän esimiehen aloitteesta

henkilöstöosaston/hr:n aloitteesta

keskusteletko palkastasi esimiehesi kanssa?

Puhutaanko työpaikallasi:

kenen aloitteesta palkastasi yleensä keskustellaan?

65 %

26 %9 %

65 %

26 %

4 %4 %

1 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100%

60 %

41 %

53 %9 %

27 %

31 % 5 %4 %

2 %

5 %

4 %

4 %

52 %

34 %

40 % 28 %

vAIN JoKA KymmENES KESKUSTElEE pAlKASTAAN SääNNöllISESTI ESImIEhENSä KANSSA.

työmarkkinatutkimus 2014

36 TEK 3/2015

Palkoista puhutaan työpaikoilla liian harvoin, selviää tEKin työmarkkinatutkimuksesta.TEKSTI ja TILaSTOT TUUNIA KERäNEN

kannattaaPALKASTA PUHUMINEN

sAlAmyhKäisyys palkka-asioissa vaivaa tekkiläisillä työpaikoilla, mikä näkyy vastauksissa. työkavereiden palkoista ei juurikaan tiedetä, ja kolmannes ei ole tyytyväinen palk-kaansa.

vaikka enemmistö vastaajista luottaa työnantajaansa palkkauk-seen liittyvissä kysymyksissä, lähes kaksi viidesosaa on päinvastaista mieltä. Mielipiteet organisaation palkkarakenteen oikeudenmukai-suudesta jakautuvat lähes tasan.

olen tyytyväinen palkkaani kokonaisuudessaan.

tiedän mistä saan tietoa palkkaukseeni liittyvistä kysymyksistä.

Luotan työnantajaani palkkaukseeni liittyvissä kysymyksissä.

Pidän organisaationi palkkarakennetta oikeudenmukaisena.

työpaikallani kaikki tietävät toistensa palkat.

miksi palkoista kannattaa puhua?

avoin keskustelu palkoista on sekä työnanta-jan että työntekijän etu. työnantajalle palkkaus on tärkeä osa johtamisjärjestelmää. Jotta se toimisi, henkilöstön pitää olla tietoinen palk-kauksen perusteista.

Jos palkkauksen perusteet ovat epäselvät, koetaan palkkaus helposti epäoikeuden-mukaisena ja vaikuttamismahdollisuudet omaan palkkaan vähäisinä. Lisäksi huhut ja väärät luulot lisääntyvät.

hyvällä palkitsemisella osoitetaan arvostusta, lisätään sitoutumista, parannetaan motivaa-tiota ja rakennetaan luottamusta organisaa-tioon. samalla hyvien työsuoritusten määrä lisääntyy.

3. pAlKKAUKSESTA EI TIEdETä RIITTäväSTI

Jokseenkin eri mieltäJokseenkin samaa mieltätäysin samaa mieltä

En osaa sanoatäysin eri mieltä

mitä mieltä olet seuraavista väittämistä?

vinkkejä palkkakeskusteluun

Keskustele palkastasi säännölli-sesti esimiehesi kanssa esimer-kiksi kehityskeskustelun yhtey-dessä. voit myös sopia ajan eril-liseen palkkakeskusteluun.

valmistaudu keskusteluun hyvin. Mieti palkkatoiveesi ja sekeät perustelut sille, miksi olet ansainnut palkankorotuksen.

Kerro esimerkkien avulla, miten tehtäväsi ovat muuttuneet vaati-vammiksi, osaamisesi on lisään-tynyt ja suorituksesi paran-tuneet. ota esiin esimerkiksi onnistuneesti läpiviedyt projektit ja solmitut sopimukset.

Myös muutokset tehtävissä, kuten uudet tai vaativammat

tehtävät, ovat peruste palkanko-rotukselle.

Kannattaa tutustua myös oman alansa palkkatilastoihin. tekkiläi-senä sinulla on käytössäsi tEKin Palkkanosturi ja muut palkkati-lastot osoitteessa www.tek.fi/palkat. voit ottaa yhteyttä myös palkkaneuvontaan. Lisäksi muut tahot, kuten tilastokeskus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisevat palkkatilastoja.

hyviä vinkkejä palkkakeskuste-luun löydät Ylemmät toimihenki-löt YtN:n julkaisemasta Paranna palkkaasi -oppaasta osoitteesta www.tek.fi/palkat.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100%

13 %

25 %

13 %

8 %

8 %

53 %

54 %

46 %

39 %

23 %

24 %

15 %

28 %

12 %28 %

64 %

10 %

4 %2 %

2 %11 %

12 %

4 %

TEK 3/2015 37

OP_autovakuutustarjous_220x275.indd 1 5/19/15 2:49 PM

Näkökulm

aKutsumustyöstä toiseenisTun TAKsissA matkalla lentokentälle. Kuljettaja ojentaa minulle edellisten matkustajien käsissä hiukan rytistyneen iltapäivälehden. Etusivulla hymyilee leveästi kolme ässää. Uusi hallituspohja on muodostettu ja minusta on tullut oppositiopoliitikko. Tämä on iso asia, sillä olen vasta totuttelemassa ajatuk-seen siitä, että olen ylipäätään poliitikko.

Lukiessani yritän kääntää tappiota – joksi huomaan hallituspaikan menet-tämisen väkisinkin kokevani – jollain tavalla positiiviseksi asiaksi. Huomaan vaativani itseltäni rakentavaa suhtautu-mista, vaikka primitiivisemmät reaktiot sinkoilevat takaraivossa. En edes tiennyt olevani näin tunteellinen.

Huhtikuussa urani teki hyppäyksen piirustuspöydän ääreltä Arkadian-mäelle, kansanedustajan tehtäviin. Kaikkein pragmaattisimmat asiat eivät ole muuttuneet: laukussa kulkee edel-leen läppäri, hiiri ja luonnoskirja. Kirja vain täyttyy aika erilaisista asioista kuin ennen: julkisivusommitelmat ovat teh-neet tilaa puheluonnoksille.

Perinteisesti eduskunnan ovat mie-hittäneet opettajat, juristit, poliisit, ehkä lääkäritkin. Mutta harvemmin arkki-tehdit. Tekkiläisiä yleensäkään ei ole kovin monta, mikä on oikeastaan aika yllättävää ottaen huomioon, että teknii-kan opinnot antavat ihan hyvät valmiu-det poliittiseen vaikuttamiseen: alalla luodaan mielellään uutta, ratkaistaan ongelmia ja katsotaan tulevaisuuteen.

Arkkitehdin työtä pidän kutsumus-ammattina. Parasta siinä on, että pystyy vaikuttamaan ihmisten elinympäristöön hyvin konkreettisesti. Erityisen palkit-seviksi olen kokenut erilaisten oppimis-ympäristöjen eli päiväkotien ja koulu-jen piirtämisen. Tällaisissa projekteissa todellista ammattitaitoa on kyky sukel-taa rakennusten käyttäjien arkeen ja

suunnitella tiloja, jotka tekevät elämästä toimivaa ja inspiroivaa.

Myös kansanedustajan työn koen kutsumusammattina: kyse on erilais-ten ihmisryhmien tarpeiden ymmärtä-misestä ja mahdollisimman oikeuden-mukaisten lakien laatimisesta. Toisin sanoen mahdollisimman laadukkaan ja menestyksellisen elämän mahdollista-misesta ja yhteiskunnan kehittämisestä.

Uskon, että luovan prosessin ymmär-tämisestä on merkittävää hyötyä kansan edustajalle. Arkkitehdin työssä menestyminen edellyttää, että osaa (ja uskaltaa) hylätä ratkaisumallin, johon ensin päätyy (ja rakastuu). Että jak-saa haastaa itsensä keksimään vieläkin paremman ratkaisun – aiempaa edistyk-sellisemmän.

Politiikassa tämä voisi merkitä sitä, että ei takerru valta-asemiin, vaan kat-soo vastapuolen ehdotusta aina tuorein silmin. Tai sitä, ettei juutu ideologioihin, vaan keskittyy funktioihin ja päämääriin.

Kaikki tämä on vielä arvailua, tuo-reen kansanedustajan toiveita ja aja-tuksia tulevasta. Hallitus on luultavasti muodostettu, kun tämä lehti menee pai-noon.

Toivon, että saavutan ensimmäisen etapin uudella urallani eli pääsen aloit-tamaan valiokunnassa, joka ajaa hyvän ympäristön ja rakentamisen asiaa.

Sopiiko, että pyydän sinulta palve-lusta: auta minua pitämään kynä terä-vänä!

Anders AdlercreutzKirjoittaja on arkkitehti, tEKin ja saFan jäsen sekä ensimmäisen kauden kansanedus-taja (rKP).

TEK 3/2015 39

SEKä ARKKITEhTINA ETTä KANSANEdUSTAJANA voI vAIKUTTAA IhmISTEN ElämäN lAATUUN.

TEKSTI KATARiinA RönnqVisTKUvaT jARKKo wicKsTRöm

uteliaisuus vei

bRAsiliAAnP

asi Gullsten sai diplomi-insinöö-rin paperit marraskuisena torstaina ja lensi Chileen seuraavana maa-nantaina. Ulkomaan komennus tuli Andritzilta, jonne Gullsten oli pal-kattu vähän ennen valmistumistaan. Vuosi oli 2010.

– Olen asunut viimeiset kymmenen vuotta enim-mäkseen ulkomailla, ensin vaihto-opiskelujen ja sit-ten kesätöiden ja harjoitteluiden kautta, Gullsten ker-too.

Opiskeluaikoina hän oli töissä kaksi kesää Espan-jassa ja yhden syksyn Chilessä. Teknillisessä korkea-koulussa paperitekniikkaa pääaineenaan lukenut Gullsten teki diplomityönsä Espanjassa kartonkiteh-taan materiaalitehokkuuden parantamisesta. Lisäksi hän on asunut Argentiinassa.

– Lähtö ulkomaille heti valmistumisen jälkeen oli luonteva jatko tälle kehitykselle.

Pasi Gullsten on asunut töiden ja vaihto-opintojen vuoksi kuudessa eri maassa.

Nykyisin andritzilla Curitiban kaupungissa työskentelevä diplomi-insinööri lähti

maailmalle alun perin uteliaisuudesta, räntäsateita pakoon. seikkailunhalun lisäksi

ulkomailla on tarvittu myös lehmän hermoja.

→

Curitiba

40 TEK 3/2015

TöISSä UlKomAIllA

TäRKEINTä oN hypäTä, SIIvET KASvAvAT myöhEmmIN.

Pasi Gullstenin mielestä Curitiba on hyvä paikka asua.

TEK 3/2015 41

Gullsten syntyi Kokkolassa ja kasvoi Oulussa. Suomen ilmasto oli yksi kannustin ulkomaille lähtöön.

– Alkuperäisiä syitä olivat uteliaisuus ja seik-kailunhalu sekä tympääntyminen vastatuuleen ja räntäsateisiin, hän listaa.

Vuonna 2012 Gullstenin työkomennus vaih-tui Uruguayhin ja 2014 Brasiliaan.

projektitöitäNykyisin Gullsten työskentelee Project Cont-roller -tittelillä Andritzilla Brasilian Curiti-bassa. Tämänhetkinen projekti on puunkäsit-telylinjan, valkolipeälaitoksen ja kahden kui-tulinjan toimittaminen brasilialaiselle sellu- ja paperivalmistajalle. Gullstenin vastuulla ovat projektin kulukontrolli ja talousraportointi. Eri projekteilla on erilaisia tarpeita ja näiden mukaan hänelle on tullut lisäksi muita tehtäviä.

– Chilen projektissa suuren osan ajasta vei-vät paikallisostot ja Uruguayssa laskutus. Bra-siliassa talousasioita monimutkaistavat maan lukuisat lait ja määräykset.

Paikalliseen projektiorganisaatioon kuuluu noin 40 asiantuntijaa, suomalaisia on mukana muutama. Tarpeen mukaan Brasiliassa käy suomalaisia myös lyhyillä reissuilla. Gullstenin esimies on divisioonakontrolleri Suomessa.

Gullstenin komennus on määräaikainen, mutta sitä voidaan tarvittaessa jatkaa yhteisellä päätöksellä. Nykyistä komennusta on jäljellä vuoden verran.

– Tulevaisuus riippuu aina töistä ja elämän-tilanteesta. Seuraavaa asuinmaata on tässä vai-heessa vaikea sanoa.

vauvaperheen arkea bigorrilhossaCuritiba on Gullstenin mielestä hyvä paikka asua. Kaupunki on kohtalaisen siisti ja puistoja sekä viheralueita on paljon.

– Asun vaimoni ja pienen tyttäremme kanssa Bigorrilhon kaupunginosassa, 20 minuutin kävelymatkan päässä työpaikaltani. Asuntomme lähellä on paljon ravintoloita ja leipomoita. Ruoka on Brasiliassa hyvälaatuista ja suhteellisen edullista, mutta kaikki tuonti-tavara on erittäin kallista.

Työkieli Andritzilla on englanti, mutta monet dokumentit ovat Brasiliassa saata-villa ainoastaan portugaliksi. Gullsten pys tyy kommunikoimaan portugaliksi, mutta tavoitteena on oppia lisää. Kahtena iltana viikossa hänen kotonaan käykin portugalin opettaja.

Kotona Gullsten keskustelee chileläisen vaimonsa kanssa sujuvasti espanjaksi, vau-valle hän juttelee suomea. Diplomi-insinöörin vapaa-aika kuluu perheen parissa.

– Vauvaperheessä vauva määrää pitkälti vauhdin ja suunnan. Viikonloppuisin käymme vauvauinnissa ja vietämme aikaa ystäviemme kanssa. Rannikolle on parin tunnin ajomatka ja lyhyiden lentomatkojen päässä on mielenkiin-toisia kohteita kuten Rio de Janeiro tai Iguazun putoukset.

– Talomme alakerrassa on myös kohtalaisen hyvä asukkaille tarkoitettu kuntosali, jossa tosin käyn aivan liian harvoin!

Tärkeintä on hypätäViisumikäytännöissä on maiden välisiä eroja ja Gullsten kehottaakin selvittämään käytän-nöt suurlähetystössä. Paperisota on hänen koh-dallaan ollut pahin Brasiliassa. Prosessia han-kaloitti pian muuton jälkeen syntynyt lapsi, joka sai automaattisesti maan kansalaisuuden. Tuolloin vanhemmat ovat oikeutettuja pysy-vään oleskelulupaan.

– Aivan yksinkertainen prosessi tämä ei kui-tenkaan ollut, vaan papereita, leimoja, virasto-käyntejä ja lehmän hermoja tarvittiin.

Haastavinta Etelä-Amerikassa on Gullstenin mukaan yleinen tehottomuus ja byrokratia, joihin hän ei ole vieläkään kunnolla tottunut. Hierar kia on voimakasta ja usein mitättömil-täkin tuntuviin asioihin tarvitaan hyväksyntä ylempää. Aikakäsitys on erilainen kuin Suo-messa, joten pelivaraa pitää osata jättää.

– Suomalaiset osaavat työskennellä huo-mattavan itsenäisesti, täälläpäin ihmisiä joutuu muistuttamaan ja vahtimaan, hän kertoo.

Hyvinä puolina ulkomailla asumisessa Gull-sten näkee oppimisen maailmasta ja Suomesta.

– Ulkosuomalaisena huomaa paremmin ne asiat, jotka ovat Suomessa hyvin ja toisaalta myös ne, jotka siellä voisi hoitaa fiksummin. Haastavat tilanteet ovat kehittäneet luovaa ongelmanratkaisukykyä.

Mitä vinkkejä kokenut maailmankansalai-nen antaisi tekniikan akateemiselle, joka haa-veilee työskentelystä ulkomailla?

– Oma halukkuus maailmalle kannattaa tuoda esiin esimiehen ja HR-osaston kanssa. Kannattaa myös muistaa ”vaikeammat” maat, koska niihin on vähemmän halukkaita lähti-jöitä. Paikan päällä uudessa organisaatiossa joutuu ansaitsemaan paikkansa aina uudel-leen, mutta toisaalta saa myös aloittaa puh-taalta pöydältä.

Gullstenin mukaan Suomea pidempiin työ-päiviin on hyvä varautua, sekä siihen, ettei kaikki suju itsestään.

– Kärsivällisyyttä, joustavuutta ja huumo-ria on hyvä olla matkassa. Yleisesti ottaen suo-malaiset ovat hyviä sopeutumaan. Tärkeintä on hypätä, siivet kasvavat myöhemmin.

oletko harkinnut lähteväsi töihin ulkomaille? Tutustu GoinGlobaliin, joka on apuväline kansainväliseen työnhakuun! TEK tarjoaa jäsenilleen pääsyn palveluun verkkosivuillaan: www.tek.fi/urapalvelut/goinglobal

Pasi Gullsten, 33, puhuu suomen lisäksi sujuvaa englantia ja espanjaa. Portugalia hän haluaisi osata nykyistä paremmin.

42 TEK 3/2015

Lähetä ristikko tEK-lehden toimitukseen, osoite ratavartijankatu 2, 00520 helsinki. Merkitse kuoreen ”Kesäristikko”. vastausten on oltava perillä 1.8.2015 mennessä. ristikon oikein täyttäneiden joukosta arvotaan voittaja, joka saa palkinnoksi tEKin lahjatavaraa.

Nimi..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka....................................................................................................................................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Puhelin.... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kaksi tarinaa tekniikan läpimuRTojEn AlKulähTEilTä

suomalaisen it-osaamisen ja langattoman viestinnän

perusta luotiin Commodore 64:n kelmeissä valoissa

ja radioamatöörien kerhohuoneissa.

tEKsti AKU KARJAlAINEN

Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjoh-taja mikko hyppösen elämä mullistui maaliskuussa 1984. Kotiin hankittiin Commodore 64 -tietokone.

– Äitini oli töissä Valtion Tieto-konekeskuksessa, ja henkilö kunta hankki itselleen ryhmätilauksena koti-

koneiksi Commodore 64:t ja niihin kalvo levyasemat. Lerppuasema oli luksusta.

Tietokonemaailma vei heti 13-vuotiaan Hyppö-sen mennessään. Aluksi aika vierähti pelaillessa, mutta nopeasti kuvioihin tuli myös ohjelmointi. Tiiviimpi yhteisö syntyi muutaman kaverin kanssa.

– Matematiikan opettaja veti koulun jälkeen atk-ker-hoa. Meillä oli käytössä MikroMikko 1 -tietokoneet. Aloimme heti koodata muun muassa autopelejä, levy-turboja ja pelien grafiikkarivejä.

Lisätietoa imettiin lehdistä. Esimerkiksi MikroBitti-lehdessä julkaistiin ohjelmalistauksia Basic-ohjelmoin-tikielellä. Ensimmäiset ohjelmansa Hyppönen myi 16-vuotiaana.

– Naputtelimme ne omalle koneellemme. Sitä kautta oppi todella paljon. Assembler-ohjelmointikielen opet-telin itse. Luin Commodore 64 Reference Guide -kirjan moneen kertaan kannesta kanteen, Hyppönen kertoo.

yhteisö löytyy tietokonekerhoistaCommodore 64:ää edeltänyt VIC 20 -tietokone saapui Suomeen 1980-luvun alussa.

– Maahantuoja myi konetta yllättävän kalliiseen hin-taan. Minä sekä pari kollegaani – matti Aarnio ja mauri Robertsson – ajattelimme, että nuoria suorastaan ryös-tettiin eikä heille annettu mitään opastusta. Päätimme, että alamme kouluttaa heitä, muistelee Nokia Datan suurtietokoneiden silloinen tuotepäällikkö lauri hir-vonen.

Kuva

t: W

ikim

edia

Com

mon

s ja

isto

ckPh

oto

44 TEK 3/2015

Syntyi VIC 20 -tietokonekerho, joka julkaisi omaa Vikki-lehteä. Kun Commodore 64 rantautui Suomeen joulupaketeissa 1982, muutti kerho nimensä myöhem-min Commodore 64:ksi ja lehdestä tuli C 64.

Seuraavana vuonna kone löytyi jo lähes 40 000 suomalaiskodin työpöydältä. Väkilukuun ver-rattuna Commodore 64:ää myytiin Suomessa enem-män kuin missään muualla maailmassa. Syntyi tasaval-lan tietokone.

– Jäsen numero 13 oli linus Torvalds. Hän istui usein takarivissä hyvin ujona eikä kysynyt mitään, mutta imi kaiken tiedon, Hirvonen paljastaa.

Kuukausittain järjestettäviä kokouksia pidettiin Hel-singin kaupungin tarjoamissa tiloissa ja niihin osallistui noin 200 nuorta. Parhaimmillaan jäseniä oli tuhat eri puolilla Suomea, ja mukana oli paljon myös tyttöjä.

– Into oli valtava. Pelaaminen kiinnosti eniten, ja meillä oli testattavana kaikki uusimmat pelit. Ope-timme myös tekniikkaa ja ohjelmointia. Toiminta katet-tiin jäsenmaksuilla, Hirvonen kertoo.

Kokouksia täydensi oma kerholehti, jossa kerrot-tiin uusimista peleistä, kotimaisissa ja ulkomaisissa lehdissä julkaistuista uutisista sekä jaettiin ohjelmoin-tivinkkejä. Myöhemmin lehti sulautui osaksi uutta Printti-tieto konelehteä, johon eri tietokonekerhot sai-vat omat sivunsa.

– Koneissa ei ollut tuohon aikaan vielä skandinaavi-sia merkkejä. Keksin tavan, miten sellaisen sai VICiin ja Commodore 64:ään. Julkaisin ohjelman meidän kerho-lehdessä, Hirvonen muistelee.

Ja koska pelaaminen kiinnosti, uusimmat pelit halut-tiin saada itselle mahdollisimman helposti.

– Nuoret keksivät, että lisäportin avulla pystyi kopioi-maan pelikasetteja. Se oli osaamisen näyttämistä ja ker-too siitä, että nuoret olivat aktiivisia, Hirvonen pohtii.

mikroharrastuksesta Suomen ensimmäinen sähköposti1980-luvulla yleistynyt Bulletin Board System (BBS), eli purkki, mullisti samaan aikaan tiedonvälityksen. Pur-kiksi kutsuttiin lankapuhelinverkkoon liitettyä tietoko-netta, jonka erityinen ohjelmisto vastaanotti datapuhe-luita käyttäjien tietokoneilta. Purkkiin otettiin yhteyttä modeemin avulla.

– Se oli kuin keskustelufoorumi. Ei tarvinnut enää mennä fyysisesti kokouksiin. Purkissa pystyi esittämään kysymyksiä ja niihin sai vastauksia. Näistä tuli suosittuja tietokoneharrastajien keskuudessa, Hirvonen tietää.

Hirvonen innostui tekniikasta niin paljon, että kehitti siitä ammattimaisen version. Hän oli mukana tekemässä Nokian ensimmäistä sähköpostia, jonka Helsingin Puhelinyhdistys otti käyttöön Elisa-nimisenä 1986.

– Mikroharrasteesta kehitettiin Suomeen sähköposti. Siitä tuli nopeasti Suomen suurin sähköpostijärjestelmä ja sillä oli 100 000 käyttäjää.

JäSEN NUmERo 13 olI lINUS ToRvAldS.

VIC-kerhon perustajan lauri hirvosen poika heikka oli myös innokas kerholainen.

→

Tasavallan tietokone loi pohjan osaamiselleMonista Commodore 64:stä koodausuransa aloittaneista on kasvanut suomalaisen it-alan vaikuttajia, ja heitä työskentelee niin peliteollisuudessa, tietoturva-alalla kuin ohjelmistoyrityksissäkin.

Pitkäjänteinen työ tietokoneiden parissa on tuot-tanut tulosta. It-ala työllistää Suomessa tällä hetkellä vajaat 100 000 ihmistä.

– Usein, kun juttelee alan eri huippujen kanssa, jos-sain vaiheessa tulee kysymys, että oliko sinulla Commo-dore, MSX vai Spectrum. Joku näistä kolmesta kaikilla on ollut, Hyppönen naurahtaa.

Hyppösen mielestä Commodore 64:stä ei muodos-tunut tasavallan tietokonetta sattumalta.

– Se oli hyvä laite, koska jokainen kone oli samanlai-nen. Taitava koodari pystyi optimoimaan koodia niin pitkälle kuin halusi. Siitä tehtiin esimerkiksi 16-äänika-navainen instrumentti, vaikka siinä oli alun perin vain kolme äänikanavaa. PC:eillä ei pystynyt tekemään täl-laista.

1980-luvulla opittu Assembler-ohjelmointi kielen osaaminen johdatti Hyppösen nykyiselle uralle.

– Minut palkattiin F-Secureen, silloiseen Data Fel-lowsiin tekemään tietokantakehitystyötä. Kun Data Fel-lows keskittyi enemmän tieto turvaan, näytteitä alkoi tulla analysoitavaksi minulle, sillä ne piti avata kone-kielellä.

Tietojenkäsittelytieteen opinnot Helsingin yliopis-tossa jäivät. Hyppösestä tuli F-Securen kuudes palkattu työntekijä 24 vuotta sitten.

lauri hirvonen

mikko hyppönenKu

va: L

auri

hirv

onen

TEK 3/2015 45

Suomalaiset tunnetaan maailmalla langatto-man viestinnän osaamisestaan. Osaamisen siemenet kylvettiin 1900-luvun alussa, kun radioamatööritoiminta rantautui Suomeen.

– En usko, että ilman radioamatööri-toimintaa olisi syntynyt langattomaan vies-tintään erikoistuneita yrityksiä. Suomalai-

silla oli käytössä hyvin kehittyneitä radiojärjestelmiä jo sota-aikana, arvioi teknologiayhtiö Elektrobitin perustaja Juha hulkko.

Hulkosta ei tullut radioamatööriä sattumalta 40 vuotta sitten. Isoisä oli yksi Pohjois-Suomen ensimmäi-siä radioamatöörejä, isä suoritti radioamatööritutkinnon 1940-luvulla ja myös pikkuveli ajautui harrastuksen pariin.

Hulkon nuoruudessa Oulussa toimi aktiivisesti aina-kin neljä radioamatöörikerhoa. Esimerkiksi teekkareilla oli omansa, ja kerho laitettiin pystyyn nopeasti myös Hulkon perustamaan Elektrobitiin.

Osaa harrastajista innostaa etenkin tekniikka sekä radi-oiden ja antennien rakentaminen. Samalla myös ymmär-rys radioaaltojen toiminnasta kasvaa. Toisia taas viehättää yhteyden pitäminen muihin harrastajiin tai kilpaileminen. Maiden keräilyssä yhteys pyritään saamaan mahdollisim-man moneen maahan.

– Minua kiinnostaa erityisesti harrastuksen sosiaalisuus. Tässä tavallisten ihmisten oli mahdollista luoda globaa-leja ystävyysverkostoja ennen matkustamisen yleistymistä ja internetiä. Esimerkiksi opiskeluaikoina olin paljon yhtey-dessä Kaliforniaan ja sitä kautta minulle järjestyi sinne nel-jän kuukauden harjoittelupaikka, Hulkko muistelee.

– Myös yhteistyömme amerikkalaisen tietoliikennealan jätin AT&T:n kanssa alkoi radioamatööritoiminnan avulla. Kun heidän edustajansa näkivät amatöörikerhomme ase-man antennin tehtaan katolla, he halusivat tulla tutus tu-maan. Liiketoimintasuhteet kestivät vuosia, Hulkko jatkaa.

Alkuaikoina moni radioamatööritaustainen insinööri päätyi myös Elektrobitin palkkalistoille.

– Heillä oli selvästi keskimääräistä vastavalmistunutta insinööriä enemmän käytännön taitoja. Oli strateginen päätös palkata radioamatöörejä, Hulkko kertoo.

Myös Nokian veijo Kontas on huomannut radioama-töörien etevyyden työmarkkinoilla. Hän johti pitkään Nokian mikropiirien kehitystä. Radioamatööritoiminnan hän aloitti 10-vuotiaana.

– Radioamatöörit ovat tyypillisesti osaavampia ja moti-voituneempia, kun työ on niin lähellä harrastusta.

vaikutus näkyy ja kuuluuSuomessa on noin 6 000 radioamatööriä, ja kerhoja löytyy monilta paikkakunnilta. Maailmalla harrastajia on arviolta kolme miljoonaa. Kontaksen mukaan tekniikan kanssa puuhastelu on luontainen osa radioamatööritoimintaa.

– Kirjoitan softaa omalle asemalle sekä teen rautaa ja piirilevyä. Samalla tulee pidettyä yllä perussuunnittelu-osaamista.

Kontaksella ja Hulkolla on oma radioasema Oulun kupeessa, Radio Arcala. 20 hehtaarin tontilla on pystyssä seitsemän antennia.

– Meillä on oman aseman kanssa sama strategia kuin töissä: pyrimme olemaan ykkösiä maailmassa. Aseman käy-

Veijo kontas

juha hulkko

Radioamatöörit kännykän kimpussa

Radioamatööritoiminta on siirtynyt internetaikakauteen. kuvassa juha hulkko käyttää avattaren eli virtuaalihahmon

avulla etänä omaa Radio arcala -asemaansa.

46 TEK 3/2015

Innostuksen luominen vaatii raja-aitojen kaatamista

vaikka talouden käppyrät ovat näyttäneet viime vuodet tukevasti väärään suuntaan, tulevaisuuden-tutkimuksen professori markku Wilenius turun yliopistosta uskoo, että toivoa on.

Käänne kuitenkin vaatii rut-kasti pitkäjänteistä työtä – ja aivan uudenlaista innostusta.

– innostus vaatii ympärilleen yhteisön. Ei riitä, että joku pellepelo-ton väsää yksin jotain. tietotekniikan myötä kehittäjäyhteisöjä voi syntyä aiempaa enemmän ja yksinkertai-semmin, Wilenius kiteyttää.

– Lisäksi mukana pitää olla toi-set tyypit, ne linukset. henkilöt, jotka eivät ajattele vain bisnesvetoisesti, vaan jotka ovat tekemässä jotain isompaa asiaa, hän jatkaa.

Bisnesveturit, yritykset, raken-tavat keksinnöistä liiketoimintaa, mutta Wilenius korostaa, että myös poliittisilla päätöksillä voidaan tukea markkinoiden kehittymistä.

– Mobiiliteknologian levittämi-sessä harjoitettiin nerokasta poli-tiikkaa. vastaava ministeriö esti, että toiminta ei päässyt monopolisoitu-maan, ja kaikki halukkaat pystyivät toimimaan.

Wilenius näkee samankaltaisia mahdollisuuksia uusiutuvien ener-gialähteiden hyödyntämisessä.

– Meillä on paljon insinöörejä ja harrastustoimintaa, mutta nyt osaa-minen ei pääse markkinoille. uuden energian kehittämisessä olemme tehneet paljon virheliikkeitä. Energia-politiikka on lyöty lukkoon isoilla pää-töksillä.

Koulutuksen ja työelämän pintaremontti ei riitäsiirtyminen uuteen aikakauteen vaatii Wileniuksen mielestä koulu-tuksen remonttia. Korkeakoulujen ja yritysmaailman välillä pitäisi olla

vuoro vaikutusta entistä enemmän.– aikaisempi kultakausi 1990-

luvun puolivälistä alkaen perustui siihen, että tehtiin paljon soveltavaa tutkimusta. Nyt tehdään aivan toi-sin. Yliopistoissa ajatellaan, että tut-kijoiden päätehtävä on tehdä kan-sainvälisiä julkaisuja. se on erittäin tuhoisaa tälle maalle.

Wilenius näkisi suomessa mie-lellään enemmän sellaista yhteis-työtä, joka pitää harrastusyhteisöt virkeinä.

– suomessa firmoille on tär-keää varjella liikesalaisuuksiaan. Pii laaksossa taas yritykset teke-vät enemmän yhteistyötä keske-nään. uskotaan, että kun antaa oman panoksensa, saa sen isom-pana takaisin.

Wilenius haluaisi rantauttaa täl-laista yhteisöllisyyttä myös yritysten muuhun toimintaan.

– uusista yrityksistä pärjää hyvin esimerkiksi it-yritys reaktor, joka on sanonut njet kaikelle, mihin yritys-ten toiminta on tavallisesti perustu-nut. se on rikkonut hierarkiat, tuo-nut yrityksen palvelut lähemmäksi asiakasta ja panostanut paljon rek-rytointiin.

– Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta jos on jotain annettavaa, pää-see esiin. Kun annetaan tilaa, voi yhteisöön vaikuttaa enemmän. se on aitoa oikeudenmukaisuuden kult-tuuria.

RAdIoAmATööRIT ovAT TyypIllISESTI oSAAvAmpIA JA moTIvoITUNEEmpIA, KUN Työ oN NIIN lähEllä hARRASTUSTA.

tettävyys ja automaatio on viety huippuunsa, jotta operaat-tori pystyy keskittymään esimerkiksi vaativissa radioama-töörien kilpailuissa, Kontas kertoo.

Moni amatöörien kehittämä tekniikka on päätynyt osaksi matkapuhelinjärjestelmiä. Esimerkiksi matkapuhelin-verkkojen esikuvana toimivat amatöörien kehittämät tois-tinasemat, joiden avulla kantoaluetta laajennettiin. Yhdys-valloissa oli sallittua soittaa niiden kautta puhelin verkkoon.

– Kännykkä on keksitty 1980-luvun alussa. Siihen on otettu joitakin piirteitä tästä, kuten linkki radioasemasta kiinteään verkkoon, Kontas vertaa.

Radioamatööreillä oli käytössä myös tiedonsiirto paljon ennen kuin se tuli matkapuhelimiin.

– Siinä oli protokolla, josta otettiin viitteitä gprs:ään, Kontas paljastaa.

– Moni radioamatööritaustainen insinööri on ollut kehittämässä esimerkiksi NMT:tä ja GSM:ää, hän jatkaa.

Radioamatöörit suunnannäyttäjinäMyös Nokiassa on omia radioamatöörikerhoja, ja moni radioamatööri on noussut yhtiössä merkittävään asemaan.

Esimerkiksi digitaaliseen signaalinkäsittelyyn ja sen sovelluksiin erikoistunut yrjö Neuvo toimi Nokian teknolo-giajohtajana vuoteen 2005 asti. Hän oli keskeisesti mukana digitaalisen signaalinkäsittelyn läpimurrossa, kun matka-puhelimet valloittivat maailman.

Kontas puolestaan vastasi kaikesta mikropiirikehityk-sestä, kun yhtiö kasvoi hurjaa vauhtia.

Myös radiotekniikan isänä tunnettu lauri Kuokkanen on radioamatööri.

Miksi sitten näin monet radioamatöörit ovat nousseet merkittävään asemaan?

– Radioamatööritoiminnassa yhdistyy teknologiadraivi ja vuorovaikutus toisten kanssa. Tästä on apua myös työelä-mässä, Kontas miettii.

TEK 3/2015 47

markku Willenius

KUN TEEKKAriTtelkkarin rakensivat

martti Tiuri (vas.), juhani hämäläinen ja Erkki larkka rakentamassa televisiolähetintä.

suomen ensimmäinen

tv-lähetys nähtiin 60 vuotta sitten

vanhalta Polilta. K

eväällä 1954 professori Jouko poh-janpalo palasi tuohtuneena Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen (VTT) radiolaboratorioon. Ehdotus televi-siokokeilujen aloittamisesta oli saa-nut rukkaset Yleisradion johtokun-

nassa.– Yleisradio halusi keskittyä ULA-verkon

rakentamiseen. Lisäksi Yleisradiolla katsottiin, että televisio olisi aivan liian kallis menestyäk-seen Suomessa, muistelee laboratoriossa silloin työskennellyt emeritusprofessori martti Tiuri.

Muualla länsimaissa televisioaikakauteen oli hypätty sukkelammin. Säännölliset tv-lähe-tykset alkoivat Englannissa 1946 ja Yhdysval-loissa vuotta myöhemmin. Muissa Pohjois-maissa oli jo koelähetyksiä, ja huhujen mukaan tv-lähetykset olivat pian alkamassa Tallinnas-sakin.

Suomen radioinsinöörit olivat huolestuneita tilanteesta. Syksyllä 1954 Pohjanpalon ehdotuk-

sesta Radioinsinööriseuran yhteyteen perustet-tiin erillinen televisiokerho, jonka tavoitteena oli rakentaa televisiolähetin ja aloittaa koelähe-tykset Suomessa.

Uuden kerhon puheenjohtajaksi valittiin DI pekka Ahonen, joka oli ollut juuri Stanfordin yli-opistossa opiskelemassa muun muassa televi-siotekniikkaa. Tiurista tuli kerhon sihteeri.

miljoonien arvoista tekniikkaaTelevisiokerho valmisteli tohinalla laitteistoa ensimmäistä koelähetystä varten. Tietämystä laajennettiin viikottaisilla luennoilla, ja neljä erillistä ryhmää pakersi tekniikan parissa.

Innostus oli suurta. Jäsenmäärä kasvoi nope-asti, ja talvella 1955 jäseniä oli jo noin 90.

– Teekkareita oli kolmasosa ja he olivat rat-kaisevassa asemassa. Ydinporukkaan kuului noin kymmenen henkilöä, Tiuri laskee.

Teekkarit kehittivät televisiolähettimessä tar-vittavaa tekniikkaa osana tutkintoaan. Erkki lar-

TEKSTI AKu KARjAlAinEn KUvaT ylE KuVApAlVElu ja isTocKphoTo

48 TEK 3/2015

opISKElIJAT

1950

1956

kan diplomityön aiheena oli kuvalähettimen suunnittelu ja rakentaminen, kun taas Juhani hämäläinen keskittyi äänilähettimeen. Töitä painettiin ympäripyöreitä päiviä. Radioteknii-kan assistenttina toiminut Tiuri vastasi töiden ohjauksesta ja riensi laboratorioon iltaisin työ-päivän päätyttyä.

Televisiotekniikka oli kallista. Havulinna Oy arvioi, että keskitehoisen tv-lähettimen arvo oli 50 miljoonaa markkaa eli noin 1,3 miljoonaa euroa. Teollisuustelevisiokameran hintalappu oli satojatuhansia markkoja.

DI matti Wihurin johtama ryhmä keräsi lah-joituksia eri puolilta.

– Soitin yrityksiin, puolustusvoimiin ja Yleis-radioon. Kaikki radioalan yritykset, Posti- ja lennätinlaitos sekä VTT lahjoittivat osia. Yleis-radio lahjoitti osia 20 000 markan eli reilun 500 euron edestä, Tiuri laskee.

– Teknillisen korkeakoulun (TKK) sähkö-osaston johtaja, professori Jaarli Jauhiaisen ansiosta TKK maksoi muutaman kuukauden ajan asentajan palkkaa Hämäläiselle, Tiuri lisää.

Havulinna Oy lainasi kerholle ensimmäisen tv-vastaanottimen ja teollisuuskameran. Myö-hemmin niitä saatiin lisää Philipsiltä.

– Ihailimme pitkään ensimmäisiä kuvia, jotka olivat pelkkää lumisadetta, Tiuri naurahtaa.

Rautasaha käteen ja antennin kimppuunTv-lähettimen rakentaminen alkoi marras-kuussa 1954. Moni asia oli uutta ja mittalaitteet puutteellisia, joten eteenpäin päästiin yrityksen ja erehdyksen kautta.

Esimerkiksi lähettimen toimintataajuudeksi oli valittu noin 200 MHz, joka oli käytettävissä olevien lähetinputkien toimintataajuuden ylä-raja. Helvar Oy:ssä rakennettiin tv-lähettimen video-osan virtalähde.

– Virtalähde ei pitänyt videovahvistimen puls-sisignaalien aiheuttamasta nykivästä kuormituk-sesta, vaan se värähteli aluksi, Tiuri kuvailee.

Myös antennin rakentaminen aiheutti pään-vaivaa. Tekniikan lisensiaatti pentti mattilan suunnittelema antenni perustui RCA:n neljäs-osataajuudella toimivaan malliin. Säteilijöitä piti lyhentää, sillä taajuus oli paljon suurempi kuin mihin antenni oli suunniteltu.

– Rautasahalla lyhensimme antennia. Lopulta näytti, että mitään ei jää jäljelle. Se oli aivan liian paksu. Emme hoksanneet, että sitä olisi pitänyt myös ohentaa, Tiuri sanoo.

Sopimattomia lauluja ruudussaEnsimmäisen kerran lähetin antenneineen kyt-kettiin toimintaan 20. huhtikuuta 1955. Koe-

lähetys näkyi ainakin Westendissä ja Munkki-vuoressa.

– Ääni ei vielä kuulunut, mutta siitä huoli-matta joku murisi, että kaikki teekkarikuoron esittämät laulut eivät olleet sopivia televisioon. Sanat oli luettu huulilta, Tiuri naurahtaa.

Ensimmäinen julkinen televisiolähetys pää-tettiin järjestää toukokuussa. Tv-studio sisus-tettiin TKK:n radiolaboratorioon, ja ohjelman ohjaajaksi värvättiin lasse pöysti.

Ensimmäinen julkinen tv-lähetys alkoi 24. toukokuuta kello 16.30. Eri puolille kaupunkia oli sijoitettu 15 vastaanotinta.

– Kääntelimme lähetinantennia niin kauan, että kaikkiin lehdistölle ja kutsuvieraille han-kittuihin televisioihin saatiin edes jonkinlainen kuva, Tiuri paljastaa.

Ohjelman aloitti Polyteknikkojen kuoro ja avaussanat lausui bernard Wuolle. Ohjelmassa oli myös lyhytelokuva televisiokerhon toimin-nasta, nukketeatteri, Kipparikvartetin laulua ja englantilainen hypnotisoija mr. Watson.

Lehdistössä tapaus otettiin innostuneesti vastaan, mutta Yleisradiossa johdossa oltiin edelleen happamia.

Televisioaikakausi luotiin TKK:llaMenestyksen jälkeen koelähetykset jatkuivat ja tekniikkaa kehitettiin lisää. Säännölliset tv-lähetykset aloitettiin syksyllä 1956, kun Teknii-

kan edistämissäätiö (TES) sai toimiluvan tv-lähetyksiä varten. Seuraavana vuonna kanava otti nimekseen TES-TV:n, jonka suojissa tele-visiolähetykset alkoivat myös Turussa ja Tam-pereella.

Mainosrahoitteinen kanava muuttui myö-hemmin Tesvisioksi. Yleisradio aloitti säännöl-liset tv-lähetykset 1958.

Suurin osa Tesvision ja Yleisradion teknii-kan osaajista oli hankkinut kannuksensa televi-siokerhossa ja TKK:lla.

– Televisiokerholla on ollut tärkeä osuus suomalaisen radio- ja tietoliikenneosaamisen kehittymisessä. Moni teekkari sai koulutusta aikaisempaa vaativammasta tekniikasta. Ilman televisiokerhoa tv:n tulo olisi viivästynyt vielä viisi vuotta, Tiuri arvioi.

Myös teollinen televisionvalmistus teki tulo-aan. Muun muassa Asa Radio Oy ja Salora palk-kasivat televisiotekniikan pioneereja.

Lähteenä käytetty Martti Tiurin haastattelua sekä teoksia: Jari Hanski: Polin suojiin me saavumme taas (1997); Vilho Lukkarinen: Kun televisio Suomeen tuli (1988) ja Pentti Pesari: Näköradiosta digitelevisioon (2000).

lue artikkelin pidempi versio: lehti.tek.fi/televisio

Televisio tulee Suomeen. Televisiolaitteita esitellään

ensimmäistä kertaa Stockmannin tavaratalossa. Ohjelma

jaettiin kaapeleita pitkin näyteikkunoihin sijoitettuihin

tv-vastaanottimiin.

1954Televisiokerho

perustetaan 24.9.

1955Ensimmäinen

koelähetys 20.4.Suomen ensimmäinen

julkinen tv-lähetys Vanhalta Polilta 24.5.

radioinsinööriseura perustaa TES-TV-yhtiön, jota

Tekniikan Edistämissäätiö TES tukee. Yhtiö saa rahoituksensa

mainonnasta, sillä on oma toimilupa ja se toimii

pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

1958 Yleisradio aloittaa säännölliset tv-lähetykset.

1957 Oy Mainos-TV-reklam Ab perustetaan.

1959TES-TV:n Turun alaosaston tv-lähetykset loppuvat.

1961Tampereen toiminta yhtiöitetään ja se saa nimen Tamvisio.1964

Yleisradio ostaa Tesvision ja Tamvision.

TEK 3/2015 49

Sanitaatio on epäseksikkäin kuvi-teltavissa oleva väitöskirjan aihe. Miten käsitellä ihmisten ulosteet, virtsa ja yhdyskuntien jätevedet hygieenisellä tavalla niin, etteivät ne vaaranna ihmisten terveyttä? Aihe kuitenkin koskettaa jokaista meistä.

Sanitaation nykystandardi on brittikeksintö vesiklosetti.

– 150 vuotta sitten kaupungistumisen alkaessa se oli kätevä tapa hoitaa ongelma, käymälätuo-tokset pois kaupungeista, kertoo TTY:n Kemian ja biotekniikan laitokselta väitellyt mia o'Neill.

Tänään, varsinkin vesipulan vaivaamilla maail-mankolkilla, puhtaan veden käyttäminen käymä-läjätteiden kuljettamiseen viemäreissä on suora-naista haaskausta. Puhdistamolla taas kuluu valta-vasti energiaa veden, kiintoaineksen ja ravinteiden erottelussa. Tosin suomalaismallinen keskitetty jätevesien puhdistus on sekin globaalissa katsan-nossa harvinaisuus.

– Arviolta 80–90 prosenttia maailman kaikista jätevesistä menee puhdistamattomina vesistöihin.

– Moni sanitaatioalaa tunteva sanoo, että jos vesi-wc keksittäisiin tänä päivänä, se varmasti kiel-lettäisiin, O'Neill toteaa.

Resurssi, ei jäteAlan tutkijat tiedostavat käymäläinstituution suu-ren ongelman. Jokainen meistä tuottaa suunnil-leen saman verran lannoitteita, typpeä, fosforia ja kaliumia kuin mitä ruokamme kasvattaminen vaa-tii – pöntöllä istuessaan. Suuri osa arvolannoit-teista kuitenkin sotketaan viemäriverkossa muihin jätevesiin, ja ne päätyvät lopulta vesistöjä rehevöit-tämään. Samaan aikaan maatalouden välttämättö-mät lannoitteet tuottaa kaivosteollisuus.

O'Neill tutki väitöstyössään, miten sulkea ravin-nekierto. Tätä kutsutaan ekologiseksi sanitaatioksi. Siinä ihmisten tuotoksia pidetään resurssina eikä jätteenä, kuten nykyisissä keskitetyissä jätevesirat-kaisuissa. Kompostoitu lopputuote voidaan hyö-dyntää maataloudessa lannoitteena.

– Rajasin väitöksessä ekologisen sanitaation koskemaan kuivakäymälöitä. Ekotehokkaim-mat jäteveden puhdistamot voidaan laskea eko-logiseksi sanitaatioksi, mutta helpoin tapa vähen-tää veden ja energiankulutus kestävälle tasolle on poistaa vesi kokonaan.

O'Neill arvioi, että jos sanitaatiojärjestelmää suunniteltaisiin puhtaalta pöydältä, loogisesti ajat-televa insinööri päätyisi varmasti kuivakäymälöihin.

– Mutta käymälät ovat tunnepitoinen asia. Ratio naalinen ajattelu on vaikeaa.

TEKSTI pETJA pARTANEN

Mia o'Neillin väitöstyön suuri kysymys on, miten hoitaa maailman 7 miljardin ihmisen sanitaatio kestävällä tavalla.

mIA o'NEIllIN TIE TEKNIIKAN TohToRIKSI

1984

20062008

2009

on insinöörin valintakuivakäymälä

Valmistuu hallintotieteiden maisteriksi, aloittaa insinööriopinnot Tampereen amk:ssa. "Gradu käsitteli Sambian sanitaatiotilannetta."

kandidaatintyö käsittelee sanitaatiota. "kiinnostus aiheeseen heräsi 2006 Tampereella järjestetyssä kansainvälisessä kuivakäymäläkonferenssissa."

Ympäristöpolitiikkaa opiskelemaan Tampereen yliopistoon.

mia O'neill syntyy Espoossa.

50 TEK 3/2015

2010

2011

hyväksytään jatko-opiskelijaksi TTY:hyn. "Olin TTY:n järjestämässä vuoden 2009 kuivakäymäläkonferenssissa esittelemässä graduani, kun dosentti Tapio Katko ehdotti, että tule meille tekemään väitöskirjaa." 2015

Väitöskirja Ecological Sanitation - A Logical Choice? The Development of the Sanitation Institution in a World Society hyväksytään.

Valmistuu ympäristötekniikan insinööriksi Tampereen amk:sta.

Väitöstyö on todellista pioneerityötä, sillä kuiva-käymälöistä ei väitöskirjoja ole kirjoitettu.

– Esimerkiksi ravinnekiertoa on kyllä tutkittu, mutta asiaa on lähestytty biologian tai tekniikan näkökulmasta. Tämä oli ensimmäinen yhteiskun-nallinen lähestymistapa aiheeseen.

O'Neill perehtyi väitöstyössään ekologisen sani-taation nykytilaan neljässä eri maailmankolkassa: Suomessa, Sambiassa, Etiopiassa ja Uudessa-See-lannissa.

5 000 kuollutta päivässäPolttavin ongelma sanitaatio on kehittyvissä maissa. Vuonna 2014 maailmassa oli ilman kunnollista sanitaatiota noin 2,5 miljardia ihmistä. Yli miljardi ihmistä tekee tarpeensa avoimeen maastoon. Joka päivä arviolta 5 000 lasta kuolee huonon sanitaation aiheuttamaan ripuliin.

Sanitaatiovallankumous kannattaa O'Neillin mukaan aloittaa maista, joissa sanitaatio puuttuu kokonaan suurelta osalta väestöä.

– Skipataan vesi-wc kokonaan, ja siirrytään suo-raan kestävämpään ratkaisuun, hän visioi.

Mallia voi ottaa vaikkapa puhelinverkoista. Kehit-tyvissä maissa moni valkeana kiiltävästä vesi-wc:stä haaveileva ei ole nähnytkään lankapuhelinta, vaan soittelee kännykällä.

– Kännykät ovat halvempia kuin lankapuhelimet, koska ne eivät vaadi infrastruktuurin rakentamista. Samaan tapaan kuivakäymälät eivät tarvitse putkis-toa ja puhdistamoja.

Väitöskirjan johtopäätös on, että ekologisen sani-taation yleistyminen ei ole kiinni niinkään teknii-kasta, vaan kulttuurista ja lainsäädännöstä.

– Edellytys on, että ihmiset hyväksyvät ajatuk-sen, ettei kuivakäymälä ole köyhän miehen ratkaisu, vaan edistysaskel. Pitää osoittaa konkreettisesti, että tämä toimii.

Ekologinen sanitaatio on hyvä uutinen myös kehittyvien maiden maataloudelle. Eritoten virtsa on lähes täydellinen ravinneliuos: typpi on siinä pää-osin ureana, fosfori superfosfaattina ja kalium kas-veille käyttökelpoisessa ionimuodossa.

– käymälät ovat tunnepitoinen asia.

Ratio naalinen ajattelu on vaikeaa, mia O'neill

sanoo.

Kuva

: ist

ockP

hoto

TEK 3/2015 51

– Tämä on tärkeä tieto kehittyvien maiden köyhille vil-jelijöille. Kalliita keinolannoitteita ei välttämättä tarvita. Eikä se täkäläiselle mökkipuutarhurillekaan ole mikään huono idea.

lainsäädäntö jarrunaLänsimaissa ekologisen sanitaation keskeinen jarru on lainsäädäntö, joka perustuu oletukseen vesi-wc:stä. Ihmis-ten jätökset ovat monissa länsimaissakin tabu.

– Esimerkiksi Suomen lainsäädäntö ei tunne lainkaan ihmisperäisiä lannoitteita.

Jos maanviljelijä haluaisi tyhjentää lähiseudun kuiva-käymälät ja käyttää sitä lannoitteena, lainvalvojilla menisi sormi suuhun.

– Tästä ei ole mitään periaatteita, ja viranomaiset ovat vähän varpaillaan.

Näin siitäkin huolimatta, että Suomi on kuivakäymälöi-den suurvalta.

– Konsepti on useimmille tuttu kesämökeiltä, ja meillä on paljon huussiosaamista. Suomessa on monia laiteval-mistajia, jotka myyvät kuivakäymälöitä ympäri maailmaa.

Väitöstyön johtopäätös oli, että perinteiset vesipoh-jaisen sanitaation normit muuttuvat hitaasti. Toistai-seksi lainsäädäntö ei yleisesti ottaen salli tai edes huomioi ihmisperäisen lannoitteen käyttöä.

Esimerkiksi Suomessa pieniä muutoksen merkkejä on kuitenkin ilmassa.

– Aiemmin käymälätuotoksia sai kompostoida ainoas-taan omalla tontilla. Nyt myös naapurin huussin tuotoksia saa tuoda omaan kompostiinsa, kunhan toiminta on pie-nimuotoista, O'Neill kertoo.

fosforivarat vähissäKäymälätuotosten lannoitekäytön salliva lainsäädäntö saattaa tulevaisuudessa saada vauhtia, sillä moni asian-tuntija varoittaa ehtyvistä fosforivarannoista. Lannoite-teollisuutta uhkaa raaka-ainepula synkimpien arvioiden mukaan jo 30 vuoden kuluessa. Kun keinolannoitteiden hinta nousee, saattaa kierrätys kiinnostaa.

Suomessa jätevedenpuhdistus on kohtuullisen hyvällä mallilla. Eikö käymälätuotosten kierrätys onnistuisi teol-lisessa prosessissa jätevedenpuhdistamoilla? O'Neillin mukaan edistyksellisimmissä laitoksissa toimitaan juuri näin. Esimerkiksi Helsingin asukkaiden jätevesiliete pää-tyy kompostoitavaksi, ja sitä kautta puutarhamultasäkkei-hin – vaikka mullan myyjät eivät ravinteikkaan tuotteensa alkuperästä juuri meteliä pidäkään.

mAAilmAn KotitaLoudEt

KäYttävät

saMaNaiKaisEsti ilmAn puhDAsTA JuoMavEttä ELää

tästä aihEutuu MM. uLostEPEräistEN BaKtEEriEN LEviäMiNEN YMPäristööN.

puuTTEEllisEn sAniTAATion sEuRAuKsEnA

KäYtössääN KuNNoLLista Käymälää, sE oN

MiLJooNaaihmisTä.

siitä sEuraaKaKKaa päiVässä.

hEistä

mAAilmAn väEstöstä.

Ei olE

JätEvEsistä MENEE puhDisTAmATTominA vEsistöihiN KEhitYsMaissa.

MaaiLMaN vEsivarat EiVäT KEsTä TäTä.

jos joKAinEn mAAilmAn AsuKAs vEtäisi vEssaN VAin KERRAn päiVässä,

VETTä PäivittäiN.

MiLJardia

MiLJardiLLa

MiLJardia

500

2,5

3,4

1,1

9040

ViiDEnnEs.

miljARDi

%

%

MiLJardi

KiloA1

Läh

Es

ihM

istä.

KuolEE VuosiTTAin

KUIvaKäYmäLä On fIKSU vaLInTa Haja-aSUTUS-aLUEILLa ja TapaHTUmISSa.

uLostaamAAsToon;

Lähd

e: K

äym

äläs

eura

Huu

ssi r

y

YhtEENsä NoiN

Litraa

KuLuisi siitä

52 TEK 3/2015

mitä haluaisit saada aikaan tohtorina?"olen sanonut, että en tutki enää mitään, kun väitöskirja on valmis. Mutta vielä kiinnostaisi tietää, mitä niin sano-tut harmaat vedet sisältävät, sitten kun meillä kaikilla on kuivakäymälät. Nyt niiden käsittelylle on aika tiukat normit."

Suosikkileikkikalu? "Käsilaukku. se on aina mukana, ja sisältää paljon kaikkia koomisia asioita."

lempiharrastus?"olen intohimoinen amatöörinäyttelijä, nyt jo useamman vuoden tampereen työväenopiston opistoteatterissa. Nyt olen sieltäkin äitiyslomalla, mutta yksi käymälä aiheinen näytelmä meillä on suunnitteilla."

VuonnA 2009 kansainvälisenä käymäläpäivänä 19.11. mia o'Neill meni kuuntelemaan mielenkiintoista alustusta Käymäläseura huussin tilaisuuteen – ja tuli takaisin yhdistyksen puheenjohtajana.

– tapani mukaan suostuin, kun kysyttiin, o'Neill nauraa.

Yhdistys jakaa tietoa kuivakäymälöistä, ekologi-sesta sanitaatiosta ja ravinnekierrosta.

– haluamme parantaa kuluttajien ja mökkiläisten tietoisuutta kuivakäymäläratkaisuista sekä lainsäätä-jien ymmärrystä sanitaatiosta.

Koko suomea ei huussi ole o'Neillin mukaan kään-nyttämässä.

– Emme vaadi kuivakäymälöitä keskelle helsinkiä. se ei ole realistista eikä tarpeen.

haja-asutusalueilla kuivakäymälä sen sijaan on usein fiksu ratkaisu, samoin kuin kaupunkien massa-tapahtumissa. viime kesänä Käymäläseura huussi pilotoi Keko-mobiilikuivakäymälää, joka kiersi ympäri suomea eri kesätapahtumissa.

– Näin käymälätuotokset saadaan kiertoon, eikä niitä tarvitse viedä kemikaaliliemeen sotkettuna jäte-veden puhdistamoille.

Yhdistyksen toiveena on, että tapahtumien käymä-läbisnes saataisiin esimerkin voimalla nykyistä ekolo-gisemmaksi.

o'Neill kertoo, että väitöskirjatutkimus oli ”vain har-rastus", tosin melko aikaavievä sellainen.

– olen töissä suomen ympäristöopisto sYKLissä projektipäällikkönä. sinne on tarkoitus palata äitiys-loman jälkeen.

Käymäläseuran puheenjohtaja väitteli työn ohessa

– Mutta se on poikkeus, ei sääntö, O'Neill huomauttaa.Jätevesilietteen hyödyntäminen on kuitenkin vaikeaa,

sillä helposti kierrätettävän käymälätuotoksen lisäksi se sisältää esimerkiksi raskasmetalleja sisältäviä teollisuuden jätevesiä.

– Suomessa jätevesilietteestä kompostoitua multaa saa käyttää maisemointiin ja kotitalouksien lannoitteena, mutta ei maataloudessa ruokakasvien lannoittamiseen, O'Neill kertoo.

Koko EU:ssa puhdistamolietettä syntyy 8 miljoonaa kuiva-ainetonnia vuodessa. Tästä suurin osa jää hyödyn-tämättä.

Elää kuten opettaaO'Neill toivoo, että kuivakäymälät leviäisivät kesämökeiltä ympärivuotisiin asumuksiin. Suomessa puoli miljoonaa taloutta sijaitsee viemäriverkoston ulkopuolella. Kuivakäy-mälä on helpoin keino täyttää Suomen surullisenkuului-san jätevesiasetuksen vaatimukset.

– Asenteet jarruttavat meilläkin. Ajatus vesi-wc:n paremmuudesta on juurtunut syvään, O'Neill toteaa.

Väitöstutkija elää itse niin kuin opettaa.– Muutimme haja-asutusalueelle, ja korvasimme talon

vesi-wc:t viime syksynä kuivakäymälöillä. Nyt perheen ravinteet kiertävät nopeasti, kuivakäymä-

lästä jälkikompostiin ja sieltä ravinteikkaana multana kas-vimaalle.

– Miehenikin, joka ei ole mitenkään kuivakäymälä-orientoitunut, on myöntänyt, että tämä on fiksu ratkaisu.

Insinöörimaailma tuli väitöskirjaprojektin aikana

tutuksi, sillä hTm mia O'neill valmistui väitöstyönsä ohessa itsekin insinööriksi Tampereen

ammattikorkeakoulusta. –Insinööritieteissä voisi

tarkastella yhteiskunnallisia asioita enemmänkin, hän

pohtii.

Kuva

: suv

i saa

rinen

TEK 3/2015 53

TEK pAlVElEE omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot

Sukunimi ja etunimet Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Sähköposti

varusmiespalvelus/siviilipalvelus Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta

äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika) Kopio Kelan äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta

palkaton opiskelu Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) Todistus sairausloma-ajalta

myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen-etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Puolison nimi

TEKin jäsenmaksut TEKin jäsenmaksu vuodelta 2015 on 378 euroa (31,50 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on iAET-kassaan kuuluvilta 150 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

yhteystiedot

haen alennusta TEKin jäsenmaksustaTarvittava liite

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta ____/____ 201___–____/____ 201___

Paikka ja aika Allekirjoitus

Alennuksen saamiseksi alennus-perusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennus-hakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2015.

lisätietoa jäsenmaksuista

TEkin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 2291jasenrekisteri@tek.fiwww.tek.fi/jasenyys

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet).ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora-markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Ilmoitan siirtyväni eläkeläisjäseneksi (39 euroa/vuosi) alkaen ____/____ 201___ , jäsenyys astuu voimaan ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet (66 euroa/vuosi). Jäsenyys ja lehdet yhteensä 105 euroa/vuosi.

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella info jäsEn Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VAsTAuslähETys.

Tekniikan akateemiset TEKRatavartijankatu 200520 hElSINKI

vaihde (09) 229 121www.tek.fiS-posti: etunimi.sukunimi@tek.fi

* TEK:s personal till din tjänst på svenska

jäsenrekisteriOmien tietojen päivitys .......www.tek.fi/jasentiedotSähköposti .................................. jasenrekisteri@tek.fiPalvelunumero.....................................(09) 2291 2291

oikeudelliset palvelutSähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakipostiPalvelunumero..............................................2291 2345

urapalvelutwww.tek.fi/urapalvelutwww.tek.fi/cv-klinikkawww.tek.fi/kv-palvelut www.teekkarintyokirja.fiSari Taukojärvi, yksikönjohtaja..................2291 2256 Heini Hult-Miekkavaara *, uravalmentaja ..............................................2291 2274Laura Huuri, uravalmentaja.. .......................2291 2207Simo Kokko, uravalmentaja........................2291 2272Arja Lindfors, uravalmentaja......................2291 2230Satu Myller, uravalmentaja.........................2291 2249Heidi-Maria Nyblom, Teekkarin työkirjan päätoimittaja ............. 2291 2271

TutkimusTMT: www.tek.fi/palkat Sähköposti ......................................... tutkimus@tek.fiSusanna Bairoh, tutkimuspäällikkö ........2291 2563 Arttu Piri, analyytikko ..................................2291 2235Tuunia Keränen, palkkatutkija ..................2291 2288 Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

ViestintäHelena Andersson, viestintäjohtaja ........2291 2244Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja ....2291 2247Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja .....2291 2257Katariina rönnqvist, toimittaja-tiedottaja..2291 2277Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja .........2291 2246Johanna Tynkkynen, markkinoinnin suunnittelija.......................2291 2265Helena Hagberg, ulkoasusuunnittelija....2291 2565

hallintoHeikki Kauppi, toiminnanjohtaja ..............2291 2200Ari Åberg, johtaja, kv-asiat, YTN:n viestintä ..............................................2291 2227Kati Johansson, henkilöstöjohtaja...........2291 2226Pirkko Karlsson, johdon assistentti .........2291 2201Tuula ruotsalainen, hallintosihteeri .......2291 2202Juha Fagerström, toimistoassistentti ....2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikkaJari Jokinen, yksikönjohtaja......................2291 2203Pirre Hyötynen, asiamies,korkeakoulupolitiikka ..................................2291 2236Sanja Mursu, asiamies................................2291 2253Juhani Nokela, asiamies,korkeakoulupolitiikka .................................2291 2204Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

Tekniikka ja yhteiskunta Pekka Pellinen, yksikönjohtaja ..................2291 2259Martti Kivioja, asiamies .............................2291 2206

Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso projektit ...........................2291 2281riitta Kärki, assistentti ..............................2291 2258

Talous ja toimistopalvelutJari Mellas, yksikönjohtaja ........................2291 2238Jaakko Haapakoski, it-asiantuntija .........2291 2283Arto Leskinen, it-asiantuntija ...................2291 2242Mika Virtala, it-asiantuntija .......................2291 2232Anne Wikman *, kirjanpitäjä .....................2291 2205Heidi Helin, vaihde .......................................2291 2261

neuvotteluTeemu Hankamäki, neuvottelujohtaja ....2291 2219Pia Hiltunen, asiamies ................................2291 2223Hanna Huotari, asiamies ............................2291 2280 Tuunia Keränen, palkkatutkija ...................2291 2288Sirkku Pohja, asiamies................................2291 2216Tapani Wahlberg, asiamies ........................2291 2208Daniel Valtakari *, asiamies ......................2291 2237Maritta rantala, assistentti .....................2291 2212

Kenttä ja järjestöJoel Salminen, yksikönjohtaja .................2291 2217Seppo Järvenpää, asiamies .....................2291 2222ida rantanen, teekkariasiamies ......... 044 383 1065Björn Wiemers, asiamies ...........................2291 2220Jaana Sääksberg, assistentti ..................2291 2260

lappeenrannan aluetoimistoLaserkatu 6, 53850 Lappeenrantapuh. (05) 6243 065, lappeenranta@tek.fiSaku Laapio, alueasiamiesLiisa Salminen, teekkariyhdysmies ... 040 754 0502

oulun aluetoimistoTeknologiantie 1, 90590 Oulupuh. (08) 5515 555, oulu@tek.fiJukka Orava, alueasiamiesTero Marin, teekkariyhdysmies .......... 040 755 5268

Tampereen aluetoimistoHermiankatu 6-8 A, 33720 Tamperepuh. (03) 3184 440, tampere@tek.fiPetri Partanen, alueasiamiesMikko Grönlund, teekkariyhdysmies .. 040 761 9767

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A, 20520 Turkuturku@tek.fiMia Adolfsson *, alueasiamies ..............040 574 6668Jukka Koivisto, teekkariyhdysmies .... 040 755 7707

uudenmaan aluetoimistoOtakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fiJorma Louhelainen, alueasiamies ...... 040 487 3150 Essi Puustinen, opiskelijakenttäasiamies ......................050 414 5226Kim Kavander, teekkariyhdysmies........050 301 1931

VaasaTytti Niemi, teekkariyhdysmies ........... 040 705 789554 TEK 3/2015

pAlvElUT JäSENIllE

jo diplomityötä tehdessään Juha-Antti hirsivuori kiinnostui pigmen-teistä, mutta vastavalmistuneelle ei vielä silloin löytynyt paikkaa alalta. Kun entinen esimies otti yhteyttä ja

tarjosi mahdollisuutta palata prosessitekniikan ja pigmenttien pariin, myyntityössä kokemusta kartuttanut DI halusi lähteä selvittämään asiaa.

– Vaimokin oli sitä mieltä, että tämä kortti on katsottava. Ehkä silläkin oli jotain vaikutusta, kun kerroin, että uudessa kodissa on uima-allas, prosessitekniikan DI Hirsivuori naurahtaa.

Hirsivuori otti ensi töikseen yhteyttä TEKiin selvittääkseen, mitä asioita olisi syytä huomi-oida ulkomaan työsopimusta tehdessä.

– TEKistä sanottiin, että sopimus kannat-taa tarkistuttaa lakimiehillä ennen allekirjoi-tusta. Kokeilin Palkkanosturia, mutta paljon tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa neuvon-taa sain palkkaneuvojalta henkilökohtaisesti. Tuli tunne, että TEKissä todella välitetään siitä, miten minulle käy, Hirsivuori sanoo.

Uusi työ vie Hirsivuoren Romen kaupunkiin, joka sijaitsee noin sata kilometriä Atlantasta luoteeseen. Mukaan lähtee vaimo ja nelikuu-kautinen vauva. Muutos on ensimmäistä ker-taa ulkomaille töihin lähtevälle Hirsivuorelle ja hänen perheelleen suuri.

– TEKin palkkaneuvoja auttoi minua mää-rittelemään, minkälaisesta kompensaatiosta

minun pitäisi neuvotella, kun kyseessä on koko elämän siirto uuteen maahan, vaimon työn loppuminen, erilainen sosiaaliturva ja vieras työkulttuuri. Sain neuvotteluihin hyvän pohjan ja kunnolliset perustelut, Hirsivuori kertoo.

TEK ostaa jäseniään varten eri maiden palkka tietoja muun muassa siihen erikoistu-neilta konsultointiyhtiöiltä. Lisäksi palkka-neuvojilla on pitkä kokemus ja runsaasti tietoa juuri tekniikan alan yliopistokoulutettujen pal-koista. TEKin työmarkkinatutkimukseen, josta saadaan paljon palkkatietoa, vastaa vuosittain noin 12 000 jäsentä.

– TEKin apu oli todella tärkeää. Kerroin, mitä uudessa työssä minulta odotetaan ja sain yksityiskohtaisia neuvoja. Nyt ymmärrän, että tällaisissa tilanteissa liiton jäsenmaksu maksaa itsensä äkkiä takaisin, Hirsivuori iloitsee.

– Jos olet vastaavassa tilanteessa itse, suosit-telen ottamaan ensimmäiseksi yhteyttä TEKiin. Kannattaa miettiä, minkälaista sopimusta läh-tee tavoittelemaan ja perustella tarkkaan, miksi työnantajan kannattaa maksaa tiettyä palk-kaa. Nöyrä pitää olla, mutta oma arvokin täytyy tietää. Terve itseluottamus on hyvästä. TEKin palkkaneuvonnan avulla loin hyvät edellytykset neuvotteluille, hän neuvoo.

Viisumiprosessi on käynnissä, ja edessä on pian muutto Yhdysvaltoihin. Perhe kävi uudessa kodissaan vierailulla jo kerran, ja Hir-

palkkaneuvonta auttaa osaamisesi hinnoittelussaJuha-antti hirsivuori sai tukea suureen päätökseen ja neuvotteluihin tEKin palkkaneuvonnasta. Pian hän on perheineen matkalla kohti uusia haasteita uudella mantereella.

tEKsti JohANNA TyNKKyNEN Kuvat ISToCKphoTo

TEKin pAlKKAnEuVojiin saat yhteyden sähköpostitse palkat@tek.fi tai puhelimitse p. (09) 229 121.

Katso palkkatietoja ja kokeile Palkkanosturi-sovellusta. www.tek.fi/palkat

ulKomAillE Töihin lähteville on koottu runsaasti tietoa.www.tek.fi/urapalvelut/toissa- ulkomailla

uusi goinglobAl-pAlVElu auttaa työnhaussa ulkomaille. www.tek.fi/urapalvelut/goinglobal

sivuori kiittää uutta työnantajaansa, FP-Pig-mentsiä, tästä mahdollisuudesta.

– Yhdysvaltain viisumiprosessi on monimut-kainen, mutta kyllä on paljon helpompi lähteä nyt, kun tietää, minne menee, ja on saanut tavata uudet työkaverit. Myös työn jatkuvuus ulko-maankomennuksen jälkeen on varmistettu.

Diplomi-insinöörix€

TEK 3/2015 55

LapsenTAPATURMAVAKUUTUS

NOIN 3 €/kk

lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

010 19 19 19

JÄRJESTÖSI

NEUVOTTELEMA

jäsenetu

Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuu-

tuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta

tEKNiiKaN ihMEitä

miKä on VEnEiDEn nopeus-ennätys? Huimat 511 km/h, siis 276 solmua.

Käsittämättömältä tuntuvan nopeusennätyksen teki australialai-nen Ken Warby vuonna 1978 Spi-rit of Australia -veneellään. Vielä ihmeellisemmäksi ennätyksen tekee se, että vene valmistui per-heen takapihalla Sydneyssä paikal-lisesta sahatavarasta, vanerista ja lasikuidusta. Voimanlähteenä toimi 1940-luvulla suunniteltu Westing-house J34 -suihkumoottori, jonka Warby oli ostanut Australian ilmavoi-

mien ylijäämähuutokaupasta 65 dol-larin hintaan.

Ensimmäinen ennätysyritys ajet-tiin marraskuussa 1977 Blowering-tekojärvellä itäisessä Australiassa. Warby saavutti nopeuden 464,45 km/h, uuden vesikulkuneuvojen nopeusennätyksen.

Vuonna 1978 mies palasi teko-järvelle, suihkumoottori huollettuna ennätyksestä innostuneiden ilma-voimien mekaanikkojen toimesta. Warby rikkoi sekä 300 mailin että 500 kilometrin tuntinopeuksien haa-murajat. Kahteen suuntaan ajetun

ennätysajon keskinopeus oli 511,12 km/h (317,6 mailia tunnissa).

Warbyn ennätys on kestänyt jo lähes 40 vuotta. Moni on menettänyt henkensä ennätystä tavoitellessaan. Vuonna 1980 lee Taylorin raketti-käyttöinen Discovery ii muuttui epä-vakaaksi 430 kilometrin tuntinopeu-dessa. Veneen ohjaamo ja pilotti löy-dettiin Lake Tahoen pohjasta kolme päivää myöhemmin. Vuonna 1989 ennätystä tavoitellut Craig Arfons koki saman kohtalon, kun rain X Challenger teki kuperkeikan 483 kilo-metrin tuntinopeudessa.

TEKSTI pETJA pARTANEN KUva AUSTRAlIAN NATIoNAl mARITImE mUSEUm

Spirit of australia -ennätysvene on australian merimuseon vetonaula Sydneyssä.

Maailman nopein vesikulkuneuvo

TEK 3/2015 57

LEHTi.TEK.Fi

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCi Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseenwww.mcipress.fi/tek.2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on UUSI mAhdollISUUS oSAllISTUA

arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen

iPhone 6 Plus.

Suomalainen

Insinöörityöpalkinto

DI Esko Tusalle

Puhdistavat

Palkasta kannattaa

puhua

edunvalvontauteliaisuus vei

diplomi-insinöörin

Brasiliaan

työelämä!

RAKEET

lehti.tek.fi

Jari Nummikoski on 20 000

eurooppalaisen edunvalvoja

tek-vaikuttaja

TEKINURAIllAT

SyKSyllä 2015– IlmoITTAUdU pIAN

s. 32

29.5.2015

MCI

TEknIIkan akaTEEmISTEn jäSEnlEhTI

3

Anna palautetta lehdestä ja voita iphone 6 plus!

VAin VERKossA

→ Nääspeksissä kasvoi Iloinen mursu

→ Kadonneen kilpailukyvyn metsästys

→ Kalle Raidan tie yhdysvaltoihin

diplomi-insinööritkö kaavoihin kangistuneita? Ei siltä näytä: tamperelainen, pääasiassa tekniikan akateemisista koostuva improvisaatioteatteri kokeilee reippaasti omia ja vähän yleisönkin rajoja.

lehti.tek.fi/ iloinen_mursu

Mistä lisävauhtia innovaatiovetoiselle talouskasvulle? tätä visaista kysy-mystä pohdittiin toukokuun lopulla järjestetyssä seminaarissa psykologi Jari Ranteen johdolla. Kustannuskilpailukyky ei yksin riitä. Nyt tarvitaan investointeja uusiin avauksiin ja innovatiivista ajattelua.

lehti.tek.fi/sitp

Kalle Raita teki opiskeluajan kesätyöt gra-fiikkaohjelmistojen parissa. diplomityökin käsitteli tietokonegrafiikan teknisen laadun hallintaa.

vuonna 2010 hänestä tuli grafiikkaoh-jelmistoyrityksen toimitusjohtaja ja osakas. Kun Google osti drawElementsin, raita lähti yhtiökumppaneidensa kanssa Kalifornian aurinkoon – Googlelle töihin.

lukijapalautteita

työaikapankkia koskeva artikkeli oli edellisen tEK-lehden luetuin juttu. Liki 80 prosenttia lukijakyselyyn vastan-neista oli lukenut tai ainakin selannut sen läpi. Kakkoseksi nousi led-tutkija Eveliina Juntusen haastattelu, jossa pureuduttiin Juntusen väitöstyöhön. Kolmanneksi luetuin oli työhyvinvointia koskenut artikkeli.

Kaikki kolme arvioitiin myös laadulli-sesti hyviksi teksteiksi, vaikkakin erikois-tumiskoulutuksista kertonut artikkeli – ehkä aiheen hyödyllisyyden takia – pää-sikin parhaisiin laatupisteisiin. vähiten luetuksi jäi kolumni.

sanallisissa palautteissa lehden ulkoasua kiitettiin kepeäksi ja nuorek-kaaksi.

toiveiden tynnyri tulevien juttu-jen suhteen on suuri; lehden toivotaan käsittelevän tulevissa numeroissaan muun muassa kansainvälisyyttä, työ-hyvinvointia, lakiasioita, innovaatioita, energiatehokkuutta ja yrittäjyyttä. (kl)

”Ulkomaiden kokemukset ovat kivoja.”lUKIJApAlAUTE, TEK 2/2015

"Enemmän raakaa tekniikkaa ilman hienostelevaa pintasilausta."lUKIJApAlAUTE, TEK 2/2015

TYÖAIKAPANKKI TUO

elämääNTeekkari syntyy kosken kuohuissa

opiskelijat

Työhyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota

työelämä

!

JOUSTOA

lehti.tek.fi

Piri Harju: Työehtoja kehitetään parhaiten yhteisesti sopimalla

tek-vaikuttaja

parasta suomelle – äänestä tekkiläistäS.26

10.4.2015 MCI

Tekniikan akaTeemisTen jäsenlehTi

2

lehti.tek.fi/raita_kaliforniaan

Kuva

: Kuv

aman

u (t

orst

i hon

kane

n)Ku

va: h

elen

a h

agbe

rg

Kuva

: Pek

ka s

ipol

a

58 TEK 3/2015

tEEKKariLauLuN aLKuLähtEiLLä

Katse kiertää pöytää,

kunnes kohdan löytää,

jossa tenhottaren silmiin saa

sielunrauhan hukuttaa.

aatos kiertää pöytää,

kunnes hetken löytää,

jolloin teekkaripoikain kanssa saa

teekkarilaulun aloittaa.

tEKsti IlKKA AAlToNEN

Teekkarin pöytälaulu

tämä perinteikäs teekkarilaulu löytyy jo 1930-luvun

kirjoista. rytmi on tässä esitetty sellaisena, kun se

vanhoihin nuotteihin on merkitty - vaikka tahtiviivojen

paikkoja tekisikin mieli vähän siirrellä!

viimeisen tahdin laulavat matalat bassot –

”haudantakaisella” äänenmuodostuksella.

Kuuntele

teekkarilaulut

hummeripoikien

esittämänä netissä

lehti.tek.fi

trad.Teekkarin pöytälaulu

C&bbbLau

C‹

lu- kier

G7

tää- pöy

C‹

tää,-(2 lyöntiä pöytään)

&bbbkun nes- koh

F‹

dan

C7

- löy

F‹

tää,-

&bbbmis sä- teek ka- ri- lau- lu- ka jah- taa

C‹

- ja

&bbbkaik

G7

ki- huo let- hau

C‹

dan- saa,

&bbb ∑ ?

hau

G7

dan- saa.

C‹

œ. œj œ œ œ

jœ.

¿ ¿

œ. œj œ œ œJ œ.

¿ ¿

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ‰ œj

œ. œj œ. œ

j œ œ ˙

œœ

œœ

˙˙

TEK 3/2015 59

Insinöörin päivä on TÄYNNÄ VAIKEITA VALINTOJA

KOKEILE UUTTA UUTISLEHTEÄ MAKSUTTA T&T Päivä -uutislehti ilmestyy verkossa joka arkipäivä kello 15. Saat päivittäisen lehden, kun vaihdat Tekniikka&Talouden printtitilauksen digitaaliseksi Summa-tilaukseksi. Hyödynnä etusi nyt osoitteessa tek.talentum.fi

Siksi valitsemme sinulle päivän tärkeimmät tekniikan ja talouden uutiset, jotka kerromme kiinnostavasti ja ytimekkäästi. Ruutupaidan joudut vielä valitsemaan itse.

220x250_TEK_takakansi_ttpaiva_kauluspaidat.indd 1 12.5.2015 16:26:00