ProAgria Keski-Pohjanmaa · 2 ProAgria Keski-Pohjanmaa NUMERO 3/2020 Tapahtumakalenteri...

NUMERO 3/2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa 1

Keski-PohjanmaaProAgria

ProAgrian jäsen- ja asiakaslehti • 3/2020 • www.proagria.fi/kp35 v

TIEDOTUS-

LEHTEÄ

19Sopimus-

tuotannon vaikutukset

selville Eurotsekillä

14Suomalat

panostavat säilörehun

laatuun18

Prittisten vahvat vasikat

26-27Maidontuotanto

kasvussa, hinnat

laskussa

2 ProAgria Keski-Pohjanmaa NUMERO 3/2020

TapahtumakalenteriÄlyNauta-hankkeen koulutuspäiviäNaudan ensiapupäivä, 7.10.2020, klo 10–14, Kaustinen Haittalinnut maatiloilla – kuinka estän tuhot ja taudit, 8.10.2020, klo 9.30, Kannus, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, KoivukartanoSatatonnarin nuoruusvuodet – Huippuhie-hot koulutuskiertue, Reisjärvi, kunnantalo 3.11., Oulainen, yritystalo 4.11., Toholam-pi, kunnantalo 11.11. ja Kokkola, yritystalo Evald 12.11. Tilaisuudet klo 10–13.Hiehohavaintopäivä, Kannus, 2.12.2020Kysy lisätietoja tai ilmoittaudu mukaan: [email protected] / 040 807 3639

AgroTeknoa-hankkeen peltopäiviäLietepäivä, 9.10. klo 10, Toholampi, Härkänevant. 456.Kyntöpäivä, 21.10. klo 10, Lohtaja, Seikkulant. 115.

Lisätietoja Kirsi Leppikorpi, p. 0400 367 656, [email protected]

Valtakunnalliset lammaspäivät Turussa 17.–19.11. ja/tai webinaarina koronatilanne huomioiden.Ohjelmassa on opintoretki alueen lammas-tiloille, seminaari, illallinen ja Suomen Lam-masyhdistyksen syyskokous. Lammasseminaa-rin teemana Lampaanlihan laatu ja markkinat. Ohjelma osoitteessa proagria.fi/tapahtumat.

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN TOIMINTA

Sunnuntailounas Kekrin tapaan su 4.10. klo 12–15 Kruununvoudintalolla KokkolassaKruununvoudintalon vaiherikasta historiaa lounaan lomassa klo 12.30 ja klo 14. Menu Kruununvoudintalon Facebook-sivulla.

Joulumyyjäiset su 13.12. klo 11–16 Kruununvoudintalolla KokkolassaPerinteiset joulumyyjäiset Kruununvoudin-talolla 13.12. Joulupuuroa on tarjolla klo 15 saakka. Yhteislaulua klo 15.30 alkaen. Joulu-pukki paikalla klo 12–14.

Maakunnallinen Maa- ja kotitalousnaisten pikkujoulu la 14.11. klo 10–15 Kalajoella Ilmoittautumiset 28.10. mennessä nettisivulla www.maajakotitalousnaiset.fi/kp > Tapahtumakalenteri. Lisätietoja Kirsiltä: [email protected] taipuh. 040 196 4434.

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumista, kursseista ja matkoista sekä Kruununvoudintalon tapahtumista lisätietoja Kirsi Varilalta, 040 1664 434.

Sitä se korona teettää

Se alkoi 13.3.2020. Sen ohjaamana, pakot-tamana, kannustamana tai seurauksena proagrialaiset ovat siirtyneet tekemään kai-kenlaisia tilojen tarvitsemia asioita etäpal-veluna, ottaneet haltuun etäyhteysohjel-mat ja opastaneet niihin myös tilanväen,

opetelleet kouluttamaan ja kouluttautumaan webi-naareissa ja etäseminaareissa, perehtyneet uusiin di-gipalveluihin ja siirtyneet sulavasti somekanaviin, podcasteihin ja YouTube-videoihin.

Pyysimme touko-kesäkuun vaihteessa asiakas- ja henkilöstöpalautetta siitä, miten pahimpaan koro-na-aikaan pärjäsimme. Kiitän palautteistanne, joissa kerroitte, että ihan kohtuullisesti meni. Totesitte, että Teams-palavereja kannattaa jatkaa. Mielestänne etä-palaverit ovat näppärä tapa hoitaa asioita, ei mene aikaa matkoihin eikä synny ylimääräisiä kuluja. Lisäk-si kerroitte saaneenne ne palvelut, joita olitte tarvin-neet. Korona ei juuri ollut haitannut teidän tai pro-agrialaisten tekemisiä. Palautteen perusteella etäneu-vonta toimii hyvin ja näette sille tarvetta jatkossakin.

Viestintämmekin oli mielestänne ajantasaista ja tar-peellista. Kaikkea ei nettiin voi siirtää, ja nekin palve-lut pystyimme kertomanne perusteella lähes normaa-listi tekemään. Kiitos palautteistanne! Ne ohjaavat meitä kehittymään ja vastaamaan niihin tarpeisiin, joita teillä maatalousyrityksissä ja yrittäjinä on.

Tämä poikkeuksellinen aika on nostanut esiin vahvuuksiamme, joita emme ennen koronaa tiedos-taneet meillä olevan. Olemme nopeita, ketteriä ja en-nakoivia. Meillä on toimivat verkostot ja kyky laittaa toimeksi sekä sopeuttaa toimemme yllättävääkin ti-lannetta vastaavaksi. Korona näytti, miten sitoutu-neita olemme asiakkaidemme auttamiseen, miten te asiakkainamme olette olleet myötämielisiä ja nopei-ta ottamaan käyttöön etätyökalujamme ja käyttä-mään etäpalveluitamme ja miten yhteinen uhka on tiivistänyt myös sidosryhmä- ja kumppanuusverkos-toamme.

Tulkoon vaikka koronan kolmas aalto, me proag-rialaiset olemme valmiina. Kiitos joustavuudestanne, kiitos tilannetajustanne. Yhdessä me tätä teemme!

Marjo Niskanen

RITVA-LIISA NISULAjohtajaProAgria Keski-Pohjanmaa

ProAgria Keski-Pohjanmaa Tiedotuslehti jäsenille ja asiakkaille, ilmestyy 4 kertaa vuodessa 35. vuosikerta, ISSN 1795-7516

Julkaisija ja kustantaja: ProAgria Keski-Pohjanmaa r.y. • Päätoimittaja Ritva-Liisa Nisula Levikki: 6 000 kpl Kala-, Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa • Taitto: Tiina Fors Paino: Botnia Print, 2020 • Mediakortti www.proagria.fi/kp • Tilaushinta 20 euroa Ilmoitusmyynti: Mainosseppo/Seppo Laitila, p. 0400 954 747, [email protected]

Kannen kuvassa maidontuotannon asiantuntijat Sinikka Kreus, Pekka Polso, Jarmo Karhula, Elina Järvenoja, Kirsi Leppikorpi, Tuija Korpela, Anna-Riitta Leinonen, autossa tekniset asiantuntijat Jonna-Minna Lassila ja Armi Hotakainen. Kuva: Kirsi Varila

Henkilöstö- uutisia

Maidontuotannonasiantuntija KatjaKellokoski on jäänytperhevapaalle.

Tuotosseurannan tekninen erityisasiantuntija Kirsi Leppikorpi on palannut opintovapaalta.

Talousjohtamisen asiantuntija Ville Moilanen on palannut opintovapaalta.

Talouspäällikkö Irene Raivio on jäänyt eläkkeelle 1.9.


ProAgria Keski-Pohjanmaa ry Puhelin 040 521 [email protected]/kpToimisto avoinna 9.00-15.00Valtakunnallinen palvelupuhelin 044 420 9000

HALLINTOPALVELUT Johtaja Ritva-Liisa Nisula 040 5849 550Kehityspäällikkö Juha Hämäläinen 040 0126 335Pohjoisen alueen palvelupäällikkö Juha Nivala 040 8610 641Eteläisen alueen palvelupäällikkö Anna-Riitta Leinonen 040 0168 647Viestijä Ritva Karri(myyntireskontra, viestintä, järjestö) 040 5234 113Taloussihteeri Saila Sulonen(laskutus, ostoreskontra) 040 5443 460

MAASEUTUNEUVONNAN ASIANTUNTIJAPALVELUTTuotosseuranta Armi Hotakainen 040 0644 261 - näytteenotot, koelypsyt, aseman- testaukset, robottimaitojen tallen- nukset, viivakoodien opastukset Katja Kellokoski (perhevapaalla) Jonna-Minna Lassila 044 4863 077 - näytteenotot, koelypsyt, aseman- testaukset, robottimaitojen tallen- nukset, viivakoodien opastukset Kirsi Leppikorpi 0400 367 656 Leena Hanni (perhevapaalla) Automaattilypsyn käyttöönotto Sonja Pyykölä 043 8254 282Energianeuvonta Jari Tikkanen 040 0162 147EU-tuet Jari Tikkanen 040 0162 147Kannattavuuskirjanpito Taina Kulla 040 0723 288Kasvinsuojeluruiskujen testaus Jouni Huhtala ja 040 5123 703 Jarmo Karhula 044 5212 210

Puheenjohtaja

OtayhteyttäMeidät tavoitat

Kasvinviljelyneuvonta Elina Finnilä (kasvinviljelyn talous) 043 8254 283 Sari Harju 040 5234 114 Otto Hihnala (myös peruna ja erikoiskasvit) 040 6845 111 Taina Kulla 040 0723 288 Pekka Polso 040 5234 112 Jari Tikkanen (luomu ja luomukoulutukset) 040 0162 147Kasvinsuojelukoulutukset Jouni Huhtala 040 5123 703Kotieläinneuvonta, myös luomu Anna-Riitta Leinonen 040 0168 647Lammas- ja vuohitilojen neuvonta Milla Alanco ja 040 7060 558 Sini Sillanpää 043 8250 526Luonnonmukainen tuotanto,EU-tukineuvonta Jari Tikkanen ja 040 0162 147 Seija Roimela 040 8479 740LEAN, maatilojen kehityskeskustelut Liisa Koskela 050 5120 615Maatilojen talousneuvonta,budjetointi, omistajanvaihdokset Heikki Ojala 040 5342 166 Ville Moilanen 043 8272 866 Jouni Huhtala 040 5123 703 Juha Nivala 040 8610 641 Matti Poutiainen 043 8254 287Neuvo2020 Jari Tikkanen 040 0162 147Nurmikasvituotanto Sari Harju 040 5234 114Seosrehuruokinta Sinikka Kreus 044 5263 059Sikatilojen neuvonta, Ari Nopanen 040 0432 582Viljakaupan tarkkailu Jouni Huhtala 040 5123 703Viljelijöiden työterveyshuolto Sari Harju 040 5234 114 Jouni Huhtala 040 5123 703 Liisa Koskela 050 5120 615 Taina Kulla 040 0723 288Yritysjohtaminen ja laatuasiat Liisa Koskela 050 5120 615Ympäristöneuvonta, ympäristötukiasiat Jari Tikkanen 040 0162 147

KALATALOUSKESKUSKalatalousneuvonta Eero Hakala 040 0162 445

MAA- JA KOTITALOUSNAISET Toiminnanjohtaja Kirsi Varila 040 1964 434Ruoka- ja ravitsemusasiantuntija Niina Vihelä 043 8254 281Maisema- ja ympäristöasiantuntija Anu Ainasoja 043 8254 284

RAKENNUSSUUNNITTELUElina Tiinanen 040 5609 038

STRATEGIASUUNNITTELUMika Jouppila 044 5234 430Ville Moilanen 043 8272 866Heikki Ojala 040 5342 166

TILITOIMISTOPALVELUTSievin tilitoimisto Maija-Leena Eerikkilä 040 5216 416 Seija Roimela 040 8479 740Kaustisen tilitoimisto Mika Jouppila 044 5234 430 Kirsi-Maria Saarikettu 043 8254 280

RUOKINNAN OHJAUSPALVELUT JA TÄSMÄPALVELUT KOTIELÄINTILOILLEHalsua, Perho, Veteli: Sari Harju 040 5234 114Perho, Halsua: Pekka Polso 040 5234 112Kannus, Lohtaja, Sievi, Reisjärvi:Sinikka Kreus 044 5263 059Lohtaja, Kälviä: Jarmo Karhula 044 5212 210Lestijärvi, Reisjärvi, Toholampi,Kaustinen, Veteli: Katja Kellokoski (perhevapaalla) Toholampi, Himanka: Sonja Pyykölä 043 8254 282Toholampi, Lestijärvi, Sievi,Kannus, Kokkola: Heidi Lehkonen 040 5234 116Kalajoki, Sievi: Tuija Korpela 040 0260 575Sievi, Reisjärvi, Kälviä, Lohtaja jaHimanka: Jenny Klemola 043 8272 872Toholampi, Ullava, Lestijärvi,Reisjärvi: Hanna Jämsä 040 0974 165Toholampi, Kaustinen, Veteli, Reisjärvi: Elina Järvenoja 044 481 1434

Koronastakorjuukeleihin

Kyllähän on maailmalla tapahtunut monenlaista sitten viime leh-den, eikä pelkästään maailmalla vaan myös Suomessa. Ko-ronavirus jatkaa myllerrystä ja osoittelee toisen aallon merkke-jä myös meillä. Toivottavasti alkuvuoden tilanteet ovat meitä

opettaneet ja olemme valmiimpina kuin keväällä. Koronakeskustelun keskellä maataloutta kehuttiin ja kiiteltiin puhtaan ruoan tuottamises-ta, mutta kun kriisi hieman hellitti kesällä, niin kyllä jo osoitettiin sor-mella ympäristön turmelusta. Ei hyvä asetelma. Se koronasta.

Haasteita on monelle tuonut myös kesän säätilojen rajut ääripäät: alkukesän lohduton kuivuus ja loppukesän jatkuvat sateet. Olin jopa itsekin hieman synkillä mielin tulevasta sadosta juhannuksen tienoil-la. Onneksi kuivuus loppui viime hetkillä ja satoa saadaan vähintään-kin kohtuullisesti. Toiveissa tietysti olisi vielä muutama hyvä sadonkor-juuviikko. Myös marjasato on ollut monin paikoin hyvä. Kannustan-kin kaikkia vielä poimimaan esimerkiksi puolukoita, että saadaan koti-maista marjaa tarpeellinen määrä kotimaisten poimijoiden toimesta.

Mukavaa syksyä!

TAPANI ORJALAProAgria Keski-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtajap. 040 5288 405

Jaan

a O

rjala


Ajankohtaista

5%

huhtikuu

toukokuu

maaliskuu

Tukien valvonta

Eläintukien tilavalvonnat alkavat

Edellisen vuoden asiakirjavalvonnan ja kasvipeitteisyysvalvonnan tulokset valmistuvat

Rekisteritietojen tarkastukset edellisen vuoden pinta-alatukiin

Eläintukien tilavalvontojen tulokset valmistuvat

marraskuu

Peltovalvontojen maastokäyntien tulokset valmistuvat

Peltovalvonnat alkavat

VILJELIJÄTUKIEN VUOSIKELLO

Tukihaku Vipu-

palvelussa

Haku päättyy 31.1.Eläinten hyvinvointikorvaus

Haku päättyy 27.3.

Kasvihuonetuotannon tukiKansalliset kotieläintuetSokerijuurikkaan kuljetustuki

Haku päättyy 15.6.PäätukihakuMehiläistalouden tuki

Ympäristökorvauksen syysilmoitukset

Ilmoitusaika päättyy 30.10.

Ilmoitusaika päättyy 17.2.Eläinmääräilmoitukset

PeruslohkomuutoksetTee peruslohkomuutokset viimeistään toukokuun puolivälissä.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tai ELY-keskus tekee päätöksen tuesta. Ruokavirasto maksaa tuet viljelijöille useimmiten yhdessä tai kahdessa osassa.

Ennen tuen maksamista viranomainen tarkastaa kaikki tukihakemukset ja varmistaa, että tuen ehdot täyttyvät. Tämän lisäksi vuosittain noin 5 %:lle maatiloista tehdään tarkastuskäynti.

Tukiehtojen noudattamisen lisäksi valvonnalla pyritään takaamaan viljelijöiden oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu hallinnossa.

Täydentävien ehtojen valvonnat alkavat

Edellisen vuoden täydentävien ehtojen valvonnan tulokset valmistuvat

Eläinrekisteritietojen tarkas-tukset edellisen vuoden tukiin

Kasvulohkotietojen ilmoittaminen

Ilmoita kasvulohkotiedot viimeistään 15.6.

VIPU-PALVELUSSA VOIT YMPÄRI VUODEN

• selailla maksutapahtumia ja tulostaa maksuilmoituksia• selailla maatilasi sitoumustietoja• katsella perus- ja kasvulohkotietoja• muokata maatilasi käyttöoikeuksia• muokata osallistietoja, esimerkiksi sähköpostiosoitteita ja puhelinnumeroita.

Haku päättyy 6.3.

joulukuu

tammikuu

helmikuu

kesäkuu

Rekisteritietojen tarkastukset pinta-alatukiinsyyskuu

1.2.

Haku päättyy 27.3.

Eläinrekisteritietojen tarkastukset hakuvuoden tukiinelo–syyskuu

Satelliittikuvatpeltovalvonnoissa

Suomessa on aloitettu tänä kesänä maastodatan kerääminen. Nyt kerättävät tiedot auttavat jatkossa robottia tulkitsemaan ja luo-kittelemaan satelliittikuvilta eri viljelykasveja. ELY-keskusten tar-

kastajat keräävät havaintoja reiteiltä, joiden varrella on edustavasti eri viljelykasveja. Reitiltä kerätään maastodataa kasvukauden aikana kolmen viikon välein. Näin tietoa saadaan eri kehitysvaiheissa olevis-ta kasvustoista. Satelliittikuvilta tehtävää kasvilajitulkintaa kutsutaan monitoroinniksi. Monitorointia voidaan tulevalla EU-rahoituskaudella käyttää peltotukien valvonnoissa vaihtoehtona paikan päällä tehtävil-le tarkastuksille.

Saitko viljasadonnäytepyynnön?

Ruokaviraston viljalaboratorio on lähettänyt heinäkuun lopulla näytepyynnön noin 1 500 satunnaisesti valitulle viljelijälle vilja-sadon laatu- ja turvallisuusseurantaa varten. Jos sait näytepyyn-

nön, lähetä näytteet mahdollisimman pian sadonkorjuun käynnis-tyttyä. Näytteistä tutkitaan jokaiselle viljalajille tärkeimpiä käyttölaa-tuun ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten hehtolitrapaino, kosteus, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, sakoluku ja hometok-siinien esiintyminen.

Tukia maksuun lokakuussaLokakuussa maksuun tulevat• luonnonhaittakorvauksen ennakko• luomukorvauksen ennakko• porotalouden tuki• mehiläistalouden tuki.

Tarkista viljavuustutkimukset syksyllä• Tarkista syksyllä, ovatko viljavuustutkimukset voimassa myös seuraavalla kasvukaudella.• Teetä uusi viljavuustutkimus ajoissa, jotta tulos on käytettävissä ennen seuraavaa lannoituskertaa.• Varmista, että olet ottanut riittävästi maanäytteitä.• Nimeä maanäytteet/viljavuustutkimukset peruslohkotunnuksella.

Muistatko syyslannoituksen ehdot?Kertaa syyslannoituksen ehdot• ruokavirasto.fi-sivustolta• täydentävien ehtojen oppaasta.Teetä lanta-analyysi viiden vuoden välein, jos tilallasi syntyy lantaa tai käytät lantaa yli 25 m3 vuodessa.

Syysilmoitusten palautus 30.10. mennessä

Ympäristökorvauksen syysilmoituksen palautusaika päättyy per-jantaina 30.10., ei siis lokakuun viimeisenä päivänä aiempien vuosien tapaan. Tee syysilmoitus lohkoista, joilla toteutat pel-

lon talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpidettä. Jo ennen syysilmoi-tuksen lähetystä voit suunnitella ilmoituksen avulla, mitkä lohkot jä-tät kasvipeitteisiksi. Jos olet levittänyt lantaa tai lannoitteita ja haluat toimenpiteestä korvauksen, tee ilmoitus myös toimenpiteistä

• lietelannan sijoittaminen peltoon• ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen.

Tarkista toimenpiteiden vaatimukset ruokavirasto.fi-sivustolta.

ProAika - työajanseuranta uuteen aikaan

ProAgria ja Mtech ovat julkais-seet ProAika-sovelluksen maa-tilayrityksen työajanseuran-taan. ProAika on matkapuhe-

limessa toimiva työkalu koko tilan työajanseurantaan työvaiheittain ja henkilöittäin. Sovellus on osa Mi-nunMaatilani-ohjelmis-toa. Työajanseuranta-tieto kerätään mobiilis-ti linkin kautta, joka on helppo tallentaa pika-kuvakkeeksi puhelimen valikkoon. Raportit saa Excel- ja PDF-muodoissa esim. palkanlaskennan perustaksi. Monipuoli-sia raportteja on help-po hyödyntää johtami-sessa ja yrityksen kehit-tämisessä.

Työaikaa säännölli-

sesti seuraamalla syntyy kuva siitä, mihin aikaa käytetään ja mihin si-tä ei käytetä. Tieto on arvokasta te-hokkuuden ja kustannusten seuran-nassa. Seurantatiedot antavat hyvän pohjan asiantuntijan kanssa tehtä-vään analysointiin kannattavuudes-

ta, prosesseista, tehtävistä ja vas-tuista. Erityisesti kannattavuuskir-janpitotiloilla työajan tarkka seu-

ranta antaa täs-mällistä tietoa

koko maata- loussektorille.

ProAika on ensin tarjolla maito- ja kasviviljelytiloille. Sen voi ostaa Mi-nunMaatilani -ohjelmistossa tai tilata ohjelmistotuesta puh. 09 8566 5959, [email protected] (ark. 8.15-16.00). Lisätietoja proagria.fi/proaika.


Ajankohtaista

Olipa palvelutarve mikä tahansa, ota yhteyttä. Palvelemme tarkoituksen-mukaisella tavalla THLn ja viranomaisten ohjeistukset huomioiden.Asiantuntijapalvelua saa näppärästi puhelimitse ja nettiyhteydellä etäpalaverina. Virtuaalitilakäynti onnistuu ja toimii hyvin. Kun teemme virtuaalisen neuvontakäynnin, on palvelu napakampi ja täyttä asiaa.Etäpalaveri onnistuu, kun sinulla on tietokoneessa, tabletissa tai kännykässä toimiva nettiyhteys. Asiantuntija lähettää ohjeet ja etä- palaverilinkit etukäteen ja opastaa tarvittaessa yhteyden ottamisessa. ProAgria Keski-Pohjanmaan keskus p. 040 521 1735Asiantuntijat Tiedotuslehden sivulla 3 ja nettisivuilta proagria.fi/kp > ProAgria Keski-Pohjanmaan yhteystiedot (vihreässä yläpalkissa oikealla)Valtakunnallinen palvelupuhelin p. 044 420 9000 arkisin klo 8-16

Kuvataivas

Keski-Pohjanmaan Maan-viljelysseuran Säätiön apurahatKeski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran Säätiö myöntää apurahoja opiskelijoil-le, jotka edistävät opinnäytetyöllään tai muutoin opinnoissaan keskipohjalaista maataloutta tai sen lähellä olevia elinkeinoja (mm. käsityöala, koti- ja puutarha-talous sekä kalatalous) tai suorittavat harjoitteluaan em. alojen edistämisorga-nisaatioissa.Apurahat ovat jatkuvasti haettavissa. Vapaamuotoiset hakemukset, joihin lii-tetään ansioluettelo ja apurahan käyttösuunnitelma osoitetaan Keski-Pohjan-maan Maanviljelysseuran Säätiölle, osoite Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola tai s-postilla osoitteella [email protected]. Lisätietoja antaa Ritva-Liisa Nisula, p. 040 5849 550.

ProAgria palveleeetänä ja lähellä

Lehti ilmestyy neljästi vuodessa.Mitä mieltä olet lehden ilmestymistiheydestä?

Liian harvoin Sopivasti Liian usein

Millaiset jutut luet?

Maatalousaiheiset Maa- ja kotitalousnaisten sivut Kalatalouskeskuksen sivut Järjestöuutiset

Säilytätkö lehteä?

Kyllä, kuinka kauan? En

Millaiset jutut kiinnostavat?

Paikalliset ja alueelliset Valtakunnalliset Kansainväliset Muut, mitkä?

Lehdessä on pääosin maatalous-aiheisia ilmoituksia. Onko niitä

Liikaa Sopivasti Liian vähän

Jos luet nettilehtiä, lukisitko myösNetti-Tiedotuslehteä?

Kyllä En

Millaisia juttuja haluaisit lehdestä lukea?

Mitä mieltä olet tästä lehdestä?

🙂 😐 🙁

Tiedotuslehteä on julkaistu jo 35 vuot-ta. Nimensä mukaisesti se kertoo neljäs-ti vuodessa maatalouden vuoden kier-toon liittyvistä ajankohtaisista asiois-

ta, ProAgrian palveluista, Maa- ja kotitalous-naisten sekä Kalatalouskeskuksen kuulumisista ja tapahtumista sekä jäsenyyteen ja järjestön toimintaan liittyvistä seikoista. Lehteä tekevät ProAgria Keski-Pohjanmaan tutut asiantunti-jat, se painetaan maakunnassa ja jaetaan jäse-nistölle, asiakkaille ja kumppaneille ProAgria Keski-Pohjanmaan toiminta-alueella.

Lehteä tehdään lukijoille. Me lehden teki-jät kuulisimme mielellämme mitä mieltä olet Tiedotuslehdestä. Vastata voit tällä lomakkeel-la, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu tai nettisivuilla osoitteessa www.proagria.fi/kp. Hakusanaksi Tiedotuslehdenlukijakysely.

Vastaa ProAgria Keski-Pohjanmaan Tiedotuslehden lukijakyselyyn 2020

Yhteystiedot arvontaa varten:

Nimi

Puhelinnumero /sähköpostiosoite

Arvontaan osallistuneiden yhteystietoja käytetään vain arvontaan liittyvään yhteydenpitoon ja tiedot hävitetään arvonnan jälkeen.

Vastaa kyselyyn

30.10. mennessä.

Kaikkien vastaajien

kesken arvomme

PROAGRIAN

COLLEGETAKIN!

LietepäiväPerjantaina 9.10.2020 klo 10:00

Osoite: Härkänevantie 456, Sykäräinen

KyntöpäiväKeskiviikkona 21.10.2020 klo 10:00

Osoite: Seikkulantie 115, Lohtaja

Lietteenlevitys-näytös

Mukana alan ammattilaisia

Kyntönäytös, aurojen säätöä

Mukana myös mm.

Tapahtumissa kahvitarjoilu

Tiedustelut: Kirsi Leppikorpi, p. 0400 367 656, [email protected]

A EKNOATGROmaatalouteen tehoa, kannattavuutta ja ympäristöystävällisyyttä

L O G O

Nivalan kaupungin ja sen tytäryhtiöiden logot muodostuvat värillisen pallon sisällä olevasta N-kirjaimesta sekä tekstistä. N-kirjaimen muotoilu on saanut vaikutteita kaupungin nimen N, I-, V- ja A-kirjaimista – sekä käytetystä Lato-kirjasimesta.

LietepäiväToholammillaPerjantaina 9.10.2020 klo 10Osoite: Härkänevantie 456, Sykäräinen

Mukanamyös mm.

KyntöpäiväLohtajallaKeskiviikkona 21.10.2020 klo 10Osoite: Seikkulantie 115, Lohtaja

KYNTÖ-NÄYTÖS

AUROJENSÄÄTÖÄ

LIETTEEN-LEVITYSNÄYTÖS

MUKANA ALANAMMATTILAISIA

TAPAHTUMISSA KAHVITARJOILU!

Tiedustelut: Kirsi Leppikorpi, p. 0400 367 656, [email protected]


Ajankohtaista

ProAgria Keski-Pohjanmaa ry

Tunnus 5006216

67003 VASTAUSLÄH

ETYS

Vastaanottajam

aksaapostim

aksun

Tait

a ke

skel

tä ja

niit

taa

tai t

eipp

aa r

euna

t ki

inni

.

Maatalous-koneiden mobiili huoltokirja

Maat a louskone iden huollot merkitään yleisimmin paperiseen huoltovihkoon. Työ-tehoseuran keväällä tekemän kyselyn mu-

kaan vain 7 % vastaajista käytti säh-köistä huoltokirjaa, yleisimmin Exce-liä. Tutkimus osoitti, että mobiilisti käytettävälle huoltokirjalle on kysyn-tää. Nyt sellainen löytyy TTS-Konees-ta ja on käytettävissä kaikille käyt-töoikeuden lunastaneille osoitteessa ttskone.tts.fi.

TTS-Koneessa voi laskea maata-louskoneiden ja -laitteiden kustan-nuksia oman tilan tarpeisiin tai ura-kointiin. Esimerkkilaskelmien hinta-

lähtötiedot on päivitetty tämän vuo-den hintatasoon. Lisäksi ohjelmaan on lisätty pyörä- ja tela-alustaisten kaivinkoneiden sekä traktorilavettien esimerkkilaskelmia. Uudessa ohjel-maversiossa on nyt yhteensä yli 270 esimerkkilaskelmaa.

Sähköinen huoltokirjaTTS-Koneeseen on lisätty sähköinen huoltokirja, johon voi merkitä toi-menpiteittäin varaosa-, työ- ja mui-ta kuluja. Huoltokirjan avulla pystyy seuraamaan kunnossapitokustannuk-sia konekohtaisesti. Yhteenvedot kuu-kausi- ja vuositasolla saa kaavioina ja taulukkoina. Paitsi kustannusten seu-rannassa, kattavasta huoltokirjasta on hyötyä esimerkiksi koneen vaihdon tai myynnin yhteydessä. Useamman käyttäjän yhteistyössä myös mahdol-liset koneen huollon laiminlyönnit ja unohdukset saadaan helposti mini-moitua.

Mobiili huoltokirja on käytettävissä kaikil-la laitteilla. Tehdyt korjaustyöt voi tallen-taa heti. Tallennus tapahtuu pilveen. Tulos-tusmahdollisuuden ansiosta tiedot saa tar-vittaessa printattua tai tallennettua omalle koneelle pdf-muodossa.Iin

a H

ulkk

onen


Kasvi

Syysviljojakannattaa kokeilla

Syyskylvöisten lajikkeiden etuja ovat aikainen kasvuun lähtö keväällä, ravinteiden pidätyskyky syksyllä talven yli sekä suurempi satopo-tentiaali verrattuna kevät-

kylvöisiin lajikkeisiin.

Vaativat hyvät kasvuolosuhteetKeski-Pohjanmaa kuuluu sijain-niltaan kasvuvyöhykkeeseen, jon-ka ilmastolliset olosuhteet syyskyl-vöisten kasvien talvehtimiseen ovat

vaihtelevia loskakelien ja talviaikais-ten vesisateiden vuoksi. Paksun lu-mikerroksen puuttuessa talvituhot voivat olla merkittävät. Vastaava on säilörehunurmilla todettu. Syysviljat ovat viljelyominaisuuksiltaan hyvien maiden kasveja. Ne vaativat selviyty-äkseen tasaisen pellon, jonne vesi ei kerry. Salaojituksen täytyy olla kun-nossa, samoin maanrakenteen ja kationinvaihtokapasiteetin. Pellon kationinvaihtokapasiteetin voi sel-vittää viljavuustutkimuksista. Hyvän pellon merkkinä kationinvaihtoka-pasiteetti on lähtökohtaisesti yli 20,

riippuen maalajin multaisuudesta ja savipitoisuudesta.

Parantavat maan rakennetta ja ravinteiden sitomistaSyysviljat ovat alueellamme monella tapaa riskipitoisempia viljelykasve-ja, mutta talvehtimisen onnistuessa syysviljat tasaavat työkiireitä ja ovat maanrakenteen sekä ravinteiden si-tomisen kannalta parempia kuin ta-valliset kevätkylvöiset lajikkeet, sillä syysviljapelto säilyy kasvipeitteisenä talven yli. Syysviljalle sopivia esikas-

veja ovat nurmet ja muut viljat, jos sadonkorjuu ja kylvötyöt saadaan ajoitettua riittävän aikaisin syyskyl-vöisten kasvien kylvämiseksi. Kasvi-en kylvöajankohdat vaihtelevat laji-ke- ja maalajikohtaisesti. Parhaiten tukea syyskylvöisten kasvien viljely-suunnitteluun viljelykierto huomioi-den saa ProAgri-an kasviasiantun-tijoiltamme.

OTTO HIHNALA

Syysviljat ovat riskipitoisempia viljelykasveja, mutta talvehtimisen onnistuessa syysviljat tasaavat työkiireitä ja ovat maanrakenteen sekä ravinteiden sitomisen kannalta parempia kuin tavalliset kevätkylvöiset lajikkeet, sillä syysviljapelto säilyy kasvipeitteisenä talven yli.

Rit

va-L

iisa

Nis

ula

Ilmaston lämmetessä, viljelymene-telmien kehittyessä ja lajikkeiden kir-jon laajentuessa syysviljat ovat vah-va vaihtoehto Keski-Pohjanmaankin leveyksillä. Kevät- ja syysvehnä ovat maakunnassa huippusuosiossa, se on yllättänyt myös maatalouskaupat.


Kasvi

Vähintäänkinkohtuullinen viljavuosiTänä vuonna Haapalan tilalla oli viljelyssä Brage-siemenohraa 16 hehtaaria, siementimoteita 11 hehtaaria ja viherlannoitusnurmea 8 ha. Kasvukausi oli lämpösummaltaan pitkän aikavälin keskiarvossa. Sademäärä oli elokuun lopussa mittaushistoriani (2010-luku) kes-kiarvon yläpuolella 278 millillä (184). Kesäkuun loppuun mennes-sä satoi vain 84 milliä, mutta heinäkuussa tulikin sitten 140 mm, eli enemmän kuin koskaan omassa mittaushistoriassa. Ja se näkyy jy-vissä! Monitahoisissa ohrissa hehtolitrapaino on ollut yli 70 kg.

Alkukevät oli sopivan kui-va mutta kylmä, siksi toukotyöt sujuivat hel-posti. Kylvöt päättyivät 29.5. Kyntö ja muut ke-vätmuokkaustyöt aloitet-

tiin 25.5. Ohran kylvöt tapahtuivat nor-

maalisti, sisältäen tällä kertaa kyn-nön, äestyksen, koneellisen 20 m3 ki-venkeruun 7 ha alalta ja 9 ha alalle kultivoinnin. Kylvön tehtiin nelimet-

risellä Junkkarilla. Urakoitsijat hoiti-vat kylvötyöni kokonaan, itse keräsin kiviä n. 10 m3. Kylvätin ohran mata-laan (+3 cm) ja oraat lähtivät nope-asti kasvuun (<7 vrk). Tälläkin kas-vukaudella jatkettiin kultivointia. Se vaikuttaa edelleen hyvin kustannus-tehokkaalta ratkaisulta muokkauk-sessa.

Brage-ohraa kylvettiin 223 kg/ha, jolla tuli 575 orasta/m2 ja tähkiä al-le 600 kpl/m2. Käytin normaalia kor-

keampaa siemenmäärä estämään li-säversontaa, sillä suurin jyväluku on ensimmäisen verson tähkässä. Kas-vukaudesta huolimatta lisäversoja oli hyvin vähän, joten kylvö onnistui erinomaisesti.

Ohrille typpeä annettiin 88 kg/ha. Siitä tuli naudan lietelannassa 34 kg/ha (20 m3/ha), jonka urakoitsi-ja levitti edellisenä syksynä ja loput Yaran N26 Hivenestä tai Hiven NK 2:sta, joita käytin keskimäärin 175 tai 215 kg/ha. Timoteille typpimää-rä oli 70 kg/ha, joka tuli Y3:sta mää-rällä 305 kg/ha urakoitsijan levittä-mänä 27.4.

Fosfori annettiin ohralle osin naudan lietelannassa. Käytin hyö-dyksi fosforin karjanlantapoikkeus-ta. Starttifosforia käytin ohralle niillä lohkoilla, jossa sen pystyi tekemään määrällä 20 kg/ha. Fosforimäärä oli ohrilla kokonaisuudessaan 14 kg/

ha ja nurmille keskimäärin 9 kg/ha. Naudan lietelanta korjaa myös kali-umin puutetta. Sen levitysmääräksi tuli ohrilla 56 kg/ha ja timoteilla 18 kg/ha. Karjanlantaa hyödyntämällä kasvustot ovat olleet satopotentiaa-liltaan paljon paremmat.

KasvinsuojeluRikkakasvit torjuin 13.6. ohralta se-oksella Ariane S 1,8 l/ha tai Hussar Plus 0,12 l/ha + Moddus Evo 0,22 l/ha + Erikoshiven 8 l/ha. Vaikutus oli hyvä. Syksyllä ruiskutan koko alan juolavehnää vastaan. Huomasin vas-ta jälkeenpäin, että Hussarin kanssa ei saisi käyttää korrensäädettä, mut-ta 4 ha ala, jolla sitä käytin, ei näytä kärsineen seoksesta.

Toisella kierroksella 21.6. ruisku-tin pelkästään Multifuidia 6,6 l/ha, koska kasvustot olivat osin vaaleita. Lehtiravinne auttoi selvästi stressioi-


Kuvat: Heikki Ojala Ennen

HEIKKI PELLONPIENTAREELLA


Kasvi

reisiin, etenkin siinä ollut kali. Kol-mas kierros ruiskutettiin 3.7. Koska kasvustot olivat tautisia, ruiskutin se-oksena Amistar 0,25 l/ha + Proline Expert 0,25 l/ha + Zoom 2,4 l/ha tai Multifluid 6,6 l/ha. Siementimotein ruiskututin vain laontorjuntaa vas-taan urakoitsijalla 13.6. ModdusEvo 0,7 l/ha, samassa yhteydessä annet-tiin lisäksi Zoom 1,74 l/ha.

Viherlannoitusnurmen rikantor-junta suoritettiin tällä kertaa mekaa-nisesti, koska kasvustot oli perustettu viime vuonna ja niiden rikat eivät ol-leet ongelma. Timotein ruiskutti ura-koitsija kaluston leveämmän työlevey-den sekä GPS-ohjauksen takia. Ne ta-kaavat tasaisemman ruiskutusjäljen.

Kasvinsuojelun vaikutukset olivat erinomaiset, ohralla kasvustot olivat elokuun loppuun saakka kasvussa. Varsinkin mangaanin vaikutus nä-kyi parissa päivässä, koska peltojen pH on osin yli 7,0. Mangaanimitta-rin avulla sain varmuuden, että hive-niä kannattaa käyttää. Samoin ka-lin levitys lehtilannoksena näytti kyn-tensä siellä, missä siitä oli eniten pu-laa. Olin laittanut biotiittiä edellise-nä vuonna 10 tn/ha, mutta se ei vielä ehtinyt vaikuttaa tänä keväänä.

KasvustotOhran kasvustot eivät olleet niin monivärisiä kuin tänä vuonna on ol-lut, koska kevätkynnöstä huolimat-

ta nopealla tahdilla suoritetut kyl-vötyöt (ma kyntö – pe kylvö) varmis-tivat sen, että siemenet itivät pää-osin tasaisesti. Jälki-idäntää tai ver-sontaa oli n. 0,5 ha alalla. Kasvus-tot pysyivät hyvin pystyssä. Ohrien tuplalannoitukset päisteissä eivät olleet laossa. Lakopaikkoja oli vain multaisimmilla kohdilla ja varjois-sa (muutamia aareja), eli lannoitus-taso ja korrenvahvistus olivat koh-dillaan.

Kasvustot olivat lyhyitä ja täh-kissäkin oli pääsääntöisesti vain al-le 50 jyvää (13-17 riviä). Kasvukau-den sopivan lämpökertymän ja op-timaalisten sateiden takia ohrat jak-soivat kasvaa hyvin. Pellon tasauk-seen pitää kiinnittää entistä enem-män huomiota, vaikka hehtaarin verran lanttoja tasattiinkin jo ke-väällä. Timoteilla tähkät olivat lyhy-empiä kuin viime vuonna, ollen pää-sääntöisesti alle 10 cm ja kasvustot olivat erittäin tiheitä ja 1,2 metriä pitkiä (110, 60, 100 ja 120).

Viljelykierto, hivenravinteet ja oi-kea-aikainen tautitorjunta varmis-tivat kuitenkin laadukkaan viljasa-don, jonka määrästä ei vielä ole tie-toa. Siihen pala-taan seuraavassa lehdessä.

HEIKKI OJALA


Hivenlannoitus näkyy kasvustossa. Varsinkin mangaanin vaikutus näkyi parissa päivässä. Samoin kalin levitys lehtilannoksena näytti kyntensä siellä, missä siitä oli eniten pulaa.

Jälkeen

Asiantuntijan tulkitsema laaja ravinne- ja kasvukuntotutkimus antaa sinulle✔ Viljelyvarmuutta✔ Tietoa pellon ravinnetilasta✔ Tietoa pellon hiilivarastoista✔ Kustannusten optimointia

HOMMA TOIMII NÄIN

KEHITÄ VILJELYÄ KOHTI TAVOITTEITA

➜

f in@

Lisäeväitä viljelysuunnitteluun lannoitukseen ja kalkitukseen kasvivalintoihin ja viljelykiertoihin maanparannusaineiden valintaan ilmasto- ja ympäristöystävälliseen viljelyyn

➜

➜

Onnistumme yhdessä!

Tämä vain meiltä

PAREMPI SATO JA LAATU

Tilaa asiantuntijan tulkinta Neuvo 2020 -palveluna

➜

Toimita viljavuus-näyte* Eurofinsin laboratorioon

➜

Eurofins analysoi

ProAgrian asiantuntija tulkitsee ja antaa toimenpide-ehdotuksia

Saat varmuutta viljelyyn

*tilauslomakkeella analyysin nimi on ProAgrian laaja ravinne- ja kasvukuntotutkimus


HANKKEET

Kesällä käytiin tutustumassa erilaisiin rantalaidunnus-kohteisiin ja kuulemassa rantalaiduntamisen hyödyis-

tä sekä haasteista. Ensimmäinen kohde oli Ruohokarissa perinnebiotooppikohteella Jokelan lammastilalla.

Ravinneratasta ei korona py-säyttänyt, vaan kevään ja kesän aikana on tehty kart-taja maastokartoituk-sia eri puolilla maakuntaa. Hanketoimijat ovat tutus-

tuneet peltolohkoihin, jotka ovat vai-keahoitoisia ja helposti vettyviä. Nii-den muuttamista kosteikoksi on ar-vioitu maastossa. Pienimuotoisia pu-rokunnostuksia on suunniteltu ja nii-den toivotaan edistyvän vähitellen. Kunnostus- ja toimenpidealueiden etsiminen jatkuu ja sopivien aluei-den maanomistajia pyritään tavoit-tamaan eri tapahtumissa, työpajois-sa ja suorilla yhteydenotoilla. Hanke-väkeen voi olla yhteydessä, jos mie-lessäsi on sopiva kohde esimerkiksi kosteikolle.

Ravinneratas on järjestänyt viisi webinaaria Skypen ja Teamsin etäyh-

teyksien kautta. Uutta tietoa maas-ta -parempaa managementtia, Kaik-ki irti lannasta, Rantaniittyjen moni-muotoisuus, laiduntaminen ja uhan-alaiset lajit sekä kaksi paikkatietoon liittyvää etäseminaaria löytyvät tal-lenteina hankkeen Facebook-sivuilta. Uusia webinaareja on tulossa syksyn mittaan. Kesäkuussa vierailtiin kol-mella eri rantalaitumella. Samal-la tutustuttiin ravinteiden kierrätyk-seen laiduntamisen avulla. Laidunli-ve-jutut löytyvät myös hankkeen Fa-cebook-sivuilta.

Syksyn tapahtumia suunnitellaan koronatilannetta seuraten. Tapah-tumat löytyvät Fb-sivuilta ja hanke-kumppaneiden viestintäkanavista.

SATU JÄRVENPÄÄprojektipäällikköPohjanmaan vesi ja ympäristö ry

RavinteidenkierrätystäRavinnerattaassa

Kuvat: Satu Järvenpää

Maatalouden ilmastopäivän Kälviän opistolla Kokkolassa järjestivät Ilmastonmuutok-seen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke, RATU – Rahanarvoisia vaihto-ehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn -hanke, Pohjanmaan Ravinneratas se-kä Ajantasalla-hanke. Paikan päällä osallistujia oli 82 ja saman verran seurasi tilaisuutta striimattuna etäyhteyksien kautta.


Tietolinkki-hankkeen sähköinen aloitus

Keski-Pohjanmaan ja Poh-jois-Pohjanmaan maa-kunnissa toimiva Tieto-linkki-tiedonvälityshanke käynnistyi keväällä 2020 juuri poikkeusolojen al-

la. Hankkeen toteuttajaorganisaa-tiot Keski-Pohjanmaan ammatti-opisto, ProAgria Keski-Pohjanmaa, MTK Keski-Pohjanmaa, MTK-Poh-jois-Suomi ja Pohjois-Suomen Tur-kiseläinten Kasvattajat tekivät ke-väällä digiloikkaa yhdessä kuntien maaseututoimistojen ja alueen Ely-keskusten kanssa: viljelijöiden tu-kikoulutuksia pidettiin webinaa-reina. Pelto- ja kotieläinvalvonnan havainnoista tehtiin videotallentei-ta. Maataloustukihakuun liittyvis-tä asioista järjestettiin kyselytunte-ja verkossa. Uudesta luomusitou-muksesta valistettiin verkkoluen-nolla.

Kesällä Tietolinkki-hanke julkai-si tukivuosikalenterin, joka muistut-taa maatalousyrittäjiä tärkeistä ha-kuajoista ja päivämääristä. Painettu kalenteri on postitettu hankealueen aktiivitiloille elokuun aikana yhteis-työssä maaseututoimistojen kans-sa. Kalenteri löytyy hankkeen net-tisivuilta, ja sieltä voi myös lada-ta muistutukset omaan sähköiseen kalenteriin. Kaiken kattava tukiopas kalenteri ei ole, joten tarkistuksia kannattaa tehdä omasta maaseu-tutoimistosta ja Ruokaviraston op-paista.

Luonnonvara-alan toimiala-päällikkö Hanna-Mari Laitala Kes-ki-Pohjanmaan ammattiopistosta kertoo, että Tietolinkki-hanke on hyvä kanava vietäessä kentälle maa-talousyrittäjiä, turkistuottajia ja he-vosyrittäjiä hyödyttävää ajankoh-taista tietoa järjestämällä seminaa-reja, infoja, webinaareja ja pellon-piennarpäiviä sekä tekemällä vide-oita ja podcasteja. Verkostomaisel-

la toiminnalla saadaan tehokkaasti hyödynnettyä hankkeelle myönnet-tyjä resursseja koko alueen hyväksi.

Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisoh-jelmasta Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskusten kautta.

Koronavirus vaikuttaa tulevan syksyn toimintaan, joten painopiste on edelleen sähköisessä tiedonväli-tyksessä. Nettisivuja www.kpedu.fi/tietolinkki ja Fb-sivuja seuraamal-la pysyy ajan tasalla hankkeen ta-pahtumista.

RITVA JAAKKOLATietolinkki-hankkeenprojektipäällikköKeski-Pohjanmaan ammattiopisto

Tietolinkki-hanke julkaisi tukivuosikalen-terin, joka muistuttaa maatalousyrittä-jiä tärkeistä hakuajoista ja päivämääris-tä. Painettu kalenteri on postitettu han-kealueen aktiivitiloille elokuun aikana.

POHJOIS-SUOMEN TURKISELÄINTEN KASVATTAJAT R.Y.

Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening RF

Tietolinkki-hanke ÄlyNauta

Älykkäät ja kestävät toimintamall it maidontuotannossa

ÄlyNauta -hanke on Kpedun ja ProAgria Keski-Pohjanmaan yhteistyöhanke, joka toimii Keski-Pohjanmaalla ja osassa Pohjois-Pohjanmaata. Hanke on koulutushanke, jonka tavoitteena on lisätä maatalousyrittäjien ja tilojen työntekijöiden osaamista kestävistä kotieläintuotannon toimintamalleista sekä aktivoida yrittäjiä ottamaan käyttöön uusia digitaalisia sovelluksia ja työkaluja.

Tulevia koulutuksia:Naudan ensiapupäivä, Kaustinen 7.10.2020Haittalinnut maatiloilla – kuinka estän tuhot ja taudit, Kannus 8.10.2020Satatonnarin nuoruusvuodet – Huippuhiehot koulutuskiertue,

Reisjärvi 3.11., Oulainen 4.11., Toholampi 11.11. ja Kokkola 12.11.Hiehohavaintopäivä, Kannus 2.12.2020

Pienryhmätoimintaa:Tautisulku –pilottiryhmä haussa! Aloitus joulukuussaTalviulkoilu –pilottiryhmä haussa! Aloitus joulu- tammikuussa

Koulutusmatkoja:Opintomatka SIMA–messuille, Ranska helmikuussa 2021

Hankkeen kotisivulta löytyy kattavasti luentomateriaaleja, videoita ja podcastejamenneistä tapahtumista. Käyhän tutustumassa!

Kysy lisätietoja tai ilmoittaudu mukaan: [email protected] / 040 807 3639

www.kpedu.fi/älynautaLöydät meidät myös somesta! #ÄlyNauta

Ritva Jaakkola

ÄlyNautaÄlykkäät ja kestävät toimintamall it maidontuotannossa

Linnut maatilaympäristössä

Koulutus on maksuton. Tervetuloa!

Aika: to 8.10.2020 klo 9:30

Paikka: Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, KannusOllikkalankatu 3, Koivukartanon sali, myös etäyhteys.

Ilmoittautumiset 7.10.2020 mennessä:

Päivän aikana:

Keskustellaan lintujen aiheuttamista haitoista maatiloilla.

Pohditaan miten haittoja hallitaan ja kuinka suojaudutaan lintujen aiheuttamilta tuhoilta.

Kuullaan asiantuntijaluentoja, viljelijäpuheenvuoroja ja lintukarkoittimienesittelyä.

Päivän aikataulu ja puhujat tarkentuvat lähiaikoina. Tilaisuuteen voi osallistua joko paikanpäällä tai etänä, ilmoittautua voit jo nyt.

ÄlyNautaÄlykkäät ja kestävät toimintamall it maidontuotannossa

Linnut maatilaympäristössä

Koulutus on maksuton. Tervetuloa!

Aika: to 8.10.2020 klo 9:30

Paikka: Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, KannusOllikkalankatu 3, Koivukartanon sali, myös etäyhteys.

Ilmoittautumiset 7.10.2020 mennessä:

Päivän aikana:

Keskustellaan lintujen aiheuttamista haitoista maatiloilla.

Pohditaan miten haittoja hallitaan ja kuinka suojaudutaan lintujen aiheuttamilta tuhoilta.

Kuullaan asiantuntijaluentoja, viljelijäpuheenvuoroja ja lintukarkoittimienesittelyä.

Päivän aikataulu ja puhujat tarkentuvat lähiaikoina. Tilaisuuteen voi osallistua joko paikanpäällä tai etänä, ilmoittautua voit jo nyt.

[email protected] / 040 807 3639


KotieläinA

nna-

Riit

ta L

eino

nen

Maidon tuottajahintaa on alettu painottaa entistä enem-män maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksilla. Kohtuullisella maitotuotoksella ja korkeilla maidon pitoisuuksilla voidaan saavuttaa yhtä hyvä tai jopa parempi taloudellinen tulos kuin korkealla tuotoksella ja matalilla pitoisuuksilla. Nämä seikat on hyvä huomioida, pohdittiinpa tilalla ruokinta- strategiaa tai meijerin sopimusmäärään sopeutumista.

Yksi tärkeimmistä maidon pitosuuksiin vaikuttavis-ta tekijöistä on ruokinta. Kaiken perustana on säi-lönnällisesti onnistunut ja ravintoainekoostumuksel-

taan hyvä säilörehu, jota on jatku-vasti kaikille lypsylehmille runsaas-ti tarjolla. Mitä suuremmaksi leh-män kuiva-aineen syönti saadaan, si-

tä enemmän se tuottaa energiakor-jattuja maitolitroja. Ongelmat rehun säilöntälaadussa heikentävät merkit-tävästi rehun maittavuutta. Säilöre-hun säilönnällistä laatua on hankala korvata millään. Rehun ravintoainei-den puutteita on mahdollista paika-ta väkirehuilla.

Suuret pitoisuuksien heittelyt voi-vat kertoa säilörehun huonosta säi-

Maidon pitoisuuksiin voi vaikuttaa


Kotieläin

Tärkein maidon pitosuuksiin vaikuttava tekijä on ruokinta. Kaiken perustana on säilönnällisesti onnistunut ja ravintoainekoostumukseltaan hyvä säilörehu, jota on runsaasti ja jatkuvasti tarjolla kaikille lypsylehmille.

pitoisuutta. Matala maidon rasvapi-toisuus (alle 3,8 %) kertoo usein leh-män liian vähäisestä kuidun saannis-ta, joka voi olla seurausta esimerkik-si alkukesän laitumen matalasta kui-tupitoisuudesta tai sisäruokintakau-della kokonaisdieetin liian korkeasta väkirehun määrästä.

Rasva-valkuaissuhde ruokinnan onnistumisen mittariRasva-valkuaissuhteen avulla on helppo ja nopea seurata ruokinnan onnistumista joko lehmäkohtaises-ti tai eläinryhmittäin. Tavoitteena on, että suhde olisi 1,1 ja 1,4 välil-lä. Jos maidon rasvapitoisuus on lä-hellä valkuaispitoisuutta (suhde al-le 1,1), on hyvä tarkastaa ruokinnan väkirehuprosentti ja kokonaisdieetin kuidun määrä happaman pötsin eh-käisemiseksi. Jos taas rasva-valkuais-suhde on yli 1,4, eläin käyttää kudos-varojaan energian lähteenä ja on ke-toosissa. Tällöin on hyvä tarkastaa eläimen syönti ja tarjota lisäenergiaa mahdollisuuksien mukaan.

Olosuhteet tärkeä osa kokonaisuuttaNavetan hyvät olosuhteet tukevat eläimen terveyttä ja mahdollistavat hyvät tuotokset ja korkeat maidon pitoisuudet. Navetassa on oltava hy-vä ilman laatu ja sopivan viileä läm-pötila. Tyypillisesti kesän pitkät hel-lejaksot heikentävät maidon pitoi-suuksia. On hyvä tarkistaa myös ve-den saatavuus, stressitön ympäristö, makuupaikan mukavuus ja puhtaus

sekä esteetön pääsy syömään.

Pitkäjänteisellä jalostus- työllä hyviä tuloksiaRuokinnan ja olosuhteiden lisäk-si maidon pitoisuuksiin vaikuttaa oleellisesti myös jalostus. Maidon-pitoisuuksilla on kohtuullisen kor-keat periytymisasteet (0,4-0,5), mi-kä tarkoittaa että vajaa puolet pi-toisuuksien vaihtelusta johtuu peri-mästä ja loput ympäristötekijöistä. Oikeilla sonnivalinnoilla ja pitkäjän-teisellä jalostuksella on siis suhteel-lisen helppo parantaa oman tilan-sa maidon pitoisuuksia, mikäli aikai-semmin sitä ei ole huomioitu jalos-tuksessa riittävästi.

Pitoisuuksien hintaKeskimäärin korkeatuottoisissa kar-joissa pitoisuudet ovat hieman al-haisemmat kuin matalatuottoisissa karjoissa. Toisaalta on myös kor-keatuottoisia karjoja, joissa myös pitoisuudet ovat erinomaiset. Kor-kea tuotos saattaa vaatia korkeam-man ostorehukustannuksen. Mikä siis on taloudellinen optimi? ProAg-rian ruokinnan asiantuntijat voivat verrata KarjaKompassi-ohjelmalla eri ruokintavaihtoehtoja ja eri ruo-kintojen tuottamia pitoisuuksia ja taloudellisia tuloksia tilakohtaises-ti. Vertailuluvut antavat pohjan ly-hyen ja pitkän ai-kavälin päätöksen-teolle.

ELINA JÄRVENOJA

lönnällisestä laadusta, lehmien vaih-televasta syönnistä tai toimimatto-masta ja vaihtelevasta ruokinnas-ta. Säilörehujen säännöllinen analy-sointi, ruokinnan suunnittelu ja ti-heä seuranta mahdollistavat tasaiset maidon pitoisuudet ympäri vuoden.

Korkea valkuainen vaatii paljon energiaaLypsylehmän energian saanti on tär-kein maidon valkuaispitoisuuteen vaikuttava tekijä. Koska lehmä on märehtijä, sen ruuansulatus perus-tuu pitkälti pötsimikrobien toimin-taan. Maidon hyvän valkuaispitoi-suuden edellytyksenä on, että pöt-simikrobeilla on riittävästi energiaa hajoavan valkuaisen työstämiseen. Riittävällä energian saannilla lehmä

suuntaa saamansa valkuaisen tehok-kaasti maitovalkuaisen tuotantoon. Ureapitoisuus kertoo valkuaisen hy-väksikäytöstä. Maidon alhainen urea (alle 20) viittaa ruokinnan liian alhai-seen valkuaistasoon. Korkea urea (yli 35 mg/100 ml maitoa) on seurausta joko liian voimakkaasta valkuaisruo-kinnasta tai riittämättömästä ener-gian saannista, mikäli maidon val-kuaispitoisuus on samaan aikaan al-hainen.

Maidon rasvapitoisuus liittyy kuidun määräänMaitorasvan synteesin esiaineina käytetään etikka- ja voihappoa, joita syntyy mikrobien hajottaessa solusei-nämäkuitua pötsissä. Kuitupitoiset rehut yleensä lisäävät maidon rasva-

Pitoisuuksientsekkilista:

✔ Säilörehun säilönnällinen laatu!✔ Säilörehua tarjolla jatkuvasti kaikille ✔ Ruokinnassa riittävästi energiaa, valkuaista ja kuitua✔ Olosuhteet kunnossa✔ Pitoisuudet huomioitu jalostuksessa.


Kotieläin

Astu uuteen maailmaan. Tule, koe ja aja CLAAS!

Hankkijalta ykkösluokkaan

Seinäjoki Hankkijan Konekeskus, Rengastie 13

Claas_Seinajoki_105x148.indd 1 1.7.2020 15.46

HANKKIJA OYKOKKOLA,KONEKESKUSHeinolankaari 10

Suomalat panostavat säilörehun laatuunSäilörehun korjuun tavoitteena on saada ravintosisällöltään

sopivaa karkearehua eri eläinryhmille. Korjuuajankohdalla,

korjuulla ja säilönnällä voidaan vaikuttaa säilörehun laatuun.

Laadukkaan rehun tuottaminen vaatii huolellisuutta, mutta

vaivaa kannattaa nähdä, sillä kotoisten rehujen laadulla rat-

kaistaan ostorehujen tarve, määrä ja laatu.

Laadukas säilörehu vähentää ostorehujen määrää ja osto-rehukustannuksia. Hyvälaa-tuisella ja sulavalla säilöre-hulla väkirehumäärät pide-tään kohtuullisina, eläinten

ruuansulatus toiminnassa ja eläimet terveempinä.

Analysoidut rehut ruokinnan perustanaJotta väkirehujen määrä ja laatu voi-daan suunnitella mahdollisimman taloudellisesti vastaamaan säilöre-

hua, tulee säilörehun laatu ja koos-tumus selvittää rehuanalyysin avulla. Rehuanalyysistä saa nopeasti selvil-le kotoisen nurmirehun säilönnälli-sen laadun, syönti-indeksin, koostu-muksen ja rehuarvot. Analyysit teete-tään kaikista syöttöön tulevista säi-lörehuista ja viljaeristä. Niiden poh-jalta syntyvät analyyseihin pohjau-tuvat, optimoidut ruokintasuunni-telmat. Suurimmista siiloista ja au-moista on hyvä ottaa uusia näytteitä syötön edetessä.

Toholammilla Simo ja Airi Suo-malan tilalla panostetaan hyvään säi-

lörehuun. Laatuun kiinnitetään huomiota lannoituksesta lähtien ja korjuuaikanäytteiden avulla arvi-oidaan optimaalisinta korjuuajan-kohtaa. –Laatu ja rehuarvot, muun muassa D-arvo, ovat tärkeimmät tekijät rehussa. Rehuun pyritään myös saamaan riittävästi energiaa, kertoo Simo Suomala. Rehunäyt-teiden ottaminen on tilalla rutiinia.

Säilörehulla vaikutetaan kustannuksiinTärkein säilörehun ravintoarvoa kuvaava tunnusluku on sulavuus. Mitä korkeampi sulavuus on, sitä enemmän lehmät syövät rehua ja tuottavat maitoa. Säilörehun tu-lisi myös sisältää riittävästi ener-giaa ja muita ravintoaineita, jot-ta lypsäville ja kasvavalle nuorkar-jalle suunnitellut ravinnontarpeet täyttyvät. Jos ME-arvo jää alhai-seksi, ruokintaa on täydennettävä väkirehuilla.

Käymislaatu kuvaa säilörehun laatua. Säilönnältään hyvin onnis-tunut rehu on maittavaa, mikä li-sää rehun syöntiä ja nostaa mai-totuotosta. Säilörehun huono su-lavuus ja valkuainen on mahdol-lista paikata lisäämällä ostorehu-ja ruokintaan, mutta huonoa säi-löntälaatua on mahdoton korva-ta. Käymislaadultaan hyvä rehu säästää myös aikaa eri työvaiheis-

sa, kun huonolaatuisen pintakerrok-sen erotteluun ei kulu aikaa. Rehun-tekovaiheessa oikealla säilöntäai-neella ja käyttömäärällä vaikutetaan rehun säilyvyyteen. Suomalan tilalla säilönnällinen laatu pyritään varmis-tamaan happosäilönnällä ja tiivistä-minen nähdään hyvin tärkeänä. –Tii-vistämiseen on panostettu viime vuo-sina, nyt apuna on useampi traktori ja tiivistäminen alkaa jo ensimmäi-sistä kuormista alkaen, Simo toteaa. Suomalat tekevät yhteistyötä toisen tilan kanssa, joten työväkeä on hyvin saatavilla ja rehuntekokustannukset ovat matalammat.

Väkirehu ja kivennäisetAnalysoituihin rehuihin perustuval-la ruokinnansuunnittelulla löyde-tään optimaalisin väkirehutäyden-nyksen määrä eikä väkirehuja syöte-tä turhaan. Laaja kivennäisanalyysi kertoo kivennäisten määrästä ja es-tää virheellisestä kivennäisruokinnas-ta johtuvia ongelmia. –Analysoidut rehut ovat kaiken A ja O, koko ruo-kinnan suunnittelu pohjautuu tähän, Simo toteaa. Analysoitujen kotois-ten rehujen perus-teella voidaan teh-dä rehuvertailua ja säästää rehukus-tannuksissa.

HANNA JÄMSÄ

Suomalan tilalla Toholammilla laatu ja rehuarvot ovat tärkeimmät tekijät rehussa. Emäntä Airi Suomala jakaa säilörehua, jonka säilönnällinen laatu pyritään varmista-maan happosäilönnällä ja tarkalla tiivistämisellä.

Hanna Jämsä


Kotieläin

© Maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel

Taasko ruuhkaa vasikkalassa?

Valion uusi hinnoittelumalli kannus-taa tasaamaan maidontuotannon kausivaihtelua. Poikimajakauman tasaamiseen on muitakin syitä. Tär-keimpänä eläinpaikkojen riittävyys. Poikimaruuhkan seurauksena vasi-

koiden yksilökarsinat eivät riitä ja ryhmäkarsi-noihin tulee ylitäyttöä. Tämän seurauksena tau-tipaine kasvaa ja työn määrä lisääntyy. Myös lehmien puolella saattaa tulla toisinaan tilan puutetta. Etenkin umpiosasto ruuhkaantuu hel-posti. Automaattilypsyssä robotin kapasiteet-ti tulee hyvin hyödynnettyä, kun lypsyssä on ta-sainen määrä lehmiä. Liiallinen eläinmäärä vä-hentää lehmäkohtaisia lypsyllä käyntejä, joka vaikuttaa alentavasti keskituotokseen. Eläinten määrään liittyviin ongelmiin löytyy apu ProAg-rian asiantuntijoilta eläinmäärien hallinnan täs-mäpalvelusta.

Ylituotantoa nuorkarjassa?Uudistuseläinten tarve suunnitellaan lehmi-en poisto-% mukaan. Karjassa on tietty mää-rä suunniteltuja poistoja ja osa poistoista tulee harmillisina yllätyksinä. Keskimääräinen lehmien poisto on 30 %, mutta laskelmien mukaan talo-udellisin väli on 26–28 %. Kun useammin poiki-neet lehmät pysyvät karjassa, saadaan meijeriin hyvin maitoa ja säästetään hiehon kasvatuskus-tannuksissa. Suunniteltuja poistoja on hyvä teh-dä jonkin verran, että karja uudistuu ja jalostus etenee. Näin myös yllättävien poistojen riski vä-henee.

Paljonko hiehopaikkoja tarvitaan?Hiehopaikkojen määrään vaikuttaa hiehojen poi-kimaikä. Varsinkin isossa karjassa tämä korostuu. Esimerkkinä 65 lehmän karja, jossa lehmien pois-to on 30 %. Hiehojen poikimaiän ollessa 24 kk tarvitaan hiehopaikkoja 40. Jos hiehot poikivat 28 kk iässä, tarvitaan 46 hiehopaikkaa. Hiehojen siemennysten tulisi olla suunnitelmallisia, että kii-mantarkkailu on sujuvaa ja poikimaikä kaikilla hie-hoilla lähes sama.

Mitä DIM kertoo?Tuotosseurannan koelypsyraportilta on helppo havaita eri kuukausina maitomäärien vaihtelu lyp-syssä olevaa lehmää kohden. Jos ruokinta on ta-saista, syynä vaihteluun on karjan päivää poiki-misesta luku eli DIM (days in milk). Tehokkaan maidontuotannon tavoitealue on 150–170 päi-vää poikimisesta, mutta alle 200 päivää. Jos luku on aina ylärajoilla, saataisiin maitotuotosta lisät-tyä poikimaväliä alentamalla. Poikimisia tulisi olla tasaisesti ympäri vuoden, jotta myös maitoa tulisi tasaisesti läpi vuoden.

Minun Maatilani -ohjelmisto arjen apuna Minun Maatilani -perusmoduulin lisäksi maito-tilat voivat ostaa käyttöönsä maidontuotanto-moduulin, joka tuo lisää ominaisuuksia käyt-töön. Lehmien tilannenäkymän saa graafina se-kä selkeinä listauksina. Mukana on myös kalen-teri, jossa näkyy päivittäiset tapahtumat, kuten odotettavissa olevat umpeutukset ja poikimiset. Kalenteria voidaan hyödyntää myös kiimantark-kailuun. Minun Maatilani Nauta-välilehden etu-sivulta on helppo seurata poikimajakaumaa ja odotettavissa olevia poikimisia kuukausitasolla.

Jos tavoitteena on, että lehmät poikivat ker-ran vuodessa, 65 lehmän esimerkkitilalla se tar-koittaisi 5,5 poikimista kuukaudessa eli vuoro-tellen neljä ja viisi poikimista /kk. Tähän lukuun sisältyy myös uudistuseläimet. Näistä hiehojen poikimisia olisi noin 1,5 kuukaudessa. Tuotos-seurannan raporttien mukaan keskimääräinen siemennyksiä/poikiminen -luku oli 1,85 vuon-na 2019. Jos samaa lukua käytetään esimerkki-tilalla, pitää kuukaudessa siemennyksiä tehdä kymmenen, jotta poikimisia tulisi haluttu määrä kuukautta kohden.

Uudistunut tuottoennusteraportti verkkopalvelussaTuotosseurannan asiakkaille on avautunut uusi tuottoennusteraportti verkkopalveluun. Raportilta

löytyy kuukausikohtaisesti ennustettu eläinmää-rä ja maitotuotos. Laskelma huomioi tuotoksen kehityksen kolmelta edeltävältä vuodelta sekä ti-lan hedelmällisyysluvut ja lehmäkohtaiset tuotok-set. Raportilta näkyvät kuukausittaiset maito- ja eläinmäärän vaihtelut. Raporttia voidaan hyödyntää eläinvirtojen hallintaan sekä kuukausittaisen maitotulojen ennustamiseen.

JENNY KLEMOLA


Kotieläin

Tuottoennusteraportti ja sopimusmäärälaskuri

Tavoitteenatasainen tuotantoTuotannon tasaisuus tarkoittaa muutakin kuin

maidontuotannon tasaisuutta. Tasaiset poikimiset

tarkoittavat tasaista eläinvirtaa. Eläinryhmäosastot eivät

ole tyhjillään tai ylitäynnä. Lypsyruuhkaa ei tule robotille

ja eläimet pysyvät terveempinä. Uudistushiehoja tulee

sopivasti, jolloin myös ensikoiden opettaminen lypsylehmien

tavoille ei painotu tiettyyn vuodenaikaan. Tasaisuus

näkyy niin päivittäisessä työmäärässä kuin siementäjän,

vasikkavälityksen ja rehufirmojen käyntitiheydessä.

Tänä syksynä ProAgrialta tu-lee useita uusia raportteja helpottamaan tuotosseu-rantatilojen tuotannon en-nakointia. Verkkopalveluis-ta löytyy jo nyt Muut tuo-

tosseurantaraportit -kohdasta meije-rimaidon määrä l/kk ja tuottoennus-teraportti, joka ennustaa seuraavalle 12 kuukaudelle maitotuotoksen se-

kä lehmien ja hiehojen eläinmäärät. Valion sopimustuotantomäärä saa-daan raportille näkyviin, kunhan ti-la on tallentanut sen ensin Tonkka-tietoihin.

Tuottoennuste ennustaa lehmä-kohtaisesti maitotuotoksen jokaisel-le tilan eläimelle tähänastisen tuotok-sen, eläimen taustan ja geneettisen tason mukaan. Nyt on hyvä päivit-



Kotieläin

tää tilan tiineystarkastukset, siemen-nystiedot ja umpipäivät ajan tasalle, koska ennuste huomioi tiedot yhdes-sä poistojen ja eläinterveyden kanssa.

Sopimushinnoittelu ohjaa tasaiseen tuotantoonPohjolan Maidon sopimushinnoitte-lumalli ohjaa tiloja tuottamaan mai-toa mahdollisimman tasaisesti ylit-tämättä tilalle määritettyä sopimus-määrää. Sopimushinnoittelumalli voi toimia esimerkiksi siten, että so-pimusmäärästä 95 %:lle maksetaan A-hintaa, lopulle 5 % maksetaan B-hintaa ja tästä yli menevälle maidol-le maksetaan C-hintaa. Maidon kes-kihinta alenee, mikäli tila tuottaa yli 95 % sopimusmäärästä.

Rajakustannus ja tuotannon sopeutusTuotannon sopeuttaminen ja ra-jakustannusajattelun hyödyntämi-nen ovat tällä hetkellä tehokkain keino vastata sopimushinnoittelun tuomiin haasteisiin. Rajakustan-nus tarkoittaa yhden lisäyksikön tuotannosta aiheutuvaa kokonais-kustannusten muutosta. Yleinen olettama on, että rajakustannus-ten oletetaan nousevan tuotannon kasvaessa, jolloin se lopulta kasvaa niin suureksi, ettei tuotteen tuot-taminen ole enää kannattavaa, jos yrityksen resursseja ei lisätä tai ka-pasiteettia tehosteta.

B- ja C-maidon hinnan tili- tyshinta on todennäköisesti niin matala, että niiden osalta rajakus-tannukset nousevat yhtä suurik-si kuin maidosta saatavat tuotot. Lyhyellä aikavälillä sopimusmäärän ylittäminen on perusteltua, sillä osa tuotantopanoksista on jo hankit-tu, jolloin ne tulee käyttää mahdol-lisimman tehokkaasti. Pitkällä ai-kavälillä tilojen tulee kuitenkin so-peuttaa tuotantoaan, jotta B- ja C-hinnan maitoa tuotetaan mahdolli-simman vähän. Tuotantoa sopeut-tamalla muuttuviin kustannuksiin voi vaikuttaa alentavasti ja samal-la vapautetaan resursseja muihin tuottaviin käyttökohteisiin.

Lehmämäärää sopeuttamalla on mahdollisuus parantaa tuotan-to-olosuhteita ja eläinainesta. Sa-malla kotoisen rehun riittävyys pa-ranee, jolloin ostorehukustannuk-set alenevat. Joissain tapauksissa voidaan peltopinta-alaakin vähen-tää, jolloin peltotuotanto tehos-tuu. Näillä kaikilla on vaikutusta myös ajankäyttöön.

TUIJA VILLEKORPELA MOILANEN

Esimerkkitilan vuoden 2019 tuotetun maitomäärän ja sille asete-tun A-sopimusmäärän vertailu osoittaa, että mikäli tila ei sopeu-ta ja tasoita tuotantoaan, tila tuottaa maitoa yli A-hinnan lähes joka kuukausi, jolloin ylimenevälle maidolle ei saada enää kilpailukykyis-tä hintaa. B- ja C-hinnalla maidon tuottaminen vähentää vuositasol-la esimerkkitilan maitotiliä lähes 13 000 euroa. Oletuksena on, että tuotanto pysyy samana kuin vuonna 2019. Laskurin oletuksena on, että A-hinta on 40 senttiä, B-hinta 20 senttiä ja C-hinta 5 senttiä.

© Maaseutuverkosto, Jyrki Vesa


Kotieläin

Prittisten vahvat vasikat

Vahvat Vasikat -täsmäpal-velussa mietitään yhdes-sä tilan kanssa vasikoi-den hoitorutiineja. Ant-ti ja Outi Prittinen Ka-lajoelta käyttävät laajasti

ProAgrian ja muiden yritysten palvelu-ja kehittääkseen tilaa. –On hyvä, kun tilalla käy useampi neuvoja tilasokeu-den estämiseksi, summaa Antti.

Voidakseen hyvin vasikka tarvit-see tilaa, lepoa, valoa, ilmaa, vettä ja rehua. Jos yksi näistä nuorkarjan havaintotimantin kulmista uupuu, riski sairastua kasvaa. Prittisillä va-sikoiden päiväkasvut juottokaudel-la ovat todella hyvät, yli 1000 g/pv, sukupuolesta riippumatta. –Tervei-tä, hyvin juovia vasikoita on helppo ja mukava hoitaa, Prittiset sanovat-kin yhdestä suusta ja jatkavat: Kryp-to aiheutti vasikoille ripulia ja lisäsi hoitotyötä, nyt kun siitä on päästy eroon, on helpompaa.

Karjan paras geneettinen tasoVasikat ovat tämän hetken paras karja-aines, joka navetassasi majai-lee. Tulevaisuuden satatonnareihin panostaminen kannattaa. On monia kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia siitä, että juottokaudella hyvin hoi-detut ja kasvaneet vasikat tuottavat eniten maitoa, niin keskituotoksel-la kuin elinikäistuotoksella mitattu-na. Lisäksi tunnusluvut hedelmälli-syydessä hiehoina ja ensikkokautena ovat parempia. Outin innostus ja-lostuksessa näkyy. –Moniroturistey-tykset ja vähän erikoisemmat rodut kiinnostavat, ja maidon pitoisuudet, hän huudahtaa.

Elämän eliksiiri = ternimaitoPrittiset kävivät keväällä ÄlyNauta-hankkeen Satatonnarin ensiaskeleet -luennolla ja sieltä mukaan tarttui ideoita. Ternimaidon vasta-ainei-den mittaaminen Brix-mittarilla on aloitettu ja lisäksi vasikoiden juo-

majauheen valmistus otettiin seu-rantaan. Outi selittää tilan poiki-makäytäntöjä: –Ternimaito an-netaan pian vasikalle, yöt ovat kuitenkin nukkumista varten! Normaalisti poikiminen tapah-tuu poikimakarsinassa, mutta nyt harmillisesti osa poikivis-ta joutuu poikimaan parressa, kun lehmäpaikkojen määrää on nostettu. Erityisesti par-teen poikivia valvotaan tarkas-ti, Outi kertoo.

Liika on liikaa ja liian vähän on

oikeasti liian vähänAntti kertoo, että juomajauhejuotol-le siirryttäessä vasikat menivät hel-

posti ripulille. –Juomarehu tehtiin sä-kin ohjeen mukaan, mutta tilavuus-mitalla otettu juomarehun määrä olikin eri mitä grammoina suositel-tiin. Vasikat tulivat helposti ripulille. Toimintatapaa muutettiin ja nyt juo-marehun määrä punnitaan vaa’alla aina kun säkki vaihtuu, lämpötila mitataan lämpömittarilla ja sekoitus tehdään vispilällä. Vasikat makaavat tyytyväisenä karsinassa, kun hakee tuttiämpärin pois, toteaa Antti. En-nen juomajauhetta meni reilusti lii-kaa, yli 20 %. Nyt juomajauhetta an-netaan suositusten mukaan ja koko-naiskuiva-ainepitoisuus on 14 %. Lii-an suuri kuiva-ainepitoisuus aiheut-taa vasikoille ruuansulatusongelmia, liian matala jättää vasikat nälkäisiksi ja päiväkasvut kärsivät.

Brix-mittari antaa suuntaa juo-majauheesta valmistetun maitojuo-man kuiva-ainepitoisuudesta, mutta suoraan lukema ei kerro juoman kui-va-ainetta, se täytyy laskea. Prittisillä vasikat juovat 2 krt/pv maksimissaan 6 l kerralla vasikan iästä ja koosta riippuen. Vasikoilla on muutaman päivän iästä alkaen tarjolla vasikka-väkirehua, heinää ja vettä. –Vasikoi-den välillä on eroja, kuinka pian al-kavat syödä kuivarehua ja juoda vet-tä. Kun maitojuomaa vähennetään alkavat muutkin rehut kiinnostavat ihan eri tavalla, Antti selittää. Vasi-kan ruuansulatuskanavan kehittymi-sen ja ravintoaineiden imeytymisen kannalta on tärkeää, että juomal-ta vieroitus tapahtuu asteittain. Va-sikan juottokausi on kuitenkin vain n. 2 kk, joten kui-varehuihin totutte-lu kannattaa aloit-taa heti.

TUIJA KORPELA

Outi ja Antti Prittinen Kalajoelta käyttävät laajasti ProAgrian ja muiden yritysten pal-veluja kehittääkseen tilaa. Prittiset kävivät keväällä ÄlyNauta-hankkeen Satatonnarin ensiaskeleet -luennolla ja sieltä mukaan tarttuneita asioita on otettu hyvällä menes-tyksillä käyttöön vasikoiden juotossa.

ÄlyNauta-hankkeen Sataton-nari-luentosarja jatkuu Huippu-hiehot-koulutuskiertueella.Tilaisuudet klo 10-13:• Reisjärven kunnantalo 3.11.• Oulaisten yritystalo 4.11.• Toholammin kunnantalo 11.11.• Kokkola, yritystalo Evald 12.11.Lisäksi hiehohavaintopäiväKannuksessa 2.12.2020Lisätietoja ja ilmoittautumiset:[email protected] / 040 807 3639.Hankkeen kotisivulta löytyykattavasti luentomateriaaleja,videoita ja podcasteja menneis-tä tapahtumista. Käyhän tutus-tumassa!

REHUT

LEHMÄT VA

SIKA

T N

UO

RK

AR

JA

TYÖ

RU

TIIN

IT ELÄINTEN

Vahvat vasikat

Ennätysensikot

Tuottavat

ruokintataulut

Kalibroidut

ruokintalaitteet

Vireät p

oikinee

t

Terv

eet j

alat

Syötävämmät

säilörehut

Laiduntsekki

LYPSY- JA RUOKINTALAIT

TEET

Upeat

um

ppar

it

Terv

eyde

n

halli

nta

HYVINVOINTI

Hukattomat

säilörehut

Toim

iva

seos

ruok

inta

Korjuuaika

kohdalleen

ASIAKAS

TOIMENPITEET

RUOKINNAN OHJAUS

KARJATSEKKI

LEAN-johtaminen

SOP-työohjeet

Eläinmäärän

hallinta

TAVO

ITTEET S

EURANTA

Tuija Korpela


Kotieläin

Tuotot ja kulut puntariin Eurotsekillä

Maidontuotanto on si-tä kannattavampaa, mitä suurempi on maitotulojen ja tuo-tantokustannusten erotus. ProAgrian tä-

män syksyn uutuuspalvelu, Euro- tsekki, on kehitetty parantamaan tuotannon kustannustehokkuutta maidon hinnoittelun muuttuessa. Eurotsekki on monelle tutun Karja- tsekin euroversio. Kun Karjatsekissä tuotannon pullonkauloja etsitään raporttien ja karjahavaintojen poh-jalta, Eurotsekissä tuotanto- ja ter-veystietoja, kustannuksia ja tuotan-tomahdollisuuksia tarkastellaan eu-rojen näkökulmasta.

Onko vähemmän enemmän?ProAgrian erilaisilla laskureilla voi si-muloida vaihtoehtoisia tuottojen lisä-yksiä mm. maidon pitoisuuksia tai kes-tävyyttä ja terveyttä parantamalla. Vai-kutusten muuttaminen euroiksi auttaa löytämään asiat, jotka kullakin tilal-la vaikuttavat nopeimmin tuottoihin. Jotta tavoiteltavat asiat pysyisivät mie-lessä ja olisivat usein nähtävillä, niil-le kannattaa miettiä mittareita. Käte-vä keino on ottaa käyttöön Bisnes+:n tuotanto- ja terveysmittareista ne, jot-ka mittaavat tavoitetta parhaiten. Jo-ko olet tutustunut niihin?

TUIJA HUHTAMÄKIProAgria Keskusten Liitto

Sopimus- tuotantovinkit

Maidon sopimustuotan-toon siirtyminen on suuri muutos maito-tilayrittäjälle. Jatkos-sa maidontuotantoa säätelee tilakohtainen

sopimusmäärä ja maidonhinnoit-telu muuttuu kolmiportaiseksi. A-, B- ja C-hinnoitteluporrastuksella on iso merkitys maidontuotannon kan-nattavuudelle. Sopimustuotannossa tuottoja ei voi lisätä tuotantoa laa-jentamalla.

Lisälitrojen sijaan maidontuottaja voi kasvattaa tuottavuutta ja paran-taa tehokkuutta. Tärkeää on selvittää etukäteen, mitä sopimustuotantoon siirtyminen merkitsee tilakohtaisesti, mitä vaikutuskeinoja on käytettävis-sä, mitkä toimet vaikuttavat nopeasti ja mitkä pitkällä aikavälillä.

Uudessa tilanteessa yrittäjää on

tukemassa kattava asiantuntijaverkos-to vahvan osaamisen ja toimivan työ-kalupakin kanssa. Muutoksen tilakoh-tainen huomioiminen ja sopimustuo-tannon taloudelliset vaikutukset sel-viävät talousasiantuntijan kanssa las-kemalla ja budjetoimalla. Maitoasian-tuntija auttaa haarukoimaan ja tasaa-maan kuukausittaista maitomäärän vaihtelua.

Kun tavoitteena ovat korkeat mai-donpitoisuudet, tuotosseurannan maitonäytteet antavat hyödyllistä pe-rus- ja seurantatietoa. Ruokinnan op-timoinnin kautta löytyy tuottavin ruo-kintavaihtoehto, kun pohjana ovat kattavat rehuanalyysitiedot. Ruokin-nan seurantalaskelmasta selviävät re-hu- ja ostorehukustannukset maitolit-raa kohti. Uudessa jalostussuunnitte-lun ohjelmassa otetaan käyttöön vuo-den alusta eläinvirtojen suunnittelu.

Tuottoennuste kertoo maitomäärän ja eläinmäärän vaihtelun seuraavan 12 kk aikana suhteessa tilan sopimusmaitomäärään.

ProAgrian asiantuntijoidenvinkit sopimustuotantoon Nopeita keinoja:• Huonojen yksilöiden kar-

sinta• Ylimääräiset hiehot myyntiin • Lehmävasikoiden karsinta

genomitestauksen kautta • Poikivien/lypsävien eläinten

ostot matalan maidontuo-tannon aikoihin

• Olosuhteiden ja veden saan-nin parantaminen –> pa-remmat maidonpitoisuudet

• Ruokinnan optimoinnin kautta säilörehun parempi hyödyntäminen

• Säännöllinen talouden seu-ranta: käyttökate, kulut vs. tuotot

• Kiimantarkkailun seuranta-laitteiden hyödyntäminen

• Tiineystarkastukset säännöl-lisesti

Pitemmän aikavälin toimenpiteet:

Tasainen tuotanto varmis-taa tasaisemmat tulot• Eläinvirtojen hallinta ja sie-

mennysten suunnitteluPanos-tuotossuhteen pa-rantaminen• Säilörehua tuotetaan eri

eläinryhmien tarpeisiin• Säilörehun satotason nos-

taminen• Säilörehun laadun paran-

taminen• Hankinnat ja ostot enna-

koidusti ja perustellustiKasvatetaan vain tarvittava eläinmäärä • Eläinvirtojen suunnittelu • Jalostussuunnittelu: liharo-

tusiemennysten osuus, su-kupuolilajitellun siemenen käyttö, pitoisuussonnien käyttö

Mikä Eurotsekki?• Tarkastellaan tilan maidontuotantoa kokonaisuutena

euronäkökulmasta

• Mistä eurot tulevat, mihin menevät ja mistä niitä voisi saada lisää?

• Onko kipukohtia, syntyykö hukkaa eli jääkö tuottoja saamatta?

• Etsitään konkreettiset toimenpiteet, joilla haetaan lisätuottoja

• Mittarit päivittäiseen johtamiseen

• Yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa etänä eli nettipalaverissa

ANNA-RIITTALEINONEN

Lisätietoja:ProAgrian maito-, kasvi- ja talousasiantuntijatFaban jalostus- ja hedelmällisyys- asiantuntijat


Kotieläin

Ulkona laiduntavien kotieläinten suojaus sähköaidalla

Sähköistetty 140 cm korkea pe-toaita on tehokas tapa suoja-ta laiduntavia eläimiä petoalu-eilla. Samanlaisia sähköaitoja

käytetään kotieläinten suojaukseen

Pohjois-Amerikassa ja Ruotsissa. Suomen riistakeskukselta voi hakea maksutonta petoaitaa kotieläinten suojaamiseen. Aitatarvikkeet ovat il-maisia, mutta aidan pystytys ja huol-

to ovat hakijan vastuulla. Petoaidan maksuton vuokra-aika on viisi vuot-ta, jonka jälkeen aita siirtyy hakijan omistukseen. Petoaitahakemus toi-mitetaan Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle. SusiLIFE-hankkeen suunnittelijat auttavat tarvittaessa

petoaitahakemuksen teossa. Tärkein kriteeri aidan myöntämiselle on, et-tä suojattavan lammaskatraan arvo ylittää suojauskustannukset.

Sähköistä petoaitaa voi hakea Suomen riistakeskuksen nettisivuil-ta löytyvällä hakemuksella, jonka liitteeksi tarvitaan peltolohkokart-ta, johon aidattava laidun on rajattu selvästi. Hakemuksen voi toimittaa Suomen riistakeskuksen aluetoimis-toihin sähköpostin liitteenä tai kir-jepostina.

Kuntoluokituksella seuraat ruokinnan onnistumista

Ovatko eläimet lihavia tai laihoja? Aikuisten eläinten kuntoluokitus on hyvä keino seu-rata ruokinnan onnistumista. Kuntoluoki-tus on hyvä tehdä ennen astutusta ja samal-

la tarkistaa uuhien utareiden sekä hampaiden kun-to. Sisäruokintakauden aikana kuntoluokituksella voit tarkistaa onko ruokinta tasapainossa tai tarvit-seeko ruokintaa säätää. Pyydä lammasasiantunti-ja opastamaan tilakäynnillä kuntoluokituksen teke-miseen. Eläinten hyvinvointiin liittyviin tilakäyteihin voit käyttää Neuvo-rahoitusta.

Kantakirja- ja jalostusrekisterin uudistustyö etenee (KaRe2020)

Tuotosseurantaohjelmisto on perusedellytys sille, että lam-mastiloilla voidaan seurata tilakohtaisten tavoitteiden

toteutumista ja hallita eläinaines-ta sekä antaa tuotannonohjaus-ta. Eläinten rotupuhtauden toden-taminen tapahtuu jalostusjärjes-

tön ylläpitämien rotukantakirjojen kautta. Jalostusjärjestönä ProAg-ria varmistaa tarvittavat todistuk-set, niin alkuperäisrotusopimuksiin liittyen kuin eläinkaupassa.

Lampaiden ja vuohien kantakir-ja- ja jalostusrekisteri -hanke (Ka-Re2020) käynnistettiin helmikuus-

sa 2019. Kaksivuotisessa hank-keessa rakennetaan vanhan tekni-sistä syistä päättyvän tuotosseu-rantaohjelman tilalle uutta ohjel-mistosovellusta tietohallinnan var-mistamiseksi. Tavoitteena on, että uusi ohjelma on käytössä viimeis-tään vuoden 2021 loppuun men-

nessä. Vanha ohjelmisto on käytös-sä siihen asti.

Tuotosseurannan ohjelmisto-toimittaja on valittu ja ohjelmis-toprojekti käynnistyy syyskuussa. Vuoden 2021 alussa testataan toi-mintoja yhteistyössä pilottitilojen kanssa.

Tuotosseurannanuutuutena uuhi-indeksi

WebLammas-ohjelman Eläimet-sivul-le on tullut näkyviin uusia indekse-jä. Tuotostietoja hyödynnetään ak-tiivisesti tilan toiminnan hallinnas-

sa eläinaineksen jalostuksen ohella. Tuotosseu-rannan tuottama uusi uuhi-indeksi kuvaa ja-lostusarvon ennusteen entistä tarkemmin. Uu-den uuhi-indeksin avulla lampuri pystyy käte-västi löytämään tuottavimmat uuhet katraas-ta ja samalla saa varmuutta jalostusvalintoi-hin. Uuhi-indeksit tuotetaan tuotosseurantaan kuuluville lampureille kaksi kertaa vuodessa.

ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen iSa-

ge-hanke on tuonut suomenlampaan jalostuk-seen uuden tuotosindeksin. Se koostuu kahdes-ta osaindeksistä: elävien karitsoiden lukumää-rästä ja vuonueen alkukasvatuksen yhteenlaske-tusta painonnoususta. Tiedoilla saadaan uuhil-le niiden perinnöllistä tasoa kuvaava jalostusar-von ennuste eli BLUP, josta on poistettu mitta-ustuloksiin vaikuttaneiden ympäristötekijöiden osuus. Jalostusjärjestelmien tavoitteena on tur-vata geenivarojen kestävä käyttö sekä ylläpitää luotettavat ja laajat sukulais- ja tuotostiedot. Sukusiitoksen hallinta on tärkeintä roduilla, joi-den kokonaismäärä on pieni.

Ruokintasuunnitelmavarmistaa eläimen ruokinnalliset tarpeet

Karkearehut ovat märehtijöiden ruuansula-tuksen kannalta tärkeimpiä ja niiden laa-dun seuranta on avainasemassa talvikau-den ruokinnan suunnittelussa. Ruokinnan

laskeminen perustuu aina rehuarvoihin, joten syöt-töön menevästä säilörehusta on tärkeää teettää rehuanalyysi. Analyysitulosten perusteella teem-me tavoitteittesi mukaisen suunnitelman. Sopivi-en täydennysrehujen valinnalla säästetään myös kustannuksissa, rehuhävikissä ja eläimet pysyvät terveempinä. Tilaa ruokintasuunnitelma lammas- asiantuntijaltasi.

Elin

a K

orpi

aho

Ajankohtaista lammastaloudesta


Kotieläin

Luotettavan maidonmittaustiedon varmistamiseksi maitomittarit on testattava kahden vuoden välein. ProAgrian tuotosseuran-nan tekniset asiantuntijat Jonna-Minna Lassila ja Armi Hotakainen avittavat tuotosseurantaan ja mittalypsyyn liittyvissä asioissa.

SusiLIFE-hankesuunnittelijoihin voi olla yhteydessä susiin liittyvissä asiois-sa ja etenkin vahinkojen ennaltaehkäi-syssä. Akuuteissa tilanteissa, kuten va-hinkojen satuttua tai niiden riskin ol-lessa suuri, tulee suunnittelijoihin olla yhteydessä mahdollisimman pian.

Lisätietoja petoaitahakemuksesta:Jaakko AlalantelaPohjanmaan [email protected]. 029 431 2278

LammasasiantuntijatKeski-Pohjanmaalla:

MILLA ALANCO-OLLQVISTerityisasiantuntija, lammas- ja vuohi- tuotanto p. 040 7060 558 [email protected]

SINI SILLANPÄÄ kotieläintuotannon asiantuntija,lammas- ja vuohi-tuotantop. 043 825 [email protected]

Luotettava tuotosseurantatieto

Tuotosseurantatietojen perusta on lehmistä mi-tatut maitomäärät ja leh-mäkohtaiset näytteet. Pelkät maitomäärät ker-tovat lehmien tuotosta-

son ja hieman auttavat ruokinnan-suunnittelussa. Mitä enemmän saa-daan mitattua tietoa, sitä parem-min saatua tietoa pystytään hyö-dyntämään tilan johtamisessa.

Tuotosseurannassa maitomää-rien tallennus ja näytteenotto teh-dään vähintään kuusi kertaa vuodes-sa eli minimissään kahdeksan viikon välein. Mitä useammin maitomää-riä mitataan ja näytteitä otetaan, si-tä paremmin ja nopeammin pystyy reagoimaan tapahtuviin muutoksiin.

Luotettava tuotosseurantatieto Jotta tulokset ovat luotettavia, mai-tomäärät tulee ilmoittaa oikein. Mekaanisissa mittareissa on huo-mioitava, että maitomäärää ei lue-ta vaahdon päältä vaan maidon ja vaahdon rajalta. Jos tilalla on kiin-teät mittarit, maitomäärät kirja-taan samalta lypsyltä kuin näytteet otetaan sekä joko seuraavalta lypsy-kerralta tai edelliseltä lypsykerralta.

Luotettavan mittaustiedon var-mistamiseksi maitomittarit on tes-tattava kahden vuoden välein ja maitomittareiden tulee löytyä ICARin (The International Commit-tee for Animal Recording) hyväk-

syttyjen maitomittareiden listalta. Mekaaniset mittarit testataan kes-kitetysti ProAgria mittaritestaukses-sa Riihimäellä. Kiinteitä maitomit-tareita testaa joko ProAgrian mai-tomittarien testaaja tai lypsykone-huolto. Robottitiloilla testaus teh-dään laitehuollon yhteydessä.

Kolme vinkkiä näytteenottoonMaitonäyte on muistettava aina se-koittaa. Myös osassa robotin näyt-teenotoista sekoitusta on liian vä-hän. Näytteenottolaitteet on syytä tarkistaa, että toimivat kunnolla. Oli tilalla automaattisesti annosteleva näytteenottolaite tai käsin annoste-lu, on hyvä huomioida, että pikariin tulee maitoa sopivasti. Jos maitoa on liian vähän, laboratorio ei pys-ty näytettä analysoimaan. Jos mai-toa on liikaa, rasva kertyy ylös ja jää kiinni korkkiin, jolloin maito voi ol-la laihempaa kuin se todellisuudessa on. Edellä mainitut asiat vaikuttavat meijerivertailun rasvapoikkeamaan.

Näytteenottoajalla on merkitystä!Lypsyjen aloitusaikojen ilmoittami-nen on todella tärkeää, kun näyt-teitä otetaan yhdeltä lypsyltä, siis joko aamu- tai iltalypsyltä. Robot-titiloilla lehmäkohtaiset kellonajat siirtyvät automaattisesti tietokan-taan. Kellonajat vaikuttavat rasva-

pitoisuuksiin, koska niihin tehdään maitomäärien ja kellonaikojen pe-rusteella rasvakorjaus. ICARin oh-jesäännössä todetaan: ”Näytteiden rasvapitoisuuksia korjataan lasken-nallisesti siten, että ne saadaan vas-taamaan kunkin lehmän vuorokau-den maitojen keskirasvapitoisuut-ta.” Jos näytteenotto onnistuu ja maitomäärät sekä tilakäyttö on il-moitettu oikein, maito- tai rasva-poikkeamia ei pitäisi syntyä, kun verrataan tuotosseurannan tietoja meijerin tietoihin.

Laatupisteet kertovat luotettavuudestaKausiraportilla näkyvistä laatupis-teistä voi seurata oman tilan tuo-tosseurantatietojen luotettavuutta. Jos pisteet ovat plussan puolella, tuotosseurannasta saatu tieto on luotettavaa. Kausiraporttia kannat-taa seurata pitkin vuotta. Seuranta auttaa, jos tulee miinuspisteitä, jol-loin poikkeaman saa nopeammin kiinni ja asian korjattua.

Jos joku asia tuotosseurannas-sa askarruttaa, kannattaa jututtaa tuotosseurannan asiantuntijoilta. Heiltä saa opastusta näytteenot-toon ja vinkkejä siihen, miten voi parantaa laatu-pisteitä.

ARMIHOTAKAINEN

Kirsi Varila



Kotieläin

Lypsyrobotitja eläinliikenneK

un robottien hankintaa vasta suunnitellaan, kan-nattaa kiinnittää huomio-ta robottien sijoitteluun. Syntyykö umpikujia tai tukkeumakohtia esimer-

kiksi ahtaan odotusalueen vuoksi, ja onko aroille eläimille vaihtoeh-toinen reitti robotille tai ruokinta-pöydälle.

Pienillä säädöillä isoja vaikutuksia Myös navetassa työskentelevät ihmi-

set ja laitteet (mm. ritilänpuhdistus-robotti) vaikuttavat lehmien liikku-miseen. Esimerkiksi robottialueiden pesu on päivittäin tehtävää työtä. Yhdelle alueelle keskitetyillä roboteil-la on yleensä lyhyempi puhdistusaika ja keskeytys lypsyllä käymiseen siten lyhyempi. Jos kaksi robottia on eril-lään ja pesuaikaa tulee 15 minuut-tia enemmän vuorokaudessa, on 365 vuorokaudessa menetetty laskennal-lisesti 3,8 vuorokautta lypsyaikaa. Jos erillään olevalla robotilla on noin 33 kg maitoa /vrk, menetettyjä mai-tokiloja on 7 600 kg. Jos robotteja

on neljä, samalla kaavalla laskettuna menetettyjä maitokiloja 15 200 kg.

Navettatöiden ajoitusUsean lypsyrobotin yksikössä työ-tapoja ja vaiheita kannattaa suun-nitella huolella. Jos ruokintapöy-dän rehut lykätään lähemmäs pien-kuormaajalla, häiritsee se luontais-ta eläinliikennettä jonkin aikaa. Jos parret käydään kolaamassa rehun liikuttelun jälkeen, on siinä toinen luontaisen eläinliikenteen häiriöte-kijä. Jos sen jälkeen seminologi tu-

lee tilalle, ja eläimistä etsitään sie-mennettävät lehmät, jälleen on häi-ritty eläinliikennettä. Hetken päästä tulee jälleen eri henkilö katsomaan lehmien kiimoja ja juottamaan vasi-koita. Jälleen lehmien huomio kiin-nittyy ihmiseen, ja häiriö on synty-nyt. Miettimällä työrutiinien yhteen-sovittamiset usean työntekijän yksi-kössä saada melkoinen määrä lisä-lypsykiloja tankkiin.

Robottien johtaminenMiten robotteja johdetaan, ettei-

Mitä useampia lypsyrobotteja na-vetassa on, sitä tarkemmaksi tulee eläinliikenteen ja lypsyrobotin da-tan seuranta. Jotta tila hyötyy op-timaalisesti useamman lypsyrobo-tin tuomasta tuloksesta, tarvitaan toimintatapojen suunnittelua.



vät ne ala laiskotella? Päivittäin kannattaa tarkkailla ovatko ro-botit tasavertaiset. Usean robo-tin karjassa eläinliikenteen on-gelmia voi syntyä, jos joku ro-botti on lehmälle mieluisempi kuin muut. Tällöin lypsykapasi-teetti kuormittuu epätasaisesti ja hukkalitroja syntyy. Robotte-ja saattaa eriarvoistaa heikompi ilmanvaihto tai lämmennyt säi-lörehu toisen robotin lähistöllä, valon heijastumat, jotka sokai-sevat lehmiä tai robotin ruokki-jan kalibroimattomuus.

Hyvä neuvo on tarkkail-la robottinavettaa aina ylhääl-tä päin, ei maan tasalta. Ylei-nen harha on, että robottina-vetan tarkkailua tehdään kat-somalla valvomosta roboteille. Robotti on lypsykone, jota leh-mät käyttävät – katse siis leh-miin. Lypsyrobottitilalla karjas-ta aina kolmanneksen tulisi syö-dä, kolmanneksen levätä ja vii-meinen kolmannes on jakautu-nut niin, että 2–4 lehmää jonot-taa yhtä robottia kohden ja lo-put lehmistä ovat liikkeellä na-vetassa. Jos jakauma on jotain muuta tai karjassa on alle 2,4 lypsyä vuorokaudessa per leh-mä, tilalla on eläinliikenneon-gelma. Eläinliikenneongelmat ovat yleisiä, mutta ratkaistavis-sa. ProAgrialta saa apua lypsy-robottineuvonnan lisäksi nave-tan ja laitteiden toiminnalliseen suunnitteluun.

SONJA PYYKÖLÄ

Kotieläin


Elektronisetkorvamerkit 1.1.2021

Na u t a e l ä i n t e n s ä h k ö i n e n tunnistami-nen tulee

pakolliseksi vuoden 2021 alusta lähti-en. Uudistus kos-kee 1.1.2021 ja sen jälkeen syntyviä nau-taeläinten vasikoita. Käytännössä muutos tar-koittaa sitä, että vasikoille tu-lee kiinnittää toiseen korvaan tavan-omainen korvamerkki ja toiseen kor-vaan elektroninen korvamerkki (ns. eMerkki). eMerkeissä on käytössä kahta eri tunnistamistekniikkaa: HDX ja FDX. Varmista laitetoimittajalta, että eMerkki on yhteensopiva tilalla eMerkkitunnistusta käyttävien laittei-den kanssa. eMerkin voi lukea myös ilman lukijalaitetta. E-merkissä sekä sen vastakappaleessa on EU-tunnus myös kirjoitetussa muodossa kuten tavanomaisessakin korvamerkissä.

1.1.2021 ja sen jälkeen syntyvät nautaeläimetKäyttämättömien tavanomaisten ns. vapaiden apumerkkien tilalle tulee ajoissa tilata eMerkkejä korvausmer-

keiksi. Korvausmerkki-tilauksen voi tehdä,

vaikka vasikkaa ei ole vielä rekisteröity. Korvamerkkejä voi tilata Mtechin nau-tarekisterin asiakas-palvelun kautta sekä

Ruokaviraston inter-net-sivuilta. Vapaiden

korvamerkkien vaihtamis-kustannuksia tavanomaises-

ta apumerkistä eMerkkiin ei korva-ta. Mikäli apumerkki tilataan kor-vausmerkkinä 1.1.2021 tai sen jäl-keen syntyneelle nautaeläimelle, on tilausvaihtoehtona vain elektroninen merkki.

Ennen 1.1.2021 syntyneet nautaeläimetEnnen 1.1.2021 syntyneille nauta-eläimille ei tarvitse vaihtaa jo kor-vassa olevaa tavanomaista apu-merkkiä eMerkiksi, vaan uudistus koskee ainoastaan 1.1.2021 ja sen jälkeen syntyviä nautaeläimiä. Ennen 1.1.2021 syntyneelle nautaeläimelle voi tilata oman valintansa mukaan joko tavanomaisen tai elektronisen korvausmerkin.

Mitä useampia lypsyrobotteja navetassa on, sitä tarkemmaksi tulee eläinliikenteen ja lypsyrobotin datan seuranta. Asiantuntijat Sini Öljymäki, Sonja Pyykölä ja Jenny Klemola muistuttavat, että ProAgrialta saa apua lypsyrobottineuvonnan lisäksi na-vetan ja laitteiden toiminnalliseen suunnitteluun.

Seosrehun lämpenemisenestoon monia keinoja

Seosrehun lämpeneminen on monen tilan ongelma aiheut-taen ravintoainetappioita sekä rehun syönnin ja eläintuotok-

sen heikkenemistä. Märehtijöille syötetään usein

seosrehua, jossa on mukana sekä kosteita että kuivia rehukomponent-teja tasaiseksi massaksi sekoitettuna. Tällainen seos tarjoaa pilaajamikro-beille suotuisat kasvuolosuhteet, kun lämpötila on mikrobien kasvulle sopi-va. Jos yksikin seokseen laitettu rehu-komponentti on hygieeniseltä laadul-taan huono, pilaajamikrobien määrä kasvaa nopeasti hyvin suureksi. Mik- robien aineenvaihdunnan seuraukse-na rehuun syntyy lämpöä ja pilaan-tuminen havaitaankin tyypillisesti re-hun spontaanina lämpenemisenä.

Seosrehuun voidaan lisätä säi-löntäaineita rehujen sekoituksen yh-teydessä hidastamaan rehun pilaan-tumista. Tyypillisesti nämä tuotteet ovat orgaanisia happoja ja niiden suolamuotoja ja ne voivat olla joko

nestemäisiä tai kiinteitä. Seosrehuun sekoitusvaiheessa lisätty säilöntäaine lisäsi stabiilisuutta (säilyvyyttä) 1,5 - 41 tuntia riippuen lähtötilanteen mik- robiologisesta tasosta ja säilöntäai-neen käyttömäärästä. Heikko hygie-nia huononsi seosrehun stabiilisuut-ta huomattavasti ja heikensi myös säilöntäainelisällä saatua vaikutusta.

Seosrehun vähäinen hiivojen määrä oli yhteydessä hyvään stabiili-suuteen. Seosrehun suuri hiivamäärä (yli 100 000 pmy/g) ja siitä seuraa-va lämpenemisherkkyys voivat joh-tua yksittäisen komponentin (esim. mäskin) korkeasta hiivamäärästä tai säilörehun hiivoista. Hiivojen ohella myös aerobiset bakteerit voivat vai-kuttaa seosrehun lämpenemiseen sil-lä aerobisesti pilaantuneessa säilöre-hussa aerobisten bakteerien määrä oli yli miljardi pmy/g.

MMM Arja Seppälä selvitti väi-töstutkimuksessaan seosrehun läm-penemiseen vaikuttavia tekijöitä se-kä keinoja hidastaa pilaantumista.

Sonja Pyykölä

Kuvat: © Maaseutuverkosto, Tomi Aho


Talousjohtaminen

ProAgrian HR-konsulttiverkosto – tuottavan ja hyvinvoivan henkilöstön rakentajat. ProAgria MFiles/ HR-konsultti_verkosto_kuva

Työntekijää palkkaamassa?Hyvä työnantajarooli alkaa jo ennen ensimmäisenkään työ-tekijän palkkaamista. Ennen rekrytointia on pohdittu riittä-kö raha työntekijän palkkaa-miseen ja mitä palkattu työn-

tekijä tekee.

Hyvinvoiva ihminen on in-nostunut, kehittää toi-mintaansa ja on töis-sään tehokkaampi. Hy-vään suoritukseen sii-vittävät mm. toimiva ja

viihtyisä työympäristö, yrityksen ar-vot ja työn mielekkyys sekä työyhtei-sön ilmapiiri, kulttuuri ja johtami-nen. Kaikkeen hyvinvointiin ei hyvil-läkään työoloilla voi vaikuttaa, kos-ka työ ja vapaa-aika korreloivat vah-vasti keskenään. Yksilön itsensä on varmistettava riittävä lepo ja palau-tuminen mm. vapaa-ajan aktivitee-teista, jotta väsyneenä ja kiireisenä ei oltaisi riskialttiimpia esim. työta-paturmille ja työt tulisivat tehdyk-si sovitusti.

Työroolit selkeiksi ja sujuviksiTyönantaja huolehtii palkanmaksun ja työterveyshuollon ohella henki-löstönsä toimivista työkaluista, ter-veellisestä ja turvallisesta työympä-ristöstä sekä kohtuullisesta työajas-ta, jossa tekeminen ja työroolit vas-tuineen, valtuuksineen ja varahenki-löjärjestelmineen ovat selkeitä. Näin

työmaalla on mahdollista toimia tuottavasti. Työterveyshuolto huo-lehtii yrittäjän ja palkkatyövoiman fyysisestä hyvinvoinnista ja on työs-sä jaksamisen tukena. ProAgria osal-listuu kutsuttuna työpaikkakäynneil-le ja tukee muutoinkin asiantuntija-verkostonsa avulla maatalousyrityk-sen tavoitteita.

Työnantajavelvollisuudet velvoittavatToimintaansa kehittävät maatilat ovat entistä isompia, eikä yrittäjä it-se ehdi tehdä kaikkea, joten yrityk-seen palkataan työvoimaa tai käy-tetään urakoitsijaa. Yrittäjälle itsel-leen voi työnantajarooli olla uusi ko-kemus, mikäli kotitila on otettu hal-tuun ilman tilan ulkopuolelta saa-tua työkokemusta. Peruslähtökohta on aina se, että yrittäjä tuntee työn-antajavelvollisuudet ja toimii niiden mukaisesti. Yrittäjälle on aina eduk-si, jos osaa toimia lakisääteisiä vel-vollisuuksia paremmin. Esim. esi-mies-alaiskeskustelut, toimivat työ-vuorot ja hyvä vuorovaikutus sitout-tavat työntekijän, jolloin työ on jou-hevampaa ja kannattavampaa. Ih-miselle on tärkeä ymmärtää oman työnsä merkitys yrityskokonaisuu-dessa, jolloin tekemisen mielekkyyt-tä lisää työntekijän oman työn kehit-tämismahdollisuus.

Palikat paikoilleen ja hommat sujumaanTyömaata kannattaa tarkastella kriittisesti, jotta työympäristö on uu-den ihmisen tai työmaalla käyvän vie-

railijan turvallinen työskennellä. Pe-rehdytysmateriaalikin on tehty ja päi-vitetty vastaamaan tilan työtapoja, jolloin työhön oppiminen on help-poa ja varmaa. Lisäksi on opiskeltu johtamista ja LEAN-menettelyjä. Ja mikä tärkeintä, yrittäjä on jo mietti-nyt työt, joita itse ei halua, ehdi tai osaa hoitaa.

Tukea johtamiseenProAika on ProAgrian ja Mtechin ke-hittämä työajankäytön mobiilityö-kalu kotieläintiloille, jolla on help-po seurata tilan työajan käyttöä työ-vaiheittain ja henkilöittäin. Raportit saa Excel- ja PDF-muodoissa esim. palkanlaskennan perustaksi. Moni-puolisia raportteja on helppo hyö-

dyntää johtamisessa ja yrityksen ke-hittämisessä.

Tuotannosta kertyneen mittari-tiedon ja dokumenttien hallinnassa Bisnes+ on verraton pilvipalvelupaik-ka, jossa kaikki yrityksen tieto säilyy ja on helposti käytettävissä. Bisnes+ ja ProAika ovat osa Minun Maatila-ni -ohjelmistoa.

ProAgria tukee työnantajaroolis-sa alkavaa tai jo toimivaa yrittäjää monin tavoin. HR- ja LEAN-palve-lut auttavat työnantajayrittäjää mo-nissa henkilöstöjohtamisen vaiheis-sa sekä muissa strategisissa arjen ta-voitteissa ja toimissa.

LIISA KOSKELA

Valtakunnalliset JOHTAMISPOLKU- VALMENNUKSET alkavat!

Monimuoto-opetus (lähipäivät ja webinaarit)

Paikkana Oulu

Alkaa marraskuun lopussa 2020.

Valmennuksen aiheina mm. yrityksen strategiakartta, työnantaja- mielikuva ja rekrytointi, arjen henkilöstöjohtaminen.

Valmennus suoraan käytäntöön soveltuvaa.

Oiva paikka verkostoitua ja saada hyviä vinkkejä oman yrityksen henkilöstöjohtamiseen!

Ilmoittaudu pikaisesti Liisalle, paikkoja rajallisesti!

Liisa Koskela, p. 050 5120 615, [email protected]


LEANin 8 hukkaaLean-menetelmät auttavat työn systematisoin-nissa ja viestinnässä. Tavoitteellisuus, yhteisölli-syys ja osallistaminen tuovat turvallista tekemisen meininkiä.Lean-filosofian mukaista on tehdä sitä, mistä on hyötyä. Hukka on hyödytöntä, eikä vie kohti tavoi-tetta.

Talousjohtaminen

Kun kaikilla toimivilla tavaroilla on tietty paikka, helpottaa se tarvittavien asioiden löytymistä.

Lean on johtamisfilosofia, jos-sa perusperiaatteena on yritys-toiminnan jatkuva kehittämi-nen. Ajatus on tehdä työtä siten, että yritys saa hyötyä ja toi-minnan tulokset ovat asetet-tujen tavoitteiden suuntaisia. Päinvastainen toiminta tarkoit-taa tuottamatonta työtä, hukkaa. Kehittämistyön avuksi voi ottaa erilaisia Lean-työkaluja.

Liisa Koskela

Hukkatyypit esimerkein:

1 Ylituotanto – esim. mai-totilan hiehoautomaatti

tai käyttämättä jäävä sato

2 Kuljetus – esim. paluu-kuorma tyhjänä

3 Odottaminen – esim. odottelun aikana ei

tehdä tuottavaa työtä

4 Ylilaatu – esim. lattian ei tarvitse olla syötävän puh-

das, kun pelkkä puhdas riittää

5 Varastot – esim. oste-taan hyödykkeitä, jotka

jäävät käyttämättä

6 Virheet – esim. mikäli va-rastoa ei suljeta ajoissa,

tulee rehuun pilaantumista

7 Liike – esim. tavarat ei-vät ole paikoillaan ja nii-

tä joudutaan etsimään

8 Hyödyntämätön tieto – esim. työntekijälle on

osaamista, jota työtehtäväs-sä ei voi hyödyntää.

Arkea helpottavat LEAN-vinkit

Koronakevät ei mullistanut arkea maatiloilla, mut-ta osoitti, että riskienhal-lintaa tarvitaan mm. työn ohjeistamisessa ja pereh-dyttämisessä. Sairastumis-

tilanteessahan tuuraajaksi saattaa tulla joku muu kuin talon tavat tun-teva vakilomittaja. Maatilan työt on kuitenkin tehtävä riittävän saman-kaltaisesti, jotta tuotanto ei notkah-da ja tuota tappiota. Jotta tuotanto pysyy halutun mukaisena, tuotanto-tavat kannattaa standartoida. Työ-ohjeet voivat olla videonpätkiä ja pe-rinteisiin manuaaliohjeisiin voi liittää valokuvia. Paperiset ohjeet voi lami-noida tai sujauttaa kestävään SOP-työohjekansioon. Kansion avattavat ja suljettavat taskut helpottavat työ-ohjeiden päivitystä.

Yhden ihmisen askeleet yhteen suuntaan kerrallaanViikkosuunnittelu varmistaa työt ja va-paat silloin, kun yrityksessä on töissä

useampi kuin yksi henkilö. Sen lisäksi, että kaikki tietävät, kuka on työvuo-rossa, suunnittelulla myös tasataan työtä. Töiden suunnittelu on kuin lu-kujärjestyksen laadinta, jolla varmis-tetaan työtehtävän aikataulu ja tekijä sekä säännöllisille että epäsäännölli-sille töille. Esim. vesikuppien pesut ja maitoletkujen vaihdot kannattaa vas-tuuttaa määräajoin tehtäväksi. Jous-tavasti toimiva viikkosuunnitelma laa-ditaan riittävän väljäksi, jotta satun-naiset tai pakko tehdä juuri tänään- työt voidaan hoitaa muiden työteh-tävien kärsimättä. Ruuhkautuessaan tekemättömien töiden lista tekee ar-jesta kaoottisemman, haittaa työssä jaksamista sekä pahimmillaan estää parhaimpaan pääsemisen.

Tavaroille oma paikkaTuttua on, että kuulakärkikynä ei pe-litä silloin kun sitä tarvitsisi. Tuiskulu-men puhdistus ei onnistu, koska har-ja ja kola ovat teillä tietämättömillä. Pienkuormaaja ei liiku, kun lämmi-

tyspiuha on rikki. Tavaroiden, doku-menttien ja muiden asioiden jatku-va hakeminen vie työaikaa, kuluttaa hermoja ja aiheuttaa skismaa työyh-teisössä. Toimimaton tai vain kerran vuodessa tarvittava 25 metrin roik-ka ei kuulu jokapäiväisten tavaroiden työpisteeseen, mutta kaikille muille arkirutiineissa tarvittaville asioille pi-tää olla selkeä ja helposti hallittavissa oleva varastopaikka. Selkeys saa työt sujumaan jouhevasti.

Pidä parannustaulu- palavereja Mikä estää tavoitteeseen pääsyn ja mitä pitää muuttaa? Meillä ihmi-sillä on omituinen käsitys toisten ajatustenlukutaidosta, kun ”pitäisi-hän tuo tietää sanomattakin”. Käy-täntö osoittaa, että puhetta riit-tää, mutta oikeista asioista ei pu-huta tai niitä ei jaeta kaikkien kans-sa. On yrityksen etu, kun kaikki tie-tävät asioiden syy-seuraussuhteet, onnistumiset ja parantamisen pai-

kat. Lean-parannustaulu on hyvä malli toimivasta viestinnästä, jos-sa tieto kulkee työyhteisössä kai-kille samanaikaisesti ilman huhu-puhe-efektiä. Säännöllisesti toteu-tettavassa keskustelussa punaisena lankana on tieto yritystoiminnalle asetetuista tavoitteista ja tavoittei-siin pääsyn keinoista. Älä siis ole-ta, että esim. peltotyötä tekevä tie-tää navetta-asiat. Todennäköisesti ei tiedä, joten ei myöskään hoksaa, miksi lypsyporukka vaahtoaa rehu-analyysistä.

Kun LEAN kiinnostaa, ota yhte-ys ProAgriaan ja kysy LEANista li-sää. Autamme mielellämme sinut alkuun ja sparraamme muutoinkin Lean-taipaleellasi.

LIISA KOSKELAValtakunnallinen huippuosaaja,LEAN- ja yritys- johtamisen erityisasiantuntija


Talousjohtaminen

Maitomarkkinakatsaus

Maidontuotanto kasvussa, hinnat laskussa


Nestemaidon kulutusky-syntä vähenee Suomes-sa ja maailmalla. Suo-messa alenema on vuo-sitasolla noin 5 % (27 ML 2018>2019), eli vii-

kon vähennys vastaa yhden robotin maitotilan koko vuosituotantoa. Lu-ken tilastojen mukaan nestemaidon maitotuotteiden valmistus on alen-tunut 3 % tammi-kesäkuussa 2020 edellisvuoteen verrattuna. Vuosita-solla myös juustojen puolella on ta-pahtunut vastaava vähennys (3,6 Mkg 2018>2019). Tämä tulee ole-maan ongelma tuotannon tasapai-non kannalta, koska maidontuotan-to on lisääntynyt keskimäärin 2 % huhtikuusta 2020 asti samalla kun kulutus laskee. Vuodesta 2015 jat-kunut tuotannon hienoinen alenema on nyt kääntynyt kasvuksi.

Tuotannon kasvua selittää se, että vuosina 2016–2020 on vuosit-tain jaettu maitotiloille investointi-tukina pohjoisen tuen alueella n. 90 milj. €, joka on tuonut vuosittain noin 8 000 lehmäpaikkaa. Kun in-vestoinnit on toteutettu ja tuotan-to ajettu ylös, kapasiteetti lisääntyy noin 80 milj. litraa investointivuot-ta kohti. Maidontuotannosta luopu-jia on noin 30 milj. litran verran vuo-dessa seuraavien vuosien aikana. Tä-mä tarkoittaa maidon tuotantomää-rän kasvua, kunnes investoinnit ovat täyskäytössä. Kasvu jatkuu seuraa-vat kolmesta viiteen vuotta (netto-na 130–150 milj. litraa eli tasolle 2,4 mrd. l), kunnes tuotannosta luopujia on riittävästi. Luopumista kiihdyttää maidon aleneva hintakehitys.

EU-tasolla tuotanto on kasvanut 6/19-5/20 aikana 1,3 %. Samaan ai-kaan maitotuotteiden valmistuksen muutos vaihtelee maitojauheen val-mistuksen 6,8 % kasvusta fermentoi-dun maidon 1,2 % alenemaan. Mai-dontuotannon kasvu on kiihtynyt toukokuun 2020 loppuun mennes-sä 2 %. EU-tasolla kasvu keskittyy (4–10 %/v) etenkin Itä-Eurooppaan sekä Belgiaan, Espanjaan, Irlantiin ja Lu-xemburgiin.

Voin osalta kysyntä säilyy hyvä-nä, koska kasvu niin EU:ssa kuin USA:ssa johtuu kuluttajakysynnän siirtymisestä kasvirasvoista eläinras-voihin. Viimeisen kahden vuoden ai-

kana sen hintataso on alentunut al-le puoleen huippuhinnoista, koska kysyntä Lähi-Idässä ja Kiinassa ale-ni korkean hintatason takia. Hinnan alentuminen on johtanut EU:n vien-nin kasvuun 37 %, etenkin Lähi-Idän maihin. Voin ja maitojauheen hin-taeron on alentunut tasolle 100 € / 100 kg voin kysynnän laskun ta-kia. Juustojen osalta viennin kasvu oli 5,7 %, kasvun tullessa Japanista ja USAsta.

Korona ja säätila vaikuttavatTällä hetkellä EU:ssa tuotetaan

enemmän maitoa kuin koskaan en-nen. Maidon hinnanlaskusta huoli-matta (-2,6 snt 12/19>5/20) tuo-tantoa lisätään erityisesti Itä-Euroo-passa, mutta myös Irlannissa ja Be-NeLux-maissa. Myös USA tuottaa maitoa enemmän kuin ennen. Aust-raliassa ja Uudessa Seelannissa tuo-tanto on alle edellisvuosien tuotan-non, johtuen sääoloista.

Rabobankin mukaan globaaleja maitotuotteiden kysyntää rajoittavia tekijöitä ovat tällä hetkellä koronavi-ruksen aiheuttamat logistiset haas-teet (konttien puute ja rajatarkas-tusten kasvu) sekä taantuma. Rabo-bank arvioi, että kysyntä laskee ras-

vattomassa maitojauheessa 11 % ja juustoissa 5 % vuonna 2020 verrat-tuna vuoteen 2019. Kiinan tuonnin arvioidaan alenevan 15 %. Myös öl-jyntuottajamaiden odotetaan alen-tavan tuontiaan öljyn hinnan alen-tumisen takia. Latinalaisessa Ame-rikassa tuonnin arvioidaan alentu-van 20 % valuuttakurssien heikenty-misen takia.

Samaan aikaan tuotanto kasvaa edullisten sääolojen takia Euroopas-sa, USAssa ja Australiassa, mikä voi johtaa jopa ennusteita korkeampiin tuotantomääriin. Ennusteen mukai-nen maidon kevättulva on nähty sekä Euroopan että USAn maidontuotan-noissa alkuvuodesta. Rabobank arvi-oi myös kulutuksen kasvun alenemaa USAssa, jolloin markkinoiden tasa-painottuminen vaatisi sielläkin tuo-tannon 3–7 % alenemaa.

Rabobank arvioi, että kysyntä-puolella paluu vanhaan normaaliin kestää ainakin vuoteen 2022 asti. Globaali taantuma (tulojen mene-tykset), logistiset ongelmat (konttien saatavuus) sekä maidon tuotanto-määrien kasvut pitävät huolen siitä, että maitotuotteiden hinnat ja mai-don tuottajahinta pysyvät alhaisina. Samaan hengenvetoon todetaan, et-tä koronakrapulan takia ollaan kar-toittamattomilla vesillä ja ennusteet tulevaisuudesta ovat vanhentuneita ennen kuin niitä on edes julkaistu.

Maidon hintatilanne SuomessaVuoden vaihteen jälkeen maidon hin-ta on pudonnut Euroopan markki-noilla 35 sentistä 32 senttiin, kun se on Suomessa alentunut puoli sent-tiä. Suomen hintataso seuraa EU:n hintatasoa noin 4 sentin päässä. Täl-lä hetkellä hintaero maitolitralle on asettunut +5 snt/l tasolle, joten hin-nan alentuminen Suomessa on vain ajan kysymys.

Kilpailu Suomen markkinoilla on kiristynyt, koska EU:n sisämark-kinoilla on saatavissa edullisia juus-toja ja muita meijerituotteita. Koti-markkinoidenkin menekki ja hintata-so eivät ole kasvavia. Vaikuttavia te-kijöinä ovat kuluttajien ostovoiman heikko kehittyminen ja kulutustottu-musten muutos sekä kaupan neuvot-


Talousjohtaminen

Maitomarkkinakatsaus

Maidontuotanto kasvussa, hinnat laskussa


teluvoiman kasvu. Meijerien tulokset vuodelta 2019 samoin kuin toimin-takertomusten arviot vuodesta 2020 kertovat, että markkinat ovat kireät. Esimerkiksi juustojen kotimaisuus-aste on jälleen alle 50 %, sillä Suo-meen tuoduista maitotuotteista yli 90 % on juustoa (>60 milj. kg). Pe-rusmaitojen kulutus vähenee noin 25 milj. l vuodessa. Fazer on lopettanut omien perusmaitojen valmistuksen kesällä 2020, vedoten niiden kysyn-nän hiipumiseen. Arla Foodsin mu-kaan EU:ssa maidon per capita kulu-tus aleni 0,4 % ja voin 0,2 % samalla kuin juustojen kasvoi 0,8 %.

Valion kyky tuottaa hankintalit-raa kohti liikevaihtoa on ylivoimai-nen. Arla Suomen Valiota suurem-pi liikevaihtotuotto selittyy sillä, et-tä Arla Suomi välittää Arla Foodsin tuotteita, jolloin myös ruotsalaises-ta ja tanskalaisesta maidosta tehty-jen tuotteiden liikevaihto tulee koti-maassa kerätyn maidon hyväksi. Tä-

mä summa on Arlan tilinpäätöksen mukaan n. 107 milj.€. Kun sen ottaa huomioon, liikevaihtotasoksi jää n. 1 €/l, kun kivimaidon hankintamää-rää ei oteta huomioon. Hämeenlin-nan hankinnasta kivimaitoa on 53 milj. l eli 52 %.

Kotimaan meijerit eivät ole pysty-neet tekemään riittävää tulosta, jol-la oma pääoma kasvaisi inflaation verran. Arla Foodsin lisäksi tähän on päässyt vain Valio. Valion tuloksesta (33 milj. €) ei kuitenkaan voi osinko-ja esitettyä 5 milj. € enempää jakaa, koska vakavaraisuutta pitää edelleen parantaa. Myös maksuvalmius vaa-tii kassavarojen kasvattamista, koska kassa aleni 19 milj. € vuoden 2019 aikana.

Ennuste maidon hinnasta SuomessaMaitojalosteiden markkinahinnat tulevat jatkossakin vaihtelemaan.

Suomessa maidon tuottajahinta ei pitkällä aikavälillä oleellisesti muu-tu nykyisestä, koska oletus on mai-dontuotannon kääntyminen las-kuun, kunhan Valion sopimusjärjes-telmä alkaa vaikuttaa ja maidontuo-tannosta luopuvien tilojen osuus py-syy korkeana (noin 10 %). Lyhyellä aikavälillä tullaan näkemään maidon hinnassa korjausliike alaspäin.

Kotimaan hintatason alentumi-nen johtuu maidon globaalista yli-tuotannosta, kulutusta alentavis-ta kulutustottumusten muutoksista, taantumasta, kauppasodan ja Brexi-tin uhista. Valion kivimaidon määrä alenee vuoteen 2021 mennessä 185 miljoonasta litrasta 100 miljoonaan litraan ja kaupan ryhmittymät eivät voi ostaa kivimaitoa ollenkaan vuo-desta 2020 alkaen. Nämä kilpailuvi-raston päätökset tukevat kotimaan hintatasoa, mutta se ei riitä. Mikä-li meijeriteollisuus pystyy ottamaan markkinaosuutta omille merkeilleen,

hintatason lasku voi hidastua. Koti-maassa tehty poliittinen linjaus koh-dentaa investointitukea sektorille, jolla on aleneva kysyntä, ei auta hin-tatason säilyttämisessä, pikemmin-kin päinvastoin.

Hintojen nousua hidastavat teki-jät ovat siis kasvava tuotanto, kulu-tuskysynnän muutos ja heikkous sekä Brexit, ellei mitään radikaalia muu-tosta markkinoilla ja tuotannossa tapahdu. Maidon ylituotantokriisin syitä ovat markkinausko, tuotanto-kiintiöiden purkaminen ja (yhä) kat-teettomat vientilupaukset siitä, että Euroopan maidon tuotantokustan-nuskyky on vientihintatasolla. Vali-on käyttöön ottamalla uudella hin-noittelumallilla vienti B- ja C-hinnan maidolla tulee kannattavammaksi, mutta ei tuottajalle, joten tuotannon laajentaminen ei enää kannata. Mai-dontuottajat Hollannissa ovat to-denneet kiintiöistä luopumisen olleen virhe koko elinkeinon näkökulmasta.

Mitä suurempi omavaraisuusas-te maidontuotannolla Suomessa on, sitä parempi vientihintakilpailukyky suomalaisella tuotannolla täytyy ol-la. Tuotannon alentuminen tukisi ny-kyistä maidon hintatasoa vientitar-peen vähentyessä. Nyt tullaan Suo-messa näkemään tehtyjen investoin-titukipäätösten takia maidon hin-tatason alentuminen enimmillään EU:n keskihintatasolle. Vasta kun maidon vuosituotanto alenee 2,1 mrd. litran tasolle, alkaa hintataso jälleen korjaantua kohti nykyistä ta-soa, jonka molemmin puolin hinnat vaihtelevat kysynnästä ja tarjonnas-ta riippuen. Herää kysymys, voisiko toimiala harkita tuotantokapasitee-tin poisostoa markkinoilta maidon hinnan tukemiseksi.

Mahdollinen kova Brexit ja pit-kään taloustaantumaan ajautumi-nen luovat lisää epävarmuutta en-nusteeseen. Mutta mikrobimaito on-kin sitten musta joutsen!

Katsauksen ovat koonneet ProAgria Keski-Pohjanmaan talousjohtamisen asiantuntijat Heikki Ojalan johdolla.

Kuvioiden ja taulukoiden lähteet: Alma Talent, Arla Foods ja Suomi, Asiakastieto, EU Milk Market Observatory, Luke, Valio

Vuosi/maidonhinta 38 snt/l 35 snt/l 32 snt/l

2017 / 2018–2019 60 % / 10 % 30 % / 50 % 10 % / 40 %

2017: 38,31 snt/l 2018: 38,45 snt/l 2019: 38,61 snt/l

Kiina ja Venäjä tuo, EU:n ja Suomen tuotanto las-kussa.

Kiina tuo ja Venäjä ei tuo, EU:n ja Suomen tuotanto nousee.

2020–2022 10 % 50 % 40 %

Ennusteen vaatimukset Kiina ja Venäjä tuo, EU:n ja Suomen tuotanto ale-nee.

Kiina tuo ja Venäjä ei tuo, tuotanto EU:ssa kasvaa ja Suomessa alenee.

Kiina ja Venäjä eivät tuo, tuotanto EU:ssa kasvaa ja Suomessa ennallaan.

2023> 10 % 40 % 50 %

Ennusteen vaatimukset Kiina ja Venäjä tuo, tuo-tanto EU:ssa ja Suomessa laskee.

Kiina tuo ja Venäjä ei tuo, tuotanto EU:ssa kasvaa ja Suomessa laskee.

Kiina ja Venäjä eivät tuo, tuotanto EU:ssa nousee ja Suomessa ennallaan.

Todennäköisyydet maidon eri keskihintatasoille eri vuosina ja niiden perusteet. Ennustetaulukon luvut inflatoimattomia.


ToiminnanjohtajaEero HakalaPuh. 0400 162 445,[email protected]

Kalalle syys- keleissä mielivälle muistutukseksi

Tummentuvien iltojen ja viilentyväin vetten aikaan kalatkin alkavat ker-tyä laumoihin – tai parviksi niitä kalapiireissä kutsutaan. Kalaeväs-tä pyytävän on hyvä muistaa muu-tama yleistä ja omaakin tuvalli-

suutta koskeva sääntö. Niistä ensimmäiseksi nostan sen, että pyydykset pitää aina selvästi merkitä. Toiseksi suosittelen lämpimästi kel-luttavia tamineita. Ja kolmanneksi muistut-telen lohikalojen syysrauhoituksesta.

Merkki pyydykseenAika entinen, jolloin verkko taikkapa katis-ka kiinnitettiin varkaan tai kalastuksen val-vojan pelossa rantapuskan juurakkoon tai ankkurikiveen mahdollisimman näkymättö-mällä nyörillä, on toivottavasti jo histori-aa. Näkyväksi merkiksi sopii vähäliikenteisil-lä alueilla 15 cm läpimittainen selvästi erot-tuva styroksipallo tai samaa kokoa oleva kanisteri taikka puolen metrin salossa ole-va 15 senttiä kanttinsa oleva lippu. Verkot, eritoten lähelle pintaa viritetyt, tarvitsevat kauempaa havaittavan merkin. Sellainen on puolentoista metrin salkoon kiinnitetty lip-pu, tai kaksi päälletysten, jos verkko on ihan pinnassa. Niin ja käyttäkää kalastajat kaik-ki uppoavia naruja syystä, ettei pyydys tai sen kytkös koituisi vaaraksi vesillä kulkeville. Semmoisesta jaksan muistuttaa, että huo-nosti merkityn, ellei peräti merkkaamatto-man tai yhteystiedottoman pyydyksen aset-taja syyllistyy kalastussäädösten vastaiseen kalastukseen. Kalastusta valvomaan valtuu-tetulla tai viranomaisella on oikeus, ellei jo-pa velvollisuus pyydyksen semmoisen vedes-tä poistamiseen. Saattaapa tuosta sakko-kin seurata, eli harmia monenlaista ja ai-van suotta.

Kelluttavaa niskaanPitääpi olla melkoinen vesilisenssi eli lähes hylehenkilö semmoinen, joka ei ennen venee-seen astumistaan kelluntapukinetta tai va-rustetta päällensä sovittele. Ja soljet ja vets-karit kiinni, niissä kelluttimissa! Tyhjänaikui-

sia muuten ovat! Syyshyyhmäiseen veteen joutunut ei isoja aikoja vedessä killu, aina-kaan pinnalla, ilman päälle puettua kellut-tavaa varustusta. Epäilevän sopii kokeilla ke-säkelissä ja rantamatalassa, miten sujuvasti levällään olevat kelluntatamineet päällensä asettelee. Saattaa tulla hiki, kylymä semmoi-nen, siinä puuhassa. Päälle puettuina mu-kavia ja lämpimiä ovat, nykyiset kelluttavat pukineet.

Syysrauhoitus se on lohikalallakinLohella ja taimenella, rasvaevällä tai ilman, on virtaavien vesien alueilla syyskuun alusta marraskuun loppuun saakka kestävä lisään-tymisrahaa turvaamaan tarkoitettu syysrau-hoitus. Ehjäeväinen taimen on muutoinkin meidän vesillämme kokonaan rauhoitettu. Ken vahingossa kalan, rauhoitetun tai alin-ta sallittua mittaa pienemmän, satimeen-sa yhyttää, pitää se välittömästi vapauttaa ja elementtiinsä päästää. Elävänä tai toreis-saan, sama se. Säädösten vastaiseen kalas-tukseen sortuvalle voi moisesta napsahtaa sakon lisäksi rapsakka seuraamusmaksu ja pyyntirihvelit varikoidaan valtiolle. Asennet-ta kysyy, miten parin satasen tai muutaman eurotonneroisen ja muun maallisen mene-tyksen itse kukakin kokee.

Tietoa on!Ohjeita kalastussäädösten vaatimista pyy-dysten merkitsemisistä ja kalojen alamitois-ta sekä rauhoitusajoista ja -alueista löytää mm. Kalatalouden Keskusliiton ylläpitämil-tä www.ahven.net -sivuilta tai virallisemmin metsähallituksen Eräluvat.fi -sivustoilta tai ELYjen kalastusrajoitus-sivustoilta. Tietä-mättömyyteen on turha vedota, tietoa on tarjolla, jos sitä haluaa hakea.

Tämmöistä, melko tavanomaista, on elo näinä peräti outoina aikoina, jolloin vierus-kaveria katsotaan arvioiden, lieneekö tuo tautinen vai ei. Uuteen normaaliin sukeu-dutaan – jolloinkin. Siitä huolimatta, väril-listä syksyä!


MAUNO KORHONENpuheenjohtaja

Kalastussivustoja: ahven.net • eraluvat.fi • luontoon.fi • kalastusrajoitus.fi • kalat.fi • mmm.fi

Eero

Hak

ala

Korona toi rahaaTuo raflaava otsikko viittaa siihen, että kalas-

tonhoitomaksuja on maksettu tänä vuon-na ennätystahtia ja viime vuoden rahamäärä

ylittyi jo heinäkuussa. Voipa olla, että tavoitteek-si asetettu 10 milj. euron rajakin saavutetaan. Hy-vä niin. Täytyy vain toivoa, että lisääntynyt kalas-tajamäärä jäisi hyvän harrastuksen pariin vielä ko-ronan väistyttyäkin. Nyt, kun on runsaasti tulossa uusia kalastusharrastajia, olisi entistäkin tärkeämpää, että tietoa kalastusmah-dollisuuksista ja lupamaksuista olisi verkossa helposti saatavilla.

Valikoiva kalastusOlen aina karsastanut termiä ”pyydystä ja päästä”. Nyt olen huomannut, että valikoiva kalastus on sitä, mitä itsekin harjoitan, ja sitä voi harjoittaa monella tavalla. Itse en kalasta lohikaloja enkä ennätyskaloja, joten yhtään kalaa ei liial-lisen kokonsa vuoksi ole tarvinnut vapauttaa. Valikoiva kalastus kohdallani tar-koittaa sitä, että kalastan katiskalla haukia, ahvenia, särkiä ja mateita ruokaka-loiksi ja sopiva pyydysmäärä takaa sen, että kalaa tulee tarpeeksi ja tarvittaessa voi ylimäärän vapauttaa. Virvelin kanssa en liiku vesillä, joissa olisi liian suuria kaloja, joten vain liian pieniä tulee vapautettavaksi. Tällaisessa uistinkalastuk-sessa ei tarvita kalliita välineitä, eikä monia uistimia. Perusvirveli ja Lotto-lippa riittävät. No, ehkä muutama jigi ja uistin lisäksi. Näillä tulee itselleni riittäväs-ti elämyksiä ja ruokakaloja, mutta toisille toki sallitaan ennätysten tavoittelu ja kalojen käyttäminen veneessä punnitusta ja mittausta varten.

Osakaskuntien kokouksetKuten Vesa Karttunen Suomen kalastuslehdessä kirjoittaa, nyt korona-aikana on poikkeuksellisesti voinut pitää osakaskunnan sähköisiä kokouksia, mutta nii-tä on pidetty hyvin vähän. Jatkossa olisi kuitenkin sääntöihin saatava mainin-ta sähköisestä kokousmahdollisuudesta, vaikka me tämän hetken toimijat sitä kuinka vierastaisimme. Nuorille sähköiset kokoukset ovat arkipäivää ja nuoris-sahan on tulevaisuus myös täällä kalastushallinnon puolella. Tehkäämme heille helpoksi osallistuminen.

Kalatalouskeskuksen strategian tekemistäkin on siirretty, samoin kalatalous-keskuksen vuosikokousta. Kaikkea se korona teettää.

Eero on saanut Lohijoen kunnostuksen työnjohdon maastotyöt Haapajärvellä tältä syksyltä tehtyä ja hyvin tuntuu urakka sujuneen. Hieno homma.

Mauno Korhonen


ANU KARHUKORPIpuheenjohtajaKeski-PohjanmaanMaa- ja kotitalousnaiset

[email protected]

Toiminnanjohtaja Kirsi Varila, p. 043 8254 284Ruoka- ja ravitsemusasiantuntija Niina Vihelä, p. 043 825 4281Maisema-asiantuntija Anu Ainasoja, p. 043 825 4284

Anu Karhukorpi

Korona-aika ohi – vai onko?Korona on ollut pinnalla keväästä asti. Kesän ai-

kana se onneksi laantui, mutta nyt syksyn tullen korona alkaa nostaa päätään. Syksy on muuten-

kin flunssa-aikaa, joten voi olla vaikeaa erottaa mil-loin korona on osunut omalle kohdalle. Ehkä tämä toi-nen aalto olisi ollut vältettävissä, jos ihmiset eivät olisi matkustaneet ulkomaille ja sieltä tullessa olisi muistet-tu se kahden viikon karanteeni. Ei auta, täytyy vain so-peutua tilanteeseen ja yrittää pysyä terveenä sekä toi-voa, ettei tauti leviä maakuntaan. Muistetaan edelleen pestä käsiä ja käyttää desinfiointiaineita. Julkisessa lii-kenteessä ja muissa ruuhkapaikoissa nenäsuusuoja on suositeltava.

Moneen perheeseen on hankittu lemmikki, jota on ehkä mietitty pitkään. Kotona vietetään enemmän ai-kaa kuin ennen, joten miksei siihen sopisi myös uusi karvainen kaveri. Pentuja on kyselty paljon ja kaikille halukkaille niitä ei ole löytynyt. Minulla oli ensimmäi-nen Suomen lapinkoirapentue tänä kesänä. Aika oli

antoisaa ja kahden kuukauden ajan tiesi mihin on si-toutunut. Oli mielenkiintoista seurata, miten joutuin pennut kehittyivät ja kasvoivat. Aluksi ihmettelin sitä, miten pennut itsenäistyvät niin, että seitsemän viikon ikäisenä ne voi luovuttaa uuteen kotiin. Kun ne olivat kuusiviikkoisia, alkoi tuntua että ihan mielellään niistä voi luopua. Meteliä riitti ruoka-aikana ja terävät ham-paat iskivät nilkkaan, kun pentujen kanssa touhusi. Haikeus kuitenkin tuli, kun koitti pentujen luovutus-päivä ja uudet omistajat tulivat niitä hakemaan. On-neksi kaksi muutti tähän lähistölle, joten niitä voi välil-lä käydä katsomassa.

Jotain kivaa loppuvuoteen: järjestämme Maa- ja kotitalousnaisten maakunnallisen pikkujoulun Kalajo-ella 14.11. klo 10 – 16.30. Luvassa ohjelmaa paikallis-yhdistyksiltä (ilmoittautukaa rohkeasti Kirsille) ja hy-vää ruokaa. Tervetuloa!

Pysytään terveenä ja nähdään Kalajoella!

Lapset laittavatinnolla käsiämultaan – ruoka-taju lisääntyyMaa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat polkaisivat

aktiivista ruokakansalaisuutta edistävän Kädet multaan

-hankkeen käyntiin alkuvuodesta eri puolilla Suomea.

Päiväkotilapset ovat kesän aikana kasvattaneet kasveja,

tutustuneet bokashointiin ja saaneet tärkeitä kokemuk-

sia ruuantuotannosta Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-

asiantuntijoiden opastuksella.

Omakohtaiset kokemuk-set auttavat lisäämään ruokatajua ja kasvat-tamaan lapsista vastu-ullisia ruokakansalai-sia. Esimerkiksi Kokko-

lassa pidettiin retiisijuhlat ja Limin-gassa lapset olivat innolla mukana istuttamassa omenapuita päiväko-din pihalle.

Päiväkotien henkilökunta sai keväällä ohjeistusta ja kasvatus-vinkkejä, pienoiskasvihuoneita ja bokashi-ämpäreitä, joiden avul-

la biojätteiden hapatus mikrobien avulla onnistuu sisätiloissa.

– On ollut mahtavaa seurata, miten innostuneita lapset ovat olleet kasvien kasvattamisesta ja bokash-oinnista pilottipäiväkodeissa Kokko-lassa ja Kalajoella. Suunnittelemme myös maatilavierailuja, toivottavas-ti saisimme ne järjestymään turval-lisesti jossakin vaiheessa, Niina Vi-helä Keski-Pohjanmaan maa- ja ko-titalousnaisista kertoo. Opastuksen avuksi on otettu myös digitaalisia keinoja. Maa- ja kotitalousnaisten

YouTube-kanavalta löytyy esimerkik-si video bokashoinnin aloittamises-ta.

–Bokashointi ei ole vaikeaa, mut-ta monelle se on aivan uusi tutta-vuus. Käytännönläheisen videon avulla on helppo saada oma mul-tatehdas käyntiin, Niina Vihelä kan-nustaa.

Kädet multaan – aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamal-li varhaiskasvatukseen, kouluihin ja paikallisyhteisöihin -hankkeen (2019–2021) tavoitteena on kehit-tää käytännönläheinen toiminta-malli varhaiskasvatukseen, koului-hin ja paikallisyhteisöihin, joka• lisää lasten luonto- ja maa-

kontaktia• vähentää ruokahävikkiä ja

lisää ravinteiden kierrätystä.• avartaa ymmärrystä ruoan-

tuotannosta ja kestävistä ruokavalinnoista.

Meneillään on pilottivaihe. Han-ketta rahoittaa ympäristöministeriö.

Kuvat: Niina Vihelä

BOKASHItarkoittaa mikrobien avulla

aikaansaatua hapettomassa tilassa tapahtuvaa orgaanisen aineksen

käymisreaktiota. Kompostointitapa on lähtöisin Japanista, jossa

boka shi -sanapari tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta.


Kesäkahvila Voudintupa- avoinna 24.6. - 2.8.2020 keskiviikkoisin klo 14 - 18 lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 - 16

SEURAA FACEBOOK-SIVUJAMME:KESKI-POHJANMAAN MAA- JAKOTITALOUSNAISET

Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät luentojaja opastusta eri aiheisiin myös verkossa.Ota yhteyttä Kirsiin, Anuun tai Niinaan!

Huom!

Nyt Kalajoelle kaikki Keski-Pohjanmaan naiset!

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten pikkujoulutla 14.11.2020 Kalajoella Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset järjestää la 14.11.2020 kylpylähotelli Sanissa Kalajoella Keski-Pohjanmaan naisten pikkujoulut. Kokoonnutaan yhteen ja virkistytään toistemme seurassa. Toivomme paikallisyhdistyksiltä oman toimintansa esittelyä vapaavalintaisessa esity-smuodossa. OHJELMA:10:00 Torttukahvit ja alkusanat, Santa´s Hotel -esittely10:30 Paikallisyhdistyksissä tapahtuu11:30 Yllätysesiintyjä (Kannattaa olla kilttinä)12:30 Paikallisyhdistyksissä tapahtuu -jatkuu13:30 Hyvinvointia naurujoogan tai voimaannuttavan luennon muodossa (varmistuu lähempänä)14:00 Joulubuffet (virallinen ohjelma päättyy)15:30 Kinkunsulatuslenkki hiekkasärkillä Niinan, Anun ja Kirsin tahdissa, lenkkarit mukaan!

Osallistumismaksu 55 € / hlö maa- ja kotitalousnaisten jäsenille, sis. tarjoilun, ohjelman ja joulupussukan. Hinta muille 65 €/hlö. Arvontaa osallistujien kesken.

Ilmoittaudu mukaan 28.10. mennessä nettisivulla www.maajakotitalousnaiset.fi/kp > Tapahtumakalenteri. Lisätietoja Kirsiltä: [email protected] tai puh. 040 196 4434.

Mahdollisuus yöpymiseen ja kylpylän käyttöön 13.–15.11. Yöpyminen 2 hh 50 € / hlö ja 1 hh 95 € / hlö, hinnat sisältävät kylpyläkäyn-nin. Varaukset hotellista p. 0400 102 120 tai [email protected] koodilla MKN pikkujoulu. Kirsi, Niina ja Anu jäävät pitämään joulumieltä yllä kylpylään tilaisuuden jälkeen. Tervetuloa seuraamme!

Vinkki! Samana iltana Merisärkillä Suuri pikkujoulushow eli halukkaat voivat vielä jatkaa iltaa tunnettujen suomalaisten artistien parissa.

Meiltä piha- ja hoitosuunnitelmat!Onko uusi pihasi vailla suunnitelmaa? Kaipaako vanha pihasi ryhtiä?Joudutko siirtelemään kasveja paikasta toiseen?Kauniin ja toimivan puutarhan salaisuus on hyvä suunnittelu.Joskus riittää neuvontakäynti, mutta myös tarkempi suunnitelma voi olla tarpeen.

Entä onko pihasi valmis, mutta et tiedä miten sitä kuuluisi hoitaa? Hoitosuunnitelma sisältää kasvikartoituksen ja kirjalliset hoito-ohjeet, joiden avulla hoitotoimet on helppo tehdä oikeaan aikaan.

Tehdään puutarhaunelmistasi totta!

Ota yhteyttä: Anu Ainasoja p. 043 825 4284, [email protected]

Kruununvoudintalollatapahtuu

Sunnuntailounas Kekrin tapaan 4.10. klo 12 – 15

Tervetuloa Kruununvoudintalolle perinteisen Kekrinajan ruokai-lun merkeissä. Kruununvoudin-talon vaiherikkaan historian kuu-let ruokailun lomassa klo 12.30 ja klo 14. Menun löydät Kruunun-voudintalon Facebook-sivulta.

Joulupuuroa ja -myyjäiset su 13.12. klo 11 – 16

Perinteiset joulumyyjäiset klo 11 – 16. Joulupuuroa tarjolla klo 15 saakka. Yhteislauluja klo 15.30 alkaen. Elävää musiikkia, jou-lupuuroa, joululeivonnaisia, yhteislaulua ja joulupukki paikal-

la klo 12 – 14. Ilmoittau-dun myyjäksi Kirsille mieluiten tekstiviestillä p. 040 196 4434 tai [email protected]. Koko pöytä 10 € ja puolikas paikka 5 €.

Leena Lahdenvesi-Korhonen


Kirsi Varila

Keski-Pohjanmaan Maa-

ja kotitalousnaiset hoita-

vat Kokkolassa sijaitsevan

Kruununvoudintalon ko-

kous- ja juhlajärjestelyt.

Kruununvoudintalo on erin-

omainen perhejuhlien vietto-

paikka ja suosittu kokouspaik-

ka. Tällä kertaa Maaseudun

naisia -juttusarjassa siirrymme

Kruununvoudintalolle ja haas-

tattelussa on apuemäntämme

Anette.

Nimeni on Anette Kan-teh ja olen syntynyt Kok-kolassa. Olin maailmal-la 18 vuotta, näistä 11 vuotta Tukholmassa ja 7 vuotta Ghanassa, Länsi-

Afrikassa. Minulla on neljä aikuista lasta, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä se-kä neljä lastenlasta. Vanhin lapsen-lapseni on 12-vuotias ja nuorin täyt-tää marraskuussa kaksi vuotta. Li-säksi perheeseeni kuuluu äitini, joka asuu omassa kodissaan Kokkolassa. Elämäni aikana olen ehtinyt tehdä monenlaista. Tukholmassa minul-

la oli afrikkalainen kauppa ja myös Ghanassa toimin yrittäjänä; minul-la oli hoidossani oma koulu. Aloi-tin siellä kouluruokailun koululaisil-le, koska se on iso osa koulupäivää ja jaksamista. Ghanassa kouluruokai-lua ei yleensä järjestetä koulun puo-lesta. Myöhemmin olen tehnyt laa-jat matkailupuolen opinnot ja toi-min myös oppaana Kokkolassa. Nyt työskentelen Kruununvoudintalolla apuemäntänä.

Työpäiväni Kruunun- voudintalollaTyöni on vaihtelevaa. Kruununvou-dintalolla tavalliseen päivääni kuu-luu keittiön aputöiden lisäksi asia-kaspalvelua, kattausta ja siivousta. Työtehtäväni vaihtelevat asiakkaitten mukaan. Yksi parhaimmista asioista on tyytyväinen asiakas, joka on saa-nut laadukasta ja ystävällistä palve-lua. Varsin mielekkääksi koen Kruu-nunvoudintalon vaiherikkaan ja mie-lenkiintoisen historian kertomisen vie-raille, vaikka vain muutamalla sanalla.

Kruununvoudintalo osa Kok-kolan 400-vuotista historiaa Kruununvoudintalo on yli 350 vuot-ta vanha arvokas historiallinen ra-kennus. Se on myös Kokkolan van-himpia käytössä olevia rakennuksia.

Tunnen olevani osa Kruununvoudin-taloa jo senkin takia, että asun sa-massa pihapiirissä. Kruununvoudin-talossa erityistä on tunnelma ja rau-hallisuus. Kruununvoudintalo so-peutuu joka tilaisuuteen ja tapah-tumaan, olipa kyseessä kokous tai perhejuhla. Talo ei vaadi varsinaista koristelua, usein riittävät pöytäliinat, kukat ja kynttilät. Koko rakennus ja sen pihapiiri on erityinen keskellä kaupunkia. Tänne on helppo tulla.

Tänä vuonna Kokkola täyttää 400 vuotta. Kruununvoudintalon vieraille kerron Neristanista eli Kok-kolan vanhasta kaupungista, mikä on yksi Suomen suurimpia vanho-ja puutaloalueita. Kokkolalla on me-renrantakaupunkina pitkä ja mielen-kiintoinen historia. Täällä on paljon kulttuuritarjontaa mm. maailman-kuulu Keski-Pohjanmaan kamarior-kesteri. Kesäkautena muistutan ris-teilyistä Tankarin majakkasaarelle.

Klimppisopasta afrikkalai-seen ruokakulttuuriinMuistan mummuni tekemän klimp-pisopan, se oli erityisen hyvää jää-kaappikylmänä. Vaikka mummu-ni yritti sopankeiton saloja minulle opettaa, en oppinut. Nykyään olen kasvissyöjä. Lempiruokani löytyy ghanalaisesta ruuasta. Harmillises-ti osaa ruokatarvikkeista on vaikeita

saada. Kruununvoudintalolle haluai-sin järjestää kansainvälisen illan, jos-sa tutustutaan erilaisiin ruokakult-tuureihin ja -tapoihin eri maista.

Voudin kotiinpaluuJoitakin vuosia sitten olin mukana toteuttamassa Kruununvoudintalol-le Voudin kotiinpaluu -nimistä elä-mysillallista. Kolmen ruokalajin il-lallisella vieraat ovat mukana Vou-din kotiinpaluussa. Yllättäviltä kään-teiltä ja noloiltakin tapahtumilta ei voinut välttyä. Tarina on fiktiivinen, mutta pohjautuu oikeisiin tapahtu-miin. Voudin kotiinpaluu -elämysil-lallinen on edelleen mahdollista to-teuttaa vähintään 20 hlön ryhmille.

Kaikki perinteitä vaalivat tapah-tumat sopivat hyvin Kruununvoudin-talolle. Syksyn tapahtumia ovat 4.10. sunnuntairuokailu Kekrihengessä ja 13.12. perinteiset joulumyyjäiset jou-lupuuroa unohtamatta.

Kiitokset Anetelle haastattelusta ja lukijoille tervetuloa tutustumaan Kruu-nunvoudintaloon!

KIRSI VARILA

Kruununvoudintalon varaukset:Niina Vihelä, puh. 043 825 [email protected]

Kruununvoudin-talon Anette

Maaseudun

naisia

ProAgria Keski-Pohjanmaa · 2 ProAgria Keski-Pohjanmaa NUMERO 3/2020 Tapahtumakalenteri...

Documents

Transcript of ProAgria Keski-Pohjanmaa · 2 ProAgria Keski-Pohjanmaa NUMERO 3/2020 Tapahtumakalenteri...