tiet

eess

ä

VertaisarVioitu VVterveydenhuoltotutkimus

Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014

LähtökohdatLääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojärjestelmistä kartoitettiin ensimmäistä kertaa vuonna

2010. Tuotemerkkien välillä oli selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää. Vastaavaa tutkimusta on

maailmalla tehty vähän, vaikka käyttäjien kokemukset ovat keskeinen osa järjestelmien kehitystä ja

arviointia.

MenetelmätKysely toistettiin keväällä 2014. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien koke-

muksia analysoitiin tuotemerkkikohtaisesti ja verrattiin vuoden 2010 tuloksiin. Tulokset esitellään

aihealueittain.

TuloksetVain Eskon ja Graafisen Finstarin (GFS) käyttäjät pitivät järjestelmää vakaana ja käskyihin nopeasti

reagoivana. Effican terveyskeskuskäyttäjien kokemus käytettävyydestä oli heikentynyt ja sairaala-

Mediatrin käyttäjien parantunut. Eskon ja GFS:n käyttäjät pitivät järjestelmän käytettävyyttä hyvänä.

Sairaalojen järjestelmien käyttäjistä kolmasosa oli tyytyväisiä yhteenvetonäkymiin; 2010 tilanne oli

ollut vielä huonompi. Kokemus haittatapahtumista oli pysynyt GFS:ia, Eskoa ja sairaala-Mediatria

lukuun ottamatta vuoden 2010 tasolla.

Pegasoksen ja Uranuksen käyttäjät antoivat lääkityslistojen selkeydelle paremmat arviot kuin vuonna

2010. Sähköinen resepti nähtiin hyvänä toiminnallisuutena muissa paitsi Efficassa ja Eskossa. Vain

Mediatrin käyttäjät antoivat paremmat arviot toisten organisaatioiden lääkitystiedon saatavuudesta

kuin 2010. Muista tuotemerkeistä poiketen sairaala-Mediatrin koettiin tukevan paremmin yhteistyötä

ja tiedonkulkua kuin 2010, mutta aluetietojärjestelmät nähtiin yhä kaikkien tuotemerkkien keskeisenä

kehityskohteena.

PäätelmätLääkärien kokemukset ja arviot potilastietojärjestelmistä eivät ole parantuneet toivotussa määrin.

Järjestelmien teknisten ominaisuuksien ei koeta kehittyneen, vaikka järjestelmän vakaus ja nopea

reagointi luovat pohjan sekä potilasturvallisuudelle että käytettävyydelle. Järjestelmien ei koeta

tukevan lääkärien työtä. Jatkossa on etsittävä potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun vaikuttavia

tekijöitä järjestelmissä. Kokemukset sähköisestä reseptistä vaihtelivat tuotemerkeittäin. Sen ei koeta

tuoneen ratkaisua eri organisaatioissa määrättyjen lääkitysten hallintaan.

suVi VainiomäkiLL, yleislääketieteen erikoislääkäriTurun kaupungin hyvinvointitoimiala ja Turun yliopistosujova@utu.fi

Hannele HyppönenFT, tutkimuspäällikköTerveyden ja hyvinvoinnin laitos

JoHanna kaipioTkT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto ja käytettävyysasiantuntija, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke

Jarmo reponenLT, radiologian ylilääkäri, Raahen sairaala ja professori, Oulun yliopisto, FinnTelemedicum

Jukka VänskäVTM, tutkimuspäällikköSuomen Lääkäriliitto

tinJa lääVeriLL, sisätautien erikoislääkäri, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri, HUS/HYKS Tulehduskeskus ja kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke

Lääkärien kokemuksia potilastietojärjestelmis­tä ensi kertaa kartoittaneessa valtakunnallises­sa kyselyssä vuonna 2010 todettiin eroja tuote­merkkien välillä, ja kaikissa todettiin puutteita ja kehittämistarpeita (1–11). Ongelmia oli jär­jestelmien teknisessä toimivuudessa ja käytet­tävyydessä. Lääkitystietojen esitystapa ja yh­teenvetonäkymän puuttuminen aiheuttivat runsasta kritiikkiä. Potilastietojen ja varsinkin

lääkitystiedon saaminen toisesta organisaatios­ta koettiin aikaa vieväksi ja hankalaksi. Hoito­työn kirjaamistapaa ei pidetty selkeänä. Järjes­telmien koettiin jopa vaarantaneen potilas­turvallisuutta. Kriittisimpiä olivat sairaaloissa työskentelevät lääkärit. Saman tuotemerkin käyttäjien arviot poikkesivat toisistaan sairaala­ ja terveyskeskusympäristöissä erityisesti Me­diatrin kohdalla.

LIITEAINEISTO pdf-versiossa

www.laakarilehti.fi

SisällysluettelotSLL 49/2014

LINKKI LIITTEESEEN

� Liite 1

3361Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 69

terveydenhuoltotutkimus

TAuLuKKO 1.

Terveyskeskusjärjestelmät 2014: väittämistä eri mieltä ja samaa mieltä olevien %-osuudet (kaikki väittämät sähköisessä liitetaulukossa)

Potilastietojärjestelmä, vastaajien määrä (osuus) Effica, n = 425 (46 %) Graafinen Finstar, n = 37 (4 %) Mediatri, n = 71 (8 %) Pegasos, n = 341 (37 %) Kaikki Khi2

n Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä p < 0,05

TEKNISET OMINAISuuDET %Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttäkatkoksia) 917 50 39 14 78 35 56 41 49 44 46 *

Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin 915 54 33 14 78 38 42 57 29 51 35 *

KÄYTETTÄVYYS

Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä 912 59 29 89 3 62 27 62 22 62 25 *

Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti 916 36 51 22 69 35 52 66 22 47 40 *

Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja 914 67 24 33 56 49 46 68 20 64 26 *

Koen saavani riittävästi apua järjestelmän käyttöön liittyvissä ongelmatilanteissa 916 39 43 14 61 42 41 32 46 36 45 *

Tehtyjen virheiden (kuten virhekirjaus, päätyminen väärään näkymään, valintojen muuttaminen jne.) korjaaminen onnistuu helpostiuusi 916 58 24 28 64 48 37 75 14 63 22 *

Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin potilasta tarvittavat tiedotuusi 914 43 42 36 50 54 41 64 26 52 36 *

Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaamuutettu 915 49 34 24 65 42 48 58 27 51 34 *

Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa 910 6 87 30 51 14 83 10 82 9 83 *

Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä 915 56 30 46 43 62 30 76 15 64 25 *

TIEDON ESITYSTAPA

Kirjaaminen yhteisesti sovitulla tavalla helpottaa hoidossa tarvittavien tietojen hakua ja yhdistämistäuusi 912 16 65 8 81 4 79 17 63 15 66 *

Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavillamuutettu 910 26 62 36 50 17 75 36 51 30 58 *

Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esiteyttymuutettu 913 36 53 50 42 30 64 42 48 38 51

Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. ”kuumekurvan” tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta

901 64 18 50 35 58 32 68 12 64 18 *

POTILASTuRVALLISuuS JA HOIDON LAATu

Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haitta-tapahtuman potilaalle

912 44 33 57 11 51 25 41 33 45 31

Järjestelmän tarjoamat muistutteet, huomautukset ja varoitukset ovat hyödyllisiä ja niitä on sopivastimuokattu 910 50 24 32 43 41 42 46 30 47 29 *

Tietojärjestelmät tukevat oman työn kehittämistä 911 55 19 44 31 51 31 56 21 55 21

Tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua 911 32 37 33 53 34 49 30 40 32 40

Tietojärjestelmät tukevat hoitosuositusten noudattamistauusi 910 51 20 53 17 28 39 37 35 44 26 *

LÄÄKITYS

Tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 906 80 12 86 11 55 35 88 6 81 11 *

Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa 913 54 32 24 68 31 58 48 40 48 39 *

Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 912 36 48 33 61 34 58 31 56 34 51

YHTEISTYÖ JA TIEDONKuLKu

Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 910 19 68 22 70 21 69 9 85 15 75 *

Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa 906 46 37 44 41 46 36 58 28 51 33

Järjestelmä valvoo hoitajille antamieni määräysten perillemenoa 879 63 11 89 5 50 20 64 6 63 10 *

Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) auttavat parantamaan hoidon laatuauusi 886 35 24 25 25 32 29 26 27 31 26

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien välillä omassa organisaatiossa1 915 12 70 11 76 11 69 19 63 15 67

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä1 908 57 21 73 19 46 38 74 13 64 19 *

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja hoitajien välillä1 912 18 64 22 58 21 66 22 55 20 60

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja potilaiden välillä1 889 61 10 84 5 59 16 69 7 65 9 *

Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 911 33 45 31 56 31 49 27 48 31 47

1 Alkuperäinen kysymysmuoto: Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat mielestäsi yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä? Vastausvaihtoehdot: Erittäin hyvin/ Melko hyvin/ Ei hyvin eikä huonosti/ Melko huonosti/ Erittäin huonosti

Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 693362

tiet

eess

ä

Potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemusten seurantaa tehdään kansallisella tasolla eri mais­sa vähän. Esimerkiksi Tanskassa ja Kanadassa terveydenhuoltohenkilöstölle tehdään vuosittain kyselyitä, joissa tavoitteena on järjestelmien käy­tön laajuuden ja käyttöasteen selvittäminen (12,13), ei käyttäjäkokemusten kartoittaminen tai tuotemerkkikohtainen vertailu. Yhdysvallois­sa toteutetaan laajoja tuotemerkkien välisiä vertai luja vuosittain, mutta ne ovat pääasiassa suunnattuja hankinnan tueksi, ja esimerkiksi käytettävyyttä mitataan vain yhdellä kysymyksel­lä (”ease of use”) (14). Osa vertailuista ei sisällä tuotemerkkikohtaista seurantatietoa (15,16).

Tässä artikkelissa tarkastellaan tuotemerkeit­täin potilastietojärjestelmien avaintoiminnalli­suuksia, järjestelmissä koettuja eroja ja kehitys­tä vuodesta 2010.

Menetelmät

Tutkimuksen suoritustapa, kohdejoukon rajaus ja edustavuus on esitelty aiemmassa artikkelis­sa (17). Aineistosta poimittiin lääkärit, jotka ilmoit tivat työpaikakseen terveyskeskuksen (n = 922) tai julkisen terveydenhuollon sairaa­lan (n = 1 753). Tarkasteluun otettiin tuotemer­kit, joissa vastaajia oli yli 25: Effica, Pegasos, Graafinen Finstar (GFS), Mediatri, Uranus ( Miranda­Oberon) ja Esko (Esko­Oberon).

Tuotemerkkikohtaiseen tarkasteluun valittiin 2 teknisiin ominaisuuksiin liittyvää asenne­väittämää sekä 12 käytettävyyteen, 6 tiedon esitys tapaan, 5 potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun, 3 lääkitykseen sekä 10 yhteistyöhön ja tiedon kulkuun liittyvää väittämää. Tilastoana­lyysit tehtiin SPSS 19 ­ohjelmistolla (SPSS Inc., Chicago, Illinois), khiin neliö ­testillä, merkitse­vyyden rajana oli p:n arvo alle 0,05. Vertailtaes­sa tuloksia vuoteen 2010 valittiin selkeän muu­toksen rajaksi tilastollisen merkitsevyyden lisäksi 10 prosenttiyksikön ero aikaisempaan.

Lääkärit valitsivat myös järjestelmien viisi tär­keintä kehittämiskohdetta 17­kohtaisesta luette­losta ja valintaa rajaamatta hyvin toimivia omi­naisuuksia 16­kohtaisesta luettelosta. Molem­pien osalta tuloksia tarkasteltiin tuotemerkki­kohtaisesti sekä terveyskeskusten että sairaaloi­den järjestelmien osalta.

Tulokset

Kyselyyn vastasi 922 terveyskeskuslääkäriä (61 % naisia) ja 1 753 sairaalalääkäriä (69 % nai­

TAuLuKKO 1.

Terveyskeskusjärjestelmät 2014: väittämistä eri mieltä ja samaa mieltä olevien %-osuudet (kaikki väittämät sähköisessä liitetaulukossa)

Potilastietojärjestelmä, vastaajien määrä (osuus) Effica, n = 425 (46 %) Graafinen Finstar, n = 37 (4 %) Mediatri, n = 71 (8 %) Pegasos, n = 341 (37 %) Kaikki Khi2

n Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä p < 0,05

TEKNISET OMINAISuuDET %Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttäkatkoksia) 917 50 39 14 78 35 56 41 49 44 46 *

Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin 915 54 33 14 78 38 42 57 29 51 35 *

KÄYTETTÄVYYS

Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä 912 59 29 89 3 62 27 62 22 62 25 *

Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti 916 36 51 22 69 35 52 66 22 47 40 *

Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja 914 67 24 33 56 49 46 68 20 64 26 *

Koen saavani riittävästi apua järjestelmän käyttöön liittyvissä ongelmatilanteissa 916 39 43 14 61 42 41 32 46 36 45 *

Tehtyjen virheiden (kuten virhekirjaus, päätyminen väärään näkymään, valintojen muuttaminen jne.) korjaaminen onnistuu helpostiuusi 916 58 24 28 64 48 37 75 14 63 22 *

Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin potilasta tarvittavat tiedotuusi 914 43 42 36 50 54 41 64 26 52 36 *

Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaamuutettu 915 49 34 24 65 42 48 58 27 51 34 *

Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa 910 6 87 30 51 14 83 10 82 9 83 *

Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä 915 56 30 46 43 62 30 76 15 64 25 *

TIEDON ESITYSTAPA

Kirjaaminen yhteisesti sovitulla tavalla helpottaa hoidossa tarvittavien tietojen hakua ja yhdistämistäuusi 912 16 65 8 81 4 79 17 63 15 66 *

Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavillamuutettu 910 26 62 36 50 17 75 36 51 30 58 *

Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esiteyttymuutettu 913 36 53 50 42 30 64 42 48 38 51

Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. ”kuumekurvan” tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta

901 64 18 50 35 58 32 68 12 64 18 *

POTILASTuRVALLISuuS JA HOIDON LAATu

Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haitta-tapahtuman potilaalle

912 44 33 57 11 51 25 41 33 45 31

Järjestelmän tarjoamat muistutteet, huomautukset ja varoitukset ovat hyödyllisiä ja niitä on sopivastimuokattu 910 50 24 32 43 41 42 46 30 47 29 *

Tietojärjestelmät tukevat oman työn kehittämistä 911 55 19 44 31 51 31 56 21 55 21

Tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua 911 32 37 33 53 34 49 30 40 32 40

Tietojärjestelmät tukevat hoitosuositusten noudattamistauusi 910 51 20 53 17 28 39 37 35 44 26 *

LÄÄKITYS

Tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 906 80 12 86 11 55 35 88 6 81 11 *

Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa 913 54 32 24 68 31 58 48 40 48 39 *

Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 912 36 48 33 61 34 58 31 56 34 51

YHTEISTYÖ JA TIEDONKuLKu

Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 910 19 68 22 70 21 69 9 85 15 75 *

Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa 906 46 37 44 41 46 36 58 28 51 33

Järjestelmä valvoo hoitajille antamieni määräysten perillemenoa 879 63 11 89 5 50 20 64 6 63 10 *

Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) auttavat parantamaan hoidon laatuauusi 886 35 24 25 25 32 29 26 27 31 26

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien välillä omassa organisaatiossa1 915 12 70 11 76 11 69 19 63 15 67

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä1 908 57 21 73 19 46 38 74 13 64 19 *

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja hoitajien välillä1 912 18 64 22 58 21 66 22 55 20 60

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja potilaiden välillä1 889 61 10 84 5 59 16 69 7 65 9 *

Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 911 33 45 31 56 31 49 27 48 31 47

1 Alkuperäinen kysymysmuoto: Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat mielestäsi yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä? Vastausvaihtoehdot: Erittäin hyvin/ Melko hyvin/ Ei hyvin eikä huonosti/ Melko huonosti/ Erittäin huonosti

50–74 % vastaajista arvio positiivinen ≥ 75 % vastaajista arvio positiivinen 50–74 % vastaajista arvio kriittinen ≥ 75 % vastaajista arvio kriittinen

3363Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 69

terveydenhuoltotutkimus

TAuLuKKO 2.

Sairaalajärjestelmät 2014: väittämistä eri mieltä ja samaa mieltä olevien %-osuudet (kaikki väittämät sähköisessä liitetaulukossa).

Potilastietojärjestelmä, vastaajien määrä (osuus) Effica, n = 430 (24 %) Esko, n = 186 (11 %) Mediatri, n = 47, 3 % Pegasos, n = 106 (6 %) Uranus, n = 807 (6 %) Kaikki Khi2

n Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä p< 0,05

TEKNISET OMINAISuuDETJärjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttäkatkoksia) 1745 46 41 20 68 45 36 45 47 54 34 46 42 *

Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin 1738 60 24 25 61 43 36 55 25 66 19 56 29 *

KÄYTETTÄVYYSKirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä 1733 49 34 65 25 60 23 57 28 54 27 54 29 *

Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti 1735 43 43 18 74 30 53 63 25 48 35 42 44 *

Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja 1734 61 27 32 57 49 38 70 22 74 17 61 28 *

Mielestäni tietojärjestelmä käyttäytyy usein odottamattomalla tai oudolla tavallauusi 1733 38 39 73 12 51 34 40 41 42 33 45 32 *

Tehtyjen virheiden (kuten virhekirjaus, päätyminen väärään näkymään, valintojen muuttaminen jne.) korjaaminen onnistuu helpostiuusi 1730 67 16 49 35 62 26 69 14 61 22 62 22 *

Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin potilasta tarvittavat tiedotuusi 1739 42 44 27 63 36 55 60 28 49 39 44 44 *

Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaamuutettu 1731 52 30 23 57 32 43 56 33 66 19 54 30 *

Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa 1664 12 63 20 46 20 57 20 55 11 66 13 62 *

Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä 1743 52 34 27 62 60 34 60 26 52 34 48 37 *

TIEDON ESITYSTAPAKirjaaminen yhteisesti sovitulla tavalla helpottaa hoidossa tarvittavien tietojen hakua ja yhdistämistäuusi 1707 19 59 14 65 6 72 19 64 22 56 19 60

Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavillamuutettu 1709 25 57 25 60 11 83 35 49 39 44 32 52 *

Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esiteyttymuutettu 1715 26 59 23 66 19 68 47 44 26 60 27 59 *

Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. ”kuumekurvan” tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta

1681 54 28 48 33 51 36 75 12 56 28 55 28 *

POTILASTuRVALLISuuS JA HOIDON LAATuJärjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle 1739 37 39 67 15 30 49 31 39 30 49 37 42 *

Järjestelmän tarjoamat muistutteet, huomautukset ja varoitukset ovat hyödyllisiä ja niitä on sopivastimuokattu 1719 50 22 44 22 49 30 57 26 59 17 53 21 *

Tietojärjestelmät tukevat oman työn kehittämistä 1731 58 21 39 31 37 35 62 18 61 19 55 23 *

Tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua 1716 39 31 23 43 24 44 36 36 41 31 36 35 *

Tietojärjestelmät tukevat hoitosuositusten noudattamistauusi 1700 51 13 42 22 26 41 51 17 57 12 51 16 *

LÄÄKITYSTieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 1702 74 12 81 7 32 60 86 7 86 6 80 9 *

Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa 1703 57 30 46 40 26 60 44 46 43 43 47 40 *

Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 1704 51 33 33 49 28 57 44 41 45 36 44 38 *

YHTEISTYÖ JA TIEDONKuLKuPotilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 1717 15 71 7 79 49 38 8 83 5 88 9 81 *

Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa 1716 57 29 36 49 65 22 70 15 68 21 61 26 *

Järjestelmä valvoo hoitajille antamieni määräysten perillemenoa 1677 46 22 66 10 34 42 66 13 62 17 58 18 *

Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) auttavat parantamaan hoidon laatuauusi 1638 29 21 31 20 9 18 39 20 28 20 29 20

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien välillä omassa organisaatiossa1 1742 18 66 14 76 11 76 18 61 20 59 18 64 *

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä1 1725 55 25 65 16 27 56 70 13 74 12 66 18 *

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja hoitajien välillä1 1726 36 43 20 59 20 69 35 42 36 42 33 45 *

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja potilaiden välillä1 1674 61 9 48 14 33 18 65 8 69 7 62 9 *

Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 1723 32 44 20 46 15 59 30 47 36 39 31 43 *

1 Alkuperäinen kysymysmuoto: Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat mielestäsi yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä? Vastausvaihtoehdot: Erittäin hyvin/ Melko hyvin/ Ei hyvin eikä huonosti/ Melko huonosti/ Erittäin huonosti

50–74 % vastaajista arvio positiivinen ≥ 75 % vastaajista arvio positiivinen 50–74 % vastaajista arvio kriittinen ≥ 75 % vastaajista arvio kriittinen

Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 693364

tiet

eess

ä

TAuLuKKO 2.

Sairaalajärjestelmät 2014: väittämistä eri mieltä ja samaa mieltä olevien %-osuudet (kaikki väittämät sähköisessä liitetaulukossa).

Potilastietojärjestelmä, vastaajien määrä (osuus) Effica, n = 430 (24 %) Esko, n = 186 (11 %) Mediatri, n = 47, 3 % Pegasos, n = 106 (6 %) Uranus, n = 807 (6 %) Kaikki Khi2

n Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä p< 0,05

TEKNISET OMINAISuuDETJärjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttäkatkoksia) 1745 46 41 20 68 45 36 45 47 54 34 46 42 *

Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin 1738 60 24 25 61 43 36 55 25 66 19 56 29 *

KÄYTETTÄVYYSKirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä 1733 49 34 65 25 60 23 57 28 54 27 54 29 *

Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti 1735 43 43 18 74 30 53 63 25 48 35 42 44 *

Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja 1734 61 27 32 57 49 38 70 22 74 17 61 28 *

Mielestäni tietojärjestelmä käyttäytyy usein odottamattomalla tai oudolla tavallauusi 1733 38 39 73 12 51 34 40 41 42 33 45 32 *

Tehtyjen virheiden (kuten virhekirjaus, päätyminen väärään näkymään, valintojen muuttaminen jne.) korjaaminen onnistuu helpostiuusi 1730 67 16 49 35 62 26 69 14 61 22 62 22 *

Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin potilasta tarvittavat tiedotuusi 1739 42 44 27 63 36 55 60 28 49 39 44 44 *

Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaamuutettu 1731 52 30 23 57 32 43 56 33 66 19 54 30 *

Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa 1664 12 63 20 46 20 57 20 55 11 66 13 62 *

Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä 1743 52 34 27 62 60 34 60 26 52 34 48 37 *

TIEDON ESITYSTAPAKirjaaminen yhteisesti sovitulla tavalla helpottaa hoidossa tarvittavien tietojen hakua ja yhdistämistäuusi 1707 19 59 14 65 6 72 19 64 22 56 19 60

Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavillamuutettu 1709 25 57 25 60 11 83 35 49 39 44 32 52 *

Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esiteyttymuutettu 1715 26 59 23 66 19 68 47 44 26 60 27 59 *

Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. ”kuumekurvan” tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta

1681 54 28 48 33 51 36 75 12 56 28 55 28 *

POTILASTuRVALLISuuS JA HOIDON LAATuJärjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle 1739 37 39 67 15 30 49 31 39 30 49 37 42 *

Järjestelmän tarjoamat muistutteet, huomautukset ja varoitukset ovat hyödyllisiä ja niitä on sopivastimuokattu 1719 50 22 44 22 49 30 57 26 59 17 53 21 *

Tietojärjestelmät tukevat oman työn kehittämistä 1731 58 21 39 31 37 35 62 18 61 19 55 23 *

Tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua 1716 39 31 23 43 24 44 36 36 41 31 36 35 *

Tietojärjestelmät tukevat hoitosuositusten noudattamistauusi 1700 51 13 42 22 26 41 51 17 57 12 51 16 *

LÄÄKITYSTieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 1702 74 12 81 7 32 60 86 7 86 6 80 9 *

Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa 1703 57 30 46 40 26 60 44 46 43 43 47 40 *

Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 1704 51 33 33 49 28 57 44 41 45 36 44 38 *

YHTEISTYÖ JA TIEDONKuLKuPotilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 1717 15 71 7 79 49 38 8 83 5 88 9 81 *

Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa 1716 57 29 36 49 65 22 70 15 68 21 61 26 *

Järjestelmä valvoo hoitajille antamieni määräysten perillemenoa 1677 46 22 66 10 34 42 66 13 62 17 58 18 *

Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) auttavat parantamaan hoidon laatuauusi 1638 29 21 31 20 9 18 39 20 28 20 29 20

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien välillä omassa organisaatiossa1 1742 18 66 14 76 11 76 18 61 20 59 18 64 *

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä1 1725 55 25 65 16 27 56 70 13 74 12 66 18 *

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja hoitajien välillä1 1726 36 43 20 59 20 69 35 42 36 42 33 45 *

Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja potilaiden välillä1 1674 61 9 48 14 33 18 65 8 69 7 62 9 *

Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 1723 32 44 20 46 15 59 30 47 36 39 31 43 *

1 Alkuperäinen kysymysmuoto: Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat mielestäsi yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä? Vastausvaihtoehdot: Erittäin hyvin/ Melko hyvin/ Ei hyvin eikä huonosti/ Melko huonosti/ Erittäin huonosti

50–74 % vastaajista arvio positiivinen ≥ 75 % vastaajista arvio positiivinen 50–74 % vastaajista arvio kriittinen ≥ 75 % vastaajista arvio kriittinen

3365Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 69

terveydenhuoltotutkimus

sia). Vastaajien keski­ikä oli 45/46 vuotta (vaih­teluväli 24–64 v). Terveyskeskuslääkäreistä 70 %:lla oli järjestelmästä yli kolmen vuoden käyttökokemus ja 5 %:lla alle puolen vuoden käyttökokemus. Sairaalalääkäreillä vastaavat osuudet olivat 78 % ja 3 %.

Lääkärien vastaukset keskeisiin väittämiin ja vuosien välillä tapahtuneet muutokset on esitet­ty taulukoissa 1 ja 2 (kaikki väittämät ja muutos

vuosien 2010 ja 2014 välillä liitetaulukoissa 1, 2 ja 3 artikkelin sähköisen pdf­version liitteenä www.laakarilehti .f i > Sisällysluettelot > 49/2014). Selkeimmät väittämissä tapahtuneet muutokset on kuvattu taulukossa 3. Keskeisim­mät terveyskeskus­ ja sairaalalääkärien mainit­semat tuotemerkkikohtaiset kehittämiskohteet ja hyvät toiminnallisuudet ovat taulukoissa 4 ja 5.

kirJallisuutta 1 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H,

Elovainio M, Winblad I, Reponen J, ym. Lääkärien arviot potilastieto-järjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65:4177–83.

2 Hyppönen H, Viitanen J, Reponen J, Doupi P, Jormanainen V, Lääveri T ym. Large-scale eHealth systems: Providing information to support evidence-based management. eTelemed 2010 conference 2011.

TAuLuKKO 3.

Väittämät, joissa muutos vuosien 2010 ja 2014 välillä oli > 10 % sekä näiden välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä khiin neliö -testissä tuotemerkkikohtaisesti. Jos kaikki tai yli 2/3 teeman mukaisen ryhmän vastauksista olivat saman suuntaisia, on ilmoitettu koko teemaryhmän muuttuneen.

Terveyskeskusjärjestelmät Sairaalajärjestelmät

Effica Effica

Parantunut Yhteistyö: kokemus hoitajille annettujen määräysten perillemenosta

Käytettävyys: kokemus järjestelmän kyvystä kuvata tapahtumia ja kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, esitystapa: kokemus yhteenvetonäkymästä

Heikentynyt Tekniset ominaisuudet, käytettävyys Tekniset ominaisuudet: kokemus nopeudesta, käytettävyys: kokemus rutiinitehtävien suorittamisesta, yhteistyö: kokemus yhteistyöstä ja tiedon kulusta lääkärin ja potilaiden välillä

Graafinen Finstar Esko

Parantunut Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä järjestel-mästä, potilasturvallisuus: kokemus haittatapahtumista, lääkitys: kokemus järjestelmien avusta estää lääkitykseen liittyviä virheitä

Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, potilastur-vallisuus: kokemus haittatapahtumista ja tuesta oman työn kehittämiselle, lääkitys: kokemus järjestelmien avusta estää lääkitykseen liittyviä virheitä, yhteistyö: kokemus avusta välttää päällekkäisiä tutkimuksia

Heikentynyt Käytettävyys: kokemus perehdytykseen vaadittavasta ajasta

Mediatri Mediatri

Parantunut Lääkitys: tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä

Käytettävyys, potilasturvallisuus: kokemus haittatapahtumista ja tuesta oman työn kehittämiselle, lääkitys, yhteistyö

Heikentynyt Käytettävyys

Pegasos Pegasos

Parantunut Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, esitystapa: kokemus yhteen vetonäkymästä, lääkitys: kokemus potilaan ajankohtaisen lääkelistan selkeydestä

Käytettävyys: kokemus järjestelmän kyvystä kuvata tapahtumia ja kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, lääkitys: kokemus potilaan ajankohtaisen lääkelistan selkeydestä

Heikentynyt Käytettävyys: kokemus perehdytykseen ja tilastointiin vaadittavasta ajasta

Uranus

Parantunut Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, esitystapa: kokemus yhteenvetonäkymästä, lääkitys: kokemus potilaan ajankohtaisen lääkelistan selkeydestä ja avusta estää lääkitykseen liittyviä virheitä, yh-teistyö: kokemus yhteistyöstä ja tiedonkulusta lääkärin ja hoitajien välillä

Heikentynyt Tekniset ominaisuudet, käytettävyys: kokemus perehdytykseen vaadit-tavasta ajasta, yhteistyö: kokemus potilastietojen saamiseen toisesta organisaatiosta vaadittavasta ajasta

Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 693366

tiet

eess

ä

Terveyskeskusten järjestelmätTekniset ominaisuudet: Tekniseen vakauteen ja reagointinopeuteen olivat edelleen tyytyväisim­piä GFS:n käyttäjät, kun taas Effican ja Mediat­rin käyttäjät olivat tyytymättömämpiä kuin vuonna 2010. Effican ja Pegasoksen käyttäjät toivat kehittämiskohteina useimmin esiin jär­jestelmien hitauden ja yllättävät käyttökatkot.

Käytettävyys: Kuten vuonna 2010, GFS:n käyt­täjät antoivat myönteisimmät ja Pegasoksen käyttäjät kielteisimmät arviot käytettävyydestä. Effican ja Mediatrin saamat arviot olivat heiken­tyneet. GFS:n ja Pegasoksen käyttäjien mielestä kirjatut tiedot eivät hävinneet järjestelmästä yh­tä usein kuin 2010. GFS:n ja Mediatrin käyttä­jistä puolet piti rutiinitehtävien suorittamista sujuvana, kun taas Effican ja Pegasoksen käyt­täjistä tätä mieltä oli vain viidennes. GFS:a lu­

kuun ottamatta vastaajista suurempi osa vastasi tilastoinnin vievän liikaa aikaa useammin kuin 2010. Aikaisempaa suurempi osa kaikista vas­taajista koki järjestelmien vaativan pitkää pereh­dytystä.

Tiedon esitystapa: Iso osa kaikista vastaajista koki kuvantamis­ ja laboratoriotutkimustulos­ten olevan alueellisesti helposti saatavilla. Kaik­kien järjestelmien käyttäjistä kahden kolmas­osan mielestä järjestelmät eivät tuota kattavaa yhteenvetonäkymää potilaan tilanteesta, eikä ti­lanne ollut kehittynyt aiemmasta.

Potilasturvallisuus ja hoidon laatu: Kolmasosa terveyskeskusten lääkäreistä koki järjestelmän virhetoiminnan aiheuttaneen vakavan haittata­pahtuman tai läheltä piti ­tilanteen. Alle puolet koki järjestelmien auttavan parantamaan hoi­don laatua.

3 Viitanen J, Hyppönen H, Lääveri T, Vänskä J, Reponen J, Winblad I. National questionnaire study on clinical ICT systems proofs: physicians suffer from poor usability. Int J Med Inform 2011;80:708–25.

4 Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J, Reponen J, Viitanen J, Elovainio M, ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu: kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65:4185–94.

5 Hyppönen H, Winblad I, Reponen J, Lääveri T, Vänskä J. Lääkärien kokemukset alueellisesta potilas-tiedon vaihdosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 5/2012.

6 Viitanen J, Martikainen S, Korpela M, Lääveri T. Lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 2011;3:57–63.

7 Martikainen S, Viitanen J, Korpela M, Lääveri T. Physicians’ experiences of participation in healthcare IT development in Finland: willing but not able. Int J Med Inform 2012;81:98–113.

8 Lääveri T, Winblad I, Hyppönen H, Reponen J, Viitanen J, Antila KJ. Yksityislääkärien potilas-tietojärjestelmät arvioitu: kritiikkiä, mutta kiitostakin. Suom Lääkäril 2011;66:1565–71.

9 Viitanen J, Nieminen M, Hyppönen H, Lääveri T. Finnish physicians’ experiences with computer-supported patient information exchange and communication in clinical work. Int J Electron Healthc 2011;6:153–73.

10 Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T, Kaipio J. User experiences with different regional health information exchange systems in Finland. Int J Med Inform 2014;83:1–18.

11 Kaipio J. Usability in healthcare: Overcoming the mismatch between information systems and clinical work. Helsinki 2011.

12 Kushniruk A, Kaipio J, Nieminen M, Nohr C, Borycki E. Comparing approaches to measuring the adoption and usability of electronic health records: lessons learned from Canada, Denmark and Finland. Stud Health Technol Inform 2013;192:367–71.

13 National Physician Survey (NPS) (25.8.2014). nationalphysician-survey.ca/surveys/2010-survey/

14 FAQs Regaring KLAS Data (25.8.2014). www.klasresearch.com/about/methodologyfaq.aspx

15 Edsall RL, Adler KG. The 2011 EHR User Satisfaction Survey: responses from 2,719 family physicians. Fam Pract Manag 2011;18:23–30.

16 State of the Ambulatory EHR Market. Black Book Rankings: Brown-Wilson Group, Inc.; 2013.

17 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjä-kokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014;69:3351-58.

18 Meeks DW, Smith MW, Taylor L, Sittig DF, Scott JM, Singh H.

TAuLuKKO 4.

Terveyskeskuslääkärien valinnat vuonna 2014 järjestelmien kehittämiskohteista ja hyvistä ominaisuuksista.

Kehittämiskohteita (viisi eniten valittua) Hyviä ominaisuuksia (yli 30 % valinnut)

Effica Sähköisen reseptin (e-resepti) toteutuksen huono käytettävyys (61 %), Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (54 %), Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (38 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (37 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaa-tiosta) (36 %)

Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (53 %), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta (53 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (51 %), Digitaalinen sanelu (42 %)

Graafinen Finstar

Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu tai on vaivalloista (62 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta (60 %), Sähköisen päätöksen teon puuttuminen (huomautteet, muistutteet ja linkit hoitosuosituksiin) (43 %), Järjestelmät eivät auta estämään virheitä (43 %)

Lääkityksen interaktiotarkistus (68 %), Tulosposti/muistilista (esim. laboratoriotuloksille) (56%), Sähköinen resepti (e-resepti) (57 %), Työ-, vastaan-otto- tai ajanvarauslistojen hallinta (46 %), (Fraasi-en ja/tai suosikkireseptien/määräyksien tallennus 43%), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta(41 %), Digitaalinen sanelu (30 %)

Mediatri Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (49 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (38 %), Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (38 %), Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim. lähetteet, todistukset), (37 %), Tulospostiin/muistilistaan tulleen tiedon kuittaaminen ja siihen reagointi on työlästä (37 %)

Sähköinen resepti (e-resepti) (61 %), Digitaalinen sanelu (61 %), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta (47 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (41 %), Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (35 %)

Pegasos Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (56 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (51 %), Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (46 %), Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim. lähetteet, todistukset) (46 %), Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (44 %)

Sähköinen resepti (e-resepti) (58 %), Digitaalinen sanelu (54 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (49 %), Tulosposti/muistilista (esim. laboratoriotuloksille) (41 %), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (37 %)

3367Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 69

terveydenhuoltotutkimus

TAuLuKKO 5.

Sairaalalääkärien valinnat vuonna 2014 järjestelmien kehittämiskohteista ja hyvistä ominaisuuksista.

Järjestelmien kehittämiskohteita (viisi eniten valittua)

Järjestelmien hyviä ominaisuudet (yli 30% valinnut)

Effica Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (62 %), Sähköisen reseptin (e-resepti) toteutuksen huono käytettävyys (47 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen hankaloittaa kokonaiskuvan saamista potilaasta (44 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (36 %), Aluetieto-järjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (34 %)

Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (67 %), Digitaalinen sanelu (50 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (37 %), Työ-,vastaanotto- tai ajanvaraus-listojen hallinta (35 %)

Esko Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (55 %), Tulospostin/muistilistan puuttuminen (= potilaan tutkimustulokset tulevat omaan tai osaston virtuaaliseen postilaatikkoon) (42 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (39 %), Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (36 %), Yhteenvetonäkymän (esim. ”kuumekurvan” tai hoitotaulukon) puuttuminen tai huono laatu (34 %), Sähköisen reseptin (e-resepti) toteutuksen huono käytettävyys (34 %)

Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (67 %), Digitaalinen sanelu (59 %), Lääkityksen interaktiotarkistus (39 %)

Mediatri Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (72 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen hankaloittaa kokonais-kuvan saamista potilaasta (72 %), Yhteenvetonäkymän (esim. ”kuumekurvan” tai hoitotaulukon) puuttuminen tai huono laatu (40 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (38 %), Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (34 %)

Digitaalinen sanelu (77 %), Sähköinen resepti (e-resepti) 70 %, Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (66 %), Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (45 %), Mahdol-lisuus muokata näkymää omien tarpeiden mukaan (36 %), Lääkityksen interaktio-tarkistus (34 %), Fraasien ja/tai suosikki-reseptien/määräyksien tallennus (32 %)

Pegasos Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (61 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (54 %), Yhteenvetonäkymän (esim. ”kuumekurvan” tai hoitotaulukon) puuttuminen tai huono laatu (46 %), Järjestemien hitaus ja/tai yllättävät käyttö-katkokset (43 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen hankaloittaa kokonaiskuvan saamista potilaasta (43 %)

Digitaalin sanelu (63 %), Sähköinen resepti (e-resepti) (58 %), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainista riippumatta (42 %), Lääkityksen interaktio tarkistus (41 %), Tulosposti/muistilista (esim. laboratorio tuloksille) (33 %)

uranus Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (61 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (56 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (49 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen hankaloittaa kokonaiskuvan saamista potilaasta (40 %), Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa (35 %)

Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (59 %), Sähköinen resepti (e-resepti) (54 %), Digitaalinen sanelu (53 %), Mahdollisuus kerätä eri erikois-alojen tekstejä kronologiseksi kertomuk-seksi (43 %), Lääkityksen interaktiotarkitus (31 %)

Lääkitys: Mediatrin ja GFS:n lääkelistoja pidet­tiin selkeimpinä. Puolet vastaajista koki järjestel­mien auttavan estämään lääkitysvirheitä. Lääki­tyksen interaktiotarkistus oli mainittu kaikkien järjestelmien hyvänä toiminnallisuutena. Kym­menesosa muiden ja kolmasosa Mediatrin käyt­täjistä koki tiedon muissa organisaatioissa määrä tyistä lääkkeistä olevan hyvin saatavilla, vain Mediatrin osalta tilanne oli parantunut.

Effica­käyttäjien mielestä sähköisen reseptin käy­tettävyys oli yksi tärkeimmistä korjattavista on­gelmista, muiden tuotemerkkien käyttäjät mai­nitsivat e­reseptin hyvänä toiminnallisuutena.

Yhteistyö ja tiedonkulku: Potilastietojen saami­nen toisesta organisaatiosta vei vastaajien mieles­tä yhä liikaa aikaa. Kaikilla tuotemerkeillä kehittä­miskohteena oli edelleen aluetietojärjestelmien huono käytettävyys. Enemmistö koki järjes­

An analysis of electronic health record-related patient safety concerns. J Am Med Inform Assoc 2014;20.

19 Hill RG,Jr, Sears LM, Melanson SW. 4000 clicks: a productivity analysis of electronic medical records in a community hospital ED. Am J Emerg Med 2013;31:1591–4.

20 Han YY, Carcillo JA, Venkataraman ST, Clark RS, Watson RS, Nguyen TC, ym. Unexpected increased mortality after implementation of a commercially sold computerized physician order entry system. Pediatrics 2005;116:1506–12.

21 Hyppönen H, Ammenwerth E, Nohr C, Faxvaag A, Walldius A. eHealth indicators: results of an expert workshop. Stud Health Technol Inform 2012;180:328–32.

22 Vishwanath A, Singh SR, Win-kelstein P. The impact of electronic medical record systems on out-patient workflows: a longitudinal evaluation of its workflow effects. Int J Med Inform 2010;79:778–91.

23 Winblad I, Hyppönen H, Salo S, Reinikainen K, Reponen J. Onko tietokone vastaanoton aikavaras? Suom Lääkäril 2009;64:3956–9.

24 Rautiainen H, Saukkonen S. AvoHILMO 2013 – Perusterveyden-huollon avohoidon ilmoitus 2013 – Määrittelyt ja ohjeistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013.

25 Mäkelä-Bengs P, Virkkunen H, Vuokko R. Lääkemerkinnän tekeminen ja tietosisältö 2016 - Toiminnallinen määrittely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.

26 Nielsen J. Usability engineering. Boston: Academic Press 1993.

27 Kivekäs E, Kuusisto H, Enlund H, Saranto K. Ensikokemuksia e-reseptin käytöstä perus-terveydenhuollossa. Suom Lääkäril 2014;69:1567–71.

28 Niemi A, Kaila A, Bjerregård Madsen J, Turunen A. Hoitotyön rakenteista kirjaamista kehitettävä yhteistyös-sä. Suom Lääkäril 2013;68:3062–3.

29 Kuusisto A, Nykänen P, Kai-pio J. Usefulness of Nursing Documentations in Multi- professional Collaboration and Information Exchange in Finland Medical Sciences. Journal of Nursing and Care 2014;3:1000184

30 Sittig DF, Ash JS, Zhang J, Osheroff JA, Shabot MM. Lessons from ”Unexpected increased mortality after implementation of a commercially sold computerized physician order entry system”. Pediatrics 2006;118:797–801.

31 Kjeldskov J, Skov MB, Stage J. A longitudinal study of usability in health care - does time heal? Stud Health Technol Inform 2007;130:181–91.

32 Bouamrane MM, Mair FS. A study of general practitioners’ perspectives on electronic medical records systems in NHSScotland. BMC Med Inform Decis Mak 2013;13:58.

33 Harno K. Potilastietojärjestelmien hyödyt esiin. Suom. Lääkäril. 2013;68:839–42.

Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 693368

tiet

eess

ä

telmien tukevan tiedon kulkua lääkärien ja hoita­jien välillä, mutta hoitokertomuksen tietoja piti selkeinä edelleen vain kolmasosa käyttäjistä. Jär­jestelmien kykyä valvoa hoitajille tehtyjen määrä­ysten perille menoa pidettiin edelleen huonona.

Sairaaloiden järjestelmät

Tekniset ominaisuudet: Esko oli käyttäjien mie­lestä teknisesti vakain ja nopein kuten myös 2010, Uranuksen ja Effican reagointinopeuden saamat arviot olivat huonontuneet. Keskeisinä korjattavina ongelmina olivat hitaus ja yllättävät käyttökatkot.

Käytettävyys: Eskon käyttäjät antoivat positii­visimmat ja Pegasoksen ja Uranuksen käyttäjät negatiivisimmat arviot käytettävyyteen liittyviin väittämiin. Mediatrin käyttäjien arviot olivat pa­rantuneet eniten. Tietojen koki häviävän enää 23–34 % kaikista vastaajista. Eskon käyttäjistä puolet, muiden käyttäjistä 17–38 % piti rutiini­tehtävien suorittamista suoraviivaisena. Puolet muiden tuotemerkkien paitsi Eskon (27 %) käyttäjistä oli sitä mieltä että järjestelmä vaatii pitkää perehdytystä.

Tiedon esitystapa: Kuvantamis­ ja laboratorio­tulosten saatavuuteen ja esitystapaan oltiin tyyty­väisiä. Kolmasosa muiden tuotemerkkien paitsi 12 % Pegasoksen käyttäjistä oli tyytyväisiä järjes­telmän tarjoamiin yhteenvetonäkymiin; vuonna 2010 tilanne oli vielä huonompi. Pegasoksen, Mediatrin ja Eskon käyttäjät pitivät yhteenveto­näkymien kehittämistä keskeisenä kehittämis­kohteena.

Potilasturvallisuus ja hoidon laatu: Vajaa puo­let muiden tuotemerkkien paitsi Eskon (15 %) käyttäjistä oli sitä mieltä että järjestelmä on ai­heuttanut tai ollut aiheuttaa potilaalle vakavan haittatapahtuman. Eskossa ja Mediatrissa tilan­ne oli parantunut aiempaan nähden.

Lääkitys: Tieto muissa organisaatioista mää­rätyistä lääkkeistä oli hyvin saatavilla Mediatrin käyttäjistä 60 %:n mielestä (2010: 24 %), mui­den tuotemerkkien käyttäjistä edelleen vain kymmenesosa oli tätä mieltä. Mediatrin, Pega­soksen ja Uranuksen osalta potilaan ajankohtai­nen lääkelista koettiin selkeäksi useammin kuin vuonna 2010. Eskon, Mediatrin ja Uranuk­sen käyttäjien mielestä järjestelmät auttavat estä mään lääkitysvirheitä useammin kuin 2010. Kaikkien tuotemerkkien käyttäjät mainitsivat interaktiotarkistuksen hyvänä ominaisuutena. Kehittämiskohteista sähköisen reseptin käytet­

tävyys nousi esiin Effican ja Eskon käyttäjien kohdalla, suuri osa Uranuksen, Mediatrin ja Pega soksen käyttäjistä mainitsi sähköisen re­septin hyvänä toiminnallisuutena.

Yhteistyö ja tiedonkulku: Lukuun ottamatta Me­diatria, tieto kulki yhä huonosti organisaatioiden välillä ja aluetietojärjestelmän käytettävyys nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Järjestelmät tu­kivat yhteistyötä hoitajien kanssa 45 %:n mieles­tä, vaikka hoitokertomukseen kirjatut tiedot oli­vat neljäsosan mielestä helposti luettavassa muo­dossa kuten vuonna 2010. Rakenteisen hoitoker­tomuksen toteutustapa oli keskeinen kehityskoh­de muiden paitsi Eskon käyttäjien mielestä.

PohdintaTuotemerkkikohtaisten käyttäjäkokemusten esiin nostamien ongelmien ja hyvien ominai­suuksien seuraaminen on tarpeellista tavoitel­taessa alueellisesti ja valtakunnallisesti toimivaa potilastiedon käsittelyä. Nyt toteutettu seuranta antaa järjestelmätoimittajille mahdollisuuden pohtia tuotteensa kehittämispolkuja, viranomai­sille tietoa säädösten ja määritysten vaikutuksis­ta käytännössä ja käyttäjille vertailukohtia omi­en kokemustensa arvioimiseen.

Tutkimuksen rajoitteita on käsitelty artikkeli­sarjan ensimmäisessä artikkelissa (17). GFS:n ja sairaala­Mediatrin osalta vastaajamäärät jäi­vät pieniksi. Suuren käyttäjämäärän tuotemer­keillä käytännön kannalta vähäisetkin muutok­set tulevat tilastollisesti merkitseviksi, joten va­litsimme selkeän muutoksen lisäkriteeriksi 10 prosenttiyksikön muutoksen vertailtaessa vuo­den 2010 tuloksiin. Tulokset luokiteltiin aihe­alueittain, vaikka monen väittämän voidaan aja­tella mittaavan montaa osa­aluetta. Vastaajia ei pyydetty vertailemaan tuotemerkkien kehitystä kuluneena aikana. Luokittelimme vastaukset tuotemerkkikohtaisesti, mutta käytännössä klii­nikon on vaikea erottaa itse perusjärjestelmän ongelmia siihen liitettyjen erillisjärjestelmien, aluetietojärjestelmien, valtakunnallisten palve­luiden, huonon toimintakulttuurin, laitteiston tai tiedonsiirtoverkon ongelmista. Käyttäjälle hi­tautena näyttäytyvä tilanne voi johtua alimitoite­tuista päätelaitteista, ohjelmiston raskaasta ra­kenteesta tai huonosti työnkulkua tukevasta käyttöliittymäsuunnittelusta.

Tekninen epävakaus ja hitaus koettiin edel­leen yhdeksi keskeisistä ongelmista, joskin tässä oli eroja tuotemerkkien välillä. Epävakaan tai tek­

sidonnaisuudetKirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake):Suvi Vainiomäki: korvaus käsikirjoituksen kirjoittamisesta tai tarkistamisesta (Suomen Lääkäri-liitto). Hannele Hyppönen: muu (STM). Tinja Lääveri: johtokunnan/hallituksen jäsenyys (Suomen Lääkäriliitto, hallituksen jäsen 2007–2013, valtuuskunnan, työryhmien ja jaoksien jäsen), luentopalkkiot (Talentum, Suomen Lääkäriliitto, GSK, Lääkäripäivät), muu (STM). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia.

3369Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 69

terveydenhuoltotutkimus

nisesti viallisen tietojärjestelmän on todettu olevan yksi keskeisimmistä potilasturvallisuuden vaarantumisen kokemuksen taustalla olleista te­kijöistä (18). Hitaan reagointinopeuden aiheutta­mat ongelmat korostuvat suoritettaessa monivai­heisia tai usein toistuvia tehtäviä, esimerkiksi päivystävä lääkäri tekee Yhdysvalloissa yhden päivystysvuoron aikana 4 000 klikkausta (19).

Suurimman osan mielestä rutiinitehtävien suorittaminen ei ollut suoraviivaista. Monessa tutkimuksessa on todettu, että järjestelmät eivät ole onnistuneet sujuvoittamaan lääkärin työtä ja säästämään aikaa potilastyölle (4,5,20,21,22,23). Tilastoinnin koki liian aikaa vieväksi varsinkin terveyskeskusten lääkäreistä useampi kuin vuonna 2010; tämä liittynee perusterveyden­huollon lisääntyneeseen tilastointitarpeeseen (24) ja sen toteutustapaan järjestelmissä.

Entistä harvempi koki kirjattujen tietojen hä­viävän. Varsinaista tallennetun tiedon katoa­mista tietokannasta tapahtunee harvoin, joten tiedon häviämisen kokemusta voidaan pitää ää­rimmäisenä käytettävyysongelmana: käyttäjä kirjaa väärään paikkaan, ei osaa tallentaa kirjat­tua tietoa oikein tai ei tiedä, mistä etsiä kirjattua tietoa. Käytettävyydeltään hyvä järjestelmä ohjaa toimintaprosesseja, auttaa välttämään virheitä ja antaa palautteen onnistuneesta toiminnasta (25). Tutkimuksemme tulokset eivät kuiten­kaan viittaa siihen, että eri tuotemerkkien käy­tettävyydessä olisi tapahtunut merkittäviä muu­toksia. Onkin todennäköistä että käyttäjät ovat oppineet tulemaan toimeen järjestelmien virhe­ansojen kanssa ja epäloogiset käytännöt on opittu ulkoa.

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat ke­hittymässä yhä enemmän työtä ja toimintaa oh­jaaviksi, mikä osin selittää kokemuksen lisään­tyneestä perehdytyksen tarpeesta. Järjestelmien tulisi opastaa käyttäjää paremmin, mutta myös perehdytysmenetelmiä tulisi kehittää tehok­kaammiksi ja monipuolisemmiksi.

Yhteenvetonäkymät nousivat jo 2010 esille kehittämiskohteina. Osan varsinkin sairaalan tuotemerkeistä koettiin kehittäneen yhteenveto­näkymiä, tosin lääkärit eivät vielä olleet näihin tyytyväisiä.

Kokemus potilastietojärjestelmien aiheutta­mista vakavista haittatapahtumista tai läheltä piti ­tilanteista oli edelleen huolestuttavan ylei­nen. Aineistoa tullaan analysoimaan tarkem­min löytääksemme tähän vaikuttavat tekijät.

Potilastietojärjestelmien kyky estää lääkitysvir­heitä sai sairaalajärjestelmissä paremmat arviot kuin 2010. Tämä selittyy osin interaktiotarkistuk­sen mukaantulolla lääkitysosioihin. Terveyskes­kusjärjestelmissä tämä on ollut käytössä jo pi­dempään. Vaikka ajankohtaista lääkelistaa piti selkeänä useampi kuin vuonna 2010, lääkityksen hallinnan työkalut kaipaavat edelleen kehittämis­tä. Näkemykset sähköisen reseptin toimivuudes­ta jakautuivat tuotemerkeittäin: GFS:n, Mediat­rin, Pegasoksen ja Uranuksen käyttäjät kokivat sähköisen reseptin hyväksi, Effican ja Eskon käyttäjät nostivat sen käytettävyyden keskeiseksi korjattavaksi ongelmaksi. Eri sektoreilla työsken­televien välillä ei ollut eroja saman tuotemerkin sisällä. Eskon sähköinen resepti ­toiminnallisuus tuli käyttöön julkisen sektorin järjestelmistä vii­meisenä maaliskuussa 2013, mutta Effican käyt­tö alkoi jo vuonna 2011, joten lyhyttä käyttöikää ei voida käyttää ainoana negatiivisten mielipitei­den selityksenä. Effican saamat arviot monen asenneväittämän kohdalla olivat muuttuneet kriittisemmiksi verrattuna vuoteen 2010, mutta Esko sai edelleen muutoin positiiviset arviot käyttäjiltään. Voi olla mahdollista, että tyytymät­tömyyden syinä ovat reseptisovelluksen toteutuk­sen rinnalla sähköisen reseptin käytön vaatimat käyttäjälle epäloogiset toimintatavat.

Reseptikeskuksesta huolimatta tieto muissa organisaatioissa potilaalle määrätyistä lääkkeis­tä koettiin olevan edelleen huonosti käytettävis­sä, poikkeuksena Mediatri. Käyttäjälle ajan­kohtaisen lääkelistan selkeys merkinnee eri asi­aa (esim. lääkkeiden aloitusajankohta, annoste­lu, annosreitti) kuin sen ajantasaisuus. Kanta­ arkiston potilaan tiedonhallintapalveluun on suunniteltu potilaskohtaisen voimassaolevan lääkityksen näkymä (VLÄÄ) (26). Toiminnalli­suuden vakiinnuttua on tarpeen tutkia, onko tämä pystynyt ratkaisemaan organisaatioiden välisen lääkitystiedon vaihdon ongelmat. Lääkä­rien kokema hyöty sähköisestä reseptistä näyt­täisi toistaiseksi tulevan lääkemääräyksen kir­jaamistoiminnon helpottumisesta, ei lääke­hoidon kokonaiskuvan saamisesta. Vastaavan­lainen löydös on kuvattu Kotkan ja Turun säh­köisen reseptin käyttöönotoissa (27). Jatkossa tulisi tutkia, käytetäänkö reseptikeskusta enem­män lääkkeiden toimitustietojen kuin ajan­kohtaisen lääkityksen selvittämiseen.

Lukuun ottamatta Mediatria ja GFS:ia järjes­telmien ei koeta auttavan turvaamaan hoidon

Tästä asiasta tiedettiin• Ensimmäinen

kattava tutkimus käyttäjäkokemuksista tehtiin 2010 ja sen perusteella todettiin lääkärien olevan kriittisiä järjestelmiä kohtaan.

• Tuotemerkkien välillä oli eroja ja kaikissa oli puutteita ja kehittämisen varaa.

Tämä tutkimus opetti• Laajan

kyselytutkimuksen avulla voidaan tunnistaa potilastietojärjestelmien ongelmakohtia, seurata kehitystä sekä tukea järjestelmien kehittämistä lääkärin työtä ja potilasturvallisuutta edistäviksi.

• Sähköinen resepti arvioidaan osassa tuotemerkkejä toiminnallisuudeltaan hyväksi, mutta se ei lääkärien mielestä vielä paranna kokonaiskuvaa lääkehoidosta.

Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 693370

tiet

eess

ä

jatkuvuutta. Organisaatioiden välisessä tiedon­vaihdossa on yhä paljon kehitettävää, ainoas­taan kuvantamis­ ja laboratoriotutkimusten tu­losten koettiin välittyvän hyvin. Sitä, missä määrin Pohjois­Karjalan alueella perustervey­denhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen potilastietojärjestelmä Mediatri selittää suurem­paa tyytyväisyyttä organisaatioiden väliseen tiedon vaihtoon, tarkastellaan tarkemmin tule­vassa artikkelissa. Vaikka potilastiedon arkiston käyttöönoton toivotaan ratkaisevan organisaati­oiden väliset tiedonvaihdon ongelmat, keskitet­ty arkistointi ei helpottane tiedonhakua nykyisiä aluetietojärjestelmiä paremmin, jos järjestelmät eivät pysty näyttämään tallennettuja tietoja lää­kärille sopivassa muodossa (10).

Hoitotyön rakenteista kirjaamistapaa ei koettu edelleenkään selkeäksi, vaikka yhteinen tapa kirjata nähdään yleisesti myönteisenä asia­na. Hoitokertomus nousi edelleen esiin keskei­senä kehittämiskohteena etenkin sairaalajärjes­telmien käyttäjien mielipiteissä. Tarvitaan en­tistä enemmän moniammatillista yhteistyötä sekä terveydenhuollon toimijoiden että järjestel­mätoimittajien kesken, jotta hoitotyön rakentei­sesta kirjaamisesta saadaan tavoiteltu hyöty (28,29).

Mediatri otettiin käyttöön keskussairaala­ympäristössä joitakin kuukausia ennen vuoden 2010 kyselyajankohtaa ja sen saamat arviot oli­vat hyvin negatiivisia. Nyt se arvioitiin yhdeksi parhaimmista. Selitykseksi tarjoutuu käyttöön­oton epäonnistuminen tai alkuvaiheen runsaan virhemäärän korjaaminen. Uuden järjestelmän (tai toiminnallisuuden) käyttöönotto hankaloit­taa lähes aina ainakin hetkellisesti perustehtä­vien suorittamista, mutta hyvin toteutettu

käyttöön otto lyhentää tätä aikaa (30,31,32,33). Vaikka Mediatria sairaalaympäristössä käyttäviä vastaajia oli tässä tutkimuksessa varsin vähän (n = 47), on epätodennäköistä, että selittäjänä olisi vain erilainen otos käyttäjistä.

Lääkärien kokemukset ja arviot potilastieto­järjestelmistä eivät ole parantuneet neljässä vuodessa toivotusti. Epävakaan ja hitaan järjes­telmän käyttäjäkokemuksia on vaikea parantaa käyttöliittymäsuunnittelulla. Käyttäjiä on vaikea saada muuttamaan toimintaansa haluttuun suuntaan, jos järjestelmän huono käytettävyys estää työn sujuvuuden.

Tutkimus paljasti lääkärien kokemien käytet­tävyysongelmien poikkeavan tuotemerkkien vä­lillä. Tunnistettujen ongelmakohtien jatkoanaly­soinnissa ei pitäisi keskittyä pelkästään yksittäi­seen tuotemerkkiin vaan myös työskennellä sen tunnistamiseksi, miksi ja miten ongelmia on pystytty ratkaisemaan. Tuotemerkeissä tunnis­tettuja hyvin toimivia ja kehittämiskohteiksi ni­mettyjä ominaisuuksia tulisi tutkia tarkemmin niiden hyödyntämiseksi järjestelmien kehittä­mistyön pohjana. Myös kansallisen lainsäädän­nön ja tilastointivaatimusten vaikutuksia potilas­tietojärjestelmien käytettävyyteen tulisi tutkia. n

Tutkimuksen toteuttamista on tukenut taloudellisesti sosiaali­ ja terveysministeriö.

Kirjoittajat muistavat kiitollisuudella edesmen­nyttä dosentti Ilkka Winbladia, jonka mittava kokemus eTerveydestä oli keskeistä edellisessä 2010 tutkimuksessa. Hänen tarkat kommenttinsa ja kannustuksensa havaintojen yhdistämiseen laajempiin kokonaisuuksiin ovat rohkaisseet jatkamaan aloitettua työtä tällä seuranta­tutkimuksella.

english summary www.laakarilehti.fi > in englishElectronic Patient Record systems evaluated by brand in 2014

kokemus potilas­tietojärjestelmien aiheuttamista läheltä piti ­ tilanteista oli huolestuttavan yleinen.

3371Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 69

english summary

Electronic Patient Record systems evaluated by brand in 2014

BackgroundPhysicians’ experience of Electronic Patient Record (EPR) systems was surveyed for the first time in

2010. The survey showed clear differences between brands and a need to further develop them all.

Similar research is scarce on a global level, although user experience is a fundamental component of

system development and assessment.

MethodsThe survey was repeated in spring 2014. The responses of physicians working at hospitals and health

centres were analysed on a brand-by-brand basis and compared with the results from 2010. The

results are presented on a thematic basis.

ResultsOnly the users of Esko and Graafinen Finstar (GFS) regarded their systems as stable and responding

rapidly to commands. Effica’s health centre users experienced that its usability had deteriorated,

whilst users of hospital-Mediatri felt it had improved. The users of Esko and GFS regarded the usability

of the systems as good. One-third of the hospital system users were satisfied with the summary

views, the proportion was even smaller in 2010. The experience regarding adverse events had

remained on the level of 2010, with the exception of GFS, Esko and hospital-Mediatri.

The users of Pegasos and Uranus submitted more favourable assessments than in 2010 with regard

to the clarity of medication lists. Electronic prescription was regarded as a positive functionality in all

systems except Effica and Esko. Only Mediatri’s users assessed the availability of other organizations’

medication data more favourably than in 2010. Differing from other brands, hospital-Mediatri was

regarded as supporting cooperation and the distribution of information more effectively than in 2010,

but the regional data systems were still considered to be a key development target of all brands.

ConclusionsPhysicians’ experience and opinions on EPR have not improved as expected. The users have not

experienced development in the technical functionalities of the systems, even though stability and

rapid responsiveness of the system create the basis for patient security and general usability. The EPR

systems are not regarded as supportive of physicians’ work. In the future, factors affecting patient

safety and quality of treatment within the systems should be researched more closely. The experience

with electronic prescription varied by brand. It was not regarded as having brought a solution for

exchange of medication information between organizations.

suVi Vainiomäki M.D, specialist in general practice, City of Turku Welfare Division University of Turkusujova@utu.fi

Hannele HyppönenJoHanna kaipioJarmo reponenJukka VänskätinJa lääVeri

Suomen Lääkärilehti 49/2014 vsk 693371a