Potilaita varten - PPSHP sislttyyppi...logistiikka on toimittanut leikkauksissa tarvittavan...

1Pohjanpiiri 5/2020

5/2020

Sujuvasti hoitopolulla Lisää vetovoimaa

Potilaita varten

R A K E N N A M M E U U T TA S A I R A A L A A

2 Pohjanpiiri 5/2020

Uusi OYS meille ja tuleville sukupolvilleA rvoisa lukija – käsissäsi on ainutlaatuinen Pohjanpiiri-lehden teemanumero, joka keskittyy ainoastaan tulevaisuuden sairaalan, uuden Oulun yliopistollisensairaalan rakentamishankkeen esittelyyn eri näkökulmista.

Tämän lehden lukemisen jälkeen lukijalle tulevat ymmärrettäviksi nykysairaalan kunto, korvausinves-toinnin kiireellisyys ja välttämättö-myys sekä uudistukset, joita inves-tointi mahdollistaa. Uusien teknolo-gioiden ja uuden infrastruktuurinmyötä voidaan parantaa tuotta-vuutta, tehdä potilas- ja asiakas-lähtöisyyden parantamiseen täh-tääviä toiminnallisia muutoksia jasiirtyä osaamiskeskuspohjaiseentoimintamalliin.

Myös jo rakentamishankkeen käynnistymisvaiheessa käyttöön otettu slogan ja tavoite maailman älykkäimmästä sairaalasta tulee toivottavasti tämän lehden kautta ymmärrettävämmäksi moniulottei-suudessaan. Älykkyyden tavoite ja sen saavuttamisen keinot eivät rajoitu ainoastaan rakennettavaan kiinteistöön ja uuteen toimintaym-päristöön liittyvään teknologiseen innovatiivisuuteen, vaan sisältävätmonia muitakin ulottuvuuksia.

Uuden OYS:n rakentaminen onkansallisesti ja alueellisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja koko OYS-erityisvas-tuualueella erittäin merkittävä hanke niin toiminnallisesti kuin taloudelli-sestikin. Lähes koko yliopistollisen sairaalan infrastruktuurin kerrallauudistava ja korvaava miljardiluokanhanke herättää laajaa mielenkiintoa.Hankkeeseen liittyy merkittäviäodotuksia, jotka kohdistuvat muunmuassa tuottavuuden kasvuun, toimintatapojen muutokseen janykyistä potilaslähtöisempien toimintamallien sekä uusien teknologioiden käyttöönottoon.

Jättihankkeen toiminnallinen ja

POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TUKISÄÄTIÖ

www.terttusaatio.fi

Lahjoita terveyttä

Lahjoita ja tue pohjoissuomalaista terveydenhuoltoa ja tutkimusta

Terttu-säätiön lahjoittajana tuet erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää tutkimusta ja kehitystyötä.

Pienikin summa merkitsee. Voit tehdä lahjoituksen Terttu-säätiön tilille: FI45 8900 8710 3534 15

POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TUKISÄÄTIÖ

www.terttusaatio.fi

terttusäätiö.fi

Oulun 11. Kastellin ApteekkiKumpulantie 1, 90230 OULU • (08) 330 033

www.kastellinapteekki.fi

Apteekki lähelläsiKastellin Apteekki sijaitsee kätevästiOYS:a vastapäätä Katrillin talossa.

Kattavat aukioloajatPalvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Meille on helppo tullaPoikkea meille OYS:n valoristeyksestä.

Apteekkimme edessä on ilmaista parkkitilaa.

Palvelemme:ma–la 8–21 • su ja pyhät 10–18

3Pohjanpiiri 5/2020

Ilkka LuomaPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja

Pää-kirjoitusUusi OYS meille ja

tuleville sukupolvilletaloudellinen sekä yleisemminkin hankkeeseen liittyvä riskien hallintaherättää ymmärrettävästi huolta.

Huolimatta jo vuonna 2012 käyn-nistyneestä suunnittelusta ja vuo-sia sitten tunnistetusta tarpeestakorvausinvestointiin, esillä on usein kysymys: onko hanke välttämätön,kiireellinen ja tarpeellinen ja onko sen laajuus oikea? Tähän kysymyk-seen Pohjois-Pohjanmaan sairaan-hoitopiirin on kyettävä nyt ja tule-vaisuudessakin vastaamaan niin alueen väestölle, sairaanhoitopiirinomistajakunnille, sidosryhmille kuinsosiaali- ja terveysministeriöllekin,jonka käsissä niin kutsutun rajoitta-mislain mukainen rakentamisenpoikkeuslupa on.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muutoksessaja tämä on johtanut sairaalan raken-tamishankkeen lisäksi moniin muihinmuutoksiin PPSHP:ssa. Toiminta-ympäristön muutosten vuoksi sai-raanhoitopiiri uudisti vuonna 2019 strategiansa. Uuden strategian mukaisesti organisaatiomme arvoja ovat ihmisarvo eli kohtelemme ihmisiä tasa-arvoisesti ja yhden-vertaisesti; vastuullisuus, oikeuden-mukaisuus ja uusiutumiskyky sekä avoimuus. Strategia korostaa myös muun muassa asiakaslähtöisyyttä, integraatiokehityksen vahvistamistasekä henkilökunnan osaamisesta jariittävästä osaamispääomasta huo-lehtimista. Voidaan oikeutetustikysyä: tukeeko sairaalan rakentamis-hanke organisaatiomme uuden strategian arvoja ja tavoitteita?

Yliopistollinen sairaala ja rakennet-tavat seinät ovat potilaita varten

– kaiken toiminnan keskiössä on erikoissairaanhoitoa vaativa potilas. Uusi teknologia, uudet toiminta-mallit ja modernit tilat eivät vielä turvaa laadukasta, potilaslähtöistäja oikea-aikaista hoitoa, vaan sen

tärkein takaaja on riittävä ja ammat-titaitoinen henkilökunta.

Oulun yliopisto sekä alueen muut sote-alan oppilaitokset koulut tavatsuurimman osan henkilökunnastam-me. Tärkeä tulevaisuuden palvelui-den turvaamisen sekä jatkuvuudentae onkin varmistaa alueemme koulu-tusorganisaatioiden toimintamah-dollisuudet ja vetovoimaisuus.Työnantajana meidän on varmis-tettava veto- ja pitovoimamme,kun kilpailu osaavasta henkilö-kunnasta kiristyy.

Uusi yliopistollinen sairaala lisää sekä veto- ja pitovoimaamme että antaa nykyistä paremmat yhteistyön mahdollisuudet myös peruskoulu-tuksessa ja tieteellisessä tutkimus-työssä – alan yritysten kanssa tehtä-vää kehitysyhteistyötä unohtamatta.Rakentamishankkeen kautta takaam-me, että yliopistotasoista erikoissai-raanhoitoa on tulevillekin sukupol-ville saatavilla Pohjois-Suomessa. Potilas on siis keskiössä.

Suomalainen sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujärjestelmä on ehdot-tomasti kokonaisuudistuksen tar-peessa. Pääministeri Marinin hallitusvie hyvinvointialueisiin sekä palvelu-integraatioon perustuvaa palvelu-järjestelmän uudistusta määrätietoi-sesti eteenpäin hallitusohjelman mukaisesti. Myös OYS:n uudisraken-tamishanke ottaa palvelujärjestel-män kokonaisuudistuksen huomioon. Tämä näkyy muun muassa sairaalansijainnissa, joka mahdollistaa inte-graation peruspalveluihin, sekä rakentamishankkeen laajuudessa.Huolimatta alueemme väestön ja palvelutarpeen kasvusta sairaa-la tulee olemaan noin 10 prosenttia nykyistä pienempi bruttoneliöillämitattuna. Tämä on mahdollista muun muassa digitalisaation sekä alueelle jalkautuvien erikoissai-raanhoidon palveluiden ansiosta.

Peruspalvelut, palveluintegraatioja hoito- ja palveluketjut on huomi-oitu rakentamishankkeen suunnit-telu- ja toteutusvaiheessa. Erikois-sairaanhoito ja yliopistollisen sai-raalan rakentamishanke ei se nivou-tuu osaksi tulevaa hyvinvointialueenpalvelustrategiaa ja -kokonaisuutta.

Hankkeen eteenpäin vieminen on vaatinut jo tähän saakka valtavasti osaamista ja ponnisteluita niin orga-nisaatiomme hoidollisista palveluistahuolehtivalta henkilökunnalta kuinteknisestä suunnittelusta vastan-neilta – tukipalveluita unohtamatta. Mutta ennen kaikkea hanke ei olisi ollut mahdollinen ilman sairaanhoi-topiirin omistajakuntien sekä alueenpäätöksentekijöiden vahvaa tukea ja yksituumaisuutta. Myös sosiaali-ja terveysministeriön tuki ja ymmär-rys on ollut etenemisen edellytys.

Haluankin lopuksi lausua nöyrän kiitoksen sairaanhoitopiirin omista-jakunnille, päätöksentekijöille niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla sekä sosiaali- ja terveysminis-teriölle – ilman tukea meille kriittisentärkeää hanketta kohtaan emmeolisi nyt konkreettisesti etenemässänäin erinomaisella tavalla.


Tässä lehdessä kerromme uuden Oulun yliopistollisensairaalan suunnittelusta ja rakentamisesta. Uudensairaalan asiakaslupaus on ”maailman älykkäin sairaala OYS 2030”.

Suomalainen terveydenhuolto lukeutuu maailman tehokkaimpiin, tasa-arvoisimpiin ja laadukkaimpiin, ja yliopistosairaalamme ovat eittämättä maailman parhaita sairaaloita. Mitä sitten tarkoittaa uuden sairaalan asiakas-lupaus ja tavoite olla maailman älykkäin sairaala?

Älykkyys ja älykkäät ratkaisut liitetään usein tekno-logiaan ja ICT-ratkaisuihin. Ilman uusimpia laitteita ja teknologiaa ei ole mahdollista rakentaa nykyaikaista sairaalaa vaativaan erikoissairaanhoitoon. Teknologia mahdollistaa ja joustavoittaa hoitoa sekä varmistaatiedon liikkumisen eri toimijoiden välillä.

Teknologian lisäksi tarvitaan muutakin.Älykäs sairaala on asiakas- ja potilaslähtöinen. Asiakas-

polut ovat esteettömiä ja yksilöllisiä, hoito inhimillistä ja vaikuttavaa. Potilas hoidetaan oikeaan aikaan oikeassapaikassa ilman turhia viiveitä. Tutkimus on investointi,jolla varmistetaan hoidon laatu ja kehittyminen.

Älykäs sairaala tekee tiivistä yhteistyötä. Kumppa-nuuksien kautta varmistamme osaltamme pohjoisenSuomen elinvoiman ja takaamme terveydenhuollonammattilaisten saatavuuden myös jatkossa.

Älykäs sairaala on esteetön. Tilat muuntuvat tarpeidenmukaan, edistävät moniammatillista työtä ja palvelevateri käyttäjäryhmien tarpeita.

Ennen kaikkea maailman älykkäin sairaala on yhteisö.Sen jäsenet, niin potilaat, läheiset, kuin työntekijätkinkohdataan kokonaisvaltaisesti ja inhimillisesti. Organi-saatio katsoo pitkälle tulevaisuuteen, toimii yhdessä,ylläpitää osaamistaan, reagoi toimintaympäristönmuutoksiin ja oppii jatkuvasti kehittyen.

Tervetuloa älykkääseen sairaalaan

JulkaisijaPohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirinkuntayhtymä08 315 2011

PainopaikkaPunaMusta Oy

PäätoimittajaPasi Parkkila,kehitysjohtaja [email protected] 315 4173

ToimitusPirkko Koivu040 708 5042Hannele Lamusuo040 740 [email protected]

TaittoPlusmark [email protected] 729 8318

ValokuvaajatTiina Mäki, [email protected] 315 3546

Pekka Huovinen, [email protected] 315 3546

Antti Suistola, [email protected] 030 5613

Pirjo Pyhäluoto, [email protected] 315 3545

Sylvi Savolainen, [email protected] 315 3545

IlmoituksetHeli Pyhäluoto, [email protected] 0330 429

Toimitus-neuvostopj. Ilkka LuomaPasi ParkkilaPirjo LukkarilaKauko HalmetojaKari Haukipuro Juha JääskeläinenJuha KorpelainenJarkko RaatikainenMervi TervoTuula Virsiheimo Heikki Wiik

ToimituksenosoitePohjois-PohjanmaansairaanhoitopiiriKajaanintie 50PL 10, 90029 OYS

[email protected] 315 4698

Pohjanpiiri vuoden 2020 ilmestyminen:21.2. | 27.4. | 15.6. | 21.9. | 2.11 | 14.12.

Juha Korpelainenjohtajaylilääkäri

5Pohjanpiiri 5/2020

SisältöPohjanpiiri 5/2020 6 Potilaan polku sujuvammaksi11 Mitä & miksi kysyy uudesta sairaalasta12 Mitä uusi sairaala merkitsee?14 Tärkeä koko Pohjois-Suomelle17 Tältä näyttää uusi sairaala21 Käyttäjä toivoo helppoja reittejä22 Henkilöt projektin taustalla24 Tuottavuus syntyy pienistä asioista27 Uusi tieto muuttaa toimintaa30 Sairaala tehdään allianssimallilla32 Minua innostaa, Merja Pesonen

Kannen kuvassa Antti Juujärvi, Jenni Kaihua ja Emilia Ollikainentutustuvat uuden sairaalan suunnitelmiin.Heidän mietteitään on sivulla 21. Kuva Tiina Mäki

14Eveliina Jaurakkajärvi on yksi Oulusta valmistuneista lääkäreistä ja hän on nyt töissä Taivalkoskella. Kuvassa hän sukeltaa Kolmiloukonlammella.Kuva Eveliina Jaurakkajärvi

Pohjoisen osaajia

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurunmielestä sairaalan rakennustyömaastatulee tekemisen meininki mieleen.

Investointi tulevaisuuteen12


Pentti saa laadukasta hoitoaUudessa sairaalassa potilaskeskeisyys paranee entisestään, kun toiminta uudistuu. Modernit tilat ja teknologia tukevat inhimillistä, vaikuttavaa ja laadukasta hoitoa.

KotonaPentti on 75-vuotias eläköitynytlihakarjatilallinen Ylivieskasta. Hänellä on diagnosoitu veren-painetauti ja diabetes. Hän palaa kotiin metsästysreissulta,koska henkeä ahdistaa ja rintaa polttaa. Pentti soittaa hätäkes-kukseen, kun kipu leviää käsiin ja leukaperiin. Ambulanssi kaartaa pihaan nopeasti.

Uusi sairaala uusine tiloineen ja toiminta-malleineen ketteröittää monin tavoin sairaa-lan toimintaa. Hoito ylettyy myös nykyistäuseammin kotiin asti erilaisten digitaalistenpalvelujen kautta.

Tällainen on suunniteltu ja tavoitelturintakipupotilaan hoitopolku vaativassa erikoissairaanhoidossa Kotoa kotiin -peri-aatteen mukaisesti lähitulevaisuudessa.

Oulun seudun yhteispäivystyksessäPentti viivähtää päivystyksessä vain hetken, koska nyt on kiire. Vielä verinäytteet ja eteenpäin.

Penttiä harmittaa, ettei hän muista käyttämiensälääkkeiden nimiä, mutta päivystyksen farmaseuttirauhoittelee häntä: tieto löytyy Esko-potilastieto-järjestelmästä, joka on käytössä myös miehen omassa terveyskeskuksessa. Farmaseutti kirjaalääkelistaan myös ne lääkkeet, joita Pentti on aiemmin ottanut kotona huonoon oloon.

Päivystyksen eri toimintalinjojen kautta kaikkien potilaiden hoito on sujuvaa. Ambulanssipotilaat kulkevat hätälinjan kautta, jolloin näiden kiireellisempien poti-laiden hoito ei pidennä esimerkiksi nopean hoidon, kuten flunssapotilaiden odotusaikaa. Päihdeongelmaisten hoitoon on käytettävis-sä selviämishoitoasema, joten häiriökäyttäy-tymistä päivystyksen yleisissä tiloissa ei ole.

7Pohjanpiiri 5/2020

Ambulanssissa Pentti saa kipulääkettä ja ensihoitajattutkivat, tekevät hoidonarviointia ja konsultoivat OYS:n päivystävää kardio-logia. EKG-käyrä ja muut tutkimus-tulokset kirjataan ja ne näkyvät reaali-ajassa OYS:n tietojärjestelmässä. Kardio-logian päivystystiimi varaa jo valmiiksisydänkeskuksesta toimenpidesalinverisuonten varjoainekuvausta varten.

Ambulanssi saapuu yliopistollisen sairaalan ambulanssihalliin. Pentti katselee ympärilleen hämmästyneenä:herroiksihan tässä elellään, kun häntäkärrätään puolilämpimän tilan kautta sairaalaan, ei tarvinnut pakkasen nipis-tystä kokea. Samassa päivystyksenhoitotiimi jo jututtaa häntä.

LaboratoriopalvelutNordLabin laboratoriopalvelut tuodaan lähelle potilasyksiköitä niin, että näytteet otetaan potilaan tarpeen pohjalta, silloin kun niiden aika on. Laboratorionhoitajien näytteenottokiertoja voidaan tehdä edelleen kiireettömissä näytteenotoissa. Näytteenotto nopeutuu, kun henkilöstö on lähellä yksiköitä sekä näytteenotto-automatiikka ja -menetelmät kehittyvät entistä tehokkaammiksi. Polikliinisillä käynneillä tarvittavat verinäytteet tms.otetaan ennakkoon, jolloin tulokset ovat lääkärien ja hoitajien käytettävissäjo poliklinikkakäynnille tultaessa.


LeikkaussalissaLeikkaus huolestuttaa Penttiä. Tuntuu huojentavalta, kun hoitajatkertovat mitä on tapahtumassa. Eiköhän tästäkin selvitä, hän vakuut-taa puhelimitse tyttärelleen Pirkolle.

Kohta Penttiä ei enää huoleta: anestesian ammattilaisten antama esilääkitys ja jatkotoimet vievät Pentin unten maille. Leikkaus sujuu hyvin.

Sydänkeskuksen leikkaussaliton räätälöity sydänkirurgiantarpeisiin. Osaava leikkaus-tiimi voi aloittaa työnsä nopeasti, koska sairaalan logistiikka on toimittanutleikkauksissa tarvittavanvälineistön valmiiksi saliin.Leikkaussaleissa on myös läpi-antokaapit, joten logistiikkavoi tehdä tarviketäydennyksiä,vaikka salissa olisi leikkausmenossa. Tilaukset voidaantehdä kätevästi vaikka teksti-viestinä.

AngiosalissaMatkalla varjoainekuvaukseen Pentti rupattelee hississä saattajan kanssa, vaikka alkaa olla hyvin voipunut. Viiden kerroksen hissimatka on ohi yhdessä hujauksessa eikä varjoainekuvaukses-sakaan kauaa kulu. Pentillä on vaikea sepelvaltimotauti. Kardiologi yhdessäsydänkirurgin kanssa pohtii hoitoa ja päädytään ohitusleikkaukseen.

Sydänkeskuksessa kaikki erikois-alan osaajat ovat lähellä toisiaan ja potilaiden tarvitsemaan hoitoonlöytyy aina huippuosaaja. Osaamis-keskuksissa henkilöstöresurssiavoidaan potilasvirran ja hoidon tarpeen mukaan joustavastisiirtää, jotta potilas saa oikeaa hoitoa oikeaan aikaan.

2

9Pohjanpiiri 5/2020

VuodeosastollaPentti toipuu nopeasti. Hän pyytää jo päästä kotiin, mutta sydänlääkärin mukaan on vielä liian varhaista. Pentti siirretään vuodeosastolle. Kuntoutus jatkuu ja hyvä niin, koska ruoka maittaa taas. Pentti tutkii innolla ruokalistaaja tilaa haluamansa aterian ruokahuollonlistalta. Farmaseutti käy ohjeistamassakotilääkityksessä, taas tulee joku pillerilisää päiväannokseen.

Penttiä suututtaa, kun häneltä kysel-lään arjessa pärjäämisestä. Totta kai hän kotonaan selviää. Ai, että kotiapua voisi saada ainakin aluksi? No, kelpaahanminulle valmis ruoka, ettei tarvitse itse laittaa tai Pirkkoa koko ajan vaivata.

-

Kuntoutus aloitetaan jo tehohoidossa, kun hoito muuttuu kevyemmäksi valvontatason hoidoksi. Kuntoutusta voidaan tehdä, koska tehohuoneet ovat isommat kuin vanhassa sairaalassa. Kun kuntoutus aloitetaan mahdollisimman aikaisin, kuntoutuminen voi nopeutua ja potilaan vuodeosastojakso lyhentyä. Tehohoidon ja lähellä olevan heräämön tilat ovat modulaarisia ja standardoituja,joten heräämöstä voidaan tarvittaessasaada lisäpaikkoja tehohoitoon.

TehohoidossaPentti siirretään teholle. Hengissä ollaan, mutta olo on hurjan hutera. Hoitajat seuraavat koko ajan häneen kytkettyjä monitoreita ja tekevät mittauksia.Kännykkään näyttävät tuloksia kirjaavan, samallakun häntä hymyssä suin puhuttelevat.

Pentti on neljän henkilön tehosolussa, jossa hänellä on oma, yksityinen tila. Tytär-Pirkko on saapunut isänsä seuraksi, kohentelee tyynyjä,kostuttaa isän kuivia huulia. Kun isä nukahtaa,tytärkin torkahtaa huoneen lepotuolissa.

Penttiä aletaan kuntouttaa heti. Pirkkoakin opastetaan, jotta voi auttaa isäänsä sitten kotona. Penttiä hymyilyttää, kun hän makuultaan hitaastikoettaa sänkypyörää polkea. Ei meinaa vauhtia löytyä, mutta kovasti häntä kannustetaan. On se hyvä, että on tämmöinenkin laite apuna, ettei mene kävelykyky kokonaan tässä maatessa.


KotiutusVihdoinkin. Lääkäri lupasi lähteä kotiin: äkkiä kotikamppeet päälle ja menoksi.

”Lueskelen sitten tabletilla kotona digihoitopolulta ohjeet. Kirjoittelen sinne sitten niitä vointitietoja. Hyvä on täällä ollut, mutta kotona paras. Kiitos erinomaisesta hoidosta ja heippa”,Pentti huikkaa lähtiessään.

Isäänsä hakemaan tullut tytär ottaa mukaan pussin, jossa on isälle mää-rättyä uutta sydänlääkettä, koska sitäei ole vielä saatavilla Ylivieskasta.

Potilaan jatkohoitosuunnitelma kirjataan sähköiseen potilasker-tomukseen, ja sieltä kotikunnansydänhoitajakin sen löytää. Myöslääkitystieto ja toimintakyvyn kar-toitus ovat potilasta perustervey-denhuollossa hoitavien ammatti-laisten saavutettavissa.

Seuranta ja kontrollitPirkko auttaa isäänsä kirjaamaan verenpainearvoja digihoitopolulle. Pentti tuumaa, että on hyvä, kun voi omassa rauhassa katsoa ja kerratavideolta ohjeita ja lukea tietoa sepel-valtimotaudista. Ei jäänyt millään mieleen kaikki se tieto, jota sairaa-lassa sai. Pentti kysyy hoitaja-chatinkautta, uskaltaisiko hän matkustaa lastenlasten luo Etelä-Suomeen.

OYS:n sydänlääkärin Pentti tapaa tukevasti omalla sohvallaan etä-vastaanotolla. Lääkäri tutkii Pentin digihoitopolulle kirjaamia tietoja ja kotikunnassa otettuja laboratorio-tuloksia. Kaikki näyttää hyvältä. Lääkäri muistuttaa, että jos vointi heikkenee, pitää ottaa heti yhteyttä,jolloin Pentille varataan poliklinikka

-aika OYS:aan. Pentti lähtee Lysti-koiran kanssa

lenkille. Askel on taas reipas jatoimintatarmoa riittää.

11Pohjanpiiri 5/2020

Miten Master Planin muutos vaikuttaa?

Sairaala valmistuu kuusi vuotta nopeammin kuin aiemmassa suun-nitelmassa. Samalla säästetään kustannuksia 300 miljoonaa euroa. Säästö syntyy siitä, ettei toimintoihin tule keskeytyksiä, väistötiloja tarvi-taan vähemmän ja vanhan kiinteis-tön ylläpito- ja korjauskustannuksissa säästetään. Samalla kasvavaan poti-lasmäärään pystytään vastaa-maan paremmin.

Onko nyt valitullasijainnilla etuja?

Oikein ja oikeaan paikkaan raken-tamalla myös rakentamishankevoi vahvistaa peruspalveluita. Kon-tinkankaalla ollaan lähellä lääketie-teellistä tiedekuntaa sekä Oulun kaupunginsairaalaa, jolloin yhteis-työ näiden kanssa helpottuu.

Mitä& miksi

Uusi sairaala on välttämätönPotilaiden hyvä hoito voidaan parhaiten taata, kun rakennetaan kokonaan uusi sairaala. Vastaamme yleisimpiin kysymyksiin, joita rakentamisesta esitetään.

Mitä vikaa nykyisessä sairaalassa on?

Sairaala perustuu 1960-luvun suunnitteluratkaisuihin ja 70-luvun toteutukseen, nyt rakennukset ovat elinkaarensa päässä. Rakenteet ovat huonokuntoiset ja tiloissa on ilmennyt paljon sisäilmaongelmia. Rakennuksen ylläpitokulut kasvavat voimakkaasti vuosi vuodelta. Tilat eivät myöskään vastaa nykyaikaisen hoidon ja lääketieteen vaatimuksia eikä niissä ole mahdollista tehostaatoimintaa. Esimerkiksi etäisyydetsairaalan osasta toiseen ovat pitkät ja siirtymiseen menee aikaa, joka on pois potilaiden hoidosta.

Eikö vanhaa voisi korjata?

Tämä ei ole kannattavaa. Esimerkiksi OYS:n lastenklinikan L4-kaaren sa-neeraus ja laajennus vuonna 2013 maksoi 30 prosenttia enemmän kuin kokonaan uusi rakennus olisi maksa-nut. Muuallakin sairaalassa täydelli-sen perusparannuksen kustannukset olisivat samaa luokkaa tai suuremmat kuin uudisrakentamisen kustannuk-set. OYS:n nykyiset tilat vaatisivattäydellisen perusparannuksen. Sai-raalan tilaratkaisujen takia näin ei kutenkaan voitaisi uudistaa sairaalantoimintaa ajanmukaiseksi.

Lisäksi nykyisten tilojen kerros-korkeus on niin matala, että tiloihinei saada mahtumaan nykyaikaistailmanvaihtotekniikkaa. Energian-kulutuksen kannalta rakennuksetovat tehottomia ja lämmöneristyson huono. Uusi sairaala tulee ole-maan 40 prosenttia nykyistä ener-giatehokkaampi.

Olisiko rakentamistavoitu siirtää tulevaisuuteen?

Vanhan sairaalan huonon kunnon takia tämä ei ole mahdollista. Uusissa tiloissa voidaan paremmintaata terveelliset olosuhteet, muunmuassa turvallinen sisäilma potilailleja henkilökunnalle.

Miksi alkuperäinen rakentamissuunni-telma muuttui?

Alkuperäistä suunnitelmaa eli Master Plania muutettiin, koska toteutus olisi vienyt liikaa aikaa ja kasvattanuthuomattavasti vanhan rakennuskan-nan ylläpitokustannuksia. Alkuperäi-sen suunnitelman mukaan uusi sairaala olisi rakennettu nykyistenrakennusten tilalle, jolloin olisitarvittu vaiheittain runsaasti väistö-tilaa. Myös väestöennusteet vaikut-tivat, niiden perusteella potilaiden määrä kasvaa. Vanhan Master Planin mukaisella toteutuksella ei olisi voituhoitaa kaikkia näitä potilaita.

PPSHP:n valtuusto hyväksyi päivi-tetyn yleissuunnitelman kesällä 2018.


Mitä OYS 2030 tuo tullessaan?Viisi eri vaikuttajaa vastaa kysymykseen, mitä uusi OYS merkitsee heidän näkökulmastaan.

Näkö-kulma

”Sairaalainvestoinnit luovat toivoa tulevaisuu-teen. Ihmisillä on lupa odottaa, että palvelut saadaan saumattomasti yhdestä paikasta. Tässä tapauksessa teillä on tarkoitus pitää huolta siitä, että OYS:n palvelut olisivat laadukkaita.Tätä kautta sitten syntyy odotusarvoa, että uusi sairaala tuo entistä hienomman toiminta-ympäristön tehdä tätä tärkeätä työtä.

Uuteen sairaalaan saadaan houkutelluksiosaamista, ja se on myös vetovoimatekijä.

Myös sairaanhoitopiirin uudet strategiset linjaukset tulevat hyvin toteutumaan uudessa rakenteellisessa ratkaisussa. Esimerkiksi digitaa-lisuuden edistäminen uusissa toimintatiloissa lienee helpompaa kuin koskaan aikaisemmin, kun tilat ja niiden rakenteet eivät ole esteenä.

Sairaalainvestointi tuo myös elinvoimaa tälle alueelle. Jotta nämä peruspalvelut ovat rahoi-tettavissa, on tärkeätä, että työmaan aikana syntyy myös työllisyyttä ja sitä kautta verotuloja.Viime kädessä niillä rahoitetaan palvelut, joita tässä talokokonaisuudessa toteutetaan.

Itseäkin hivelee tällainen sairaalaprojekti, koska kyllä tästä tulee heti tekemisen meininki mieleen.”

Toivoa, vetovoimaa, elinvoimaa

Krista KiuruPerhe- ja peruspalveluministeri, sd.

Ammattilaisia koko Pohjois-Suomeen

”Uusi sairaala on Kuusamon näkökulmasta erittäin tärkeä osa terveydenhoidon järjestelmän uudistumista. Tulevaisuudessa ihmisten hyvin-vointia ja terveyttä tulee hoitaa kokonaisvaltai-sesti perustasolta huippuerityissairaanhoitoon. Tämän lisäksi on otettava huomioon sosiaalipalve-lujen rooli hyvinvoinnin ja terveyden vaalimisessa.

Uusi sairaala on merkittävä terveydenhoidonopetuksen ja tutkimuksen kehto. On tärkeää, että Oulussa on huipputason osaajia takaa-massa terveydenhuollon henkilöstön saata-vuutta Pohjois-Suomessa.

Uudenlainen toimintamalli mahdollistaanykyistä pienemmät tilat, mutta samallatoivon mukaan huippuosaajien työn ja osaa-misen sekä moderneimmat laitteet.

Uusi toimintamalli edellyttää erikoissairaan-hoidon jalkautumista lähelle asiakkaita jatietenkin täällä Kuusamossa toivomme näke-vämme erikoislääkäreitä jatkossakin.

Uusi sairaala on valtava rakennusurakka,joka on samalla muistutus Pohjois-Suomenelinvoimaisuudesta.”

Jouko ManninenKuusamon kaupunginjohtaja


Päivi LaajalaOulun kaupunginjohtaja

Vetovoimaa ja pitovoimaa osaajille

”Kilpailemme tulevaisuudessa terveydenhuollon ammattilaisista.Tarvitaan pitovoimaa, jolla pidämme osaajat ja vetovoimaa ollak-semme kiinnostava paikka hakeutua meille töihin. Uudet nyky-aikaiset tarpeelliset fasiliteetit ja uusi teknologia mahdollistavatosaltaan sen, että terveydenhuollon ammattilaisten osaaminenhyödynnetään, sitä kehitetään ja työhyvinvointi paranee.

Hoitotyön palvelujen organisointi uudistuvissa rakenteissa on välttämätön osa projektia. Tätä pitää edelleen tehdä kuuntele-malla hoitotyön ammattilaisia ja palvelujen käyttäjiä. Yhteistyöllä saamme kokonaisuudesta potilasläh-töisen, omistajien kannalta kustan-nustehokkaan ja työntekijän näkökulmasta kannustavan paikan tehdä työtä. On mahdollista lisätä työn hal-lintaa ja hyödyntää osaa-mista entistä paremmin.”

Jukka KantoTehy PPSHP pääluottamusmies

Ympäristö tutkimukselle ja oppimiselle

”Yliopistosairaala on tärkeä oppimisympäristö opiskelijoillemme,tulevaisuuden lääkäreille. Toimivat tilat tukevat heidän ja muiden ammattilaisten potilastyön opiskelua käytännössäja edesauttavat lääkärien jatkokoulutusta. Uusi sairaala on kilpailukykyinen kansainvälisesti ja toivottavasti houkutteleeparhaita osaajia myös tutkijoiksi ja opettajiksi.

Lääketieteellinen tiedekunta ja sairaala ovat merkittävätutkimuskeskittymä. Ne tuottavat näyttöön perustuvaavaikuttavaa hoitoa, jossa uusimmalla terveysteknologiallaon merkittävä asema.

Tulevaisuuden terveydenhuollonratkaisujen kehittäminen hyö-dyntämällä yliopiston Digi-Health-osaamista vahvis-taa Oulun asemaa digitali-soituvan terveysalan osaa-miskeskittymänä.

Yhteistyössä Ouluun raken-tuu hyvät edellytykset kas-vaa terveysteknologiankansainväliseksi edellä-kävijäksi.”

Jouko Niinimäki Oulun yliopiston rehtori

Uusia palvelu-tuotteita ja ratkaisuja yhteistyössä

”Uuden sairaalan rakentamisellaja toiminnan kehittämisellä on välttämätöntä saavuttaa merkit-tävä tuottavuuden kasvu, jotta miljardiluokan investoinnit kyetään kattamaan toiminnan säästöillä

– ovatpa maksajina sitten kunnat tai suunniteltu hyvinvointialue.

Tulevaisuuden sairaalassa tullaan käyttämään uusinta teknologiaa. OuluHealth Labs -toimintamallillakehitetään uusia palvelutuotteita ja terveysteknologian ratkaisujayhteistyössä yritysten, Oulun kau-pungin, Oulun ammattikorkea-koulu Oy:n ja BusinessOulun liike-laitoksen kanssa. Labs-yhteistyö laajenee myös maakuntaan.

Tulevaisuuden sairaala on tärkeä koko Pohjois-Suomelle, Pohjois-Pohjanmaalle, Oulun seudulle ja Oululle. Sairaala täydentää merkit-tävällä tavalla Kontinkankaalle Ouluun syntynyttä hyvinvoinnin ja terveydenhuollon osaamiskes-kittymää. Huippuosaaminen takaa tehokkaan ja vaikuttavanhoidon potilaiden hyväksi.”


Elinvoimaa koko alueelle

Lääkäri Eveliina Jaurakkajärvi vetää työkavereilleen jumppaa Taivalkosken terveyskeskuksen liikuntasalissa. Kuvassa vasemmalta sairaanhoitaja Leena Härkönen, lääkäri Taina Kortetjärvi, perushoitaja Auri Särkelä, Eveliina Jaurakkajärvi, röntgen-hoitaja Kaija Louhisalmi, sairaanhoitaja Mari-Anne Luukkonen ja osastonsihteeri Riitta Väisänen. Kuva Eveliina Jaurakkajärvi


Elinvoimaa koko alueelle

OYS ja yliopisto verkostoineen luovat Pohjois-Suomeen elinvoimaa kouluttamalla osaajia, tutkimalla ja kehittämällä uutta. Esimerkiksi Taivalkoski sai näin terveyskeskuslääkärin ja ict-yritys uuden tuotteen.

TEKSTI PIRKKO KOIVU

P ohjois-Suomen terveys-keskuksille on ehdottomantärkeää, että Oulussa on OYSja lääkäreiden koulutusta, sanoo Oulusta lääkäriksi valmistunut, Tai-valkoskella terveyskeskuslääkärinätoimiva Eveliina Jaurakkajärvi. Hänei usko, että Pohjois-Suomeen saa-taisiin lääkäreitä, ellei heitä koulu-tettaisi Oulussa.

Pohjois-Pohjanmaan maakunta-johtaja Pauli Harju näkee OYS:nmerkityksen samoin.

”Pohjois-Suomen väestö tarvitseeja ansaitsee tehokkaan huippu-sairaalan. Se on alueellisen tasa-arvon kysymys. Ellei yliopistollista sairaalaa olisi, niin nykyisellä poliitti-sella ja sosiaalisella rakenteella Pohjois-Suomi olisi tyhjentynyt.”

Rakennettava uusi sairaala tuo Harjun mielestä jatkuvuutta ja haastaa hoitamaan asiat paremmin ja tehokkaammin niin lääketieteessä,teknologiassa kuin taloudessakin.

Kotiseutu houkutteleeEveliina Jaurakkajärvi on kotoisinPudasjärveltä ja valitsi opiskelu-paikkakunnaksi Oulun, koska se on lähinnä kotiseutua. Samasta syystä hän asettui Taivalkoskelle. Valinnassa painoivat myös Taivalkosken edullisetasumiskulut, kilpailukykyinen palkka ja harrastusmahdollisuudet.

”Oulun seudulta kotoisin olevat opiskelijat todennäköisimmin jäävät pohjoiseen myös töihin. Itse hairah-din kokeilemaan Helsingissä työsken-telyä opintojen jälkeen, mutta totesin nopeasti, että kaipaan kotiseuduille.”

Hän sanoo, että sama pätee Etelä-Suomesta kotoisin oleviin lääkäreihin.Heitä käy pohjoisessa vain lyhyilläpätkillä.

”Minusta tämä tulisi huomioidamyös opiskelijavalinnoissa, kun halutaan pitää pohjoisen terveyden-huolto miehitettynä.”

OYS:n lääkäreiden panosta hän arvostaa, ja odottaa myönteisinmielin uutta sairaalaa.

”OYS:ssa on lääkäreillä myös maa-laisjärkeä, ymmärrystä pitkienkin

välimatkojen päälle ja mitä ne mer-kitsevät potilaillemme. Konsultaatio-apua saa hyvin.”

Taivalkoskella lähes kaikki potilaat ovat Eveliina Jaurakkajärvelle tuttuja,työilmapiiri on hyvä ja työ ammatilli-sesti haastavaa.

”Saan tehdä paljon asioita itse. Ihan pienestä kummasta potilastaei lähetetä sairaalaan, toisin kuin Helsingissä, jossa koin ajoittain olevani vain läheteautomaatti.”

OYS ankkuroi osaamistaPauli Harju sanoo, että OYS on lähialueelleen voimakas tukipilari.OYS on merkittävä työpaikka, joka ankkuroi alueelle osaamista, mikä taas heijastuu ihmisten kautta ympäristöön monella tavalla.

”Yliopistotutkimusta pitää arvottaamuunakin kuin suorana elinvoima-asiana. Se on jopa itseisarvo.”

OYS, Oulun yliopisto sekä Oamkmuodostavat yhteistyökumppanei-neen verkoston, joka luo yrityksilleuutta liiketoimintaa ja sitä kauttatyöpaikkoja.

Oulun seudulla toimii 80–90 terveysteknologian yritystä. Suurin osa toimii alan tietoteknisten laittei-den suunnittelun ja valmistuksen, ohjelmistoteknologian sekä lääke-tieteen ja tekniikan tutkimuksen parissa. Vuonna 2019 näissä yrityk-sissä työskenteli yli 1 700 henkilöäja heidän määränsä on ollut tasai-sessa kasvussa viime vuodet.

Pauli Harjun mielestä OYS on erinomainen kumppani alueen teknologiayrityksille. Sairaalassa syntyy tarpeita, joihin markkinat eivät ole vielä tuottaneet ratkaisuja, mutta joihin alueella olevat teknolo-giaosaajat pystyvät vastaamaan.

Tarpeisiin vastaamisesta on kyse myös marraskuussa 2020 päätty-vässä InDemand-hankkeessa, joka on luonut yhteistyömallia julkisenterveydenhuollon ja yritysten digi-ratkaisuille. OYS TestLab koordinoiyhteiskehittämistä ja toimi kehittä-misympäristönä.


”Erikoissairaanhoito tarvitsee rinnalleen hyvin toimivatperusterveyden palvelut. Tässä kunnat ovat tärkeässäroolissa ja meidän on yhdessä rakennettava hoito-ketjut mahdollisimman toimiviksi. Palveluiden toimi-vuus on tärkeä osa alueiden vetovoimaisuutta eikäkukaan toteuta sitä yksin.

OYS kouluttaa suuren osan lääketieteen ammattilai-sista Pohjois-Suomen tarpeisiin yhdessä Oulun yli-opiston ja alueen sairaaloiden kanssa.

Minulla on huoli sairaanhoitajien ja lähihoitajien saatavuudesta. Koulutusverkoston tulee olla Pohjois-Suomessa riittävä ja maantieteellisesti kattava.Meidän on sitoutettava koulutetutterveydenhuollon ammattilaiset jäämään Pohjois-Suomeen töihin, tällöin myös elin-voimaisuus vahvistuu.

Uskon, että uusi sairaala turvallisenaja modernina työ-ympäristönä houkut-telee ammattilaisiaeri puolilta SuomeaOYS:aan.”

”OYS:n uuden Tulevaisuuden sairaalan rakentaminenosuu bruttokansantuotteen laskuvaiheeseen ja onsiten elvytystä aluetalouteen. Rakentaminen alihankin-toineen ja materiaalihankintoineen kestää useitavuosia ja tuo siten elinvoimaa.

Yliopistollinen sairaala on erittäin tärkeä koko Pohjois-Suomelle laadukkaan terveydenhuollon lisäksi. Siihen kytkeytyy merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhteistyössä yliopiston, ammatti-korkeakoulun ja alueen yritysten kanssa. OYS:ssa on jo toiminut testausympäristö TestLab, jossa testa-taan tuotteita sairaalaympäristössä ja niihin on mahdollista saada palautetta alan ammattilaisilta.

Yritysten ja sairaalan ammatti-laisten kanssa käytävä vuoro-puhelu antaa mahdolli-suuden uusille innovaa-tioille erityisesti uu-simman teknologianhyödyntämisessä.”

Uusia innovaatioita

Anne HuotariPPSHP:n valtuuston puheenjohtaja

Yhdessä vetovoimaa

Kai PajalaPPSHP:n hallituksen puheenjohtaja

Maakuntajohtaja Pauli Harjun mielestä pohjoissuomalaiset tarvitsevat korkeatasoisensairaalan.

Miikka Kirveskoski sanoo, että yrityksen hengitystaajuusmittaria ei olisi syntynyt ilman yhteistyötä OYS:n kanssa.

Yritykselle tuoteideaInDemand-hankkeessa syntyi oululaisen NE Device SW:n hengi-tystaajuusmittari, jota pilotoidaan parhaillaan OYS:n yhteispäivystyk-sessä. Yhteistyössä olivat mukana yrityksen lisäksi OYS:n asiantuntijat,Pohjois-Pohjanmaan Liitto ja Busi-nessOulu sekä Oulun yliopisto.

OYS:n projektisuunnittelijaMarja Ylilehto esitti idean laitteesta,

joka mittaa turvallisesti potilaan hengitystaajuutta, ilman potilaa-seen kiinnitettäviä antureita taihoitajan jatkuvaa läsnäoloa. Hengi-tysvaikeudet kielivät akuuteista terveysongelmista ja ovat tavalli-nen syy hakeutua päivystykseen.

NE Device SW:n teknologiajohtajaMiikka Kirveskoski kertoo, että yhteis-työssä sairaalan kanssa kehitettiinvalvontajärjestelmä mittaamaan

hengitystaajuutta ja potilaan sykettä webbikameran ja konenäön avulla.

Yrityksen tekemä ohjelmistoaiotaan sertif ioida lääkinnälliseenkäyttöön sopivaksi ja pyritään tuomaan markkinoille vuosien 2020–21 vaihteessa. Ratkaisua kehitetään eteenpäin myös yhteis-työllä Britanniassa.

Kirveskoski sanoo, että tuotetta ei olisi syntynyt ilman kanssakäymistä sairaalan asiantuntijoiden kanssa.

”On ollut aivoriihiä siitä, miten tuo-tetta parannetaan, millaista päivit-täinen työ käytännössä on ja miten ratkaisu voi parhaiten helpottaa sitä. OYS TestLab paikkana mahdollistaa myös sen, että tuotetta jatkokehite-tään käyttäen sairaalan laitteistoa.Näin saadaan verif iointidataa, mikä on äärimmäisen tärkeää.”

Hengitystaajuusmittauksessa konenäkö rekisteröi kehon liikkeet, joita ihmissilmä ei havaitse, ja mit-taustulos on yhtä luotettava kuin antureilla mitattuna. Mittaustieto välittyy hoitajan näyttöruudulle suoraan, ja samalla säästetään aikaa, jota kuluu anturien käsittelyyn ja puhdistamiseen. Laitteisto mah-dollistaa myös etämonitoroinnin.

Tällainen on uusi sairaala

KUVAT TÄHTI-SET, UKI, LUKKAROINEN

Uudistamisohjelma käynnistyy

Valtuusto hyväksyy lasten ja naisten sairaalan rakentamistaohjaavan yleissuunnitelman(Master Planin).Uudisrakenta-minen sairaalan pohjoispäähän.

Yleissuunnitelma päivi-tetään: sairaala pääte-tään rakentaa kokonaan uudisrakentamalla

STM myöntää poikkeamis-luvan uudisrakentamisenensimmäiselle vaiheelle

A-talon ja Rauhaparkin rakentaminen alkaa.A-taloon: lasten ja naisten sairauksienpoliklinikat, synnytykset, vastasyntyneidenja lasten tehohoito, leikkaus- ja heräämö-toimintaa ja vuodeosastoja

Uuden sairaalan peruskivi muurataan

6/2012 12/2014 6/2018 11/2018 3/20196/2013

Lasten ja naisten sairaala valitaan ensimmäiseksiosahankkeeksi

Valtuusto päätti lasten ja naisten sairaalan ja vatsa-keskuksen rakentamisesta

Kehitysvammahuollon osaamiskeskuksen rakentaminen Peltolaan alkaa (valmistui 2019)

6/2017

Sädehoitoyksikön rakentaminen alkaa.

11/2019

Kontinkankaan kaavamuutos hyväksytään

12/2018

Havainnekuvassa on esitetty uudistuvan OYS:n laajuus, minkä

uuden kaavan mukainen rakennusoikeus

mahdollistaa.

B-talon rakentaminen alkaa. B-taloon: päivystys, tehohoito,leikkaus- ja heräämötoimintaa,vuodeosastoja, sydänkeskus

Toisen vaiheen rakentamiseen odotetaan ministeriön poikkeamislupapäätöstä. C1-taloon tulisi avohoidon ja syöpähoidon tiloja, leikkaustoimintaa ja vuodeosastojasekä apteekin, opetuksen, tutkimuksenja laboratorion tiloja.

A- ja B-talot valmistuvat

Ensimmäiset uudet tilat ja uudistetuttoimintatavat otetaan käyttöön

Koko sairaalauudistuu tiloiltaan ja toiminnoiltaan 2030-luvulle tultaessa

2/2020 11/2020 2022–20232023–2024 2030

Toisen vaiheen C1-talo rakennetaan

2021–2024

Vanha OYS puretaan

2024–2028

Toisen vaiheen C2-talo rakennetaan

2028–2029

Potilashuoneita on noin 600, pääasiassa yhden hengen huoneita.

Uudistamisohjelman avainluvut

Sairaalan kokonaiskustannukset ovat1,61 miljardia euroa. Uudisrakentamisenosuus on 900 miljoonaa. Loppuosa onpurkamisen sekä nykyisen sairaalankunnossapidon ja korjaamisen kuluja.

Uutta rakennetaan noin 220 000 bruttoneliömetriä. Uusi sairaala-kokonaisuus tulee olemaan noin 10% pienempi kuin nykyinen.

12 synnytys- ja 2 sektiosalia (nyt saleja 10) – arvioitu: noin 3500 synnytystä vuodessa

88 tehohoitotasoistapaikkaa (nyt 73)

55–60 leikkaussalia (A-,B-, ja C-talo yhteensä)

Poliklinikkakäyntejä ennusteen mukaan 15 000 vuodessa / 2 450 päivässävuonna 2030

800 opiskelijaa ruuhka-viikkona, satoja opetuksenja tutkimuksen parissa työskenteleviä henkilöitä.

1,61 milj. € m2220 000

600

6900

Vakinaisessa palvelussuhteessaoli vuonna 2019 henkilöstöstä73,8 prosenttia.

Kuntayhtymän palveluksessa on keskimäärin 6 900 henkilöä.

73,8%


M onet Oulun seudulla asuvat käyvät OYS:ssa elämänsä aikana vähintään kerran, ainakin syntymässä. Pyysimme lukio-lainen Emilia Ollikaisen, eläkkeellä olevan Antti Juujärven ja palvelu-asiantuntijana työskentelevän Jenni Kaihuan kertomaan, millaisia ajatuksiaheillä on uudesta sairaalasta.

Kaikki kolme toivovat, että OYS:ssa olisi helppo löytää paikasta toiseen.

”Nykyisin täällä potilaat ja omaiset menevät hukkaan. Ihmisillä on tulles-saan pieni pelko, että eksynkö”, AnttiJuujärvi sanoo.

Emilia Ollikainen lisää, että erityi-sesti lapsille ja nuorille potilaille kul-keminen pitäisi tehdä helpoksi. Sai-raalaan tullessa paikasta toiseen löytämisen tulisi olla huolista pienin.

He kaikki pitävät uutta sairaalaatarpeellisena.

”Rakennuksilla on tietty elinkaari,ja nämä rakennukset ovat elinkaa-rensa loppuvaiheessa”, tiivistääJenni Kaihua.

Hän toivoo, että uudet tilat mah-dollistavat asiakaslähtöisen, sujuvan

Toiveena selkeä sairaala

Emilia Ollikainen (vasemmalla), Jenni Kaihua ja Antti Juujärvi taustallaan uuden sairaalan rakennustyömaa.

Lehden kannessa esiintyvät Emilia Ollikainen, Antti Juujärvi ja Jenni Kaihua odottavat uudelta sairaalalta helppoja kulkureittejä.

hoidon. Omakohtaista kokemustaOYS:sta hänellä on lähinnä lasten synnytyksistä 2013 ja 2015, ja muistotovat myönteiset.

Potilas tarvitsee tukeaAntti Juujärvi sanoo, että hänelleoululaisena OYS on kotisairaala.Vuosien mittaan paikka on tullut hänelle tutuksi niin potilaana, omai-sena kuin vapaaehtoistyönkin kautta.

”1970-luvulla oli hienoa ja hyvä pal-velu, sairaalan status oli korkealla.Nyt aika on mennyt tästä paikastaohi, tarpeet ja tavat toimia ovat muuttuneet.”

Hän toivoo, että uudessa sairaa-lassa hoitojonot lyhenevät toiminnantehostumisen myötä ja henkilökuntaehtisi kohdata potilaita. Kokemuk-sesta hän tietää, että potilaalla on kysyttävää ja suuri tarve puhua.

”Toivon, että tulevassakin sairaa-lassa potilas saisi tietoa. Siinä panen toivon myös vapaaehtoistoiminnalle,potilasjärjestöille ja yhdistyksille.”

Emilia Ollikainen oli potilaanalasten veri- ja syöpätautien osastolla

sairastuttuaan vuonna 2014 leuke-miaan. Hän on parantunut, hoidotpäättyivät kesällä 2016.

”Osasto 51 oli tuolloin kuin toinen koti minulle, nukuin ja söin siellä. Siitä vedän uuteen sairaalaan ajatuk-sen, että sairaala voi hetkellisesti olla jollekin kuin koti. On tärkeää, että ympäristö on viihtyisä ja turvallinen.”

Nykyisin hän on Pohjois-Suomen syöpäyhdistyksen ja Sylvan vertais-tukihenkilö. Hän toivoo, että uudes-sakin sairaalassa potilaita rohkais-taan lähtemään vertaistuen piiriin. Samasta sairaudesta parantunuton hyvä juttukumppani.

”Jottei kenestäkään tunnu diag-noosin jälkeen, että annetaan vain lappusia käteen.”

He kaikki ovat yksimielisiä siitä, että potilas tarvitsee turvallisuu-dentunnetta. Lääketieteellisesti korkeatasoiseen hoitoon ja henki-lökunnan ammattitaitoon he luot-tavat niin vahvasti, että ne tuntuvatjopa itsestään selviltä.

”Hoitotoimia ei muista jälkeenpäin, mutta sen tunteen muistaa, mikä hoitokerralta jää. Tätä hyvää f iilistäpystyy ajattelemaan, koska on luottosiihen, että lääketieteellinen puoli on kunnossa”, Jenni sanoo.

TEKSTI PIRKKO KOIVU KUVA TIINA MÄKI

Työ ja tekijät

1 23

Palvelumuotoilija Teemu Kemilä pitää kollegansa Sadun kanssa huolta siitä, että asiakas pysyy hankkeen keskiössä.

1

Proviisori Katja Knuuti toimii hankkeessa lääke-hoidon asiantuntijana.

2

Sari Nuolioja on avohoidonsairaalasuunnittelija.

3

Sairaalasuunnittelija Jonna Vuorentolan erityisalueenaon päivystystoimintaan liittyvä suunnittelu.

4

4

Uuden sairaalan rakentamisen parissa työskentelee rakentamisen, sairaalasuunnittelun ja terveydenhuollon ammattilaisia. Eri osahankkeiden yhteensovittamisesta vastaa OYS 2030 -projektitoimisto.

Yhteinen projekti

Palvelumuotoilija Satu Ruonaniemi pitää kollegansa Teemun kanssa huolta siitä, että asiakas pysyy hankkeen keskiössä.

5

Liisa Puirava on vuode- jateho-osastojen sairaala-suunnittelija.

6

Sairaalasuunnittelija Saija Kortteen erityisalueena on opetus, koulutus ja tutkimus-toimintaan liittyvä suunnittelu.

7

Jarkko Hyvönen on leikkaus-toiminnan ja anestesiansairaalasuunnittelija.

8

9

Projekti-insinööri Miska Myllylän tehtäväkenttää ovat uuden sairaalan logistiikkaratkaisut.

9

kehittämisylilääkäri Tuomas Holma vastaa uuden sairaalan toiminnan muutoksen suunnit-telusta ja vetää toiminnallisensuunnittelun tiimiä.

10

10

11

Aki Piirainen työskenteleehankkeessa lääkintätekniikanasiantuntijana.

11

12

Kauko Halmetoja työskenteleehankkeessa lääkintätekniikanasiantuntijana.

12

17 1819 20


5 67

8

13

Projektisihteeri Sanna Heikonen pitää toimiston arjen pyörimässä.

13

14

Mirka Lohva työskentelee hankkeessa viestintäasiantuntijana.

14

15

Timo Alalääkkölä on testaus-toiminnan päällikkö OYS TestLabissa.15

16

Suunnittelukoordinaattori Teemu Moilanen vastaa teknisen suunnittelunlähtötietojen eli käyttäjävaatimustenmäärittelystä.

16

Kari-Pekka Tampio on OYS 2030-ohjelman ohjelmajohtaja ja projektijoukkueen kippari.

17

Projekti-insinööri Soile Sarénin tehtäväkenttää ovat hankinnatsekä uudistamisohjelmankustannusseuranta.

18

Projekti-insinööri Pekka Lappalainen toimii hankkeidenturvallisuuskoordinaattorina.

19

Projekti-insinööri Mikko Honkalantehtäväkenttääon uuden sairaalantalotekniikka ja teknisen käyttöön-oton johtaminen.

20

21

Projekti-insinööri Ari Toivonen vastaa uuden sairaalan teknisestäsuunnittelusta sekä käyttäjien ja ylläpitäjien vaatimusten hallinnasta.

21

22

Projekti-insinööri Liisa Harmoisentehtäväkenttääon hankkeidensopimus- ja riskienhallinta.

22

23

Päävalvoja Arto Ollikainen (ei kuvassa) vastaa rakentamisen laadun-, puhtauden- sekä kosteu-denhallinnan kokonaisuudesta.

Projekti-insinööri Miika Suomela työskentelee uuteen sairaalan tulevien ICT-ratkaisujen parissa.

23

24

Rakennuttajainsinööri Juha Mäkelä vastaa osaltaan siitä, että osahank-keille asetetut tilaajan tavoitteet ja käyttäjävaatimukset saavutetaan. Juha myös vetää rakennuttajatiimiä.

24

25

Elina Timisjärvi työskentelee hankkeissa projekti-insinöörinä.

25

26

Vt. infrapalvelujen johtajaJuha Jääskeläinen (ei kuvassa)toimii infrapalvelujen vastuu-alueen johtajana

27



Leikkaussalit pystytäänräätälöimään eri erikois-alojen tarpeisiin.

Tehohoitohuoneiden suunnittelussa on kiinnitetty huomiota myös viihtyisyyteen. Omaisille on oma leponurkka.

Työn tuottavuus paranee uudessa sairaalassa, kun ammattilaiset saavat aikaa keskittyä ydin-tehtäviinsä ja tilat tukevat toimintaa nykyistäparemmin. Tuottavuus syntyy isosta joukosta pieniä asioita. Tässä niistä muutamia.

Tuottavuutta järkeistämällä


Terveellinen työ- ja asiointiympäristö

Osaamista keskitetäänUuteen sairaalaan tulee osaamiskeskuksia, jotka kokoavat yhteen eri erikoisalojen syväosaamista. Moniammatillinen yhteistyö tehostuu, konsultointi-tarve vähenee ja potilas saa turvallista ja vaikuttavaa hoitoa. Yhdessä työskenteleminen tuo tuottavuutta,kun töitä tehdään toinen osaaja toistaan tukien.

Kehittämistyö on jo aloitettu. OYS:n sydänpotilaanhoitoa kootaan parhaillaan yhdeksi osaamiskeskus-lähtöiseksi prosessiksi, jossa hoitoketju sujuvoituu,viiveet lyhenevät ja tiedonkulku paranee. Infektioiden torjuntaan

erityinen huomioUudessa sairaalassa potilashuoneet ovat yhden hengen tiloja. Infektiovaaran vähenemisen lisäksipotilaan yksityisyys ja tietosuoja paranevat.

Infektioiden leviämistä estetään myös hissirat-kaisuin. Hissejä on kolmeen eri tarkoitukseen: yhdessä kulkevat vierailijat ja itsenäisesti liikkuvatpotilaat, toisessa henkilökunta sekä henkilökunnankanssa kulkevat potilaat ja kolmannessa logistiikka-palvelut.

Hoitoon liittyvien infektioiden vähentämisellä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Infektioita torju-malla sairaalapäivät vähenevät, potilasturvallisuus paranee ja antibioottien käyttöä voidaan vähentää.

Erittäin merkittävä tuottavuuden tekijä on se, että tulevaisuuden sairaala on turvallinen ja terveellinen työskennellä ja asioida. Tiedämme, että vanhan sairaalan sisäilmaongelmat ja tilojen sopimattomuus nykyaikaiseen erikois-sairaanhoitoon aiheuttavat sairauslomia.

Tuottavuutta syntyy, kun henkilöstö saa työskennellä ja asiakkaat asioida terveissä, uusissa tiloissa. Esimiestenkään ei enää tarvitsekäyttää aikaa työnjakosuunnittelussaan huononsisäilman tuomiin työskentelyrajoituksiin. Hoi-tajakutsua ja henkilöturvajärjestelmää varten rakennetaan paikannusmahdollisuus.

Mahdollisuus keskittyäydintehtäväänUudessa sairaalassa asiantuntijat voivat keskittyäydintehtäväänsä eli hoitamiseen ja hyvän sairaala-kokemuksen tuottamiseen potilaalle.

Lääkehoidossa tavoitteena on siirtyä automaatti-seen annosjakeluun. Robotti annostelee ja lähettää tablettilääkkeet putkipostilla yksiköihin. Hoitohen-kilöstö tarkastaa ja jakaa lääkkeet. Potilastyöhön jää enemmän aikaa, kun annostelemisen työvaihe jää pois. Automatiikan kautta myös lääketurvallisuus paranee: robotti ei tee virheitä.

Potilaan vointia seurataan yhä useammin etänä. Hoitajien ei tarvitse kulkea tarkistamassa vaikkapa tiputuksen tilannetta, kun tieto saadaan automaatti-sesti mobiililaitteeseen. Mobiili-Eskon avulla ja tieto-järjestelmien integraatiotyöllä karsitaan turhia kirjautumisia ja monivaiheista kirjaamista paperilta tietojärjestelmiin tai tietojärjestelmästä toiseen.

Tulevassa OmaOys-palvelussa potilas voi itse viedä omia tietojaan sähköiseen järjestelmään jatarkistaa vaikka ajanvarauksensa. Tämäkin säästäähoitajien työaikaa.

Turha liikkuminen vähemmäksiNykyisessä sairaalassa toiminnat ovat usean hehtaarin alueelta ja käytäviä on 30 kilometriä.Lääkkeitä, liinavaatteita, hoitotarvikkeita, väli-neitä ja laitteita kuskataan pitkiä etäisyyksiä.Potilassiirtoja on paljon, koska hoitavat yksiköt ovat hajallaan eikä yhden hengen huoneitaole riittävästi - usein infektioriski vaatii etsimäänpotilaalle yhden hengen huoneen.

Uudessa sairaalassa potilashuoneet ovat pääasiassa yhden hengen huoneita ja osastojen ja erikoisalojen välillä liikutaan pääosin hisseilläylös ja alas. Kulku on napakkaa leikkaussaleistatai teholta vuodeosastolle tai katolla olevaltahelikopteritasolta päivystykseen ja teholle.

Tukipalvelut lähemmäs toimintaaTukipalvelujen, kuten logistiikan, ravinto- ja tekniikan palvelujen sujuvuuteen ja sijoitteluun on kiinnitettyerityistä huomiota. Tiloja tulee jokaisen sairaala-rakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen.

Tuottavuutta syntyy, kun pitkät kuljetusmatkat vähenevät. Hissiyhteyksin palvelut saadaan nopeasti, häiriöittä ja oikea-aikaisesti hoitoyksiköihin. Varastot sijoittuvat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisestija älykkäin teknologiaratkaisuin turhia tarkastuskier-roksia ja tilaustarvetta voidaan vähentää.

Jatkuu seuraavalla sivulla

Moniammatillinen yhteistyö tehostuu, kun kunkin erikoisalan osaajat työskentelevät lähekkäin.

KUVAT TÄHTI-SET, UKI, LUKKAROINEN

26 Pohjanpiiri 5/2020 Havainnekuva A-talon pääsisäänkäynnin aulatilasta.

Tilat muuntuvat tarpeeseenKukaan ei voi tietää, miten paljon leikkaussaleja tarvitaan 10 vuoden päästä tai miten lääkehoito kehittyy seuraavan5 vuoden aikana. Siksi sairaalan suunnittelussa on koros-tettu tilojen käyttö- ja muuntojoustavuutta.

Huoneiden mittasuhteet, talotekniset ominaisuudet ja kiinteät rakenteet ovat sellaiset, että tiloja voidaan kohtalaisen helposti muuttaa tarpeen mukaan.

Tilojen rakenne on samanlainen yksiköstä tai erikois-alasta riippumatta, mikä helpottaa osaajien siirtymistätyöskentelemään yksiköstä toiseen. Tilojen lisäksi myös muut resurssit ovat yhteiskäytössä reaaliaikaisen paikan-nusmahdollisuuden ja varausjärjestelmän kautta.

Viidenneksen nykyistä pienempi sairaalaUusi sairaalakokonaisuus on neliöiltään pienempikuin nykykiinteistö. Hukkaneliöitä ei rakenneta.Muuntojoustavien tilojen lisäksi tämän mahdollis-tavat digitaalisten kanavien nykyistä tehokkaampihyödyntäminen ja erikoissairaanhoidon palvelujenjalkauttaminen sairaalan ulkopuolelle.

Jo nyt käytössä on useita digihoitopolkuja, jotka tuovat erikoissairaanhoidon palvelut asiakkaan omaan kotiin ja korvaavat perinteisiä kohtaamisia ammattilaisten kanssa. Näin vähennetään myös asiakkaan liikkumiseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia.

Tieto ja teknologia toimintaa ohjaamaanVaativassa erikoissairaanhoidossa hoitotoimen-piteiden on tapahduttava oikeassa järjestyksessä. Tällä hetkellä erilaisten laboratorionäytteiden, kuvantamisen, ja vastaanottojen aikataulutta-minen vie suuren osan hoidonsuunnittelijoidentyöajasta.

Tulevaisuudessa tämän manuaalin työn tekeetuotannonohjausjärjestelmä, jonka avulla varmis-tetaan, että oikeat henkilöt, potilas, hoitoon tar-vittavat laitteet ja muut resurssit ovat oikeaanaikaan oikeassa paikassa.

Toiminnanohjauksen kautta varmistetaan myös ajantasainen tieto potilaan voinnista ja tiedon reaaliaikainen liikkuminen eri ammatti-laisten kesken. Viiveet vähenevät ja hoitavat yksiköt voivat seurata toimintaansa reaaliajassasekä suunnitella henkilöstöresurssien sijoitteluatarpeen ja osaamisen perusteella. Esimiehille ja sairaalan johdolle järjestelmä tuottaa tietoa seurannan ja kehittämisen välineeksi.

Uusia tiloja voidaan pienin muutoksin muuntaa uuteen

käyttötarkoitukseen.


potilaiden hoitoon uusia mahdol-lisuuksia”, sanoo Miia Turpeinen.

Tutkimustyössä tärkeää on hyvä yhteistyö yliopiston kanssa. Sairaalaylihoitaja Merja Meriläinen sanoo, että hoitotyön tutkimustaja kehittämistä tukee hoitotyön tutkimusneuvosto, lisäksi kullakinsairaalan tulosalueella on omat tutkimus- ja kehittämistyöryhmänsä.Yksittäisillä työntekijöillä on mahdol-lisuus saada jatkokoulutusta, osallis-tua tutkimustyöhön ja kehittääammatillista osaamistaan. Yksi-löiden kehittämisideoita kerääsähköinen innovaatioalusta.

Työnsä asiantuntijatKukin henkilöstöön kuuluva on itse työnsä paras asiantuntija. Oman työn ja potilaiden hoidon kehittäminen on lähtökohtana PPSHP:n vuosittai-sessa laatupalkintokilpailussa, johon arvioitavaksi tuodut hankkeet ovatjuurtuneet hyvin käytäntöön. Hank-keet ovat jouduttaneet potilaidenhoitoprosessia, luoneet uusia työs-kentelymalleja ja madaltaneet ammattiryhmien välisiä raja-aitoja.

OYS:ssa toimii myös kansallinenyksikkö, FinCCHTA eli Finnish Coordinating Center for Health Technology Assessment. Sen tehtä-vänä on edistää näyttöön perustuvi-en menetelmien käyttöä eli se pyrkii varmistamaan, että potilaita hoide-taan tavoilla, jotka todella vaikuttavat.

Seuraavassa on esimerkkejä, miten potilaiden hoitopolkuja kehitetäänkäytännössä ja miten OYS:ssa tehty tutkimus hyödyttää potilaita:

Opimme koko ajan lisääKehitys ei pääty uuden sairaalan valmistumiseen. Tiedon lisääntyessä ja maailman ympärillä muut-tuessa parannamme omaa tapaamme toimia.

S airaanhoitopiirin strategian mukaan toimintaa tulee kehit-tää, parantaa ja arvioida koko ajan. Tämä tavoite läpäisee koko sairaalan ja näkyy arjessa eri tavoin.

Toimintaa muutetaan uuden tiedon pohjalta. Esimerkiksi potilaanhoitoketjua analysoidaan ja tietoakäytetään hoitoketjun parantami-seksi. OYS myös reagoi toimintaym-päristössä tapahtuviin muutoksiin.

OYS-erityisvastuualueen tutkimus-ja arviointiylilääkäri, professori Miia Turpeinen kertoo, että viiden viime vuoden aikana erityisvastuualueellatehty kliininen tutkimus on johtanutkymmenissä hankkeissa suoraan diagnostisten käytäntöjen sekä hoitolinjausten ja -käytäntöjen muutoksiin. Samalla hoidon laatu paranee. Kyse ei aina ole uuden käytännön tai menetelmän käyttöön-otosta vaan myös luopumisesta.

”Useiden tutkimusten ansiostaolemme voineet osoittaa jonkin menetelmän tehottomaksi ja lopetta-neet turhan käytännön. Lisäksi noinkymmenen tutkimuksen ansiostaon syntynyt aineettomia oikeuksia,muuta kaupallista toimintaa, tuot-teita tai palveluja.”

Tiede tärkeä tehtäväYliopistosairaalan yksi keskeinen tehtävä on tutkimus eri tieteena-loilla. PPSHP:n strateginen tavoite on parantaa tutkimustyön tulokselli-suutta ja tukea tutkimusryhmien nousua kansainväliselle huipulle.

”Tieteellinen tutkimus lisää henki-löstön asiantuntemusta, verkottaasairaalaa kansainvälisesti ja tuo

TEKSTI PIRKKO KOIVU

Lapsille tulee päiväsairaalaPäiväsairaalassa hoidetaan lapsi tai nuori potilas, joka tarvitsee leik-kauksen, tutkimuksen tai toimen-piteen jälkeen poliklinikkakäyntiäpitemmän seurannan, mutta ei osastojaksoa tai yöpymispaikkaa.Päiväsairaalaa pilotoidaan jo nykyisinOYS:n osastolla 60, josta puolet on päiväsairaalana. Uudet käytännöt on tarkoitus siirtää uusiin tiloihinniiden valmistuttua. Syksyllä 2020pilotoidaan myös lasten kotisairaa-laa. Esimerkiksi tietyt antibioottejatai verituotteita saavat potilaat hoidetaan kotona ja he saavattukea osastolta.

Päiväsairaalassa potilaan hoitoaikalyhenee päivistä tunteihin, jolloin potilaita voidaan hoitaa enemmän. Lisäksi otetaan käyttöön digihoito-polku, jonka kautta kerätään esi-tiedot, vaihdetaan viestejä sekäannetaan kotihoito-ohjeita ja tie-toa. Esimerkiksi puheluiden määrävähenee tuntuvasti.

Nilkkamurtuma kuntoon ripeästiOYS:n kirurgian klinikan johtama tutkimus muutti nilkkamurtumien hoitoa sujuvammaksi ja nopeam-maksi. Ne nilkkamurtumat, joiden hoitoon ei tarvita leikkausta, eivät tämän tutkimuksen mukaan tarvit-sekaan kuuden viikon kipsausta,vaan ne tulevat kuntoon puolta lyhyemmässä ajassa kipsin tai kevyemmän nilkkatuen avulla. Säästö ja vaikutus potilaaseen on iso, sillä nilkkamurtumia hoidetaanSuomessa vuosittain tuhansia.Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa vuonna 2019.

Jatkuu seuraavalla sivulla


Digihoitopolkuja eri sairauksiinOYS:n eri yksiköiden asiantuntijat ovat kehittä-neet jo 16 potilasryhmälle sähköiset hoitopolut, joita potilaat käyttävät kotonaan. Lisää kehitetään kaiken aikaa. Palvelu sopii suurille potilasryhmille,jotka tarvitsevat paljon samansisältöistä ohjaustaja neuvontaa. Ensimmäisenä otettiin käyttöön sepelvaltimotautipotilaan hoitopolku vuonna 2018.

Potilaat saavat digihoitopolun kautta tietoasairaudestaan ja sen hoidosta ja he voivat asioidaammattilaisen kanssa viestipalvelun tai video-vastaanoton avulla.

Digihoitopolkujen odotetaan parantavan potilaan hoitoon pääsyä, säästävän niin potilaidenkuin henkilökunnankin aikaa sekä vapauttavan resursseja vaativaa hoitoa tarvitseville potilaille. Potilaat ovat antaneet palvelusta hyvää palautettaja esimerkiksi sepelvaltimotautipotilaan hoitopolkuon jo muuttanut potilaiden hoitokäytäntöjä.

Uusia sairauksia tunnistettuLastenneurologian tutkimusprojektissa on tunnistettu viimeisen kahden vuoden aikana kolme uutta aiemmin tuntematonta sairautta,joiden geneettiset syyt on pystytty selvittämään.Vuonna 2019 julkaistiin tulokset HIDEA-oire-yhtymästä, jossa potilailla liittyy neurologiseentaudinkuvaan myös riski yöllisille hengitys-katkoksille. Tutkimuksen tulosten perusteellataudin diagnostiikka on nyt mahdollinen japotilaille voidaan aloittaa hoidoksi yöllinenylipainehoito. Tutkimus julkaistiin Geneticsin Medicinessä 2019.

Vastasyntyneen asianmukainen kivunhoitoon tärkeää lapsen kehittymisen kannalta.Vastasyntyneen kivun arviointiin tarkoitettukipumittari NIAPAS on kehitetty yhteistyössävastasyntyneiden parissa työskentelevien hoitajien kanssa. Mittarissa on fysiologisia muutoksia ja käyttäytymistä arvioiva asteikko,jonka pistemäärä auttaa hoitotyöntekijää pää-töksenteossa vastasyntyneen kivunhoidossa.

Vauvan kipua mitataan

Me olemme talouden, terveyden ja turvan asiallaMonille tärkeintä elämässä on läheisten turvattuelämä. Kun tuntee olonsa turvatuksi, uskaltaa elääenemmän, täydemmin. Ja täyttä elämää eläessäonnellisuuskin on lähempänä.

Me olemme asiakkaiden omistama elämänturvayhtiö. Se tarkoittaa, että olemme asiakkaidemme ja heidän läheistensä talouden, terveyden ja turvan asialla siellä, missä on elämää.

Huolto pidentäälaitteen ikää

Tarjoamme korkeatasoista teknistä palvelua kaikille edustuksessamme oleville terveydenhuollon ja laboratorion laitemerkeille. Säännöllinen huolto varmistaa laitteiston toimivuuden ja tarkkuuden koko sen elinkaaren ajan.

Tekninen palvelumme muutti syyskuussa Espoon Koskelosta Riihitontuntielle uusiin tiloihin. Uusi osoite 14.9.2020 lähtien: Mediq Tekninen palvelu, Riihitontuntie 7 D, 02200 ESPOO.


facebook.com/ncc.finlandlinkedin.com/company/ncc/Instagram ncc_fiTwitter @NCCyhtiotblog.ncc.fi

Kuva

: Joa

kim

Krö

ger

Sydämellä rakennettu


O n tiistaiaamu, kellon tullessatäsmälleen 8.00 kajahtaaOYS 2030 -ohjelman projekti-toimistolla kokoushuoneen kaiutti-mista hankeväelle tuttu ääni: ”Aloi-tellaan allianssien viikonavausta,ryhmänvetäjille vanhat tutut peli-säännöt...”

Alkamassa on yksi ohjelman viikkorutiineista. Seuraavan puoli-tuntisen aikana käydään läpi tiivis katsaus edellisellä viikolla tehtyihinpäätöksiin ja tulevan viikon tavoittei-siin. Tiedonvaihtoa tarvitaan, sillä uuden sairaalan työmaalla huhkii rinta rinnan kaksi allianssia, ja suun-nittelutyötä tekee reilu sata suunnit-

telijaa eri puolilla Suomea. Kaikki tähtäävät yhteiseen päämäärään,eli ovat – allianssitermejä käyttäen – samassa veneessä.

Ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampiosanoo, että allianssi toimii monellatapaa kuin oikea yritys tai organi-saatio.

”Allianssimallissa tilaaja valitseejo suunnitteluvaiheessa keskeisetsopimuskumppanit mukaan hank-keeseen. Osapuolet muodostavat yhteisen organisaation, jolle sovitaan yhdessä oma johtamisjärjestelmä.”

Allianssimallin sanotaan usein sopivan vaativiin suurhankkeisiin,joihin sisältyy riskejä ja epävarmuuksia.

”Tämän kokoisessa hankkeessa ainoa mikä on pysyvää, on jatkuva muutos. Perinteisemmissä urakka-muodoissa toteutusratkaisut ja senmyötä kustannukset lyödään lukkoonusein suhteellisen aikaisessa vaihees-sa, mikä osaltaan vie mahdollisuuksiahankkeen kehittämiseltä. Meillä suunnittelua tehdään jatkuvastihankkeen edetessä.”

Jotain uuden sairaalan rakennus-urakan kokoluokasta kertoo, että sairaalan päärakennuksen työmaallatyöskentelee parhaimmillaan ei vainyhtä, vaan kolme eri allianssia.

Tulevaisuudessa A- ja B-allianssit saavat rinnalleen myös C-talon raken-

Samassa veneessäUusi sairaala rakennetaan allianssimallilla. Suuriin,vaativiin rakennushankkeisiin allianssimalli sopii, sillä siinä tilaaja ja sopimuskumppanit toimivat kuin samassa yrityksessä.

TEKSTI MIRKA LOHVA KUVA SENNI LUTTINEN


tamisesta vastaavan konsortion,johon on jo valittu päätoteuttajaksiNCC. Päätoteuttaja hankkii mukaanmuut osapuolet.

”Oman mielenkiintoisen haasteen tuo se, kuinka C-talon suunnittelijat ja talotekniikkaurakoitsijat saadaan toimimaan allianssimallin mukaisesti, hankkeen parhaaksi”, Tampio toteaa.

Riskit ja hyödyt jaetaan Valtavassa hankkeessa myös kustannukset ovat luonnollisesti suurennuslasin alla. Kuten allianssi-hankkeissa on tapana, myös OYS:nhankkeissa tavoitekustannus muo-dostetaan hankkeen kehitysvaiheenaikana, yhteistyössä allianssikump-paneiden kanssa.

”Uskomme, että kun pääsemmeaikaisessa vaiheessa sopimaan keinoista ja pelisäännöistä, joidenavulla voimme yhdessä hankkeen toteuttaa, voimme luottaa siihen,että osapuolet ovat sitoutuneet ase-tettuihin tavoitteisiin”, Tampio toteaa.

B-rakennuksen allianssia luotsaavaprojektipäällikkö Markus Pöllä on Tampion kanssa samoilla linjoilla.

”Allianssissa on asetettu yhteisestiavaintulosalueet, joita mitataan koko hankkeen ajan. Esimerkiksi B-rakennuksen allianssissa avaintulos-alueita ovat turvallisuus, tuottavuus ja laatu. Näissä onnistumisesta palki-taan palveluntuottajia bonuksilla, mutta epäonnistuminen voi toisaalta johtaa sanktioihin. Allianssimallissa korostuukin, että kaikki osapuoletvoittavat tai häviävät yhdessä.”

Ei vastakkainasetteluaA-allianssin projektipäällikön PekkaJokelan mukaan allianssimallistapuuttuu perinteinen vastakkain-asettelu.

”Vaikka kerrokset nousevat vauh-dilla, myös muutoksia tulee koko ajan. Esimerkiksi koronaepidemia

on tuonut muutostarpeita, joita ei ole osattu kehitysvaiheessa enna-koida. Jos kaikki muutokset vaatisivat muodolliset tarjoukset, neuvottelut ja tilaukset, niihin kuluisi paljon aikaa ja energiaa. Toki muutokset pitää arvioida ja hinnoitella allianssissakin, mutta se tehdään aivan eri hengessäkuin tavanomaisessa urakassa. Alli-anssin idea on miettiä ja kehittää hanketta yhdessä, pitäen kuitenkin tavoitekustannus koko ajan mielessä.”

Myös yhteistyö allianssien välillätoimii molempien projektipäälliköi-den mukaan hyvin.

”Mielestäni molempien allianssientinkimätön työturvallisuustyö on luonut hyvän pohjan hankkeidenpäivittäiselle yhteistyölle. Kun suh-teellisen ahtaalla tontilla rakenne-taan kahta korkeaa rakennusta yhtäaikaisesti, on yhteistyön oltava joka tasolla hyvää, jotta voidaan varmistaa turvallinen työskentelykaikille työmaalla työskenteleville”,Markus Pöllä summaa.

Yhteistoiminta edellytyksenäPalataan takaisin projektitoimistonpöydän ääreen. Viikonavaus on yksi esimerkki niistä lukuisista kokouksista ja työpajoista, joiden avulla tietoa toimijoiden välillä jae-taan. Yhteistoiminta ja vuorovaiku-tus ovatkin allianssissa toimimisenperusedellytyksiä. Niitä hyödyntä-mällä saadaan kaikkien osaaminen ja kokemus palvelemaan asetettujatavoitteita.

”Konkreettisesti tämän huomaa siinä, että yhteisen ongelman ratkai-sun tai eri suunnitteluratkaisujenvaihtoehtovertailun jälkeen seomasta mielestä alun perin ’paras’ratkaisu onkin löytänyt voittajan”,Pöllä kertoo.

Vaikka koronapandemialla onollut toistaiseksi hankkeeseen vainvähäisiä vaikutuksia, näkyvät esimer-kiksi etätyösuositukset myös hanke-väen arjessa. Esimerkiksi kesällävalmistunutta uutta Big Room -tilaaei ole pystytty hyödyntämään täysi-painoisesti.

”Tosin etätyöskentelyssäkin on pystytty koko ajan kehittämään toi-mintaa yhteistoiminnallisempaansuuntaan,” Pöllä kertoo.

Hanketta kehitetään

yhdessä.

Yhdessä työskentely on keskeinen osa allianssin toimintaa.

-rakennuksen allianssiin kuuluvat

• Pohjois-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri

• NCC Suomi Oy

• AroSystems Oy

• Siemens Osakeyhtiö

• A-insinöörit Oy

• Granlund Oy

• UKI Arkkitehdit Oy

• Arkkitehtitoimisto Tähti-Set

• Lukkaroinen Arkkitehdit



sairaanhoitopiiri

• Skanska Talonrakennus Oy

• Caverion Suomi Oy


• A-insinöörit Oy

• Granlund Oy

• UKI Arkkitehdit Oy

• Arkkitehtitoimisto Tähti-Set

• Lukkaroinen Arkkitehdit



sairaanhoitopiiri

• NCC Suomi Oy


• Talotekniikkaurakoitsijat ja

suunnittelijat kilpailutetaan

kehitysvaiheen aikana.

A

B

C


MinuainnostaaYksi uuden sairaalan tekijöistä kertoo

inspiraation lähteistään

S uunnittelussa parhaita ovat hetket, jolloin asiat loksahtavat paikalleen. Erityisesti sairaalasuunnittelu on kiinnostavaa, sillä yhteen pitää sovittaa lukuisia eri asioita. Tilat sijoitellaan loogiseen järjestykseen siten, että henkilö-kunnan työ on sujuvaa ja potilaiden on helppo kulkea eksymättä. Lisäksi pitää huomioida muun muassa turvallisuus, terveellisyys sekä ylläpidon helppous.

Tavoitteeni on luoda hyvää tekevää ympäristöä. Sairaalassa ollaan usein kivun, pelon tai surun koettelemina ja siksi on tärkeää, että ylimääräistästressiä vähennetään selkeillä ja miellyttävillä tiloilla. Kivat tilat lisäävät myös henkilökunnan viihtymistä. Ylimmistä kerroksista on muuten huikeat näköalat!

Olen enemmän yhdessä tekijä kuin yksin puurtaja. Uskon yhteistyön voimaan. Innostun vuorovaikutteisesta suunnittelusta, jossa eri alojen ammattilaisten – suunnittelijoiden ja käyttäjien – kanssa etsitään parhaita ratkaisuja. Tässäkin hankkeessa on pidetty valtava määrä kokouksia ja työpajoja erilaisten tarpeiden yhteensovittamiseksi.

Työni on isojen, pitkäjänteisten hankkeiden suunnittelua ja suunnittelun johtamista, jolloin lopputuloksen näkee konkreettisesti vasta vuo-sien päästä. Siksi vapaa-aikana on mukava tehdä nopeasti valmistuvia, luovia projekteja, kuten keramiikkaa, koruja, ompelua ja nikkarointia. Niissä pääsen itse tekemään luovasti käsillä, mikä tuo vastapainoa tietokoneen äärellä ja kokous-pöydissä istumiselle.”

33Pohjanpiiri 5/2020KUVA TIINA MÄKI

Merja Pesonen

arkkitehti, tiimipäällikkö, osakas, Lukkaroinen

Arkkitehdit Oy


Maailman älykkäintä sairaalaa yhdessä toteuttamassa

B-rakennuksen allianssissa mukana:

ERIKOISOSAAMISTA vaativaan kuntoutukseen Tarjoamme fysio-, toiminta- ja puheterapiaa kaiken ikäisille kuntoutujille. Toteutamme kuntoutusta asiakkaiden arjessa, vastaanotolla, etäkuntoutuksena ja teknisavusteisen kuntoutuksen klinikoillamme.

Erikoisosaamisalueitamme ovat mm.

• neurologinen fysio-, toiminta- ja puheterapia

• kipukuntoutus

• äitiys- ja lantionpohjan fysioterapia

• ortopedinen manuaalinen terapia (OMT)

• teknisavusteinen kuntoutus

tutoris.fiPUHETERAPIA | TOIMINTATERAPIA | FYSIOTERAPIA | OULU | KEMI | ROVANIEMI

OTA YHTEYTTÄpuh. 040 630 3032 [email protected]

Tutoris Oy on suomalainen valtakunnallinen kuntoutus- ja hoivapalveluita tarjoava yritys. Yritys työllistää lähes 300 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaista.


Opiskele optometrian YAMK-tutkinto Master of Health Care, Clinical OptometryHakuaika 7.–20.1.2021 oamk.fi/clinicaloptometry

Syvennä osaamistasi täydennyskoulutuksellaGeriatrinen optometria, pro auctore -koulutuksen kertaus- ja jatkokurssi, 2 opPediatrinen optometria, pro auctore -koulutuksen kertaus- ja jatkokurssi, 2 opIlmoittautumiset 15.11. saakka

Työterveyshuollon asiantuntijakoulutus optikoille ja optometristeille, 2 opIlmoittautuminen 24.1. saakka

Katso kaikki koulutukset: oamk.fi/hae

Maailman älykkäintä ja akustisesti etevää sairaalaa rakentamassa. Yhdessä ja paremmin.

Rakennuttajat | Rakennesuunnittelijat | Akustiikkasuunnittelijat

ains.fi


Vahvista asemaasi ja kilpailukykyäsi työmarkkinoilla

Lisätietoa hausta ja opinnoista

www.oulu.fi/taydennyskoulutus

Työyhteisö- sovittelijakoulutusVerkkototeutus, 2021

Hakuaika päättyy 13.12.2020

Turvallisuusjohtaminen ja Master of Safety TM

Aloitus helmikuussaExecutive MBA

Oulu, joustava aloitus

Perhe- ja pari- psykoterapeuttikoulutus

Oulu, 2021–2024 Hakuaika päättyy 31.1.2021

Trauma- psykoterapeuttikoulutus

Oulu, 2021–2025 Hakuaika päättyy 31.1.2021

Potilaita varten - PPSHP sislttyyppi...logistiikka on toimittanut leikkauksissa tarvittavan...

Documents

Transcript of Potilaita varten - PPSHP sislttyyppi...logistiikka on toimittanut leikkauksissa tarvittavan...