Portti körteille - Rauhan Tervehdys · Nro 20 9.–23.6.2011 3 Teologiset näkemyserot...

20
Portti körteille Sivu 7 Seurakuntalehti 104. vuosikerta No 20 9.–23.6.2011 Pakka Helin

Transcript of Portti körteille - Rauhan Tervehdys · Nro 20 9.–23.6.2011 3 Teologiset näkemyserot...

  • Portti körteille

    Sivu 7

    Seurakuntalehti 104. vuosikerta No 20 9.–23.6.2011

    Pak

    ka H

    elin

  • 2 Nro 20 9.–23.6.2011

    sivuilta löytyy pilke silmäkulmassa laa-dittu Körttisanakirja. Ensimmäinen ha-kusana on Aholansaari. Viimeinen on äärimmäinen hörrykkä. Hakusana ur-baani körtti määritellään seuraavasti: Periaatteessa samanlaista kuin perin-teinen maaseutukörttiläisyys. ”Ylläpi-tää identiteettiä elävöittämällä vanhoja arvoperinteitä ja yhdistämällä niitä mo-dernisoituihin elämänmuotoihin.”

    Sanakirja toteaa monien olevan tie-tämättään körttejä. Körtit ovat sekalai-nen seurakunta. Tämä on nyt tieteelli-sesti todistettu viime vuonna julkais-tussa Hanna Salomäen väitöskirjas-sa Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen.

    Herännäisyyden yhteisöllisyys on avointa ja sallivaa. Tässä lienee syy sii-hen, että ensikertalaisen on helppoa tulla herättäjäjuhlille. Kynnyksiä ei ole! Kynnyksettömyyden elämykseen vai-kuttaa sekin, että herännäisyydellä ei ole omaa oppia eikä teologiaa. Käytös-sä ovat kirkon aarteet, Jumalan Sana ja pyhät sakramentit.

    Herättäjäjuhlien elämyksellisiä koho-kohtia ovat virren Jumala ompi linnam-me kajauttaminen seisaaltaan lauantain päiväseurojen alussa sekä kymmentuhat-päisen juhlakansan kumartuminen pol-virukoukseen sunnuntain päätösseuro-jen lopuksi – satoi tai paistoi.

    JuhaNi LavaNkoJuhlatoimikunnan puheenjohtaja

    Muut lehdet

    Vastarannan Kiiski

    Pääkirjoitus

    Normaali 12 tunnin työpäivä

    Maailmanloppua ei tullutkaanKirjailija Aino Suhola virnuilee maail-manlopun meiningille.

    ”Olisihan se ollut skuuppi. Ja jos se oli-si alkanut ennustetulla tavalla, että ensin tulee valtaisa maanjäristys ja sitten vasta muuta tykötarvetta, heinäsirkkaparvea ja sen semmoista, medialla olisi ollut herkku-tarjotin katettuna pitkäksi aikaa.

    Ensiksi olisi pitänyt kysyä julkkiksilta, panevatko elämän risaiseksi vai keskittyvät-kö katumusharjoituksiin ja sitten Kataiselta, että aikooko hän vielä hallitusta, vai men-näänkö ihan vain toimitusministeristöllä.

    Ekonomisti saisi kertoa pörssiromah-duksesta ja apteekkari joditablettien hamstraamisesta, Siwasta loppuisi suo-la. Päivystävä pappi ilmoittaisi, että kir-kot ovat auki, ja Jumalan voi tavata myös virka-ajan ulkopuolella. Kastettavia lapsia olisi jonoksi asti.

    Kansa lukisi sormi mustana kymmen-tä kohtaa, kuinka elää viimeistä päivää. Karppaaja söisi kaksin käsin lämmintä lei-pää, koska hiilareihin ei ehdi enää kuolla.

    Otsikko

    AatoksiaAnna toivon kantaa

    Koulun uskontotunnilta on mie-leen jäänyt herännäisyyden eli körttiläisyyden alkuvaiheisiin liittyvä Paavo Ruotsalainen, jo-ka kuoli vuonna 1852. Ukko-Paavo on tullut tutuksi myös oopperasta Viimei-set kiusaukset.

    Herännäisyys on kirkkomme sisäi-nen herätysliike. Sen vuosittainen pää-tapahtuma on herättäjäjuhlat. Ne jär-jestetään tänä vuonna 8.–10. heinäkuu-ta Oulussa.

    Herättäjäjuhlat ovat juurtuneet Suo-men suveen. Oulussa juhlia on vietet-ty noin kolmenkymmenen vuoden vä-lein, 1928, 1960 ja 1983. Oulun juhlille odotetaan 30 000 juhlavierasta.

    Ensimmäiset herättäjäjuhlat jär-jestettiin Ylistarossa, Juho Malkamä-en talossa 1893. Herännäisjohtaja Wil-helmi Malmivaara kuvaili juhlia näin: ”Heinäkuun 6. päivä koitti kirkkaa-na ja ihanana. Täydessä kukoistukses-saan oleva luontokin kehoitti katovuo-sien nöyryyttämää kansaa parempain aikain toivossa kiittämään Herraa…”

    Nälkävuosien nöyryytyksestä on vierähtänyt muutaman sukupolven taival. Paremman huomisen toivo kui-tenkin yhdistää menneeseen. Oulun neljänsien herättäjäjuhlien tunnuslau-se, Anna toivon kantaa, on ajankohtai-nen tänään.

    Tunnus on oululaisten körttiopis-kelijoiden ehdottama säe heränneiden veisuukirjasta, Jaakko Löytyn sanoit-tamasta ja säveltämästä Siionin virres-tä 306. Virressä toistuu väkevänä ja sa-malla nöyränä sekä yhteisön että yk-sityisen ihmisen huuto, Herra, kuule! Herra, kuule! Herra, kuule rukouksem-me! Huudossa kuuluu herännäisyyden sydänääni, peruskokemus ihmisen pie-nuudesta ja Jumalan suuruudesta.

    Onko körttiläisyydellä muita ko-rostuksia? Herättäjäyhdistyksen netti-

    Mutta maailmanloppua ei tullut, tuli vain tulivuorenpurkaus.”

    Henki & Elämä 10/2011

    La donna è mobilePäätoimittaja Leif Nummela kirjoittaa tyh-jästä ihmisestä.

    ”Jos ihmisen tarpeista tunnistetaan ja täytetään vain materiaaliset, jotka olivat olemassa jo kivikaudella, ihminen voi tun-tea olonsa hengettömäksi. Jollei ihminen pääse nauttimaan tai toteuttamaan kai-puutaan kauniimpaan tai syvempään, hä-nen sisimpänsä näivettyy.

    Tyhjä ihminen lentää kuten nainen aa-riassa La donna è mobile, ”kuin höyhen tuulessa”, eikä sitoudu mihinkään. Tyhjän ihmisen höyhenenkevyt mieli voi olla ras-kas. Asian voi tarkistaa mielenterveystyö-tä tekeviltä ja sielunhoitajilta.

    Elämän tarkoituksen etsintä voi kyyni-kolle olla äitelää höpötystä mutta monelle mitä naarmuisinta todellisuutta. Pakko.”

    Uusi Tie 22/2011

    Yhä useampi meistä tekee viikoittain ylimit-taisia työpäiviä. Eikä nyt puhuta työpäivän päätteeksi tehtävien kotitöiden lisäämises-tä työpäivän tuntisaldoon, vaan ihan pelkästään

    niistä palkkatöistä.

    Kahdeksasta neljään, kymmenestä kuuteen tai

    iltavuoro kahdesta kymmeneen voi riittää normaa-

    litilanteessa, mutta yhä harvemmin on normaaliti-

    lanne. Ongelma on sama niin liukuhihnoilla, liiken-

    teessä, toimistoissa, yrityksissä, virastoissa kuin kir-

    kossa.

    Yhteiskuntamme ei ole vielä sotatilassa, mutta se

    on poikkeustilassa.

    Työpaikoilta on yhä useammin yhä useampi sai-

    raana, lomalla, estynyt, puolikuntoinen, unohta-

    nut tehdä tai toimittaa jotain tai vaihtanut työpaik-

    kaa. Yhä useammalta työpaikalta väkeä on myös

    vähennetty, ja pienemmän joukon oletetaan pys-

    tyvän tehostamaan toimintaansa sen verran, että

    työt hoituvat. Särkymävaraa työpaikoilla ei ole,

    vaan pakettia pidetään kasassa venymällä.

    Monella alalla työ on sellaista, että käsillä ole-

    va työ on hoidettava loppuun. Ei voi iskeä hansko-

    ja tiskiin heti pillin viheltäessä ja jatkaa seuraava-

    na päivänä siitä, mihin jäi. Moni myös arvostaa työ-

    tään juuri sen vuoksi. Se kuitenkin alkaa unohtua,

    kun melkein jokainen päivä venyy.

    Meistä jokainen haluaa jättää jälkensä ympä-

    röivään maailmaan jollain tavalla. Yksi tekee sen

    töissä, toinen kotona ja kolmas vapaa-ajalla. Kaik-

    ki tavat ovat yhtä arvokkaita. Joku voi tehdä töi-

    tä enemmän tai vähemmän pelkästään elämiseen

    tarvittavan rahan vuoksi, toiselle työ voi olla enem-

    mänkin elämäntapa.

    Aseenteet ja käsitteet normaalista ovat kuiten-

    kin muuttumassa. Kun soittaa virastoon ja kuulee

    kaikkien lähteneen jo ennen neljää, se kuulostaa

    yhä useamman korvaan laiskottelulta. Ei normaa-

    lilta työajan joustolta, vaan rintamakarkuruudelta,

    vaikka työaikaohjeistuksissa vaaditaankin, että joku

    on aina paikalla "vain" kello 9–15 välillä.

    Työelämän kuormittavuus ja työntekijöitä vaa-

    dittavat akrobaattiset venymiskyvyt synnyttävät

    kateutta niitä kohtaan, joilla on ehkä tylsä mutta

    turvallinen kahdeksasta neljään -työ.

    Kahdeksan tunnin työaikaan siirryttiin kansalais-

    sodan jälkeen. Työelämän epätasa-arvosta voi syn-

    tyä uusi sota. Mutta kuka on se pahin vihollinen:

    työnantaja, toisenlaisen työnäkemyksen omaava

    lähimmäinen vai oma itse?

  • 3 Nro 20 9.–23.6.2011

    Teologiset näkemyserot naispappeudesta heijastuvat myös ystävyysseurakuntien toimintaan. Nainen lääninrovastina saattaisi vaikeuttaa Limingan rovastikunnan yhteydenpitoa Jaaman seurakuntaan.

    Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, suoma-laisten yhteydenpito rajan taakse helpottui. Suoma-laisseurakunnat ryhtyivät otta-maan toinen toisensa perään ystä-vyysseurakuntia Inkerin kirkosta. Rajan takaa suorastaan paistoi ai-neellisen avun tarve ja suomalai-set auttoivat veljeskansaa minkä ehtivät. Kirkossa alkoi valtava in-keribuumi.

    2000-luvulle mennessä ystä-vyyssuhteita oli solmittu jo niin paljon, että suomalaisverkosto Inkerin kirkkoon oli vahvempi kuin mihinkään muuhun kirk-koon. Toiminnan koko laajuutta ei tiennyt tarkasti välillä kukaan.

    Limingan rovastikunnan seu-rakunnat solmivat vuonna 1995 ystävyysseurakuntasopimuk-sen Jaaman seurakunnan kans-sa. Seurakunnat tukivat talou-dellisesti ensialkuun Jaaman kir-kon rakentamista ja myöhemmin myös pappilan hankkimista.

    aineellinen apu on vähentynytMyös seurakuntalaiset osallistui-vat jaamalaisten auttamiseen lah-joittamalla sinne suuria määriä tavaraa.

    – Tavaratoimitus alkoi hiljen-tyä heti 2000-luvulla ja loppui sitten kokonaan. Nyt olemme sen edessä, että meidän pitää miet-tiä aivan uudestaan, mitä ystä-vyytemme Jaaman seurakunnan kanssa voisi olla tulevaisuudessa, Limingan kirkkoherra, lääninro-vasti Ilkka Tornberg selvittää.

    Eräänlainen inkerivillityksen

    Suurin inkeribuumi on takanapäin

    kaari on käyty läpi myös monis-sa muissa seurakunnissa ja rovas-tikunnissa. Taloudellisen avus-tamisen sijalle tulisi löytyä uu-denlaista toimintaa, vaikka suo-malaisten raha-apua on tarvit-tu naapurissa ehkä yllättävänkin pitkään.

    Tuore lahja Limingan rovasti-kunnalta Jaaman seurakunnalle oli lupaus tukea kirkkoherran ajo-kortin hankintaa. Oma auto hel-pottaisi kirkkoherran työn hoita-mista, Tornberg kertoo vierailtu-aan toukokuun lopussa Jaamassa.

    Suomella ei enää pärjää inkerin kirkossa Tornbergin mukaan kokonaan ei voi sulkea pois sitäkään, että ystä-vyys Jaamaan hiipuisi lopulta ko-konaan. Ystävyysseurakuntasopi-

    muksia ovat vähentäneet seura-kuntaliitokset. Limingan rovasti-kunnan seurakunnista Oulunsalo on liittymässä vuoden 2013 alusta Oulun seurakuntayhtymään.

    Tornbergin mukaan yhteyden-pitoa Jaamaan on hidastanut vii-me vuosina yhteisen kielen puut-tuminen.

    – Toisin kuin vielä 1990-luvul-la Inkerin kirkossa ei enää ole juu-rikaan suomea puhuvia inkeriläi-siä. Kirkko on venäläistynyt, hän kertoo.

    – Viimeisellä matkallani iloit-sin kuitenkin siitä, että nuori su-kupolvi Inkerin kirkossa puhui hieman englantia. Ehkä tulevai-suudessa voimme kommunikoi-da englanniksi, mikä helpottaisi ystävyyden hoitamista, Tornberg puhuu.

    Naispappeus nousi hiertä-mään ystävyyssuhteitaYstävyysseurakuntatoiminta puhu-tutti Lahden Kirkkopäivillä touko-kuussa. Päivien yhteydessä järjeste-tyillä ystävyysseurakuntatyön neu-vottelupäivillä pohdittiin muun muassa, kestävätkö ystävyyssuhteet maailman muuttuessa.

    Lahdessa kyseltiin, kuinka pal-jon vanhoja ystävyyssuhteita ra-jan taakse hiertää Inkerin kirkon jyrkkä suhtautuminen naispap-peuteen. Tammikuussa Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukaup-pi totesi Kotimaassa, että Inkerin kirkko tekisi jatkossa yhteistyötä vain niiden Suomen kirkon seu-rakuntien ja pappien kanssa, jot-ka eivät suhtaudu homoseksuaali-suuteen ”liberaalisti”.

    Tornbergin mukaan virkakäsi-

    tys ei ole vaikeuttanut Limingan rovastikunnan ja Jaaman seura-kunnan ystävyyssuhteita. Kirkko-herra toteaa kuitenkin, että teolo-giset näkemyserot voisivat ”tulla kohdatuksi”, jos lääninrovastina olisi naispappi. Ystävyystoimin-ta on Limingan rovastikunnassa alusta saakka ollut paljolti läänin-rovastin vastuulla.

    – Ehdoin tahdoin emme halua synnyttää ristiriitaa Inkerin kir-kon kanssa, mutta uudenlainen tilanne on mahdollinen tulevai-suudessa, Tornberg arvioi.

    TekSTiT: RiiTTa hiRvoNeNInkerin evankelis-luterilainen kirk-ko Venäjällä täyttää tänä vuonna 400 vuotta. Useissa seurakunnissa kerätään kesäkuussa kolehtia sen hyväksi.

    Harlun seurakunnan uutta kirkkoa rakennetaan parhaillaan itärajan takana.

    Seurakunnilla on ystävyysseurakuntia Inkerin kirkon lisäksi muun muassa Virossa ja Unkarissa. Oulun tuomiokirkkoseurakunta on tukenut merkittävästi Unkarin Siofokin kirkon rakentamista. Kuvassa kirkkoherra Gabor Lambert ja tuomiorovasti Matti Pikkarainen Siofokin kirkossa.

    Kirkkohallituksen ulkoasi-ain osaston työalasihteeri, ys-tävyysseurakuntayhteyksistä vastaava Kaisamari Hintikka toppuuttelee, etteivät suoma-laiset ryhtyisi laittamaan ra-hahanoja kiinni Inkerin kir-kon tiukoista lausunnoista huolimatta.

    Hintikka kertoo suoma-laisten kyselevän huolissaan, mahtuvatko Inkerin kirk-koon myös ne, jotka ajattele-vat naispappeudesta ja homo-seksuaalisuudesta eri tavalla

    kuin kirkon johto.Ulkoasiain osastosta muis-

    tutetaan Suomen ja Inkerin kirkkojen erilaisesta mennei-syydestä.

    – Historiasta johtuen ei voi-da olettaakaan, että kirkot kul-kisivat kysymysten käsittelyssä ”samassa tahdissa”. Seksuaali-suuteen liittyvät asiat ovat ve-näläisessä yhteiskunnassa vielä tabuja. Suomalaisilta kysytään nyt kykyä ymmärtää Inkerin kirkon tilannetta ja historiaa, Hintikka perää.

    Hintikka kertoo saaneensa kirkkohallitukseen viime ai-koina yhteydenottoja Roma-nian unkarinkielisistä luteri-laisista seurakunnista, jotka haluaisivat itselleen suomalai-sia ystävyysseurakuntia.

    – Unkarinkieliset luteri-laiset ovat Romaniassa pieni, köyhä vähemmistökirkko, joka varmasti toivoo suomalaisilta aineellista apua, mutta seura-kunnat kaipaavat myös yhte-yksiä saman kieliperheen lute-rilaisiin Suomessa.

    Enemmän ymmärrystä naapurille

  • 4 Nro 20 9.–23.6.2011

    Mikä kirkko on pietarsaarelaisen rakennusmestarin käsialaa?Arvaa! on Rauhan Tervehdyksen vuorovaikutteinen kuva-ar-voituspalsta, jossa arvuutellaan rakennuskohdetta nyt viimeis-tä kertaa. Ensi viikolla palstalla aloittaa lukijakuvapalsta Ke-sän ihmeitä.

    Lähetä vastauksesi ja yhteystietosi viimeistään maanantaina 20. kesäkuuta osoitteeseen [email protected] ja numeroon 044 5626 450. Jos sinulla on paikkaan liittyvä muka-va muisto tai tarina, liitä se vastaukseesi.

    Oikea vastaus ja parhaat tarinat julkaistaan seuraavassa nu-merossa. Osallistuminen kannattaa, sillä oikein vastanneiden kesken arvotaan kirja- tai levypalkinto.

    Viime viikon kuvassa: Sanginsuun seurakuntakotiKiitos kaikille osallistujille. Arvonnan voitti oululainen Olli Pe-täistö, joka kirjoittaa: ”Tässä rakennuksessa olen toipunut kuo-lemanvakavasta sairaudesta ja saanut samalla tuntuman kor-keimpaan voimaan. Käyn nykyisin silloin tällöin seurakunta-kodilla nöyrin ja kiitollisin mielin.”

    Rakennus sijaitsee Oulujoen maalaismaisemassa, mitä kuvaa Aimo Mäen toimitukseen lähettämä kaunis runo:

    Rannalla niin ihanalla,seisoo talo punainen.Joella taas virtaavalla,uoma aivan läheinen.Siitä paikan oli saannut,herranhuone aikanaan.Seurakunta onkin taannut,sanan kuullon paikkanaan.

    MaRJo häkkiNeN

    Julkaisija: Rauhan Tervehdys ry. ISSN 0356-2840 Perustettu 1907Kustantaja:

    Levikki: noin 98 000 kpl, 14 seurakuntaa: Oulu, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Siika-latva ja Tyrnävä.Ilmestyminen:Lehti ilmestyy 43 kertaa vuodessa torstaisin, kesällä joka toinen viikko. Jakelu: Itella Oyj:n jakamana osoitteettomana ilmaisjakeluna tilaajaseurakuntien alueellaPäätoimittaja:Janne Kankaala, poissa 30.4.2012 saakkaPäätoimittaja (va):Elsi Salovaara 044 5626 447Toimittaja:Pekka Helin 044 5626 451Toimittaja:Riitta Hirvonen 040 5297 558Ulkoasu:Mari Lähteenmaa 044 5626 448Sähköpostit:[email protected]

    Osoite: PL 102, 90101 Oulu, Isokatu 9, 5. krsPuhelin: (08) 5626 400 / 044 5626 450Verkkojulkaisu: www.rauhantervehdys.fiTilaukset: Kustannus-Oy Kotimaa / 020 754 2333 Tilaushinnat: Seurakunnille 10,93 € / kotitalous, yksityistilaukset 30 € /vuosi, 20 € / 6 kk ja 15 € / 3 kkIlmoitustilan myynti:Kustannus-Oy Kotimaa / Marita Lyyrap. 040 729 2119, [email protected]. ilmoitustila varattava 8 pv ennen lehden ilmestymistä. Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto: Kustannus-Oy Kotimaa / Janne-Antti Latvala p. 020 754 2296, faksi 020 754 [email protected](otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä)Painopaikka: Kajaani – Suomalainen Lehtipaino OyJakeluhuomautukset:Jos et saa lehteä, tai vastaavasti et halua ottaa vastaan ilmaisjakeluja, ilmoita nimesi ja osoitteesi Itellan asiakaspalveluun, p. 0200 71000 tai tee se osoitteessa www.posti.fi/palaute

    Rauhan Tervehdys on Julkisen sanan neuvoston jäsen.

    Arvaa!Ku va t : A nn i K innu n e n

    Oli pakko tehdä tämä riimi,meitä kun on oikein hieno tiimiPyhän Tuomaan kirkon kellarissa,Puolivälikankaan maisemissa.Runoa en laadi aivan suotta,onhan yli kaksikymmentä vuottatoimittu, vaan vuodet eivät paina:tiistaisin on ryhmä koolla aina.

    Raotetaan salaisuutta hiven:työstääksemme saimme pelkän kiven.Näet kiven, katsees siihen juuttuumutta kohta kiven muoto muuttuu:sahaat, hiot, hiot, kappas vainen,sieltä löytyy koru kaunokainen.Löysit kiveen kätkettynä aarteen!Kiillottelet korun joka kaarteen:Tinatuhkan taikaa korun pintaan,sitten tuote kaulaan taikka rintaan.

    Mutta kerhossa monta meitä,siksi syntyy paljon esineitä,kynätelineitä, kellojakin,tiffany-työ on yksi hitti sakin.Entä miksi aina nimilista?Jotta saataisiin jatkaa toimimista.Kun on kokoontujamäärä vakaa,seurakunta luvan meille takaa.

    Korukivipiirin viisu

    Helmirakkaus....Aamun ensi auringonsäteet,herään kastehelmet poskillani,uneni......kaunis...kaipuu.....

    Maailman avaruus mielessänivain silloin tällöintoisensa kohtaavat hiukkasetkuinTähtiä tavoittamattomissaja kuitenkinjossan on yhteneväisyys,kosmisen harmoniansydämmen lyönnit.

    SaRi R.

    Runo

    Rauhan Tervehdyksen juttu huomattiin

    Rauhan Tervehdyksen päätoimittajan Janne Kankaalan maisteritutki-mus uskonnollisesta viestinnästä sai huomiota myös muussa medi-

    assa. Ainakin Kotimaa24- ja Seurakuntalainen-verkkosivustot si-teerasivat tutkimusuutista, joka julkaistiin Rauhan Tervehdyk-

    sessä 26. toukokuuta. Myös Jyväskylän seurakunnan verkko-sivuilla kerrottiin jutusta. Kankaalan maisterintutkielma käsitteli kysymystä, voidaanko uskonnollista viestintää rajoittaa uskonnonva-pauden ja kotirauhan suojan perusteella. Tutkielma esittää, että säädösten ja oikeustapausten perusteella uskonnollisen viestinnän kuuluisi nauttia sananvapauden suojaa. Kansain-

    väliset ihmisoikeussopimukset ja maamme perustuslaki ta-kaavat laajan uskonnon- ja sananvapauden. Ilman tiedon ja-

    kamisen vapautta ei voisi myöskään valita uskontoa eikä ilmais-ta vakaumuksestaan toiselle.

    Kenelläkään ole oikeutta välttyä joutumasta tekemisiin uskontojen kanssa eikä esimerkiksi uskonnollinen viestintä tai käännytys ole us-konnonharjoittamista.

    Palautetta

    Lähetä palautetta

    Onko sinulla naseva mielipide, kysymys tai kommentti?

    Lähetä se meille palautesivumme kautta osoitteessa

    www.rauhantervehdys.fitai sähköpostilla toimitus@

    rauhantervehdys.fi.

    Postia

    Puolenpäivän aikaan: mikä tuoksu?Kahvin! Silloin alkaa tietty juoksupöydän ääreen. Korppujahan riittää, mutta jos on pullaa, kaikki kiittää.Kiristetään hiukan myöskin vyötä:eurot edistämään Leenan työtälaitamme, kun lantit kilahtaapija lähetys näin kannatuksen saapi.

    Perinteinen on jo kevään päätös:pieni picnic on kuin selvä säädös.Mummon mökki liki järven rantaaKaarinalla on ja hän sen antaa käyttöömme, kun kilttiä on kansa.tuoden hiukan talkooapuansa.Nyyttikestit, se on jutun juju,kumma on, jos niin ei kaikki suju.Sitä paremmalta muukin maittaa,kun Kati lupas täytekakun laittaa.Kaunis kiitos Kaarinalle tästä! On ilo ehtoisasta emännästä!

    Hyvää kesää, kaikki! Sanon tälleen:Syksyn tullen tapaamme kai jälleen?

    väiNö

    Ark

    isto

    / R

    eija

    Haa

    pal

    ain

    en

  • 5 Nro 20 9.–23.6.2011

    Arkkipiispa Williams: Shakespeare oli katolinen

    Maata kiertelemässä

    Näytelmäkirjailija Wil-liam Shakespeare oli luultavasti katolinen. Näin uskoo Canter-buryn arkkipiispa Rowan Wil-liams, joka esiintyi brittiläisessä Hayn kirjallisuusfestivaalissa vii-me viikolla. Williams on Englan-nin anglikaanisen kirkon johtaja.

    Katolisuus ei ollut Englannissa hyvässä huudossa Shakespearen eläessä, joten arkkipiispan arve-lu on yllättävä.

    Williams on perehtynyt Shakespearen tuotannon hen-gellisiin ja maallisiin elementtei-hin. Arkkipiispa toi käsityksensä ilmi keskustelussa suuren shake-speare-näyttelijän Simon Russell Bealen kanssa. Keskustelu oli fes-

    tivaalien yksi odotetuimmista ta-pahtumista.

    Arkkipiispa Williams us-koo Shakespearen katolisuuteen, vaikka kirjailijan elämästä ei tie-detä paljoa.

    – On syytä uskoa, että Shake-spearella oli katolinen tausta ja katolisia ystäviä. En tiedä kuin-ka vannoutunut katolinen Shake-speare oli. Hän ei ollut erityisen hyvä ihminen, mikä on shokee-raavaa. Myöhemmällä iällään hän hamstrasi viljaa ja osti tyh-jiin valtavan paljon omaisuutta hyötyäkseen taloudellisesti. Se ei ollut erityisen viehättävää.

    – Jos Shakespeare oli kristit-ty, niin ei hän ainakaan pyhimys ollut.

    Williamsin mukaan lähes kaikki Shakespearen aikalaiset Englannissa olivat kristittyjä. Li-säksi jotkut seikat Shakespearen näytelmissä viittaavat katolisuu-teen kuten käsitykset anteeksian-nosta ja armosta.

    Shakespeare käsitteli William-sin mukaan näytelmissään suuria inhimillisiä kysymyksiä ja päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan elämässä on kyse paljon enem-mästä kuin äkkiseltään voisi ar-vata.

    – Mysteeri on suuressa roolis-sa hänen näytelmissään. Tämä olisi mahdotonta, jollei Shake-speare olisi tuntenut jonkinlais-ta pyhyyttä.

    Williamsin suosikkihah-

    mo Shakespearen näytelmissä on Macbeth, mutta arkkipiispa huomauttaa, että hän ei samais-tu Macbethiin, koska Canterbu-ryn arkkipiispaksi ei haluta sar-jamurhaajaa.

    Hayn kirjallisuusfestivaalin pidetään Hay-on-Wyen kaupun-gissa Englannissa. Festivaali ve-tää osallistujiksi johtavia kirjaili-joita, poliitikkoja ja muusikoita. Yhdysvaltojen entinen president-ti Bill Clinton kutsuu tapahtu-maa mielen Woodstockiksi viita-ten maailmankuuluun musiikki-festivaaliin, joka pidettiin Yhdys-valloissa vuonna 1969.

    Pekka heLiNLähteet: The Telegraph, BBC

    Ahtisaarelta peli-idea lottoyhtiöillePresidentti Martti Ahtisaari kannustaa Euroopan kansalli-sia rahapeliyhtiöitä yhteistyö-hön, tietojen vaihtoon ja soli-daarisuuteen – sekä pyytää ke-hittämään pelin, jonka tuotot edistäisivät globaalia hyvin-vointia.

    – Eurooppalaisilla kansal-lisilla rahapeliyhtiöillä on val-tavasti tietoa ja mahdollisuuk-sia vaikuttaa ihmisten hyvin-vointiin globaalilla tasolla. Ke-hotankin teitä nyt avaamaan ovenne ja jakamaan sitä tietoa ja asiantuntemusta, jota teil-lä on. Olen jo vuosia kannus-tanut kansallisia peliyhteisöjä kehittämään yhdessä todellis-ta globaalia peliä, jonka tuotto-ja käytettäisiin globaalin hyvin-voinnin lisäämiseen, president-ti Ahtisaari sanoi puhuessaan Helsingissä Kansallisten raha-peliyhteisöjen Euroopan-katto-järjestön The European Lotte-riesin (EL) kongressissa.

    Rippikoulun voi käydä zumbaten

    Rippikoululla on vahva asema suomalaisessa nuorisokulttuu-rissa. Vuonna 2010 rippikoulu tavoitti 15 vuotta täyttävistä 84 prosenttia.

    Suosituimpia ovat edelleen ne rippikoulut, joihin kuuluu leirijakso. Neljä viidestä rippi-koululaisesta osallistui oman seurakunnan järjestämälle leirille.

    Viimeksi kuluneen 15 vuo-den aikana erilaiset harrasteri-parit ovat kasvattaneet suosio-taan ja tänäkin kesänä niitä jär-jestetään monissa seurakunnis-sa. Harrastuspainotteiset tee-mariparit ovat yksi vaihtoehto tavalliselle rippikoululle.

    Esimerkiksi Liikuntakeskus Pajulahti järjestää yhteistyössä Nastolan seurakunnan kans-sa tanssin harrastajille suun-natun rippileirin, jossa rippi-koulutyön lomassa muun mu-assa zumbataan ja jumpataan. Oulun seurakunnat järjestävät perinteisten rippileirien lisäksi muun muassa Kansainvälisen rippikoulun Virossa ja ekorip-pikoulun, jossa eletään ekologi-sesti ja pohditaan erityisesti ih-misen ja ympäristön suojelua.

    Oulun hiippakunnan kas-vatuksen hiippakunta-sihteeri Pekka Asikai-nen on jättänyt puhu-jan tehtävät vanhoillislestadiolai-sessa liikkeessä. Hän on ilmoitta-nut asiasta Kiimingin rauhanyh-distyksessä pitämässään puheen-vuorossa 17. huhtikuuta

    – En ole käytettävissä puhujan tehtäviin. Hoitamani kirkollisen viran keskiössä ovat lapset, nuo-ret ja perheet ja heidän kokonais-valtainen hyvinvointinsa. En voi toimia seurapuhujana liikkeessä, jonka piirissä tapahtunutta toi-mintaa tutkii keskusrikospoliisi, Pekka Asikainen sanoo.

    Asikainen kertoo todenneensa myös, ettei hän ole ollut vakuut-tunut siitä, miten vanhoillislesta-diolaisen liikkeen johto on puut-tunut hyväksikäyttötapauksiin. Hän tulkitsee, että lastensuoje-lun asiantuntijoita olisi pyritty vaientamaan ja heistä olisi pu-huttu pahaa sekä että keskuste-lua ei käydä.

    – Kysymykseni on, vallitseeko tässä liikkeessä pelko. Keskuste-lukulttuuri puuttuu täysin.

    Vanhoillislestadiolaisissa pii-reissä tapahtuneita hyväksikäyt-tötapauksia selvittelevä tutkija Jo-hanna Hurtig ei halua jatkaa kes-kustelua Asikaisen esiin nosta-mista painostusväitteistä.

    Hurtig viittaa Helsingin Sano-mille 17. huhtikuuta antamaansa lausuntoon, jossa häneltä kysyt-tiin, onko SRK:n johto painosta-nut häntä.

    Tuolloin hän totesi: ”En sanoisi kohteluani painostamiseksi, kos-ka painostaminen on aktiivista. Sen sijaan olen kokenut tulleeni ohitetuksi."

    asikainen pelkää liikkeen kapseloitumistaPekka Asikainen, katsotteko, että SRK:n johdon pitäisi erota?

    – Minulla on nolla ääntä asias-sa. Hiippakuntasihteerinä en ota tuohon kantaa. Eiköhän siinä ole avaimet SRK:n vuosikokouksella. Minulla ei ole minkäänlaista tar-vetta vaikuttaa asiaan.

    Onko vanhoillislestadiolainen liike käymässä läpi jonkinlaista murrosvaihetta?

    – Tällä hetkellä oma kysymyk-seni on, onko liike suistumassa entistä umpioituneempaan tilaan ja kapseloitumassa omaksi erilli-seksi saarekkeeksi, jolla ei ole to-dellisen elämän kanssa mitään te-kemistä. Nyt pitäisi malttaa istah-taa alas liikkeen piirissä ja lähteä kyselemään mielipidettä asioista maan hiljaisilta eli niiltä aidoilta kristityiltä, jotka on unohdettu jo pitkään.

    hänninen vastaa: vaientamista ei ole tiedossaSuomen Rauhanyhdistysten Kes-

    kusyhdistyksen pääsihteeri Tuo-mas Hänninen sanoo, ettei hän ole pääsihteerinä toimiessaan ol-lut tilanteissa, jossa SRK:n johto olisi yrittänyt vaientaa, peitellä tai salata lastensuojelun asiantunti-joita tai heidän tietojaan.

    Hänen tiedossaan ei myöskään ole, että joku SRK:n johdosta tai

    hallinnosta olisi levittänyt pahaa puhetta.

    Hän kuitenkin sanoo, että joh-to yllättyi siitä, että hyväksikäyttö-tapauksia on ilmennyt niin paljon.

    – Toinen asia on se, mikä on myönnettykin, että ei ole osattu toimia niin kuin olisi pitänyt toi-mia siinä vaiheessa, kun asia tu-li kokonaisuutena meille tiedok-si. Asia lähti paljastumaan koko laajuudessaan alkuvuodesta 2010.

    Hännisen mukaan SRK:n joh-dolla ei ole myöskään mitään tar-vetta kontrolloida käynnissä olevaa keskustelua. Hän ihmettelee, mistä tällainen käsitys on syntynyt.

    – Minä en ainakaan henkilö-kohtaisesti halua kontrolloida en-kä estää keskustelua. Toive on ol-lut, että näistä voisi keskustella kasvotusten, kun on niin isoista asioista kysymys, hän sanoo.

    TekSTiT:JohaNNeS iJäS/koTiMaa24

    Hiippakuntasihteeri Pekka Asikainen ei aio enää puhua lestadiolaisseuroissa

    Krp:llä esitutkinta käynnissäPoliisi on kevään aikana kartoitta-nut liikkeen piirissä tapahtunut-ta lasten seksuaalista hyväksikäyt-töä. Kartoitus on perustunut po-liisin tietoihin epäillyistä hyväksi-käyttörikoksista, poliisilaitoksille lähetettyyn kyselyyn sekä yhteis-työhön Suomen Rauhanyhdistys-ten Keskusyhdistyksen SRK:n ja tutkija Johanna Hurtigin kanssa.

    Lisäksi Oulun poliisille on tehty tutkintapyyntö vanhoillis-lestadiolaista herätysliikettä joh-tavan Suomen rauhanyhdistys-

    ten keskusyhdistyksen (SRK) toi-minnasta.

    Joensuulainen yksityishenkilö on pyytänyt poliisia muun mu-assa tutkimaan, ovatko SRK:n puheenjohtaja ja edellinen pää-sihteeri syyllistyneet rikokseen yllyttämiseen tai muuhun lain-vastaisuuteen. Tässä kyse on tar-kemmin siitä, millaiset kannat SRK:lla on ollut rippisalaisuu-teen ja ripin yhteydessä paljastu-viin rikoksiin.

    Kun halutaan jostakin asiasta keskustella, leimataan ihmiset, jotka ottavat asioita esille. Liikkuu huhuja ja aivan perättömiä juoruja. Tätä kulttuuria minä vähän ihmettelen.

    Hiippakuntasihteeri Pekka Asikainen toivoo parempaa keskustelukulttuuria vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen.

    A r k i s to / S a t u L a p in lam p i

  • 6 Nro 20 9.–23.6.2011

    PARTURI-KAMPAAMOMarja HuhtakangasNuolihaukantie 4 A 6puh. 045 134 7171

    Kotikäynnit lähialueille. Myös korttimaksu.

    MagneettikuvauksetOulussa joka viikonloppu!Kasarmintie 21:ssa. Tervetuloa!Varaa aika kuvaukseen numerosta0440 521 534.

    Läheteasioissa Oulussa teitä auttaa

    Sisätautien erikoislääkäriPertti KuuselaVastaanotto: Stockmann 4. krs,varaa aika p. 08-333 339

    Magneettikuvaukseen tarvitseterikoislääkärin lähetteen.

    Perustutkimus 259€ omavastuu(mm. aivojen/pään tutkimus,lannerangan tutkimus).

    Kuhmon

    LääkäripalveluPuh. (08) 652 1533kuhmonlaakaripalvelu.fi

    Vuokrataan parvekkeellinen 50 m2 kaksio hissillisestä talosta Lintulassa. Puh. 0400 281 488.

    Vuokrataan

    Lintulassa vuokrattavana kerros- talossa 2h-k. Siisti ja rauhallinen asunto, bussi linja 11 vierestä keskustaan. OYS 2 km. p. 040 543 5372

    Yhdistykset

    Timoteuksen jumalan-palvelusyhteisö

    Luterilainen messu joka sunnun-tai klo 10.30 Tuulimyllynkatu 18.Kirkkokahvit, pyhäkoulu. Tervetuloa!

    Kuuntele saarna: www.luthersaatio.fi / timoteus

    Su 12.6. Ei seuroja. Su 19.6. klo 17 Seurat Matti Rahja. Tervetuloa!

    Lauluseurat Rukoushuoneella su klo 17. 19.6., 3.7., 17.7., 14.8., 28.8. Seurat jatkuvat 11.9. klo 15. Tervetuloa!

    OULUN SEUDUN UUSHERÄYS

    Koulukatu 41 www.uusherays.fi

    To 9.6. klo 19.00 LÄHETYSILTA mukana Jaako Sopanen ja Hannu Lahtinen kertomassa Espanjassa tehtävästä hengellisestä työstä

    Su 12.6. klo 11.00 JUMALANPALVELUSTERVETULOA!

    www.muhoksenhelluntaiseurakunta.fi

    MUHOKSENHELLUNTAISEURAKUNTAVeturitie 1, 91500 MUHOS

    Muut seurakunnat

    JumalanLastensrk Tuulimyllynkatu18 www.jlsrk.netLa11.6.klo18.00Raahenhell.srk:nRuukinrukouspiirinvierailu.SirkkaHautaniemijavietnamilaistenlaulu-ryhmä.TERVETULOA!

    www.ohsrk.fi

    Pe 10.6. klo 20 LIFT, Katja Castillo, Ilmari Jorma, Juan Castillo, Samuel Grönholm. Su 12.6. klo 11Jumalanpalvelus, kaste, Minna Rissanen, Hannu Orava. Klo 12.30 Musiikkiväen kokous. Su 12.6. klo 17 Church@78, International Service, Esa Haapaniemi, Andrey Sirotkin. Ke 15.6. klo 19

    Sana ja rukous, Hannu Orava, Aila Pyörälä, Ahti Kurki. Pe 17.6. klo 20 LIFT, Eneh Chibuzor, Pasi Markkanen, Johanna ja Ilkka Leinonen. Su 19.6. klo 11 Lähetysjumalanpalvelus, Juan Castillo, Markku Tossavainen. Su 19.6. klo 17 Church@78, International Service, Juan Castillo, Andrey Sirotkin. Ke 22.6. klo 19 Sana ja rukous, Joni Ruokamo, Pasi Markkanen. Päivärukous ti, ke ja to klo 11–12. KESÄLEIRIT: LIFTjr. leiri 8.–10.7. ja Lastenleiri 12.–15.7. TERVE-TULOA!

    Sanan, seurakunnan ja Israelin ennalleen asettaminen II

    pe 10.6. alk. klo 18.00, la 11.6. ja su 12.6. alk. klo 9.00 Myllytullin koulu, Kirkkokatu 1, OuluPuhujina rovasti Kimmo Juutilainen ja insinööri /evanke-lista Ossi Ikonen. Lisätietoja jarmo10.org/muutilm.htm

    Olet sydämellisesti tervetullut!

    seminaari

    12.6. Jumalanpalvelus klo 16.00 (huom aika). 19.6. Su Jumalan-palvelus klo 16.00. TERVETULOA!

    To 9.6. klo 19 Rukousilta, Martti Väyrynen. La 11.6. klo 9 Talkoot Tauvossa. La 11.6. klo 18 Kotikokous Martinmäellä, Karihaka 21, Liminka. Su 12.6. klo 18

    Iltakirkko, Toni Väyrynen, Kyllikki Mettovaara. To 16.6. klo 19 Rukousilta, Vesa Asikai-nen, Mika Martinmäki. Su 19.6. klo 18 Iltakirkko, Sini Niemelä, Risto Wotschke, Roo-malaiskirje luku 16, kahvitarjoilu. www.oulu.svk.fi Tervetuloa!

    OULUN RAUHANYHDISTYS RY Professorintie 7, 90220 Oulu www.oulunrauhanyhdistys.fi

    SEUROJAsunnuntaisin klo 17 (tulkataan viittoen), keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 19.CHRISTIAN SERVICESSunday at 5 p.m., Wednesday and Saturday at 7 p.m. Translation into English on Saturdays and Sundays.Kaikki ovat tervetulleita.

    Herännäis-/Siioninvirsiseuroja: ti 14.6. klo 18.30 Soili ja Taisto Kokolla, Kokkotie 6, Utajärvi.

    Hedberg

    1811• 2011

    Tapahtumia

    Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyh-distyksen suviseurat järjestetään tänä vuonna Lumijoella, Pohjois-Pohjan-maalla 1.-4.7.2011.

    Sydämellisesti tervetuloa suviseuroihin!

    Lumijoen suviseurojenpäätoimikunta

    1.

    SRK:N SUVISEURATLUMIJOELLA 1. 4.7.2011

    Tervetuloa suviseuroihin Lumijoelle!

    Voit seurata suviseuroja osoitteessa www.suviseurat.fi

    Ilmoita ilmaiseksi osoitteessawww. suviseurat.fi/majoitus tai soita arkisin klo 18-21 (la 9-12) puh. 044 3533346 ja 044 3533347 (asuntovaunut ja -autot)

    Haluatko tarjota kotisi tai mökkisi vuokralle suviseuravieraille tai vuokrata asunto-vaunusi/-autosi Lumijoen seurapaikalle vietynä 30.6.- 4.7.2011?

    SRK:N SUVISEURATLUMIJOELLA 1.-4.7.2011

    HammaslaboratorioDentoTeamHammaslääkärit Hyvä Hammas OyPuree Paremmin.

    Ollilantie 1, Kempele ErikoishammasteknikkoErja NurkkalaAjanvaraus p. 0400 651 140

    Myös laitos- ja kotikäynnit

    Palveluja tarjotaan

    APU MASENNUKSEEN, UUPUMUKSEEN JA AHDISTUKSEEN* Masurkka piano -pysähdyspaikka työelämässä oleville, kun arki painaa* Kelan rahoittama avokuntoutuskurssi Oulussa 22.3. alkaen* Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi Oy* Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela * Paikkana Oulun Eden Hietasaaressa, kurssi 17 pvää 5 jaksossa* Haku Kelan kautta, hakemuksen liitteeksi lääkärin B-lausunto ko. oireista

    Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelalta ja netti-sivuilta www.kela.fi /kuntoutus, kurssinro 35857 sekä www.psykologiyhteistyo.fi tai [email protected] . Yhdyshenkilöt Sirpa Kontulainen 040-571 2582 ja Sirkka Littow p. 0400-902 472.

    MASURKKA piano työelämässä oleville masentuneille 22.8. alkaen

    38866

    APU MASENNUKSEEN, UUPUMUKSEEN JA AHDISTUKSEEN* Masurkka piano -pysähdyspaikka työelämässä oleville, kun arki painaa* Kelan rahoittama avokuntoutuskurssi Oulussa 22.3. alkaen* Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi Oy* Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela * Paikkana Oulun Eden Hietasaaressa, kurssi 17 pvää 5 jaksossa* Haku Kelan kautta, hakemuksen liitteeksi lääkärin B-lausunto ko. oireista

    Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelalta ja netti-sivuilta www.kela.fi /kuntoutus, kurssinro 35857 sekä www.psykologiyhteistyo.fi tai [email protected] . Yhdyshenkilöt Sirpa Kontulainen 040-571 2582 ja Sirkka Littow p. 0400-902 472.

    Kerro mielipiteesi lehdestä: 044 5626 450 / [email protected]

    Kellonkartano Tervetuloa tutustumaan

    Yhteistyössä Agricola-opintokeskus

    hengelliseen kesäkotiin!

    Pe 10.6. klo 18.30 Opiskelijoiden ja nuorten aik. ilta. Niko Seppä

    11.-12.6 Helluntaijuhlat, Terhi ja Pentti Smeds Me kylvämme, Jumala antaa kasvun

    La 14 Jumalan kutsu rakentamaan. rt Terhi Smeds 16 Hän antaa voimattomalle voimaa. rt Pentti Smeds 18 Lähellä Jumalaa –ilta Su 13 Kartanon kirkko, saarna pastori Pentti Smeds 15 Seurat, Smedsit mukana Ke 15.6. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Pe 17.6. klo 18.30 Opiskelijoiden & nuorten aikuisten ilta

    17.-18.6 (pe-la) Nykyheprean kurssi. Anja Röpelinen. Ilm. p. 050 3767387

    La 18.6. klo 18 Lähellä Jumalaa –ilta heprealaisia lauluja laulellen Su 19.6. klo 13 Kartanon kirkko, saarnaa Jaakko Lounela klo 15 Raamattulähetystyön juhla, mukana Gideonit Ke 22.6. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri

    24.-26.6. Juhannusjuhlat yhdessä eri herätysliikkeiden kanssa

  • 7 Nro 20 9.–23.6.2011

    Oulun aikuiskoulutuskes-kus muutama viikko sit-ten. Humanistitoimittaja on kutsuttu seuraamaan Oulun herättäjäjuhlien rakennus-töitä Kaukovainiolle.

    Humanistia hämmästyttää. Edessä on hienoja suunnitelmia. Mitä maailma olisi ilman ark-kitehtejä? Sitä sopii pohtia, kun Oulun herättäjäjuhlat lähestyvät. Kun on käytettävissä arkkitehti, ei tule uupelo.

    Arkkitehtiopiskelijat Tiina Komulainen, Juho Peltoniemi ja arkkitehti Merja Erkkilä ovat suunnitelleet muun muassa juh-lien kaariaiheiset rakenteet ja alu-een. Heidän aivoituksiaan ovat esimerkiksi kaksi porttia, koh-taamispaikka ja alttari.

    Tiina Komulainen kertoo, että heille annettiin vapaat kädet kek-siä rohkeita ideoita. Rakennustoi-mikunta on myös hyväksynyt en-nakkoluulottomat ratkaisut.

    ilman insinööriä ei pärjääMutta sitten itse rakentamiseen. Mitä maailma olisi ilman insi-nöörejä? Teknisesti takaperoinen paikka, jossa asumukset olisivat risukasoja ja työkalut bambu-na-ruviritelmiä?

    Ilkka Kangas johtaa Kauko-vainiolla joukkoa, joka pohtii työ-pajassa, miten juhlaportin puu-osat kiinnitetään rautatankoon. Se samainen rautatanko pitää juhlaportin kasassa.

    Ratkaisu keksitään. Sitten läh-

    detään kohti Oulusaloa, jossa on valmistella risti ja kuorokatos. Humanisti hyppää diplomi-in-sinööri Jukka Vierimaan kyy-tiin. Hänen tehtävänsä on raken-nesuunnittelu ja lujuuslaskenta.

    Rakenteiden tulee kestää nor-mien mukaiset rasitukset, muun muassa tuulikuorma, hillitty Vie-rimaa kertoo.

    Vierimaa on aina ollut talkoo-henkinen. Se on tarttunut entisel-lä kotiseudulla Nivalassa.

    – Sieltä se tulee lapsuudesta ja nuoruudesta, hän myöntää.

    Räkämänty vaihtoonJuhani Helanen omistaa Oulun-salossa talon, jonka yhteydessä on

    työverstas. Parru josta oli määrä tehdä risti, osoittautuu kieroksi eli räkämännyksi eikä siitä saa kel-vollista. Uusi parru päätetään ti-lata.

    Miltä nuoresta arkkitehtiopis-kelijasta tuntuu, Tiina Komulai-nen?

    – Hienolta, kun saa mahdolli-suuden seurata oman suunnitel-mansa toteutumista ja vielä näin läheltä, ihastunut Komulainen sa-noo.

    kartanolla syntyy puhujanpönttöRakennustoimikunnan suurin pomo on Kalevi Laurila. Hän omistaa Ruukissa komean kar-tanon, jonka yhteydessä on vers-

    Pitkät pätkät parrunpätkättas. Lähdemmekin Oulunsalosta Ruukkiin, humanisti menee Ilk-ka Kankaan kyytiin.

    Matkalla selviää rakennustöi-den perimmäinen idea. Rakenteet tehdään elementeiksi, jotka koo-taan yhteen vasta seurakentällä.

    – Rakennusaikataulu on tiuk-ka, kertoo Kangas. Kun elemen-tit kootaan paikan päällä säästyy aikaa.

    Kangas kertoo, että idea ele-menteistä syntyi hänelle heti, kun kentän juhlien käyttöön varattu aikataulu selvisi.

    Joka sortin työmiesMitä maailma olisi ilman käteviä rakennusmiehiä? Ruukissa kome-an kartanon pihalla sijaitsee vers-tas, jossa työskentelevät Pentti Si-mojoki, Eero Karvonen ja Mat-ti Rautio.

    Miehet ovat tehneet puhujan-pönttöä. He ovat koonneet sen ja purkaneet jälleen, sillä priimaa pyritään tekemään.

    Rautio kertoo olevansa joka sortin työmies, konemies ja ra-kennusmies. Hän osoittautuu myös humanistin ystävävainaan sukulaismieheksi. Humanisti ja Rautio olivat molemmat hauta-jaisissa lähes kaksi vuotta sitten. Pieni on maailma.

    Humanistitoimittajan tarkas-tusretki on ohitse. Edessä on enää matka Ouluun. Hyvin ovat raken-tajien pullat uunissa.

    Pekka heLiN

    Arkkitehtiopiskelijat Juho Peltoniemi ja Tiina Komulainen mittailevat Oulunsalossa Juhani Helasen kanssa puutavaraa. Kiero parru hylätään.

    Humanistitoimittaja lähti talkooporukan matkaan

    Havainnekuva kertoo, millainen herättäjäjuhlien pääportti tulee olemaan. Portin ovat suunnitelleet Tiina Komulainen, Merja Erkkilä ja Juho Peltoniemi.

    Pe k ka H e l i n

    Lumijoen suviseurojen ja Ou-lun herättäjäjuhlien vieraat vuokraavat jopa omakotitalo-ja juhlien ajaksi. Suviseurojen päätoimikunnan puheenjohta-ja Jorma Vuorma kertoo, että vuokrata halutaan myös mök-kejä ja rivitaloja.

    Suviseurat ottaa vastaan vuokratarjouksia. Vieraat vuokraavat asuntoja myös omi-en yhteyksiensä kautta.

    Vuorma arvelee, että vuok-ranantajien joukossa saattaa olla niitäkin, jotka haluavat tehdä bisnestä. Hän kuitenkin huomauttaa, että vuokraami-sessakin vallitsevat markkina-talouden lait: jos joku pyytää ylihintaa, vuokrasopimusta ei solmita.

    Asuntojen hintahaarukka on Vuorman mukaan 300–800 eu-roa.

    Suviseurakentän paikat maksullisiaSuviseuralaiset majoittuvat myös kouluihin ja suviseura-kentälle. Yhden luokan vuok-ra on yötä kohdin 50 euroa. Lestadiolaisten perheet ovat niin suuria, että yksi perhe saat-taa tarvita koko luokan.

    Myös suviseurakentän pai-kat ovat maksullisia. Hintahaa-rukka on 50–80 euroa riippuen siitä miten vieraat majoittuvat. Teltan ja auton paikka on hal-vempi kuin esimerkiksi auton ja asuntovaunun paikka.

    Jorma Vuorma on levolli-nen suviseurojen onnistumi-sesta. Suviseurakentän valmi-usaste on jo 80 prosenttia. Enää on loppuviilauksen aika. Tal-koolaisiakin on saatu riittäväs-ti. He ovat saaneet paiskia töitä hyvän sään vallitessa.

    vuokranantajat aloitteellisiaMyös herättäjäjuhlien vieraat vuokraavat omin päin asun-toja, kertoo juhlien pääsihtee-ri Riku-Matti Järvi. Tällainen on kuitenkin aika harvinaista, Järvi toteaa.

    Järvi ei ryhdy arvioimaan vuokranantajien vuokrapyyn-töjen suuruutta.

    Jotkut vuokranantajista ovat soittaneet herättäjäjuhlien jär-jestäjille ja antaneet puhelinnu-meronsa mahdollisia vuokraa-jia varten.

    Myös herättäjäjuhlien vierai-den on mahdollista yöpyä kou-luissa. Yön hinta on kymmenen euroa henkeä kohti.

    Pekka heLiN

    Lue lisää majoitustilanteesta:www.suviseurat.fi/2011/

    www.oulunherattajajuhlat.fi/

    Kesäjuhlien vieraille vuokrataan jopa omakotitaloja

  • 8 Nro 20 9.–23.6.2011

    Oulun palvelusäätiö

    Palveluja ikäihmisilleOulun palvelusäätiö

    KESKUSTAN PALVELUKESKUSNummikatu 24, p. 050 348 5977

    TUIRAN PALVELUKESKUSKangastie 1, p. 050 400 9983

    HÖYHTYÄN PALVELUKESKUSHanhitie 15, p. 050 401 8129

    SARA WACKLIN-KOTISARA WACKLIN-KOTIKoulukatu 4, p. 050 406 0653

    RANTA-KASTELLIN PALVELUKESKUSRantakastellintie 6, p. 044-703 5198

    Paikkoja avoinna

    Oulun seurakuntayhtymässä on haettavana

    ERITYISAMMATTIMIEHENmääräaikainen työsuhde (31.12.2012 saakka)

    sijoituspaikkana hautauspalvelut

    Tehtävänkuvaan kuuluu mm. haudan kaivu- ja peittotyö sekä koneiden ja laitteiden huoltotyöt.

    Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun seu-rakuntayhtymän kotisivuilla osoitteessa www.oulunseura-kunnat.fi > ajankohtaista ja vuoropuhelua > avoimet työpaikat

    Hakuaikaa on jatkettu ja se päättyy 16.6.2011 klo 15.00.

    Oulun seurakuntayhtymään kuuluu

    neljä seurakuntaa, yhtymän johto ja

    kuusi palveluyksikköä. Jäsenmäärä

    on noin 111 000. Päätoimisia työn-

    tekijöitä on noin 300.

    www.oulunseurakunnat.fi

    Kappalaiseksi KiiminkiinTule kappalaiseksi kasvavaan ja nuorekkaaseen Kii-minkiin, jossa on reilu 13 000 asukasta. Papin virkoja on viisi ja työntekijöitä noin kolmekymmentä. Palkkaus on vaatimusryhmässä 602. Työalana on diakoniatyö.

    Hakijan ansioksi luetaan diakoniatyön syvällinen tuntemus, kehittä-minen ja esimiestaidot. Lisäksi hyväksi katsotaan vapaaehtoistyön asiantuntemus.Lisätietoja vs. kirkkoherra Raimo Salonen p. 040 720 3246 ja valt. pj. Pentti Jokikokko p. 050 366 4492.

    Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset tulee jättää 15.7.2011 mennessä.

    Viime vuosikymmenen puo-livälissä Ruukkiin ja Raa-heen kotiutuneet vietnami-laiset kokoontuvat säännöllisesti hengellisiin tilaisuuksiin kodeis-sa. Musiikilla on tärkeä osa ko-koontumisissa. Monen hengelli-sen laulun sävel saattaa olla tuttu suomalaisillekin.

    Vietnamilaiset vierailevat Ou-lussa Jumalan Lasten seurakun-nassa lauantaina 11. kesäkuu-ta kello 18 alkavassa tilaisuudes-sa yhdessä Raahen helluntaiseu-rakunnan Ruukin rukouspiirin kanssa. Tilaisuus on sekä suomen- että vietnaminkielinen.

    Vietnamilaisvieraat Raahesta esiintyvät Jumalan lasten seurakunnassa

    Tulevana lauantaina Jumalan lasten seurakunnassa kaikuu myös vietnamin kieli.

    E l s i S a l ovaa ra

    Rauhan Tervehdyksen uudet kesätyöläiset haastattelivat toisiaan ensimmäisen työviikon kunniaksi.

    Nimi? Sanna TurunenEdellinen työsi? Tein Oulun seudun nuorten tie-to- ja neuvontapalvelujen kehittä-mishanketta.Miksi tulit töihin juuri Rauhan

    Sanna ja Lauri ovat toimituksen kesävahvistukset

    Tervehdykseen? Edellinen työsuhde päättyi ja tääl-lä oli tarvetta kesätyöntekijälle.Mitä teet vapaa-ajalla? Harrastan liikuntaa, eli käyn sa-lilla ja jumpissa. Lisäksi luen, piir-rän ja maalaan.

    Nimi? Lauri PosioMissä opiskelet? Oulun Lyseon lukiossa ensim-mäistä vuotta.Miten tulit töihin Rauhan Ter-vehdykseen?

    Kyselin pappina työskentelevältä äidiltäni seurakunnan kesätyö-mahdollisuuksista kesätyösete-lillä. Tämä tuntui hyvältä vaihto-ehdolta, sillä toimittajan ammat-ti kiinnostaa minua.Mitä odotat tulevalta työltäsi?Että pääsen tutustumaan toimit-tajan työhön.Mitä harrastat? Lukemista ja tietokoneella pelaa-mista. Talvella käyn pilkillä.

    LauRi PoSio & SaNNa TuRuNeN

    Sanna Turunen työskentelee Rauhan Tervehdyksessä toimittajana syyskuun ensimmäiselle viikolle saakka. Lauri Posion kaksiviikkoinen kesätyösetelipesti päättyy juhannusviikolla.

  • 9 Nro 20 9.–23.6.2011

    Eetterissä

    Radio Dei 106,9 Mhz, kaapeliverkossa 94,1 Mhzwww.radiodei.fi Su 12.6. klo 9.55–12 Oulun seu-rakuntien aluelähetys: Klo 10 diakoniavihkimysmessu Oulun tuomiokirkosta. Messun toi-mittaa piispa Samuel Salmi, li-turgina toimii Matti Pikkarai-nen ja avustavana pappina Tii-na Kinnunen. Kanttoreina ovat

    Elias Niemelä ja Raimo Paaso.Klo 11.30 radiopyhäkoulun pi-tää lastenohjaaja Outi Metsik-kö, aiheena on helluntai. Klo 11.45 Kurkistus kirkkoon -oh-jelmassa vieraillaan Lastenpäi-villä, jotka tarjoavat maksuton-ta toimintaa lapsille Hietasaa-ressa ja Lämsänjärvellä. Ohjel-man toimittaa Marja Blomster. Su 19.6. klo 9.55–12 Oulun seurakuntien aluelähetys: Klo 10 konfirmaatiomessu Oulujo-en kirkosta. Messun toimittaa Jouni Riipinen ja saarnan pitää Riitta Kentala. Kanttorina on Lauri Nurkkala. Klo 11.30 ra-diopyhäkoulussa lastenohjaa-ja Kirsi Isola puhuu kiitollisuu-

    desta. Klo 11.45 Kurkistus kirk-koon -ohjelmassa kerrotaan tuomiokirkon kesäkahvilasta Cafe Kryptasta, joka avaa oven-sa taas 15.6. Ohjelman toimittaa Heli Lomu.

    Radio Dei Toivon päiväKe 15.6. klo 15.40 Uskomaton Mies. Nuorisomuusikko Esa Rättyä kertoo isättömyydestään.To 16.6. klo 15.40 Viisi teesiä unelmieni kirkosta. Diakonia-työntekijä Paula Mustosen aja-tuksia unelmien kirkosta.Ke 22.6. klo 15.40 Uskomaton Mies. Oululaisen Pekka Tuomi-sen kolumni.To 23.6. klo 15.40 Viisi teesiä.

    Millainen on kirkkoherra Timo Juntusen unelmien kirkko?

    Radio Pooki 88,0 Mhz, kaapeliverkossa 89,5 MhzSu 12.6. klo 10 jumalanpalvelus Nivalan kirkosta.Su 19.6. klo 10 konfirmaatio-messu Oulun tuomiokirkosta. Messun toimittaa Jyrki Vaara-mo, ja häntä avustaa Anna-Ma-ri Heikkinen. Saarnan pitää Ari-Pekka Metso. Kanttoreina ovat Raimo Paaso ja Henna-Mari Si-vula.

    Suora lähetys osoitteessa www.virtuaalikirkko.fiSu 12.6. klo 10 diakoniavihki-

    mysmessu Oulun tuomiokir-kosta. Su 19.6. klo 10 konfirmaatio-messu Oulun tuomiokirkosta.

    Nettiradiowww.evl.fi/srk/kempeleKaikki Kempeleen seurakunnan jumalanpalvelukset suorana ra-diolähetyksenä.

    YLe Radio 1, 90,4 Mhz, www.yle.fi/radio1La 11.6. klo 18 iltahartauden pi-tää vanhustyön pastori Markku Palosaari Oulusta. La 18.6. klo 18 iltahartauden pitää pastori Meri Tirronniemi Kittilästä.

    Tunne voi olla väärässä

    Seksuaalisen ahdistelun määritelmä on ontto: ah-distelua on se minkä ihminen kokee ahdisteluk-si. Saman ajattelun mukaan tunne ei voi olla kos-kaan väärässä. Tämä ei pidä paikkaansa. Tunne voi olla väärässä, jos

    se aiheutuu esimerkiksi väärintulkinnasta tai väärin-kuulemisesta. Joku saattaa olla lisäksi yliherkkä ja hakee hakemalla merkkejä seksuaalisesta ahdistelusta, vaikka kyseessä on flirtti.

    Lähes jokaisen kohdalle on sattunut tapaus, jossa toi-nen luulee, että häntä jahdataan ja ahdistellaan, vaikka niin ei ole asian laita. Tämä joku kehittää hirveän sopan, jossa viaton häväistään.

    Ihminen käsittää lahjakkaasti asioita väärin. Muilla-kin ihmiselämän alueilla loukkaannutaan tyhjästä, mie-titään mitä tuo oikein tarkoitti ja suivaannutaan lopul-lisesti.

    Unelmien miestä tai naista pitää joskus myös jahda-ta. Tollero saattaa kokea sen seksuaaliseksi ahdisteluksi.

    Ilman yritystä kukaan ei pariudu. Eri asia on, jos ei ymmärrä luopua lemmenaikeistaan ajoissa vaan iskee päätään seinään. Tämä neuvo ei ole ehdoton, silla moni liehittelyn kohde heltyy vasta pitkän piirityksen jälkeen.

    Sänkyyn ei pääse yrittämättä, ehdottaakin pitää. Jo-ku kokee sen seksuaalisena ahdisteluna, toinen tarjouk-sena, josta ei voi kieltäytyä.

    Miten samassa asiassa voi olla kaksi aivan vastak-kaista totuutta? Tunne ei voi olla väärässä -ajattelu on todella merkillistä. Kuka sen on keksinyt?

    Jos jollakin vinkkaa silmä neuroottisesti, niin sek-suaalista ahdisteluahan se on. Jos jo-

    ku hymyilee merkillisesti, niin pahathan sillä on mielessä.

    Sika!Sika pitää lahdata ja

    panna maksamaan. Hänet pitää paljas-taa kaikille ja haas-taa oikeuteen. Sika!

    Pekka heLiN

    Kesä-Pekka

    Jääliläiset saivat sunnuntaina oman Herran huoneen

    Seurakuntatalon vihki kappeliksi Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi (alttarin takana). Häntä avustivat seurakuntapastori Harri Isopahkala, kappalainen Raimo Salonen, lääninrovasti Jaakko Kaltakari, ja kappalaiset Miia Seppänen ja Seija Helomaa.

    Reilu sata henkeä kokoon-tui sunnuntai-iltana 5. ke-säkuuta Jäälin seurakunta-talolle vihkimään sen kap-peliksi.

    – Tämä on perinteikäs seu-rakuntakoti. Nyt voimme kut-sua tätä sitä lainausmerkeissä ky-län omaksi kirkoksi, vaikka viral-lisesti tämä on siis kappeli, tote-si piispa Samuel Salmi johdanto-sanoissaan.

    Salmi muistutti kuulijoita sii-tä, että pääsy taivaaseen ei onnistu omin voimin, vaan Jeesuksen so-vitustyö on tehnyt mahdolliseksi päästä Jumalan luo.

    – Tie rakentuu siten, että Juma-la itse tuo meille askeleet ylhäältä alas. Rukoukseni on, että jatkos-sa kaikki voisivat tuntea, että tä-mä kappeli on portti Taivaaseen ja että Jumala rakastaa meitä Jää-lin kyläläisiä, kiiminkiläisiä ja ko-ko kirkon väkeä.

    Lääninrovasti, Haukiputaan

    kirkkoherra Jaakko Kaltakari kannusti saarnassaan luottamaan Jeesuksen antamiin lupauksiin.

    – Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään kumpuavat elämän virrat, hän siteerasi.

    Kaltakari toivoi, että sama pulppuava elämän vesi saisi täyt-tää jokaisen vauvasta vaariin, ty-töt, pojat, miehet ja naiset ihmeel-lisellä voimallaan, jotta he voisivat elää turvassa, uskoen.

    kehuja piispan puhujanlahjoilleTirinkylästä kotoisin oleva Edith Jääskelä ihasteli heti tilaisuuden jälkeen sen vaikuttavuutta.

    – Vaikka minullakin on jo ikää, tällaisessa tapahtumassa en ole koskaan ennen ollut.

    Kiitoksia saivat myös puhujat. – Tuo piispa se varsinkin osaa

    kyllä puhua, hänellä oli niin hie-noja sanankäänteitäkin, että niitä jäi ihan miettimään.

    E l s i S a l ovaa ra

    Seurakuntatalo on Jääskelälle tuttu, sillä hän on asunut vuosi-kymmenet Jäälissä.

    – Ja minähän olen oikeastaan aina joko kotona tai kirkossa, hän naurahtaa.

    Tämä lausahdus kävi heti to-deksi, sillä Jääskelä ei ehtinyt jää-dä kuvattavaksikaan, koska po-janpoika saattoi jo odottaa oven takana.

    – Jätin oveen lapun, että mum-mu on nyt kirkossa, Jääskelä huik-kaa hypätessään pyörän selkään.

    Muu kirkkokansa sen sijaan nautti ensimmäiset juhlakahvit Jäälin kappelissa.

    Jatkossa kappelilla juotaneen yhä enemmän juhlakahveja, sil-lä toisin kuin seurakuntatalolla, kappelilla voidaan suorittaa kaik-kia kirkollisia toimituksia häistä hautajaisiin.

    eLSi SaLovaaRa

  • 10 Nro 20 9.–23.6.2011

    Perjantaina 13. toukokuuta Mu-hoksen seurakunnan nuo-ret aloittivat viikon kestäneen matkan Pariisiin, monen vuo-den uurastuksen tuloksena.

    Saavuimme perjantaina puolen-yönaikoihin hotelliimme väsyneinä mutta onnellisina. Seuraavana päi-vänä aamupalan ja pienen jaloitte-lun jälkeen Pariisissa asuva suoma-lainen Eila Conte opasti meidät his-torialliselle Notre Damen katedraa-lille, joka on huikaiseva näky ja mat-kakohde. Lisäksi vierailimme toises-sakin katolisessa kirkossa Saint-Juli-en-le-Pauvressa, joka on Notre Da-mea vanhempi.

    Tämän jälkeen matkasimme lä-histöllä sijaitsevaan Suomen Rans-kan Instituuttiin, jossa oli rakenteil-la suomalaisen taiteen näyttely. Eif-fel-torni näkyi kaukaisuudessa mut-ta siitä huolimatta päätimme vierailla siellä vielä samana päivänä ja se kyl-lä kannatti.

    Seuraavina päivinä vierailimme uudelleen Notre Damen maisemis-sa ja sen lähellä sijaitsevassa Luxorin puistossa, jonka kauniit viherkentät ja kukkaistutukset olivat vailla ver-taansa.

    Puistossa vietimme picnic-lou-naan eväiden kera. Louvren museo ja sen rakennukset olivat suomalaisel-le käsittämättömän massiiviset ja ih-meellisen loistokkaat. Näkymät puis-tosta suoraan Avenue des Champs-Élyséelle oli unohtumaton.

    Palatseja ja Moulin RougeKiertoajelu Pariisissa valotti sen his-toriallista ja myös nykyistä loistoa. Liikenne oli valtavan aggressiivista ja kiivasta.

    Kiertoajelulla näimme Notre Da-men, Eiffel-tornin, Musée d'Orsayn, Pariisin oopperan, La Madeleinen, Hôtel des Invalidesin, Riemukaaren ja Palais Bourbonin. Kohteita ja pa-latseja tuntui olevan loputtomiin.

    Pariisissa käydessä on pakko vie-railla Moulin Rougella, kuuluisas-sa taiteilijoiden suosimassa vanhas-sa myllyssä ja sen läheisyydessä si-jaitsevassa Sacré-Coeurin kirkossa, josta on huikeat näkymät koko Pa-riisin ylle.

    Yhteenvetona voi sanoa matkan olleen unohtumaton ja mahtava ko-kemus. Ilman ongelmia sujunut reis-su paikkasi ranskalaisten hieman ylenkatsovaa ja joskus tylyäkin suh-tautumisen turisteihin.

    Hotellimme aamupalan rasvaisen croissantin ja patongin maku mais-tuu vieläkin matkan jälkeen haikeissa muistoissa Seine-joen kauniista mai-semista.

    RaiNeR vääNäNeNJa heRMeS-NuoReT

    Muhoksen hermes-ryhmä lumoutuiPariisista

    Ku vat : R a in e r Väänän e n

    Siikajoen kirkko täyttää vuo-sia. Tänä kesänä tulee kuluneek-si 310 vuotta siitä, kun kirkko ra-kennettiin.

    Kirkossa pidetään juhlajuma-lanpalvelus helluntaina 12. kesä-kuuta kello 10 alkaen. Kirkko-kahvit ovat pappilassa. Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita.

    Kun kirkko rakennettiin Ruotsin kuninkaana oli Kustaa III ja piispana Karl Fredrik Men-nander.

    Rakennus on Pohjois-Suomen vanhin ristinmuotoinen puu-

    Siikajoen kirkko täyttää 310 vuotta

    Pohjoissuomalaiset hartauspu-hujat pääsevät ääneen Radio YLE 1:en iltahartauksissa joka lauan-tai 4. kesäkuuta lähtien touko-kuun 2012 loppuun saakka.

    Oulun seurakunnista muka-na ovat kanttori Lauri-Kalle Kal-lunki, pastori Helena Paalanne ja vanhustyön pastori Markku Pa-losaari. Neljäs puhuja on pastori Meri Tirronniemi Kittilästä. Ou-lun alueella hartauksia voi kuun-nella taajuudella 90,4 MHz, ja in-ternetissä www.yle.fi/radio1.

    Lauantai-illan rukoushet-ki kello 18 ehtookellojen jälkeen on iltahartauksista kuunnelluin. Vuonna 2010 kuulijoita oli keski-määrin 123 000, eli reilusti enem-män kuin sunnuntaiaamuina kel-

    Yleisradion iltahartauksissa pohjoissuomalaisia puhujia

    lo 10 kaikissa Suomen luterilaisis-sa kirkoissa yhteensä.

    Radiohartaudet ja jumalan-palvelusradioinnit toteutetaan Yleisradion ja kristillisten kirk-kojen sekä yhteisöjen yhteistyönä ja ne ovat osa Yleisradion julkisen palvelun tehtävää.

    Hartausohjelmissa on muka-na yhdeksän kristillistä kirkkoa tai uskonnollista yhteisöä: Suo-men evankelisluterilainen kirk-ko, Suomen ortodoksinen kirk-ko, Suomen adventtikirkko, Suo-men Baptistiyhdyskunta, Hel-luntaiherätys, Suomen Metodis-tikirkko, Suomen Pelastusarmei-ja, Suomen vapaakirkko ja Kato-linen kirkko Suomessa.

    kirkko. Se pystytettiin, kun edel-linen kirkko sortui jokeen. Siika-joen ensimmäisen kirkon venä-läiset polttivat 1500-luvulla.

    Kirkkoon mahtuu noin 500 henkeä. Alttaritaulu on Mikael Toppeliuksen Getsemane-aihei-nen öljymaalaus vuodelta 1771.

    Kirkko sijaitsee Siikajoen kun-nassa ja kuuluu Siikasalon seura-kuntaan. Kylältä on noin kolmen kilometrin matka kirkkoon. Na-vigaattoriin voi laittaa osoitteek-si Vanha Kirkkotie 78, 92320 Sii-kajoki.

    Myllyojan seurakuntatalo pe-ruskorjataan sen huonon kun-non vuoksi. Näin päätti Oulun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto maanantaina 6. kesäkuuta pitämässään koko-uksessa.

    Kustannusarvio peruskorja-ukselle on 984 000 euroa. Sum-ma sisältää 23 prosentin arvon-lisäveron. Työ sisältää vesikaton ja sadevedenpoiston uusimisen, ilmanvaihdon ja piha-alueiden peruskorjauksen

    Seurakuntatalon vesikaton ja sadevedenpoiston sekä ilman-

    Myllyojan seurakuntatalo peruskorjataan

    vaihdon toimivuudessa on to-dettu puutteita 2000-luvun alus-ta alkaen. Vesikate on 28 vuot-ta vanha ja käyttöikänsä lopussa. Sadevedet lammikoituvat raken-nuksen vierustoille, koska kiin-teistöstä puuttuu osin sadeve-sisyöksyjen alapuoliset rännikai-vot. Seurakuntasalin koneellisen ilmanvaihdon ilmamäärät jäävät keskimäärin 50 prosenttia tavoi-tearvoja pienemmiksi.

    Peruskorjaus aiotaan aloittaa elokuussa 2011 ja sen arvellaan kestävän nelisen kuukautta.

    Markku Palosaari Helena Paalanne

  • 11 Nro 20 9.–23.6.2011

    Saara Tolvanen kuuluu Changemaker-verkostoon, joka tarjoaa vapaaehtois- ja vaikuttamistoiminnan mahdollisuuksia kehityskysymyksistä kiinnostuneille nuorille ja nuorille aikuisille.

    Saara Tolvanen esitteli tou-kokuussa Oulun Mahdolli-suuksien tori -tapahtumas-sa Changemaker-toimin-taa, erityisesti Velan Vangit -kam-panjaa, joka keskittyy kehitysmai-den epäoikeutettuihin velkoihin.

    – Päivän mittaan vetoomuk-seen tuli vajaat 70 allekirjoitusta. Ständillämme kävi kaikenikäis-tä väkeä. Keskustelimme kehitys-maiden velasta ja kehitysmaiden asemasta ylipäätään. Mahdolli-suuksien tori oli kokonaisuudes-saan onnistunut tapahtuma, Tol-vanen sanoo.

    Changemaker on Kirkon Ul-komaanavun yhteydessä toimi-va verkosto, joka tarjoaa vapaa-ehtois- ja vaikuttamistoiminnan mahdollisuuksia kehityskysy-myksistä kiinnostuneille nuoril-le ja nuorille aikuisille. Perusaja-tuksena on edistää globaalia oi-

    Changemaker edistää globaalia oikeudenmukaisuutta

    keudenmukaisuutta. – Maailmassa on paljon ra-

    kenteellista epäoikeudenmukai-suutta. Ryhmässä toimiminen on voimaannuttava kokemus. Sil-loin tuntuu siltä, että asioille voi oikeasti tehdä jotain, Tolvanen pohtii.

    oulun ryhmään kaivataan väkeäTolvanen toimii yhteyshenkilönä Changemakerin Oulun paikal-lisryhmässä. Ohjelmassa on esi-merkiksi keskustelu- ja leffailto-ja sekä lukupiirejä. Teemat liitty-vät yleensä Changemakerin vuo-siteemoihin.

    Tolvanen itse alkoi kiinnostua ympäristöasioista ja oikeuden-mukaisuuden kysymyksistä ylä-asteiässä.

    – Sittemmin opiskelu on tuo-nut minulle uutta tietoa asioitten syistä ja seurauksista, sanoo Tol-vanen, joka opiskelee aate- ja op-pihistoriaa Oulun yliopistossa. Changemaker-toimintaan hän meni mukaan vuonna 2005.

    – Eräs ystäväni houkutteli mi-nut mukaan koulutusviikonlop-puun. Siitä asti olen ollut toimin-nassa enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Paikallistoiminnan lisäksi olen ollut vuosien mittaan

    mukana erilaisissa valtakunnal-lisissa tempauksissa ja kampan-joissa.

    Valtakunnallisesti Changema-kerilla on noin 1 200 jäsentä, jotka ovat iältään noin 16–30-vuotiaita. Oulun paikallisryhmässä on ollut viime vuosina niukasti väkeä.

    – Pienellä porukalla on hy-vät puolensa. Keskustelu voi ol-la tiiviimpää ja vuorovaikutus-ta enemmän. Pienessä porukas-sa pystyy vaikuttamaan parem-min siihen, mitä jatkossa teh-dään. Toivon tietysti, että saisim-me toimintaamme runsaasti lisää ihmisiä.

    Tolvanen korostaa, että jo-kainen voi tehdä hyviä valintoja omassa arjessaan.

    – Reilun kaupan tuotteita, lä-hiruokaa ja julkista liikennettä kannattaa suosia. Sähkölaitteiden turhaa käyttöä kannattaa välttää, hän luettelee esimerkkeinä.

    kesätapahtumiin jalkaudutaan porukallaOulun paikallistoiminta jatkuu syksyllä. Kesällä tarjolla on Chan-gemakerin valtakunnallisen ver-koston järjestämä kesäkiertue. Siinä jalkaudutaan eri puolilla Suomea pidettäviin tapahtumiin

    kertomaan Velan Vangit-kampan-jasta ja Changemakerista. Chan-gemaker on mukana myös Oulun herättäjäjuhlilla heinäkuussa.

    Kesäkiertueen tapahtumiin on kätevä lähteä. Changemaker mak-saa matkat, tarjoaa osaan tapah-tumista sisäänpääsyn ja yli kol-men tunnin päivystystä vastaan saa ilmaisen ruoan. Mukaan tu-leva ei välttämättä tarvitse ennak-kotietoa, vaan tarvittaessa infor-maatiota saa ständillä.

    Changemaker-toiminnan mo-tiivi lähtee kristillisestä uskosta ja lähimmäisenrakkaudesta. Toi-

    minta on kuitenkin avointa kai-kille elämänkatsomuksesta riip-pumatta ja poliittisesti sitoutu-matonta.

    – Olen kristitystä perheestä ja itsekin uskon Jumalaan. Tämä vaikuttaa varmasti eettiseen poh-dintaani. Oikeudenmukaisuuden kysymyksistä on puhuttu viime aikoina kirkossa aiempaa enem-män. Mutta voisi niitä vielä enem-mänkin pitää esillä, Tolvanen sa-noo.

    JuhaNa uNkuRi

    Saara Tolvanen esitteli Oulun Mahdollisuuksien tori -tapahtumassa Changemaker-toimintaa.

    • Miten changemakeriksi pääsee?

    • Changemaker-toiminta sai alkunsa Norjassa vuonna 1992. Suomen

    verkosto perustettiin vuonna 2004. Toimii Kirkon Ulkomaanavun yh-

    teydessä, mutta päättää itsenäisesti toiminnastaan ja yhteistyökump-

    paneistaan. 23 paikallisryhmää eri puolilla Suomea. Jäsenmaksua ei

    peritä.

    • Oulun paikallinen toiminta jatkuu ensi syksynä. Kesällä valtakunnal-

    linen kiertue jalkautuu eri puolilla Suomea pidettäviin tapahtumiin.

    • Valtakunnallisten tempausten ja kampanjoiden ohella järjestetään

    koulutusviikonloppu kaksi kertaa vuodessa.

    • Lisätietoja toiminnasta ja mukaan tulemisesta osoitteesta

    www.changemaker.fi.

    J an i A h o s o la

  • 12 Nro 20 9.–23.6.2011

    "Tulee aika", sanoo Herra, "jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa. Tämä liitto ei ole samanlainen kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin, kun tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sen liiton he rikkoivat, vaikka minä olin ottanut heidät omakseni, sanoo Herra. Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: 'Oppikaa tuntemaan Herra!' Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä annan anteeksi heidän rikoksensa

    enkä enää muista heidän syntejään."

    Ap.t. 2: 1–13Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi. Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on. Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. He kysyivät ihmeissään: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä? Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia - ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja." He eivät tienneet, mitä ajatella. Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: "Mitä tämä oikein on?" Mutta jotkut pilkkasivat: "He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä."

    Joh. 14: 15–21Jeesus sanoi: "Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä. Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.

    Jer. 31: 31–34 Sanan aika

    Oli matkani viimeinen päivä Perussa. Osallistuin tuolloin messuun Liman luterilaisessa kirkossa. Astuessani kirkkoon eteisessä jaettiin jokaiselle Raamattu ja virsikirja. Menin kirkkosaliin ja istuuduin alas. Mietin miten ihmeessä ymmärtäisin jotain paikallisesta jumalanpalveluksen kulusta. Kirkon eteisestä kuului ruotsinkielistä puhetta ja saliin astui joukkio ruotsalaisia lähetystyöntekijöitä tulkin kanssa. Messu alkoi ja tunsin tul-leeni kotiin. Messussa oli paljon tuttuja asioita, virsiä, rukousta, raamatunlukua, saarna, uskontunnustus, Isä Meidän -rukous, ehtoollinen ja Herran Siunaus.

    Eräs virsi jäi soimaan mieleeni. Löysin sen myöhemmin suomalaisesta virsikirjasta. Tuo virsi kuvastaa miksi tunsin itseni kotoisaksi kaukana vieraalla maalla. Virressä 454 todetaan: ”Uskovia on paljon, ruumis on yksi, yksi seurakunta. Uskovia on paljon, ruu-mis on yksi. Hän yhdistää meidät.”

    Tuo viimeinen lause päättää kaikki 5 säkeistöä: Hän yhdistää meidät. Vaikka olemme erilaisia, meillä on yhteinen usko, joka liittää meidät Kristukseen ja toisiimme, kuten apostoli Paavali kirjoittaa: ”Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin. Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä. Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen.”

    Olen päässyt ripille Kaivokselan kirkossa 1984. Tuolloin lauloimme konfirmaatiolau-lussa ”Kosketa, Jumalan Henki, syvälle sydämeen. Sinne paina hiljaa luottamus Jeesuk-seen”. Tuo virsi kertoo meitä yhdistävästä tekijästä. Pyhä Henki tuo Jumalan hyvyyden ja Kristuksen rakkauden meidän keskellemme. Ilman eläväksi tekevää Henkeä emme voi uskoa emmekä lähestyä Kristusta.

    Pyhä Henki kutsuu meitä ja synnyttää meissä uskon ja uuden elämän. Yhteisesti lausuttavassa apostolisessa uskontunnustuksessa todetaan: ”ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnouse-misen ja iankaikkisen elämän”. Meitä on paljon, Hän yhdistää meidät.

    Juha vähäkaNgaSKarjasillan seurakunnan pastori

    Me erilaiset pienet tilkut liki toisiamme

    Sunnuntai 12.6.Päivän psalmi

    Ps. 68:5–111. lukukappale

    Jer. 31:31–342. lukukappale

    Ap.t. 2:1–13EvankeliumiJoh. 14: 15–21

    w w w.sxc . hu / S t e p h e n E as to p

  • 13 Nro 20 9.–23.6.2011

    umalanpalvelukset ja messut kaikissa seurakunnissa

    Oulun tuomiokirkko-seurakuntaDiakoniavihkimysmessu su 12.6. klo 10 Oulun tuomio-kirkossa. Toimittaa piispa Samuel Salmi, liturgia Matti Pikkarainen ja avustaa Tiina Kinnunen. Kanttoreina Elias Niemelä ja Raimo Paaso. Ra-diointi Radio Dei.Konfirmaatiomessu su 12.6. klo 14 Oulun tuomiokirkossa. Saarna ja liturgia Tiina Kinnu-nen, avustaa Matti Pikkarai-nen. Kanttoreina Raimo Paa-so ja Elias Niemelä.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 Oulun tuomiokirkos-sa. Saarna Ari-Pekka Metso, liturgia Jyrki Vaaramo, avus-taa Anna-Mari Heikkinen. Kanttoreina Raimo Paaso ja Henna-Mari Sivula. Radioin-ti Radio Pooki. Virsihartaus su 19.6. klo 12, Vanhassa kappelissa. Toimit-taa Mirja Liikanen ja kantto-ri Raimo Paaso.

    Karjasillan seurakuntaMessu su 12.6. klo 10 Karja-sillan kirkossa. Toimittaa Lii-sa Karkulehto, saarna Eeri-ka Granlund, kanttorina Ju-ha Soranta. Messu su 12.6. klo 10 Kastel-lin kirkossa. Toimittaa Mirja-mi Dutton, avustaa Asta Lei-nonen, kanttorina Ilkka Jär-viö. Konfirmaatiomessu su 12.6. klo 12 Pyhän Andreaan kir-kossa. Toimittaa Petri Sato-maa, avustavat teol. yo Anna Tausta, teol. yo Jarkko-Pekka Kärkkäinen, Jussi Rinta-Joup-pi ja Esa Harju, kanttorina Sir-pa Ilvesluoto.Messu su 19.6. klo 10 Karja-sillan kirkossa. Toimittaa Sa-tu Saarinen, saarna teol. yo Anna Tausta, kanttorina Ju-ha Soranta. Konfirmaariomessu su 19.6. klo 10 Kastellin kirkossa. Toi-mittaa Juha Vähäkangas, avustavat teol. yo Mikko Aal-tonen, Johanna Rantala ja Kati Erkkilä, kanttorina Sirpa Ilvesluoto. Sanajumalanpalvelus su 19.6. klo 12 Pyhän Andreaan kirkossa. Toimittaa teol. yo Anna Tausta, kanttorina Ju-ha Soranta. Kirkkokahvit.

    Tuiran seurakuntaMessu su 12.6. klo 10 Tui-ran kirkossa. Toimittaa He-lena Paalanne, avustaa Har-ri Fagerholm, kanttorina Pir-jo Mäntyvaara. Messu su 12.6. klo 10 Pyhän Luukkaan kappelissa. Toimit-taa Jukka Kolmonen, avustaa Jaakko Syynimaa, kanttorina Tommi Hekkala. Konfirmaatiomessu su 12.6. klo 10 Pyhän Tuomaan kir-kossa. Toimittaa ja konfirmoi Lauri Kujala, avustavat Anna-Leena Ylänne, Jaana Kumpu-mäki ja Salla Heikkinen, kant-torina Laura Kumpula. Pate-niemi 1 -rippikouluryhmän konfirmaatio.Konfirmaatiomessu su 12.6. klo 13 Pyhän Tuomaan kir-kossa. Toimittaa ja konfir-moi Lauri Kujala, avustavat Anna-Leena Ylänne, Jaana

    Kumpumäki ja Salla Heikki-nen, kanttorina Laura Kum-pula. Pateniemi 2 -rippikou-luryhmän konfirmaatio.Konfirmaatiomessu su 12.6. klo 13 Pyhän Luukkaan kap-pelissa. Toimittaa ja kon-firmoi Päivi Jussila, avustaa Terhi-Liisa Sutinen ja Pertti Keinänen, kanttorina Tom-mi Hekkala. Pyhä Luukas 2 -ekorippikouluryhmän kon-firmaatio.Iltamessu su 12.6. klo 18 Tui-ran kirkossa. Toimittaa Ju-ha Tahkokorpi, avustaa Pet-teri Tuulos, kanttorina Pirjo Mäntyvaara. Viikkomessu ke 15.6. klo 20 Tuiran kirkossa. Toimittaa Harri Fagerholm, kanttori-na Tommi Hekkala. Musiikki-avustus Ella Henriksson. Messu su 19.6. klo 10 Tui-ran kirkossa. Toimittaa Juha Valppu, avustaa Sanna Juk-kola, kanttorina Lauri-Kalle Kallunki. Messu su 19.6. klo 10 Pyhän Luukkaan kappelissa. Toimit-taa Jaakko Syynimaa, avus-taa Hannu Ojalehto, kantto-rina Saana Johnson. Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 Pyhän Tuomaan kir-kossa. Toimittaa ja konfir-moi Pasi Kurikka, avustavat Anna-Leena Ylänne, Sanna Parkkinen ja Marika Alakop-sa, kanttorina Tommi Hekka-la. Pyhä Luukas 3 -päivärippi-kouluryhmän konfirmaatio.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 13 Pyhän Tuomaan kir-kossa. Toimittaa ja konfir-moi Riitta Louhelainen, saar-na Sanna Parkkinen, avusta-vat Matti Ketola ja Marika Alakopsa, kanttorina Tom-mi Hekkala. Rajakylä 3 -päi-värippikoulun konfirmaatio.Iltamessu su 19.6. klo 18 Tui-ran kirkossa. Toimittaa Hele-na Paalanne, avustaa Lauri Kujala, kanttorina Lauri-Kal-le Kallunki.Viikkomessu ke 22.6. klo 20

    Tuiran kirkossa. Toimittaa Juha Tahkokorpi, kanttorina Lauri-Kalle Kallunki.

    Oulujoen seurakuntaKonfirmaatiomessu su 12.6. klo 10 Oulujoen kirkossa. Toi-mittaa Antti Leskelä, avus-taa Jukka Joensuu, kanttori-na Lauri Nurkkala. Päivärip-pikouluryhmä.Messu su 12.6. klo 12 Tur-kansaaren kirkossa. Toimit-taa Jouni Riipinen, kanttori-na Lauri Nurkkala. Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 Oulujoen kirkossa. Toi-mittaa Jouni Riipinen, saar-naa Riitta Kentala, kanttori-na Lauri Nurkkala. Radiointi Radio Dei. Myllyoja-Hiukka-vaara-Haapalehto -rippikou-luryhmät.Messu su 19.6. klo 12 Tur-kansaaren kirkossa. Toimit-taa Jukka Joensuu, kanttori-na Lauri Nurkkala.

    YLI-IIKonfirmaatiomessu su 12.6. klo 10 Yli-Iin kirkossa. Toimit-taa Pertti Lahtinen, avustaa Jouni Heikinheimo, kantto-rina Anja Hyyryläinen. Kirk-kokuoro. Päivärippikoulu-ryhmä.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 Yli-Iin kirkossa. Toimit-taa Pertti Lahtinen, kanttori-na Anja Hyyryläinen.

    YLIKIIMINKIKonfirmaatiomessu su 12.6. klo 10 Ylikiimingin kirkos-sa. Toimittaa Olavi Isokoski, kanttorina Sanna Leppänie-mi. Päivärippikouluryhmä.Messu su 19.6. klo 10 Ylikii-mingin kirkossa. Toimittaa Ilkka Mäkinen, kanttorina Jenni Rautakoski.

    HailuotoMessu su 12.6. klo 10 kirkos-sa. Toimittaa Timo Juntu-nen, kanttorina Kaisamarja

    Stöckell.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 kirkossa. Toimittaa Ti-mo Juntunen, kanttorina Kaisamarja Stöckell.

    HaukipudasMessu su 12.6. klo 10 kirkos-sa. Toimittaa Leena Brock-man, saarna Sami Puolitaival, kanttorina Kaisa Säkkinen.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 kirkossa. Toimit-taa Leena Brockman, saarna Martti Heinonen, kanttorina Kaisa Säkkinen. Konfirmoita-vana kesän 1. leiririppikoulu-ryhmä.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 14 kirkossa. Toimittaa Martti Heinonen, saarna Lee-na Brockman, kanttorina Kai-sa Säkkinen. Konfirmoitava-na kesän 2. leiririppikoulu-ryhmä.

    KempeleKonfirmaatiomessu su 12.6. klo 10 Pyhän Kolminaisuu-den kirkossa. Toimittaa Ju-ha Maalismaa, avustaa Anu Ojala ja Pia Rättyä, kanttori-na Marjo Irjala.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Toimittaa Pekka Re-humäki, avustaa Jaakko Tuis-ku ja Saija Kivelä, kanttorina Marja-Liisa Jääskeläinen.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 14 Pyhän Kolminaisuu-den kirkossa. Toimittaa Jaak-ko Tuisku, avustaa Pekka Re-humäki ja Arto Pisilä, kantto-rina Tomi Heilimo.Kuuntele jumalanpalvelukset suorana netistä: www.evl.fi/srk/kempele.

    KiiminkiMessu su 12.6. klo 10 kirkos-sa. Toimittaa Raimo Salonen, avustaa Miia Seppänen ja Rii-na Moilanen, kanttorina Kat-ja Nauha. Mukana 50 vuotta

    sitten ripille päässeet.Konfirmaatiomessu su 19.6 klo 10 kirkossa. Toimittaa Miia Seppänen, avustaa Riina Moilanen ja Sanna Karjalai-nen, kanttorina Marja Ainali.

    LiminkaMessu helluntaina 12.6. klo 10 kirkossa. Toimittaa Ilkka Tornberg, kanttorina Mika Kotkaranta.Messu su 19.6. klo 10 kir-kossa. Toimittaa Anna-Maa-ri Ruotanen, kanttorina MikaKotkaranta.Mukulamessu ja kesäiset lettukestit su 19.6. klo 17 Vanamossa. Toimittaa Anna-Maari Ruotanen. Mukana Varpuset-yhtye. Jumalanpal-veluksen jälkeen letut, kah-vit ja mehua.

    LumijokiHelluntain sanajumalanpal-velus su 12.6. klo 10 kirkos-sa. Toimittaa Markku Tölli ja kanttorina Maili Muuttola-Junkkonen.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 12 kirkossa. Toimittaa Markku Tölli ja kanttorina Maili Muuttola-Junkkonen.

    MuhosKonfirmaatiomessu su 12.6. klo 10 kirkossa. Toimittaa Si-mo Pekka Pekkala, kanttori-na Ossi Kajava, avustaa Rai-ner Väänänen. Messu su 12.6. klo 18 Kylmä-länkylän kappelissa. Toimit-taa Jouni Heikkinen, kantto-rina Ossi Kajava. Tiekirkon avaus ja musiikki-hartaus ti 14.6. klo 19 kirkos-sa. Alkuhartaus Jouni Heikki-nen, puhe rovasti Jorma Nii-nikoski, kirkkokuoro, Ossi Ka-java ja Timo Ustjugov, urut. Kolehti Kärsämäen paanukir-kon hyväksi.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 kirkossa. Toimittaa

    RukousRakas taivaallinen Isämme.

    Kiitos Pyhän Hengen lahjasta.

    Kiitos, että Henkesi tekee tänäkin päivänä

    työtään maailmassa:

    eksyneet kääntyvät omilta teiltään

    sinun puoleesi,

    syntiset löytävät Jeesuksen,

    särkyneet tulevat ehjiksi ja sairaita paranee.

    Anna Pyhän Hengen tuoda koteihin

    rakkauden ja anteeksiannon mieltä.

    Anna meidän olla sinun käytössäsi.

    Kuule meitä Jeesuksen tähden.

    Kirkkovuosikalenterin 2. vuosikerran rukous tulevalle sunnuntaille.

    Jouni Heikkinen, kanttorina Ossi Kajava, avustaa Rainer Väänänen.

    OulunsaloSanajumalanpalvelus su 12.6. klo 10 kirkossa. Toimit-taa Sirpa Miettunen, kantto-rina Tuomo Kangas.Konfirmaatiomessu su 12.6. klo 12 kirkossa. Toimittaa Ve-sa Äärelä, kanttorina Tuomo Kangas. Konfirmoitavana rip-pileiri 1. Sanajumalanpalvelus su 19.6. klo 10 kirkossa. Toimit-taa Vesa Äärelä, kanttorina Taru Pisto.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 12 kirkossa. Toimittaa Ta-pio Kortesluoma, kanttorina Taru Pisto. Konfirmoitavana rippileiri 2.

    SiikalatvaJumalanpalvelus su 19.6. on vain Kestilän kirkossa. Kes-tilässä on vainajien säilytys-tilan ja huoltorakennuksen käyttöön siunaaminen. Ter-vetuloa Kestilään.

    KeSTiLäMessu helluntaina 12.6. klo 10 Kestilän kirkossa. Toimit-taa hiippakuntasihteeri Pek-ka Asikainen, kanttorina Vei-jo Kinnunen.Messu su 19.6. klo 10 Kesti-län kirkossa. Vainajien säily-tystilan ja huoltorakennuk-sen käyttöön siunaaminen. Toimittaa Erkki Piri, avustaa Perttu Kyllönen. Kanttorina Unto Määttä, avustaa kirkko-kuoro. Ruokailu ja kirkkokah-vit seurakuntakodissa.

    PiiPPOLaMessu helluntaina 12.6. klo 10 Piippolan kirkossa. Toimit-taa rovasti Jouko Lauriala, kanttorina Ulla Koskelo.

    PuLKKiLaMessu helluntaipäivänä 12.6. klo 19 Pulkkilan kirkossa. Toi-mittaa rovasti Hannu Lau-riala, kanttorina Veijo Kin-nunen.

    PyHänTäMessu helluntaina 12.6. klo 13 Pyhännän kirkossa. Toi-mittaa hiippakuntasihteeri Pekka Asikainen, kanttorina Veijo Kinnunen.

    RanTSiLaMessu helluntaina 12.6. klo 13 Rantsilan kirkossa. Toimit-taa rovasti Hannu Lauriala, kanttorina Ulla Koskelo.

    TyrnäväMessu su 12.6. klo 10 Tyrnä-vän kirkossa. Toimittaa Timo Liikanen, kanttorina Pent-ti Korkiakoski. 50 vuotta sit-ten ripille päässeiden kirkko-pyhä.Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10 Tyrnävän kirkossa. Toi-mittaa Outi Pohjanen, kant-torina Pentti Korkiakoski.

    TeMMeSKonfirmaatiomessu su 19.6. klo 14 Temmeksen kirkos-sa. Toimittaa Outi Pohjanen, kanttorina Pentti Korkiakoski.

    E l s i S a l ovaa ra

  • 14 Nro 20 9.–23.6.2011

    enot oulussa 9.–23.6.2011

    Kesäkahvila Cafe Krypta avataan

    tuomiokirkossa

    Tänä kesänä Oulun tuomiokirkon kesäkahvila Café Krypta on auki entistä useammin ja en-tistä pidempään. Kesäkahvila avaa ovensa kes-kiviikkona 15. kesäkuuta ja on auki aina per-jantaihin 12. elokuuta saakka.

    Café Krypta on auki maanantaista torstaihin kello 11–18 ja perjantaisin kello 11–14. Kahvilan yhteydes-sä järjestetään keskiviikkoisin käsitöiden tekemises-tä innostuneille Kesäsilmukka-kerho kello 13–16 ja torstaisin järjestetään kerho kaikenikäisille kello 10–11. Molempiin kerhoihin on vapaa pääsy.

    Kahvilassa tullaan tarjoamaan edullisesti kahvia ja teetä sekä suurimmaksi osaksi itse leivottuja suolai-sia ja makeita herkkuja. Aurinkoisen kesän sattuessa kahvista voi nautiskella myös tuomiokirkon kirkko-tarhassa, jonne on katettu pöydät ja tuolit.

    Tuotto ohjataan Suomen Lähetysseuran Tasaus-kampanjalle, jonka pääkohteena on Nepal ja syrjityt ihmisryhmät, kuten vammaiset ja alakastiset. Kah-vilatoiminnan järjestäjä, Oulun tuomiokirkkoseu-rakunnan lähetyssihteeri Raija Nissinen kertoo, et-tä vammaisen lapsen koulutus ja ylläpito vuodeksi maksaa 300 euroa.

    – Café Kryptasta saadun tuoton tavoitteena on saa-da maksettua koulutus vuodeksi 25 henkilölle.

    Kesän aikana Café Krypta antaa töitä kaikkiaan yhdeksälle Oulun kaupungin setelinuorelle ja sen li-säksi työllistää yhden nuoren koko kesäksi.

    ON SIIRTYNYT KESÄAIKATAULUUN

    SEURAAVAT NUMEROT

    ILMESTYVÄT

    23.6.,7.7.

    21.7.,4.8. 18.8.

    Hartauselämä

    Oulun tuomiokirkko- seurakuntaHartaus to 9.6. klo 14, Sara-Wacklin koti. Ari-Pekka Met-so.Hartaus to 9.6. klo 18.30, Kuntotalo. Ari-Pekka Metso.Hartaus ke 15.6. klo 14, Hol-lihaan palvelukoti. Tiina Kin-nunen.Hartaus to 16.6. klo 14, Kes-kustan palvelukeskus. Hartaus pe 17.6. klo 14, In-tiön hoivakoti. Anna-Mari Heikkinen.

    Karjasillan seurakuntaSanan ja rukouksen piiri ma 20.6. klo 18, Maikkulan kappeli. Luemme raamat-tua ja rukoilemme yhdessä. Laulamme ja juomme kahvit nyyttäri-idean pohjalta. Ma-ria-Ritva Koivukangas p. 044 3161 716Miesten raamattupiiri ke 15.6. klo 18–19.30, Karjasil-lan kirkko. Kesäisin kokoon-numme parillisten viikkojen keskiviikkona Karjasillan kir-kon ryhmätyötilassa.

    Oulujoen seurakuntaSävelhartaus to 16.6. klo 19, Oulujoen kirkko. Toimittaa Jukka Joensuu, kanttorina ja säestäjänä Sanna Leppänie-mi, Jorma Kärnä, laulu.Sävelhartaus to 23.6. klo 19, Oulujoen kirkko. Toimit-taa Ilkka Mäkinen, kanttori-na Sanna Leppäniemi. Kaka-rakööri, johtajanaan Anna Haanpää-Vesenterä.

    Musiikki ja kulttuuriMusapäivät ti 14.6. klo 16.25, Raatissa seurakuntien bändi-kämpillä 11–14-vuotiaille ty-töille ja pojille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset nuori-somuusikko Esa Rättyä 040 5747 125 tai [email protected]. Mukaan otetaan 7 ensim-mäisenä ilmoittautunutta.

    Oulujoen seurakuntayLiKiiMinKiKesäillan musiikkihetki to 9.6. klo 20, Ylikiimingin kirk-ko. Pohjan Sotilassoittokun-nan puhallinkvintetti.Kesäillan musiikkihet-ki to 23.6. klo 20, Ylikiimin-gin kirkko. Markus Rahko, euphonium, Anne Rahko-Lei-no, piano ja urut.

    Diakonia

    Oulun tuomiokirkko- seurakuntaDiakonian ajanvaraus vas-taanotolle maanantaisin klo 9–11, p. (08) 3161 405.

    Karjasillan seurakuntaDiakonian ajanvaraus maa-nantaisin klo 9–11 p. (08) 5313 219 tai Karjasillan dia-koniatoimistolta.

    Tuiran seurakuntaDiakonian ajanvaraus ta-loudellisen tuen hakemis-ta varten maanantaisin klo 9–11 Tuiran kirkko p. (08) 531 4616. Aikoja annamme vain uusille asiakkaille. Aikoja on

    rajoitetusti ja vastaanottotoi-minta on keskitetty yhteen paikkaan.

    Oulujoen seurakuntaDiakonian ajanvaraus maa-nantaisin klo 9–11, p. (08) 5313 519.

    yhteiset seurakuntapalvelutKUULOVAMMAISETHietasaaren kesäilta to 9.6. klo 17, Hietasaaren kaupun-kileirikeskus. Hartaus, ulko-pelejä yhdessä, makkaran-paistoa ja kahvit.

    NÄKöVAMMAISETNäkövammaisten retki Pie-tarsaareen 16.–18.8. Tutus-tumme perinteikkään kau-pungin menneisyyteen ja nykypäivään sekä kuljemme upeissa historiallisissa puu-tarhoissa ja puistoissa pai-kallisoppaiden johdolla. Läh-tö tiistaina 16.8. klo 9. Paluu torstaina 18.8. n. klo 16 Ret-ken hinta 110 € / hlö sisältäen majoituksen hotellissa 2 hen-gen huoneissa, puolihoidon ja monipuolisen matkaohjel-ma. Retken vetäjinä toimi-vat diakoniatyöntekijät Pau-la Mustonen ja Liisa Rahko-la. Sitovat ilmoittautumiset 23.6. mennessä näkövam-maistyön diakoniatyöntekijä Paula Mustoselle p. 050 4305 178 tai diakoniakeskuksen toimistoon p. (08) 3161 321.

    PÄIHDETYöNaistenryhmä pe 10.6. klo 13–15.30, Diakoniakeskus.Naistenryhmä pe 17.6. klo 13–15.30, Diakoniakeskus.

    LähetysSiipi – lähetyksen puoti ja paja avoinna ma–ke ja pe klo 10–14.

    Tuiran seurakuntaKesäkerho to 16.6. klo 13, Tuiran kirkko. Vieraana ni-mikkolähettimme Ville Typ-pö Etu-Aasiasta. Tervetuloa tapaamaan häntä ja kuu-lemaan työn ajankohtaisia kuulumisia.

    Lapset ja lapsiperheetKaikki pyhäkoulut ja perhe-kerhot löytyvät osoitteesta www.oulunseurakunnat.fi/perhetapahtumat.Isä-lapsiparkin kesäpäivä ma 13.6. klo 17–20, Hietasaa-ren kaupunkileirikeskus. Ks. ilmoitus s. 15.

    yLiKiiMinKiKesäperhekerho ke 15.6. klo 11, Ylikiimingin seurakunta-talo. Ulkoilua ja mukavaa yh-dessäoloa.Kesäperhekerho ke 22.6. klo 11, Ylikiimingin seurakunta-talo. Ulkoilua ja mukavaa yh-dessäoloa.

    Seniorit

    Oulun tuomiokirkko- seurakuntaTarinatupa ma 13.6. klo 13.30, Intiön seurakuntakoti. Tarinatupa ke 15.6. klo 10, In-

    tiön seurakuntakoti. Tarinatupa ma 20.6. klo 13.30, Intiön seurakuntakoti. Tarinatupa ke 22.6. klo 10, Intiön seurakuntakoti.

    Karjasillan seurakuntaEläkeläisten kesäkerhot: Ks. ilmoitus s. 16.

    Tuiran seurakuntaTuiran seurakunnan van-hustyön linja vastaa keski-viikkoisin klo 9–11 puhelin-numerossa (08) 5314 616. Nu-meroon voit soittaa, kun olet yksin tai kaipaat kuuntelijaa, kun haluat puhua sinulle tär-keistä asioista tai kun haluat pyytää kotikäyntiä tai jättää soittopyynnön.Eläkeläisten kesäkerhot: Ks. ilmoitus s. 16.

    Oulujoen seurakuntaEläkeläisten kesäkerhot: Ks. ilmoitus s. 16.

    Leirit ja retket

    Oulun tuomiokirkko- seurakuntaTuomiokirkkoseurakunnan eläkeläisten leiri 15.–18.8. Juumassa, etusija tuomio-kirkkoseurakuntalaisilla. Il-moittautuminen yhteisten seurakuntapalvelujen toimis-toon p. (08) 3161 340 ma-pe klo 9–16 tai www.oulunseu-rakunnat.fi/ilmo. Leirin vetä-jinä toimivat Heidi Karvonen, 040 574 7091 ja Jyrki Vaara-mo 050 433 4108. Ilmoittau-tumiset 31.7. mennessä. Lei-rin hinta on 62 euroa.

    Karjasillan seurakuntaKarjasillan seurakunnan perheleiri 1.–3.7. Rokualla. Etusijalla Karjasillan seura-kuntalaiset. Hinta aik. 39 €, 4–18-v. 19,50 € ja alle 4-v. il-maiseksi. Hintaan sis. matkat, majoitus täysihoidolla ja va-kuutukset Oulun ev.lut.seu-rakuntien jäsenille. Leirillä mukana pastori Olavi Mäke-lä, diakoniatyöntekijä Sirpa Kemppainen ja lastenohjaa-jat Auli Kipinä ja Maria-Rit-va Koivukangas. Ilmoittautu-minen yhteiseen seurakun-tapalveluun 10.6. mennessä p. (08) 3161 340 tai www.ou-lunseurakunnat.fi/ilmo.

    Tuiran seurakuntaTuiran seurakunnan perhe-leiri 11.–13.7. Rokuan leiri-keskuksessa. Leirillä mahdol-lisuus ulkoilla, uida, askarrel-la, leikkiä, rentoutua ja hil-jentyä. Leirille etusija Tuiran seurakunnan alueella asu-villa. Ilmoittautumiset 23.6. mennessä yhteisiin seurakun-tapalveluihin p. (08) 316 1340 tai www.oulunseurakunnat.fi/ilmo. Leirin hinta aikuisil-ta 46 euroa, 4–18-v. 23 eu-roa (sisarukset 25 % alennus) ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy matkat, ma-joitus ja ruokailut sekä tapa-turmavakuutus Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän jäsenille. Leirin vetäjinä toimivat dia-koniatyöntekijät Raija Yrjölä p. 040 5747 093 ja Sami Riipi-nen sekä lastenohj