Pohjanmaan vammaisneuvostojen työpaja Workshop för råd för … · 2018-11-23 ·...
Transcript of Pohjanmaan vammaisneuvostojen työpaja Workshop för råd för … · 2018-11-23 ·...
LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN | MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Pohjanmaan vammaisneuvostojen työpaja Workshop för råd för personer med funktionsnedsättning i kommunerna i Österbotten
31.10.2018
Pohjanmaan valmisteluorganisaatio
Väliaikainen valmistelutoimielin
Johtoryhmä
Taloustyöryhmä Henkilöstötyöryhmä ICT-työryhmä
Toimitilat- ja kiinteistötyöryhmä Hankintatyöryhmä Hallintotyöryhmä
tukipalvelut
Kunnan- ja kaupunginjohtajien foorumi
MAAKUNTA JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN FOORUMI SOTE
Vies
tintä
ryhm
ä
Poliittinen viiteryhmä
Yhteistyöryhmä
Työ- ja teemaryhmätpalvelukokonaisuuksittain
Pohjanmaan valmisteluorganisaatio
Väliaikainen valmistelutoimielin
Johtoryhmä
Taloustyöryhmä Henkilöstötyöryhmä ICT-työryhmä
Toimitilat- ja kiinteistötyöryhmä Hankintatyöryhmä Hallintotyöryhmä
tukipalvelut
Poliittinen viiteryhmä
Työ- ja teemaryhmät palvelukokonaisuuksittain
Työ- ja teemaryhmät palvelukokonaisuuksittain
SOTE-työryhmätLapset, nuoret ja perheet
Työikäiset
Ikäihmiset
MAKU-teemaryhmätElinkeinot, työvoima ja aluekehitys
Maaseutu ja ympäristöterveydenhuolto
Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne
Järjestäjätoiminnot Liikelaitostoiminnot
Turvallisuus ja varautuminen
Pelastustoimi
Varautuminen
Turvallisuus (osakokonaisuus)
Palvelukokonaisuuksien suunnittelu
Det ursprungliga målet med social- och hälsovårdsreformen:Erbjuda människor jämlikare tjänster än i dagsläget
Minska skillnaderna i välbefinnande och hälsaTygla kostnadsstegringen
Stärka basservicenTillgodogöra digitala tjänster i större omfattning
VISIONSERVICE-STRATEGI
FRAM-SKRIDNINGS-
PLAN 2020 och 2025
BESTÄMNING AV SERVICEHELHETER
ORGANISERINGS-MODELL
SERVICESTIGAR OCH -KEDJORSERVICENÄT
SERVICE-LÖFTE
MÄNNISKAN MÄNNISKAN
ETENEMISSUUNNITELMA 2020 JA 2025 SISÄLTÄEN STRATEGISTEN KULMIEN TOTEUTUKSEN
SOTE PALVELUKOKONAISUUKSIEN MÄÄRITTELY
ORGANISOINTIMALLI
PALVELUPOLUT JA KETJUT
PALVELUVERKKO
KEVÄT2018
SYKSY 2017
VISIO
PALVELU-LUPAUS
PALVELU-STRATEGIA
SYKSY 2018
SOTE
-PAL
VELU
IDEN
JÄRJ
ESTÄ
MIS
SUU
NN
ITEL
MA
IKÄIHMISETTYÖIKÄISETLAPSET, NUORET
JA PERHEET
TERVEYSPALVELUT- Sairaanhoidon tukipalvelut
- Suun terveydenhuolto
KUNTOUTUSPALVELUT
SOSIAALIPALVELUT
MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT
VAMMAISPALVELUTPALV
ELU
OHJ
AUS,
PAL
VELU
TARP
EEN
ARV
IOIN
TI JA
ASI
AKAS
SUU
NN
ITEL
MA
DIG
ITAA
LISE
T PA
LVEL
UT
HYV
INVO
INN
IN –
JA T
ERVE
YDEN
EDIS
TÄM
ISEN
PAL
VELU
T
TUTK
IMU
S-, K
OU
LUTU
S-, K
EHIT
TÄM
IS-J
A IN
NO
VOIN
TIPA
LVEL
UT
LAAD
UN
HAL
LIN
TA JA
ARV
IOIN
TI
SOTE-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA
Nykytilan kuvaus sekä arvio palvelutarpeesta tulevassa maakunnassa, 2017
• Suurimmat kulut vammaispalveluissa aiheuttaa palveluasuminen, kuljetuspalvelut, henkilökohtainen avustus sekä työllistäminen
• Laitoshoidon meneillään oleva alasajo, tämän sijaan asiakkaat siirretään palveluasumiseen. • Vammaispalveluissa ostetaan jo nyt suuria osia palveluista yksityiseltä sektorilta. Palveluasumispalveluiden osto
kuntayhtymiltä tai yksityisiltä tuottajilta on selkeästi suurin ostopalvelu. • Huomioitavaa: Vammaiset elävät yhä pidempään ja nuoret vammaiset haluavat muuttaa omaan asuntoon
varhaisessa iässä tullakseen niin itsenäisiksi kuin pystyvät. Vaikeasti vammautuneella henkilöllä on subjektiivinen oikeus palveluasumispaikkaan.
• Panostuksia tulee tehdä muihin asumismuotoihin: Tukiasuminen, perhehuolto, omaishoito + toimiva työn helpottaminen, jotta mahdollisesti voidaan vähentää kuluja.
• Vammaispalvelulaissa säädetään vaikeasti vammautuneiden subjektiivisista oikeuksista, jotka kunta on velvoitettu myöntämään.
• Kunnilla on eri kriteereitä palvelunmyöntämisessä ja lisäksi erilaisuuksia laadun suhteen. • Tärkeää, että palvelut määrätyille ryhmille (vammaiset, pikkulapsen vanhemmat, monisairaat ja vanhukset)
jatkossakin järjestetään lähellä kotia. Hyvällä ohjauksella, jatkuvalla hoidonseurannalla ja hoitosuunnitelmien avulla palvelusta ja ohjauksesta voidaan tehdä työkaluja, jotka estävät asiakkaiden tuntevan itsensä ulkopuolisiksi. Yhdyshenkilöt ovat tämän vuoksi tärkeitä tulevassa sote-alueessa.
Kuvaus palvelutasoista, palvelurakenteesta ja palveluverkosta tulevassa maakunnassa, 2017
• Vammaisten tulee ensisijaisesti saada palveluita yleisten palveluiden puitteissa (matalan kynnyksen palvelut) Seuraava taso on sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Viime kädessä erikoislainsäädännön mukaisesti.
• Tasa-arvoinen palvelu. Kaikilla tulee olla mahdollisuus samoihin palveluihin riippumatta kielestä tai kotipaikkakunnasta.
• Perhe/asiakas tulee nähdä kokonaisnäkökulmasta -> perhe/asiakas nähdään kokonaisuutena, ei ainoastaan vammaisnäkökulmasta. Vammaispalvelulaki ja Erityishuoltolaki ovat viime käden lakeja. Ensisijaisesti asiakkaalla on tasavertaisena kansalaisena oikeus normaaliin palveluun yleislakien mukaisesti (esim. sosiaalihuoltolaki).
• Parempi palvelukoordinaatio erikoishuollon, sosiaalihuollon sekä sairaanhoidon välillä -> vähemmän aukkoja, vähennetty byrokratia.
• Yksi kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki muut suunnitelmat (yhteenveto palveluista ja tavoitteista). Lisäksi toimintamalli, jotta suunnitelma tehdään ja päivitetään yhdessä (liite 3=?).
• Vanhemmat henkilöt ja vammaisuus? Yhteistyö vammaishuolto/vanhustenhuolto. Koska on kyse vammoista ja koska vajaakuntoisuudesta, joka liittyy tavalliseen ikääntymiseen/tavallisiin sairauksiin? - -> nähkää vanhempien henkilöiden palvelutarpeet kokonaisnäkökulmasta. Konsultaatio palvelutarpeen arvioinnissa.
• Päävastuu palvelukoordinaatiosta tulee olla omalla yhteyshenkilöllä, joka seuraa asiakasta/perhettä. • Miten sopeuttaa vammaispalveluiden palveluita muuhun palveluun, jotta ”leimausta” ei muodostu, mutta
kuitenkin niin, että asiantuntemus/erityisosaamiset vammaispalveluiden suhteen säilyvät?
Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja – verkkoon , 2017
• Valinnanvapaus: Asiakkaan osallisuus ja itsenäisyys -> palveluseteli, henkilökohtainen budjetointi. Asiakas on päämies omassa elämässään, mutta hänelle ei saa viedä liikaa vastuuta valita palvelun suhteen tai täsmälleen tietää mitä hän tarvitsee tilanteessa, jossa on kovimmillaan. Asiakkaalla on oikeus saada vaihtoehtoja. Tärkeää, että asiakas saa oikeaa ja täydellistä tietoutta valinnanmahdollisuuksista sekä tukea päätöksenteossa = edellytys, jotta asiakas ja omaiset ymmärtävät, mitä he valitsevat. Valinnanvapauden tulee myös koskea asiakkaan oikeutta valita asumispaikkaa sen vähentämättä mahdollisuutta täysiarvoiselle palvelulle. Myös tämän suhteen tulee taata tasa-arvo.
• Kuljetuspalvelumatkojen koordinointi -> tarvitaan yhteinen välityskeskus koko maakunnalle kuljetuspalvelun varaamiselle ja yhteensovittamiselle.
• Kuljetusten yhteensovittaminen kunnan ja KELAn kanssa. • Teknologisten/elektronisten palveluiden kehittäminen, jotka tukevat kommunikaatiota ja liikkuvuutta, etenkin
sellaisia, jotka tukevat asumisturvaa omassa asunnossa. Kevyempien asumismuotojen kehittämistä sekä omien resurssien tehostamista teknologian avulla. Virtuaaliset palvelut. Mahdollistaa asuminen tavallisissa asuinympäristöissä.
• Tukea vanhempia vammaisten lapsiensa hoidossa. Asumispalvelut ja lyhytaikaishoito vammaisille lapsille; vaikea saada tilaa, harvoja työn helpottamispaikkoja. Lainsäädännön tiukat linjaukset; palveluita lapsille ja aikuisille ei saa järjestää samassa yksikössä.
Talouden näkökulma palvelutasoihin, -rakenteisiin ja – verkkoon , 2017
• Joustavan lyhytaikaishoidon järjestäminen eri asiakasryhmille. • Perhehoidon kehitys = vaihtoehtoiset työn helpottamis- ja asumismuodot. Tarve useampaan perhehoitajaan. • Vaihtoehtoisten palvelumuotojen kehittäminen päivätoimintaan. Valinnanvapaus valita työllistämismuotoja
oman henkilökohtaisen budjetoinnin perusteella. • Tarve yhteensovittamiseen/keskittämiseen maakunnallistasolla:
1) Asunnon muutostöiden suunnittelu, organisointi, toimeenpano. Tarve yhteiselle tekniselle asiantuntemukselle (insinööri).
2) Apuvälineiden lainaaminen -> apuvälinekeskus, yhteistyössä terveyden- ja sairaanhoidon kanssa. • Toimiva yhteistyö yhdistysten kanssa • Yhteensovitetut toiminnot kuntoutuksen kanssa • Yhteiskoordinointi kotihoidon kanssa asioissa, jotka koskevat kotiin annettavia palveluita. • Palvelusetelin käyttöönotto henkilökohtaista apua varten koko yhteistyöalueella. • Oikea ja tarkoituksenmukainen asumismuoto/palvelukokonaisuus asiakkaalle. Palvelun myöntäminen ja
palveluntuottaminen erotetaan toisistaan.
1. Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen • Palvelut, jotka viedään koteihin, digitaaliset tai liikkuvat palvelut: Kotihoito, henkilökohtainen avustus,
palveluasuminen omassa kodissa, ohjaaminen, kuljetuspalvelut, apuvälineet, muutostyöt, kuntouttamisohjaus, omaishoito.
• Oman henkilökohtaisen avustuksen ohessa huomiota tulee osoittaa digitaalisiin palveluihin, jotta vammaisten tilanteita kodeissaan helpotetaan.
• Digitaalisten palveluiden ja itsenäisen asumisen mahdollistavan teknologian kehitys. • Mittareita, jotka mittaavat turvattomuustekijöitä ja huolta tulisi käyttää laajemmin arvioinneissa esim.
nykyisiin RAI-arviointeihin verrattuna. • Henkilökohtainen palvelu kodissa tulee taata riippumatta siitä, asuuko asiakas kunnallisessa
keskuksessa tai syrjäisemmällä paikalla. • Uusia, kevyempiä asumismuotoja, esim. useammmassa asunnossa yhdessä ja samassa kerrostalossa
asuu toimintarajoitteisia -> asumisturvallisuus, synergiaetuja kotihoidolle.
Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen, 2017, 1
2. Kuntakeskuksissa annettavat palvelut:
• Yleisiä palveluita koskevat tiedot. • Kiertävä palvelu tarpeen mukaan, esim. sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan tapaaminen? • Kaikki laissa säädettyä sosiaalipalvelu vaatii palvelutarpeen arviointia ja viranomaispäätöksen.
3. Laajemmilla toiminta-alueilla toteutettavat palvelut:
• Palvelutarpeen arviointi yhteisten kriteerien mukaisesti sekä yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa.
• Viranomaispäätös sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulainmukaisen palvelun myöntämiseen. • Maakunnan kattavat toimintaperiaatteet. • Henkilöstön opettaminen ja täydennyskouluttaminen. • Sosiaalinen työ. • Asiakas- ja palvelusuunnitelmat/seuranta/arviointi. • Henkilökohtainen budjetointi.
Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen, 2017, 2
4. Maakunnan kattava palvelu:
• Maakunnan alueella palvelut, joita asiakas tarvitsee korkeintaan pari kertaa vuodessa ja joilla täten ei myöskään ole tarpeeksi asiakasperustaa pienemmillä paikkakunnilla.
• Toiminnan keskittäminen sellaisten kodin muutostöiden suhteen, jotka vaativat insinööritaitoja. • Kuljetuspalvelumatkojen koordinointi? • Hankinnat. • Kriteerit yksityisten palvelutuottajien hyväksymiselle. • Yksityisten palvelutuottajien valvonta.
5. Palvelut, jotka toteutetaan yhteystyöalueilla (=erikoisvastaanotot):
• Erityshuollon tutkimus-, selvitys- ja osaamiskeskus, • kriisihuolto, • kuntouttava laitoshoito tuottavat palveluita yhtiöiden kautta (ostopalveluna Eskoolta, Kårkullalta).
Palveluiden kokonaisuuden muodostaminen, 2017, 3
• Lapset ja perheet • Nuoret ja työkykyiset • Seniorit • Mielenterveys- ja päihdepalvelut • Avohuolto ja vastaanotto (perusterveydenhuolto) • Toimintakyky ja kuntoutus • Erikoissairaanhoito • Kuntien koulutustoimet • Kuntien asumispolitiikka, asumissuunnittelu ja –tuotanto. Vammaisystävällisten ratkaisujen huomiointi
kaikissa julkisissa ympäristöissä. • Kunnallinen kuljetuspalvelu – vammaispalvelulaki – sosiaalihuoltolaki koskien palveluita, jotka tukevat
liikkuvuutta, myös rajapinta KELAn kuljetuspalveluun • Työllistäminen kunnissa/avoimet työmarkkinat • Henkilöitä, joilla on neuropsykiatrisia ongelmia, on usealla toimialalla – kokonaisvastuu? • Toimintamalli; integroidut palveluketjut ja sovitut prosessit, nepsytiimejä.
Rajapinnat ja yhteispinnat työryhmien välillä sekä suhteessa peruskuntiin (esim. hyte), 2017
Vammaispalvelut
Vaikuttavuustavoitteet:
Asiakas saavuttaa mahdollisimman hyvän toimintakyvyn ja toimivan arjen moniammatillisen tuen avulla
• tasa-arvoinen ja tyytyväinen asiakas• kaksikieliset, selkokieliset yhdenvertaiset ja yhteen sovitetut palvelut, jotka mahdollistavat mahdollisimman itsenäisen ja turvallisen omiin
voimavaroihin perustuvan mielekkään elämän • asiakkaan kanssa yhdessä suunnitellut varhainen tuki, riittävät ja oikea-aikaiset (sosiaali- ja terveys) palvelut ylläpitävät ja vahvistavat hyvinvointia
ja terveyttä
Järjestäjän palvelutavoitteet:
Yhdessä asiakkaan kanssa suunnitellut yksilölliset palvelut mahdollistavat asiakkaan voimavarat huomioiden mahdollisimman normaalin ja sujuvan arjen• annetaan selkokielistä ja vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä neuvontaa ja ohjaus sekä palvelut järjestetään lähellä asiakasta ja/tai
helposti saavutettavalla tavalla oikea aikaisesti• järjestetään / tuotetaan moniammatilliseen palvelun ja hoidontarpeen arviointiin ja yhteen asiakassuunnitelmaan perustuvat palvelut
integroidusti• henkilöstölle järjestetään koulutusta, konsultaatiota ja työnohjausta vammaisten asiakkaiden tarpeista ja vammaisuudesta• palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja järjestämisessä hyödynnetään kokemustoimijoiden asiantuntijuutta • erityisen ja vaativan tason palvelut/asiantuntemuksen järjestäminen lähellä asiakasta annettavien asiakastyön/palvelujen tueksi mahdollistetaan
kanavien avulla• maakunnan palveluissa käytetään yhdessä sovittua toimintakykymittaria, asiakasprosesseja ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
VAMMAISPALVELUN PALVELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET
Lähtökohtana on, että vammaiset henkilöt saavat palvelunsa ensisijaisesti yleisen lainsäädännön perusteella.
Erityislakia sovelletaan silloin, kun laissa määritelty vammainen henkilö ei saa sopivia ja riittäviä palveluja muun, yleisen lainsäädännön avulla. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on nimenomaisesti erityispalvelujen tarve.
Palveluja käyttävillä tarve vammaispalveluihin on yleensä pysyvää ja jatkuvaa sekä osalla asiakkaista tarve on runsasta.
Vammaispalvelujen järjestämisen lähtökohtana on taata vammaisille henkilöille välttämätön huolenpito arjessa suoriutumisen mahdollistamiseksi.
Palvelutarpeen arvioinnin on henkilön iästä riippumatta perustuttava siihen, miten ja millä tavoin järjestettyinä tuki ja palvelut toteuttaisivat parhaiten vammaisen henkilön etua.
Asumisen tuki järjestetään ensisijaisesti vammaisen henkilön itse valitsemaan asuntoon ja asuinpaikkaan.
Lähtökohtana ovat vammaisen henkilön tarpeet ja toiveet. Esteetön julkinen liikenne sekä sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki ovat ensisijaisia myös vammaisten henkilöiden liikkumisessa.
Vammaispalvelut
Vaikuttavuustavoitteet:• tasa-arvoinen ja tyytyväinen asiakas• asiakas saavuttaa mahdollisimman hyvän toimintakyvyn
ja toimivan arjen moniammatillisen tuen avulla • kaksikieliset, selkokieliset yhdenvertaiset ja yhteen sovitetut
palvelut, jotka mahdollistavat mahdollisimman itsenäisen ja turvallisen omiin voimavaroihin perustuvan mielekkään elämän
• asiakkaan kanssa yhdessä suunnitellut varhainen tuki, riittävät ja oikea-aikaiset (sosiaali- ja terveys)palvelutylläpitävät ja vahvistavat hyvinvointia ja terveyttä
Järjestäjän palvelutavoiteita Pohjanmaan 1/2:• yhdessä asiakkaan kanssa suunnitellut yksilölliset palvelut mahdollistavat asiakkaan voimavarat huomioiden
mahdollisimman normaalin ja sujuvan arjen• annetaan selkokielistä ja vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä neuvontaa ja ohjaus sekä palvelut
järjestetään lähellä asiakasta ja/tai helposti saavutettavalla tavalla oikea aikaisesti• järjestetään / tuotetaan moniammatilliseen palvelun ja hoidontarpeen arviointiin ja yhteen
asiakassuunnitelmaan perustuvat palvelut integroidusti• henkilöstölle järjestetään koulutusta, konsultaatiota ja työnohjausta vammaisten asiakkaiden tarpeista ja
vammaisuudesta• palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja järjestämisessä hyödynnetään kokemustoimijoiden
asiantuntijuutta • erityisen ja vaativan tason palvelut/asiantuntemuksen järjestäminen lähellä asiakasta annettavien
asiakastyön/palvelujen tueksi mahdollistetaan kanavien avulla• maakunnan palveluissa käytetään yhdessä sovittua toimintakykymittaria, asiakasprosesseja ja
vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä• asiakkaiden osallisuutta tuetaan monipuolisin menetelmin
Järjestäjän palvelutavoitteita 2/2:
• "Normaalia" vai "tavanomaista" elämää• Palvelut "lähellä" vai "hyvin saavutettavissa" ??• asiantuntijuus saatavilla• turvallinen/trygg, korkeatasoiset/högklassiga palvelut / service• palvelut lähellä kotia, service nära hemmet eller i anslutning till hemmet• palvelut asiantuntevia palvelurajat ylittäviä, sakkunnig, över gränsen• asiakasta kuunnellaan,• yhdessä asiakkaan kanssa • toimiva arki, arjen sujuminen, arjen sujuvuus• toimintakyvyn seurannan ajantasaisuus • joustavuus • asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistaminen /osallisuutta• asiakkaat haluavat elää mahdollisimman normaalia elämää• toimintakulttuuri• ohjaus ja tuki• välimatka lähipalvelu / avstånd, närservice• osaaminen, asiantuntemus / kunskap, expertice