POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN KUNTAYHTYMÄN ......Pohjanmaan alueella. › Perustetaan...

POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN

KUNTAYHTYMÄN KESTÄVÄ

KÄYNNISTÄMINEN JA RAKENTAMINEN

TALOUSSELVITYKSEN LOPPURAPORTTI

18.5.2020

Talent Vectia

Sisällysluettelo

© Talent Vectia

Johdon yhteenveto

Toimintaympäristön muutoksen kuvaus

Kuntatalouden muutoksen kuvaus

Liite 1: Kuntakohtaiset talousennusteet

Keskeiset riskit

Hyvinvointialueen kuntayhtymän talous

Liite 2: Valtionvarainministeriön kuntaohjelman

mukaiset kuntaliiton ennusteet 16.4.2020

Liite 3: Kuntakohtainen soten

nettokäyttökustannusten vertailu Manner-Suomen

keskiarvoon

Liite 4: Lähteet

Projektin tavoitteet ja tuotokset

3© Talent Vectia

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän käynnistymisvaiheen yhteydessä

toteutettiin erillinen talousselvitys, jonka tavoitteena on ollut selvittää talouden

näkökulmasta kestävä ratkaisu perustaa hyvinvointialueen kuntayhtymä.

Työskentelyssä ja talousselvityksen tarkentamiseen hyödynnettiin laajasti

hyvinvointialueen kuntien talousjohtajia yhteisissä työpalavereissa. Yhteisten

toimintamallien hyötyjä käytiin läpi useaan otteeseen alueellisen sote-johtoryhmän

edustajien kanssa.

TALOUSSELVITYKSEN TAVOITTEET

› Selvittää talouden näkökulmasta kestävä ratkaisu perustaa ja rakentaa hyvinvointialueen kuntayhtymä

› Mitä kestävä talouden ratkaisu tarkoittaa toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta

› Millaisen paineen perustettavan hyvinvointikuntayhtymän taloudelle luo› alueen ennustettu väestökehitys 2020-2040› omistajakuntien talouden kehittyminen 2023 asti› Hallitusohjelman mukaisen sote-uudistuksen toteuttaminen ja

käynnistyminen ja siihen liittyvä mahdollinen rahoitusratkaisu 2023 alusta

› Edellisten perusteella hyvinvointikuntayhtymän perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvät taloudelliset riskit ja niiden toteutumisen vaikutus hyvinvointikuntayhtymän

kykyyn tuottaa alueen sote –palvelut asukkaille ja asiakkaille

› Päättää toimenpiteet riskien toteutumisen estämiseksi tai vaikutusten minimoimiseksi

TUOTOKSET

Selvitys vaihtoehdoista, miten talouden näkökulmasta

tehdään kestäviä ratkaisuja hyvinvointikuntayhtymän

perustamisvaiheessa

Hyvinvointikuntayhtymän riskianalyysi talouden ja

palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta

Toimenpiteet riskien toteutumisen estämiseksi tai vaikutusten minimoimiseksi

Perustettavan hyvinvointikuntayhtymän

rahoituksen ja käyttötalouden kehityksen ennuste

Projektin etenemisen käsittelylokiPÄIVÄMÄÄRÄ

KÄSITTELYAIHE OSALLISTUJAT

25.11.2019Hyvinvointialueen kuntayhtymän käynnistäminen ja keskustelu siitä, millainen taloustarkastelu tulisi tehdä, jotta voidaan välttää vastaavia käyttötalouden ja käyttötalouden rahoituksen ongelmia, joita muissa käynnistyneissä kuntayhtymissä on ollut

Talent Vectia, VSHP johto

12.12.2019Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien talousjohtajien tapaaminen ja keskustelu talousselvityksen ja yhteistyön käynnistyksestä ja mitä työssä tullaan tekemään

Talent Vectia, kuntien talousjohtajat

19.12.2019 Käynnistysvaiheen aikataulutus ja suunnittelu Talent Vectia, Lena Nystrand (VSHP)

8.1.2020 & 13.1.2020

Talousselvityshankkeen käynnistys, tavoitteiden ja tarvittavan aineiston läpikäynti, tarkennukset aikatauluun ja etenemiseen

Talent Vectia, Lena Nystrand (VSHP), kuntien talousjohtajat

21.1.2020-28.1.2020

Kuntakohtainen aineiston läpikäynti ja keskustelu Talent Vectia, kuntien talousjohtajat

11.2.2020 Talousselvityksen tilannekatsaus Talent Vectia, Lena Nystrand (VSHP)

12.2.2020 Työryhmän yhteinen palaveri: välitulosten kommentointi ja täsmennys Talent Vectia, kuntien talousjohtajat

2.3.2020 Väliraportin tilannekatsaus Talent Vectia, Lena Nystrand (VSHP)

4.3.2020 Väliraportin esittely valmisteluryhmälle ja alueelliselle sote-johdolle VaasassaTalent Vectia, Hyvinvointialueen kuntayhtymävalmistelun selvitystyöryhmien jäsenet ja asiantuntijat, alueellinen sote-johtoryhmä

10.3.2020 & 17.3.2020

Työryhmän yhteinen palaveri: välitulosten kommentointi ja täsmennys Talent Vectia, kuntien talousjohtajat

23.3.2020 Loppuraportin rakenteen ja sisällön läpikäynti ja aikataulusta sopiminen Talent Vectia, Lena Nystrand ja Marina Kinnunen (VSHP)

26.3.2020 Tilannekatsaus ja keskustelu yhteisen toimintamallin hyödyistä Talent Vectia, alueellinen sote-johtoryhmä

9.4.2020 Jatkokeskustelu toimintamallin hyödyistä Talent Vectia, Alice Backström (sosiaalijohtaja, Mustasaari)

15.4.2020 Tarkennukset yhteisen toimintamallin hyödyistä edellisten keskustelujen pohjalta Talent Vectia, alueellinen sote-johtoryhmä

21.4.2020 Työryhmän yhteinen palaveri: tulosten kommentointi ja täsmennys Talent Vectia, kuntien talousjohtajat

22.4.2020-29.4.2020

Kuntien talousennusteiden täsmennykset (sähköposti- ja puhelinkeskustelut) Talent Vectia, kuntien talousjohtajat

4.5.2020 Loppuraportin läpikäynti ja kommentointiTalent Vectia, VSHP valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat, Marina Kinnunen ja Lena Nystrand (VSHP)

5.5.2020 Loppuraportin läpikäynti ja kommentointi Talent Vectia, kunnanjohtajat ja kuntien talousjohtajat

7.5.2020 Loppuraportin läpikäynti ja kommentointi Talent Vectia, alueellinen sote-johtoryhmä

7.5.2020 & 12.5.2020

Päivitetyn loppuraportin esittely (webinaarit suomeksi ja ruotsiksi)Talent Vectia, kuntien luottamushenkilöt ja kuntien valitsemat keskeiset viranhaltijat

4

JOHDON YHTEENVETO

© Talent Vectia

Näkemys tilanteesta ja etenemisestä talouden

näkökulmasta

© Talent Vectia

ETENEMINEN

› Pohjanmaan sotepalveluiden järjestäjä- ja tuottajakenttä on hajanainen1 ja kuntien itsenäisen sotepalveluiden järjestämisessä kulut kasvavat merkittävästi nopeammin kuin tuotot.

› Kuntien itsenäisen sote-palveluiden kehittämisen keinovalikoimaa on käytetty tehokkaasti. Yksin tai pienemmissä kokonaisuuksissa toimimalla on entistä vaikeampi löytää uusia

keinoja, joiden avulla hillitä kustannuskehitystä ja turvata palvelut alueella.

› Kuntien itsenäisen toiminnan jatkaminen tulee johtamaan perusterveyden- ja sosiaalihuollossa palveluiden karsimiseen ja heikentää olennaisesti kaksikieliselle väestölle

tarjottavia palveluita.

› Talouden näkökulmasta on olennaista löytää vahvalla alueellisella yhteisellä tekemisellä uusia keinoja palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kehittämiseen.

› Soteuudistuksen toteutuminen luo merkittävää taloudellista lisäpainetta. Toiminnallisesta näkökulmasta siihen voidaan varautua ainoastaan koko alueen yhteisen kuntayhtymän

vahvistamisella heti vuoden 2021 alusta.

› Pohjanmaan alueen väestön sote-palveluiden tarve on pieni1. Mikäli sote-uudistus toteutuu, rahoitus sote-palveluiden järjestämiseen vähenee 30 - 60 miljoonaa euroa vuodessa.

› Edellä mainitun lisäksi rahoituksesta poistuu nyt Manner-Suomen keskiarvoa enemmän maksettu osuus, joka on noin 23 miljoonaa euroa vuodessa.

› Hyvinvointialueen kuntayhtymä on tärkein toimenpide Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen aseman turvaamiseksi.

› Hajanainen palvelukenttä ja korkeat kustannukset vaarantavat Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen aseman, erityisesti jos hallitusohjelman mukainen 17+5 maakuntakokonaisuus

ei toteudu ja seuraavassa vaiheessa kokonaisuus suunnitellaan laajemmalta pohjalta,

esimerkiksi erva-alueiden mukaan.

› Sote-palvelujen turvaaminen alueella on merkittävä elinkeinopoliittinen päätös, jolla turvataan tulevaisuuden työpaikkoja, verotuloja ja muiden alueen elinkeinojen elinvoimaa.

1THL Päätösten tueksi 10/2019, Sosiaali- ja terveyspalvelut Tyks-erityisvastuualueella

› Hyvinvointialueen kuntayhtymän perustaminen nyt on paras vaihtoehto varmistaa tulevaisuuden laadukkaat sote-palvelut

Pohjanmaan alueella.

› Perustetaan hyvinvointialueen kuntayhtymä ja aloitetaan yhteisen toimintamallin suunnittelu ja käyttöönoton valmistelu

vuoden 2021 alusta.

› Käynnistetään heti yhteisen toiminnan kautta saatava talouden potentiaalin hyödyntäminen.

› Käydään läpi Pohjanmaan alueen erityispiirteet ja hyvin toteutetun terveydenhuollon ja työterveyshuollon tulokset ja

pyritään vaikuttamaan tarvevakioidun rahoituksen

määräytymisperusteisiin.

› Varmistetaan keskussairaalan laajan päivystyksen aseman turvaaminen.

TILANNE

6

C D

A B

KYLLÄ

EI

KYLLÄEI

HYVINVOINTIALUEEN KUNTAYHTYMÄ

PERUSTETAAN

SO

TE

UU

DIS

TU

S T

OT

EU

TU

U

Yhteenveto vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista – yhteisen kehittämisen taloudellinen potentiaali ja sote-uudistuksen vaikutus

7

VAIHTOEHTOJEN KUVAUS TUNNUSLUVUT 2023 – 2030 YHTEENSÄ (MEUR)

TunnuslukuTuottojen

muutos

Kehittämisen

potentiaaliYhteensä

A.

Kunnat jatkavat itsenäistä toimintaa.

Väestörakenteen muutos, kiristyvä kuntatalous ja

terveydenhuollon tarpeet lisäävät sotepalveluiden

kustannuksia merkittävästi ja ajavat

kuntatalouden kohti merkittävää

sopeuttamistarvetta.

Tuotot 7 180

Kulut 6 900

Vuosikate 270

B.

Kunnat päättävät perustaa hyvinvointialueen

kuntayhtymän. Kuntayhtymä tuottaa palvelut koko

alueelle omalla toimintamallillaan. Koko alueen

kattava toiminta tarjoaa uusia keinoja palveluiden

vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden

kehittämiseen.

Tuotot 7 180

Kulut -190 6 710

Vuosikate 470

C.

Kunnat jatkavat itsenäistä toimintaansa vuoden

2022 loppuun. Vuoden 2023 Pohjanmaan alueella

aloittaa itsehallinnollisen maakunnan johtama

sotepalvelutuottaja. Sotepalvelutuottaja kehittää

omaa toimintamalliaan maakunnan

kokonaisuuden lähtökohdista.

Tuotot -440 6 740

Kulut -110 6 790

Vuosikate - 60

D.






kehittämiseen. Vuoden 2023 alusta alkaen

hyvinvointialueen kuntayhtymä tuottaa

itsehallinnollisen maakunnan sotepalvelut.

Tuotot -440 6 740

Kulut -190 6 710

Vuosikate 30

Johdon yhteenveto 1/2

© Talent Vectia

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän kestävä käynnistäminen ja

rakentaminen on tehty kevään 2020 aikana. Selvityksen teko käynnistettiin

tammikuussa 2020. Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää, millainen tulisi

olemaan mahdollisesti aloittavan hyvinvointialueen kuntayhtymän käyttötalous ja

käyttötalouden rahoitus eri vaiheissa ja miten kuntayhtymä tai myöhemmin

mahdollinen itsehallinnollinen sote-maakunta selviää käyttötalouden ja

käyttötalouden rahoituksen näkökulmasta.

Tavoitteena on ollut tehdä mahdollisimman realistinen kuvaus

käynnistysvaiheesta, itsenäisestä toiminnasta ennen sote-uudistuksen mukaisia

maakuntia, ja toiminnasta itsehallinnollisena sote-maakuntana vuoden 2023

alusta eteenpäin. Tarkastelu on tehty vuoteen 2030 asti.

Työn toteutuksessa on käytetty julkisia tietolähteitä kuten Tilastokeskusta ja

THL:ää, sekä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirin omia tietoja. Talent Vectian

asiantuntijoiden lisäksi työtä ovat tehneet ja kommentoineet alueen kuntien

talousjohtajat, sosiaali- ja terveyspalvelujen johtajat ja sairaanhoitopiirin

asiantuntijat. Työskentelyn eteneminen on kuvattu raportissa esitetyssä erillisessä

lokissa. Työn tulokset ja esitystapa voidaan jakaa viiteen osaan.

1. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttötalous ja käyttötalouden rahoitus

sekä niiden kehitys

2. Aloittavan hyvinvointialueen kuntayhtymän käyttötalous ja käyttötalouden

rahoitus sekä niiden kehitys

3. Aloittavan itsehallinnollisen sote-maakunnan käyttötalous ja käyttötalouden

rahoitus sekä niiden kehitys

4. Miten tuleva hyvinvointialueen kuntayhtymä pystyy vaikuttamaan palvelujen

järjestämisen ja tuottamisen kustannusten kehitykseen

5. Mitkä ovat suurimmat riskit ja toimenpiteet niiden toteutumisen estämiseksi tai

vaikutusten vähentämiseksi

Selvityksen perusteella aloittavan hyvinvointialueen kuntayhtymän käyttötalous ja

käyttötalouden rahoitus tulee olemaan haastavaa. Alueen kuntien taloudellinen

liikkumavara on pieni ja palvelujen tehostaminen on vaativaa, johtuen mm. alueen

vahvasta kaksikielisestä asemasta.

Pohjanmaan alueen kuntatalouden ennusteessa nykyinen vuosikatetaso tulee

puolittumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Alueen 13 kunnasta kolme teki

positiivisen tuloksen vuonna 2018, vuonna 2019 vastaava luku oli kaksi. Alueen

sote-johtajien kanssa tehdyn alustavan arvion perusteella hyvinvointialueen

kuntayhtymän yhteisen toimintamallin kautta on mahdollista saavuttaa määrällisiä

ja laadullisia hyötyjä.

Kun näitä kehittämismahdollisuuksia verrataan THL:n syksyn 2019 aikana

toteuttamaan asiantuntija-arvioon sote-palveluiden järjestämisestä Pohjanmaan

alueella, saadaan yhteisen toimintamallin kehittämiseen liittyväksi taloudelliseksi

potentiaaliksi noin 200 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.

Hyvinvointialueen kuntayhtymän käynnistyskuluiksi arvioidaan 2,3 meur – 4,7

meur. Pääministeri Marinin hallituksen valmisteleman sote-uudistuksen

taloudellinen vaikutus Pohjanmaan alueella näyttää alustavasti merkittävältä.

Asiantuntija-arvion perusteella oletetaan käyttötalouden rahoituksen pienevän

noin 6% vuoden 2023 alusta suhteessa aikaisempaan. Vuonna 2021 aloittavan

kuntayhtymän vuosien 2023 - 2030 vuosikate on yhteensä noin 30 miljoonaa. Jos

itsehallinnollinen maakunta aloittaa kuntayhtymää vastaavan toiminnan vuonna

2023, on vuosien 2023 – 2030 yhteenlaskettu vuosikate -60 miljoonaa euroa.

8

Johdon yhteenveto 2/2

© Talent Vectia

Työssä kartoitettiin myös alustavasti tulevan hyvinvointialueen kuntayhtymän sote-

palvelujen kehittämisalueet. Kehittämisalueita ja mahdollisuuksia on paljon. Kestävän

käyttötalouden ja rahoituksen näkökulmasta hyvinvointialueen kuntayhtymän tulee

keskittyä suorissa asiakaspalveluissa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja

sosiaalihuollon tiiviiseen integraatioon ja asiakasohjaukseen, ikääntyneiden

asumisen palvelujen ja kuntoutuksen toteuttamiseen sekä kotiin tuotettavien

palvelujen tehokkaaseen toteutukseen. Näiden alueiden kautta tuleva

hyvinvointialueen kuntayhtymä pystyy vaikuttamaan eniten käyttötalouden

kustannusten alentamiseen, sekä hillitsemään tulevaa kustannusten kasvua. Tämän

lisäksi voidaan vaikuttaa mahdollistavien palvelujen kautta. Tunnistettuja alueita ovat

yhteinen palvelukehitys, yhteiset rajapinnat työllisyyden, sosiaalipalvelujen, hoidon ja

hoivan palvelujen sekä lasten ja nuorten palvelujen kanssa, liikkuvat, etä- ja

digipalvelut, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja yhteinen palveluverkko.

Hyvinvointialueen kuntayhtymän kykyyn käynnistää toiminta ja kyetä toimimaan

kestävästi käyttötalouden ja käyttötalouden rahoituksen näkökulmasta liittyy riskejä.

Selvityksen perusteella raporttiin on nostettu yhdeksän (9) riskiä, jotka tulisi erityisesti

huomioida hyvinvointialueen kuntayhtymän käynnistysvaiheessa. Riskeille on kuvattu

myös lyhyet ehdotukset riskien hallintaan. Riskien hallinnan lisäksi erityisen tärkeää

on kuntien yhteinen riskien läpikäynti käynnistysvaiheessa ja keskustelu siitä

ymmärretäänkö riskit samalla tavalla, voidaanko ne hyväksyä yhteisesti ja päättää

toimenpiteet niiden vaikutusten vähentämiseksi. Selvityksessä esitettyjä riskejä on

myös todettu aikaisemmin perustetuissa kuntayhtymissä ja nämä ovat taloudellisten

vaikutusten lisäksi vaikeuttaneet ja haitanneet jo ennestään erittäin vaativan

muutoksen johtamista ja toteutusta.

Hyvinvointialueen kuntayhtymä perustaminen ja nopea käynnistäminen on

perusteltua alueen asukkaiden- ja asiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuuden

ja saavutettavuuden näkökulmasta, sote-palvelujen kustannusten alentamisen ja

kasvun hidastamisen näkökulmasta, henkilöstön ja kumppaneiden saatavuuden

näkökulmasta, toiminnan kehittämisen näkökulmasta, sekä Pohjanmaan alueen

elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Hyvinvointialueen kuntayhtymä on yksi

tärkeimmistä keinoista Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen aseman

turvaamisessa. Lisäksi hyvinvointialueen kuntayhtymä turvaa palvelujen taloudellista

pohjaa tilanteessa, jossa sote-ratkaisu tuleekin perustumaan isompiin

kokonaisuuksiin kuin mitä nykyisessä hallitusohjelmassa on esitetty.

Kuntayhtymän perustaminen ja käynnistäminen luo pohjan Pääministeri Marinin

hallitusohjelman mukaisen sote-uudistuksen toteuttamiselle ja se pystytään

toteuttamaan suoraan nyt perustettavan kuntayhtymän jatkona. Samalla kunnat ovat

pystyneet itse vaikuttamaan, miten kuntayhtymä ja sen jälkeen mahdollinen

itsehallinnollinen sote-maakunta toimii. Lisäksi, meneillään oleva koronapandemia

(covid-19) on osoittanut, että kriisivaiheessa sote-palvelujen laajemmat yhtenäiset

kokonaisuudet pystytään turvaamaan paremmin.

Koronapandemian myötä yksittäisten kuntien taloudellinen kantokyky tulee

heikkenemään nopeammin kuin on ennustettu. Tämä on selkeä uhka laadukkaille

sote-palveluille, jonka vuoksi käyttötalouden ja sen rahoitukseen on kiinnitettävä

erityistä huomiota kuntayhtymän valmisteluvaiheessa. Tämä selvitys antaa

suoraviivaisen kuvan, millaisia eri käyttötalouden ja käyttötalouden rahoituksen

vaihtoehtoja on. Koronapandemian aiheuttama maailmatalouden kriisi tulee olemaan

merkittävä ongelma käynnistyvälle kuntayhtymälle. Valtion ja kuntien talouden tila

heikkenee merkittävästi. Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukainen sote-

uudistus ja sen mukana uudistuva rahoituksen malli näyttäisi olevan erittäin vaikea

tulevalle itsehallinnolliselle sote-maakunnalle, joka käynnistyy 2023 hyvinvointialueen

kuntayhtymän pohjalta. Tämä tulee olemaan suurin ratkaistava kysymys

käyttötalouden ja käyttötalouden rahoituksen näkökulmasta tässä vaiheessa.

9

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN

KUVAUS

© Talent Vectia10

Toimintaympäristön muutos 1/2

11© Talent Vectia

Palvelumuutosten historia ja vahva kaksikielisyys, väestön muutos ja tämän myötä muuttuvat

palvelutarpeet muokkaavat hyvinvointialueen toimintaympäristöä. Tämän lisäksi palveluiden

tuottaminen vaikeutuu ja alueen elinvoimaan ja kilpailukykyyn tulee panostaa entistä enemmän.

Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä- ja tuottajakenttä koostuu useasta eri toimijasta.

Peruspalveluita tuottaa kolme vastuukuntamallilla toimivaa yhteistoiminta-aluetta; Pietarsaaren, Luodon, Uusikaarlepyyn

ja Pedersören kunnan yhteistoiminta-alue, Vaasan ja Laihian yhteistoiminta-alue, sekä Mustasaaren ja Vöyrin

perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Tämän lisäksi kuntayhtymämallilla toimiva yhteistoiminta-alue Rannikko-

Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä (K5) järjestää osan sosiaali- ja perusterveydenhuollosta

Maalahden, Korsnäsin, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kunnissa (K5). Yhteisten toiminta-alueiden lisäksi osa

alueen kunnista tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut osittain tai kokonaan itse. Pohjanmaan alueella on tehty järjestelyjä,

jotka vaikuttavat palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tapaan edelleen. Yhtenä merkittävänä muutoksena on ollut ns.

Kyrönmaan alueen hajoaminen ja sen pohjalta kuntien suuntautuminen uudestaan.

Alueen erikoissairaanhoidon palveluita tuottaa Vaasan sairaanhoitopiiri, joka ylläpitää toimintaa Kristiinankaupungissa ja

Vaasassa. Pietarsaaren kaupunki järjestää myös osan paikallisesti tuotetun erikoissairaanhoidon peruspalveluista.

Alueen erityishuollosta vastaavat puolestaan Tuki- ja Osaamiskeskus Eskoo sekä Kårkulla samkommun.

Sairaanhoitopiirin pohjoisen pään asukkaat käyttävät myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluja. Vaasan

sairaanhoitopiiri kuuluu TYKS-ervaan. Aikaisemmin Vaasan sairaanhoitopiiri kuului TAYS-ervaan. Samaan aikaan

Vaasan sairaanhoitopiiri on tehnyt päätöksen hankkia uuden potilastietojärjestelmän yhdessä Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin, Siun soten ja Essoten toimijoiden kanssa. Laboratoriopalvelujen osalta Vaasan sairaanhoitopiiri kuuluu

Fimlabiin. Vaasan keskussairaala, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa muodostavat yhteensä n. 400 000

asuakkaan kokonaisuuden, jotka tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja

tuottamisessa.

Pohjanmaan alue seuraa muun Suomen muutosta. Pohjanmaan alueen kokonaisväestön määrään ennustetaan

muuttuvan maltillisesti noin -1 % (2375 henkilön) verran vuosien 2018 ja 2030 välisenä aikana. Alueen väestökehitys

seuraa muun Suomen väestökehityksen trendiä, jonka mukaan ikääntyvän väestön määrä kasvaa, työikäisten sekä

lasten ja nuorten osuus väestöstä laskee. Alueen 75 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan kasvavan keskimäärin 42

% koko alueella. Samanaikaisesti työikäisten määrä alueella vähenee -4 % ja lasten ja nuorten osuus yhteensä noin -11

%. Suurin väestörakenteen suhteellinen muutos ennustetaan tapahtuvan Kaskisissa, jossa 75 vuotta täyttäneiden määrä

kasvaa reilu 80 %. Myös Laihian, Luodon ja Pedersören kunnan ikääntyvän väestön kasvu ylittää yli 60 %. Työikäisten ja

lasten osuus vähenee eniten Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa.

-40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kaskinen

Korsnäs

Kristiinankaupunki

Laihia

Luoto

Maalahti

Mustasaari

Närpiö

Pedersören kunta

Pietarsaari

Uusikaarlepyy

Vaasa

Vöyri

Yhteensä 0 - 18 19 - 74 >74

Väestörakenteen kehitys 2018 – 2030

Lähde: Tilastokeskus 2020

Toimintaympäristön muutos 2/2

12© Talent Vectia

Väestörakenteen muutokset ja erittäin vahva kaksikielisyys alueella vaikuttavat merkittävästi sote-palveluiden

tarpeiden ja kustannusten kehitykseen. Kaksikielisyys tulee huomioida palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

Lisäksi tulee huomioida vahvat ruotsinkielisten asukkaiden ja suomenkielisten keskittymät. Huomioitavaa alueen

kehityksessä on myös keskimääräistä terveempi väestö, joka tulee näkymään alueen palvelujen kehityksessä.

Ikääntyneille suunnattujen palveluiden kustannuskehitys on merkittävää. Esimerkiksi ikääntyneiden

ympärivuorokautisen hoivan asumispalveluiden kustannukset nousevat noin 50 % ja muodostavat yhteensä 19 %

kuntien sote-kustannuksista vuoteen 2030 mennessä. Myös kotihoidon ja perusterveydenhuollon kustannusten

voidaan olettaa kehittyvän voimakkaasti tulevien vuosien aikana.

Pohjanmaan maakunnan kuntien ja sairaanhoitopiirin talous on haastavassa tilanteessa tulevina vuosina. Tilanne

on samanlainen useille alueilla Suomessa. Kalliiden palveluiden tarvitsijoiden määrä kasvaa ja samaan aikaan pitää

pystyä investoimaan elinvoimaan ja kilpailukykyyn. Kuntien kyky vastata lakisääteisistä palveluista heikkenee ja

velkaantuminen kasvaa. Kunnat joutuvat nostamaan verotuloja ja samaan aikaan etsimään myös muita

tulonlähteitä. Omaisuuden myynnit ja palvelukokonaisuuksien ulkoistukset tulevat lisääntymään. Omaisuuden

myyntien ja ulkoistusten tuotot tuovat helpotusta tilanteeseen ainoastaan lyhyellä aikavälillä.

Pohjanmaan ja erityisesti Vaasan alueella on merkittäviä kansainvälisiä teollisia toimijoita. Lisäksi yhteys Uumajaan

näkyy alueen elinkeinoelämässä. Edelleen kuitenkin sote-palvelut ovat alueella merkittävä työllistäjä ja elinvoiman

ja kilpailukyvyn varmistaja, myös kansainväliselle teollisuudelle. Pohjanmaan alueen sote-palvelut tulee turvata.

Vahvoilla sote-palveluilla turvataan alueen teollisten työpaikkojen kehitystä, ruotsinkielistä asemaa sekä

koulutuksen paikkoja.

Koronan (covid-19) aiheuttama kriisi tulee vaikeuttamaan tilannetta erittäin rajusti. Valtio tulee korvaamaan

koronaviruksesta johtuneita sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuosille 2020 ja 2021. Lisäksi valtio tulee

velkaantumaan kuntien sijaan vuosina 2020 ja 2021, mutta ei enää vuonna 2022. Edessä on Pohjanmaan kuntien

talouden tasapainottaminen ja sote-palvelujen kustannusten alentaminen sekä verotulojen nostaminen.

Koronapandemia tulee nostamaan terveydenhuollon yksiköiden kustannuksia myös tulevaisuudessa uusien

varautumisten muodossa.

Kaikki toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ohjaavat toiminnan kehittämistä yhteen suuntaan. Tarvitaan

alueelliset isommat hartiat vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Nykyinen tapa järjestää ja tuottaa

palvelut pitää muuttaa ja koronapandemian aiheuttama kriisi tulee nopeuttamaan tuota muutosta.

Kristiinankaupunki

Kaskinen

Korsnäs

Närpiö

Maalahti

Mustasaari

VaasaVaasa

Laihia

Isokyrö

Vöyri

Uusikaarlepyy

Pietarsaari

Luoto

Pedersöre

Kruunupyy

KUNTATALOUDEN MUUTOKSEN

KUVAUS

© Talent Vectia13

Oletukset Pohjanmaan alueen kuntatalouden

kehittymisestä

14© Talent Vectia

Vuosien 2020 ja 2021 verotulojen oletetaan

kehittyvän Valtiovarainministeriön 16.4.2020

kuntaohjelmassa esitettyjen ennusteiden ja

Suomen Pankin ennusteiden perusteella.

Valtionosuuksien määrään liittyy voimakas

epävarmuus vuosien 2020 ja 2021 osalta,

mutta niiden oletetaan maltillisesti

ylikompensoivan vuoden 2020

verotulomenetykset.

Perustettavan hyvinvointialueen

toimintakuluihin on lisätty osittain tehostetun

palveluasumisen työntekijämitoituksen

muutoksen aiheuttama kulujen kasvu.

Työntekijämitoituksen muutosta ei ole viety

kuntakohtaisiin ennusteisiin.2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Toimintatuotot -0,4 1,8 3,0 1,9 1,9 1,9 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1

Toimintakulut 4,0 2,0 2,4 3,1 3,1 3,1 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7

Kunnallisverot 2,0 -0,6 3,0 2,0 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1

Yhteisöverot 2,0 -26,1 31,2 2,0 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6

Kiinteistöverot 1,0 -1,6 4,5 1,0 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7

Valtionosuudet -2,4 7,6 1,3 3,8 4,6 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

-15,0

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

%

Kuntatalouden kehitysnäkymät Pohjanmaan alueella

vuoteen 2030 asti

15© Talent Vectia

Talouden kasvu on hidastunut vuoden 2019

loppupuolella ja jatkanut hidastumista vuoden

2020 alussa. Koronapandemian vuoksi valtio

tukee kuntataloutta voimakkaasti vuosien 2020

ja 2021 aikana ja Pohjanmaan alueen talous

pysyy todennäköisesti vakaalla pohjalla.

Vuosina 2022 – 2025 tapahtuu hidas

siirtyminen uuteen vaiheeseen, joka

väestörakenteen muutoksen lisäksi rasittaa

kuntataloutta voimakkaasti. Ennustusjakson

loppupuolella oletetaan vaadittujen

rakenteellisten muutosten toteutuneen.

Yksittäisten kuntien talouden ennusteet on

esitetty liitteessä 1. 0

20

40

60

80

100

120

140

160

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

ME

UR

Alueen kuntien talouden kehitys yhteensä

Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Vuosikate

Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötalouden

nettokustannusten osuus palveluittain vuonna 2018

16© Talent Vectia

1. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito

2. Lastensuojelun avohuolt.

3. Muut lasten ja perheiden avopalvelut

4. Ikääntyneiden laitoshoito

5. Ikääntyneiden ympäriv. hoivan asumisp.

6. Muut ikääntyneiden palvelut

7. Vammaisten laitoshoito

8. Vammaisten ympäriv. hoivan asumisp.

9. Muut vammaisten palvelut

10. Kotihoito

11. Työllistymistä tukevat palvelut

12. Päihdehuollon erityispalvelut

13. Perusterveydenhuollon avohoito

14. Suun terveydenh.

15. Perusterveydenhuollon vuodeos.

16. Erikoissairaanhoito

17. Ympäristöt.

18. Muu sosiaali- ja terveyst.

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

Seitsemän euromääräisesti suurimman

palvelun osuus sosiaali- ja terveydenhuollon

käyttötalouden nettokustannuksista on 83%.

Taloustarkastelussa keskitytään näiden

palveluiden kehittymiseen.

Väestörakenteen muutoksesta aiheutuva

kustannusmuutos 2018 - 2030 vuoden 2018

nettokustannuksilla laskettuna

17© Talent Vectia

Kustannusmuutos on laskettu palvelun

kohderyhmäkohtaisella väestönmuutoksella ja

vuoden 2018 kustannuksilla. Esimerkiksi

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon

kustannusmuutokseen vaikuttaa kunkin

Pohjanmaan alueen kunnan alle 18 –vuotiaan

väestön määrän kehittyminen, ja

ikääntyneiden asumispalveluihin vastaavasti

kukin kunnan 75 täyttäneiden määrän

kehittyminen.

Tässä laskentaversiossa on kotihoito ja

perusterveydenhuollon vuodeosasto laskettu

75 täyttäneiden palveluksi. THL:n mukaan

kotihoidon asiakkaista 77% on 75 vuotta

täyttäneitä.

Muutokset ovat laskettu kuntien

Tilastokeskuksille raportoimista käyttötalouden

vuosien 2015 – 2018 euromääräisistä

toteutumista.

Sotepalveluiden keskimääräinen vuotuinen

kustannusmuutos 2015 - 2018 Pohjanmaan alueella

18© Talent Vectia

-10% -8% -6% -4% -2% 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12%


2. Lastensuojelun avohuoltopalvelut



5. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan…



8. Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut


10. Kotihoito




14. Suun terveydenhuolto

15. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito


17. Ympäristöterveydenhuolto

18. Muu sosiaali- ja terveystoiminta

Kustannusvaikutuksiltaan merkittävistä

palveluista kasvavat sekä vammaisten että

vanhusten ympärivuorokautisen hoivan

kustannukset, kotihoidon kustannukset ja

perusterveydenhuollon avohoidon

kustannukset.

Kustannusvaikutuksiltaan merkittävien

palveluiden kustannukset supistuvat

perusterveydenhuollon vuodeosaston ja

erikoissairaanhoidon kustannukset.




toteutumista. Kustannusmuutoksen

laskennasta on eristetty väestörakenteen

muutoksen aiheuttama kustannusmuutos.

Keskimääräinen vuotuinen sotepalveluiden

nettokustannusten muutos 2018 – 2030 Palvelun kustannusmuutos + väestörakenteen muutos

19© Talent Vectia

Voimakkaimmin kasvavat ikääntyneiden

palveluiden kokonaiskustannukset.

Ikääntyneiden hoivan vuotuinen

kustannuskasvu on yli 10 % ja kodinhoidon liki

20 %. Vuoteen 2030 mennessä ikääntyneiden

hoivapalveluiden kustannukset vähintään

kaksinkertaistuvat, kotihoidon liki

kolminkertaistuvat.




toteutumista.

-10,0 % -5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 %


2. Lastensuojelun avohuoltopalvelut



5. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut



8. Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut


10. Kotihoito




14. Suun terveydenhuolto

15. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito


17. Ympäristöterveydenhuolto

18. Muu sosiaali- ja terveystoiminta

Sosiaali- ja terveystoiminta yhteensä

Sotepalveluiden suhteelliset kustannusosuudet vuonna

2018 ja vuonna 2030

20© Talent Vectia

2018 (yht. 603 meur) 2030 (yht. 813 meur)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteelliset osuudet tulevat väestörakenteen muutoksen seurauksena muuttumaan merkittävästi. Vuoden 2030

korostuvat ikääntyneiden palvelut ja sosiaalipalvelut. Erikoissairaanhoidon suhteellinen osuus supistuu merkittävästi.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen

hoivan asumispalvelut; 20%

Vammaisten ympärivuorokautisen


Muut vammaisten palvelut; 3%

Kotihoito; 17%

Perusterveydenhuollon avohoito; 11%

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito; 4%

Erikoissairaanhoito; 23%

Muut; 17%

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan

asumispalvelut; 11%

Vammaisten ympärivuorokautisen


Muut vammaisten palvelut; 4%

Kotihoito; 7%

Perusterveydenhuollon avohoito; 13%

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito;

6%

Erikoissairaanhoito; 37%

Muut; 17%

Keskimääräinen vuotuinen sotepalveluiden

nettokustannusten muutos 2018 – 2030 Pohjanmaan

kuntien alueellaPalvelun kustannusmuutos + väestörakenteen muutos

21© Talent Vectia

Väestörakenteen ja kustannusmuutoksen

huomioiden sotepalveluiden kustannukset

nousevat Pohjanmaan alueella 1,4 % ja 6,2 %

välillä vuosivauhtia seuraavan kymmenen

vuoden aikana. Keskimäärin 3,4 %vuodessa,

yhteensä 41% vuodesta 2018.




toteutumista.

0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7%

Kaskinen

Korsnäs

Kristiinankaupunki

Kruunupyy

Laihia

Luoto

Maalahti

Mustasaari

Närpiö

Pedersören kunta

Pietarsaari

Uusikaarlepyy

Vaasa

Vöyri

Sotepalveluiden osuus kuntataloudesta vuosien 2015 –

2018 käyttötalouden tilastoon perustuen

22© Talent Vectia

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Kaskinen

Korsnäs

Kristiinankaupunki

Kruunupyy

Laihia

Luoto

Maalahti

Mustasaari

Närpiö

Pedersören kunta

Pietarsaari

Uusikaarlepyy

Vaasa

Vöyri

Sotepalveluiden osuus kuntataloudesta

vaihtelee merkittävästi. Alimmillaan

palveluiden suhteellinen osuus on Luodossa

(34%) ja korkeimmillaan Kaskisessa (55%) ja

Kristiinankaupungissa (51%):




toteutumista. Kustannusmuutoksen

laskennasta on eristetty väestörakenteen

muutoksen aiheuttama kustannusmuutos.

HYVINVOINTIALUEEN

KUNTAYHTYMÄN TALOUS

© Talent Vectia23

Kuntien projektoidut sote-tuotot ja -kulut yhteenlaskuna

2021 – 2030

© Talent Vectia

Kuntien yhteenlasketut sotemenot kasvavat

nopeammin kuin niihin kohdistuvat tuotot.

Vuosikate lähestyy nollaa ennustusjakson

lopulla. Katetaso alittaa poistojen määrän ja

on riittämätön suuriin muutoksiin, kuten

sote-uudistukseen varautumiseen.


Tilastokeskuksille raportoimista

käyttötalouden vuosien 2015 – 2018

euromääräisistä toteutumista.

Kustannusmuutoksen laskennasta on

eristetty väestörakenteen muutoksen

aiheuttama kustannusmuutos.

2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Kaikki tuotot 791 810 832 849 868 886 905 925 945 965

Kulut yhteensä 738 761 781 805 827 850 873 897 922 947

Vuosikate 53 48 51 44 40 36 32 28 23 18

0

10

20

30

40

50

60

0

200

400

600

800

1 000

1 200

ME

UR

24

Hyvinvointialueen kuntayhtymän palveluiden

kehittämisalueet- mahdollistavien palvelujen ja suorien palvelujen kautta on saatavissa säästöjä ja hillitä kustannustason

nousua

25© Talent Vectia

Yhteinen palveluverkko

• Tarkoin harkittava, mitkä palvelut pidetään lähellä ja mitkä on syytä keskittää, jotta pystytään tarjoamaan laatua, pitkäjänteisyyttä ja varmistamaan palvelut molemmilla virallisilla kielillä

• Saadaan tasapainoisempi asema suhteessa yksityisiin toimijoihin• Pystytään paremmin varmistamaan oikeat palvelut oikeassa paikassa ja investoinnit kiinteistöihin tehdään tehokkaamman alueellisen suunnittelun perusteella

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen• Vähennetään alueen sisäistä palkkakilpailua• Lomat ja sijaistukset pystytään hoitamaan helpommin

Yhteinen palvelukehitys

• Yhteishankkeet pystytään viemään paremmin loppuun ja toteutukseen

• Pystytään tuomaan talous vahvemmin mukaan ja arvioimaan palveluiden panos / tuotos –suhdetta sekä alueellista vaikuttavuutta

Rajapinnat

• Työllisyys ja sosiaalipalvelujen rajapinnat on helpommin hallittavissa

• Hoidon, hoivan ja sosiaalityön rajapintaa voidaan johtaa tehokkaammin

• Lasten ja nuorten palvelujen tehokas hoitaminen parantuu

Liikkuvat, etä- ja digipalvelut

• Alueen sisällä erikseen tekemällä ei ole pystytty merkittävästi panostamaan tähän

• Mahdollisuuksia kehittämiseen on, hyötyjen saaminen edellyttää isompia hartioita

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tiivis integraatio ja asiakasohjaus

Ikääntyneiden asumisen palvelujen ja kuntoutuksen toteuttaminen

Kotiin tuotettavien palvelujen tehokas toteutus

Mahdollistavat palvelut

Suorat palvelut

Merkittäviä säästöjä ja kustannuskehitystä hillitseväpotentiaali

Merkittävä tulevan kyvykkyyden potentiaali

Merkittävä resursseja turvaava potentiaali

THL:n asiantuntija-arviossa esitetty talousvertailu

26© Talent Vectia

THL julkaisi syksyllä 2019 asiantuntija-arvion sosiaali-

ja terveyspalveluista Tyks-erityisvastuualueella. Arvion

keskeisinä havaintoina on, että toimijakenttä

Pohjanmaan alueella on hajanainen, integraatio eri

palveluiden välillä ei täysin toimi ja kustannustaso on

korkeampi kuin laskennalliset tarpeet osoittavat.

Tätä asiantuntija-arviota on käytetty perustana, kun on

arvioitu hyvinvointialueen kuntayhtymän toimintamallin

kehittämisen taloudellista vaikutusta. Taloudellista

mallintamista varten oletettu, että yhteisen

toimintamallin kehittämisen kautta Pohjanmaan alueen

kulujen ero maan keskiarvoon voisi puoliintua.

Tällä sivulla on esitetty THL:n arvio Pohjanmaan

alueen sote-palveluiden kustannuksista verrattuna

maan keskiarvoon.

Lähde: THL Päätösten tueksi 10/2019, Sosiaali- ja terveyspalvelut Tyks-

erityisvastuualueella

Yhteisen toimintamallin määrällinen vaikutus

27© Talent Vectia

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tiivis integraatio ja asiakasohjaus Ikääntyneiden asumisen palvelujen ja kuntoutuksen toteuttaminen

Tehostamispotentiaali

Perusterveydenhuollo

n avohoito. 7,9 %

Erikoissairaanhoito

1,3 %

THL:n asiantuntija-arvio:

”Erikoissairaanhoidon lähetteitä kertyy runsaasti samoille asiakkaille, mikä kuvastaa

puutteita lähettävien tahojen kokonaistilanteiden haltuunotossa. Erikoissairaanhoidon

ja perusterveydenhuollon välistä ”epätasapainoa” kuvaavat isot erot hoitotakuun

toteutumisessa” (THL Päätösten tueksi 10/2019, Sosiaali- ja terveyspalvelut Tyks-

erityisvastuualueella).

THL syksyn 2019 arvioraportin mukaan Hyvinvointialueen kuntayhtymän

perusterveydenhuollon avohoidon palvelu on 18,7% kalliimpaa kuin Suomessa

keskimäärin. Erikoissairaanhoidon palvelu on 2,7% kalliimpaa. Yhteisen toimintamallin

toteuttamisen seurauksena kustannuseron ennustetaan puoliintuvan.

Perusterveydenhuollon

vuodeosasto 10,6%

Ikääntyneiden

tehostettu

palveluasuminen 6,7%

THL:n asiantuntija-arvio:

”Ikääntyneiden perusterveydenhuollon päivystyskäyntimäärien kasvu viittaa puutteisiin

ikääntyneiden palveluiden ja perusterveydenhuollon integraatiossa. Tähän liittyy myös

sekä avohoidon lääkärikäyntien että kotihoitoa tukevan ympärivuorokautisen

lääkärikonsultaation vähyys. Yöaikaisen kotihoidon maan keskitasoa paremmasta

saatavuudesta huolimatta ikääntyneiden vuodeosastohoito painottuu vahvasti

erikoissairaanhoitoon, mikä kuvastaa puutteellista integraatiota perus- ja erityistason

välillä. Intensiivisen kotihoidon saatavuus näyttää hyvältä, mikä näkyy myös

kustannuksissa. Kevyempien palvelumuotojen saatavuus näyttää puolestaan

vähäisestä.” (THL Päätösten tueksi 10/2019, Sosiaali- ja terveyspalvelut Tyks-

erityisvastuualueella)

THL syksyn 2019 arvioraportin mukaan Hyvinvointialueen kuntayhtymän

perusterveydenhuollon vuodeosaston palvelu on 27,0% kalliimpaa kuin Suomessa

keskimäärin. Yhteisen toimintamallin toteuttamisen seurauksena kustannuseron

ennustetaan puoliintuvan perusterveydenhuollon vuodeosaston osalta ja

leikkaantuvan kolmasosalla kotihoidon osalta.

Mikäli nykyinen tehostetun palveluasumisen peitto laskee 7,2% valtakunnalliseen 6%

tavoitteeseen Pohjanmaan alueella, tarkoittaa se väestöennusteen vuoden 2025 75 –

täyttäneiden määrässä noin 280 asiakkaan vähennystä ja 6,7% vuotuista säästöä,

ottaen huomioon, että asiakkaat hoidetaan palveluasumisessa tai kotona.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Kotiin tuotettavat palvelut

Ei arviota tässä vaiheessa. Kotihoito 6,7%

Kotihoidon palvelu on 25,6% kalliimpaa kuin koko maassa keskimäärin. Yhteisen

toimintamallin toteuttamisen seurauksena kustannuseron ennustetaan leikkaantuvan

kolmasosalla kotihoidon osalta.

Rajapintojen kehittämiselle, liikkuville, etä- ja digipalveluille, yhteiselle palvelukehitykselle ja palveluverkon kehittämiselle ei ole tässä vaiheessa määritetty

euromääräistä säästöpotentiaalia. Keskipitkällä aikavälillä näiden asioiden yhteinen kehittäminen kuitenkin luo pohjan laadukkaiden ja kustannustehokkaiden

palveluiden säilymiselle Pohjanmaan alueella.

Yhteisen toimintamallin taloudelliset vaikutusten

euromääräinen arviointi

28© Talent Vectia

Yhteisen toimintamallin kehittämiseen liittyvän taloudellisen arvioidaan syntyvän toimintamallien kehittymisen ja integraation

parantumisen kautta. Hyödyn arvioidaan realisoituvan pääsääntöisesti vuodesta 2023 alkaen seuraavan viiden vuoden

aikana. Taloudellista tarkastelua varten taloudellisen hyödyn realisointi on laskettu siten, että esimerkiksi viiden vuoden

aikana toteutuvasta hyödystä ensimmäisenä vuonna toteutuu 1/5, toisena vuonna 2/5 ja viidentenä vuonna 5/5. Yhteensä

hyötyjen määrä on vuonna 2023 noin 5 miljoonaa euroa ja nousee 30 miljoonan euron tasolle vuonna 2028.

Kuntayhtymän perustamiskustannuksiksi arvioidaan 2,3 – 4,7 miljoonaa euroa. Tässä ennusteessa kustannusten arvioidaan

olevan noin neljä miljoonaan euroa.

SUORAT PALVELUT

osuus

toiminta-

kuluista

(%)

Vaikutus Alku Loppu 2 021 2 022 2 023 2 024 2 025 2 026 2 027 2 028 2 029 2 030

Perusterveydenhuollon avohoito 11,7 % -7,9 % 2023 2027 5 -1,4 -3,0 -4,6 -6,3 -8,1 -8,3 -8,5 -8,8

Erikoissairaanhoito 28,3 % -1,3 % 2022 2027 6 -0,5 -1,0 -1,5 -2,0 -2,6 -3,2 -3,3 -3,4 -3,5

Perusterveydenhuollon

vuodeosasto 4,6 % -5,0 % 2023 2027 5 -0,4 -1,0 -1,5 -2,0 -2,6 -2,0 -2,1 -2,1 -2,2

Kotihoito 12,5 % -6,7 % 2023 2028 6 -1,1 -2,2 -3,5 -4,7 -6,1 -7,5 -7,7 -7,9

Ikääntyneiden tehostettu

palveluasuminen 16,2 % -6,9 % 2024 2029 6 -1,5 -3,1 -4,7 -6,5 -8,3 -10,3 -10,6

Käynnistämisen kustannukset 100 % 1 % 2021 2022 2 1,8 1,9

Mahdollistavien palveluiden

vaikutus -0,5 -1,0 -3,0 -6,0 -12,0

YHTEENSÄ 1,8 1,1 -4,4 -9,7 -15,2 -21,5 -26,9 -32,5 -38,0 -44,9

Hyvinvointiyhtymän yhteiseen toimintamalliin perustuva

tuotto, kulut ja kateTilanne: sote-uudistus ei toteudu

29© Talent Vectia

Hyvinvointialueen kuntayhtymän yhteisen

toimintamallin kehittämisen seurauksena

yhtymän vuosikate pysyy yli 5 % tasossa

suhteessa tuottoihin koko ennustusjakson

ajan. Euromääräinen vuosikatetason on

noin 50 miljoonaa euroa ja yhtymän talous

on kestävällä pohjalla.

2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Kaikki tuotot 791 810 832 849 868 886 905 925 945 965

Kulut yhteensä 740 763 777 796 812 829 846 865 884 902

Vuosikate 51 47 56 54 55 58 59 60 61 63

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

0

200

400

600

800

1 000

1 200

ME

UR

Mahdollisesti toteutuvan sote-uudistuksen vaikutus

hyvinvointialueen kuntayhtymän talouteen

30© Talent Vectia

Hallituksen valmistelema sote-uudistus muuttaa merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluiden

järjestämisvastuuta ja rahoitusta. Tämän hetken näkemys on, että uudistuksen valmistelu ja lakien

säätäminen etenee niin, että uusi toimintamalli voisi alkaa vuoden 2023 alusta.

Merkittävimpinä muutoksina on arvioitu olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen

perustettaville itsehallinnollisille maakunnille, sekä kuntapohjaisen rahoituksen muuttuminen valtion

tarvevakioituun laskentaan perustuvaksi rahoitukseksi maakunnille.

Oletuksena on, että hyvinvointialueen kuntayhtymä muodostaisi itsehallinnollisen maakunnan sote-

palveluorganisaation perustan. Näin ollen oletetaan hyvinvointialueen kuntayhtymän operatiivisen toiminnan

ja toiminnan kehittämisen jatkuvan riippumatta sote-uudistuksen toteutumisesta.

Rahoituksen osalta THL on julkaissut uuden tarvevakiointimallin esittelevän raportin 27.4.2020. Uuden mallin

tavoitteena on luoda täsmällisempi ja edelleen kehittyvä malli maakuntien tai tarvittaessa

postinumeroalueiden sosiaali- ja terveysmenojen arviointiin. Pohjanmaan maakunnan osalta korostuu

väestön terveys sekä hyvinvointi, ja esitetty kaikkien sote-palveluiden 0,93 tarvevakiointikerroin on alhaisin

Uudenmaan alueiden jälkeen.

Valtionvarainministeriö on laatinut maakuntarahoitusta varten laskentamallin ja arvioinut maakunnille

jaettavan rahoituksen määrän. Laskelmat eivät ole julkisesti käytettävissä ennen kesää 2020. Tätä selvitystä

varten tarvevakioidulle rahoitukselle on arvioitu ala- ja ylälaita.

Rahoituksen ylälaidan muodostaa Pohjanmaan maakunnan sote-kustannusten laskenta Manner-Suomen

keskimääräisillä kustannuksilla. Tämän arvion perusteella Pohjanmaan alueen sote-kustannukset ovat 2,8%

tai noin 23 miljoonaa euroa (2020) korkeammat kuin keskimääräisillä kustannuksilla laskien. Karkeasti

arvioiden alalaidan muodostaa 0,93 tarvevakiointikertoimen soveltaminen keskimääräisiin kustannuksiin. Kun

tätä kerrointa sovelletaan maan keskiarvolla laskettuun kustannukseen, muodostuu erotukseksi 10,0% tai

noin 74 miljoonaa (2020). Tässä raportissa on käytetty noiden kahden pisteen keskiarvoa, joka tarkoittaa noin

49 miljoonan euron (2020) tai 6,6% leikkausta nykyiseen rahoituspohjaan. Oletus on, että Pohjanmaan

itsehallinnollisen sote-maakunnan rahoituspohjan leikkaantuminen tulee olemaan 30-60 miljoonan euron

välillä.

Arvio sote-uudistuksen etenemisestä*

*Arvio perustuu Talent Vectian keskusteluun valmistelua tekevien asiantuntijoiden

kanssa.

C D

A B

KYLLÄ

EI

KYLLÄEI

HYVINVOINTIALUEEN KUNTAYHTYMÄ

PERUSTETAAN

SO

TE

UU

DIS

TU

S T

OT

EU

TU

U

VAIHTOEHTOJEN KUVAUS TUNNUSLUVUT 2023 – 2030 YHTEENSÄ (MEUR)

TunnuslukuTuottojen

muutos

Kehittämisen

potentiaaliYhteensä

A.

Kunnat jatkavat itsenäistä toimintaa.

Väestörakenteen muutos, kiristyvä kuntatalous ja

terveydenhuollon tarpeet lisäävät sotepalveluiden

kustannuksia merkittävästi ja ajavat

kuntatalouden kohti merkittävää

sopeuttamistarvetta.

Tuotot 7 180

Kulut 6 900

Vuosikate 270

B.






kehittämiseen.

Tuotot 7 180

Kulut -190 6 710

Vuosikate 470

C.

Kunnat jatkavat itsenäistä toimintaansa vuoden

2022 loppuun. Vuoden 2023 Pohjanmaan alueella

aloittaa itsehallinnollisen maakunnan johtama

sotepalvelutuottaja. Sotepalvelutuottaja kehittää

omaa toimintamalliaan maakunnan

kokonaisuuden lähtökohdista.

Tuotot -440 6 740

Kulut -110 6 790

Vuosikate - 60

D.






kehittämiseen. Vuoden 2023 alusta alkaen

hyvinvointialueen kuntayhtymä tuottaa

itsehallinnollisen maakunnan sotepalvelut.

Tuotot -440 6 740

Kulut -190 6 710

Vuosikate 30

Pohjanmaan alueen sotepalveluiden järjestämisessä on

neljä vaihtoehtoa

31

Soteuudistus ei toteudu – vaihtoehtoina kuntayhtymän

perustaminen nyt tai nykyisellä toimintamallilla

jatkaminen

32© Talent Vectia

Nykyiseen toiminnan vaikuttavuuden ja kustannustehostamisen keinot on jo tehokkaasti käytetty. Nykymallilla sote-palveluiden tuottamisen kustannukset

kasvavat nopeammin kuin tuotot ja sen seurauksena vuosikatetaso laskee kohti nollaa. Kuntayhtymän yhteisen toimintamallin kehittämisen kautta on käytössä

laajempi keinovalikoima, jolla on mahdollista luoda vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

A. Kunnat tuottavat sote-palvelut itsenäisesti nykyisellä tavalla B. Hyvinvointialueen kuntayhtymän suunnittelu alkaa vuoden 2021

alusta ja sote-palveluiden tuottaminen siirtyy kuntayhtymän

vastuulle

2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Kaikki tuotot 791 810 832 849 868 886 905 925 945 965

Kulut yhteensä 738 761 781 805 827 850 873 897 922 947

Vuosikate 53 48 51 44 40 36 32 28 23 18

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

0

200

400

600

800

1 000

1 200

ME

UR

2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Kaikki tuotot 791 810 832 849 868 886 905 925 945 965

Kulut yhteensä 740 763 777 796 812 829 846 865 884 902

Vuosikate 51 47 56 54 55 58 59 60 61 63

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

0

200

400

600

800

1 000

1 200

ME

UR

Soteuudistus toteutuu – vaihtoehtoina kuntayhtymän

perustaminen nyt tai itsehallinnollisen maakunnan

toimesta 2023

33© Talent Vectia

C. Kunnat tuottavat sote-palvelut itsenäisesti vuoden 2022 loppuun.

Vuoden 2023 alusta aloittaa itsehallinnollisen maakunnan sote-

toimija

Mikäli kunnat valitsevat jatkaa itsenäistä sotepalveluiden tuottamista vuoteen 2023, vuosien 2023 – 2030 yhteenlaskettu vuosikate on noin -60 miljoonaa euroa.

Tällöin itsehallinnollisen maakunnan hyvinvointialueen kuntayhtymää vastaava toiminta lähtee liikkeelle huomattavasti taloudellisesti haastavammassa

tilanteessa verrattuna tilanteeseen, jossa kuntayhtymän toiminnan suunnittelu on aloitettu 2021 alkaen ja yhteisen tekemisen taloudellisia hyötyjä on saadaan

aikana vuoden 2023 alusta

2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Nykyinen rahoitus 791 810

Tuotot - Tarvevakioitu rahoitus 715 730 745 761 778 794 812 829

Tuotot - Asiakasmaksut 67 68 69 71 72 74 76 77

Kulut yhteensä 738 761 781 807 823 840 858 876 895 914

Vuosikate 53 48 1 -9 -8 -8 -8 -7 -8 -8

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

ME

UR

D. Hyvinvointialueen kuntayhtymän suunnittelu alkaa vuoden 2021

alusta. Vuoden 2023 alusta aloittaa itsehallinnollisen maakunnan

sote-toimija

2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Nykyinen rahoitus 791 810

Tuotot - Tarvevakioitu rahoitus 715 730 745 761 778 794 812 829

Tuotot - Asiakasmaksut 67 68 69 71 72 74 76 77

Kulut yhteensä 740 763 777 796 812 829 846 865 884 902

Vuosikate 51 47 5 2 3 4 4 4 4 4

0

10

20

30

40

50

60

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

ME

UR

KESKEISET RISKIT

© Talent Vectia34

Keskeiset riskitKeskeiset riskit talouden ja palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta

35© Talent Vectia

Vaimenna vaikutusta

Pidä silmälläHallitse riskiä ja määritä

menetelmät riskin välttämiseksi

Tee suunnitelma jonka mukaan on

mahdollisuus toimia

Tote

utu

mis

en

todennäköis

yys

Vaikutus, mikäli riski toteutuu

0 1 2 3 4

1

2

3

41Hyvinvointialueen kuntayhtymälle tehdään selvityksistä ja

ennusteista huolimatta alimitoitettu ja epärealistinen

käyttötalouden ja käyttötalouden rahoituksen avaava budjetti.

2Kustannuksia alentavan tai kustannusten kasvua hillitsevien

kehittämisalueiden valinta ja systemaattinen toteutus on liian

hidasta.

3Hyvinvointialueen kuntayhtymän sisäiset alueelliset

erimielisyydet ja intressit rampauttavat yhteistyön ja sen

arvioidut toiminalliset ja taloudelliset hyödyt.

4Sote-uudistuksen myötä tuleva tarvevakioitu rahoitus vähentää

alueelle tulevaa rahaa ja vaikeuttaa käyttötaloutta ja

käyttötalouden rahoitusta.

5Valtakunnallisen sote-uudistuksen valmisteluun liittyvä

epävarmuus heikentää yhteistyön toteuttamista.

6Valtion kompensaatiot koronapandemian aiheuttamiin sote-

menoihin ei toteudu täysmääräisesti.

7Koronapandemian vaikutukset jatkuvat pitkään tai uusiutuvat.

Tämä vaikuttaa merkittävästi hyvinvointialueen kuntayhtymän

käyttötalouden ja käyttötalouden rahoituksen määrään.

8Koronan aiheuttaman talouskriisin vuoksi kuntien sosiaalimenot

kasvavat merkittävästi.

9Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat palkkaratkaisut

vaikeuttavat merkittävästi hyvinvointialueen kuntayhtymän

käynnistämisvaihetta.

1

2

3

4

5

6

789

Keskeiset riskitKeskeiset riskit talouden ja palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta

36© Talent Vectia

1Hyvinvointialueen kuntayhtymälle tehdään selvityksistä ja ennusteista

huolimatta alimitoitettu ja epärealistinen käyttötalouden ja käyttötalouden

rahoituksen avaava budjetti.

Tulevan hyvinvointialueen kuntayhtymän avaava käyttötalouden budjetti ja rahoitus tulee tehdä realistisesti perustuen tämän

hetken sote-palvelujen kustannuksiin ja arvioituun kustannuskehitykseen. Tämä arvio tulee enemmän yli- kuin alimitoittaa.

Lisäksi käynnistysvaiheeseen tulee laskea ylimääräistä käynnistysvaiheen kustannusta kahden ensimmäisen vuoden

ajalle.wi

2Kustannuksia alentavan tai kustannusten kasvua hillitsevien kehittämisalueiden

valinta ja systemaattinen toteutus on liian hidasta.

Hyvinvointialueen kuntayhtymän tulee valita tärkeimmät kustannusten alentamista ja kustannusten kasvua hillitsevät

palvelualueet. Nämä on kuvattu selvityksen kohdassa ”hyvinvointialueen kuntayhtymän palvelujen kehittämisalueet”. Näin

selvitys, arviointi ja toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi kuntayhtymän käynnistymisen valmistelussa ja toteuttaa niitä

kaikkein nopeimmalla mahdollisella aikataululla.

3Hyvinvointialueen kuntayhtymän sisäiset alueelliset erimielisyydet ja intressit

rampauttavat yhteistyön ja sen arvioidut toiminalliset ja taloudelliset hyödyt.

Käynnistysvaiheessa jokaisen jäsenkunnan on sitouduttava yhteisesti sovittuun toimintamalliin ja sen

kehittämissuunnitelmaan, jotta toiminnan taloudelliset hyödyt realisoituvat. Samassa yhteydessä on tuotava selkeästi esiin,

mistä käynnistyvän hyvinvointialueen kuntayhtymän suurin kustannuspaine tulee ja mitä tullaan tekemään sen

muuttamiseksi, jolloin koko ajan on selvää mitä ollaan tekemässä ja miksi. Tätä tulee kommunikoida säännöllisesti erityisesti

luottamushenkilöiden eri johtamisen foorumeilla

4Sote-uudistuksen myötä tuleva tarvevakioitu rahoitus vähentää alueelle tulevaa

rahaa ja vaikeuttaa käyttötaloutta ja käyttötalouden rahoitusta.

Kuntien ja sairaanhoitopiirin tulee tehdä laajasti vaikuttamisen työtä, jotta tarvevakioinnin kriteeristö (27.4.2020 tullut esitys

sote-rahoituksen tarvevakioinnista) ja sen myötä tuleva rahoitus saadaan vastaamaan alueen tarpeeseen.

5Valtakunnallisen sote-uudistuksen valmisteluun liittyvä epävarmuus heikentää

yhteistyön toteuttamista.

Sote-uudistuksen valmistelu etenee hallitusohjelman mukaan. Hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksessa sovitut sote-

palvelujen järjestämisvastuut on kyettävä sovittamaan lainsäädännön asettamaan toimintaympäristön vaatimuksiin. Sote-

uudistuksen valmistelun tuomat erityiset riskit ja vaikutukset pitää tunnistaa ja varautumistoimenpiteet suunnitella.

6Valtion kompensaatiot koronapandemian aiheuttamiin sote-menoihin ei toteudu

täysmääräisesti.

Koronapandemiasta aiheutuneet kustannukset ja erityisesti aiheutuneet kustannukset vahvasti kaksikielisessä ympäristössä

tulee aktiivisesti tuoda esiin täysimääräisesti ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ne ymmärretään ja huomioidaan oikein.

7Koronapandemian vaikutukset jatkuvat pitkään tai uusiutuvat. Tämä vaikuttaa

merkittävästi hyvinvointialueen kuntayhtymän käyttötalouden ja käyttötalouden

rahoituksen määrään

Aloittava hyvinvointialueen kuntayhtymä toimii ”Koronassa”. Tämä tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia käyttötalouteen.

Käyttötalouden osalta tämä tulee huomioida aloittavan kuntayhtymän budjetoinnissa.

8Koronan aiheuttaman talouskriisin vuoksi kuntien sosiaalimenot kasvavat

merkittävästi

Koronan aiheuttaman talouskriisi tulee nostamaan sosiaalihuollon kustannuksia. Hyvinvointialueen kuntayhtymän

perustamisen suunnittelussa tulee huomioida tämä riski ja varautua pidemmän aikavälin toimenpideohjelmalla.

9Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat palkkaratkaisut vaikeuttavat merkittävästi

hyvinvointialueen kuntayhtymän käynnistämisvaihetta

Esillä olevat palkkaratkaisut tulevat olemaan haaste perustettavalle kuntayhtymälle. Palkkaratkaisujen vaikutukset tulee

arvioida huolellisesti siinä vaiheessa kun tehdään käynnistyvän kuntayhtymän ensimmäinen talousarvio ja

taloussuunnitelma.

Tunnistetut keskeiset

riskitRiskien hallinta

LIITE 1: KUNTAKOHTAISET

TALOUSENNUSTEET

© Talent Vectia37

Kuntakohtainen talousennusteKaskinen

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 13,0 13,5 13,5 13,4 14,0 14,3 14,7 15,0 15,4 15,7 16,1 16,5 16,9 17,2

Kulut yhteensä 11,9 13,0 13,5 13,8 14,1 14,6 15,1 15,5 16,0 16,4 16,9 17,3 17,8 18,3

Vuosikate 1,0 0,5 -0,0 -0,4 -0,1 -0,3 -0,3 -0,5 -0,6 -0,7 -0,8 -0,9 -1,0 -1,1

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

18,0

20,0

ME

UR


38

Kuntakohtainen talousennusteKorsnäs

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 21,5 20,9 21,8 22,2 22,9 23,5 24,2 24,7 25,1 25,6 26,1 26,6 27,2 27,7

Kulut yhteensä 19,7 20,2 20,9 21,3 21,9 22,5 23,2 24,0 24,6 25,3 26,0 26,7 27,4 28,2

Vuosikate 1,8 0,7 0,9 0,9 1,1 1,0 1,0 0,7 0,5 0,4 0,2 -0,0 -0,2 -0,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

ME

UR


39

Kuntakohtainen talousennusteKristiinankaupunki

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 61,8 66,7 69,8 71,3 73,4 75,2 77,5 79,0 80,5 82,2 83,8 85,5 87,2 89,0

Kulut yhteensä 55,4 63,3 67,9 69,3 71,0 73,2 75,5 77,9 80,0 82,3 84,6 86,9 89,3 91,8

Vuosikate 6,4 3,5 1,9 2,0 2,4 2,0 2,0 1,1 0,5 -0,1 -0,8 -1,4 -2,1 -2,8

-4,0

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

ME

UR


40

Kuntakohtainen talousennusteLaihia

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 63,7 62,9 65,0 66,5 68,4 70,1 72,2 73,8 75,4 77,1 78,8 80,6 82,4 84,3

Kulut yhteensä 60,5 61,4 62,3 63,6 65,1 67,1 69,2 71,3 73,3 75,3 77,3 79,4 81,6 83,8

Vuosikate 3,2 1,5 2,7 2,9 3,3 3,0 3,0 2,5 2,2 1,8 1,5 1,2 0,8 0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

ME

UR


41

Kuntakohtainen talousennusteLuoto

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 38,3 38,4 39,4 40,3 41,4 42,5 43,8 44,7 45,6 46,5 47,4 48,4 49,4 50,4

Kulut yhteensä 34,5 35,7 37,6 38,3 39,3 40,5 41,8 43,1 44,2 45,4 46,6 47,9 49,2 50,5

Vuosikate 3,8 2,7 1,8 2,0 2,1 1,9 2,0 1,6 1,3 1,1 0,8 0,5 0,2 -0,1

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

ME

UR


42

Kuntakohtainen talousennusteMaalahti

© Talent Vectia 43

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 59,1 59,3 60,8 61,5 63,4 64,9 66,9 68,2 69,6 71,0 72,4 73,9 75,5 77,0

Kulut yhteensä 55,5 56,9 59,0 60,6 62,1 64,0 66,0 68,1 70,0 71,9 73,8 75,9 77,9 80,1

Vuosikate 3,6 2,5 1,8 0,9 1,3 0,9 0,8 0,1 -0,4 -0,9 -1,4 -1,9 -2,5 -3,1

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

ME

UR


Kuntakohtainen talousennusteMustasaari

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 163,5 164,3 170,4 175,4 180,6 184,8 190,2 194,3 198,7 203,1 207,7 212,4 217,2 222,1

Kulut yhteensä 150,0 157,9 162,2 165,5 169,5 174,8 180,3 185,9 191,0 196,3 201,6 207,2 212,8 218,7

Vuosikate 13,5 6,3 8,2 10,0 11,1 10,0 9,9 8,4 7,6 6,9 6,1 5,2 4,4 3,5

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

ME

UR


44

Kuntakohtainen talousennusteNärpiö

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 92,2 92,7 96,9 99,0 103,4 106,0 109,2 111,2 113,3 115,5 117,7 120,0 122,4 124,8

Kulut yhteensä 79,8 83,6 87,7 89,4 91,7 94,5 97,5 100,5 103,2 106,0 108,9 111,8 114,9 118,0

Vuosikate 12,3 9,1 9,3 9,5 11,8 11,4 11,7 10,7 10,1 9,5 8,9 8,2 7,5 6,8

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

140,0

ME

UR


45

Kuntakohtainen talousennustePedersören kunta

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 89,7 88,6 91,1 92,7 95,6 97,9 101,0 103,0 105,2 107,3 109,6 111,9 114,3 116,7

Kulut yhteensä 85,5 86,4 90,6 92,5 94,7 97,6 100,7 103,8 106,7 109,6 112,6 115,6 118,8 122,0

Vuosikate 4,2 2,2 0,5 0,2 0,9 0,3 0,3 -0,8 -1,5 -2,2 -3,0 -3,7 -4,5 -5,3

-6,0

-4,0

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

140,0

ME

UR


46

Kuntakohtainen talousennustePietarsaari

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 239,5 252,3 256,5 260,8 269,3 275,3 282,6 288,4 294,6 300,9 307,4 314,1 320,9 327,9

Kulut yhteensä 232,4 240,8 251,3 256,3 262,5 270,6 279,0 287,7 295,5 303,4 311,7 320,1 328,8 337,6

Vuosikate 7,1 11,6 5,2 4,5 6,8 4,7 3,6 0,7 -0,9 -2,5 -4,2 -6,0 -7,8 -9,7

-15,0

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

300,0

350,0

400,0

ME

UR


47

Kuntakohtainen talousennusteUusikaarlepyy

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 69,6 71,2 74,1 75,2 77,6 79,5 81,8 83,5 85,2 86,9 88,7 90,6 92,4 94,4

Kulut yhteensä 65,2 68,8 70,6 72,0 73,8 76,1 78,5 81,0 83,2 85,5 87,9 90,3 92,9 95,4

Vuosikate 4,3 2,4 3,5 3,2 3,9 3,4 3,3 2,5 1,9 1,4 0,8 0,2 -0,4 -1,0

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

ME

UR


48

Kuntakohtainen talousennusteVaasa

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 761,4 777,3 826,5 841,0 869,3 888,4 912,0 930,8 950,9 971,6 992,7 1 014,4 1 036,6 1 059,3

Kulut yhteensä 686,6 722,7 733,7 748,5 766,6 790,5 815,2 840,7 863,7 887,4 911,7 936,7 962,4 988,8

Vuosikate 74,8 54,5 92,8 92,6 102,6 97,9 96,8 90,1 87,2 84,2 81,0 77,7 74,2 70,5

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

0,0

200,0

400,0

600,0

800,0

1 000,0

1 200,0

ME

UR


49

Kuntakohtainen talousennusteVöyri

© Talent Vectia

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tuotot yhteensä 71,4 69,0 68,9 72,2 74,4 76,2 78,5 80,0 81,6 83,3 85,0 86,7 88,5 90,3

Kulut yhteensä 67,5 68,4 69,7 69,4 71,1 73,3 75,6 77,9 80,0 82,2 84,4 86,7 89,0 91,4

Vuosikate 3,8 0,5 -0,7 2,8 3,3 2,9 2,9 2,1 1,6 1,1 0,6 0,1 -0,5 -1,1

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

ME

UR


50

Kuntakohtainen ero Manner-Suomen soten

nettokäyttökustannusten keskiarvoon vuoden 2018 kustannuksilla

© Talent Vectia

-1 000 -500 0 500 1 000 1 500 2 000

Kaskinen

Korsnäs

Kristiinankaupunki

Kruunupyy

Laihia

Luoto

Maalahti

Mustasaari

Närpiö

Pedersören kunta

Pietarsaari

Uusikaarlepyy

Vaasa

Vöyri

eur/as.

Asukaskohtaisen nettosotekustannuksen ero Manner-

Suomen keskiarvoon Pohjanmaan alueen kunnissa

Eron vaikutus Pohjanmaan alueen sotepalveluiden

nettokokonaiskustannuksiin

Vertailu perustuu kuntien Tilastokeskukselle raportoimiin käyttötalouden tietoihin. Manner-Suomen keskiarvo vuonna 2018 oli 3 327 eur/as.

-10 -5 0 5 10 15 20

Kaskinen

Korsnäs

Kristiinankaupunki

Kruunupyy

Laihia

Luoto

Maalahti

Mustasaari

Närpiö

Pedersören kunta

Pietarsaari

Uusikaarlepyy

Vaasa

Vöyri

meur

59

Laskennassa käytetyt lähteet

© Talent Vectia

Sote-palveluiden palvelutarpeen ja kustannusmuutoksen perustana on käytetty:

1. kuntien Tilastokeskukselle raportoimat käyttötalouden toteumatietoja palveluittain ja

2. Tilastokeskuksen 30.9.2019 väestöennustetta ja Tilastokeskuksen vuosien 2015 – 2019 väestötietoja

Näiden lähteiden perusteella on laskettu jokaiselle kunnalle:

1. kaikkien sote-palveluiden asiakaskohderyhmäkohtainen yksikkökustannus,

2. yksikkökustannuksen historiallinen muutos,

3. projektio tulevaisuuden yksikkökustannusten muutoksesta sekä

4. kokonaismuutos vuosille 2020 – 2030 väestöennusteeseen perustuen.

Kuntayhtymän talouden mallintamisen perustana on käytetty:

1. Kuntien Tilastokeskukselle raportoimia kuntakonsernin tilinpäätöstietoja vuosilta 2016 – 2018

2. Kuntien talousjohtajien toimittamia kuntakonsernin tilinpäätöstietoja vuodelta 2019

3. Valtionvarainministeriön 16.4.2020 kuntaohjelman mukaisia tuottojen ja kulujen kasvuennusteita vuosille 2020 – 2030

Kuntayhtymän yhteisen toimintamallin kehittämisen taloudellisen potentiaalin arvioimiseen on käytetty:

1. THL:n syksyn 2019 asiantuntija-arviota Pohjanmaan alueesta (THL Päätösten tueksi 10/2019, Sosiaali- ja terveyspalvelut Tyks-


Pohjanmaan alueen tarvevakioidun rahoituksen arvioimiseksi on käytetty:

1. THL:n syksyn 2019 asiantuntija-arviota Pohjanmaan alueesta (THL Päätösten tueksi 10/2019, Sosiaali- ja terveyspalvelut Tyks-


2. THL:n tarvevakiointiraportti huhtikuulta 2020 (THL, Sote-rahoituksen tarvevakiointi, 4/2020)

61

POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN KUNTAYHTYMÄN ......Pohjanmaan alueella. › Perustetaan...

Documents

Transcript of POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN KUNTAYHTYMÄN ......Pohjanmaan alueella. › Perustetaan...