Päijänne- Yhteisten – KTY - sandvik.smartpage.fi

2/2

00

8

Seepsulanjäreämurskaus-laitos

Päijänne-tunneliremontissa

Yhteistenetujenpuolesta– KTY

Sandvik Mining and Construction Finland Oy:n asiakaslehti • 10. vuosikerta

Kivimies 2-08:Kivimies 31.10.2008 12:36 Sivu1

KansikuvassaSeepsula Oy:n toimitusjohtajaSeppo Sjöblom ja kehitysjohtajaKarl Sjöblom.

PäätoimittajaKari Färlin

Toimituspäällikkö Anne [email protected]

ToimitusSL-Mediat OyJuha Kuusjärvi

TaittoTimo Kaukonen

KivimiesSandvik Mining andConstruction Finland OyPL 100, 33311 TamperePuh. 0205 44 4600Faksi 0205 44 4601

Osoitteenmuutoksetja [email protected]

PainoHämeen Kirjapaino OyISSN 1795-7435

Katse tulevaan

Tätä lehteä lukiessa on vaikea uskoa muualta tuleviin talouden uhka-kuviin. Markkinatilanteen muutokset näkyvät niin rahoitusmarkki-noilla, pörssikursseissa kuin metallien hinnoissakin. Lehdessä kuiten-kin näkyy kuinka asiakkaamme ovat valmiita kohtaamaan tulevai-suuden haasteet – laiteinvestointeja on tehty, liiketoimintaa kehitettyja elinkaariajatteluun panostettu. Nämä tuovat mukanaan juuri sentehokkuuden, joustavuuden ja kannattavuuden, mitä tarvitaan muut-tuvilla markkinoilla.

Meidän sandviklaisten tarkoitus on varmistaa, että laiteinvestointion asiakkaillemme tuottava koko sen elinkaaren. Jälkimarkkinapalve-lumme, kuten varaosa-, huoltoja koulutuspalvelumme, tähtäävät juu-ri tähän. Uudet kuljetinkomponenttien varastotilamme Hollolassa jauudet toimitilamme Nokialla tukevat asiakaspalveluamme. Olette ter-vetulleita uusiin tiloihimme aina kun liikutte Tampereen seudulla –vaikka kahvikupposelle.

Sandvik on monessa mukana asiakkaiden kautta eri paikkakunnil-la ja toimialoilla. Lehtimatka alkaa Tuusulasta, koukkaa Pyhäsalmel-le, päätyy Nokialle – ja matkan varrelle mahtuu myös monta muutakohdetta. Kiertomatka kattaakin melkein koko Suomen. Tarinaanmahtuu niin kiven murskaamista, kaivonporausta, opetusta kuin kai-raustakin.

Kiitämme Teitä kaikkia kuluneesta vuodesta;toivotamme rauhallista jouluaja työntäyteistä vuotta 2009!

Aija LipponenTalous ja hallinto

Aija Lipponen


Tässä numerossa • 2 / 2008

2 PÄÄKIRJOITUS

4 SEEPSULA investoi tehokkuuteen

8 KERAAMIT SUOJANASoraliike Ikolalla

10 SORASETTaloudellisuutta UJ440i -murskaimella

12 KULJETINVARAOSATHollolan uudesta varastosta

14 JJ KAIVIN MURSKAAKeravalta Talvivaaraan

17 ISOJEN REIKIEN TEKIJÄPorakaivoliike Kallioniemi

20 SUOMEN MALMI OYmalminetsintää yli 70 vuotta

22 KALLIORAKENNUSperuskorjaa Päijänne -tunnelia

25 POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTOSSAsimulaattori opettaa perusteet

28 SANDVIK -ISKUVASARATNro 2. uudelleen urakoille

30 KAIVANNAISTEOLLISUUSYHDISTYS RYtoimii yhteisten etujen puolesta

32 SANDVIKIN SUOMEN MYYNTIYHTIÖNuusien tilojen avajaiset ja Kivipäivät

34 KIVENMURIKAT

35 YHTEYSTIEDOT

4

22

10

20

25


4 KIVIMIES 2/2008

Teksti: Miika NyröKuvat: Stefan Wikstedt ja Miika Nyrö

SEEPSULALLSandvikin murskauslaitos Senkke

Seepsula Oy:n perustivat Sjöblomin veljekset,Kaarlo, Ilari, Juhani, Seppo ja Alpi, vuonna 1970.Sora-autoja ja maansiirtokoneita veljeksillä oli ollutjo ennen tätäkin. Varsinainen murskaustoiminta jalaaja maa- sekä kiviainesmyynti alkoivat 90-luvunalussa. Nykyään yritys jalostaa ja myy kaikkia ra-kentamiseen tarvittavia kiviaineksia pääkaupunki-seudun ja Keski-Uudenmaan tarpeisiin. SeepsulaOy:n pääkonttori sijaitsee Tuusulassa ja kiviainesase-mia sillä on kolmessa eri paikassa; Tuusulan Senkke-rissä, Sipoossa ja Hausjärvellä. Yrityksellä on myösoma laboratorio.

Seepsula Oy:n tuotevalikoimiin kuuluvat kaikkitalon ja infrastruktuurin rakentamiseen tarvittavatkallio- ja sorapohjaiset kiviainekset, asfalttikiviai-

nekset, betonikiviainekset, pestyt lajitteet, lasten hie-kat, hiekoitussepelit, maasuodatussepelit sekä viher-rakentamiseen tarvittavat tuotteet, myös multa. Toi-mituksia tehdään myös iltaisin ja lauantaisin. Seep-sula Oy:n toiminta perustuu laatuun, luotettavuu-teen, nopeuteen ja ympäristöasioiden huomioon ot-tamiseen. Seepsula Oy:llä on SFS-tarkastusmerkinkäyttöoikeus kaikkien kiviaineksien osalta.

Senkkerin kiviainesasemaSenkkerin kiviainesasema on ollut toiminnassa noin14 vuotta ja louhoksen koko on noin 25 hehtaaria.Koko Senkkerin alue on pinta-alaltaan 250 hehtaa-ria. Kiviainesottoalueen toimintaa pyörittää 28 työn-tekijää ja useita koneita.


KIVIMIES 2/2008 5

Tuusulassa toimivalla Seepsula Oy:llä on vuosikymmenten koke-mus kiviainesten toimittamisesta ruuhka-Suomen alueelle. Toi-minnan laajentuessa ja vaatimusten kasvaessa yritykselle tuli tar-ve tuottaa kiviaineksia entistä kustannustehokkaammin ja laa-dukkaammin. Parhaan ratkaisun esitti Sandvik, joka toimittiSeepsula Oy:n Senkkerin kiviainesasemalle uuden murskauslai-toksen viime kesänä.

LLEkeriin

Ensimmäinen kokonainen murskauslaitos Senkke-riin hankittiin 2003, mutta vaatimusten kasvaessauuden laitoksen hankkiminen tuli ajankohtaiseksiviime vuonna. Uuden Sandvikin murskauslaitoksenvalintaan vaikuttavia tekijöitä oli useita, kuten teho,laatu, käyttökustannukset, työturvallisuus ja ympä-ristöjälki. Loppusuoralla Sandvik esitti parhaan rat-kaisumallin, joka täytti Seepsulan vaatimukset.

Sandvikin 4-vaiheinen murskausasema on nyt ol-lut toiminnassa noin neljä kuukautta ja SeepsulaOy:n toimitusjohtaja Seppo Sjöblom, tuotantopääl-likkö Juhani Heinonen sekä henkilökunta ovat tyy-tyväisiä aseman toimintaan. Uuden murskausasemankäyttökustannukset tonnia kohti ovat pudonneethuomattavasti edelliseen laitokseen verrattuna ja sik-

si Seepsula Oy pystyy toimittamaan erilaisia kiviai-neksia kilpailukykyiseen hintaan.

Uusi Sandvikin4-vaiheinen murskauslaitosMurskauslaitokseen kuuluu esimurskausasemaCJ615-60, jonka syöttösuppilon tilavuus on 60 m3.Syöttimenä on SV 1653H, raskas tärysyötin kahdellavälpällä ja murskain on CJ615-leukamurskain1500x1100 mm syöttöaukolla.

Esimurskaimen yhteyteen on asennettu myösSandvik BB450-puomi ja BB2064-hydraulivasara,jolla pystytään valvomosta käsin kameran ja kauko-ohjaimen avulla rikkomaan esimurskaimen kitaanholvaantuneet tai ylisuuret kivet. Laite säästää aikaa


6 KIVIMIES 2/2008

ja askelia sekä tietenkin lisää turvallisuutta, kun työnvoi tehdä etäältä käyvästä murskaimesta. ”Pintakal-liota murskatessa vasaraa tarvitaan muutaman ker-ran päivän aikana ja normaali louheella erittäin har-voin”, kertoi työpäällikkö Markku Hietanen.Myös murskamiehet ovat tyytyväisiä hydraulivasa-ran käyttöön, vaikka aluksi oli ollut hieman ennak-koluuloja laitetta kohtaan.

Välimurskaimen kuljettimelle syöttö tapahtuuSP1630-tärysyöttimellä, jonka pohja on 3000x1600mm ja purkuleveys 1000 mm. Hydrocone CS660-vä-limurskain on S-tyypin kartiomurskain, jonka ASRi-asetuksensäätöautomatiikassa on 20 esiohjelmoita-vaa murskausohjelmaa.

Välimurskaimen jälkeen on SS 1633H, raskaankäytön lineaari-iskuinen, kallistettu, kolmetasoinenseula, jossa on itsekantavat kumiset seulaverkot ylä-tasolla ja pitkittäiskiristeiset teräslankaverkot alem-milla tasoilla.

Seulan jälkeen murske kulkee tunnelisyöttöase-malle maksimissaan 15 m korkeaan varastokasaan.Tunnelilohkosta murske jakautuu molemmille puo-lille varastokasaa kahdella SP 1630-tärysyöttimellä.

Varastokasan oikealla puolella murske jatkaa mat-kaansa Hydrocone CH440 H-tyypin kartiomurskai-

meen ja siitä pyöreäiskuiseen, kallistettuun SC2162-täryseulaan, jonka yläseulataso on varustettu modu-laarisella Stepdeck-kumiseulaverkolla. Seuraava seu-lonta-asema on myös SC2162, mutta sen ylätaso onvarustettu modulaarisella Flexdeck-seulaverkolla.Viimeinen seula on niin ikään SC2162, joka on va-rustettu poikittaiskiristeisillä teräslankaverkoilla.

Varastokasan vasemmalla puolella murske kulkeeensimmäisenä H-tyypin CH440-kartiomurskaimeenja sen jälkeen SC2162 täryseulaan, jonka ylätaso onvarustettu kumisella Stepdeck-seulaverkolla. Molem-mat kartiomurskaimet ovat myös varustetut ASRi-asetuksensäätöautomatiikoilla.

Kaikkiaan murskauslaitoksessa on siis viisi seulaa(kuudes mahdollinen), joten yhtä aikaa voidaan val-mistaa yhdeksää eri tuotetta. Murskausaseman suun-niteltu kapasiteetti on 600 tonnia tunnissa.

Laitoksen 21 raskaan käytön HC-hihnakuljetti-men toimituksesta vastasi Sandvikin Hollolan toimi-piste. Suunnittelun lähtökohtana olivat vakiokompo-nentit ja vakioratkaisut, joissa painotettiin erityisestihuollettavuutta ja työturvallisuutta. Hollolassa va-rastoidaan myös kaikki näiden kuljettimien pääkom-ponentit varaosina.

Murskausasema toimii kahdessa vuorossa. Lisäksi

Seepsula Oy:ssä on panostettu tulevaisuuteen muutenkin kuin hankkimalla nykyaikainen kustannustehokas Sandvik-murskauslaitos. Seuraava sukupolvi on tulossa mukaan toimintaan, kansikuvassa olevan kehitysjohtaja DI Karl Sjöblominlisäksi kalliomateriaalitekniikan teekkari Anne Sjöblom oli kesällä hoitamassa uutta murskauslaitosta toisessa vuorossa.


KIVIMIES 2/2008 7

työpäivä sisältää yhden huoltotunnin, jolloin kaikkilaitteet tarkistetaan päällisin puolin ja tehdään tar-vittavat huoltotoimenpiteet. Yksi murskamies hoitaalaitosta aina työvuorossa sekä hänen lisäkseen yksi,myös muita huoltoja tekevä, huoltomies. Valvomos-ta käsin tämä murskamies pystyy hoitamaan kokolaitosta sekä kaikkia sen eri yksiköitä erikseen. Lai-toksen sähköistykseen, ohjaus- ja valvontajärjestel-mään on kiinnitetty erityishuomiota. Laitoksen ohja-us tapahtuu tietokonepohjaisen ohjausjärjestelmänkautta, kansanomaisesti sanottuna ”hiirellä”. Val-vonta suoritetaan kahden prosessinäytön ja kahdeltanäytöltä seurattavan kahdeksan kameran avulla il-mastoidusta ja ylipaineistetusta valvomosta, joka onsijoitettu etäälle murskausyksiköistä. Tuotannonseurantaan käytetään kuutta hihnavaakaa. Valvo-mon alapuolelle, ilmastoituun 40 jalan merikonttiinsijoitettuun pääsähkökeskukseen on asennettu kaik-kien sähkömoottoreiden relelähdöt, valvonnat, pää-moottoreiden pehmokäynnistimet ja taajuusmuutta-jat, logiikkaohjaus sekä automaattikompensointi.Koko pääsähkökeskus toimitettiin tehtaalta valmiik-si asennettuna ja koestettuna.

Ympäristö yksi tärkeimmistäperusarvoistaYmpäristöasiat on Seepsula Oy:ssä hoidettu esimer-killisesti, haitat on minimoitu lähes olemattomiin.Murskaus-, poraus-, rikotus- ja räjäytystyöt suorite-taan arkisin ja päiväaikaan, pölypäästöjä eliminoi-daan kastelulla ja koteloinneilla ja jätteet käsitelläänasianmukaisesti. Meluhaittoja vähennetään puoles-taan käyttämällä kumisia seulaverkkoja sekä kumi-vuorausta kaikkien syöttimien pohjissa, vaiheista-malla louhintaa, rintauksilla sekä meluvalleilla. Esi-ja välimurskain on lisäksi asennettu kuusi metriänormaalitason alapuolelle. Kalliokaivantoon sijoitet-tua murskausasemaa lähinnä oleva häiriintyvä kohdeon 760 metrin päässä eikä mittauksien perusteellakärsi häiriötekijöistä. Myös käytöstä poistettujenalueiden maisemointi hoidetaan asianmukaisesti,alueille tehdään tarvittavat tasoitukset ja istutukset.

Mistä nimi Seepsula?Sjöblomin veljesten naapurissa asui 50-luvulla allekouluikäinen pikkumies nimeltä Pentti Tonteri, jokakävi leikkimässä veljesten luona. Koska nimi Sjöb-lom oli vaikea lausua, muuttui nimi pikku Pentinsuussa Seepsulaksi.

Syksyllä 1970 Ilari Sjöblom oli viemässä veljeksi-en yritystä Sjöblom Oy:tä kaupparekisteriin, muttanimi ei kelvannutkaan, joten piti keksiä uusi. SilloinIlarin mieleen muistui naapurin Pentin keksimä Seep-sula ja se kelpasi kaupparekisterin virkailijalle. Niinyrityksestä tuli Seepsula Oy.

Sandvikin myyntijohtaja Lars Lönnqvist ja Seepsulantuotantopäällikkö Juhani Heinonen ovat vastanneetyhteistyössä Senkkerin uuden murskauslaitoksen teknisentoteutuksen päälinjoista. Heinoselle projekti on ollut niinsanottu ”diplomityö”.

Valvomon alapuolelle, ilmastoituun ja siistiin 40 jalan me-rikonttiin sijoitettuun pääsähkökeskukseen on asennettukaikkien sähkömoottoreiden relelähdöt, valvonnat, pää-moottoreiden pehmokäynnistimet ja taajuusmuuttajat, lo-giikkaohjaus sekä automaattikompensointi.

Aikaisemmin hankitun Fintec 540:n lisäksi Seepsulalletuli viime keväänä uusi tela-alustainen Fintec 570-seulayksikkö, mikä on seulonut pintamaita Senkkerinkiviainesasemalla touko-kesäkuun vaihteesta.


8 KIVIMIES 2/2008

Savon alueella kahden murskauslaitoksen kanssa toi-mivalla Soraliike Ikola Oy:llä kestivät kumit kartio-murskaimen alla korkeintaan kaksi kuukautta. ”Ku-mit olivat jatkuva murhe. Kumien hinta ei sinänsäollut ongelma, vaan niiden työläs asentaminen”, ker-too Pasi Ikola. Hän otti testaukseen joulukuussa2007 kaksi kappaletta WT9200-keraamilevyä, joi-den paksuus on 27 mm. Ne asennettiin kartiomurs-kaimen alle sivuseiniin. Puolen vuoden käytön jäl-keen ei keraameissa havaittu lainkaan kulumista.Niinpä Ikola tilasi lisää näitä keraamisia suojalevyjä.

”Asennus arvelutti, mutta käytännössä ne meni-vät paikoilleen yhtä helposti kuin kumit”, kiitteleeIkola. ”Nyt ensimmäiset keraamit ovat olleet kym-menisen kuukautta käytössä. Eivät ne enää uudetole, mutta aivan ehjät. Arvioisin niillä päästävän parivuotta. Keraamit näyttävät tulevan jo käyttökuluil-taan halvemmaksi kuin kumit saati niiden vaihtoon

käytetyn työn arvo. Tulemme jatkossa kokeilemaannäitä yhä uusissa käyttökohteissa”, keraameihin ty-kästynyt Ikola toteaa.

Useita vaihtoehtojaSandvikin kulutuslevyjä myyvä Veli-Matti Tiilikai-nen kertoo, että keraaminen suojalevy on edullinenvaihtoehto, sillä se säästää sekä aikaa että rahaa.”Keraamisilla suojalevyillä on erittäin hyvä han-kauksen ja kulutuksen kesto, monta kertaa parempikuin teräksellä. Materiaalia on kuitenkin helppotyöstää, mikä tekee asentamisesta helppoa. Kyseessäoleva suojalevy koostuu pinnassa olevasta, kulutustakestävästä keraamisesta osasta ja välissä olevasta ku-lutuskumista, joka puolestaan vaimentaa iskuja.”

Ikolalla käytössä olevat suojalevyt kuuluvat keski-vahvaan sarjaan, joka on tarkoitettu sekä iskuja ettähiovaa kulutusta omaaviin kohteisiin. Vahvuudel-taan nämä ovat 27 tai 37 mm ja ne kiinnitetäänT-pultein. Kolmionmuotoiset levyt mahdollistavat le-vyjen leikkaamisen sekä suoraan, että erilaisissa kul-

KERAAKuluminen kuriin

Teksti: Juha KuusjärviKuvat: Veli-Matti Tiilikainen


KIVIMIES 2/2008 9

Kuljettimen sivuseinät murskaimenalla ovat erittäin kovan kulutuksenkohteena. Yleensä kohteessa käyte-tään kumipinnoitettuja terässeiniä,mutta ongelmana on kumin varsinnopea kuluminen ja kumien vaihto-työ ottaa paljon aikaa. Soraliike Iko-la Oy löysi ratkaisun Sandvikin ke-raamisista suojalevyistä.

AAMISIN SUOJALEVYIN

missa. Kevyt sarja on tarkoitettu kohteisiin, joissa onkovaa liukukulutusta, mutta tila ja paino ovat rajoit-tavia tekijöitä. Paksuudet näissä ovat 5, 8, 12 ja 20mm ja nämä levyt voidaan liimata suoraan alustaankiinni. Järeässä sarjassa äärimmäisen kovat keraami-set tiilet on vulkanoitu kulutuskestävään kumiinpohjassa olevan 5 mm teräslevyn päälle. Yhdistel-mää on saatavana 75 ja 100 mm vahvuisina ja sekestää vaativimmissakin kohteissa pitkään.

Esimerkkejä yleisimmistä keraamisten suojalevyjen käyttökohteista: Kevyt sarja:• Pienet syöttimet, seulat, kourut, säiliöt ja rännit, joissa hienoa materiaalia ja liukukulutusta. Keskivahva sarja:• Suuremmat syöttimet, lastauspaikat, seulan syöttimet, kourut ja säiliöt, joissa keskikarkeaa materiaalia ja iskuja. Järeä sarja:• Lastauspaikat, kourut ja säiliöt, joissa karkeaa materiaalia ja iskuja.

Soraliike Ikola Oy:n toimitusjohtaja Pasi Ikola, Sandvikinkulutusmateriaaleja myyvä Veli-Matti Tiilikainen jamurskamies Jani Hakola.

Seulan sivuseinä suojattu keraamilla. Tavallinen jaedullinen käyttökohde keraamiselle suojalevylle on myösseulan sivuseinä, kuten tässä Lemminkäinen Infra Oy:nseulassa on tehty.


10 KIVIMIES 2/2008

Teksti ja kuvat: Juha Kuusjärvi

Neidon sanotaan olevan kauneimmillaan iässä, jossa Soraset Yhtiöt Oy nyton. Niin kukoistaa myös Soraset; se on kasvanut vauhdilla yhdeksi Suomensuurimmista yksityisistä maarakentajista. Paikoilleen ei ole jääty kalustohan-kinnoissa ja uusia ratkaisuja on haettu muun muassa paremman polttoaineta-loudellisuuden saavuttamiseksi.

SORASET

Etelä-Suomen alueella toimiva maarakennusliike Sor-aset on monipuolistunut voimakkaasti siitä, kun yhtiöon perustettu vuonna 1991 nimellä Kangasalan Sor-aset Oy. Perinteinen tie- ja pohjarakentaminen on laa-jentunut betonirakentamisella silta- ja perustusura-koinnin myötä. Nimi muuttui Soraset Yhtiöt Oy:ksivuonna 2006, kun toinen maarakennusliike Ympäris-tötekniikka U-M Oy fuusioitui yhtiöön. Tänä vuonnaliiketoiminta-aluetta on laajennettu myös talonraken-nukseen. Pääkonttori on edelleen Kangasalla, muttanyt myös aluekonttorit ovat Es poos sa ja Turussa.

Tilauskannasta merkittävimmän osan muodostaaTiehallinnolle tehtävät urakat. Viimeisimpänä esi-merkkinä syyskuun puolivälissä voitettu urakkakil-pailu Vt 4 Toivakka-Vaajakoski yhdessä Niska &Nyyssönen Oy:n kanssa muodostetun työyhteenliit-tymän kanssa. Toinen suuri tilaajaryhmä ovat kun-nat ja kaupungit. Rakennuspohjia urakoidaan lisäksisuurille kauppaketjuille, teollisuusyrityksille ja isoille

rakennusliikkeille. Yksityisasiakkaita palvellaanmaa- ja kiviainestoimituksin.

Soraset työllistää vakituisesti noin 160 henkilöä,joista noin 40 on teknisiä toimihenkilöitä. Kiireisim-pinä kuukausina vahvuus on aliurakoitsijat mukaanlukien yli 200 henkilöä. Työnteon optimointi ammat-titaitoisella henkilökunnalla ja kevyellä hallinto-orga-nisaatiolla on Sorasetin yksi vahvuus. Omaa kalustoaon kaikkiaan noin 100 koneyksikköä. Kiviainestenmurskaus on oleellinen osa yhtiön toimintaa. Murs-kauksia urakoidaan neljällä siirrettävällä laitoksella,joiden kapasiteetista noin puolet menee omille työ-maille. Sorasetilla on omia maa-ainesvaroja.

Uutta kalustoa Sorasetilla on kaikkiaan yhdeksän mobiilimurskau-syksikköä, kaikki tela-alustaisia, kuten seulatkin.Soraset pyrkii pitämään kalustonsa kohtuullisen tuo-reena – tälläkin hetkellä lähes kaikki ovat tämänvuosituhannen tuotteita. Ennen tämän vuotistamurskainhankintaa, kun vanhin vuoden 1996 -mal-

hankki t

Sorasetin murskausliiketoiminnan työpäällikkö Jouni Karra laskee Sandvikin Juuso Aallon jatyömaapäällikkö Sami Lähdekorven kanssa, että polttoainetta on säästynyt melkoisestiuudella laitoksella.


KIVIMIES 2/2008 11

lin laitos tuli uusintaikään, ei yhtiöllä ollut sandvik-laisia laitteita. Heinäkuun 28. päivä käynnistettiinSorasetillä uusi Sandvik UJ440i -esimurskain.

Uuteen merkkiin tutustumista vauhditti laitoksennopea toimitus ja hyvä varustelu jo vakiona. Laitok-sen varustukseen kuuluu muun muassa korkeapaine-kastelu ja imuri pölyn poistamiseksi, kumit melun jakulumisen vähentämiseksi, turvalliseen ylisuurten ri-kotukseen kaukosäätöinen Sandvik-iskuvasara ja-puomi ja siirtoja helpottava dolly-varustus.

”Sandvikilla halusivat, että tahdomme tämän yk-sikön”, muotoilee murskausliiketoiminnan työpääl-likkö Jouni Karra. ”Myyjä on myös huolehtinut jäl-kimarkkinoinnista kiitettävästi.

Työmaapäällikkö Sami Lähdekorpi kertoo hei-näkuun lopulta asti käytössä olleen Sandvik UJ440i-esimurskaimen mittariin kertyneen 640 tuntia kah-den ja puolen kuukauden aikana. Hän on kovastityytyväinen ensimmäisten kuukau-sien kokemukseen laitteesta.”Huoltokohteet ovat hyvin esil-lä ja helppo siirtää, nopea pa-kata matkakuntoon. Yksin-kertaisen selkeäkäyttö on tehnytmiehistön nopeastisinuiksi tämänkanssa. Suunnitte-lussa on selvästi

i taloudellisen murskaimen

ajateltu töiden tekemistä”, kiittelee Lähdekorpi.

Murskausyksikölle talousihme”Erittäin positiivinen kokemus on saatu polttoaine-taloudellisuudesta. Keskikulutus on ollut 38 litraa,kun viereisellä koneella menee puolet enemmän.”Syitä pieneen kulutukseen kysyttäessä päällimmäi-seksi nousi moottorityyppi. ”Volvon moottori on ta-loudellinen. Sillä pystytään ajamaan edullisella 1500k/min pyörintänopeudella, kun kilpailija käy noin2000 kierroksella. Myös voimansiirrosta saattaa löy-tyä kulutusta pienentäviä ratkaisuja”, epäilee Lähde-korpi.

Siirrettävyydestä UJ440i saa myös erityistä kiitos-ta. ”Pakkaustoimenpiteet ovat hyvin pienet ja yksin-kertaiset. Dolly-varustuksen ansiosta laitoson todella nopeasti tieliikennekunnossaja korkeus pysyy varsin kohtuullisena.Laitteen korkeus ei muutenkaan ole eri-tyisen suuri, mikä helpottaa syöttöä.”


12 KIVIMIES 2/2008

Sandvikin Hollolan toimipiste on erikoistunut kuljettimiin ja niiden kompo-nentteihin. Aikaisemmin vuokratiloissa toiminut varasto siirtyy omiin, entistäparemmin toimiviin tiloihin marraskuun loppuun mennessä. Siten esimerkiksimobiilimurskainlaitosten kuljetinkomponentit saa jatkossa entistäkin nopeam-min ja helpommin.

KULJETINVARAOUUTEEN

VARASTOON

Mobiilimurskainyksiköiden komponenttivarastoa. VeikkoHeininen ja Juha Viljanen varmistamassa tilauksenoikeellisuutta.



KIVIMIES 2/2008 13

AOSATTähän asti komponenttivarasto on sijainnut lämpi-mältä osin naapuritontilla sijaitsevassa rakennuksessaja kylmävarasto on ollut omalla tontilla. Uusien jär-jestelyjen myötä molemmat varastotilat on saatuomalle tontille ja vieläpä saman katon alle, mikä te-hostaa tilausten keräämistä. ”Erilliset varastot aiheut-tivat ennen trukkiliikennettä ulkona. Nyt emme enäätarvitse ulkotrukkeja lähetysten keräämiseen. Samallasisävaraston tilankäyttö tehostuu, sillä sisätrukit tar-vitsevat huomattavasti vähemmän käytävätilaa”, ker-too varastopäällikkö Juha Viljanen.

Uudistuksen myötä varastopaikkojen määrä sekäkatettu varastoala kasvavat, mutta suurin kasvu onpiha-alueella. Liikennejärjestelyt muuttuvat, jollointoimiston piha-alue rauhoittuu tavaraliikenteeltä.

Varastosta löytyy varsin kattavasti komponentit,kuten rullat, hihnapuhdistimet, rummut ja käyttöko-

neistot, useimpiin kuljettimiin. ”Meillä on esimerkik-si Suomessa käytössä olevien mobiilimurskainlaitos-ten kuljettimien komponentit suoraan varastossa”,kertoo logistiikkapäällikkö Veikko Heininen. ”Yönyli -toimituksena pystymme lähettämään varaosatkoko maahan. Tässä meillä on etuna niin maantie-teellisesti että logistisesti keskeinen sijainti.”

Sandvik siirtyi käyttämään omaa valmistetta ole-via kuljetinkomponentteja mobiilimurskausyksiköis-sä puolen vuosikymmentä sitten ja sen osalta on teh-ty valtavasti kehitystyötä juuri näihin komponenttei-hin. ”Tuotevalikoima ei koskaan ole valmis, sillä sekehittyy koko ajan vastaamaan kehittyviä markki-noita”, huomauttaa myyntipäällikkö Urho Sjöb-lom.

Uusi varaston kylmäosa alkaa hahmottua, mutta kaikkia hyllyjä ei ole vieläsiirretty tänne. Uusi lastauslaituri sijaitsee lämpimän ja kylmän alueenvälissä.

Uuden lämpimän varaston hyllyt olivat lokakuun lopulla kokoamisvaiheessa.Veikko Heininen ohjeistaa asentajia.


14 KIVIMIES 2/2008

JJ KAIVIN JA KAL

Joni Virtanen (oik.), vanhempi uusikaupunkilaisen JJ Kaivin ja Kallio Oy:n omistajaveljeksistä., on ollut tyytyväinen LarsLönnqvistin myymään UJ440i -murskaimeen. Joni ja Jarmo ovat pyörittäneet yritystä erittäin nousujohteisesti jovuodesta 1996 lähtien.

Kivet m


ALLIO OYVeljekset Joni (38 v) ja Jarno Virtanen (33 v) Uudestakaupungista kulkevat isän-sä saappaanjäljissä maarakennusurakoitsijoina. Isä Tapani aloitti maarakenta-jan uransa 60-luvulla jo ennen poikien syntymää legendaarisen riukuvammak-sen hanikoissa. Sitä sitten jatkuikin kymmeniä vuosia, tosin koneet vuosien saa-tossa kehittyivät riukuvammaksesta aika lailla ja onneksi.

Veljeksistä vanhempi Joni aloitti isänsä töissä 90-lu-vun alun lama-Suomessa. Vuonna 1996 Joni ja Jarnotäyttivät yhdessä oman yhtiön perustamiseen tarvit-tavat paperit. Syntyi JJ Kaivin ja Kallio Oy, joka ostiensimmäisen porausvaununsa isä Tapanilta. Reilussakymmenessä vuodessa yritys on kasvanut 20 henkeätyöllistäväksi, maarakentamisen moniosaajaksi. Ka-lustoa on kaikkiaan 30 yksikköä ja liikevaihto onviitisen miljoonaa euroa.

Louhinta ja murskaus on tänään iso osa yrityksentoimintaa. Porauskalustossa on kaksi SandvikinCommandoa ja yksi Ranger. Kesällä veljekset uusivatmyös murskauskalustoaan ja kaksi kilpailijan tuotet-ta sai väistyä kahden Sandvikin UJ440i-murskaimentieltä. Jonin murskausasema oli lokakuun loppupuo-lella työn touhussa Keravalla, L&T:n kierrätyspuis-ton työmaalla. Jarnoa taas pitää kiireisenä Talvivaa-ran kaivoshanke, joka sai koko perheen jopa muut-tamaan tilapäisesti Vakka-Suomesta Sotkamoon.

Talvivaarassa murskain on käytössä seitsemän päi-vää viikossa lähes kellon ympäri. Jonin Keravan työ-maalla tehdään 14 tunnin työpäivää ja lokakuun lo-pulla työtunteja murskaimeen oli kertynyt 1300. Sot-kamossa Jarnon murskaimen tuntimittari osoitti jo lu-kemaa 2700. Keskimääräiset vuoden työtunnit alkoi-vat olla täynnä jo neljän kuukauden käytön jälkeen.

”Louhinta täällä Keravalla alkoi maaliskuussa janyt on louhittuna 260 000 kiintokuutiota ja koko-naismurskausmäärä alueella tulee olemaan 800 000tonnia. Murskauksen aloitimme heinäkuussa ja ka-pasiteetti tällä hetkellä on sellaista 4000 tonnia 14tunnissa, kun lajikkeena on 0–31”, aloittaa Joni Vir-tanen.

Hyvin syö”Ensimmäisten kuukausien kokemukset murskai-mesta ovat positiiviset. Kauppaa tehdessä ei ollut mi-

tään kokemusta Sandvikin murskaimista ja siksi ver-tailu silloin oli mahdotonta. Nyt voi sanoa, että hy-vin tämä syö kiveä. Kone on hiljainen ja ympäristö-ystävällinen, mikä on tärkeätä, kun ympäristövaati-mukset ovat kovat ja tiukkenevat koko ajan. Myösautomatiikka toimii hyvin. Ihan tarkkoja kulutus-mittauksia ei ole tehty, mutta noin puoli tankkia me-nee 14 tunnin työpäivän aikana”, kertoo Joni. ”Jasäiliön koko on 930 litraa”, sanoo Jonia työmaalletervehtimään tullut Lars Lönnqvist Sand vikilta.

”Siirtokuntoon tämän saa myös nopsasti, noinvarttitunnissa. Suurin työ on saarnastuolin eli hoito-tason kaiteitten purkaminen. Valomastot myös pure-taan kuljetuksen ajaksi. Molemmat meidän UJ440i-murskaimemme ovat lavettisiirrolla, sama pätee kyl-lä jälkimurskaimiinkin”, jatkaa Joni.

”Murskain on pelannut hyvin. Koko kesä on pai-nettu, eikä juuri mitään normaalien huoltotoimenpi-teitten lisäksi ole tarvinnut tehdä. Käyttöön otto oli

t murskaksi Keravalta Talvivaaraan

L&T:n kierrätyspuiston rakennustyömaalla KeravallaSandvik UJ440i-murskain rouskuttaa kiveä murskeeksi4000 tonnia yhden 14 tunnin työpäivän aikana.

Teksti ja kuvat: Olli Päiviö

KIVIMIES 2/2008 15


16 KIVIMIES 2/2008

kaksipäiväinen; ensin perehdyttiin murskaimen tek-niikkaan sekä käyttöön ja toisen päivän koulutus ta-pahtui varsinaisessa työssä.”

”Kaksipäiväisen käyttökoulutuksen antaa meilläaina tehtaan edustaja yhdessä paikallisen huoltomie-hen kanssa”, lisää Lönnqvist.

”Ilmansuodattimen kanssa on opittu aivan uusikäytäntö. Aiemmin se puhallettiin pari kolme kertaaviikossa tai välillä jopa päivittäin puhtaaksi, nyt sitäei enää tehdä. Suodatin vaihdetaan 500 tunnin väleineikä siihen väliajalla kosketa. Tällaiset on valmista-jan ohjeet ja niin on toimittu”, jatkaa Joni.

Talvivaarassa vuoden loppuunTalvivaaran nikkelikaivokselta tavoitetaan puheli-meen nuorempi veljeksistä eli Jarno. Veljekset Mäki-talo Oy:n aliurakoitsijana Sotkamossa murskataan20 tuntia vuorokaudessa. Homma alkoi kesäkuussaja jatkuu vuodenvaihteeseen asti. Tuolloin kaivosyh-tiölle tulee monttuun oma esimurskain.

”Parhaimmillaan täällä tehdään kolmea vuoroa jaseitsemän päivää viikossa koneet pyörii. Nyt murs-kataan malmia 0–250 lajikkeeksi, joka sitten kuljete-taan tehtaalle. Tämän murskaimen lisäksi meillä ontäällä viisi tonnia painava Rammer 110 -vasara, jokaon kiinni 50 tonnin kaivukoneessa”, aloittaa Jarno.

”Työmaan vahvuus on 6–7 miestä. Töitä tehdäänkaksi viikkoa ja sitten on viikko vapaata. Pääsevät

pojat käymään kotonaankin. Tunteja murskaimeentulee kyllä sellaista vauhtia, että hirvittää. Tähän astikaikki on kuitenkin sujunut ihmeellisen hyvin. Ker-rankin pääsee kehaisemaan. Vielä ei ole ollut min-käänlaisia harmeja. Sähköhommat yleensä alkavatnäissä olosuhteissa ja koneessa kuin koneessa nope-astikin temppuilla. Sandvikin murskaimessa liitokseton tehty ensiluokkaisesti ja CAN-väylän ansiosta liit-timiä on paljon normaalia vähemmän.”

Jarnon mukaan parhaimmillaan on vuorokaudes-sa murskattu 8000 tonnia ja keskimääräinen tuotoson 5000 tonnia.

Ahkerat veljekset ovat siis melko kiinni murs kaus -asemillaan. Kun muitakin töitä ja työllistettävää ka-lustoa ja henkilökuntaa vireällä yrityksellä on, ky-synkin miten niitä sitten junaillaan?

”No, jotenkin ne aina järjestyvät. Meillä maara-kennusporukka on ollut vuoden kiinni Kangasalankunnan yhdysvesijohtotyömaalla, joka on rullannutsiellä kyllä. Omat montut kotipuolessa alkavat ollanyt tasaisina. Täältä kun päästään vuodenvaihteessa,niin omia murskevarastoja pitäisikin saada kartutet-tua”, lopettaa Jarno Virtanen.

Hänen mukaansa Talvivaarassa on täysi säpinäpäällä, eikä raaka-aineiden hintojen ailahtelut jaAmerikan pankkien kaatuilut näy Sotkamon saloillavielä mitenkään.

Toinen murskain Sotkamon Talvivaarassa paahtaa täysiä. Ympäri vuorokauden kiviämurskeeksi työstävä murskain saa Jarno Virtaselta täyden tunnustuksen. Tunteja onmittariin kertynyt kesäkuun jälkeen jo vajaat 3000.


KIVIMIES 2/2008 17

Porakaivoliike Kallioniemi

Puhdas vesi on välttämättömyys ja porakaivo on sen lähteenäluo tettava vaihtoehto. Kunnallisen vesijohtoverkoston laajentu-essa vesikaivojen teko on vähentynyt, mutta toisaalta tilalleovat tulleet lämpökaivot. Toki vesikaivoja tehdään edelleen ha-ja-asutusalueille ja suuria vesimääriä tarvitsevat haluavat hal-kaisijaltaan tavallista suurempia kaivoja, joita tekee Porakaivo-liike Kallioniemi muun muassa uudella Sandvik-laitteella.

ISOJENREIKIEN TEKIJÄ


Jämsän Kaipolassa tukikohtaansa pitävä Porakaivo-liike Kallioniemi Oy:llä on jo yli 40 vuoden kokemusalalta. Kallioniemen nimellä yritys on toiminut vuo-desta 1966, mutta toimintaa on ollut jo aikaisemmin-kin. ”Aluksi kaivoja tehtiin vaijerilaittein, kunnesseitsemänkymmentäluvun alussa tuli ensimmäinenniin sanottu pikakone, eli ilmakone”, kertoo TarmoKallioniemi. ”Muutama vuosi myöhemmin laajentuitoiminta vielä toisella pikakoneella. Vuosikymmenentaittuessa seuraavalle tuli ensimmäinen hydraulinenlaite, mutta kompressori kulki vielä auton perässä.Vuonna 1983 saimme myös kompressorin autonpäälle, jolloin koko systeemi oli yhdessä yksikössä.Vaikka paino nousi, päästiin paremmin kohteisiin.Samalla tulivat myös kuuden metrin tangot aikaisem-pien kolmimetristen sijaan. Se nopeutti poraamista,sillä tankojen vaihtoja tuli vähemmän. Erityisesti tä-mä nopeutti maaporausta, sillä myös maaosalla käy-tettävä teräsputki tuli tämän jälkeen kuuden metrinpätkissä, joten hitsaus vähentyi puoleen.”

Kallioniemen huoltoja varastotilat ovat vuosi-kymmenten aikana kehittyneet vastaamaan työn tar-peita. ”Huolto- ja remonttihommia varten meillä oli70-luvun alussa kylmä autotalli. Kaarihallin valmis-tuttua vuonna 1978 tilanne parani jo kovasti. Tämänykyinen halli valmistui vuonna 1992. Siinä on läm-pimät paikat kaikille yksiköillemme, joten kylminäaikoina voimme lähteä lämpimällä kalustolla työ-maille. Toisaalta hiljainen talvikausi voidaan hyö-dyntää tehokkaasti huoltamalla ja kunnostamallakalustoa lämpimissä tiloissa.

Tarmo Kallioniemi tuli mukaan varsinaisesti yri-tyksen toimintaan vuonna 1986, mutta oli jo ollutmukana muutaman vuoden tätä ennenkin epäsään-nöllisemmin. Vetovastuuseen Tarmo siirtyi isä-Pen-tin kuoltua vuonna 2000. Tänä päivänä yritys työl-listää kaikkiaan yhdeksän henkilöä: Tarmo porauk-sista vastaavana henkilönä, hänen vaimonsa Susan-na Kallioniemi toimistovastaavana ja loput opera-tiivisissa tehtävissä.

Vesi- ja lämpökaivojen lisäksi Kallioniemi on ollutmukana erilaisissa projekteissa, kuten rakennus- jakaivosteollisuuden erikoisprojekteissa.

18 KIVIMIES 2/2008

Teksti: Juha KuusjärviKuvat: Susanna Kallioniemi ja Juha Kuusjärvi

Lämpökaivot työllistävät

”Lämpökaivoja tehtiin jonkin verran jo viime vuositu-hannella, mutta tällä tuhatluvulla niiden määrä onkasvanut nopeasti”, kertoo Kallioniemi. ”Näitä kaivo-ja tehdään kovasti myös reippaasti laajentuneille kun-nallistekniikan omaaville alueille, joilla vesikaivojenkysyntä on lähes loppunut. Vesikaivoja tehdään kylläedelleen sivummalle ja erityisesti vapaa-ajanasuntojentarpeisiin. Usein näihin tehdään kaksikin kaivoa sa-maan pihaan, sillä samasta kaivosta ei suositella otet-tavan sekä vettä että lämpöä. Viime aikoina on alettutehdä neljästä kahdeksaankin kaivoa samaan pihaan,kun maalämpöä hyödynnetään kerros- ja rivitaloissatai teollisuushalleissa. Yhdestä reiästä saatava energia-määrä on rajallinen eikä yli 220 metrin reikiä yleensätehdä lämmönkeräysputkisto-ongelmien takia. Olem-me kyllä tehneet 370 metriäkin syvän lämpökaivon,mutta se on erikoistapaus. Yleisimmin poraamammevesikaivo on 40–100 metriä syvä ja lämpökaivo onkeskimäärin 165 metriä.”

Maan poraaminen on huomattavasti hitaampaakuin kallion. Tällä matkalla käytetään teräsputkea, jo-ka estää maan sortumasta reikään ja toisaalta porauk-sessa käytettävä ilma kulkee ylös eikä leviä maan ra-koihin. Työtä hidastaa lisäksi joka kuuden metrin jäl-keen suoritettava uuden putken hitsaus.

Kallioniemi on yksi harvoja suurien, halkaisijal-taan 165 mm reikien tekijöitä Suomessa. ”Mahdolli-set porausvahvuudet ovat 100–400 mm, mutta käy-tännössä poraamme järjestäen 6,5 tuuman, eli 165mm reikää. Vesikaivona tällaisessa on suuri vesiva-rasto ja kaivon varustaminen uppopumpulla on var-mempaa suureen reikään. Aikaisemmin porasimme115 mm reikää, mutta sellaiseen en suosittele uppo-pumppua lainkaan, sillä niitä on jäänyt paljon kiinnireiän pienuuden takia. Myös lämpöpuolella suurestareiästä on etua, sillä onhan toki helpompi asentaaputkitukset väljempään tilaan eikä järjestelmän valin-taa tarvitse tehdä ennen kaivon poraamista, silläisoon sopivat kaikkien valmistajien ratkaisut.”

”Vesikaivopuolella 6,5 tuuman reikä on ehdotto-man hyvä, lämpökaivoissa tulevaisuus näyttää, mikäratkaisu tulee vallalle. Onhan kuitenkin pienellä reiäl-lä kalusto halvempi ja polttoainekulutus pienempi.”


Sandviklainen Amerikasta

Kallioniemen uusi Sandvik DW530 (aikaisemmin tun-nettu nimeltä T25KW) on ensimmäinen Sandvik-laiteKallioniemellä. Se, kuten kaikki Kallioniemen laitteet,on suunniteltu 6,5 tuuman reiän poraamiseen. ”Tehoalöytyy ison ja syvän reiän tekemiseen. Myös kompresso-ri on mitoitettu isolle reiälle. Viiden tuuman vasaraavoidaan käyttää tässä ilman sen suurempia muutoksia”,selittää Kallioniemi. Laitteessa on myös tehokas pölynsi-dontalaitteisto.

Sandvik-laitteen valintaa Kallioniemi perusteleemuun muassa laitteen mekaanisuudella. ”Laitteessa eiole turhan hienoa elektroniikkaa, joten sen toimii hy-vin kovissakin olosuhteissa. Yleisesti nämä laitteetovat amerikkalaisia ja niissä on tavallisesti puutteelli-suuksia CE-merkinnöissä. Sandvikilta löytyi kuitenkinhalua saada tarvittavat hyväksynnät laitteelle ja siinäyksi syy tähän laitteeseen päätymiseen.”

Aivan valmis paketti ei poralaitteisto ollut. SenSuomi-varustelun ja asentamisen 6x6 Iveco Trackerinpäälle sekä viimeistelyn hoiti Sandvikin sopimushuol-taja Raskaankaluston Korjaamo Hyvärinen. ”He teki-vät hyvää työtä, toimiva paja”, toteaa Kallioniemi.”He ratkoivat yllättävät ongelmat nopeasti ja jousta-vasti. Esimerkiksi riittävän matalat rakenneratkaisutja -muutokset olivat haasteellisia, mutta lopputulosalitti vaaditun 4,2 metrin kuljetuskorkeuden muuta-malla sentillä. Halusimme omia ratkaisuja esimerkiksisäiliöiden tilavuuksien ja varustelaatikoiden suhteenja niiden toteuttamisessa kuunneltiin meitä kiitettä-västi.

Sandvikin porakruunut ja -kanget sekä maapora-uskalusto ovat käytössä Kallioniemen kaikilla porau-syksiköillä. ”Näistä meillä on jo pitkä kokemus jakalusto on hyväksi havaittua. Itse asiassa näitä kalus-toja käytimme jo ennen kuin ne tulivat Sandvikille.”

Pääasiassa tämän uuden koneen poraustöistä vas-taa Raimo Lindén. Hän on työskennellyt kaivopo-rarina Kallioniemellä jo 70-luvun alusta alkaen.”Toiminut on”, toteaa Lindén. ”Tämän käytön oppihelposti vaikka kone on erilainen kuin aikaisempi,mutta kuitenkin vanhan kaltainen. Eroa on merkittä-vimmin putkien käsittelyssä. Tässä on kuuden put-ken revolveripidin, kun edellisessä putket nostettiinyksitellen.”

KIVIMIES 2/2008 19



20 KIVIMIES 2/2008

Malminetsintä on viime aikoina al-kanut hiipua yleisen taloustilan-teen ahdistaessa rahoituksen tiukal-le. Silti vielä kairaustöitä tehdäänniin malminetsinnälle kuin kai-vosteollisuudelle ja rakennus-alalle. Pitkät perinteet alalta

Suomen Malmi Oy

MALMINETSINTÄÄYLI 70 VUOTTA

omaava Suomen Malmi Oy investoiuuteen Sandvik DE130 -kairauslait-teeseen ja tekee sillä ensimmäiseksitäytteensiirtoreiän Pyhäsalmen kai-vokselle.


KIVIMIES 2/2008 21

kertoo Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivosinsinööri IirisKuosmanen. ”Täyte pudotetaan kaivokseen paino-voimaisesti. Reikää tehdään pinnasta 1175 metrinsyvyyteen asti ja sen tulee osua varsin tarkasti ennal-ta määrättyyn kohtaan. Samalla otetaan kivinäytteetreiästä, joista nähdään mahdollisesti tarvittavat reiänpinnoitustarpeet.”

”Lähinnä porauksen tarkkuus tekee tästä projek-tista erityislaatuisen”, toteaa Smoy:n tuotantojohtajaMatti Alaverronen. ”Normaalisti kairauksen si-jainti mitataan tarkasti jälkikäteen, sillä tutkimuksis-sa ei useinkaan tarvitse muutamien metrien tarkkuu-della osua tiettyyn paikkaan. Täällä lähtösuuntaustäytyy tehdä normaalia tarkemmin ja sen lisäksi käy-tämme teräputkessa sekä juuressa että välillä kal-vainta saadaksemme suorat reiät.”

”Tälle koneelle on meillä pitkä urakka täällä. Tä-män reiän jälkeen jatkamme vielä tutkimuskairauk-silla +1430 -tasolta , josta kairaamme useita 800metriä pitkiä reikiä alaspäin, eli varsin syvälle men-nään.”

Suomen Malmi Oy (Smoy) on alun perin vuonna1935 perustettu valtionyhtiö, jonka tehtävänä oli et-siä malmeja ja aloittaa kaivostoiminta. Yhtiö löysikinuseita lupaavia esiintymiä ympäri maata ja osa johtikaivostoimintaankin, mutta pääoman puutteen takiaomia kaivosoikeuksia ei saatu. Päällekkäisiä toimin-toja karsittaessa 60-luvulla Suomen Malmi luopui it-senäisestä malminetsinnästä ja keskittyi myymäänmalminetsintäpalveluja. Kun Suomessa 80-luvulla vä-hennettiin malminetsintää, Rautaruukin ja Outo-kummun kairaus- ja mittaustoiminnot sekä osaGTK:n toimintoja siirrettiin Suomen Malmille.

Vuonna 1991 Smoy yksityistettiin ja osakkeet os-tivat yhtiön toimitusjohtaja Pekka Mikkola ja osas-tonjohtaja Esko With. Viime vuonna Smoy siirtyiDrillcon-ryhmään, kun ruotsalainen Drillcon Abposti Smoy:n koko osakekannan.

Nykyään Smoy on vahvimmin mukana Suomen jaRuotsin markkinoilla, mutta toimintaa on ympärimaailman. Noin kolmannes liikevaihdosta syntyyviennistä, jota viime vuonna kertyi 15 miljoonaa eu-roa yhtiön työllistäessä keskimäärin 165 henkilöä.

Smoy:n päätuote on kairauspalvelut. Malminetsin-nän ohella kalliorakentamisen tutkimuksista on tullut1990-luvulta lähtien yhtiölle ratkaisevan tärkeä toi-miala. Kairauksia suoritetaan sekä maan päällä ettämaan alla diesel- tai sähkökäyttöisin kairauslaittein,joita yhtiöllä on kolmisenkymmentä. Kallionäytteitä,läpimitaltaan 22 mm:stä aina 102 mm saakka, kaira-taan vuosittain noin 150 kilometriä. Smoy uusii luon-nollisesti kalustoaan jatkuvasti. Viime vuonna yhtiökäytti uuteen kalustoon lähes miljoona euroa. Syys-lokakuun vaihteessa otettiin käyttöön viimeisin uusilaite – Sandvik DE130 -kairauskone.

Sandvik DE130Uusi laite on maanalaisiin kairauksiin tarkoitettusähköhydraulinen kone, joka on uudistettu versiovuonna 1983 esitellystä alkuperäisestä DE-mallista.Samanlaista yksikköä käytetään sekä maan alla ettäpäällä, erilaisin sovelluksin tosin. Toinen samanlai-nen uudehko maanpäällisiin töihin tarkoitettu Sand-vik DE130 -kairauslaite Smoy:llä on Ruotsin puolel-la Jällivaarassa.

Timo Pakkala on kairannut näytteitä Smoy:llajo yli 20 vuotta, etupäässä maan alla. Käydessämmetutustumassa laitteeseen, oli Pakkala ehtinyt kairatalaitteella viikon verran. ”Kone tuntui heti tutulta,tällainen luotettava perusratkaisuhan tämä on.”

Ensimmäinen työmaa uudelle laitteelle on Pyhä-salmen kaivoksessa. Työtehtävä on harvinaisempi –reiän poraus kovettuvan täytteen syöttämistä vartenmaan päältä louhoksien täyttöön. ”Meillä on täälläjo yksi reikä tähän tehtävään, mutta tarvitsemme toi-sen huoltokatkosten ja lisäkapasiteetin saamiseksi”,

Smoy:n tuotantojohtaja Matti Alaverronen seuraa TimoPakkalan kairaustyötä.


22 KIVIMIES 2/2008

Päijänne-tunnelin eteläinen osa on keväästä lähtien ollutperuskorjauksessa, jossa pääurakoitsijana toimii Kalliora-kennus-Yhtiöt Oy. Lujitukset ovat korjauksessa keskeisessäasemassa ja urakan jälkeen lähes kolmannes tunnelin sei-nistä ja katosta on lujitettu. Korjausta urakoiva Kalliora-kennus hankki urakan lujitusporauksiin DC302R-poravau-nun, joka varustettiin tehtävään sopivalla puomistolla.

KALLIORAKENNUSPERUSKORJAA PÄIJÄNN-TUNNELIA


Sandvikin Action


KIVIMIES 2/2008 23

NNEPäijänne-tunneli turvaa puh-taan raakaveden riittävänsaannin noin miljoonalle ihmi-selle pääkaupunkiseudulla.Tämä 120 kilomeriä pitkä tun-neli on maailman pisin yhte-näinen kalliotunneli ja se kul-kee 30–100 metriä maanpin-nan alla. Virtausenergiaa hyö-dynnetään noin puolessa välis-sä Hausjärvellä sijaitsevassaKalliomäen voimalassa jauha-malla sähköä noin 7 300 me-gawattituntia vuodessa. Tunne-lin suurimmasta mahdollisestavirtaamasta käytössä on kol-mannes ja siitäkin vain osakäytetään juomavedeksi – vettäjuoksutetaan myös Keravanjo-keen ja Tuusulan Rusutjärveenparantamaan niiden vedenlaa-tua – joten kapasiteettia on vie-lä pitkälle tulevaisuuteen. Päi-jänteen pinnassa otto ei näy ja

Kymijokeen menevää vesimäärää Päijänne-tunneli vähentää vain noinprosentin.

Etelä-Päijänteen veden laatu on lähellä luonnontilaista, mistä kiitoskuuluu vuosikymmeniä jatkuneelle vesiensuojelutyölle. Pääkaupunki-seudulla herättiin hupeneviin ja huonolaatuisiin vesivaroihin jo 60-lu-vulla ja vuonna 1972 perustettu alueen kuntien yhteinen PääkaupunginVesi Oy alkoi rakennuttaa Päijänne-tunnelia. Tunneli otettiin käyttöönlähes kymmenen vuoden rakennusprojektin jälkeen vuonna 1982.

Peruskorjaustarve tunnelille tuli yllättävän nopeasti. Tähän syynä onsuomalaisen kallioperän aikaisempaa käsitystä huonompi kestävyysveden täyttämissä rakenteissa. Ensimmäinen peruskorjausurakka tun-nelin 64 km pitkälle pohjoisosalle tehtiin vuonna 2001 ja silloinkin yh-tenä pääurakoitsijoista oli Kalliorakennus Oy.

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja Kalliorakennus-Yhtiöt Oy allekirjoit-tivat viime syksynä urakkasopimuksen Päijänne-tunnelin eteläosan per-uskorjaustyöstä. Vuonna 1987 perustetun perheyhtiö Kalliorakennuk-sen erikoisalaa ovat vaativat louhinta- ja lujitustyöt sekä betonirakenta-minen, joita kaikkia kuuluu tähänkin urakkaan. Urakan valmistuttuaensi jouluun mennessä koko Päijänne-tunneli on peruskorjattu.

Tiukka urakka Urakan valmistelevat työt, kuten uusien ajotunneleiden louhinta, alkoikohta urakkasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tunnelilouhintaaurakkaan kuului noin puoli kilometriä ja puhkaisulouhintoja noin 20metriä. Huhtikuun puolivälistä pääkaupunkiseutu siirtyi käyttämäänVantaanjoesta puhdistettua vettä, kun varsinaiset peruskorjaustyöt al-koivat tyhjennyspumppauksella.

Urakka on jaettu 12 urakkaosuuteen ja kahteen vaiheeseen. Ensim-mäisessä vaiheessa peruskorjattiin kuusi eteläisintä osuutta ja se valmis-tui suunnitellusti elo-syyskuun vaihteessa. Urakkavaiheiden välissä tun-neli täytettiin Päijänteen vedellä ja sen jälkeen tunneli tyhjennettiin

Kalliorakennus-Yhtiöiden projektipäällikköJuha Halonen keskustelle pultitusreikiäporaamassa olleen Jyrki Vainion kanssa työnetenemisestä.


24 KIVIMIES 2/2008

pohjoisten urakkaosuuksien alueelta. Eteläpäähänjäävä vesi johdetaan Tuusulan seudun vesilaitoksenkäyttöön.

Jo tunnelin tyhjentäminen oli merkittävä urakka,sillä juoksuttamalla se tyhjenee vain vähäisiltä osin.Vedet pumpattiin 5 kilometrin välein sijaitsevistaajotunneleista maan pinnalle, kaikkiaan 1,2 miljoo-naa kuutiometriä. Kummallakin osuudella pumppa-us kesti 2–3 viikkoa. Tyhjentämiseen käytettiin kai-voskäyttöön tarkoitettuja pumppuja ja suurimpiauppopumppuja. Näillä vettä siirtyi 3300 kuutiomet-riä tunnissa keskimäärin 70 metrin syvyydestä.

Tyhjennyksen ja ilmanvaihdon järjestämisen jäl-keen tunnelin seiniä ja kattoa ryhdyttiin rusnaa-maan. Ilmanvaihto on varsin haasteellinen toteuttaaviiden kilometrin välein sijaitsevien ajotunneleidentakia. Se on kuitenkin saatu toteutettua siten, ettäkaikki työkohteet voidaan tuulettaa samanaikaisesti.

Rusnauksen jälkeen tunneli pestiin ja puhdistettiinja päästiin varsinaisiin lujitustöihin. Tunnelin kuntoei tuonut yllätyksiä; se tutkittiin etukäteen robottika-meran avulla ja tulos vastasi hyvin todellisuutta.Geologit tutkivat vielä puhdistetun tunnelin ja suun-nittelivat tarvittavat lujitukset ja niiden sijainnit.

Ruiskubetonia tunneliin tulee 12 000 kuutiomet-riä. Sitä levittää 4 märkäruiskutusbetoniyksikköä jabetonia ajaa 12 betoniautoa kahdelta betoniasemal-ta. Betonointiin Kalliorakennuksella on osin omatyksiköt, osin työ on aliurakalla luotettavalla yhteis-työkumppanilla.

Ennen betonointia seinämiin porataan pultitukset.Hankkeessa käytetään noin 10 000 pulttia lujitta-maan kalliota. Vain kuutisen kilometriä tunnelia onsähköistetty, joten suurin osa töistä suoritetaan polt-tomoottoreiden voimalla.

Kalusto hankkeen mukaanTiukan aikataulun takia Kalliorakennus Oy:llä koet-tiin tarpeelliseksi varmistaa urakan onnistuminenmuun muassa uusin laittein, joilla käyttövarmuus onhuipussaan. Suurelta osin kalusto on Kallioraken-nuksen omaa ja uudehkoa. Miehistöäkin hankkeessaon yhteensä lähes sata.

Kalliorakennus Oy hankki urakan diesel-hydrauli-sia pultitusporauksia varten DC302R-poravaunun(ennen Commandona tunnettu laitemalli). Se varus-teltiin tunnelitöitä varten lyhennetyllä pultituskoneenteräksisellä syöttölaitteella alkuperäisen alumiinisenjäädessä tehtaalle. Laite varustettiin myös vesihuuh-telulla ja kauko-ohjauksella.

”Kone on toiminut luotettavasti ja käyttäjät ovatolleet tyytyväisiä”, toteaa Kalliorakennus-Yhtiöidenprojektipäällikkö Juha Halonen. ”DC302 soveltuuharvapultituksen suunnattuun poraukseen ketteränäja nopeasti siirtyvänä yksikkönä erittäin hyvin var-sinkin, kun se on ´kustomoitu´ syöttöpalkin osalta.”

”Tunneli on profiililtaan pieni ja siten DC302 onoikean kokoinen laite tähän työhön. Radio-ohjauson tärkeä turvallisuustekijä tässä laitteessa.”

Jari Weman Sandvikilta kertoo, että vastaavia ko-neita on tehty ennenkin tunnelityömaille, mutta mää-rä on yhden käden sormin laskettavissa. ”Laite on ra-kennettu kuitenkin standardikomponentein, joten senvalmistaminen on lähinnä yhteensovittamista.”

Ajoimme kolme kilometriä kallion sisällä, ensinajotunnelia ja sitten aluksi varsin ahtaalta vaikutta-vaa Päijänne-tunnelia pitkin. Aikanaan pneumaatti-jumbolla tehdyn tunnelin leveys on 3,8 metriä japrofiilin korkeimmalla kohdalla korkeutta on 4,7metriä. Periltä löytyi DC302-poravaunu poraamassapultitusreikiä. Poraamassa oli Jyrki Vainio, joka olityöskennellyt tällä laitteella kolme kuukautta. ”Ai-kaisempaa kokemusta minulla oli poraamisesta pai-neilmalaitteilla. Tämän koneen opin hallitsemaanvartissa – tällä on helppo ja hyvä porata. Veden kul-jetus hieman hidastaa vauhtia, mutta vuorossa syn-tyy kuitenkin 50–70 kolmen metrin reikää. DC302liikkuu täällä hyvin, se on juuri sopivan kokoinen tä-hän tunneliin.”

Syöttölaite on vaihdettu vakiomallistapultituskoneen lyhennettyyn

teräspalkkiin.


KIVIMIES 2/2008 25

Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa

SIMULAATTORIOPETTAAPERUSTEET

Pohjois-Karjalan Aikuisopistolla on jo neljännesvuosisadan kokemus kivi- jakaivosalan koulutuksesta ja se on alan suurin kouluttaja Suomessa. Louhin-ta-alan osaajista on nyt suuri kysyntä niin rakennusalalla kuin suurta nou-sua elävällä kaivosalalla. Kivitekniikan koulutuksen edelläkävijänä Pohjois-Karjalan Aikuisopisto hankki viime vuonna poraussimulaattorin, jollaistaSuomessa ei ole tämän lisäksi kuin Sandvikin Tampereen tehtaalla.



26 KIVIMIES 2/2008

Pohjois-Karjalan Aikuisopisto on monialainen oppi-laitos. Se järjestää aikuiskoulutusta ja näyttötutkinto-perusteisia tutkintoja palvelujen ja tekniikan toimia-loilla. Ylivoimaisesti eniten vuotuisia opiskelijatyöpäi-viä suoritetaan työvoimakoulutuksena, jota tekniikantoimialalla oli viime vuonna noin 60 prosenttia. Työ-voimakoulutusta toteutetaan huomattava määrä yh-teishankintakoulutuksena eli työnantajan ja työhallin-non yhdessä rahoittamana koulutuksena. Muustakoulutuksesta suurimpia osa-alueita ovat ammatilli-nen perustutkinto- ja lisäkoulutus. Merkittävänä osa-na Aikuisopiston toimintaa ovat myös työelämän ke-hittäminen ja palvelu. Pohjois-Karjalan Aikuisopistontoimipisteet ovat Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa jaOutokummussa. Lisäksi Joensuussa sijaitsevat Poh-jois-Karjalan Kesäyliopisto ja Pohjois-Karjalan Oppi-sopimuskeskus kuuluvat Aikuisopistoon. Vuonna2007 opiskelijoita oli kaikkiaan yli 11 400.

Tekniikan toimialaan kuuluva kivitekniikan kou-lutusala toimii Outokummun toimipisteessä valta-kunnallisena kivialan kouluttajana. Alan ammatti-tutkintoja ovat kivimiehen, kaivosalan sekä maanra-kennusalan ammattitutkinnot. Lisäksi koulutusalatoteuttaa kalliorakentajan ja murskaamotyöntekijänsekä panostajan koulutusta. Vaikka Pohjois-KarjalanAikuisopisto on pääsääntöisesti maakunnallinen op-pilaitos, kivitekniikassa koulutusta annetaan maan-laajuisesti.

”Suosituin koulutus on maarakennusalan ammat-titutkintoon valmistava koulutus. Siinä ensimmäisenäon panostajakurssi, sitten teoriat ja työturvallisuus,

joiden jälkeen siirrytään työssä oppimiseen. YleisestiSuomessa on puute ammattitaitoisista porareista japanostajista, joten töitä löytyy. Tällä hetkellä kivitek-niikka-tiimin kirjoilla on 150 opiskelijaa, keväälläparhaimmillaan heitä oli yli 220 ja ensi vuonna mah-dollisesti vielä enemmän.”, kertoo kivitekniikka-tii-min tiimikoordinaattori Harri Mikkonen.

”Tänä vuonna alkaneen Kaivannaisteollisuudenosaamispalvelut -projektin tiimoilla tulemme tarjoa-maan koulutusta myös maanalaisiin kaivoksiin.Koulutuksen alkamisajankohta ei ole vielä tiedossa,sillä se riippuu alkavista kaivoshankkeista. Mahdol-lisesti ensi keväänä, todennäköisimmin syksyllä2009”, paljastaa Mikkonen.

Panostusta TalvivaaraanUusien kaivoshankkeiden myötä syntyy uutta kysyn-tää kivialan ammattilaisista. Viimeaikainen suuriprojekti myös Aikuisopistolle on Talvivaara, joka si-jaitsee noin 200 kilometrin päässä Outokummun toi-mipisteestä. Aikuisopisto tuottaa Talvivaarassa avo-louhosporareiden ja murskaamotyöntekijöiden kou-lutuksen yhteishankintakoulutuksena.

Koulutuksessa oleellista on antaa opiskelijoillepaitsi alan perustiedot, myös viimeisin ajantasainentieto laitteista. Avolouhintaan Aikuisopistolla onomat porauslaitteet; kolme poravaunua. Pienien työ-maiden porausopiskelu tapahtuu Commando 110-poravaunulla ja tätä isompien CHA 560 -poravau-nulla. Kaluston nykyaikaisuuden takaamiseksi Ai-kuisopisto hankki viime vuonna uuden, alan uusintatekniikkaa edustavan keskiraskaan Sandvik DX780-poravaunun.

Vuosi sitten Aikuisopisto hankki uuden DX780 -poravaunun. KuvassaSandvikin huoltomies antaa käyttökoulutusta Talvivaarassa.


KIVIMIES 2/2008 27

SimulaattoriPorausopetuksen uusinta tekniikkaa edustaa Sandvi-kin poraussimulaattori. ”Se toimitettiin vuosi sittenmarraskuussa suoraan Talvivaara-koulutukseen Sot-kamoon ja tammi- helmikuun vaihteessa laite tuotiintänne”, kertoo kouluttaja Janne Mustonen. ”Kulje-tusasennossa simulaattori mahtuu tavallisista ovista jakulkee henkilöauton perävaunussa. Tulemmekin käyt-tämään tätä myös koulutuksen esittelyssä erilaisillamessuilla. Ensimmäinen tällainen tapahtuma oli ai-kuisopiskelijaviikon päätapahtumassa syys- lokakuunvaihteessa Helsingissä Sanomatalon mediatorilla.”

Mustonen on perehtynyt simulaattoriin puolisenvuotta ja oppilasryhmiä on ollut kaksi. ”Simulaatto-rilla pystytään toteamaan millaiset valmiudet oppi-laalla on. Jos onnistuu hyvin tällä, onnistuu myös oi-kealla koneella. Oikeaa laitetta simulaattori ei kui-tenkaan korvaa, ainakaan vielä. Ajamisen kallistelut,äänimaailma ja kivilaadun muutokset eivät ole simu-loituja. Olemme antaneet palautetta Sandvikille ja hekehittävät laitetta jatkuvasti eteenpäin esimerkiksimainittujen ominaisuuksien saamiseksi simulaatto-riin, kuten myös esimerkiksi tulosten analysointia japalautteen saantia.”

Myös louhintatekniikan kouluttaja Jouko Lainetoteaa simulaattorin antavan valmiuksia. ”Hyvä laiteon ollut, helpottaa oikealle laitteelle menoa. Tällä tu-levat perustoiminnot ja hallintalaitteet tutuiksi. Am-mattiporari oppisi varmasti uuden konemallin käy-tön tällä helposti. Tarkoitus on, että kaikki oppilaatopettelevat ensin simulaattorilla ja tietyn tason saa-vutettuaan siirtyvät oikeille laitteille maastoon. Si-mulaattoriharjoittelussa säästetään jo polttoaineessamerkittävästi alkuvaiheen hallintalaitteiden opette-lussa. Todennäköisesti myös kalusto pysyy parem-min kunnossa, mutta tästä ei vielä tällä kokemuksel-la osaa vetää pidempiä johtopäätöksiä. ”

Pohjois-Karjalan Aikuisopistolla testataan myösSandvikin simulaattoriperustaista porauskoulutuk-sen opintosuunnitelmaa. Tästä koulutussuunnittelijatvoivat liittää sopivia opintokokonaisuuksia kurssiensisältöön.

Poravaunujen huollot ja korjaukset tehdään pitkäl-ti oppilastyönä omin toimenpitein. Asiantuntemukses-sa Sandvikin huolto saa kiitosta Laineelta. ”Sandvikinhuoltomiehet neuvovat auliisti mitä pitää vaihtaa jamissä toimintahäiriön todennäköinen syy piilee.”

Opiskelijoiden kokemuksiaSimulaattoriharjoituksia oli tekemässä louhintatek-niikan opiskelijat Seppo Havula ja JouniSeeslahti. Molemmat ovat maaliskuussa alkaneellavuoden kestävällä kurssilla.

Käsityövoittoista kivityötä aikaisemmin tehneelläHavulalla ei aikaisempaa kokemusta yleensäkäänmaarakennuskoneista ollut. Hän aloitti porauksenopettelun simulaattorilla. ”Perusideat kangen käsit-telystä ja porauksesta sain simulaattoriharjoittelulla,mutta oikealla koneella lähdin ajamaan melko pian.Aika vänkeä vekotin tämä poravaunu on, sillä pää-see uskomattoman vaikeisiin paikkoihin, mutta kylläpulssi nousee hytissä.”

”Kurssille lähdin toiveikkaana, sillä töitä on lu-pailtu kaivoksilta. Kylylahtea lähinnä olen kyttäillyt.Hyvä koulutus tämä on ollut eikä ole tarvinnut ka-tua opintoihin lähtemistä. Tunnelitöissä vaadittavapanostajakoulutuskin täältä tulee, tosin kokemustapitää hankkia vielä vuosi täyteen ennen kuin saa pa-nostajan lupakirjan”, toteaa Havula.

Etelä-Pohjanmaalta Polvijärvelle muuttanut tieto-tekniikan mekaanikko Seeslahti on ennen kurssiatoiminut metsäkoneiden valmistuksessa. ”Innostuinlähtemään kurssille lähellä olevien kaivoshankkeidenmahdollisten työpaikkojen toivossa, kun koneetmuutenkin kiinnostavat. Taloudellisesti olisi kyllä ol-lut parempi olla kotona pitkien matkojen takia. Si-mulaattori on melkoinen ruuhkapaikka ja siten mi-näkin menin suoraan koneelle. Simulaattorilla olenkäynyt muutaman kerran. Kaikkia kentän realiteet-teja sillä ei pääse kokemaan, mutta kyllä sillä hallin-talaitteet hyvin oppii”, tähdentää Seeslahti.

Simulaattorilla harjoittelemassa Seppo Havula ja kuvassaohjausvuorossa oleva Jouni Seeslahti. Harjoittelua

seuraavat taustalla myös kouluttaja Janne Mustonen jakivitekniikan tiimikoordinaattori Harri Mikkonen.



28 KIVIMIES 2/2008

Sandvikin iskuvasaroiden perinteet al-kavat siitä, kun Rammer-merkkiset va-sarat keksittiin 70-luvun lopulla. Vuo-sikymmenten aikana välttämättömyy-deksi muodostunut laite on kasvatta-nut ympärilleen huippuunsa viritetynhuolto-organisaation, joka pitää lait-teet työkunnossa viimeisen päälle. Hy-vä esimerkki on huoltoon yllättäenpäätynyt toinen myyty iskuvasara vuo-simallia 1978, jonka ura jatkuu edel-leen täyskunnostettuna täytenä ura-kointikoneena.

Rolling Invest Oy:n Lasse Ehrling osti klaukkalala-iselta KH-Koneet Oy:ltä kaivukoneen, jonka lisäva-rusteena tuli mukana vanha Rammer S56 -iskuvasa-ra lisävarusteena. Vasara oli kuitenkin heille tarpee-ton, joten Marakon Oy:n Vesa Terhivaara osti senkunnostettavaksi. Kysyntää kokoluokan vasaralle oli

heti. Terhivaara myi vasaran eteenpäin Toivonen Yh-tiöt Oy:lle Kuusankosken paperitehtaan purkutyö-maalle, luonnollisesti täyskunnostettuna.

Purkaessaan vasaraa kunnostusta varten TeuvoSoppela yllättyi sarjanumeroksi paljastuessa nume-ron 22. Numerointi lähti aikoinaan 0-sarjan jälkeensiten, että ensimmäinen myyty vasara oli numero 21.Kyseinen vasara on siten kaikkien aikojen toinenmaailmalle myyty Rammer-vasara.

”Vasaraan on jossakin vaiheessa päivitetty HD-kotelo, joten ulkonäkö on uudemmasta vasarasta.Vasara on siis oikeasti alkuperäistä Rammer S800-mallia. Tässä on alun perin ollut sirompi, alapäästäkapeampi kotelo, joka päivitettiin S800 HD -malliinvahvemmalla kotelolla. Sittemmin mallin nimeksimuutettiin S56 ja mallin valmistus loppui 68-mallin,joka taas tunnetaan nykyään Sandvik BR2568 -isku-vasarana, korvatessa sen. Nyt on menossa kokoluo-kan kolmas sukupolvi uuden uutukaisen BR2577:nmuodossa”, selittää Soppela mallin historiaa.

MenestystarinoitaRammer-iskuvasaroiden tarina alkaa 70-luvulta, jol-loin uutta laitetta kehitettiin Asko-Upolla. Iskuvasa-roita suunnitellut Teuvo Grönfors siirtyi kuitenkinRoxonille, joka osti myös iskuvasarasuunnitelmat.Syksyllä 1974 Roxonilla aloitti juuri koulusta val-mistunut hydrauliikkainsinööri Pekka Heikkonen,

HISTORIALLINEN


KIVIMIES 2/2008 29

joka alkoi suunnitella laitetta eteenpäin. ”Roxonmyikin iskuvasaroita menestyksekkäästi ympärimaailman”, muistelee Heikkonen. ”Vuonna 1977Kone Oy oli ostamassa yritystä. Me iskuvasaroidenparissa työskennelleet olimme eri mieltä bisneksestäja niin perustimme Rammer Oy:n samana vuonna.Perustajilla oli käsitys suuren vasaran tarpeesta janiin päätettiin valmistaa maailman suurin iskuvasa-ra, Rammer S800. Partek varasi ensimmäisen vasa-ran jo ennen kuin sellaista oli edes valmistettu, mikähelpotti projektia.”

Prototyyppi valmistui ja sitä esiteltiin alan am-mattilaisille. ”Asensimme vasaran kaivukoneeseen jalähdin esittelemään sitä asiakkaille. Tunsin Hanhiro-va-Yhtymän Ahti Hanhirovan suoraviivaisena lii-kemiehenä ja pyysin päästä esittelemään vasaraa ko-vaksi tunnetun kromiittimalmin rikkomiseen. Ahtioli aluksi hyvin skeptinen, mutta antoi kuitenkinnäyttää. Ahti vakuuttui vasarasta siinä määrin, ettähän ei päästänyt demovasaraa työmaalta ennen kuinoli saanut oman vasaran työmaalle. Niinpä hänelletoimitettiin heti toinen vasara tuotannosta, eli nume-

ro 22”, kertoo Heikkonen. Niinpä Hanhirovaa voi-daan pitää ensimmäisenä Rammer-vasaran käyttöönottaneena yhtiönä.

”Vasaran ensimmäinen työkohde oli Elijärven kai-vos, jolla Hanhirova-Yhtiöt muun muassa ampui yli-suuret kivet”, kertoo jo edesmenneen Ahti Hanhiro-van poika, Havator Groupin konsernijohtaja ErkkiHanhirova. ”Vasara kiinnitettiin moderniin pyöri-vään pyöräalustaiseen Åkerman H9M -kaivukonee-seen. Yli kuution kivistä maksettiin tuolloin yksikkö-hinta. Iskuvasara osoittautui oikeaksi rahasammoksitällä laskutusperiaatteella ja niinpä Ahti joutui neu-vottelemaan työn teettäjän kanssa hinnan kohtuullis-tamisesta. Ensimmäinen Rammer lähti Hanhirovaltaeteenpäin vaihdossa peruskoneen mukana.”

Hanhirovat, joiden yrityksen nimi muutettiinvuonna 1981 Havator Oy:ksi, ostivat jatkossakinuseita Rammereita. Esimerkiksi puomi-vasara -yhdis-telmien tultua liikkuviin murskauslaitoksiin, ostivatHanhirovat näitä heti kaksi kappaletta. Nykyisin Ha-vator tunnetaan Pohjoismaiden suurimpana nostopal-veluita ja erikoiskuljetuksia tarjoavana konsernina.

N ISKUVASARApoikkesi huollossa


30 KIVIMIES 2/2008

Kaivosalan merkitys suomalaiselle elinkeinolle ja hyvinvoinnille ontällä hetkellä suurempi kuin vuosikausiin. Yhtälailla mer-kityksellisiä ovat uudet ja vanhat kaivokset, kuin kai-vostoiminnan ympärille syntynyt laitevalmistuskin.Maamme kaivannaisteollisuuden etuja onkohta vuosikymmenen ajan edistänytKaivannaisteollisuusyhdistys ry.

Kaivannaisteollisuusyhdistys ry toimii

YHTEISTEN ETUJEN

Kaivosala on viime aikoina saanut palstatilaamonestakin eri syystä. Lehdissä on kerrottukäynnissä olevista tai avauspäätöstä odottavistakaivoshankkeista, jotka ovat luoneet tuhansiatyöpaikkoja työttömyydestä kärsiville alueille.Esiin on tuotu myös metallien hintakehitys, jo-ka tekee entistä useammasta hankkeesta talou-dellisesti mielekkään. Unohdettu ei ole myös-kään valmisteilla olevaa kaivoslakia, joka tul-lee muuttamaan malmienetsintää maassamme.

Kaivosteollisuuden buumi ja varsinkin kai-voslakiuudistus on pitänyt kiireisenä myösKaivannaisteollisuusyhdistys ry:n pääsihtee-rin Olavi Paatsolan.

Kaivoslaki puhuttaa ja työllistääKaivannaisteollisuusyhdistys ry perustettiinkaivosalan ja siihen liittyvien yritysten edun-valvojaksi vuonna 1999 ja tänään 45 jäseny-rityksen joukosta löytyvät kaikki kaivosyhti-öt, mutta myös useimmat kone- ja laiteval-mistajat sekä kaivostoiminnan parissa työs-kentelevät urakoitsijat.

Pääsihteeri Paatsolan mukaan yhdistyksentärkeimpänä tehtävänä on kaivannaisteolli-suuden toimintaedellytyksien edistäminen.Tästä esimerkkinä hän mainitsee muun mu-assa lausunnot uudesta kaivoslaista.

”Merkittävimmät ongelmat uudessa lais-sa ovat lähinnä lisääntyneessä byrokratias-sa ja epäselvissä reunaehdoissa”, pohtiiPaatsola, jonka mukaan kaivoslain toteu-tuminen esitetyssä muodossaan vaarantaakoko alan tulevaisuuden.

”Kaivostoiminnassa on paljon nor-maalista yrityselämästä poikkeavia eri-tyispiirteitä. Merkittävin näistä on etu-

”Kaivoshankkeiden välilliset vaikutukset ovat merkityksellisempiäkuin usein ajatellaan. Kaivosten yhteyteen syntyy usein pitkäjalostusketju, joka jatkaa toimintaansa myös kaivoksen ehdyttyä.Tämä osoittaa suomalaisen osaamisen olevan sekä korkeatasoista,että kilpailukykyistä”, muistuttaa Kaivannaisteollisuusyhdistys ry:npääsihteeri Olavi Paatsola. Suomi on edelläkävijä kaivostoiminnassakäytettävien koneiden ja laitteiden kehitystyössä ja valmistuksessa.Paatsolan mielestä tämä ei olisi mahdollista ilman kaivosten javalmistajien välistä tiivistä yhteistyötä.


KIVIMIES 2/2008 31

N PUOLESTAkäteen tehtävä tutkimustyö, joka on sekä pitkäjänteis-tä, että pääomia vaativaa. Uskon etsintöjen ja tutki-mustyön vähenevän merkittävästi, mikäli työtä vai-keutetaan lisääntyneellä byrokratialla ja lisäkustan-nuksilla. Alan kannalta merkittävä uudistus olisi myösmalmiesiintymien huomiointi kaavavarauksissa.”

Paatsola muistuttaa, että suurin osa hankkeistaraukeaa ilman kaivostoimintaa, koska toiminnasta eisaada taloudellisesti kannattavaa.

”Vuosikymmeniä kestävä tutkimustyö ei tämänvuoksi kestä kustannusten tai byrokratian lisäämis-tä”, summaa pääsihteeri.

Ohut organisaatio takaa joustavuudenKaivannaisteollisuusyhdistys ry:n organisaatio onverrattain ohut. Toiminnan suuntaviivoja ohjaa vuo-sikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu kuusijäsentä. Hallituksen apuna toimii valmisteleva komi-tea sekä jaokset, joissa työskennellään muun muassaympäristön sekä työturvallisuuden ja terveyden edis-tämiseksi.

”Olemme havainneet tämän toimintamallin sopi-van meille”, summaa yhdistyksen käytännön asioitahoitava pääsihteeri.

Paatsolan mukaan jäsenyrityksissäkin on huomat-tu yhdistyksen työn merkitys ja tärkeys antamallatyöntekijöille aikaa yhteisten asioiden hoitamiseen.

Kotimaisen vaikuttamisen ohella Kaivannaisteolli-suusyhdistys ry:llä on myös kiinteää yhteistyötä Eu-roopan tasolla. Yhdistys toimii jäsentensä edustajanamuun muassa Eurominesissa, joka vaikuttaa kokokaivosalan kehitykseen ja tulevaisuuteen sekä alaanliittyviin lakeihin EU:n alueella.

”Tämä on erittäin tärkeä vaikuttamisväylä, koskaon muistettava, että kaivostoiminta ei ole merkityk-sellistä koko Euroopan alueella. Kaivostoimintaasääteleviin lakeihin ja asetuksiin sen sijaan voivatvaikuttaa kaikki maat”, muistuttaa Paatsola.

Kansainvälistyvä alaMaassamme vireillä olevat kaivoshankkeet ovat tällähetkellä kaikki ulkomaisissa käsissä, mikä on Paat-solan mielestä pienoinen harmi, mutta samalla suurimahdollisuus.

”Vuonna 1994 tehty uudistus ulkomaisten toimi-joiden sallimisesta kaivosalalla oli alan kannalta hy-vä, koska kotimaisella rahoituksella emme olisi voi-

neet panostaa yhtä merkittävästi alan hankkeisiin.”Tästä huolimatta Paatsola näkisi mieluusti myös

kotimaisella rahoituksella vedettäviä hankkeita. Hä-nen mukaansa Suomessa ei aina ymmärretä yksittäis-ten hankkeiden ja koko alan merkitystä suomalaisel-le talouselämälle.

Alan kehittäminen vaatii kovaa työtä, luovaa mie-likuvitusta ja ennen kaikkea pääomia. Hankkeidentoteutumisen ratkaisee sen sijaan lähinnä metallienhintakehitys.

Pääsihteerin arvioiden mukaan kaivannaisala kivi-teollisuus ja kiviainestuotanto mukaan lukien työllis-tää yli 14 000 työntekijää, joskin kerrannaisvaiku-tukset oat huomattavasti suuremmat. Paatsola uskookoko kaivannaisalan laitetoimittajineen tarjoavantyötä ainakin 200 000 tekijälle.

”Kannattaa muistaa, että jalostusketju on pitkä jasen vaikutukset ulottuvat myös kaivostoiminnan ul-kopuolelle. Esimerkiksi Harjavalta ja Kokkola ovatkaivostoiminnan loppumisesta huolimatta merkittä-viä jatkojalostuspaikkakuntia.”

Tekijöiden koulutus retuperälläMaailman taloudellinen tila ei Paatsolan mukaanosoita merkkejä taantumasta, hän puhuu mieluum-min talouden normalisoitumisesta.

”Mielestäni tämä normalisoituminen ja hankkei-den lykkääminen tuli otolliseen aikaan, sillä kaikkiensuunniteltujen hankkeiden aloittaminen olisi ollut li-ki mahdotonta jo työvoiman saatavuuden suhteen.”

Paatsolan mukaan alalta jo eläkkeelle siirtyneitäosaajia on saatu takaisin työelämään kaivoksia ra-kentamaan. Tämä on nopeuttanut ja edistänyt hank-keiden rakentamista ja samalla kullanarvoista tieto-taitoa on siirtynyt seuraavan sukupolven käyttöön.

Pääsihteeri harmittelee vuosikymmenten aikanakehitetyn korkealle arvostetun kaivosalan koulutuk-sen alasajoa ja uudelleenorganisointia 1990-luvulla.

”Työntekijöitä voidaan kouluttaa nopeastikin,mutta esimerkiksi työnjohtajien koulutus ei suju yhtänopeasti. Perusteellinen työnjohtajakoulutus vaatiiviiden vuoden koulutuksen, jota ei tällä hetkellä oletarjolla. Yritykset ovat joutuneet järjestämään itsejopa korkeakoulutason koulutusta, koska meillä eiole vieläkään valtakunnallista ohjelmaa alan koulu-tuksen lisäämisestä”, ihmettelee Olavi Paatsola rei-lun kolmenkymmenen vuoden kaivoskokemuksella.

Teksti ja kuvat: Ari Perttilä


32 KIVIMIES 2/2008

Perinteisesti kivimiesten kesänavajaisina järjestetyt Sandvikin Kivipäivät olikintänä vuonna kesäkauden päättäjäisaikaan 5.9. Syynä ovat myyntiyhtiön uudettilat Rounionkadulla, jotka nyt samalla vihittiin käyttöön. ”Ensi vuonna pa-laamme perinteeseen”, lupaa Sandvikin myyntijohtaja Kari Färlin.

Sandvikin Suomen myyntiyhtiön

Sandvikin Tampereen tehdas vastaa maarakennus- jakaivosalan kasvaneeseen kysyntään lisäämällä tuo-tantokapasiteettia. Tästä syystä tuoteyhtiö tarvitsikäyttöönsä myyntiyhtiön, Sandvik Mining andConstructoin Finland Oy:n tilat. ”Sopivia valmiita ti-loja ei meille löytynyt, joten saimme luvan alkaasuunnitella uudisrakennusta. Samoihin aikoihin al-koi markkinointi uuden Kolmenkulman yritysalueentonteista. Sijainti oli meille ihanteellinen hyvien kul-kuyhteyksien varressa ja lähellä tehdasta, joten pää-tös paikasta syntyi nopeasti”, kertoo rakennuspro-jektista vastannut jälkimarkkinointipäällikkö MikkoPetänen. ”Tilat on suunniteltu huolellisesti huomi-oiden myynti- ja huoltotoimintojen erityistarpeet ja

kaikki toiminnot saadaan nyt sisätiloihin. Esimerkik-si jokaiselle huoltopaikalle on oma nosto-ovensa, mi-kä tulee lisäämään niin käytännöllisyyttä, turvalli-suutta kuin siisteyttäkin.”

Uudessa rakennuksessa on tilat huollolle, varaosa-varastolle ja myynnille. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 3300 neliömetriä, josta huoltohallin osuuson 2600 neliömetriä. Uusien tilojen myötä huollon ka-pasiteetti ja tehokkuus kasvavat, joten huolto pystyypalvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin.

Avajaisten aikaan tilat olivat vielä loppusilaustavaille valmiit. Huolto tulee muuttamaan tiloihin lo-kakuussa, myynti ja hallinto marraskuussa, kaikki-aan noin 30 henkilöä.

Teksti ja kuva: Juha KuusjärviAVAJAISETJA KIVIPÄIVÄT


KIVIMIES 2/2008 33

Avajaisseremonian jälkeen Sandvik luovutti kolmeuutta porauslaitetta asiakkailleen. Ensin SRV Viito-set sai DT1130i-porausjumbonsa, sitten E. Hartikai-nen DP1500-tuotantoporausvaununsa ja viimeksiRäjäytyskaksikko DX780-porausvaununsa.

Esillä oli myös muita laitteita: porauslaitteetDC121R, DC700, DD320-40 sekä Sorasetin UJ440i-murskain. Lisäksi päivän aikana saattoi tutustua hy-vien tarjottavien ja Lapinlahden Lintujen säestyksellämyös muuhun Sandvikin kaivos- ja maarakennus-alan tarjontaan, kuten iskuvasaroihin ja kuljetintuot-teisiin sekä jälkimarkkinointituotteisiin ja -palvelui-hin, muun muassa huoltoja varaosapalveluihin.

Koneluovutuksia jamuuta nähtävää

Kivipäivillä luovutettiin kaikkiaan kolme uutta porauslaitetta asiakkailleen.Tässä myyntijohtaja Jari Weman kättelee uuden DT1130i-jumbon SRVViitosten Jukka Luojukselle.


34 KIVIMIES 2/2008

SandvikKivenmurikat

Sandvikin uusi älykäs DTi-tunnelijumboperheesiteltiin kansainväliselle lehdistölle lokakuunalussa. Lehdistö näki uuden DTi-jumbon työssäPasilassa Lemminkäisen yhteiskäyttö -tunnelityömaalla sekä sai tutustua esityksiinniin Helsingissä kuin Tampereella, jossanähtävänä oli myös Tampereen tehdas jakoekaivos. Lehdistö vakuuttui, että SandvikDTi-jumbojen nopeuden, tarkkuuden jakäyttäjäystävällisyyden ansiosta niilläsaavutetaan erittäin hyvä louhintatuloskustannustehokkaasti.

Ammattiopisto Lappia järjesti Osaaja Markkinat 19.–20.9.2008 Kemissä. Kaikille avoin tilaisuus oli kohdennettuerityisesti peruskoululaisille.”Tapahtumaan osallistuivat kaikki koulumme osastot aina Pelloa ja ja Kolaria myöten.Kaivosalan koulutusta Osaaja Markkinoilla esittelivät Tornion kaivosalan peruskoulutukseen osallistuvat oppilaat. Meilläon täällä Torniossa kaksi luokallista opiskelijoita, viime vuonna ja tänä syksynä opiskelunsa aloittaneet, yhteensä 24opiskelijaa. Tapahtuma sai hyvän palautteen ja ensi vuonna ko. tapahtuma on täällä Torniossa”, kertoo kaivosalan lehtorija ”Jänkhän Rembrantti” Antti Lahtinen. Lauantaina messuosastolla päivystivät vasemmalta Antti M J Lahtinen, EmmaAittola, Sami Posti ja Joonas Pirttikangas. Emma on kurssin ainoa naispuoleinen opiskelija.


Sandvik Mining andConstruction Finland Oy

TampereenpalvelupisteRounionkatu 109,37150 NokiaMyynti: Puh. 0205 44 4600Faksi 0205 44 4601Varaosamyynti: Puh. 0205 44 121Faksi 0205 44 4585Huolto: Puh. 0205 44 4606Faksi 0205 44 4608

LouhintahuoltoJari Kallionpää OyYlistaroPuh. 0400 366 324

Fixity KyPekka HeimovalaJyväskyläPuh. 0400 130 537

Machinery OyHelsinkiPuh. (09) 89 551,0400 335 612

RaskaankalustonKorjaamo HyvärinenOtavaPuh. 0207 109 560

Karkun Poramestarit OyJari LehtoKarkkuPuh. 040 771 4877

HelsinginLouhintatarvike OyPaula SarparantaRobert Huberin tie 101510 VantaaPuh. 0400 803 192

R-Tools Ab OyRalf TörnqvistKäsityöläiskuja21600 ParainenPuh. 0400 822 854

Drilltek OyJari SipiläRatastie 8 A40950 MuuramePuh. (014) 212 000,0400 647 188

PVP-Kone OyAarne LehtinenPikkukorventie 537150 NokiaPuh. (03) 342 1866,0400 634 537

Yhteystiedot

Porauslaitteiden sopimushuolto

Porakaluston jälleenmyynti

Edustajat

HollolanpalvelupisteKuljettimetja kuljetinkomponentitKeskikankaantie 1915860 HollolaPuh. 0205 44 181Faksi 0205 44 180

LohjanpalvelupisteVanha Turuntie 873,03100 NummelaMyynti: Puh. 0205 44 5100Faksi 0205 44 5101Huolto:Puh. 0205 44 5120Faksi 0205 44 5121

Iskuvasarat: Marakon OyYrittäjänkatu 1015170 LahtiPuh. (03) 872 800Faksi (03) 872 8010

Tarvekivi: PVP-Kone OyPikkukorventie 537150 NokiaPuh. (03) 342 1866,0400 634 537

KuopionpalvelupisteKuljetinhuoltoVälilahdentie 5 A 20 70260 Kuopio Puh. 0400 496 830

TornionpalvelupisteKuljetin- ja hihnahuolto P.O.Box. 812 95328 Haparanda Puh. 040 565 1724

TalvivaaranpalvelupisteLahnasjärventie 73 88120 Tuhkakylä Puh. 040 7362 270

SavitaipaleenpalvelupisteKuljetin- ja hihnahuoltoTeollisuustie 6 54800 Savitaipale Puh. 0400 661 022

Louhintavaruste Vihavainen KyPetri Vihavainen Teollisuustie 14, PL62 79100 LeppävirtaPuh. (017) 554 18500400 710 945


Löydät meidätnyt osoitteesta:Rounionkatu 109,37150 Nokia

www.sandvik.com Sandvik Mining and Construction Finland Oy, p. 0205 44 4600

Muut yhteystietommesäilyvät ennallaan.

Rounionkatu

PORI

Myllypuro

SandvikTampereen

tehdas

UUDET TILAT

11

TURKUHELSINKI

YLÖJÄRVI

Sandvikin Tampereen palvelupiste on nytmuuttanut uusiin tiloihin Nokialle!


Päijänne- Yhteisten – KTY - sandvik.smartpage.fi

Documents

Transcript of Päijänne- Yhteisten – KTY - sandvik.smartpage.fi