Kasvatuksen keinot Pedagogisia näkökulmia rasisminvastaiseen työhön
Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä
description
Transcript of Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä
Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä
Sirpa Pursiainen, YTMTampereen seudun ammattiopisto
EDU.FI/AMMATTIPEDATOPLAAJA.PUROT.NET
Yksilölliset opintopolut & Laajennettu työssäoppiminen
AJANKOHTAISTA:
• Tulevat lakimuutokset• Tulevat tutkinnon perusteiden muutokset
• Rahoituksessa tapahtuvat muutokset• Muuttuvat työelämän tarpeet
= Näiden vaikutukset koulutuksen järjestämiseen
KEHITTÄMISTARPEITA:
• Johtamisen uudistaminen• Koulutuksen järjestäminen kokonaisuudessaan
• Opettajuus• Tutkinnon perusteet/opetussuunnitelmat
• Joustava oppisopimuskoulutus
= Näiden vaikutukset koulutuksen järjestämiseen
4 ov
Sirpa Pursiainen 2013
Nykyinen tilanne
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y
Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
1 ov 1 ov 1 ov 1 ov
3 ov
1 ov
Tutkinnon osa Tutkinnon osaTutkinnon osa
1 ov1 ov1 ov
1,5 ov
1 ov
1 ov
Tutkinnon osa Tutkinnon osa
1,5 ov4 ov
3 ov
0,5 ov 1 ov
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
Koulutuksen järjestäjän jaksotus
Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1
Työprosessi
Sirpa Pursiainen 2013
Tavoiteltava tilanne
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y
Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
Työprosessi TyöprosessiTyöprosessi
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
Koulutuksen järjestäjän jaksotus
Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1
Tutkinnon osa
Työprosessi Työprosessi
Tutkinnon osaTutkinnon osa Tutkinnon osaTutkinnon osa
Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi
Tulevaisuudessa
Osaamisen vienti?
Viennin
kohdentuminen
Aasian markkinoille? Yritystoiminnan kehittäminen
Osaamisen jatkuva kehittäminen
Ikäihmisten määrän kasvu Tiukentuva talous
Valmiudet yrittäjyyteen
Innovatiivisuuden tukeminen
Tulevaisuudessa
Avoin ammattiopisto?
Tuettu oppisopimus?Nuorisotakuu
Riittävästi osaavaa työvoimaa
Työvaltaisuus
Kokonaisvaltaisuus opiskelussa
AMIS Tulevaisuudessa
Rakenteelliset ratkaisut?
Osaamisperustaisuus
Rakenteellisten ratkaisujen testaus
Rakenteellisten ratkaisujen mallintaminen
Rakenteellisten ratkaisut osaksi toimintastrategiaa
Yksilölliset opintopolut
ECVET
Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen
Vapaasti valittavat tutkinnon osat
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT
AMMATILLINEN TUTKINNON OSA
AMMATILLINEN TUTKINNON OSA
tai
tai
O H J A U S
Esimerkki ammatillisesta perustutkinnosta tutkinnon perusteiden uudistuksen myötä
Työp
rose
ssi
Työp
rose
ssi
Työp
rose
ssi
Työp
rose
ssi
Vapa
asti
va
littav
attu
tkin
non
osat
A
mm
atilli
set t
utki
nnon
osa
tYh
teis
et
tutk
inno
n os
at
AMMATILLINEN TUTKINNON OSA
AMMATILLINEN TUTKINNON OSA
Tutkinto = 180 osaamispistettä
Työp
rose
ssi
Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminenViestintä –ja vuorovaikutus osaaminen
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
Sirpa Pursiainen 2013
Työssäoppimispaikkojen kartoittaminen
Alueellisten tarpeiden kartoittaminen
Työvoimatarve
Työpaikkakoulutuksen tarve
Alueellisen yhteistyön kehittäminen
Työpaikkaohjaajien jatkokoulutus
Työelämän neuvottelukunnat
Opetuksen ja uusien
toimintatapojen testaus, ohjaus ja
käyttöönotto
TYÖELÄMÄKUMPPANUUS
Työpaikalla järjestettävän
koulutuksen toteutus Opiskelijoiden työssäoppimisen
suunnittelu ja toteutus
Opettajien työelämäjaksot
Sirpa Pursiainen 2013
Palaute
Työelämäyhteistyön kehittäminen
Tulevaisuuden tarpeita
Yksilölliset opintopolut (ja laajennetun työssäoppimisen yksilölliset polut) tulee mahdollistaa (rakenteet, strategia johtaminen)ja ottaa osaksi toimintakulttuuria
Rakenteelliset ratkaisut
Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan• Pedagoginen johtajuus• Strateginen suunnittelu• Toimintatapojen
muutokset
Mitä vaatii opettajuudelta? Uudistuvan opettajuuden tunnuspiirteitä
Opiskelijan elämän kokonaisvaltaisuuden
huomioiminen
Aikuisen roolimallina
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Miksi opetan sitä mitä opetan? • Työelämän tarpeet• Opiskelijan tarpeet
Voimauttavaa
Valtaistavaa
Osaamisen ja tiedon jakaminen
Aitojen yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu,
toteutus, ohjausTutkinnon
perusteiden tulkinta
Oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen
Osaamisen päivittäminen
Awareness
In Action
GuidanceSteeringDirection
Navigation YhteisöllisyysBeing part of
Sharing results
Sirpa Pursiainen, YTMSirpa Pursiainen, YTMUudistavaa
Työprosessi
Reaaliaikainen ohjausja reflektointi
Osaaminen
Osaaminen
TYÖPAIKKA
Opiskelijat+
Työpaikan edustajat+
Opettajat
HOPS Työprosessi
Oppimisen arviointi
Havainnointi, dokumentointi
TUTKINNON PERUSTEET
TyöprosessiTyöprosessi
Arviointikriteerit
Osaamistavoitteet Ammattiosaamisen näyttö
Työprosessien opiskelu ryhmänätyöpaikalla opettajan ohjauksessa
Pursiainen Sirpa, Konkarikoski Anu 2013
TYÖPAIKKA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ
Yhteistyö omalla koulutusalalla
Oppimisympäristön & Toimintamallin käytettävyyden varmistaminen
Toimintamallin testausPedagoginen tuki
Uudistuva opettajuus
Koulutus
Muutosohjaus
Yksilöllisten opintopolkujen ja niihin liittyvien pedagogisten toimintamallien levittäminen
Opiskelijoiden kokemukset
Työelämän kokemukset
Pedagoginen johtaminen
Palaute & arviointi
StrategiaPalautteen keruu järjestelmä
Uusi pedagoginen toimintamalliKV-yhteistyö
Alueellinen yhteistyö
Vaikuttavuus alan työpaikkoihin
Yht
eisö
llisy
ys &
verta
iske
hittä
min
en
Opi
skel
ijoid
en
opin
topo
lut
Rakenteelliset ratkaisut
Välineet
Resurssit
Pedagogiset toimintalinjaukset
Heino Aki Pursiainen Sirpa
12.12.12
Puretaan tutkinnon perusteet työprosesseiksi
Liitetään ammattitaidon osaamisen arviointikriteerit työprosesseihin
Tarkastellaan, mitä osaamista ei voida näyttää työelämässä (tutkinnon perusteiden mukaisuus)
Suunnitellaan jaetun opettajuuden ja ohjauksen toteutus (tehtävänkuvat, resurssit, käytännön toteutus)
Suunnitellaan oppilaitoksessa opiskeltavien työprosessien opetus ja ohjaus
Suunnitellaan työelämässä opiskeltavien työprosessien opetus ja ohjaus
Kartoitetaan opettajien ja ohjaajien osaaminen (tutkinnon perusteiden tunteminen, työelämälähtöisyys)
Suunnitellaan organisaation pedagoginen johtaminen ja nimetään vastuu aluuet(Organisaation johto johtaa opetussuunnitelmatyötä: tutkinnon perusteiden mukaisuuden varmistaminen)
Saara-Leena Kytömäki, Anne Patana, Sirpa Pursiainen 2013
Tutkinnon perusteiden mukaisen opetuksen suunnittelu
Laaditaan opiskelijoiden kanssa HOPS
TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI
JAETTU OPETTAJUUS JA OHJAAJUUSJAETTU OPETTAJUUS
OPPILAITOS TYÖPAIKKA
TUTKINNON PERUSTEET
Opiskelija 1 HOPS
Opiskelija 2 HOPS
Osaaminen, jota ei voida näyttää työelämässä
OPETUKSEN TOTEUTUS
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari, Minna Taivassalo- Salkosuo 2013
TUTKINNON PERUSTEETHOPS
Kartoitetaan:• Oppimis-
valmiudet• Osaaminen• Työelämä-
valmiudet• Tarpeet• Toiveet• Oppimistyylit
Valm
istel
u va
ihe
HOPS
Oppilaitokset
Työpaikat
Sirpa Pursiainen & Minna Taivassalo-Salkosuo 2013
Koulutuksen järjestäminen ja opiskelu työprosessilähtöisesti (avoin ammattiopisto)
OHJAUS & ERITYINEN TUKI
Aloitusryhmä A
Aloitusryhmä B
Aloitusryhmä C
Tarve
Verkkoympäristöt
Työp
rose
ssi 1
/tu
tkin
non
osa
Työp
rose
ssi 2
/tu
tkin
non
osa
Työp
rose
ssi 3
/tu
tkin
non
osa
Opintojen ohjaus-
ryhmä, -t
Muut oppimisympäristöt
Työp
rose
ssi 4
/tu
tkin
non
osa
OPISKELURYHMÄ
Työpaikkarekisteri:• Mitä voidaan opiskella
• Opiskelijan tarpeet
TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESSA VARMISTETTAVA:
- Ohjauksen suunnitelmallisuus- Oppimisen dokumentointi- Ohjausprosessin hoitaminen- Oppimisen arviointi
OHJAUS
ERI
VUOSIRYHMILTÄ
Yhden ryhmän opetusEsim. 1 pv oppilaitoksessa +
4 pv työelämässä
+Ajoittain pidempi
intensiivinen opiskelu oppilaitoksessa
Tutkinnon perusteet työprosesseina
Jaettu opettajuus
Ryhmänohjaaja vastaa yksilöllisen opintopolun
suunnittelusta Työpaikkojen kartoitusTutkinnon
perusteiden tulkinta
13 opiskelijaa + oppisopimusopiskelijat
Mitä ei voida opiskella työelämässä
+ Ryhmäyttäminen+ Vertaistuen tarjoaminen
Työpaikkaohjaajalle tuki ohjaukseen & arviointiin
YKSILÖLLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMINEN RYHMÄSSÄ
Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari , Minna Taivassalo-Salkosuo 2013
TUTKINNON PERUSTEET
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ- Osaamisen arviointi
OPPILAITOS TYÖPAIKKA
HOPS
TYÖSSÄOPPIMINEN
Tutkinnon perusteet työprosesseina
Samaa perustutkintoa opiskelevat yhtenä ryhmänäRyhmän koko esim. 21-30 opiskelijaa 1.-3. vuoden opiskelijat, sisäänotto 7-10 opiskelijaa vuodessa
Ammatilliset tutkinnonosat + ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
Ammattitaito & Osaamisvaatimukset
Työprosessit joissa osaaminen saavutetaan
Henkilökohtaistaminen Yksilöllinen opintopolku Ammattitaito ja osaaminen suhteessa Sisältäen yksilöllisesti toteutetun työssäoppimisen
kuhunkin työprosessiin
Oppimisympäristöt joissa työprosessit ja niihin liittyvät työtehtävät opitaan
Työsalit yms. 2/3 ajasta Ohjaus Työpaikat 1/3 ajasta opettaja, työpaikkaohjaaja, ammatillinen ohjaaja,
opinnoissa pidemmällä olevat opiskelijat vertaisohjaajina
Mattila Kaija, Pursiainen Sirpa 2013
Osaamisen kartoittaminen Opintojen sisältö ja tavoitteet Työelämävalmiudet Tuen tarpeet
Työssäoppimispaikkojen kartoittaminen
Alueellisten tarpeiden kartoittaminen
Työvoimatarve
Työpaikkakoulutuksen tarve
Alueellisen yhteistyön kehittäminen
Työpaikkaohjaajien jatkokoulutus
Työelämän neuvottelukunnat
Opetuksen ja uusien
toimintatapojen testaus, ohjaus ja
käyttöönotto
TYÖELÄMÄKUMPPANUUS
Työpaikalla järjestettävän
koulutuksen toteutus Opiskelijoiden työssäoppimisen
suunnittelu ja toteutus
Opettajien työelämäjaksot
Sirpa Pursiainen 2013
Palaute
Esimerkki valtakunnallisesta
koordinoinnista
Laajennettu työssäoppiminen
Työssäoppimisen laajentaminen –valtakunnallinen koordinointi
Valtakunnallinen koordinointi
Koulutuksen järjestäjien kokeilut
Tiedotus
Tutor- ja tuotteistamisryhmät
Mal
linta
min
en
Vert
aisk
ehitt
ämin
en
OPH:n linjaukset
Valtionavustukset
Seminaarit, työleirit
Tiimit
Verkostoituminen
Valtakunnallisen koordinoinnin myötä:• Valtakunnallinen laaja verkosto (30
koulutuksen järjestäjää mukana)
• Tiivis yhteistyö OPH:n kanssa
• Tieto säädös ja toiminnan muutostarpeista välittyy OKM:lle (koontiraportit, tulosraportit, tapaamiset)
Tutorointi ja tuotteistaminen laajennetussa työssäoppimisessa
Valtakunnallinen koordinointi
Tutor- ja tuotteistamisryhmät
Nop
eat
Hita
at, t
uetu
t
Yrity
syht
eist
yö
Ryhm
ämal
lit
Opp
isop
imus
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssöoppien
Yksilölliset polut
Koulutuksen järjestäjien kokeilut
Laajennettu työssäoppiminen
Tulevaisuudessa:Yksilöllisesti ryhmässä?
Ryhmämalli
Yksilöllisesti ryhmässä:
Teoreettisen tiedon ja käytännön
kokoaminen
Henkilökohtainen ohjaus
yhteydet ja tehtävät,
kirjaamiset
Opiskelijapalvelut
Veli-Pekka Körkkö
Ryhmämalli
KENELLE?• kaikille halukkaille• motivoituneille• toisen tutkinnon
omaaville• kouluallergisille• työorientoituneille• haasteita haluaville• oman tien kulkijoille
EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:
Veli-Pekka Körkkö, Tavastia
Yksilöllisesti ryhmässä• ryhmällä yhteinen suunnitelma ja
päämäärä• yhteiset toimintamallit• yhteisiä kiintopisteitä:
• perehdytykset ja orientaatiot• lähiopetusjaksot• ammatitaitoa täydentävien
opintojen jaksot ja ammattitaitoa täydentävien opintojen integroinnit
• opetusmateriaalit/oppimistehtävät• sosiaalisen median ryhmät
• oppimisalusta esim: Wikispaces, Purot, Moodle
• arvioinnin ja palautteen jaksotus
Veli-Pekka Körkkö
Laajennettu työssäoppiminen
Nuorten tutkintoon johtava
oppisopimuskoulutus
Nuorten tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus
OPPILAITOSVastuuopettaja:
- Perehdytys- Ohjaus- Arviointi- Opetus- HOPS / HEO
Tukipalvelut
Liisa Uusitalo, Tampereen ammattiopisto
KRITEERIT:- Resurssit- Rakenteet ja käytönnöt- Pedagoginen johtaminen
OPISKELIJA- Tekee ansiotyötä- Suorittaa teoriaopinnot
oppilaitoksessa- Tekee opinnäytetyön yritykseen- Valmistuu
KRITEERIT:- Ammattitaitoa täydentävät
tutkinnon osat suoritettu- Itsenäinen & vastuullinen- Riittävät työelämävalmiudet
KRITEERIT:- Monipuoliset työtehtävä
- Koulutettu työpaikkakouluttaja
TYÖPAIKKA
Työpaikkakouluttaja:- Perehdyttäminen työturvallisuuteen ja
työtehtäviin- Ohjaa, tukee ja arvioi työn oppimista- Näyttöjen arviointi- Työssäoppimisen arviointi
OPPISOPIMUSKESKUS
Koulutustarkastaja:- Oppisopimuksen solmiminen- Arvioi työpaikan- Seuraa oppisopimuksen toteumista- Tuottaa tutkintotodistuksen yhdessä oppilaitoksen
kanssa
Oppisopimus ilman oppisopimuskeskusta- Oppilaitos vastaa ja tuottaa tutkintotodistuksen
Viimeinen vuosi oppisopimuksella
OPISKELU OPPILAITOKSESSA-Perusammattitaidot
-Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osa
-Työssäoppimista
-Ammattiosaamisen näyttöjä
OPPISOPIMUS-OPISKELU 4 – 12 kk- Opiskelu työpaikalla
- Lähipäivät oppilaitoksessa
- Ammattiosaamisen näytöt
tutkinto
120 ovn. 80 ov
Oppisopimus
- Olennaisin ero on siinä, että laajennettu osa on opiskelijalle palkallista työtä.
Opiskelija on työsuhteessa.
Oppisopimus
- Tässä muodossa toteutettava laajentaminen voidaan toteuttaa yksittäiselle opiskelijalle, osaryhmälle tai kokonaiselle ryhmälle.
- Koulutuksen järjestäjä voi päättää laajennuksesta myös koulutusohjelmittain tai tutkintonimikkeittäin.
EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjät:
Liisa Uusitalo, Tredu & Jaakko Lainio TAOS
Laajennettu työssäoppiminen
Yksilöllisesti nopea polku
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
KENELLE?
• motivoitunut opiskelija• nopea oppimaan• ylioppilaat• ammatillinen perustutkinto• toisen asteen opintoja suorittanut• työkokemusta omaava• opintoihin uudelleen palaaja
TARVE: RAKENTEELLISET MUUTOKSET
PEDAGOGINEN JOHTAMINEN
HOPS
KOTISATAMA
PERUSKOULULUKIOTYÖELÄMÄAMMATILLINEN
TUTKINTO JNE
VAKIO-JOLLA
NOPSA
OPS
HENKILÖKUNTA
LÄPÄISY
Näytöt
ValinnaisetKV
TOP
Atot
TOP
Osaaminen
ToimintatavatRakenteetResurssit
TYÖELÄ
MÄ
JATKO-
OPISKELU
HOPS
SOME
SOME
SOME
SOME
SOME
Työpaikalla tapahtuva oppiminen
Sirpa Pursiainen, Annika Lithe`n, Päivi Suotunen, Hillevi Kivelä, Eija Vesterinen, Kaisa Ukkonen, Tomi Rönkkö 2013
Nopea polku työssäoppien
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ?• Opintoviikko ei ole 40h nopealla opiskelijalla• Työssäoppimista tavallista enemmän• Opiskelija voi oppia kahta tai useampaa eri tutkinnon osaa
samanaikaisesti työtehtävistä riippuen• Työssäoppimisen laajentaminen keskiössä• Työn tekeminen korostuu
• opiskelijalla voi olla jo ennalta työpaikka• laajennettu työssäoppiminen tukee työllistymistä
• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssäoppien• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat suoritettu
• Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osia koskevat testit; opiskelija osoittaa osaamisensa, ei tarvitse osallistua opetukseen
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ?
• käy työssä opiskelun ohessa• alan harrastustoiminta• kansainvälinen vaihto• loma- ja vapaa-aikojen hyödyntäminen
• huomioi nuoren työntekijän suojelu• koulutus pysyy ajan tasalla
osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korostuvat
Rakenteet• tutkintojen perusteiden moduloiminen ja
rakenteistaminen• opettajan työnkuvan muuttuminen valmentajaksi
ja tuki-ihmiseksi• työssäoppimisen paikkojen soveltuvuuden ja
laaduntarkistaminen • modulointi tehty siten, että hopsaaminen onnistuu
nopeutetusti (opintopolut)
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Rakenteita voisi kehittää
A) Isompi ryhmä tekee laajennettua työssäoppimista, jolloin opettajalle voidaan resurssoida ohjaukseen aikaa (opetus tapahtuu esim. 5 ov tasolla työpaikoilla ja resurssoidaan samassa suhteessa kuin opetus luokassa resurssoitaisiin)
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Rakenteita voisi kehittää
B) Yhdelle opettajalle voidaan resurssoida lukuvuodeksi kerrallaan työssäoppimisen suunnittelu ja ohjaus
• opettaja ei ole kiinni oppitunneissa, vaan aikatauluttaa suunnittelun ja ohjauksen tarveperustaisesti
• ohjausta voidaan jakaa opiskelijan tarpeiden mukaan• opettaja tuntee tutkinnon perusteet ja
mahdollisuudet• työelämäyhteistyötaidot ovat hyvät ja kehittyvät• arviointi on tasapuolista
Työnkierrolla varmistetaan, että koko opettajakunnan työelämäosaaminen vahvistuu
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Rakenteita voisi kehittääC) Lähiopetuksen tuntimäärän tarvepohjainen käyttö esimerkiksi 1pv/vk• opettajalle kohdennetaan aikaa laajennetun
työssäoppimisen suunnitteluun ja ohjaukseen• opiskelijoille kohdennetaan aikaa
• työssäoppimiseen• henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen• näyttösuunnitelman tekemiseen• oppimistulosten kirjaamiseen
• oppimispäiväkirjan tekemiseen• mahdolliset tehtävät ja testit (esim. atto testit, puuttuvat
opinnot)• puuttuvien opintojen opiskelu, valinnaisten opintojen
opiskelu ja tukiopetus
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Läpäisyn tehostuminenparantaa:
- tuloksellisuutta- työllistymistä
Tilastointipäivät eivät yksin ratkaise!EDU.FI/AMMATTIPEDA
Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Eija Vesterinen, OSAO
Laajennettu työssäoppiminen
Yksilöllisesti hitaampi, tuettu polku
Yksilölliset polut: Hitaampi, tuettu polku
Erityisopiskelijat
Opintoihin palaavat
Omaan tahtiin opiskelevatMuut syyt?
Osaa
min
en ja
tiet
o-ta
itoTa
usta
ja ta
rpee
t
Työe
läm
äval
miu
det
Toive
et
Oppi
mist
yylit
Opiskelu ryhmässä
Ohjaus
Hen
kilö
koh
-ta
ista
min
en
Ohjaus
TYÖPAIKKA
Oppiminen
Laajennettu työssäoppiminen
PerehdytysOhjausYhteistyö vanhempien kanssaTutkinnon perusteiden tulkintaAnnetaan tarvittava tuki
Työllistyminen
Esko-Asikainen Pirkko, Miettinen Pekka, Pursiainen Sirpa, Raivio Susanna 2013
Oppi
misv
alm
iude
t
Kenelle? Mistä syystä?
o Tekemällä oppijao Koulumuotoinen ei sovelluo Opintojen täydentäjäo Erilainen oppijao Oma uratavoite
Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku
Mikä laajenee• Työssäoppimisaika pitenee• Työssäoppimisen ajankohdat
laajenevat• Opiskeltavat sisällöt laajenevat• Valinnaisuus opinnoissa laajenee• Oppimisympäristö laajenee• Ohjausresurssien tarve kasvaa• Ohjausta antava henkilöstö kasvaa
moniammatilliseksi
EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:
Pirkko Esko-Asikainen, Hyria
Työpaikan valinta: onnistumisen mahdollisuus?
• Täyttyvätkö ammattitaitovaatimukset?• Työpaikan tehtävät vaatimustasoltaan
opiskelijalle sopivia?• Opiskelija hyväksyy työpaikan?• Työpaikkaohjaaja perehdytetty laajennettuun
työssäoppimiseen ja opetussuunnitelmaan• Otetaanko huomioon opiskelijan erityisyys?
Laajennettu työssäoppiminen
Yritysyhteistyö
Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö
EDU.FI/AMMATTIPEDA
Kuvat Hanna Toijala
WIN-WIN-WIN
Maarit Kuosa
AJAN
KOH
TAIS
ET T
YÖTE
HTÄ
VÄT
YRITYS OPPILAITOS
Tilaus
Oppiminen
TUTKIN
NO
N PERU
STEET
Ryhmä 1
Ryhmä 2
Ryhmä 1 + Ryhm
ä 2: Opetus yhdessä
Valitaan opiskelijatHOPS: mm.
työelämä-valmiudet, osaamis-tarpeet
Mitä
osa
amist
a ta
rvita
an,
kuin
ka m
onta
voi
daan
ott
aa?
Ohjaava opett
aja
Sirpa Pursiainen 2013
Yrityksen tarpeisiin pohjautuva työssäoppiminen
Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö
EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:
Maarit Kuosa, Salpaus
KENELLE?• Yleensä aktiiviset, motivoituneet ja
mahdollisesti nopeutetusti etenevät opiskelijat.
• Kenelle tahansa, jolle löytyy sopiva yritysyhteistyökumppani.
MISTÄ KYSE?• Opiskelija voi perustaa oman yrityksen tai toiminimen ja toimia
alihankkijana yritykselle.• Voi toteutua osana Nuori Yrittäjyys- tai osuuskuntatoimintaa.• Yritysyhteistyössä voidaan hyödyntää myös tilaajamallia, jossa
yritys “tilaa” opiskelijoita työssäoppimaan silloin kun yrityksessä on perustutkinnon tavoitteisiin nähden mielekkäitä työtehtäviä tarjolla.
Pedagogiset toimintamallit
Toiminnan juurruttaminen
Vertaiskehittäminen
Toimintamallin levittäminen
Yhteneväiset käytänteet
MITEN?
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä
• Laskentapäiviin perustuva rahoitus ja nuorten oppisopimuskoulutuksen rahoitusmalli eivät tue laajennettua työssä oppimista.
• Nuori opiskelija tarvitsee pääsääntöisesti enemmän ohjausta ja tukea kuin aikuinen oppisopimusopiskelija, jolla usein on aiemmin hankittua osaamista.
• Rahoituksen muuttaminen, kun opiskelija valmistuu aikaisemmin eli on niin sanotun nopean polun opiskelija. Opiskelija saattaa valmistua kesken vuoden, eikä ole tuolloin laskentapäivänä enää opiskelija: tämä on koulutuksenjärjestäjälle tappiollista.
• Tuloksellisuusmittarit eivät kaikin tavoin kannusta laajennetun työssäoppimisen kehittämiseen (esim. nopeutetut polut).
• ”Porkkana rahoituksen” kehittäminen koulutuksen järjestäjille yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen mahdollistamisesta.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Opettajan työehto- ja virkaehtokysymykset
• Työaikakysymykset uudistuvan opettajuuden myötä. Oppituntien pitämiseen perustuva palkkausjärjestelmä ei vastaa opettajan nykyaikaista työnkuvaa.
• Opetustyön resurssit eivät saisi vaihdella oppimisympäristön mukaan eli luokassa pidettävä opettaminen ei saa olla arvokkaampaa kuin työpaikalla tapahtuva opettaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppiminen ohjaaminen.
• Hanketyö on OVTES:n mukaan muuta työtä, jolloin osassa liitteissä yhtä (1) maksettua työtuntia kohden tulee tehdä työtä 1,5 tuntia, joka koetaan epäoikeudenmukaisena.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Oppilaitokseen opiskelijaksi hakeutuminen
• Jatkuva hakumenettely opiskelijaksi, jotta oppilaitos voi ottaa kesken vuoden lisää opiskelijoita opiskelijan valmistuessa tavallista nopeammin.
Sosiaaliturvaetuudet
• Jos opiskelija on oppilaitoksessa vain kaksi päivää viikossa ja kolme päivää työssäoppimassa omalla paikkakunnallaan, ei hän saa KELAn koulumatkatukea. Opiskelijan myöhemmän työllistymisen kannalta olisi kuitenkin usein tärkeää saada työssäoppimispaikka omalta asuinpaikkakunnaltaan.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Sähköiset järjestelmät
• Käytössä tulee olla sähköinen HOPS, joka helpottaa yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen suunnittelua.
• Valtakunnallinen sähköinen järjestelmä työpaikkarekisteriksi helpottaisi koulutuksen järjestäjiä työpaikkarekisterien ylläpidossa.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Tutkinnon perusteet
• Osassa tutkinnon perusteissa on päällekkäisyyttä eli samaa asiaa opiskellaan monessa eri tutkinnonperusteen osassa, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi näissä tilanteissa ratkaista sekä ohjeistaa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (sinänsä päällekkäisyydet ovat ymmärrettäviä, sillä pohja-ajatuksena on myös tutkinnon osan suorittamisen mahdollisuus, jolloin ammattiin liittyvä keskeinen osaaminen voi liittyä useaan tutkinnon osaan).
• Koska tutkinnonperusteet ovat olemassa, ei liene koulutuksenjärjestäjän tarpeen tehdä koulutusorganisaatiokohtaista opetussuunnitelmaa siltä osin, kuin kyse on suoraan tutkinnonperusteista, vaan kuvata pikemminkin koulutusorganisaation toimintaan keskeisesti liittyvät seikat, jotka poikkeavat muiden käytänteistä (poissaolot, järjestyssäännöt yms.) sekä kuvata, mallintaa ja ohjeistaa, miten valinnaisuus ja erilaiset opintopolut mahdollistetaan kyseisessä koulutusorganisaatiossa.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
• Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kriteerien sisällöt sellaisiksi, että ne ovat aidosti ammattitaitoa täydentäviä opintoja ja että ne voidaan suorittaa työssäoppien.
• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin tarjota kurssimuotoisena erityisesti niille, jotka ovat valmistumisen jälkeen jatkamassa opintojaan.
• Näiden vaihtoehtojen lisäksi ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin suorittaa myös myöhemmin työelämässä täydennyskoulutuksena, jotta valmistuminen ammattiin ei jää kenelläkään kiinni ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien vuoksi ja toisaalta tämän avulla tiedot päivittyisivät haettaessa jatko-opintoihin
Muutos- ja kehittämistarpeita
Ammatillisen koulutuksen käsitteistön selkeyttäminen
• Työelämän edustajille edelleen vaikeaselkoista (esim. ammattiosaamisen näyttökriteeristöt).
• Käsitteiden epäselvyys ja kirjavuus (esim. merkitys koulutusmuodosta riippuen: nuorten tutkintoon johtava koulutus, aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena ja aikuisten oppisopimuksena). Käytettäviä käsitteitä tulisi muuttaa lainsäädännössä ja käytännössä yhteneväisiksi, sillä työelämälle erilaiset käsitteet ja niistä kumpuavat hieman erilaiset käytänteet luovat haasteita.
• ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus, • henkilökohtainen opiskelusuunnitelma/opintojen yksilöllistäminen/• Käytännöt ja termit: tutkintotodistus, näyttötodistus
• Ennen kuin lainsäädäntöä saadaan muutettua, tulisi tehdä nuorten tutkintoon johtavasta oppisopimuksesta ja aikuispuolen oppisopimuksesta oma erityissanasto väärinkäsitysten välttämiseksi. Tämä sisältäisi: HOPS, HOJKS, opintoviikot, opinnäytetyö, ammattitaitoa täydentävät opinnot, ammattiosaamisen näytöt sekä tietoja siitä, mitä pitää olla suoritetun koulutuksen perusteella myönnetyssä tutkintotodistuksessa ja mitä taas näyttötutkintoperusteisessa tutkintotodistuksessa.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Opetuksen järjestäminen rakenteet ja niiden joustavuus
• yksilölliset työvaltaiset opintopolut osaksi strategiaa, opetussuunnitelmaa ja toimintatapaa
• pysyvät ratkaisut resursointiin, työnjakoon ja oppilaitoksen rakenteisiin
• tiukasti moduuleihin ja jaksoihin sidottu opetuksen suunnittelu asettaa haasteita työssäoppimisen laajentamiselle ja aidosti yksilöllisille opintopoluille
• yhteneväiset käytänteet koko koulutusorganisaatiotasolle• joustamattomat lukujärjestystekniset ratkaisut usein joustavien ratkaisujen
esteenä• kesäajan ja loma-aikojen hyödyntäminen opiskelussa• työelämän tarpeiden huomioiminen työssäoppimista laajentaessa (sesongit,
työajat, tilaukset)• ammattitaitoja täydentävien tutkinnon osien integrointi laajennettuun
työssäoppimiseen
Muutos- ja kehittämistarpeita
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen
• kehittämistyö oppilaitosten sisällä, oppilaitosten kesken ja yhdessä työelämän edustajien
• yhteistyökehittäminen kuntasektorin kanssa (nuorisotoimi, sosiaalitoimi) nuorisotakuun toteutumisen tueksi
• ennakointi: työssäoppimisen laajentamisen edellyttää työvoimapoliittista suunnittelua
• työssäoppimisrekisterien systemaattinen ylläpito oppilaitoksen ja työelämän yhteistyönä
• työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen jatkuvana toimintana osana opiskelijoiden työpaikkaohjausta
• työelämän ohjaus-, ja arviointitaitojen varmistaminen on tärkeä osa laadunvarmistusta laajentaessa työssäoppimista
Muutos- ja kehittämistarpeita
Opettajien täydennyskoulutustarpeet:
• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekeminen• tutkinnon perusteiden tunteminen• uudistuva opettajuus• verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja
opetusmenetelmäkoulutus
Työpaikkaohjaajien koulutus/osaamisen kehittämistarpeet:
• opiskelijoiden erilaiset valmistumisajat• työpaikalla tapahtuvan oppimisen laaja-alaisempi hyödyntäminen• ohjausprosessi• arviointi
Muutos- ja kehittämistarpeita
Kehittämisrahoitusta ja koulutusta tarvittaisiin koulutuksenjärjestäjien johdolle:
• rakenteiden muuttaminen yksilölliset työvaltaiset opintopolut mahdollistaviksi: johto mukaan kehittämistyöhön, kun rakenteita kehitetään ja muutetaan
• pedagoginen johtaminen, strateginen johtaminen• oppimisen ja ohjauksen dokumentointi• uudistuva opettajuus• joustavat polut eri koulutuksen järjestämismuotojen välillä• koulutusjärjestämismuotojen välinen yhteistyö• kuntasektorin ja koulutuksen järjestäjän välinen yhteistyö etenkin koskien
nuorisotakuuta• hankkeiden tulosten jatkokehittäminen ja toimintamallien levittäminen koko
koulutusorganisaation käyttöön
Muutos- ja kehittämistarpeita
Opettajakoulutuksen kehittämistarpeet:
• sen ammattialan työssäoppimisjakson sisällyttäminen opintoihin, minkä alan opiskelijoita tulee opettamaan
• uudistuva opettajuus• elämänhallintataidoissa tukeminen ja aikuisen roolimallina olo• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja palveluihin ohjaaminen
seuraavilta osin: mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, sosiaalityö• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen• henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelu käytännössä• eri koulutuksen järjestämismuodot• työelämäyhteistyö• verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja
opetusmenetelmäkoulutus
Muutos- ja kehittämistarpeita
Ohjataan alanvaihdon suunnittelijat, jotka
epävarmoja uudesta alasta
Ohjataan alanvaihdon suunnittelijat, jotka
epävarmoja uudesta alasta
”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva
moniammatillinen toimintatila
”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva
moniammatillinen toimintatila
Ohjataan keskeyttämisvaarassa
olevat
Ohjataan keskeyttämisvaarassa
olevat
Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaajaAikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat
Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa
UraohjaustaRyhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot
Palveluohjaus ja palvelupäätökset
Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee esim. 1 pv/vk
Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vkMielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk
Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vkSosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk
Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat)
Moniammatillinen yhteistyö korostuu
Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaajaAikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat
Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa
UraohjaustaRyhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot
Palveluohjaus ja palvelupäätökset
Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee esim. 1 pv/vk
Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vkMielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk
Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vkSosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk
Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat)
Moniammatillinen yhteistyö korostuu
Toimii
kuntouttavana
polkuna Viranomaisp
äätös-
ten teke
minen
mahdollistuu
oikeasti
Ohjataan nuorisotakuun piirissä
olevia
Ohjataan nuorisotakuun piirissä
olevia
Käytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksiKäytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi
Opiskelija löytää uuden koulutusalanOpiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan =
opiskeluaika lyheneeOpiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloillaOpiskelija aloittaa oppisopimusopimuksen
Opiskelija työllistyyOpiskelija saa tukea elämänhallintaan
Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen
Opiskelija löytää uuden koulutusalanOpiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan =
opiskeluaika lyheneeOpiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloillaOpiskelija aloittaa oppisopimusopimuksen
Opiskelija työllistyyOpiskelija saa tukea elämänhallintaan
Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen
”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva
moniammatillinen toimintatila
”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva
moniammatillinen toimintatila
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi:• Luotaisiin koulutusorganisaatioiden yhteyteen kautta maan
ammattistarttiluokkia/uusistarttiluokkia, joissa työskentelisi kunnan ja työvoimapalvelujen työntekijöitä.
• Käytännössä tällaisella luokalla voisi olla ammatillista työpajatoimintaa, jossa jo opinnollistetaan työskentelyä ja opintojenohjausta sekä uraohjausta. Eli autetaan jokaista nuorta löytämään se oma polkunsa työllistymiseksi.
• Lisäksi kunnan työntekijä esim. sosiaalityöntekijä tai sosionomi voisi kartoittaa, mitä palveluja nuori tarvitsee. Palkanmaksajana toimisi edelleen kunta tai TEM (Työvoimatoimisto), mutta työpäivä toteutettaisiin uusistartti luokassa. Käytännössä kyseessä ovat samat asiakkaat.
• Kun keskeyttämisvaarassa olevat saadaan pidettyä oppilaitoksessa ja opiskelijat lasketaan oppilaitoksen opiskelijoiksi, mahdollistetaan koulutusorganisaation näkökulmasta toiminnan rahoitus. Tämä voi olla myös käytännön vastaus siihen, ettei nykyiset säästötoimenpiteet ole niin laajoja koulutuksenjärjestäjille, mutta toiminnan painopiste muuttuu osittain.
• Ecvet:n myötä yksilölliset opintopolut ja osaamisperustaisuus lisääntyy, joten koulutuksenjärjestäjiltä voi vapautua tiloja ko. toiminnan järjestämiseen.
• Tällaisella uusistartti-luokalla erityistä huomioita kiinnitettäisiin elämänhallintataihoihin. Osana tällaista toimintaa voitaisiin tarjota matalankynnyksen keskusteluapua yms.
• Tämän tyyppisen luokan opiskelijoiden olisi helppoa käydä tutustumaan eri aloille, sekä aloittaa ammatilliset opinnot siinä vaiheessa, kun oma ala ja elämänhallinta ovat riittävät.
• Yhtälailla luokalta voisi laittaa valmiuksien mukaan työharjoitteluihin ja työkokeiluihin opiskelijoita sekä ohjata nuorten oppisopimukseen niitä nuoria, joilla on siihen valmiudet.
• Tämän tyyppinen luokka toimisi myös "kopin ottajana" niille nuorille, jotka ovat tipahtamassa opinnoista, ovat alanvaihtajia ja tarvitsevat uraohjausta tai joilla tulee sairastumisen yms. vuoksi pitkiä poissaoloja ja jotka ovat palaamassa opintojen pariin.
Sirpa Pursiainen, YTMKehittämistyöProjektipäällikkö • Edu.fi pedagogiset toimintamallit "Yksilölliset polut" • Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen
kehittämisen• Laajennetun työssäoppimisen
kokeilun valtakunnallinen koordinointihanke• Opas koulutuksen järjestäjille työpaikalla tapahtuvan
oppimisen toteuttamiseen -kirjoitustyöstä vastaaminen
• Työpaikalla tapahtuvan oppimisen oppaan sähköinen versio
Tampereen seudun ammattiopisto TreduÅkerlundinkatu 8, 33100 Tamperepuh. 050 576 1363, vaide 03 3155 51sirpa.pursiainen(a)tampere.fi www.tredu.fi