Parisuhteen ja seksuaalisuuden puheeksi ottaminen arjen työssä

Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, KM, kätilö. Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin

Lapset, nuoret, perheet yksikkö

Esityksen rakenne

• Seksuaalisuus

• Parisuhde

• Ammattilaisen omien arvojen ja asenteiden tarkastelu

• Puheeksi ottaminen

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 2

3

Terveys

fyysinen

emotionaalinen

hengellinen

psyykkinen

sosiaalinen

seksuaalinen

(Perttilä, 1999)

Katriina Bildjuschkin15.3.2019

4

Seksuaalisuus

• Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja se käsittää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, seksuaalisuhteet ja lisääntymisen.

• Seksuaalisia kokemuksia ja seksuaalisuuden ilmenemismuotoja ovat ajatukset, fantasiat, halut, uskomukset, asenteet, käyttäytyminen, seksuaalisuuden harjoittaminen, roolit ja suhteet.

• Vaikka seksuaalisuus voi pitää sisällään kaikki nämä ulottuvuudet, ihminen ei aina koe tai ilmennä niitä kaikkia. Biologiset, psykologiset sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, eettiset, lailliset, historialliset, uskonnolliset ja hengelliset tekijät vaikuttavat

vuorovaikutuksessa seksuaalisuuteen.

(WHO, Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. 2010)

Katriina Bildjuschkin15.3.2019

Seksuaalisuus

• Seksuaalisuus kuuluu ihmisenä olemiseen.

• Seksuaalisuus on sitä, mitä olemme ja seksi sitä, mitä teemme, joko kehoillamme tai mielemme tasolla.

• Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tietoa, apua ja palveluja seksuaaliterveytensä hoitamiseksi.

• Seksuaalisuus ei ole koskaan valmis tai lopullinen, se muuttuu elämän kulussa ja kehityskriisien myötä.

• Myönteisten ja itselle sopivien ratkaisujen löytämiseksi ihminen tarvitsee tukea.

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 5

Seksuaalisuus

• Seksuaalisuus voidaan kuvata (Greenberg & al.) biologisena, sosiokulttuurisena ja psykologisena ulottuvuutena.

• Seksuaalisuus on aina henkilökohtainen kokemus, eikä sitä voi toisen puolesta määrittää.

• Yksikön oma kokemus voi muuttua ja vaihdella ja aiempi minäkuva ja identiteetin kokemus tarkentua, kun yksikö pohtii omaa seksuaalisuutaan ja sukupuolen kokemustaan.

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 6

https://moodle.amk.fi/mod/page/view.php?id=629

7

Seksuaalisuus

Seksuaalisuus

Fyysinen,

Biologinen,

Anatominen,

Hormonaalinen

Sosiaalinen

Kulttuurinen

Eettinen

Psyykkinen

Kognitiivinen

Emotionaalinen

Henkinen

Seksuaalioikeudet

Elämänkulku

Minäkuva

Identiteetti

Itsetunto ja

-arvo

Keho

©Bildjuschkin

Sukupuoli

Katriina Bildjuschkin15.3.2019

Erik H. Erikson Psykososiaaliset kehityskriisit

IKÄ RISTIRIITA TOIMINTO ANTI

0–1 luottamus - epäluottamus oraali,

luotettava hoitaja

toivo

1–3 autonomia – häpeä, epäilys anaali,

kehon ja lihasten hallinta

tahto

3–6 aloitteellisuus - syyllisyys genitaali,

liike

aloite, tarkoitus

6–12 tuotteliaisuus - alemmuus hallinta, kyky,

tuottavuus

kyvykkyys

12–19 identiteetti – roolien hajaannus identiteetti,

minäkuva

uskollisuus

19–25 läheisyys - eristyneisyys intiimit suhteet,

uravalinta

rakkaus

25–50 luovuus - jumiutuminen luova ja tuottava toiminta

lapsille

hoiva

50→ itsekunnioitus - epätoivo oman elämän +/- integrointi viisaus

15.3.2019 8Katriina Bildjuschkin

Seksuaalioikeudet - kaiken työnperusta ja ohjaava arvo

• Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia ja seksuaaliterveys osa ihmisen kokonaisterveyttä.

• http://www.who.int/reproductivehealth/topics/gender_rights/en/index.html

• http://ippf.org/our-work/what-we-do/Sexual-rights

• http://www.worldsexology.org/

• http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=seksuaalioikeudet

• https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/menetelmat/seksuaalisuus-puheeksi/keskeiset-kasitteet

9Katriina Bildjuschkin15.3.2019

Lait

• Tasa-arvolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1986/19860609

• Yhdenvertaisuuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

• Opas neuvolatyöhön tasa-arvosta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75613

• Asetus neuvolatoiminnastahttps://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/2011033817 § 2) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut, jotka sisältävät seksuaalisuutta ja

parisuhdetta koskevan neuvonnan, hedelmättömyyden ehkäisyn, seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tukemisen, sukupuolitautien torjunnan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyn sekä seksuaaliterveyteen liittyvän muun neuvonnan ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen;

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 10

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020

• Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman avulla parannetaan väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja vähennetään näin terveyseroja ja väestön eriarvoisuutta.

• Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistetään lisäämällä tietoa, tehostamalla yhteistyötä ja kehittämällä palveluja.

• Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 perustuu STM:n julkaisemaan Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaan 2007-2011.

• Uusi ohjelma on päivitetty STM:n toimeksiannosta THL:n Seksuaali-ja lisääntymisterveysyksikössä yhteistyössä asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa.

http://www.julkari.fi/handle/10024/116162

Katriina Bildjuschkin 1115.3.2019

Seksuaalikulttuuri

• Seksuaalikulttuuriksi kutsutaan niitä seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyviä uskomuksia, tapoja ja arvoja, jotka ovat syntyneet aikojen kuluessa ihmisten välisen vuorovaikutuksen seurauksena

• Seksuaalikulttuuri ilmenee millaisia seksuaalisia aktiviteetteja ja pyrkimyksiä pidetään sopivina tai haitallisina lapsille ja nuorisolle

• Nämä käsitykset muuttuvat vähitellen tieteellisen tutkimuksen edistymisen myötä

• Kulttuuri asettaa omat rajat ja ihanteet seksuaalisuuden ja siihen liittyvän mielenkiinnon ilmaisemiselle

• Seksuaalikulttuuri siirtää tietoja, tapoja ja arvoja sukupolvelta toiselle

(Kontula & Meriläinen. 2006. )

15.3.2019 12Katriina Bildjuschkin

Seksuaalisesti terve ihminen

• Arvostaa kehoaan.

• Käyttäytyy vastuullisesti.

• Kommunikoi kunnioittavasti.

• Ilmaisee rakkautta ja läheisyyttä omia arvojaan vastaavalla tavalla.

(SIECUS, https://siecus.org/teachthem-campaign-advocates-for-sex-ed-that-includes-consent-violence-

prevention-education/ )

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 13

Seksuaalisesti terve ihmissuhde

• Pohjaa yhteisiin arvoihin ja on

• Luonteeltaan yhteisymmärrykseen perustuvaa

• Ei riistä kumpaakaan

• Rehellistä

• Kummallekin mielihyvää tuottavaa

• Suojattua (raskaudet, sti)

(Kontula & Lottes. 200.0)

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 14

Väkivalta suhteessa

• Seksuaalisuutta ja sukupuolta loukkaavassa väkivallassa on kyse ihmisen itsemääräämisoikeuden ja koskemattomuuden loukkaamisesta.

• Turvallisuuden tunteeseen kuuluu olennaisesti luottamus ja sitä loukataan väkivallan teossa.

• Luottamus on välttämätöntä seksuaalisen hyvinvoinniin ja nautinnon kannalta.

• Seksuaaliseen tilanteeseen heittäytyminen ei onnistu, jos ihminen joutuu samaan aikaan varomaan toista ihmistä.

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 15

Parisuhteet, ihmissuhteet

• Parisuhteiden pohja luodaan jo varhaislapsuudessa.

• Ensimmäisten kiintymyssuhteiden katsotaan olevan pohja aikuisrakkaudelle.

• Parisuhteessa opitut kiintymyssuhdetyylit aktivoituvat ja voivat joko lujittaa tai horjuttaa parisuhteen vuorovaikutusta.

• Parisuhde tekee hyvää yleiselle hyvinvoinnille.

• Älä kuitenkaan ammattilaisena oleta, että asiakkaasi parisuhde on se, mitä itse olet tottunut parisuhteena ajattelemaan.

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 16

Parisuhteen kulmakivet ja vaiheet

Kulmakivet:

- Pysy kartalla itsestäsi ja kumppanistasi

- Puhu, mieluummin kiltisti ja kauniisti

- Ota toinen tosissasi

- Olkaa tiimi

- Kosketa, halaa, pussaa

Vaiheet:

- Rakastuminen

- Itsenäistyminen

- Rakastaminen

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 17

18

Henkilö A Henkilö B

Pettynyt ja

loukkaantunut B:hen

• takertuu

• huutaa, raivoaa

• kritisoi, syyttää

Puolustautuu

• vetäytyy, ottaa

etäisyyttä

• torjuu

• kivettyy, vaikenee

• jään yksin, tyhjän päälle

• lohdutus

• kiintymys

• turvallisuus

• hyväksytyksi tuleminen

• kumppanuus

• huolenpidon ja rakkaudenhyväksyntä

• pettymys

• raivo, viha

• häpeä

• hylätyksi tuleminen

• pelko, kauhu

• avuttomuus

• riittämättömyys

• suru• pelko

• turhautuminen

• ärsyyntyminen

• viha

PRIMAARINEN TUNNE(ei ilmaista)

SYVEMPI TARVE

SEKUNDAARINEN TUNNE(ilmaistaan)

MERKITYS ITSELLE

KÄYTTÄYTYMINEN

• olen aina väärässä

• en kelpaa

Parisuhteen negatiivinen vuorovaikutuskehä

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin

Seksuaalisuuden ja parisuhteen puheeksi ottaminen

• Puheeksi ottaminen vaatii rohkaistumista, jonka onnistumiseksi kannattaa aloittaa kysymyksestä:

- Mitä minä itse ajattelen seksuaalisuuden olevan?

- Miten ajattelen sen kuuluvan ihmisten elämään?

- Mikä on seksuaalisuuden arvo ja merkitys juuri minulle?

- Millainen sinun mielestäsi on riittävän hyvä parisuhde?

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 19

Parisuhteessa olevien tukeminen

• Ohjaa paria:

- säilyttämään kosketus kumppaniin- pitämään yllä ihailua ja rakkautta- pitämään yllä elävää yhteyttä kumppaniin- luomaan positiivinen näkökulma- siirtymään jumiutuneesta taistelusta vuoropuheluun- ratkaisemaan ongelmat rakentavasti- kunnioittamaan kumppanin unelmia- luomaan yhteisiä tavoitteita- välttämään parisuhteen karikot (kriittisyys, halveksunta,

puolustautuminen, vetäytyminen)- huomaamaan erilaisuus kasvun mahdollistajana

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 20

21

Ammattilaisten omat arvot ja tunteet

• Arvot

• Ihmiskäsitys

• Ihmiskäsityksemme luo pohjaa kohtaamisille ja peilaamme asioita oman kokemuksen kautta.

• Millainen ihminen on ja miten hänen seksuaalisuutensa kohdataan?

• Miten omat arvosi ja ihmiskäsityksesi toteutuvat omassa elämässäsi?

Katriina Bildjuschkin15.3.2019

Ammattilaisten oma arvot ja tunteet

• Ammattilaisena myös omat tunteet ja omat kokemukset aktivoituvat parien ja perheiden kanssa työskennellessä.

• Olemme kaikki kasvaneet jossain seksuaalikulttuurissa; seksuaalikulttuurikuvaa asennettamme seksuaalisuuteen.

• Lasten kasvattamiseen kuuluu heidän ohjaamisensa siinä, mitä saa sanoa ääneen ja millaista puhetta pidetään epäasiallisena.

• Useimpiin kulttuureihin kuuluu puhumattomuus seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa tai niiden pitäminen alatyylisinä.

• Oman seksuaalikulttuurin tarkastelu auttaa ymmärtämään, miksi seksuaalisuuden puheeksi ottaminen saattaa tuntua epämiellyttävältä.

• Seksuaalisuutta pidetään vahvasti yksityisyyteen liittyvänä asiana, josta uteleminen ei ole sopivaa.

• Parisuhteen tukemiseksi asiasta on kuitenkin rohkaistuttava kysymään.

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 22

• Seksuaalisuuden kohtaaminen asiakastyössä voidaan rakentaa työntekijän omien arvojen pohtimisen, osaamisen, yhteiskunnan velvoitteiden ja kulttuurisen tuntemisen ulottuvuuksille.

• Onnistuakseen puheeksi ottaminen vaatii luontevia sanoja, jotka kaikki osapuolet ymmärtävät samoin.

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 23

https://cupoftherapy.net/

• Taitavaksi puheeksi ottajaksi tarvitaan kiinnostusta asiaan, koulutusta ja perustietoa seksuaalisuudesta.

• Tutkimusten mukaan erilaiset potilas- ja asiakasryhmät odottavat ammattilaisen aloittavan puheen seksuaalisuudesta.

• Puheeksi ottamisen osaaminen perustuu haluun puhua, uskallukseen kuulla asiakkaan kertoma ja riittävä tietopohja hänen auttamisekseen ja tietysti myös päätös ottaa seksuaalisuus ja parisuhde kiinteäksi osaksi omaa perustyötä.

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 24

Seksuaalisuuden puheeksi ottaminenPohdi –lista (Bildjuschkin, 2010)

Pohtikaa yhdessä, miten sairaudet ja erityistilanteet tässä yksikössä vaikuttavat potilaiden seksuaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä pari – ja ihmissuhteisiin

Kohtaa oma (SAR-opinnot, Sexual Attitude Reassessment ) ja potilaan seksuaalisuus

Hanki koulutusta ja pidä huoli, että saat työnohjausta

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 25

Kysy potilaalta suoraan

seksuaalisuudesta, seksistä ja

parisuhteesta

Järjestä niin, että aikaa

keskusteluun on samalla kerralla

Ole kuunteleva mutta älä tunkeileva

Luvan puhua ja kysyä antaminen

riittää

Kerro sairauden ja hoitojen

vaikutuksista seksuaalisuuteen,

seksiin ja parisuhteeseen

Käytä sellaista kieltä, joka on

luontevaa sinulle ja, jonka potilas

voi ymmärtää

Ohjaa potilasta konkreettisesti

sairauden, tutkimusten ja hoitojen

vaikutuksista seksuaalisuuteen ja

seksiin sekä parisuhteeseen

Ohjaa tarvittaessa toiselle

vastaanotolle

Älä jätä asiaa potilaan yksin

hoidettavaksi, tarjoa apua

Kunnioita potilaan yksityisyyttä,

itsemääräämisoikeutta ja kehon

koskemattomuutta

Muista ammatillisuus ja

ammatillinen suhde potilaaseen

Pohdi omaa arvomaailmaasi

Jaa tietoa, reflektoi työkavereiden

kanssa

Luota omiin taitoihisi

Kirjaa asia potilaan papereihin

Lähteitä:• Bildjuschkin, K. (toim.) Seksuaalikasvatuksen tueksi. 2015. Työpaperi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Helsinki.

• Bildjuschkin, K. 2015. Terveystiedon opettajien ja oppilashuollon käsityksiä seksuaalisuudesta, sen kohtaamisesta ja seksuaaliterveyden opettamisesta peruskoulussa. Kumita- tutkimus. Työpaperi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Helsinki.

• Bildjuschkin, K. & Ruuhilahti, S. 2010. Puhutaan seksuaalisuudesta. Ammatillisia kohtaantumisia sosiaali- ja hoitotyössä. Kirjapaja. Helsinki.

• Johnson, S. Tunnekeskeisen pariterapian käsikirja. 2010. Duodecim. Helsinki.

• Klemetti, R. & Raussi- Lehto, E. 2014. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020. Opas 33. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.

• Kontula, O. & Lottes, I. (toim.) 2000. Seksuaaliterveys Suomessa. Tammi. Helsinki.

• Kontula, O. & Meriläinen. H. 2007. Koulun seksuaalikasvatus 2000- luvun Suomessa. Katsauksia E26/2007. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki.

• Perttilä, K. Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. 1999. Stakes. Helsinki.

• Ritamo, M., Ryttyläinen- Korhonen, K. ja Saarinen, s. (toim.) 2011. Seksuaalineuvonnan tueksi. Raportti 27/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.

• Ruuhilahti, S. & Bildjuschkin, K. Lumme- ,malli. Voimaa seksuaaliseen kasvuun. 2011. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja. Turku. https://moodle.amk.fi/mod/page/view.php?id=629

• Ryttyläinen, K. & Valkama, S. Seksuaalisuus hoitotyössä.2010. Edita. Helsinki.

• Sinisaari- Eskelinen, M., Jouhki, M-R., Tervo, P. ja Väisälä, L. 2016. Työkaluja seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen. Plissitistä Betteriin. Sosiaalilääketieteen Aikakausilehti. Vol 53 Nro 4 (2106).

• Verkosta: https://moodle.amk.fi/mod/page/view.php?id=629 luettu 4.3.2019

• Sarjakuva: https://cupoftherapy.net/

• Valokuvat ©Bildjuschkin

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 26

Kiitos

15.3.2019 Katriina Bildjuschkin 27