PARETO-HANKE – OSAPROJEKTI: JÄRVENPÄÄN HYVINVOINTIKAMPUS

PARETO-HANKE – OSAPROJEKTI: JÄRVENPÄÄN HYVINVOINTIKAMPUS

Kaupunginhallituksen iltakoulu

Euroopan aluekehitysrahasto EAKR | Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat PARETO kehittämishanke 2008 – 2011TKK / BIT Tutkimuskeskus / HEMA Instituutti – Kymenlaakson sairaanhoitopiiri – Kouvolan Yritysmagneetti oy – Järvenpään kaupunki – Espoon kaupunki

7.12.2010

Agenda

Mikä on Pareto-hanke?

Järvenpäässä kaikki perustuu Kaupunkistrategiaan

Pareto-hankkeen Järvenpään osaprojektin ensimmäinen vaihe: Terveystalo, Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön näkökulma

Pareto-hankkeen Järvenpään osaprojektin toinen vaihe: Ympäristön käyttö synergiahyödyn näkökulmasta

Vanhus- ja vammaispalveluiden näkökulma

Lasten, nuorten ja perheiden näkökulma

2Euroopan aluekehitysrahasto EAKR | Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat PARETO kehittämishanke 2008 – 2011TKK / BIT Tutkimuskeskus / HEMA Instituutti – Kymenlaakson sairaanhoitopiiri – Kouvolan Yritysmagneetti oy – Järvenpään kaupunki – Espoon kaupunki

PARETO-hanke 2008 – 2011

Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat (PARETO) on kuntasektorin ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n rahoittama kolmivuotinen palvelurakenteen kehittämishanke. Tavoitteena on löytää uusia ja innovatiivisia toimintatapoja ja ratkaisuja ikääntyvän väestön tarpeisiin.

Hankkeessa on viisi partneria ja se toteutetaan viitenä osaprojektina:

Mobiilit terveyspalvelutEspoon kaupunki

Kotkan Hyvinvointipuisto Kymenlaakson shp

Järvenpään HyvinvointikampusJärvenpään kaupunki

Valkealan Hyvinvointikeskus Kouvolan Yritysmagneetti Oy

Hankekokonaisuuden koordinointi ja osaprojekteja tukevat työpaketitTeknillinen korkeakoulu, HEMA Instituutti 3Euroopan aluekehitysrahasto EAKR | Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat PARETO

kehittämishanke 2008 – 2011TKK / BIT Tutkimuskeskus / HEMA Instituutti – Kymenlaakson sairaanhoitopiiri – Kouvolan Yritysmagneetti oy – Järvenpään kaupunki – Espoon kaupunki

PARETO –hanke 2008-2011

Hankkeen tausta ja tarve

Ikärakenteen ja huoltosuhteen muutos aiheuttaa palveluntarpeen kasvun lisäksi työvoimapulan.

Tästä seuraa taloudellisen kasvun väheneminen, joka kiristää kuntien rahoitustilanteen. Rakennemuutos on tehtävä erittäin tiukalla budjetilla.

Palvelujärjestelmät nykyisillä toimintatavoilla, tarvitaan uudistusta rakenteen tasolla.

Uudistus vaikuttaa järjestelmän kaikilla tasoilla ja koskee yhtä lailla

organisaatiorakenteita, palveluiden tuotantotapoja, toimintaprosesseja ja fyysisiä puitteita: Vanhanaikaiset toimintaympäristöt eivät tue kokonaisvaltaista uudistamista


PARETO –hanke 2008-2011

Rakennemuutos on välttämätön, mutta myös mahdollisuus

Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus ja tuleva uusi lainsäädäntö mahdollistavat palvelujen järjestämisen uudella tavalla

Ikäihmisten uusi hoitosuositus muuttaa palvelurakennetta

Liikkuva tietoteknologia kehittyy nopeasti ja tuo uusia toimintamalleja, jotka vaikuttavat myös palvelujärjestelmän fyysiseen rakenteeseen


PARETO-HANKE - JÄRVENPÄÄN HYVINVOINTIKAMPUS

Euroopan aluekehitysrahasto EAKR | Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat PARETO kehittämishanke 2008 – 2011TKK / BIT Tutkimuskeskus / HEMA Instituutti – Kymenlaakson sairaanhoitopiiri – Kouvolan Yritysmagneetti oy – Järvenpään kaupunki – Espoon kaupunki

7.12.2010

PARETOn osaprojektit ja rakennemuutoksen viitekehys

ERIKOISSAIRAANHOITO


KYMENLAAKSOJÄRVENPÄÄVALKEALAESPOO

PERUSTERVEYDENHUOLTO

HYVINVOINTIPALVELUT

Hankekokonaisuus kattaa rakennemuutoksen viitekehyksessä koko skaalan hyvinvointipalveluista erikoissairaanhoitoon.

Espoossa Mobiilit terveyspalvelut -osaprojektissa luodaan ja otetaan käyttöön uusi mobiileihin ratkaisuihin tukeutuva palvelumalli kotihoidossa.

Järvenpään Hyvinvointikampus -osaprojektissa luodaan yleissuunnitelmat uudelle terveys- ja hyvinvointipalvelujen kampukselle ja aloitetaan sen osien toteutuksen suunnittelu.

Valkealassa luodaan toimintakonsepti ja tarvittavat suunnitelmat Valkealan Hyvinvointikeskukselle.

Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä luodaan Kotkan Hyvinvointipuisto ja uudelleenorganisoidaan erikoissairaanhoidon toiminta ja tilat.

Järvenpään osahanke: Hyvinvointikampus

Järvenpään osahankkeen ohjausryhmän kokoonpano 1.7.2010 alkaen:

• Tuula Salokangas, palvelujohtaja, johtava ylilääkäri (pj.)• Erkki Eriksson, projektipäällikkö• Ilkka Holmila, kaupunginarkkitehti• Pekka Valkama, rakennuttajapäällikkö• Helena Venetvaara-Nurmi, palvelujohtaja• Mirja Varis, palvelujohtaja• Reino Taurovaara, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö• Leena Rauhala, terveysneuvonnan päällikkö• Antti Autio, projektipäällikkö (Aalto yliopisto)• Kirsti Kuusterä, tutkija (Aalto yliopisto)• Taru Syrjänen, erikoissuunnittelija (siht.) on siirtynyt 15.11.2010

alkaen kolmen kuukauden ajaksi hankkeen kokoaikaiseksi työntekijäksi. Tehtävänä on laatia yhteenveto tarveselvityksistä, joiden pohjalta laaditaan Hyvinvointikampuksen hankesuunnitelma. 9Euroopan aluekehitysrahasto EAKR | Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat PARETO kehittämishanke 2008 –

2011TKK / BIT Tutkimuskeskus / HEMA Instituutti – Kymenlaakson sairaanhoitopiiri – Kouvolan Yritysmagneetti oy – Järvenpään kaupunki – Espoon kaupunki

Järvenpään osahanke: Hyvinvointikampus

Järvenpäässä kaikki perustuu Kaupunkistrategiaan


AsukaslähtöisyysVastuullisuusTaloudellisuus

Oikeudenmukaisuus

11

Järvenpää

n kaupunki

Asiakas –näkökulmaAsiakas –näkökulma Talous –näkökulmaTalous –näkökulmaProsessit ja rakenteet –näkökulmaProsessit ja rakenteet –näkökulma Henkilöstö –

näkökulmaHenkilöstö –

näkökulma

TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT:1.Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä.2.Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia.3.Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee.

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT:1.Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita.2.Palveluverkko on tarkoituksenmukainen.3.Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa.

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT:1.Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toiminta-ympäristöön.2.Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja.3.Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta.

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT:1.Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu.2.Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista.3.Järvenpään kaupunki on hyvä työpaikka.

P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA

1: PALVELUOHJELMA

P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA

2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA

3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ.

Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin

ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät

toimintaedellytykset.

Järvenpäätä johdetaan

strategialähtöisesti.

Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä

ja tehokkaita ja palveluverkko on

tarkoituksenmukainen.

Järvenpään talous on vakaa ja turvaa

toiminnan jatkuvuuden.

Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on

osaava henkilöstö.

P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA

Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa

asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa.

Elinvoimainen kulttuurikaupunki

KV 15.6.2009 § 89

Kaupungin strategisen tason prosessikartta

Asukas kokee palvelut

vaikuttavina ja hyvinvointia edistävinä

Asukkaat kokevat Järvenpään

viihtyisänä ja turvallisena

asuinympäristönä

Kuntalainen pystyy vaikuttamaan

kaupungin toimintaan ja palveluihin

Tukiprosessit

Yrityksillä hyvä toimintaympärist

ö

Kolmas sektori toimii aktiivisesti

Asukas toimii itse

aktiivisesti oman

hyvinvointinsa edistämiseksi

Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin

edistäminen

Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvoinnin

edistäminen

Osaamisen, kulttuurin ja vapaa-ajan edistäminen

Tehokkaan ja toimivan kaupunkikehityksen

aikaansaaminen

Tasapainoinen ja sopeutettu

talous

Osaava ja oikein

mitoitettu henkilöstö

Laadukas johtaminen ja

tehokas hallinto

Toimiva vuorovaikutus ja demokratia

7.12.2010

Yd

inp

rose

ssit

Asiakas

Järvenpään osaprojekti: Hyvinvointikampus

PARETO –HANKKEEN 1. VAIHE:Terveystalo

Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityö

Vastuuhenkilöt:Tuula SalokangasPekka ValkamaMinna Karjalainen, Erkki Eriksson



Järvenpään terveystalo / asemakaavan alustava

tontinkäyttöluonnos

Asemakaava havainnekuva etelästä


Järvenpään osaprojekti: Terveystalo

Sosiaali- ja terveystoimi aloitti tarveselvityksen terveyspalveluiden ja vanhusten palveluiden järjestämiseksi 2007. Tämä tarveselvitys tuotti näkemyksen Terveystalosta. Sen pohjalta syntyi ajatus Hyvinvointikampuksen muodostamisesta vapautuvalle tontille.

Terveystalon hankesuunnitelman aikana todettiin, että lastenneuvoloiden ja perhepalveluiden sekä vanhusten palveluiden tarpeet ratkaistaisiin Terveystalon 2-vaiheessa eli Pareto -hankkeessa.

Palvelualueen ”visiona” on, että Terveystalo”tuottaa terveyshyötyä järvenpään asukkaille terveys- ja aikuissosiaalityön palveluin, asiakaslähtöisesti ja uudenlaisia yhteistyömuotoja hyödyntäen”.

Terveystalo valmistuu vuoden 2013 aikana, jolloin terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön toiminnot keskitetään saman katon alle.


Järvenpään osaprojekti: Terveystalo

Terveystaloon eli Järvenpään Sosiaali- ja terveyskeskukseen tulevat seuraavat toiminnalliset yksiköt:

Avosairaanhoidon vastaanottotoiminta Terveyden edistämisen ryhmätilatMonialainen päivystys AkuuttivuodeosastotKotisairaala Suun terveydenhuoltoMielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Työterveyshuolto Laboratorio Kuvantamis-osastoFysioterapia Ruoanvalmistuskeittiö


Suun tervey-Suun terveyden-huolto

Eheyttämis-Eheyttämis-palvelut

SairaalaAvotervey-Avotervey-denhuolto

Sosiaali- ja terveyskeskusTerveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

edistäminen

Asiakas

Avain-prosessit

Tuki-prosessit

Terveyden edistäminen järvenpääläisillä

7.12.2010

Järvenpääläinen kantaa vastuuta omasta

terveydestä

Järvenpääläinen löytää omat

voimavaransa

Järvenpääläinen saa

tarvitsemansa hoidon

Järvenpääläinen saa

tarvitsemansa tuen

Päivystyspalvelut

Järvenpääläisellä on oikeus

kotiin

Talouden ja toiminnan prosessit

Osaamisen suuntaaminen

parhaan asiakas-hyödyn suuntaa

Vahva yhdessä

tekemisen kulttuuri

Järvenpääläinenvoi hyvin.

Strateginenjohtamis-

järjestelmä

Lyhytkestoiset palvelut

Pitkäkestoiset palvelut, 20% järvenpääläisistä

Satunnaisetasiakkuudet

Pysyvätasiakkuudet


PARETO –HANKKEEN 2. VAIHE

Ympäristön käyttö synergiahyödyn näkökulmasta

Vanhus- ja vammaistyön palvelualue

Lapsi- ja perhetyön palvelualue



PARETO –HANKKEEN 2. VAIHE TavoiteVaiheen tavoitteena on laatia Terveystaloa ympäröivän alueen, ”Hyvinvointikampuksen”, yleissuunnitelma alueen toimintojen kuvaamiseksi sekä tuottaa hankesuunnitelma toimintojen toteuttamisesta.

Hankkeen osallisetHyvinvointikampuksen ideologian muodostamiseen ja toimintojen suunnitteluun ( esim. workshop –tilaisuudet) on kaupungin lisäksi osallistunut järvenpääläisiä yrittäjiä, yhdistyksien ja järjestöjen edustajia sekä päättäjiä.

Alueen ideologia Hyvinvointikampuksen ideologiana on tukea palvelualueiden pyrkimystä edistää järvenpääläisten hyvinvointia, tuottamalla asiakkaille terveys- ja muita hyvinvoinnin hyötyjä keskitetysti Terveystalon läheisyydessä, monitoimijaisen verkoston yhteistyönä. Alueelle on järkevä sijoittaa toimintoja, jotka hyötyvät terveystalon läheisyydestä.



Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Lapsi- ja perhetyön palvelualue sekä Vanhus- ja vammaistyön palvelualue ovat laatineet tarveselvityksiä Hyvinvointikampusalueeseen liittyen.

Toisaalta on kriittisesti arvioitu palveluja, jotka tulisi sijoittaa kampusalueelle: Lähtökohtaisesti tällaisia palveluja ovat ne, joiden asiakkaat saavat terveys- ja hyvinvointihyötyjä Terveystalon tuoman synergian vuoksi

Alueen toimintojen suunnittelu on asiakkuuksista lähtevää, seinät suunnitellaan vasta tarpeista muodostuvan kokonaiskuvan hahmotuttua.



Hyvinvointikampuksen ideologia noudattaa kaupunkistrategiaa

Järvenpääläisten hyvinvointi paranee

Hyvinvointikampus on palvelukeskittymä, jonka tavoitteena on tarjota asukkaille hyvinvointia laaja-alaisesti tukevia palveluja keskitetysti ja vaivattomasti. Alueen erityispiirre on synergia, jota Terveystalo läheisyydellään tuottaa sekä asiakkaille että muille toimijoille.

Alue parantaa yrityksien toimintaedellytyksiä: Terveys- ja hyvinvointipainotteinen sekä osallistumista ja aktiivisuutta tukeva palvelukeskittymä tarjoaa mahdollisuuden eri toimijoille asiakaslähtöisten toimintakokonaisuuksien ja palveluiden kehittämiselle.



Prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen

Hyvinvointikampus toteuttaa kaupungin prosessien kehittämistä tuottamalla palveluverkon kaupungin sekä yrittäjien, järjestöjen, yhdistyksien ja muiden toimijoiden välille.

Tiivis palvelukeskittymä edesauttaa palveluverkon hallintaa ja resurssien kohdentamista.

Asiakkaiden tarpeisiin vastataan aikaisempaa tehokkaammin, sillä palvelukeskittymässä osaaminen, tiedon siirtyminen ja palveluiden saatavuus paranevat. Kaupungin prosesseja täydentävät muiden toimijoiden palvelut.



Vakaa talous turvaa toiminnan jatkuvuuden

Hyvinvointikampus vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin, kuten ikääntyvien ja lapsiperheiden

kasvaviin ja monimuotoistuviin tarpeisiin.

Palveluiden keskittämisessä palvelualueiden ydintoimintoja sijoittuu kampusalueelle, joka tehostaa kaupungin omien, palvelualueiden yhteisten prosessien kehittämistä ja hallintaa.


Järvenpään Hyvinvointikampus

Järvenpään kaupunki on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö

Henkilöstön hyödyntäminen hyvinvointikampuksella on joustavaa: se mahdollistaa työntekijöiden osaamisen hyödyntämisen

fyysisesti toisiaan lähellä olevien toimipisteiden välillä.

Sama henkilöstö siirtyy joustavasti toimipisteestä toiseen, työpäivän aikana siirtymiseen käytettävä aika minimoituu

Kampusalueella osaaminen keskittyy ja lisääntyy

Työn tekemiselle uusi ”kampus –kulttuuri”

Imago paranee ja rekrytointi helpottuu


Hyvinvointikampuksen toimintojen kokonaisuus


HYVINVOINTIKAMPUS

Terveystalo

Vanhustenpalvelut

Lasten japerheide

npalvelut

SoTeyritys-

palvelut

Mielen-terveys-palvelut

Vammais-

tenpalvelutSeniorital

ot

Järjestö-talo

Tuki-palvel

ut

Koti-palve

-lut


Vanhus- ja vammaispalveluiden näkökulma

Vastuuhenkilöt

Helena Venetvaara-Nurmi

Eeva Laine

Minna Lahnalampi-Lahtinen


Asiakas OmaisetOmaiset

Tukiprosessit

Kotona asuva vajaakuntoine

n

Kotona asuva vajaakuntoine

n

Kotona asuva ikäihminen

Kotona asuva ikäihminen

Asumis- ja hoivapalvelutAsumis- ja hoivapalvelut

Kumppani-verkoston

johtaminen

Kumppani-verkoston

johtaminenTeknologian hyödytTeknologian hyödyt

Läheisverkostonjohtaminen

Kotiin annettavat palvelutKotiin annettavat palvelut

Asiakkuuksien johtaminen

Asiakkuuksien johtaminen

Asiakas

Avain-prosessit

Tukiprosessit

Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvää elämää kotona Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvää elämää kotona


Vanhus- ja vammaistyön palvelualueen näkemys kampukselle sijoittuvista toiminnoista(synergiahyöty sekä Terveystaloon että Työ- ja toimintakeskukseen)

Palveluasuminen Vaikeavammaisten sekä ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien ikääntyneiden järvenpääläisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen Terveystalon ja muiden palveluiden keskittymässä on inhimillisesti perusteltua sekä kustannustehokasta. Kaupungin tavoitteena on 1-portainen palvelujärjestelmä, jolloin kulloinkin tarvittava apu tuodaan kotiin – asukkaan ei tarvitse muuttaa.

PalvelukeskusPalvelukeskustoiminnan laajentamiselle on selkeä tarve. Palvelukeskustoimintaa on kehitetty osana Hyvinvointiverkosto –hanketta, jossa on valmistunut malli Olohuonetoiminnan käynnistämiselle. Hyvinvointikampuksella toimivaan palvelukeskukseen voidaan yhdistää esim. lasten ja perheiden toimintoja ja tukea näin osallisuutta ja mahdollistaa eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta – yhdessä 3 sektorin kanssa.



Arvioiva ja kotona asumista tukeva lyhytaikaishoitoEtenkin ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä korostuu asiakkaan oikea-aikaisen ja oikeanlaisten palveluiden saamisen tärkeys. Hyvinvointikampukselle sijoitettu toimintakokonaisuus toimii asiakkaiden palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioimisen asiantuntijayksikkönä ja yhdessä mm. kotihoidon kanssa suunnittelee asiakkaalle tarkoituksenmukaisen hoidon ja avun.

Kotihoito Uutena toimintamallina, palveluasumisen ja lyhytaikaishoidon tukena,

toimii integroitu kotihoito.

Kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaEri tukitoimia tarvitsevien asiakasryhmien toimintojen sijoittaminen alueelle tukee asiakkaiden osallistumisen mahdollisuuksia.



Sijoitus tapahtuu pääsääntöisesti palveluasuntoon ja on riippumaton vastaanottavasta laitoksesta.

Vanhus on itse vastuullinen omasta hoidostaan ja osallistuu siihen mahdollisuuksien mukaan (itsehoito- self care).

Tuki tulee vanhuksen luo (viikoittainen lääkärikäynti). Tukea annetaan vain tarpeen mukaan, eri lailla eri päivinä ja eri tavalla eri vanhuksille.

Tuki tulee vanhuksen luo, esim. viikoittainen lääkärikäynti vanhainkodissa tai kuntohoitajan kotikäynti.



Uusi laatusuositus laukaisee muutoksen

Parempi ympäristö –vähemmän hoitoa – vähemmän kustannuksia –parempi vanhuus

Kotipalveluiden lisääntyminen

Vanhus asuu omassa huoneessaan, joko kotona tai palveluasunnossa loppuun asti

Asunnon on oltava tilakriteerit täyttävä Tarvittaessa kalustus muuttuu Asunnot ovat erilaisia, muunneltavia ja käytävät osittain

yhteisiä palveluja Tilapäisten sairaalajaksojen pituus rajataan 30 vrk:een



Kotihoito

Vanhuksien ja vajaakuntoisten palvelut tulevat yhä voimakkaammin painottumaan kotiin tuotettaviksi palvelutuotteiksi. Kotihoidon sijoittamisella Hyvinvointikampukselle vahvistetaan ydintoimintojen keskittämistä. Kotihoito on oleellinen toimija arviointi- ja intervalliyksikön sekä palvelukeskuksen kumppanina. Terveystalon tuottamat palvelut, kuten lääkäripalvelut sekä laboratorio ja kuvantaminen tuovat selkeää synergiahyötyä kotihoidon asiakkaille.

Palveluasuminen - palvelukeskus- arviointi- ja intervalliyksikkö sekä kotihoito muodostavat palvelukokonaisuuden, jonka avulla voidaan Terveystalon palveluiden välittömässä läheisyydessä turvata järvenpääläisille ikääntyneille ja vajaakuntoisille tukea ja apua kokonaisvaltaisesti kotona asumisen mahdollistamiseksi.



Lasten, nuorten ja perheiden näkökulma

Vastuuhenkilöt

(Mirja Varis) Marju Taurula

Reino Taurovaara

Leena Rauhala


AsiakasEsi- ja

kouluikäinen lapsiVanhemmat /

huoltajat

Avain-prosessit

VertaisryhmätNuoriPieni lapsi

Pienille lapsille ja perheille Kouluikäisille Nuorisoikäisille

Tukiprosessit

Riittävät ja oikein

kohdennetut resurssit

Ammatillinen ja inhimillinen osaaminen

Tarkoituksenmu-kaiset toimitilat

ja ympäristöt

Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö

Pienten lasten kasvun ja oppimisvalmiuksien edistäminen ja tukeminen, päivähoidon järjestäminen / Varhaiskasvatus

Perhetyö Lastensuojelu Auerkulma Sosiaalipäivystys

Perheen toimintakyvyn vahvistaminen , korjaaminen ja korvaaminen

aamu- ja iltapäivän turvaaminen

Esiopetus

Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen

Kouluikäisten kasvun ja oppimisen edistäminen ja tukeminen/ Perusopetus

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen


Lapsi- ja perhetyön palvelualueen näkemys kampukselle sijoittuvista toiminnoista

NeuvolatoimintaAlueelle sijoitettava neuvola tuottaa asiakkailleen neuvolan peruspalvelut ja mahdollistaa asioinnin myös ilta-aikana. Työntekijät siirtyvät nopeasti Terveystalosta ”Neuvolataloon” (yhteiset lääkärit).

Korjaavat ja kuntouttavat palvelutLasten terapia-, kuntoutus-, ja perheneuvontapalvelut sijoittuvat keskitetysti kampusalueelle. Palveluiden sijoittaminen Terveystalon läheisyyteen on perusteltua mm. asiakashyödyn ja henkilöstön osaamisen ja resurssien hyödyntämisen näkökulmasta. Konsultaatiot ja yhteistyö terveyttä edistävän palvelun ja korjaavien palveluiden välillä mahdollistuu aikaisempaa tehokkaammin.



Ympärivuorokautinen päiväkoti (24/7) Palvelun sijoittamisella kampusalueelle vastataan asiakkaiden johdonmukaisesti kasvaneeseen ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen. Vastaavalle palvelulle on kysyntää myös vanhus- ja vammaistyön alueella.

PerhekeskusPerhekeskus ja avoin päiväkoti mahdollistaa mm. kolmannen sektorin toiminnot tilojen yhteiskäytön vuoksi.



Hyvinvointikampuksen toiminta-idea pähkinänkuoressa

Toimijoina kaupunki, yritykset, järjestöt, yhdistykset ja mahdolliset muut toimijat

Toiminnot muodostavat Terveystalon kanssa synergiaa tuottavan palvelukeskittymän, jonka tuotokset näkyvät järvenpääläisissä positiivisina hyvinvointi- ja terveysvaikutuksina

Toiminnot palvelevat eri elämäntilanteissa olevia järvenpääläisiä ”vauvasta vaariin”

Lähtökohtana on tuottaa hyvinvointia lähellä ihmisiä –kauaskantoisin vaikutuksin

Hyvinvointikampus helpottaa työvoiman rekrytointia40Euroopan aluekehitysrahasto EAKR | Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat PARETO kehittämishanke 2008 –

2011TKK / BIT Tutkimuskeskus / HEMA Instituutti – Kymenlaakson sairaanhoitopiiri – Kouvolan Yritysmagneetti oy – Järvenpään kaupunki – Espoon kaupunki



Lopputuloksena muodostamme Hyvinvointikampuksen, joka on hyvinvointi-, terveys-, sosiaali- ja asumispalveluja sekä muita hyvinvointia lisääviä palveluja tuottava keskittymä, joka tuo yhteen julkiset, yksityiset ja järjestöjen toimijat. Kaupungin sydämessä sijaitseva kampus on tarkoitettu kaikille järvenpääläisille ja se palvelee kaupunkilaisten tarpeita kokonaisvaltaisesti.


Kiitos!


PARETO-HANKE – OSAPROJEKTI: JÄRVENPÄÄN HYVINVOINTIKAMPUS

Documents

Transcript of PARETO-HANKE – OSAPROJEKTI: JÄRVENPÄÄN HYVINVOINTIKAMPUS