Palkkaus

20.4.2016

OIKEUS PALKKAAN

• Työntekijällä on oikeus palkkaan siitä lähtien, kun hän on aloittanut tehtäviensä hoitamisen

• Oikeutta esim. sairausajan palkkaan ei ole, jos sairastuu ennen kuin on ehtinyt aloitta työntekoa– Esim. Työ sovittu aloitettavaksi 1.6. Työntekijä sairastuu edellisenä

päivänä, eikä aloita töitä vielä 1.6. Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole.

• Luvaton poissaolo työstä - ei palkkaa

PALKANMAKSU

• Työsopimuksessa sovitaan yleensä palkkapäivästä. Palkan on oltava silloin tilillä

• Palkka maksetaan yleensä kuun puolivälissä tai lopussa• Lisät (esim. työaikakorvaukset) maksetaan myöhemmin

– Jaksotyössä yleensä jakson päättymistä seuraavan kuukauden palkanmaksupäivänä

• Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi, jolloin loppupalkka tulisi maksaa– Työsopimuksessa voidaan sopia, että loppupalkka maksetaan

työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä

PALKKALASKELMA

• Maksaessaan palkan on työnantajan annettava työntekijälle palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet (työsopimuslain 2 luku 16 §, KVTES II luvun 18 §)

• Palkkalaskelmassa oltava näkyvissä eri palkanosat ja palkasta tehdyt pidätykset, kuten:– Peruspalkka, tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä ym.– Rahana maksettavat työaikakorvaukset– Ennakonpidätys

PALKKAUS• Voi olla aikapalkkaa tai tulokseen perustuvaa• Palkan suuruus ja esim. palkkaryhmä kirjataan

työsopimukseen• Palkka ei saa olla pienempi kuin alan työehtosopimuksessa

(TES) määritelty– Työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa suuremmasta palkasta

voi aina sopia!– Työssä sovellettavan työehtosopimuksen on käytävä ilmi

työsopimuksesta• Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on työntekijälle maksettava

”tavanomainen ja kohtuullinen korvaus”

MÄÄRÄAIKAISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKA• Ketään ei saa syrjiä työsopimuksen luonteen (toistaiseksi

voimassaoleva tai määräaikainen) eikä työajan (koko- tai osa-aikainen) perusteella

• Jos sijainen tekee samoja tehtäviä kuin sijaistettava, on esim. kuntasektorilla tehtäväkohtaisen palkan oltava pääsääntöisesti sama– Muidenkaan palkanosien osalta työsopimuksen määräaikaisuus ei ole

peruste erilaiseen kohteluun• Muutoinkin määräaikaista työntekijää on kohdeltava

yhdenvertaisesti esim. työterveyshuollon ja ammatillisen täydennyskoulutuksen osalta

HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA • Järjestelmä riippuu työehtosopimuksesta

– Usein maksetaan työkokemuslisää palvelusvuosien perusteella ja harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää

– Esimerkiksi kuntasektorilla työkokemuslisä on viiden vuoden jälkeen 3 % tehtäväkohtaisesta palkasta ja kymmenen vuoden jälkeen 8 %

– Yksityisellä terveyspalvelualalla puolestaan on käytössä henkilökohtaisen lisän takuujärjestelmä: X palvelusvuoden jälkeen henkilökohtaisen lisän on oltava vähintään Y %

• Henkilökohtainen harkinnanvarainen lisä maksetaan yleensä työsuoritusten ja ammatinhallinnan perusteella

• Henkilökohtaista lisää saa alentaa vain erityisistä syistä

MUUT PALKANOSAT• Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen palkanosan

lisäksi voidaan maksaa mm. kannustuslisää, tulospalkkiota ja kielilisää– Kannustuslisällä palkitaan yleensä yksilöä tai ryhmää hyvästä

työsuorituksesta .– Tulospalkkiota voidaan maksaa kunnan tai yrityksen tuloksen

perusteella etukäteen määrättyjen kriteerien täytyttyä (”bonus”).• Toimenpidepalkkioita voidaan käyttää mm. lääkäreiltä tai

hammaslääkäreiltä hoitohenkilöstölle siirtyneissä tehtävissä– Jos näistä on maksettu lääkäreille toimenpidepalkkiota, sitä on

perusteltua maksaa myös hoitajille.– Toimenpidepalkkiot voidaan laskea yhteen ja lisätä siten

tehtäväkohtaiseen palkkaan.8

OPISKELIJAN PALKKA

• Varmista aina työehtosopimuksesta, miten opiskelijan palkkauksesta on sovittu– Yleensä työehtosopimuksissa on, että opiskelijan palkasta voidaan

vähentää -10%, mutta joissakin työehtosopimuksissa on -15%– Jos opiskelija tekee sijaisena täysin samoja tehtäviä kuin sijaistettava,

täytyy kuitenkin maksaa samaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin sijaistettavalle

• Paikallinen tehyläinen luottamusmies auttaa ja neuvoo Tehyn opiskelijajäseniä

KVTES ja Tehy-sopimus

• Kuntasektorin sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 asti

• Tehyläisillä palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan; palkka Tehy-sopimuksen mukaan– Tehyläisillä on omat paikalliset järjestelyerät, jotka lasketaan

tehyläisten palkkasummasta ja jaetaan tehyläisille

• Lisäksi tehyläisillä on kuntasektorilla omat luottamusmiehet

TERVEYSPALVELUALAN TES• Noudatetaan yleissitovana yksityisellä alalla mm.

lääkäriasemilla, työterveysasemilla, sairaaloissa, laboratorioissa, terveyskylpylöissä ja kuntoutuslaitoksissa– Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava

vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä

– Yleissitovuus tarkoittaa, että myös työnantajaliittoon kuulumattoman (”villin”) työnantajan täytyy noudattaa sopimusta työsuhteissa

• Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova. Ks. yleissitovat sopimukset http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/

YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TES

• Noudatetaan yksityisellä alalla yleissitovana mm. vanhusten hoitokodeissa, palvelutaloissa, kehitysvammalaitoksissa, lasten päiväkodeissa.

Ajan tasalla olevat palkkatiedot ja työehtosopimukset

• Löydät aina Tehyn julkisivuilta

• http://www.tehy.fi/fi/apua/palkka/vahimmaispalkka