1

Porvoon suomalainen seurakunta 1/2016

-kiinnity kirkkoon Porvoossa

Via Crucis tuo pääsiäisen kosketusetäisyydelle

Ylösnousemuksen mysteeri Avilan Teresan askelissa

Partiossa ei ketään jätetä yksin

2

Porvoon suomalainenseurakuntaKIRKKOHERRANVIRASTOAvoinna arkisin klo 9-13Lundinkatu 5, 06100 Porvoop. (019) 661 1213 kirkkoherranvirasto. porvoo@evl.fiwww.porvoonseurakunta.fi

DIAKONIAVASTAANOTTO KESKUSTASSAti klo 10-12, ke 12-14, to klo 12-14 Lundinkatu 5, 06100 Porvoo p. 019 661 1231

DIAKONIAVASTAANOTTO GAMMELBACKASSAti klo 13-14Viertotie 1, 06400 Porvoo p. 019 661 1300

TARKEMPIA YHTEYSTIETOJA: www.porvoonseurakunta.fi

Seurakunnan nuorten kuoro Sancti Amici on klassiseen musiikkiin suuntautunut seurakunnan kuoro, jonka ”perusjengi” on ollut koossa yli kymmenen vuotta. Nyt on levynteon aika.

- Olen ylpeä taitavasta porukastani ja onnellinen, että on saatu mahdolli-suus taltioida tämä taito, vaikka ajatus levytyksestä tuntuikin aluksi työläältä, kertoo Sancti Amicin kuoronjohtaja, kanttori Minna Wesslund.

Alunperin rovasti Aino Mäki-Punto keksi idean levytyksestä. Hän ehti use-amman vuoden ”kuiskia kuoronjohtajan korvaan” ennen kuin levytyspäätös vii-mein tehtiin loppuvuodesta. Levynjul-kaisukonsertti pidetään Tuomiokirkossa huhtikuussa.

Sancti Amici on nuorten kuoro, joka käsittää myös lauluyhtye Fridan. Nimen ovat keksineet vuosia sitten kuoron en-simmäiset jäsenet, kaksi poikaa ja neljä tyttöä. Levytyksessä on ollut mukana 14 kuorolaista - vaikkakin Sancti Ami-cissa laulaa tällä hetkellä kaiken kaik-kiaan kaksikymmentä 12-19 -vuotiasta tyttöä. Uusia kuorolaisia aloittaa vuosit-

Sancti Amici -kuoro levyttää

tain, mutta ”perusjengi” on ollut koossa jopa yli kymmenen vuotta.

Kuorolaiset ovat siis kulkeneet yh-dessä pitkän taipaleen.

-Yhtä paljon kuin kuorolaiset ovat oppineet minulta, olen oppinut heiltä, kanttori kertoo ja jatkaa:

-Aänittäjä Klaus Hildén ihmetteli kuoron jaksamista ja positiivisuutta sekä tosissaan olemista. Suurempia voivotuk-sia ei ollut ja kaikki ymmärsivät, vaikka olikin jo ehkä lauantai-ilta pitkällä, että homma on hoidettava.

Levyn äänityskokemus yhdistää jo valmiiksi yhteen hitsautuneita nuoria.

Lue nuorten haastattelu sivulta 11.

Henkilöstöuutisia

Pastori Mervi Lahola siirtyy eläk-keelle kesäkuun alussa. Avoinna ollutta seurakuntapastorin virkaa haki 58 hakijaa. Helsingin tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen uudelle seura-kuntapastorille seurakuntaneuvoston esityksen pohjalta kevään aikana.

Porvoon suomalaisessa seurakun-nassa ovat aloittaneet pastori Sara Toivanen sekä lastenohjaajat Piia Tu-pelin (pyhäkoulutyö) ja Jenni Pihlaja. Erityisnuorisotyöntekijä Maria Rauha on palannut virkavapaalta tehtäväänsä ja toimii tänä keväänä myös yhteisvastuu-keräyspäällikkönä seurakunnassamme. Toinen keräyspäällikkö on diakoniajoh-taja Pasi Nieminen.

Kappalainen Antti Yli-Opas jatkaa toistaiseksi vs. kirkkoherrana Ruotsin-pyhtään seurakunnassa, hänen sijaise-naan jatkaa pastori Laura Mäkelä.

Sanaseppo, kirkkoherra Heikki Hakamies on yksi Kotimaa24-sivuston blogisteista.

Blogikirjoitukset ovat luettavissa si-vustolta. Sieltä löytyvät myös laajaa me-dianäkyvyyttä saanut kirjoitus palavasta pensaasta sekä ”Jeesus diggaa suakin.”

Lue myös uusi pääsiäiskirjoitus osoit-teesta: www.kotimaa24.fi

Kannen kuva: Markku Pihlaja

Kuva: Linnea E

kstrand

3

SUOMALAINEN SEURAKUNTAKOTI Lundinkatu 5, 06100 Porvoo p. 0400 619 309

GAMMELBACKAN SEURAKUNTAKESKUSViertotie 1, 06400 Porvoo p. 040 486 7178

PORVOON TUOMIOKIRKKOKirkkotori 1, 06100 Porvoop. 040 538 1716

POIJU-lehden toimitusTiedotussihteeri Johanna Luumip. 0400 744 613johanna.luumi@evl.fi

OLLAAN YHTEYDESSÄ!

Ylösnousemuksen mysteeri Avilan Teresan askelissa

Avilan Teresa (1515–1582) on espanjalainen nunna ja rukouksen opettaja. Pastori Ulla Lumijärvi ja TT An-tonio Mas ovat kir-joittaneet kirjan Uskon hiljainen vallankumous Avilan Teresan askelissa (2011).

Jeesus eli inhimillisen elämän, jota voimme kutsua ”lihaksitulemisen mysteeriksi”. Siihen kuuluu koko hänen elämänsä syntymästä aina kuolemaan ja ylösnousemukseen asti. Pyhä Ihmi-syys tarkoittaa Kristuksen ihmisyyttä, joka on noussut kuolleista. Ylösnoussut Kristus on elävä, hän elävöittää sisim-päämme ja koko elämäämme. Hän on universaali ja iankaikkinen. Hän kohtaa meidät ja kutsuu meitä ystävyyteen ja rakkauteen. Evankelistat kirjoittavat tästä ja se on totta tänäkin päivänä. Henkilökohtainen kokemus kohtaami-sesta Ylösnousseen Kristuksen kanssa avaa ymmärryksemme. Niin kauan kuin elämme ja olemme ihmisiä, meille on siten tärkeää pitää Herraa silmiemme edessä ihmisenä.

Hengellisellä tiellä edistyessämme Vanha minä kuolee. Kuolemaa seuraa ylösnousemus. Matka oman minän kohtaamiseen ja antautuminen Jumalal-le saattaa tuntua kuiluun hyppäämiseltä. Saan kohdata Jumalan, joka on aina ollut minussa. Se on enemmän kuin näky. Se on valloitus, syvää rakkautta ja kunnioitusta, jossa rakkaus muuntaa olemustamme. Jumalalle antautumi-nen ja rakkaus Häntä kohtaan johtavat syvään rauhaan. Paavalin sanoin: ”En elä minä vaan Kristus elää minussa”.

Rukoileminen ei ole omissa ajatuk-sissamme kulkemista, vaan Kristuksen ihmisyyden mietiskelyä. Hengellinen vaeltaja voi mietiskellä ylösnousseen Kristuksen kuvaa apuna käyttäen.

Kristus on rauhassa, kivut ovat poissa, mutta kärsimyksen arvet näkyvät vielä: orjantappurakruunu, verijäljet, hikipisa-rat. Kuolema ja ylösnousemus kulkevat yhdessä, kuten Johanneksen evankeliu-missa. Ei ole ilon huutoja ilman toivot-tomuutta. Ylösnousemuksessa ei unoh-deta kipuja, joita vastaan on taisteltu, koska kärsimys maailmassa jatkuu. Me Kristuksen opetuslapset alamme auttaa Ristiinnaulittua auttamalla maailman kärsiviä.

Voimme kokea olevamme kas-votusten Jumalan kanssa tai kokea Jumalan läsnäolon valtavan mystee-rin fyysisesti. Lukemattomia kertoja olemme kuulleet leskien kertomuksia, jossa he kertovat tuntevansa rakkaan puolisonsa läsnäolon kuoleman jälkeen. Samalla lailla voimme tuntea, kun emme ole rakastamaamme henkilöä fyysisesti lähellä. Tunnemme kuitenkin rakkaamme läsnäolon. Entä silloin, kun sisälläni on toinen persoona, joka täyttää minut, mutta en voi koskea enkä nähdä häntä? Mutta Hän on arjessani, seu-ranani kaikessa tekemisessäni ja osoittaa minulle suosiotaan.

Ulla Lumijärvidiakoniapappi

Kuva: M

arkku Pihlaja

4

Via Crucis tuo pääsiäisen kosketusetäisyydelle

Tänä vuonna Porvoossa seurataan taas Jeesuksen kärsimystietä, kun Via Crucis -vaellus vie katsojat mukaan pitkäperjantain tapahtumiin. Kuva-elman ohjaaja Kim Gustafsson näkee Jeesuksen ja opetuslapset pakolaisina omassa maassaan. Hän uskoo, että pelko väistyy, kun suomalaiset ja maahan-muuttajat tekevät asioita yhdessä.

Teksti LAURA MÄKELÄ Kuvat MARKKU PIHLAJA

Kim Gustafsson muistaa, kuinka koulussa aikoinaan kerrottiin tarinaa Jeesuksen viimeisistä päivistä, kärsi-myksestä ja kuolemasta. ”Onko siinä pakko käydä niin”, pikkupoika ajatteli silloin. Onko Jeesuksen pakko kuolla?

Kaksi vuotta sitten Gustafsson näytteli Juudasta Porvoon Via Crucis -kuvaelmassa, jota esitettiin pitkäper-jantaina yli 2000 katsojalle. Silloin hänellä oli mielessään sama kysymys. Entä jos Jeesuksen ei olisikaan pakko kuolla? Gustafsson leikitteli ajatuksel-la vastanäyttelijänsä Juhani Rajalinin kanssa. Entä jos Juudas ei kavaltai-sikaan Jeesusta? Jeesusta ei vangit-taisi eikä hän kuolisi. Mutta Juudas kavalsi Jeesuksen. Gustafsson näytteli kohtauksen niin kuin se oli käsikir-joituksessa ja niin kuin se on kerrottu Raamatussa. Juuri tuo kohtaus on jäänyt väkevimpänä Gustafssonin mieleen.

–Hetki ennen kavaltamista. Siinä oli se suurin lataus. Sitten se olikin jo tehty, Jeesus oli kavallettu. Ja välittö-mästi seuraavassa kohtauksessa Juudas jo katuu, mutta ei enää saa tehtyä tekemättömäksi.

Tänä vuonna Via Crucis esite-tään jälleen, ja nyt Kim Gustafsson ohjaa teoksen. Siinä on hänelle paljon tuttua.

–Käsikirjoitus on sama, musiikki ja roolivaatteet ovat samat kuin aikai-semmissa esityksissä vuosina 2012 ja 2014. Mutta tietenkin luvassa on myös uutta tulkintaa, uusia juttuja ja painotuksia.

Omat yllätyksensä Via Crucikseen tarjoavat myös luonto ja sää. Kuvael-ma esitetään ulkona, ja katsojat kulke-vat näyttelijöiden kanssa Näsinmäen hautausmaalta Raatihuoneen torille ja lopuksi Tuomiokirkon mäelle.

–Kaikki on siis mahdollista. Lintuparvi voi lehahtaa keskelle koh-tausta tai asteita voi olla miinus viisi! Toisaalta luonto voi tarjota sellaisen bonuksen kuin edellisellä kerralla: täydellisen auringonlaskun juuri oike-aan aikaan.

Kim Gustafsson valmistui näyt-telijäksi Teatterikorkeakoulusta viisitoista vuotta sitten. Hän asunut ja tehnyt teatteria Suomen lisäksi Kreikassa, Hollannissa, Ruotsissa

5

ja Norjassa. Porvoon seudulta, Pel-lingistä kotoisin oleva taiteilija asuu nykyään Helsingissä, mutta huomaa työskentelevänsä Porvoossa vähän väliä. Viime vuonna hän sai Porvoon kulttuuripalkinnon. Gustafsson on kaksikielisen Itä-Uudenmaan teatte-rin (Östra Nylands teater) perustaja-jäsen, ja hän vastaa Borgå folkakade-min teatteritaiteen opetuksesta.

–Folkakademissa eli Akanilla maa-hanmuuttajat voivat opiskella ruotsia muun muassa teatterin keinoin. Linja on ollut suosittu ja myös tehokas, Gustafsson iloitsee.

Maahanmuuttajia on mukana myös Via Cruciksessa tänä vuonna. Tämänkertaisen teoksen teemana on Gustafssonin mukaan pakolaisuus.

–En päätynyt teemaan siksi, että nyt tässä ajassa kaikkien pitää käsitellä pakolaisuutta. Pikemminkin kävi niin, että luin Uuden testamentin tekstejä Jeesuksesta uudestaan ja uudestaan. Huomasin, että pakolaisteema on tekstissä, eikä siitä pääse mihinkään, Gustafsson kertoo.

Hänen mukaansa Jeesus ja opetuslapset ovat pakolaisia omassa maassaan.

–He ovat joukko nuoria miehiä, jotka vaeltavat paikasta toiseen. Heillä ei ole kotia, ja he elävät almujen varassa. On vääjäämätöntä nähdä heidän tarinassaan samaa kuin mitä pakolaiset tänä päivänä kokevat.

Gustafsson olisi halunnut maa-hanmuuttajia isoihinkin rooleihin, mutta halukkaita ei löytynyt helposti. Jotkut pelkäsivät saamaansa huomiota mielipideilmaston takia. Se on ohjaa-jan mielestä sääli.

–Sitä suuremmalla syyllä on tär-keää, että teemme tällaisia projekteja yhdessä!

Kim Gustafsson haluaisi, että kaikki saisivat kokea sen saman kuin mitä koettiin Folkakademin joulu-juhlassa viime jouluna. Juhla tehtiin yhdessä porvoolaisten ja Porvooseen muuttaneiden turvapaikanhakijoiden sekä maahanmuuttajien voimin.

–Paikalla oli eräs nuori, joka on todella taitava laulamaan. Toteutim-me esityksen, jossa hän lauloi oman kulttuurinsa perinteistä kansanlaulua, minä puolestani meidän perinteen kansanlaulua, ja lisäksi laulun päälle

ohjaaja pohtii.

Oman haasteensa Jeesuksen roolin rakentamiseen tuo Gustafsso-nin mukaan se, että kirkkohistorian lähteiden mukaan Jeesus ei ollut puoliksi ihminen ja puoliksi Jumala, vaan yhtä paljon molempia. Miten tuoda tuo ristiriita näyttämölle? Jeesus suuttui ja suri, koki ihmisen tunteita. Kuitenkin hän on myös Jumala, joka kuoli ristillä ja nousi kuolleista.

Tätä Jeesuksen tietä seurataan taas pitkäperjantain illan hämärtyessä Por-voossa. Kim Gustafsson uskoo, että luvassa on jotain erityistä.

–Kuvaelmassa on mukana se pieni ihmeellinen magia. Se on näytelmä, mutta se tulee lähelle katsojaa. Se tuo pääsiäisen kosketusetäisyydelle.

lausuttiin vanhaa juhlallista Tomten -runoa. Kokonaisuus osoitti, miten samanlaisia meidän perinteemme ovat, kun mennään tarpeeksi syvälle. Millainen harmonia niistä syntyikään! Tuollaisen kokemuksen jälkeen pelolla ei enää ole sijaa.

Tämän vuoden Via Cruciksessa Jeesusta esittää Simon Häger, muun muassa Svenska Teaternista tuttu näyttelijä. Kim Gustafsson arvelee, että Jeesuksen rooli on jokaisen näyttelijän unelma ja kauhu.

–Jeesus on hahmo, johon kohdistuu aivan valtavasti odotuksia ja josta ihmi-sillä on vahvoja näkemyksiä. Siksi on tärkeää, että näytelmää tehdessämme valitsemme jotain, johon tartumme ja jota korostamme Jeesuksen kohtalossa,

Via Crucis kärsimysnäytelmän kaksikielisen käsikirjoituksen ja musiikin takaa löytyvät paikalliset tekijät. Käsikirjoitus on Maria Peuran ja Tua Forsströmin. Musiikista vastaavat kanttorit Mikael Helenelund, Minna Wesslund ja Jarkko Yli-Annala. Erityisesti Porvooseen kirjoitettu käsikirjoitus ja musiikki ovat olleet pääsiäisdraaman kivijalka. Porvoon Oratoriokuoron yli 40 laulajaa ovat Eric-Olof Söderströmin johdolla olleet kuorona keskeisessä osassa. Via Cruciksen kenraaliharjoitus on 24.3. klo 20. Ensi-ilta on 25.3. klo 20. Vaellus kulkee Näsinmäen hautausmaalta Porvoon tuomiokirkolle.

- Luin Uuden testamentin tekstejä Jeesuksesta uudestaan ja

uudestaan. Huomasin, että pakolaisteema on tekstissä.

- Kim Gustafsson

6

Sara Lahtiselle ja Meri Rouhiaiselle partio on elämäntapa, joka on opetta-nut avoimuutta ja yhdessä tekemisen iloa. Porvoon suomalainen seurakunta toimii kahden porvoolaisen partiolip-pukunnan taustayhteisönä.

Meri Rouhiainen, 18, ei unohda erästä iltaa partiossa seitsemän vuotta sitten. Hän oli partiotaipaleensa ensimmäisellä yön yli kestävällä vael-luksella, jolle lähdettiin ryhmittäin suurleirillä. Merin ryhmä oli pahasti jäljessä muista, alkoi tulla myöhä, seuraavaa rastia ei tahtonut löytyä ja hienoinen epätoivo valtasi alaa. Silloin Merin ryhmän johtaja, nuori itsekin, päätti, että nyt pysähdytään hetkek-si. Ryhmä istuutui rinkiin, sytytti taskulamput ja lauloi laulun, jonka säe kuuluu: ”Ilta pimenee, tulenliekkim-me meitä valaisee”. Sitten jatkettiin matkaa.

–Siitä tuli rauhallinen olo kaiken keskellä, Meri muistaa.

Nyt Meri on itse ohjaaja 10-vuotiaiden Ritariperhoset-ryh-mässä, yhdessä Sara Lahtisen, 16, kanssa. Molemmat ovat jo pitkän linjan tekijöitä porvoolaisessa Polun-löytäjät-lippukunnassa, Meri on ollut mukana partiossa yksitoista vuotta ja Sara kymmenen. Saran omassa Telttahöperöt-ryhmässä on kuusitois-ta nuorta, mikä on aika iso luku Saran ikäisten keskuudessa.

Polunlöytäjien taustayhteisönä on Porvoon suomalainen seurakunta, samoin kuin Metsänkävijät-lippu-kunnan. Metsänkävijät kokoontuvat Gammelbackan seurakuntakeskuk-sen tiloissa, Polunlöytäjät puolestaan Tuomiokirkon albavarastossa.

Albavarasto on juurikin se tila, josta esimerkiksi konfirmoitavat rip-pikoululaiset hakevat albat juhlapäi-vänään. Se sijaitsee sopivasti piilossa, Tuomiokirkon pihapiirissä, vanhassa puisessa rakennuksessa. Albavarasto toimii hyvin partiolaisten kolona,

Partiossa ei jätetä ketään ulkopuolelle

kuten kokoontumistilaa partiossa kutsutaan. Seinillä on partiolippuja vuosien takaa. Keittiössä voi leipoa, mikä onkin pienempien partiolaisten suosikkipuuhaa.

Merille ja Saralle partio on elä-mäntapa.

–Elämäntapaan kuuluu se, että tehdään kaikenlaista ja että tehdään yhdessä, Meri sanoo.

Partiossa nuoret ohjaavat nuoria, vaikka mukana on tietenkin myös aikuisia, kuten Saran äiti.

Saran mielestä on hyvä, että ryhmänohjaajat ovat iältään lähellä ryhmäläisiä. Silloin he tietävät, mikä minkäkin ikäisiä kiinnostaa ja miltä itsestä tuntui olla vaikka 10-vuotiaana partiossa.

–Sekin on hyvä, että partiossa saa aina katsoa vähän eteenpäin, että kohta minä saan tehdä tuota ja kohta minä pääsen tuohon tehtävään. Partio innostaa vastuuseen, Meri pohtii.

Partiossa on hänen mielestään myös aivan erityinen henki, josta on vaikea sanoa mistä se oikein tulee. Sen vain aistii.

–Missä tahansa ollaankin, vaikka eri puolilla maailmaa, ollaan ystäviä!

Teksti LAURA MÄKELÄKuvat MARKKU PIHLAJA

Mitä partiossa tehdään?Partiolaiset kokoontuvat viikoittain kokoontumispaikassaan. Koloilloissa leikitään, ollaan yhdessä ja harjoitel-laan muun muassa erätaitoja, luovan ajattelun taitoja, kädentaitoja sekä luonnontuntemusta. Partiotoimintaan kuuluvat retket, leirit ja vaellukset. Partioon kuuluu olennaisesti myös kansainvälisyys. Lippukunnat järjestä-vät tapahtumia, juhlia ja tempauksia.

Partio-ohjelma kaikille ikäkausille sijaitsee osoitteessa ohjelma.partio.fi.

7

Saman aistii täällä ihan omassa par-tioryhmässä: tullaan toimeen, vaikka ollaan erilaisia persoonia. Joltakulta saa aina tukea.

Partio on tämän vuoden Yhteis-vastuukeräyksen kotimaan kohde. Kun laskiaisena vietettiin keräyksen avajaisia Porvoon tuomiokirkossa ja seurakunnassa muutenkin, Sara ja Meri sekä muita partiolaisia oli mu-kana erilaisissa tehtävissä ja kertomas-sa elämäntavastaan.

Yhteisvastuukeräyksen tuotolla tuetaan nuorten elämänhallintatai-tojen kehittymistä ja osallisuutta partiotoiminnan avulla. Syrjäyty-misvaarassa olevia nuoria etsitään ja ohjataan partion pariin muun muassa tukemalla köyhistä perheistä tulevien nuorten partioharrastusta. Keräys-varoin tuetaan myös Sisupartiotoi-mintaa, jossa mukana olevat lapset ja nuoret ovat pääosin aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisia.

Merin ja Saran mielestä partio sopii hyvin keräyskohteeksi, kun tarkoitus on ehkäistä nuorten syrjäy-tymistä.

–Partiossa tehdään ensimmäisestä päivästä lähtien selväksi, että täällä kaikki tehdään yhdessä, ja niin myös tehdään. Ketään ei jätetä ulkopuolelle, Meri sanoo.

–On ryhmänvetäjän vastuulla ottaa kaikki huomioon, Sara jatkaa.

Meri kertoo oppineensa partiossa avoimuutta eli valmiutta ottaa ihmiset vastaan sellaisina kuin he ovat.

–Partion kautta tiedän, että ihmi-set ovat erilaisia ja että se on rikkaus. Koulumaailma voi olla nuorelle toisi-naan raaka, ja monissa harrastuksissa-kin on paljon kilpailua. Partiossa pää-asia on yhdessä tekemisellä. Partiosta moni ujompikin on saanut ystäviä.

Suomen Partiolaisten jäsenmää-rä on kääntynyt huimaan kasvuun viime vuosina. Ehkä sekin kertoo, että partiolle on yhteiskunnassa nyt paljon tilausta.

Saran mielestä suurleireillä voikin kohdata unohtumattoman näyn.

–Kun näkee yhtäkkiä tuhansia partiolaisia samassa paikassa, tajuaa että meitähän on aika paljon.

SUNNUNTAINA 24.4.Kello 13 alkavan messun yhteydessä Partiolaisten kirkkopyhä Gam-melbackan seurakuntakeskuksessa, Viertotie 1.

LAUANTAINA 30.4.Vapunaattona kello 14-16 Sima, munkki ja penkki -tapahtuma Runeberginpuistossa. Iloista yh-dessäoloa, partioaiheisia kilpailuja ja yhteislauluja. Simaa ja munkkia myynnissä tapahtuman aikana nau-tittavaksi.

LIPASKERÄYSTEMPAUSTule lipaskerääjäksi perjantaina 15.4. klo 16-18 sekä perjantaina 13.5. klo 16-18. Aloitus ja info seurakuntakodin kahviossa klo 16 alkaen.

Poikkea myös Ruustinna-kahviossa!Tuotto yhteisvastuukeräykselle per-jantaina 15.4. klo 13-15. Ruustinna -kahvion löydät suomalaisen seurakun-takodin kahviosta, Lundinkatu 5, 1krs.

Meri Rouhiainen (vas.) ja Sara Lahtinen ohjaavat 10-vuotiaiden Ritariperhoset-ryhmää yhdessä.

Yhteisvastuutapahtumat Porvoossa:

8

Pääsiäinen

Hiljaisen viikon ja pääsiäisen mietiskelyä

Asetu paikkaan, jossa saat olla rauhassa. Hengitä syvään ja karista jännitykset kehosta ja mielestä. Istu tuolille tai lattialle hyvään asentoon, jossa voit rukoilla. Pyydä Jumalan läsnäoloa lausumalla hiljaa hänen nimensä. Ole tietoinen Hänen mie-lenkiinnostaan sinua kohtaan. Pyydä Pyhää Henkeä valaisemaan mielesi ja jätä sydämesi avoimeksi Jumalan puhuttelulle Hänen sanassaan. Pyydä, että saat rukouksen aikana jonkin erityisen armon osoituksen; kärsiväl-lisyyttä, syvempää rakkautta Jumalaa kohtaan, syvempää Hänen tahtonsa tuntemista, Hänen sinuun kohdis-tuvan huolenpitonsa rikkaampaa ymmärtämistä. Se voi olla myös itkua, kyyneleitä.

Lue Raamatun kohta hitaasti (ääneen), lue uudelleen kunnes jokin sana tai sanonta vetää sinua puoleensa ja alkaa olla merkityksellinen sinulle. Pysy tämän sanan tai sanoman äärellä, maistele sitä, nauti siitä. Seuraa sisäis-tä liikettä itsessäsi. Jos tunnet rauhaa, pysy tämän tunteen vallassa. Jos jokin häiritsee sinua, tarkkaile tunnettasi,

mihin se johtaa sinua, mitä se tahtoo sanoa sinulle.

Kun luet evankeliumia, näe Kristus ihmisenä, joka kokee nälkää, janoa, vastenmielisyyttä, väsymystä, kiusattuna olemista ja kärsimystä, ja jonka tulee kasvaa uskossa, luot-tamuksessa, toivossa ja rakkaudessa. Evankeliumeissa voit asettaa itsesi kertomuksen eri henkilöiksi.

1. päivä: Jeesuksen rukous Getsemanessa Mark. 14:33-42 2. päivä: Jeesuksen sisäinen kamppailu Joh. 12:23-333. päivä: Kiirastorstai Matt. 26:14-75, 27:1-66.4. päivä: Ristiinnaulitseminen Joh. 19:17-30, Luuk. 23:465. päivä: Hautaaminen Luuk. 23:50-576. päivä: Ylösnousemus Joh 20:11-187. päivä: Iloitse Fil 4:4-13.

Arkiretriitin ohjeiden mukaan diakoniapappi Ulla Lumijärvi

8

Pääsiäisen hartaat hetket

Palmusunnuntai 20.3.Klo 10 Messu Tuomiokirkossa Klo 13 Messu Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Messussa musiikkinäytelmä ’Suuri pääsiäinen’Mukana Riimu, SAUNDI, Castellum -kuorot. Klo 19 Jean Gilles: Requiem Tuomio-kirkossa. Porvoon Oratoriokuoro & OMA Orchestra, Joht. Eric-Olof Söderström. Vapaa pääsy.

Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti Jerusa-lemiin ja ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemi-seen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia.

Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsi-mystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertausku-via ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita.

Kuvat: K

aapo Valkeavirta

9

Seurakunnassa tapahtuu

Pääsiäisen hartaat hetket Hiljaisen viikon maanantai 21.3.Klo 19 Hiljaisen viikon hartaus Pikkukirkossa”Jeesus Getsemanessa”

Hiljaisen viikon tiistai 22.3.Klo 19 Hartaus Pikkukirkossa”Jeesus tutkittavana”

Hiljaisen viikon keskiviikko 23.3.Klo 19 Hartaus Pikkukirkossa”Jeesus tuomitaan” Kiirastorstai 24.3.Klo 14 Messu TuomiokirkossaMukana Laulupiiri.Klo 18 Messu Gammelbackan seurakuntakeskuksessaklo 20 Messu TuomiokirkossaMukana Varia Voce, Teemu Ahola, sello.

Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiiras-torstain ehtoollisjumalanpalvelukseen. Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen.

Kiirastorstain aihe on kertomus Jee-suksen ja hänen opetuslastensa viimeises-tä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen

asettamisesta. Raamatuntekstit avaavat erilaisia näkökulmia ehtoolliseen: uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murre-tun leivän luoma yhteys.

Pitkäperjantai 25.3.Klo 10 Sanajumalanpalvelus Tuomiokirkossa Mukana Tommi Wesslund, sello.

Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän puolestamme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa.

Pääsiäisyö 26.3.Klo 23 Messu TuomiokirkossaMukana Sancti Amici, Frida

Pääsiäispäivä 27.3.Klo 10 Messu TuomiokirkossaMukana Leo Kylätasku, trumpettiKlo 13 Messu Gammelbackan seurakuntakeskuksessa

Pääsiäisyönä ja -päivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon

ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetus-lapset. Kristus on herätetty kuolleista. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Uusi aika on alkanut! Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika.Toinen pääsiäispäivä ma 28.3.Klo 10 Messu TuomiokirkossaKlo 13 Messu Gammelbackan seurakuntakeskuksessa

Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylös-nousseen Jeesuksen ilmestymistä seuraa-jille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnous-seen seurassa.

Pääsiäisen kirkkokyydit palmusunnun-taina 20.3., kiirastorstaina 24.3. (klo 14) ja pääsiäispäivänä 27.3., pyynnöt viim. edellisenä päivänä klo 12 mennessä p. 040 0210040. Porvoon tuomiokirkon pääsiäisaltta-reiden äärellä voi hiljentyä tilaisuuksien yhteydessä sekä kirkon aukioloaikoina: maanantaista perjantaihin klo 10-18, lauantaisin klo 10-14, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 14-17.

Kuva: K

aapo Valkeavirta

Viime vuoden Pääsiäisalttari Tuomiokirkolla.

10

Hengähdyshetki arjen keskellä. Iltamessu Pikkukirkossa (Tuomiokirkon viereinen kirkko) antaa mahdollisuuden levähtää. Kevään ilta-messut: 6.4., 20.4. ja 18.5. klo 19.

Voimat vähissä?Tule hiljaisuuden lempeään hoitoon 18.-20.5. Pellingin kurssikeskukseen. Kevät puhkeaa, virkistää ja ravitsee sielua ja ruu-mista. Ohjaajina pastori Ulla Lumijärvi, ulla.lumijarvi@evl.fi, p. 040 676 4117 ja diakoni Anu Peltomäki, anu.peltomaki@evl.fi, p. 040 550 0946. Syksyllä on tulossa kaksi Hiljaisuuden retriittiä: Syksyn loisteessa 9.-11.9. Pel-lingin kurssikeskuksessa ja Kaamosretriit-ti 25.-27.11. Ahvenlammella Mäntsälässä .

Ajatuksia eläkeiän kynnyksellä”Ikääntyminen – elämän loppukiri” on teemana tämän kevään Keskustelukama-reissa seurakuntakodilla. 5. huhtikuuta aiheena ”Positiivinen eläkeläinen”. 3. tou-kokuuta viritetään keskustelua aiheesta ”Rakkaus ei ruostu”. ”Vanhoilla päivillä” voi rakastua päätä pahkaa, niin kävi Mar-ja Leena Kupiaiselle ja Tapio Maliselle. Keskustelukamarit alkavat klo 18.

PERHELEIRI 6.-8.5. Pellingin leirikeskuk-sessa. Luvassa yhdessäoloa, saaristomaise-mia, ohjelmaa lapsille ja aikuisille, valmiit ruokapöydät ja saunat iltaisin. Leiri alkaa perjantaina klo 18 ja päättyy sunnuntaina klo 12.30. Leirin hinta on 38 euroa aikui-silta ja 24 euroa lapsilta (4-12v.) Tiedus-telut laura.makela@evl.fi / 040 704 2226

Kevään korvilla Haave, josta tuli totta

Luther Seminary in Thailandin opiskelijat tekevät opintomatkan Suomeen kesän kynnyksellä. Seura-kunnan nimikkolähetit Tero Massa ja Katariina Kiilunen ovat valmistelleet matkaa jo vuoden verran Bangkokissa. Katariina kuvailee lähtötunnelmia seuraavasti:

- Opiskelijat saivat tietää matkasta muutama viikko sitten. Ilmoituksem-me jälkeen seurasi pitkä hiljaisuus. Kukaan ei sanonut mitään, eikä huutanut hurraata. Eivätkö he siis halunneetkaan matkalle? Halusivat kyllä. Mutta hämmennys ja yllätys oli niin suuri ja niin odottamaton. Matka Suomeen on ollut monelle haave, jonka ei ajatellut koskaan toteutuvan. Opiskelijoiden ajatukset tiivistyivät lauseeseen: “Opettaja, en pysty sano-maan tähän yhtään mitään”. Ja vähän samanlainen olo on itsellänikin.

Seuraa thaimaalaisten matkaval-misteluja Facebookissa: porvoonsuoma-lainenseurakunta.

Perhepäivä ke 13.4. klo 9-15 Pellingin leirikeskukses-sa. Yhdessäoloa keskellä keväistä saaris-toa. Ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Päivän hinta on 10 euroa aikuisilta ja 6 euroa lapsilta (4-12v.), sisältäen aamupalan, lounaan ja päiväkahvin/-mehun. Bussi-kuljetus seurakuntakodilta. Tiedustelut laura.makela@evl.fi, puh. 040 704 2226

Maria sytyttää tulen rannalle Porvoossa

Meditatiivininen runo- ja laulupolku kutsuu seurakuntakodille palmu-sunnuntaina 20.3., jolloin vietämme Naistenpäivää.

Runoilija Lealiisa Kivikarin ja muusikko Soila Sariolan yhteistyöstä on syntynyt intuition ja improvisaa-tion siivin meditatiivinen runo- ja laulupolku nimeltä Maria sytyttää tulen rannalle. Noin tunnin kestä-vän esityksen pohjan luovat Lealiisa Kivikarin ihmisyyteen, naiseuteen ja sukupolvien ketjuun liittyvät runot.

Taiteilijoiden yhteistyöprosessi on alkanut jo ennen kuin Maria sytyttää tulen rannalle -kirja julkaistiin helmi-kuussa 2011. Lealiisa Kivikari näytti valmisteilla olevia runoja ystävälleen Soila Sariolalle, ja runot alkoivat soida Sariolan unissa ja arjessa melodioina ja sävelkulkuina.

Tilaisuus alkaa klo 11.30 osoitteessa Lundinkatu 5.

Parisuhteen rikastuttamisviikonloppu

Kaipaatko vertaistukea ja uutta pohdittavaa parisuhteesi parhaak-si? Viikonlopun aikana keskitytään oman parisuhteen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Kaikenikäiset parit voivat osallistua. Tervetuloa keväisen saaristoluonnon keskelle 30.4.-1.5. Pellinkiin! Ohjaajina Antti ja Johanna Yli-Opas. Tiedustelut antti.yli-opas@evl.fi / 040 531 8728

Linnea Ekstrand

11

Sancti amici on latinaa ja tarkoittaa ”Pyhät ystävät”. Klassiseen ohjelmis-toon keskittyneitä nuorten kuoroja on Suomessa vähän. Hallayö-nimiselle levylle tulee lauluja luonnosta, elämäs-tä ja Jumalasta. Kappaleet ovat uutta suomalaisesta kuoromusiikkia. Mu-kana on myös pohjoismaisista kirk-komusiikin symposiumeista mukaan tarttuneita, raikkaita lauluja. Hallayö-levynjulkaisukonsertti Porvoon tuomiokirkossa su 3.4. klo 19. Sancti Amici, Frida joht. Minna Wesslund. Konsertiin on vapaa pääsy.

Sancti Amici -kuorossa ollaan ystäviä, myös kuoroharrastuksen ulkopuolella. Yhteiset kokemukset, leirit ja matkat ovat yhdistäneet kuorolaiset kiinteäksi porukaksi. Disa Rasmus on laulanut Minna Wesslundin johtamassa Sancti Amici -kuorossa kohta kahdeksan vuotta. Roosa Rautiaisella on jo kolmastoista kuorovuosi meneillään.

–Lähdin lapsuudenystäni kanssa pienenä Minnan muskariin, ja sitä kautta päädyin kuoroon, Roosa ker-too.

Nuorten kuoron levytys tuli tytöil-le yllätyksenä.

–Siitä oli jo pidempään heitetty läppää että voitaisko saada levyttää ja Minna aina vastasi ”Noh, enpäs nyt tiedä”. Yllätti se, että Minna oli oikeesti ottanut ja mennyt sinne kysymään korkeemmilta tahoilta että saataisko lupa, ja sitte vielä saanutkin sen, Disa kertoo.

Tytöt tuumaavat, että kuorovuosis-ta tallentuu mukava muisto levylle.

Äänityksen onnistuminen on monien asioiden summa. Aikataulut tehdään pilkuntarkasti ja monet asiat vievät aikaa. Kukapa tulisi arvanneek-si, että piuha-, monitori-, mikki- ym. äänityslaitteiden kokoaminen kestää vähintään neljä tuntia.

Itse äänitykseen pitää saada yhtä

aikaa niin äänittäjät, tuottaja, kuoro, soittajat kuin kuoronjohtajakin. Ajan pitää sopia myös emännille ja sunti-oille sekä tietenkin Tuomiokirkolle, jossa on tilaisuuksia häistä hautajai-siin. Myös paikkana kirkko tuo omat haasteensa.

–Kirkonkellojen soiminen oli yllättävä haaste, vaikka sitä ei ehkä ajattelisi! Roosa paljastaa.

Äänityksessä on ollut monta hienoa hetkeä.

–Se fiilis, kun kappaleen loputtua odotettiin hievahtamatta paikoillaan kuittausta miksaajalta, ja kaikki tiesi-vät että tämä meni hyvin. Tai se kun kuunneltiin kajareista edellistä ottoa ja kaikki nauroivat pieleen menneille kohdille tai muille virheille. Tai kun monta tuntia äänitetty kappale oli valmis, ja Minna tuli takaisin huudah-taen ”purkissa on”! Roosa kertoo.

Levytystaipaleen varrella oli myös odottamattomia mutkia matkassa. Ensimmäinen äänitys tehtiin Gam-melbackan seurakuntakeskuksessa, koska Tuomiokirkon savuhälytyslait-teet pitivät melkoista ääntä. Sitten Englannista saatiin sopiva vaimennus-laite ja vahtimestareitten ansiokkaalla avustuksella taustahäly saatiin pois.

Myös sairastumiset, synttärit, työt ja harrastukset vaanivat levynteon su-jumista. Yhdenkin esiintyjän poissaolo saattoi vaikuttaa onnistumiseen.

Sancti amici puhalsi Minnan johdolla yhteen hiileen jo ennen levytyspro-jektia. Kuorolaiset pitävät Minnaa kuoronjohtajana ”vaativana, mutta hauskana”.

–Ensin saattaa nauraa räkättää yhdessä meidän kanssa jollekin type-rälle jutulle, mutta sitten sormi ojossa soosoottaa väärään aikaan hengittä-misestä. Monelle meistä Minna on kuin toinen äiti, niin kauan ollaan oltu tekemisissä. Ilman Minnaa me ei oltais varmaan koskaan päästy näin pitkälle kuoron kanssa ja kasvettu näin taitaviksi, Disa kuvailee kuorolaisten tuntoja.

Roosa kiteyttää hyvin pelisäännöt:–Kuoro ei toimi, jos meillä ei ole

luottoa toisiamme kohtaan. Suurin osa meistä on ollut kuorossa kauan ja opetellut koko elämänsä laula-maan yhdessä. Rehellisyys on tärkeää. Uskallamme myöntää virheemme ja huomauttaa toisillekin, että ”tuossa olisi parantamisen varaa”. Korjaamme virheet ja kun uskallamme yrittää, opimme paremmin. Olen todella kiitollinen, että olen saanut harjoitella ja harrastaa tällaisen porukan kanssa monen monta vuotta!

Kevään konsertit tuomiokirkossa30.3. klo 19 Mauriz Brunell, urut 13.4. klo 19 Häämusiikkia ja vinkkejä vihille, seurakuntien kanttorit 25.4. klo 19 Konsertti, Kreeta-Julia Heikkilä, viulu, ja Roope Gröndahl, piano 19.5. klo 19 Varjele vakainen Luoja -kevätkonsertti, Riimu, SAUNDI, Sancti Amici, FridaKonsertteihin on vapaa pääsy.

Homma purkkiin - kuorolaulu vaatii luottamusta

Linnea Ekstrand

Sofia Airas, Roosa Rautiainen, Emilia Lindström ja Tommi Wesslund.

11

12

TIISTAINA 12.5. KLO 9.30 -12

LAPSIPERHEILLE ULKOTOIMINTAA JA TIETOA:

Eri palveluiden edustajat paikalla, laulua, kasvomaalausta, leikkivarjoilua, autoleikkejä, askartelua, piharasteja, grillistä pientä purtavaa ym. mukavaa.

Osoite: Suomenkyläntie 3, Kappalaisen talo, vaaleanpunainen puutalo.

Parkkipaikat Kirkkotorilla ja Linnamäen parkkipaikalla.

TAPAHTUMAN JÄRJESTÄVÄT PORVOON SEURAKUNNAT SEKÄ PORVOON KAUPUNKI

Kirkon Perheasiain

neuvot- Lasten neuvola

Seurakunnan telukeskus lapsityö Folkhälsan Sosiaali - ja ja perhepalvelut diakoniatyö MLL

Avoimet varhais- Liikunta- kasvatuspalvelut palvelut

Kaipaatko vinkkejä vihille? Laaja kattaus erilaista häämusiikkia ja tietoa vihkimisestä 13.4. klo 19 Porvoon tuomiokirkossa. Mukana kanttoreita ja pappi kysymyksiin vastaamassa. Paikalla on mahdollisuus pyytää avioliiton esteiden tutkinta.

Lasten musiikkinäytelmä ’Suuri pääsiäinen’ ti 22.3. klo 9 Gammelbackan seurakuntakeskuksessa, jonne toivomme tervetulleeksi erityisesti kotihoidossa olevia lapsia perheineen. Pääsiäispuuhaa pienille ja ajatuksia aikuisille: Katso seurakunnan pääsiäinen Facebookissa.

Porvoon suomalainen seurakunta löytyy niin Facebookista, Instragramista kuin Twitteristäkin. Ota kuva Tuomiokirkosta ja merkitse #porvoontuomiokirkko Myös seurakunnan internet-sivuilta saat ajankohtaista tietoa toiminnasta:www.porvoonseurakunta.fi

Rap-artisti Mikaveli pe 15.4. klo 18 Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Konserttiin on vapaa pääsy. Keikan järjestää seurakunnan nuorisotyö.

Hyvää pääsiäistä!

Maria H

edengren

YhTeisiä LeiKKeJä. AsKArTeLuA. KAsvomAALAusTA. NALLeNeuvoLA....

musiiKKiA: PAiKALLA TrubAduuri miKA. GriLLi KuumANA.

Kuva: R

iitta Hellqvist

Ohjelm

atoimisto K

ristalli

TIISTAINA 10.5. KLO 9.30-12