OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA · OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ...

OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA

MAL –YHTEISTYÖ PIETARSAAREN SEUDULLA

Tavoitteiden määritteleminen

Raportti 29.11.2012 Tavoitteet päivitetty 10.12.2012

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY

http://www.pietarsaari.fi/cgi-bin/jbst/pic.cgi?lang=fi&submit=select&cat=Satama ja saaristo&subcat=&yy=&mm=

http://www.pietarsaari.fi/cgi-bin/jbst/pic.cgi?lang=fi&submit=select&cat=Tapahtumat&subcat=&yy=&mm=

I

29.11.2012

Sisällysluettelo

1 Johdanto ......................................................................................................................... 1

2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ............................................................................ 3

3 Pohjanmaan maakunta ..................................................................................................... 3

4 Pietarsaaren seutukunta ................................................................................................... 5

5 Asuminen ja vapaa-aika .................................................................................................... 8

6 Liikenne ........................................................................................................................ 13

7 Elinkeinoelämä ja palvelut ............................................................................................... 16

8 Yhteenveto Pietarsaaren seudun nykytilasta ...................................................................... 19

9 Skenaariotyöpajan tulokset ............................................................................................. 20

10 All-ting seminaarin äänestyksen tulokset .......................................................................... 22

11 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet ...................................................................................... 25

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 1 (27) 29.11.2012

MAL –YHTEISTYÖ PIETARSAAREN SEUDULLA Tavoitteiden määritteleminen

1 Johdanto

Pietarsaaren seudun MAL-yhteistyöhankkeen tavoitteena on luoda yhteinen näkemys

maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Pietarsaaren seudulla. Pietarsaaren seudun

aluerakennesuunnitelma 2030 perusselvitys eli JASU on laadittu vuonna 2005.

Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta nimesi 2010 alueellisen

maankäyttöryhmän jatkamaan JASU:n käynnistämää työtä. Maaliskuussa 2012

valmistui kooste nykytilanteen kartoituksesta ja analyysistä.

Tämän työn tarkoituksena on ollut yhteisten tavoitteiden määritteleminen MAL-

kysymyksissä. Tavoitteiden pohjalta tullaan laatimaan aluerakennesuunnitelma vuoden

2013 aikana. MAL -yhteistyöhankkeen aikataulu on esitetty alla olevassa kuvassa.

Tämä työ on toteutettu syksyn 2012 aikana kolmessa eri vaiheessa:

1) Skenaariotyöpaja 27.8.2012

2) All-ting –seminaari 10.10.2012

3) Loppuraportointi työn tuloksista.

Työssä on koottu yhteen alueellisten sidosryhmien ja yhteisöjen yhteiset tavoitteet

MAL-kysymyksissä Pietarsaaren seudulla skenaariotyöpajan ja All ting seminaarissa

saatujen palautteiden pohjalta. Raporttiin on koottu skenaariotyöpajan ja All-ting

seminaarin tulokset.

Työssä on ollut kolme teema-aluetta MAL-kysymyksiin liittyen eli:

1) Asuminen ja vapaa-aika

2) Liikenne

3) Elinkeinoelämä ja palvelut.


Kaikkia näitä kolmea teema-aluetta läpileikkaa maankäytön kysymykset. Työn

aikataulu on esitetty alla olevassa kuvassa.

Skenaariotyöpaja järjestettiin 27.8.2012 Kruunupyyssä ja siihen osallistuivat

Pietarsaaren seudun MAL-ryhmä sekä seudullinen yhteistyölautakunta. Yleisesti

skenaarion tavoitteena on näyttää, miten tavoiteltava tulevaisuuden tila kehittyisi

nykyhetkestä tulevaisuuteen eli miten Pietarsaaren seutu tulee kehittymään

tulevaisuudessa.

MAL-All-ting seminaari järjestettiin 10.10.2012 Pännäisissa, johon oli kutsuttu kaikki

valtuutetut, virkamiehet, edustajat elinkeinoelämästä ja etujärjestöistä. Seminaarissa

järjestettiin interaktiivinen äänestys, jossa osallistujilla oli mahdollisuus ottaa kantaa

erilaisiin vaihtoehtoihin ja skenaarioratkaisuihin.

Lähtökohtamateriaalina on huomioitu alueella jo tehtyjä selvityksiä mm. seudullinen

strategia, nykyiset trendit ja aikaisemmin laaditut skenaariot, kuntakohtaisten

työpajojen tulokset (kevät 2012), Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla –

raportti (9.3.2012) sekä Pietarsaaren seudun aluerakennesuunnitelma JASU (2005).

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Pohjanmaan maakuntaohjelma on

otettava huomioon MAL yhteistyössä.

Työn tilaajana on Oy Pietarsaarenseudun Kehittämisyhtiö Concordia, jossa työtä

ohjasivat seutusuunnittelija Gustav Nygård ja vt. toimitusjohtaja Maria Nybäck. Työn

konsulttina toimi FCG Finnish Consulting Group Oy, jossa työstä vastasivat johtava

konsultti Asta Nupponen ja suunnittelupäällikkö Pertti Malinen.


2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain

mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.

Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on:

varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen

maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa,

auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön

suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä

kehitys,

toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti

merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen

johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä,

edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä

luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden

toteuttamiselle.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden

toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja

valtion viranomaisten toiminnassa.

3 Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaan maakunta koostuu 17 jäsenkunnasta ja neljästä seutukunnasta, jotka ovat

Pietarsaaren, Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat sekä Suupohjan rannikkoseutu.

Pohjanmaan visio vuodelle 2040 on seuraava:

”Uuden energian Pohjanmaa – energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja

vahvasta yhteisöllisyydestä.”

Pohjanmaalla on viisi strategista linjausta:

1. Kilpailukyky ja imago – energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan

2. Työvoima ja osaaminen – kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa

3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne – kestävien rakenteiden ja

erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa

4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma – monikulttuurisuudesta Pohjanmaan

hyvinvoinnin energianlähde

5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi – Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen

huippualue.

Pohjanmaan tavoitteet saavutettavuuden ja tasapainoisen aluerakenteen

saavuttamiseksi on valittu seuraavat painopisteet:

Aluerakenteen hallittu ja tasapainoinen kehittäminen

Erinomainen saavutettavuus koordinoidun liikennejärjestelmän ja

kokonaisvaltaisten logististen ratkaisujen myötä

Pohjanmaan monipuolisten, hajautetun energiatuotannon mallien kehittäminen

Tietoyhteiskunnan nopeiden muutosten myötä kohti ubiikkiyhteiskuntaa.


Aluerakenteen hallitun ja tasapainoisen kehittämisen keskeisinä kehittämisnäkökulmina

ovat:

Pietarsaaren seutukunnan ja Kokkolan seutukunnan yhteisen aluerakenteen

kehittäminen esim. alueiden yhteisellä maankäytön suunnittelulla, asutuksella

sekä edistämällä kestävän kehityksen mukaista liikennettä

Vaikuttamalla maahan- ja maastamuuttoon positiivisesti mm.

yhdyskuntasuunnittelun keinoin kehittämällä monipuolisia asuinympäristöjä,

palvelujen saavutettavuutta ja eri toiminnoille riittäviä aluevarauksia

Kokonaisnäkemyksen muodostaminen kaupan palveluiden sijoittumisesta ja

niihin liittyvistä logistiikkajärjestelyistä

Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja kansallisvarallisuuden hyödyntäminen

sijoittamalla toimintoja olemassa olevaan infraan ja rakenteisiin tukeutuen

Kaupunkiseutujen ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen suunnittelu ja

toteuttaminen KETJU-ohjelman tavoitteiden mukaisesti

Tietoliikenteen ja –verkkojen määrätietoinen hyödyntäminen

Muutossignaalien havaitseminen ja niihin reagoiminen

Maakunnallisen energiastrategian toteuttaminen ja ilmastostrategian laatiminen

Luonto- ja kulttuuriympäristöjen inventointien ja ohjelmien laatiminen

Valtakunnallisten ja alueellisten liikenneverkkojen kehittäminen sekä alueellisten

ja paikallisten liikenneinvestointien riittävän tason turvaaminen.

Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040

1. Luodaan edellytykset maankäytön ja liikenteen koordinoinnille

Luodaan liikenteelliset edellytykset kompakteille yhteiskuntarakenteille ja

palveluverkkojärjestelmien tehokkaalle käytölle kaupunkiympäristöissä ja

kehittyvillä kyläalueilla

Kaupunkien molemminpuolinen yhteistyö tulee helpottamaan matkustamista ja

toimitusketjujen funktionaalisuutta keskusten välillä

2. Kehitetään saavutettavuutta ja liikkumismahdollisuuksia

Yhteyksiä kaupunkialueiden sisään ja kaupunkien välillä kehitetään vastaamaan

matkustus ja rahtitavaraketjujen tarpeita

Junayhteyksiä Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun välillä nopeutetaan sekä

palvelutasoa parannetaan

Merenkurkun kansainvälisiä henkilöliikenneyhteyksiä kehitetään

Lentoyhteyksiä parannetaan

Joukkoliikenteen osuutta kasvatetaan kaupunkialueilla

Tieyhteyksien ohjeistuksia parannetaan

3. Parannetaan logistisia käyttöolosuhteita

Pohjanmaan pääyhteyksiä ja liikennepalveluita tullaan kehittämään siten että

liikenne ja tavaroiden kuljetus sujuu ilman häiriöitä (alhainen melutaso) ja että

kuljetusten aikataulutus voidaan ennustaa

Satamayhteyksien kehittäminen.

Pohjanmaan tavoiteltava aluerakenne 2030

Pohjanmaan tavoitellussa aluerakenteessa 2030 korostuu elinvoimaiset kaupunkiseudut

ja hyvin toimivat liikenneyhteydet sekä jokilaaksot maatalousalueineen ja

maaseutuelinkeinoineen. Pohjanmaan aluerakenteen muodostaa kolme erilaista

keskustan verkostoa:

1) Vaasanseutu, jonka muodostavat Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat. Pohjanmaan

maakuntakeskus Vaasa on koko maakunnan veturi. Vaasa on yliopistokaupunki ja


sen asemaa korostaa myös keskeinen asema Merenkurkun ja Itämeren

yhteistyössä.

2) Pietarsaaren seutu, joka on maakunnan pohjoinen aluekeskus. Seudun vahvuutena

ovat monipuolinen teollisuus ja hyvät liikenneyhteydet.

3) Suupohjan rannikkoseutu, joka on kolmen kaupungin muodostama aluekeskus.

Seudun vahvuus perustuu laajaan yhteistyöhön, kemialliseen ja mekaaniseen

puunjalostukseen sekä lasinalaisviljelyyn.

4 Pietarsaaren seutukunta

Pietarsaaren seutu muodostuu viidestä kunnasta. Pietarsaaren seutukunnan

vaikutusalue ulottuu pohjoisessa Kokkolaan ja etelässä Vaasan seudulle. Seudun keskus

on rakenteeltaan tiivis Pietarsaaren kaupunki. Toinen seudun kaupungeista on

Uusikaarlepyy. Lisäksi seutukuntaan kuuluvat Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören

kunnat. Muissa kunnissa asutus on hajaantunut pienempiin kuntataajamiin ja kyliin.

Viiden kunnan muodostama kokonaispinta-ala on yli 4540 neliökilometriä. Koska

kyseessä on rannikolla sijaitseva seutukunta, vesistöjen osuus kokonaispinta-alasta on

korkea. Maapinta-alaa Pietarsaaren seudulla on yhteensä noin 2470 km2.

Seutukunnassa asuu kaiken kaikkiaan hieman alle 50 000 asukasta ja väestöntiheys on

noin 20,0 asukasta neliökilometriä kohden, kun taas valtakunnallinen keskiarvo on 17,5

as/km2.

Pietarsaaren seudulla asui vuoden 2011 lopussa 49 665 asukasta. Vuoden aikana

väestö lisääntyi 111 henkilöllä. Vuonna 2010 seutukunnassa oli 3 670 yritysten

toimipaikkaa, joissa työskenteli 13 568 henkilöä. Vuoden 2011 lopussa työttömien

työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 5,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli 1286.

Maahanmuuttajien työllisyys on kansallisessa vertailussa hyvä.

Pietarsaaren seudun kunnat ovat enemmistökieleltään ruotsinkielisiä. Seudulla asuvia

ruotsinkielisiä on miltei 76 % koko väestöstä. Eniten ruotsinkielisiä suhteessa

väkilukuun on Luodossa, jossa peräti 92,6 % asukkaista on ruotsinkielisiä.


Seutukeskuksen eli Pietarsaaren kaupungin väestöstä lievä enemmistö (56,4 %) puhuu

äidinkielenään ruotsia.

Seudun liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. Tärkeimmät tieyhteydet ovat rannikon

suuntainen valtatie 8 ja valtatie 19, joka tarjoaa yhteydet Seinäjoen ja Tampereen

suuntaan. Pännäisten asema tarjoaa seudulle rautatieyhteyden muualle maahan.

Kokkola-Pietarsaari lentoasema palvelee kotimaan yhteyksiä sekä ulkomaille

suuntautuvia tilauslentoja. Pietarsaaren satama palvelee rahtiliikennettä.

Seudun merkittävä vahvuus on teollisuus. Vahvoja elinkeinoja ovat maatalous, massan

ja paperin valmistus, elintarviketeollisuus, veneteollisuus sekä metalli-, kumi- ja

muovituotteiden valmistus. Perinteisesti alueen teollisuus on ollut kansainvälistä.

Seudun maatalous ja maaseutu on varsin elinvoimaista. Maataloudessa on panostettu

karjankasvatukseen sekä luomutuotantoon. Yksi tärkeä maatalouden tuotantohaara on

turkistarhaus.

Elinkeinoelämä jakaantuu pääasiassa kolmeen pääalaan; teollisuus (34 %), julkinen

sektori (26 %) ja yksityinen palvelusektori (19 %). Koko maakunnan tilastoihin

verrattuna Pietarsaaren seudulla on enemmän teollisuuden sektorille kuuluvia

työpaikkoja ja hieman vähemmän julkisen- ja yksityisen palvelusektorin työpaikkoja.

Erityisesti yrityksillä Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnissa on vaikeuksia rekrytoida

ammattitaitoista työvoimaa. Työperäinen maahanmuutto kasvaa vakaasti. Puute

metallimiehistä ja rakennusmiehistä on vaikeutunut. Alkutuotannon ja kaupanalan

osuudet ovat samansuuruiset, kun taas Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin

alkutuotannon osuus on hieman pienempi. Pietarsaaren seudulla työttömyystilanne on

kaikissa kunnissa valtakunnallista keskiarvoa parempi. Vuoden 2009 tietoihin

perustuen, seutukunnassa keskimääräinen työttömyysprosentti oli n. 8 % kun se

valtakunnallisesti oli peräti 10,8 %. (Alueelliset talousnäkymät 1/2012, TEM:n ja

ELY:keskusten julkaisu)

Pietarsaaren kaupungin sataman käyttöaste on hyvä ja vakiinnuttaa asemaansa

selluloosan, paperin ja puun lastaussatamana. Uusi väyläsyvyys tulee nostamaan

kapasiteettia. Väylää Pietarsaaren satamaan syvennetään 9 metristä 11 metriin. Työ

aloitettiin vuonna 2011. Liityntäliikenne satamaan Pietarsaaren läpi on suunniteltu ja

osittain aloitettu. Vilkkaasti liikennöity tie odottaa valtion rahoituspäätöstä.

Pietarsaaren seudun aluerakenneskenaariot

Pietarsaaren seudun kolme aluerakenneskenaariota (JASU, 2005) kuvaa

yhdyskuntakehityksen vaikutuksia. Skenaariot ovat:

1. Polarisoitu aluerakenne

2. Kehitysvyöhykealuerakenne

3. Lähikeskusaluerakenne

Polarisoitu aluerakenne -skenaario perustuu voimakkaaseen keskittymiseen ja

toimintojen globalisaatioon, jatkuvaan kulutuksen ja tuotannon kasvuun sekä

kaupallisteknologisiin arvoihin.

Kehitysvyöhykealuerakenne –skenaario perustuu maanosien kehityksen eriytymiseen,

eurooppalaiseen maakuntiin pohjautuvaan hallintokulttuuriin, seudullisten

kehitysvyöhykkeiden toiminta- ja rakennemalleihin sekä omavaraisuus-paikallisuus

arvoihin. Kulutus ja tuotanto ovat tässä skenaariossa nykytasolla.


Lähikeskusaluerakenne –skenaario perustuu paikallisuuteen, omavaraisuuteen ja

omatoimisuuteen perustuviin toimintoihin ja rakenteisiin sekä ekologia-arvoihin. Kulutus

ja tuotanto ovat tässä skenaariossa laskussa.

Pietarsaaren seudun kolme aluerakenneskenaariota on esitetty seuraavassa kuvassa.


5 Asuminen ja vapaa-aika

Väestö

Pietarsaaren seudun väestömäärä on kasvanut vuosina 1980-2010. Pietarsaaren

seudulla asui vuoden 2011 lopussa 49 665 asukasta. Pietarsaaren seutu on onnistunut

pitämään väestönsä ja muodostamaan vastapainoin suurille asutuskeskittymille.

Prosentuaalisesti suurin väestönkasvu on ollut Luodon ja Pedersören kunnissa sekä

suurin prosentuaalinen lasku puolestaan Kruunupyyssä.

Kuva 1. Pietarsaaren seudun väestökehitys ja ennuste (Lähde: Tilastokeskus, 2011).

Pietarsaaren seudulla on suuri syntyvyys, mikä on nähtävissä nuorimmissa ikäluokissa.

Äidinkielenään ruotsia puhuu 76 %, suomea 21 % ja muita kieliä 3 % väestöstä.

Väestöntiheys seutukunnassa on 20 hlö/km2. Väestön koulutustaso on suhteellisen

matala. Alueen korkein koulutustaso on Pietarsaaressa. Toisen asteen koulutusta on

kuitenkin tarjolla monipuolisesti. Taajamoituminen ei ole ollut niin voimakasta kuin

maassa keskimäärin.

Pietarsaari ja Uusikaarlepyy toimivat vetävinä keskuksina. Pietarsaaren seudun

nopeimmin kasvavat taajamat ovat Luoto ja Bosund. Prosentuaalisesti eniten

menettänyt taajama on Teerijärvi, josta on suurin etäisyys lähimpään kaupunkiin.

Haja-asutusväestö kasvaa prosentuaalisesti eniten 10 kilometrin säteellä Pietarsaaresta

ja Kokkolasta. Pietarsaaren ympäristön haja-asutusalueet kasvavat nopeammin kuin

itse taajama.


Kuva 2. Väestömuutos Pietarsaaren seudulla v. 2005-2011.

Muuttoliike

Suurin nettomuuttovirta Pietarsaaren seudulla vuosina 2005-2010 suuntautuu

Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen, samoin Pedersörestä on suurempi nettovirta

Pietarsaareen. Luodon ja Kruunupyyn sijainti lähellä kaupunkien työssäkäyntialueita

tekee niistä houkuttelevia asuinpaikkakuntia. Pietarsaari houkuttelee asukkaita

naapurikunnista, mutta menettää asukkaita suurempiin kaupunkeihin.

Uuteenkaarlepyyhyn muuttaa paljon väkeä myös ulkomailta. Pietarsaaren seutu

menettää asukkaita myös muille alueille mm. Vaasaan, Helsinkiin ja Turkuun.


Kuva 3. Nettomuuttovirrat Pietarsaaren seudulla v. 2005-2010.

Asumiseen liittyvät skenaariot

VTT:n raportin mukaan Pietarsaaren seutu tarvitsee 4180 uutta asuntoa vuoteen 2030

mennessä. Pietarsaaren seudulla 35 % uusista asunnoista rakennetaan taajama-

alueiden ulkopuolelle. Alla on esitelty kolme skenaariota erilaisin painotuksin, mihin

uudet 4180 uutta asuntoa voisivat sijoittua.

1. Nykymeno, jolloin asuntotuotanto sijoittuu melko vapaasti ilman tarkkaa

suunnittelua

Vapaampi rakentaminen

Alkutuotanto ja tulevaisuudessa suunniteltavat alueet saattavat häiritä kehitystä

Vaikea järjestää kunnallisia palveluja vrt. haja-asutusalueet


2. Vahvat palvelutaajamat, jolloin asuntotuotanto keskittyy nykyisiin taajamiin ja

asutuskeskittymiin lähelle palveluita

Palvelutaajamat kasvavat, julkiset ja kunnalliset palvelut kehittyvät

Korkea palvelutaso voidaan taata tietyissä taajamissa

Pietarsaari säilyy selkeänä aluekeskuksena


3. Elävät kylät, jolloin asuntotuotanto sijoittuu tasaisesti sekä taajamiin että

maaseudulle

Kylät ja taajamat kasvavat

Maaseudulla rakentamisen ohjaaminen ydinkyliin

Ei häiritse alkutuotantoa

Pietarsaari on alueen palvelukeskus

Virkistys ja matkailu

Matkailu työllisti Pietarsaaren seudulla 116 henkilötyövuotta vuonna 2010. Pietarsaaren

seudun rannikolla on laaja virkistys- ja suojelualuevyöhyke. Rannikkoalue sisältyy

laajempaan Merenkurkun ympäristön verkostoon. Natura 2000 alueita

Uudessakaarlepyyssä ovat Stormossen – Mesmossen – Blekmossen –

Svartholmsmossen sekä Storsand. Pietarsaaren seudulla on useita kulttuurimaisema-

alueita. Pietarsaaressa on säilynyt merkittävä kokonaisuus vanhaa pohjalaista

puukaupunkia. Meren läheistä ympäristöä on mahdollisuus kehittää saaristo- ja

luontomatkailuun sekä kyliä maaseutumatkailuun. Virkistys- ja luontomatkailua voidaan

edelleen kehittää.

7 Sillan Saaristo markkinoi Kokkolan, Pietarsaaren, Pedersören, Kruunupyyn, Luodon ja

Uudenkaarlepyyn matkailutarjontaa. Tie numero 749 kulkee Pietarsaaresta Kokkolaan

aivan länsirannikkoa pitkin. Sitä nimitetään usein Seitsemän sillan tieksi, jolla on

pituutta noin 35 kilometriä. Reitin varrella on paikkoja kuten Vikarholmen, Holm,

Eugmo, Bosund ja Öja. Koko matkan tiestä erotettuna kulkee päällystetty pyörätie.


Kuva 4. Virkistys- ja matkailualueet sekä reitit Pietarsaaren seudulla.

6 Liikenne

Maantieliikenne

Pietarsaaren seudulla on kattava liikenneverkko, mutta esimerkiksi valtion teiden

kehitys on jäljessä suhteessa elinkeinoelämän tarpeisiin, maankäyttöön ja liikenteen

kasvuun. Suurimman maantieliikenteen kasvun odotetaan tapahtuvan valtatiellä välillä

Kokkola-Alajepua, rantatiellä välillä Holm-Sundby, kantatiellä 68 välillä Pietarsaari-

Edsevö sekä Pietarsaari-Pännäinen.

Pendelöintiliikenne yli kuntarajojen on kasvanut tasaisesti, samoin työmatkat ovat

pidentyneet. Suurimmat pendelöintivirrat ovat Pedersörestä, Luodosta ja Kokkolasta

Pietarsaareen. Kruunupyyn kunta on seudun ainoa kunta, joka kuuluu Kokkolan

pendelöintialueeseen Pietarsaaren sijasta.


Kuva 5. Pendelöinti Pietarsaaren seudulla vuonna 2009.

Joukkoliikenteen kehittäminen on seudulle haaste. Suurin osa työpaikkaliikenteestä

kuljetaan yksityisautoilla. Joukkoliikenne toimii hyvin Pietarsaaren ja Pännäisten

rautatieaseman välillä. Reitti Kokkolasta Luodon ja Kruunupyyn kautta Pietarsaareen ja

edelleen Uutenkaarlepyyhyn ja Vaasaan on suhteellisen hyvin linjaliikennöity.

Alavetelistä on myös toimiva liikenne Kokkolaan. Joukkoliikenne vaatisi kuitenkin

edelleen kehittämistä.

Lentoliikenne

Kokkola-Pietarsaari lentoasemalla on suuri alueellinen merkitys. Lentoaseman

reittiliikenne on ollut muutosten kohteena. Sisämaan liikenne toimii Helsinkiin.

Ulkomaan uusi reitti on Tukholmaan. Kokkola-Pietarsaari lentoasemalla oli 94 583

matkustajaa vuonna 2011. Tällä hetkellä alueen lentoasemalla ei ole huomattavaa

lentorahtiliikennettä, koska käytössä olevat lentokonetyypit eivät tarjoa tätä

mahdollisuutta. Suurin osa alueen lentorahtiliikenteestä kulkee siis maanteitse ensin

Tampereelle, Helsinkiin ja Turkuun ja jatkaa sieltä edelleen ilmateitse.

Junaliikenne

Pännäisten rautatieaseman ohittaa 24 matkustajajunaa, joista neljä Pendolino-junaa ja

kahdeksan Intercity-junaa pysähtyy Pännäisissa. Pännäisten aseman henkilöliikenne on

parantunut jonkin verran ja Pendolino-junat ovat korvanneet pikajunat. Radalla on

tehty ja tehdään edelleen korjausparannuksia. Pännäisten aseman alueelle tehdään

myös laajoja investointeja, jotka nostavat aseman palvelutasoa.

Satamaliikenne

Pietarsaaren sataman tavaraliikenne oli 1,66 miljoonaa tonnia vuonna 2010. Kaksi

kolmasosaa tavaraliikenteen määrästä oli tuontia ja suurin tuontiryhmä eli 62 % oli

raakapuu ja hake. Vienti oli yli puoli miljoonaa tonnia, joista suurimmat vientituotteet

olivat paperimassa ja sahapuutavara. Etenkin tuonti on kasvanut satamassa

voimakkaasti. Pietarsaaren satamaa kehitetään syventämällä satamaan johtavaa

vesiväylää.


Kuva 6. Infrastruktuuri Pietarsaaren seudulla.

Tietoliikenne

Hyvien tietoliikenneyhteyksien saatavuuden odotetaan lisääntyvän ja lisäävän myös

etätyötä. Esimerkiksi JNT on rakentanut liittymiä Pietarsaaressa ja Luodossa ja yritys

toimittaa palveluja suurelle osalle Pietarsaaren seutua. Kuituverkon laajennus sekä

taajamissa että haja-asutusalueilla jatkuu edelleen.

Energiahuolto

Ilmastonmuutos, kokonaissähkönkulutuksen kasvu ja energian kallistuminen ovat

syynä siihen, että joudutaan panostamaan uusiutuviin luonnonvaroihin ja uusiin

energiamuotoihin. Pietarsaaren seudulla tuotetaan enemmän energiaa kuin kulutetaan.

Pietarsaaren seudun energiatuotanto koostuu Alholmens Kraftin ja UPM-Kymmene

Oyj:n tuotannosta, vesivoimasta ja Luodon yhdestä tuulivoimalasta. Tämän lisäksi

tuotetaan paikallisesti hakekaukolämpöä. Bioenergian tuotanto on ollut kasvussa,

samoin jätteenpolton merkitys on kasvanut. Valtakunnallisesti kannustetaan

panostamaan tuulivoimaan ja Pietarsaaren seudulla on potentiaalia panostaa tähän

energiamuotoon.


Kuva 7. Energiahuolto Pietarsaaren seudulla.

7 Elinkeinoelämä ja palvelut

Elinkeinoelämä

Pietarsaaren seudulla palvelusektori työllisti 56,6 %, jalostus 34,6 % ja alkutuotanto

7,9 % työtätekevästä väestöstä vuonna 2009. Useimmat uusista työpaikoista eli kaksi

kolmasosaa ovat syntyneet taajamiin. Vuonna 2009 taajamissa oli 87,3 % Pietarsaaren

seudun työpaikoista.

Pietarsaaren seudun maatalousyritysten määrä on laskenut 200 yrityksellä

kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä maatalousyritysten määrä on noin tuhat.

Maatilojen viljelty peltoala on samalla kasvanut. Luomuviljelyn osuus viljellystä pinta-

alasta oletetaan olevan tällä hetkellä 9 % Pohjanmaan ELY:n alueella.

Elintarviketuotanto työllisti 900 henkilöä Pietarsaaren seudulla vuonna 2009.

Suuremmista aloista eniten ovat menettäneet paperi- ja paperitavara-ala sekä teräs- ja

metallintuotanto. Veneklusteri on säilynyt, vaikka alalla on ollut haasteita. Seudun

pienimmät tuotantoalat eli vaatetus-, tekstiili- ja huonekaluala ovat hieman

supistuneet. Seudun tuotantoteollisuus sijaitsee Pietarsaaren ja suurempien taajamien

ympäristössä.


Kuva 8. Tuotantoteollisuuden monipuolisuus Pietarsaaren seudulla vuonna 2009

(Lähde: Toimiala Online, 2012).

Kuva 9. Työpaikkojen sijoittuminen Pietarsaaren seudulla vuonna 2009.

Palvelut

Palvelujen saatavuus on Pietarsaaren seudulla kohtalaisen hyvä. Pietarsaaren kaupunki

on suurin palvelukeskus ja myös Pedersöressä on viisi paikkakuntaa (Sandsund,

Pännäinen, Kolppi, Ähtävä, Lillby), joilla on korkea palvelutaso. Uudenkaarlepyyn

palvelukeskukset ovat kaupungin keskusta, Munsala ja Jepua. Luodossa on Holmin

kuntakeskus ja Kruunupyyn kunnassa kolme kuntaosakeskusta (Kruunupyy, Teerijärvi,


Alaveteli). Maakuntakaavan mukaan palvelukylinä toimivat Bosund, Ala-Ähtävä,

Nederpurmo ja Småbönders.

Kuva 10. Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pietarsaaren seudulla v. 2010/2012.

Kuva 11. Kunnallisten palvelujen sijoittuminen Pietarsaaren seudulla v. 2012.


Kaupalliset palvelut ovat parhaimpia Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä. Viisi

kyläkauppaa on lopettanut toimintansa vuosien 2005-2011 aikana, mutta kahden

kaupan toiminta on käynnistynyt uudelleen uusin voimin. Vuoden 2005 jälkeen on

lakkautettu kyläkoulu sekä Pedersörestä että Uudestakaarlepyystä. Viiden kyläkoulun

kohdalla on keskusteltu lakkautusmahdollisuudesta. Terveydenhuoltovastaanottoihin on

myös tulossa muutoksia yhdistämällä toimintoja.

Kuva 12. Palvelujen saatavuus Pietarsaaren seudulla v. 2012.

8 Yhteenveto Pietarsaaren seudun nykytilasta

Nykyistä Pietarsaaren seudun kehitystä on verrattu JASU:n kolmeen skenaarioon. Tulos

osoittaa, että kehitysvyöhykealuerakenne vastaa parhaiten nykyistä kehitystä.

Pietarsaaren seudulle ovat merkittäviä seuraavat suuntaukset:

Myönteinen väestönkehitys

Etäisen maaseudun ja kylien väestö vähenee

Pietarsaaren ydinkeskustan väestö pysähtyy, mutta lisääntyy heti kaupungin

ympäristössä

Pietarsaari ja Luoto ovat houkuttelevia muuttokohteita

Pietarsaaren seutu menettää nuoria asukkaita Suomen suuremmille

kaupunkialueille mm. Vaasaan, Helsinkiin ja Turkuun

Muutto ulkomailta lisääntyy, ulkomaalaisten osuus kasvaa

Koulutuskehitys on valtakunnan tasoa alhaisempi

Kaupallinen tarjonta keskittyy suurempiin taajamiin

Työpaikat keskittyvät taajamiin

Maatalouden rakennemuutos jatkuu, maatilojen koko kasvaa ja lukumäärä

vähenee.


Juna-, satama- ja lentoliikenteen kehitys näyttää vakaalta

Pendelöinti lisääntyy ja työmatkan pituus kasvaa, liikkuvuus työmarkkinoilla on

lisääntynyt

Tietoliikenneyhteydet edistyvät, kuituverkkoa laajennetaan edelleen

Uusiutuvissa energiamuodoissa on kehityspotentiaalia.

9 Skenaariotyöpajan tulokset

Skenaariotyöpaja järjestettiin 27.8.2012 Kruunupyyssä ja siihen osallistuivat

Pietarsaaren seudun MAL-ryhmä sekä seudullinen yhteistyölautakunta. Työpajoissa

käsiteltiin kolmea eri teemaa: Asuminen ja vapaa-aika, Liikenne sekä Elinkeinoelämä ja

palvelut. Työpajojen vastausten yhteenvedot on esitetty alla.

Asuminen

- Työpaikat on kaiken A&O

- Hyvinkoulutetun työvoiman houkuttelu

- Markkinointi tärkeää vrt. lapsiperheet, viihtyisä asuinympäristö, merenläheisyys

- Kulttuuriympäristöt ja vanha rakennuskanta säilytettävä

- Palstavijelymahdollisuuksia kehitettävä

- Kaksikielisyyden hyödyntäminen vrt. kielikylvyt

- Uusien tulokkaiden sitouttaminen, maahanmuuttajien integroiminen

työmarkkinoille

- Koulutustarjonnan parantaminen

- Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta

- Uusi asuntotuotanto taajamiin lähelle työpaikkoja ja palveluita

- Tiiviimpi asuminen takaa paremmat palvelut

- Uutta asuntotuotantoa Pietarsaaren läheisyyteen (Pietarsaari-Sandsund-

Risöhäll) ja kehityskäytäviin vrt. JASU ja MAL-prosessit

- Pietarsaaren seudulla tulee olla yksi selvä alueellinen keskus

- Maaseutu pidettävä elävänä, tiettyjä kyliä on kehitettävä

- Vapaa-ajan tontteja on riittävästi, tonttitarjontaa mieluummin vakituiseen

asumiseen

- Rakentamattomilla ranta-alueilla yleinen saavutettavuus säilytettävä, vapaa-

ajan rakentaminen kauemmas rannasta vrt. yhteiset ranta-alueet

- Teollisuuden tilantarve tulisi myös huomioida suunnittelussa.

Vapaa-aika

- Vapaa-ajan palveluihin enemmän yhteistyötä, tarvitaan alueellista työnjakoa

- Kuntien yhteistyö liikuntapaikkarakentamisessa vrt. jäähalli, hiihtoputki,

moottoriurheilukeskus, tekonurmikentät

- Olemassa olevien liikunta- ja kulttuurikohteiden kunnostaminen, voimavarat

keskitettävä erikoistumiseen

- Seuratoiminnan kehittäminen

- Pyörä-, retkeily- ja moottorikelkkareitistöjen kehittäminen

- Venematkailun kehittäminen vrt. vierasvenesatamat

- Kalastusmatkailun kehittäminen

- Pääsy saaristoon taattava

- Matkailumarkkinoinnin kehittäminen, tehokkaampi matkailuorganisaatio,

matkailutuotteiden paketointi

- Matkailu perustuu palveluiden saatavuuteen

- Ympärivuotisen matkailun kehittäminen

- Enemmän bed&breakfast tyyppistä majoitusta.

Liikenne

- Vt 8 hyvin vilkasliikenteinen, liikenneturvallisuutta ja olosuhteita parannettava


- Kevyenliikenteen väylien kehittäminen

- Vt 8/19 risteysaluetta tulee kehittää

- Runkotieverkosto vt 19-vt 8 Alajepua-Kokkola tulee elvyttää

- Vt 19 on alueen tärkein yhteys suurimpiin asutuskeskuksiin vrt. Helsinki,

Tampere, Turku

- Vt 13 ja mt 63, osa teistä huonossa kunnossa, kuuluvat eri tiepiireihin

- Matkailutietä 749 (Ytterjeppo-Nykarleby-Jakobstad-Larsmo-Karleby) tulisi tuoda

paremmin esiin

- Satamaliikenteen kehittäminen: vt 68, kolmioraide Pännäisessä, satamaraiteen

sähköistys, ratapihan siirto satama-alueelle, yhteys satamaraiteelle etelän

suunnasta

- Pietarsaari-Kokkola joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen

- Joukkoliikenne (linja-auto) voisi toimia kehämäisesti vrt. Jakobstad-Nykarleby-

Kovjoki-Bennäs-Sandsund-Jakobstad

- Mahdollisuus kuljettaa polkupyörää bussissa

- Kevyenliikenteenväylien parantaminen mm: Lövö-Sandsund, Nykarleby-

Jakobstad, Pietarsaaren taajama-alue

- Lentoasemalle johtavien teiden vt 13/ vt 8 kehittäminen ja

kevyeneliikenteenväylien parantaminen

- Uusien lentoreittien avaaminen vrt. Tukholma

- Lentoaseman joukkoliikennneyhteyksien (linja-auto- ja taksiliikenne)

kehittäminen ja markkinointi

- Logistiset keskukset: vt 8, Kronoby, Edsevö, Ytterjeppo, vt 8/vt 19 risteys, mt

68 ja 748 Kruunupyyssä

- Uusia energiamuotoja kehitettävä vrt. tuulivoima, biokaasu.

Elinkeinoelämä

- Hyvä tonttitarjonta, myös pienyrityksille

- Toimivat liikenneyhteydet

- Yhteistyö saman toimialan yritysten kesken, mahdollisuus suurempiin

markkinoihin ja osaamiseen

- Työvoiman saanti ja koulutus turvattava

- Eri elinkeinoelämän toimintojen sopivuus eri alueille harkittava tarkasti vrt.

teollisuus- ja asuinalueet oltava erillään

- Yhteistyön hyödyntäminen Keski-Pohjanmaan kanssa Lithium esiintymään

(Alaveteli) liittyen vrt. etsintä- ja tutkimustyö

- Maatalous- ja turkistarhaus tulee nähdä kehitettävinä tuotannonaloina

- Työpaikkojen lisääminen myös korkeakoulutetuille

- Koulutusta yksityis- ja pienyrittäjyyteen

- Ammatillisen koulutuksen tulee palvella elinkeinoelämää

- Koulutuksessa tehtävä kuntien välistä yhteistyötä

- Kaksikielisyys ja muut kielet ovat voimavarana vrt. kansainvälistyminen

- Lisää tietoa alueen työpaikoista

- Menestystarinoiden markkinointi.

Palvelut

- Kunnan peruspalvelut oltava kunnossa

- Maaseutu tulisi voida pitää elinvoimaisena

- Palvelut suomenkielisille työntekijöille vrt. suurteolliset työpaikat

- Ei ole mahdollista pitää yllä samanlaista kaupallista palvelutasoa kaikkialla,

palvelut tulevat keskittymään

- Tilaa vaativa kauppa voisi sijoittua sinne missä on riittävästi tilaa ja hyvät

logistiset yhteydet vrt. lähelle valtateitä ja rautatietä, Pietarsaaren ratapiha-

alue, Pedersöre-Edsevö alue


- Kunnalliset palvelut vaativat keskittämistä vrt. taloudelliset syyt

- Asumisella ja kaavoituksella on merkitystä kunnalliseen palvelutasoon

- Sosiaali- ja terveydenhuollossa alueellista yhteistyötä tulee lisätä

- Julkisen liikenteen palvelujen kehittäminen vrt. Kokkola-Pietarsaari ja muut

selkeät reitit

- Enemmän virkistyspalveluita.

10 All-ting seminaarin äänestyksen tulokset

MAL All-ting seminaari järjestettiin 10.10.2012 Pännäisissä, johon oli kutsuttu kaikki

valtuutetut, virkamiehet, edustajat elinkeinoelämästä ja etujärjestöistä. Seminaariin

osallistui yhteensä 62 henkilöä. Seminaarissa järjestettiin interaktiivinen äänestys,

jossa osallistujilla oli mahdollisuus ottaa kantaa erilaisiin vaihtoehtoihin ja

skenaarioratkaisuihin. Äänestyksessä esitetyt kysymykset ja vastaukset prosentteina on

esitetty alla.

1. Mitä kuntaa edustatte? (n=47)

1. Pietarsaari 38,3 %

2. Uusikaarlepyy 8,5 %

3. Kruunupyy 8,5 %

4. Luoto 12,8 %

5. Pedersöre 25,5 %

6. Muu 6,4 %

Eniten osallistujia oli Pietarsaaresta ja Pedersörestä.

2. Minne uusi asuntotuotanto Pietarsaaren seudulla tulisi sijoittaa? (n=46)

1. Asuntotuotanto sijoittuu melko vapaasti ilman tarkkaa suunnittelua (nykymeno) 0 %

2. Asuntotuotanto keskittyy nykyisiin taajamiin ja asutuskeskittymiin lähelle palveluita

(vahvat palvelutaajamat) 50,0 %

3. Asuntotuotanto sijoittuu tasaisesti sekä taajamiin että maaseudulle (elävät kylät)

45,7 %

4. Kukin kunta päättää asuntotuotannon sijoittumisesta itsenäisesti eikä yhteistyötä

tarvita 4,3 %

Valtaosa vastaajien mielipiteistä jakaantui kahden vaihtoehdon välille eli uuden

asuntotuotannon tulisi keskittyä nykyisiin vahvoihin palvelutaajamiin tai sijoittua

tasaisesti taajamiin ja maaseudulle.

3. Mikä on Pietarsaaren seudun tärkein liikennekysymys, jota tulisi edistää

tulevaisuudessa? (n=48)

1. Alueen saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta maanteitse parannetaan

merkittävästi 56,3 %

2. Tuontiteollisuuden liikenne-edellytyksiä parannetaan sekä meriteitse että rautateitse

12,5 %

3. Kansainväliset yhteydet, lentoyhteyksien ja lentoaseman kehittäminen 8,3 %

4. Kohti vihreämpää liikkumista, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittäminen

22,9 %


4. Mikä on Pietarsaaren seudun toiseksi tärkein liikennekysymys, jota tulisi

edistää tulevaisuudessa? (n=44)

1. Alueen saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta maanteitse parannetaan

merkittävästi 22,7 %

2. Tuontiteollisuuden liikenne-edellytyksiä parannetaan sekä meriteitse että rautateitse

63,6 %

3. Kansainväliset yhteydet, lentoyhteyksien ja lentoaseman kehittäminen 4,5 %

4. Kohti vihreämpää liikkumista, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittäminen

9,1 %

Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tärkein liikennekysymys, jota tulisi edistää

tulevaisuudessa on alueen saavutettavuuden ja maantieliikenteen turvallisuuden

parantaminen. Tärkeänä nähtiin myös se, että joukkoliikennettä ja kevyenliikenteen

väyliä kehitettäisiin. Muita kehittämiskohteita ovat mm. tuontiteollisuuden liikenne-

edellytysten parantaminen meri- ja rautateitse sekä kansainväliset yhteydet lentoteitse.

5. Miten uusia yrityksiä ja työpaikkoja saataisiin parhaiten houkuteltua

Pietarsaaren seudulle (paras vaihtoehto)? (n=44)

1. Hyvä tonttitarjonta yritystoiminnalle 27,3 %

2. Toimivat liikenne- ja logistiikkayhteydet 22,7 %

3. Toimiva yhteistyö muiden yritystoimijoiden kanssa 9,1 %

4. Koulutettua työvoimaa on riittävästi saatavilla 40,9 %

6. Miten uusia yrityksiä ja työpaikkoja saataisiin parhaiten houkuteltua

Pietarsaaren seudulle (toiseksi paras vaihtoehto)? (n=40)

1. Hyvä tonttitarjonta yritystoiminnalle 20,0 %

2. Toimivat liikenne- ja logistiikkayhteydet 42,5 %

3. Toimiva yhteistyö muiden yritystoimijoiden kanssa 2,5 %

4. Koulutettua työvoimaa on riittävästi saatavilla 35,0 %

Vastaajien mielestä paras tapa houkutella yrityksiä ja työpaikkoja Pietarsaaren alueelle

on se, että koulutettua työvoimaa on riittävästi saatavilla, samoin hyvällä

tonttitarjonnalla ja toimivilla liikenne- ja logistiikkayhteyksillä on merkitystä.

7. Millaisia palveluita Laatukylässä tai Laatukeskuksessa tulisi vähintään olla

(tärkein vaihtoehto)? (n=44)

1. Päivähoito ja koulu 63,6 %

2. Terveysasema 0 %

3. Kaupallisia palveluita mm. kauppa, apteekki, posti, pankki 11,4 %

4. Virkistys- ja kulttuuripalveluita 0 %

5. Kaikki yllä mainitut 25,0 %

8. Millaisia palveluita Laatukylässä tai Laatukeskuksessa tulisi vähintään olla

(toiseksi tärkein vaihtoehto)? (n=46)

1. Päivähoito ja koulu 28,3 %

2. Terveysasema 6,5 %

3. Kaupallisia palveluita mm. kauppa, apteekki, posti, pankki 54,3 %

4. Virkistys- ja kulttuuripalveluita 10,9 %


Vastaajien mielestä tärkein palvelu, joka laatukylässä tai laatukeskuksessa tulisi

vähintään olla on päivähoito ja koulu. Tärkeänä koettiin myös se, että kaikki

peruspalvelut löytyisivät näistä keskuksista. Myös kaupalliset palvelut, kuten kauppa,

apteekki, posti ja pankki, koettiin tärkeäksi.

9. Mikä on mielestänne tärkein tavoite, joka Pietarsaaren seudun MAL –

yhteistyössä tulisi ratkaista? (n=46)

1. Yhteisymmärrys asuntotuotantoon ja tulomuuttoon liittyvissä kysymyksissä 10,9 %

2. Yhteisten hankkeiden edistäminen liikenne- ja logistiikkaolosuhteiden

parantamiseksi 47,8 %

3. Yritysalueiden kehittäminen ja erikoistuminen 13,0 %

4. Palveluyhteistyön kehittäminen julkisissa ja kaupallisissa palveluissa 28,3 %

10. Mikä on mielestänne toiseksi tärkein tavoite, joka Pietarsaaren seudun MAL

–yhteistyössä tulisi ratkaista? (n=46)

1. Yhteisymmärrys asuntotuotantoon ja tulomuuttoon liittyvissä kysymyksissä 6,5 %

2. Yhteisten hankkeiden edistäminen liikenne- ja logistiikkaolosuhteiden

parantamiseksi 30,4 %

3. Yritysalueiden kehittäminen ja erikoistuminen 21,7 %

4. Palveluyhteistyön kehittäminen julkisissa ja kaupallisissa palveluissa 41,3 %

Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tärkein tavoite, joka Pietarsaaren seudun

MAL-yhteistyössä tulisi ratkaista on yhteisten hankkeiden edistäminen liikenne- ja

logistiikkaolosuhteiden parantamiseksi. Samoin palveluyhteistyön kehittäminen

julkisissa ja kaupallisissa palveluissa koettiin tärkeäksi.

11. Mikä on tärkein asia, joka MAL -yhteistyössä tulisi saavuttaa? (n=45)

1. Paikallisten päättäjien yhteisen tahtotilan löytäminen tärkeimmissä MAL –

kysymyksissä 66,7 %

2. Alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän informoiminen ja kuuleminen

merkittävimmissä MAL –kysymyksissä 11,1 %

3. Yhteistyö naapuriseutujen kanssa vrt. Kokkola ja Vaasa 6,7 %

4. Pietarsaaren seudun brändin ja statuksen nostaminen valtakunnallisesti 15,6 %

12. Mikä on toiseksi tärkein asia, joka MAL -yhteistyössä tulisi saavuttaa?

(n=45)

1. Paikallisten päättäjien yhteisen tahtotilan löytäminen tärkeimmissä MAL –

kysymyksissä 22,2 %

2. Alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän informoiminen ja kuuleminen

merkittävimmissä MAL –kysymyksissä 13,3 %

3. Yhteistyö naapuriseutujen kanssa vrt. Kokkola ja Vaasa 33,3 %

4. Pietarsaaren seudun brändin ja statuksen nostaminen valtakunnallisesti 31,1 %

Vastaajista valtaosa oli sitä mieltä, että tärkein asia, joka MAL-yhteistyössä tulisi

saavuttaa on paikallisten päättäjien yhteisen tahtotilan löytäminen tärkeimmissä MAL-

kysymyksissä. Myös yhteistyö naapuriseutujen kanssa mm. Kokkola ja Vaasa koetaan

tärkeäksi.


11 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

Työn tavoitteena on ollut koota yhteen alueellisten sidosryhmien ja yhteisöjen yhteiset

tavoitteet maankäyttö-, asumis- ja liikennekysymyksissä Pietarsaaren seudulla. Työ

palvelee jatkossa vuonna 2013 laadittavaa Pietarsaaren seudun rakennemallityötä.

Rakennemallin avulla voidaan ohjata maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja

Pietarsaaren seudun yhdyskuntarakenteen tiivistymiseksi ja kestävän kehityksen

edistämiseksi. Myös sosiaaliseen eheyteen tulee kiinnittää huomiota. Rakennemallin

tavoitteena on mm.

vahvistaa Pietarsaaren seudun kansallista ja kansainvälistä vetovoimaa

edistää elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä

edistää kuntien välistä keskinäistä yhteistyötä ja kannustaa kuntia strategisiin

valintoihin

edistää seudun toiminnallisuutta ja sujuvaa arkea.

Tämän työn aikana saavutetut yhteiset tavoitteet voidaan määritellä MAL -

kysymyksissä neljän pääteeman alle, jotka on esitelty alla.

1. Asuminen ja vapaa-aika, ”Viihtyisät asuinympäristöt ja vapaa-ajan

viettopaikat”:

Tärkeimmät MAL -tavoitteet:

- Suunnittelun avulla tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja huomioidaan kestävän

kehityksen mukaiset ratkaisut

- Uusi asuntotuotanto keskitetään nykyisiin vahvoihin palvelutaajamiin lähelle

työpaikkoja, mutta osin myös maaseudulle palvelujen läheisyyteen

- Laatukyliä ja laatukeskuksia kehitetään ja niiden palvelut turvataan

- Pietarsaaren seudulla tarjotaan erilaisia asumisvaihtoehtoja eri

elämäntilanteisiin, alueella on monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta

- Merta ja vesistöjen läheisyyttä hyödynnetään monipuolisesti seudun

yhdyskuntarakenteen kehittämisessä

- Seudulle rakennetaan kattava seudun asukkaita ja matkailijoita palveleva

virkistysalueiden ja yhteyksien verkko, jonka läheisyyteen myös

matkailupalvelut rakentuvat.

Muut esille nousseet tavoitteet:

- Viihtyisät ja laadukkaat asuinympäristöt houkuttelevat uusia asukkaita alueelle

- Viihtyisillä asuinympäristöillä edistetään turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä

- Vapaa-ajan palvelujen tarjoamisessa ja rakentamisessa tehdään kuntien välistä

tiivistä yhteistyötä

- Vanhoja kulttuuriympäristöjä säästetään ja vaalitaan

- Kaksikielisyys on seudun voimavara, joka edistää myös kansainvälistymistä

- Pietarsaaren seudulle luodaan omaleimainen, omaa kulttuuria korostava avoin

yhdyskuntarakenne, jossa monikulttuurisuuteen on kiinnitetty erityistä

huomiota.

2. Liikenne, ”Kilpailukykyinen infrastruktuuri ja hyvät liikennejärjestelmät”:

Tärkeimmät MAL tavoitteet:

- Seudun perustiestön kunto on oltava elinkeinoelämän kuljetusten ja

liikenneturvallisuuden vaatiman tason mukaisia

- Päätieverkon vt 8 ja vt 19 toiminnallisuuden ja liikenneturvallisuuden

parantaminen mm. ohituskaistojen rakentaminen, tien leventäminen sekä

eritasojen rakentaminen ja risteysjärjestelyt


- Kantateiden 68 ja 63 sekä niiden satamayhteyksien kehittäminen

- Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle johtavien teiden vt 13/ vt 8 kehittäminen ja

kevyenliikenteenväylien rakentaminen

- Tärkeitä hankkeita ovat myös mm. Pännäisten kolmioraide ja Pännäisten

aseman kehittäminen, Pendolino-liikenteen lisääminen sekä Pännäisten ja

Pietarsaaren sataman välisen rataosuuden sähköistäminen ja ratapihan siirto

satama-alueelle

- Joukkoliikenteen kehittäminen pendelöinti-, lentoasema- ja rautatieliikenteen

tarpeen mukaan

- Kevyen liikenteen väylien rakentaminen mm: Lövö-Sandsund, Uusikaarlepyy-

Pietarsaari, Pietarsaaren taajama-alue

- Matkailutien 749 (Alajepua-Uusikaarlepyy-Pietarsaari-Luoto-Kokkola)

kehittäminen ja markkinointi

- Mahdollisten logististen keskusten kehittäminen: vt 8, Kruunupyy, Edsevö ja

Alajepua, vt 8/vt 19 risteys, mt 68 ja 748 Kruunupyyssä.


- Lentomatkustajamäärien lisääminen ja uusien lentoreittien avaaminen

- Seinäjoki-Oulu radan palvelutason parantamishankkeen edistäminen.

3. Elinkeinoelämä, ”Vetovoimaiset sijoittumisympäristöt yrityksille”:


- Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille luodaan uusia, keskeisiä

sijaintipaikkoja

- Taataan hyvä tonttitarjonta myös pienyrityksille

- Työpaikka-alueita ohjataan toimivien liikenneyhteyksien läheisyyteen

- Eri elinkeinoelämän toimintojen sopivuus eri alueille harkitaan tarkasti mm.

teollisuus- ja asuinalueet oltava erillään

- Suunnittelulla ohjataan työpaikkojen sijoittumista, saman toimialan yritykset

pyritään saamaan tiiviinpään yhteistyöhön keskenään, jolloin mahdollisuus

suurempiin markkinoihin ja osaamiseen

- Seudulla on valmius suurille alkutuotannon yksiköille vrt. maatalous,

turkistarhaus.


- Työvoiman saanti ja koulutus turvataan, työpaikkojen lisääminen myös

korkeakoulutetuille aloille

- Maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille

- Kansainvälistymisen lisääminen koulutuksessa ja yrityselämässä

- Yrittäjyyden edistäminen

- Ammatillisen koulutuksen kehittäminen palvelemaan yhä enemmän

yrityselämän tarpeita

- Pietarsaaren seudun sijaintia mahdollisena logistisena keskuksena

markkinoidaan aktiivisesti

- Kannustetaan yrityksiä tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön myös alueellisesti

- Ollaan aktiivisesti mukana uusien energiamuotojen kehitystyössä

- Paikallisten menestystarinoiden markkinointi.

4. Palvelut, ”Laajempi yhteistyö palvelujen tuottamisessa”:


- Palvelujen saavutettavuus turvataan


- Laatukyliä ja laatukeskuksia kehitetään niin, että niissä taataan vähintään

päivähoidon ja koulun ala-asteen palvelut

- Päivittäistavarakaupan verkko pyritään pitämään laajana, erikoiskaupan palvelut

keskittyvät suurimpiin taajamiin

- Tilaa vaativan kaupan palvelut sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien varteen.


- Maaseutu pidetään elinvoimaisena

- Kunnallisissa peruspalveluissa sekä virkistys- ja kulttuuripalveluissa tehdään

tiiviinpää kuntien välistä yhteistyötä.

Rakennemalli on Pietarsaaren seudun maankäytön strateginen suunnitelma, jonka

sisällöt ovat koko seutua koskettavia. Suunnitelman lisäksi rakennemalli on prosessi,

jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. MAL yhteistyö tulee

konkretisoitumaan rakennemallityön ja vuoden 2013 aikana. Rakennemallityön aikana

tulisi saavuttaa paikallisten päättäjien yhteinen tahtotila tärkeimmissä MAL -

kysymyksissä, joita ovat uudet työpaikka- ja asuntoalueet, liikenne- ja

logistiikkakysymykset sekä palveluyhteistyö kunnallisissa ja julkisissa palveluissa. MAL

–yhteistyötä on mahdollisuus laajentaa myös naapuriseutujen mm. Kokkolan ja Vaasan

kanssa.

OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA · OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ...

Documents

Transcript of OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA · OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ...