Osenius kesäseminaari 17062014

18.6.2014

1

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

– Suomen rakennerahasto-ohjelma

Rahoitusmahdollisuuksia

Johanna Osenius

Työ- ja elinkeinoministeriö

Alueosasto

Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (käyvin hinnoin)

2

2014 - 2020 2007 - 2013

1 022

305

161

1 476

368

139 Perusrahoitus

Harvan asutuksenerityisrahoitus (vainIP-Suomi)

Alueellinenyhteistyö

EU 1 488 M€

Kansallinen 1 488 M€

Yhteensä 2 976 M€

EU 1 983 M€

Kansallinen 2 215 M€

Yhteensä 4 198 M€

18.6.2014

2

Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

3

EAKR erityisrahoitus;

23,4 %

EAKR perusrahoitus;

37,1 %

ESR; 39,5 %

Euroopan

aluekehitysrahasto

(EAKR) 60,5 %

Euroopan sosiaalirahasto

(ESR) 39,5 %

Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö)

Valtakunnalliset teemat

EAKR 10 % n. 13,3 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)

ESR 25 % n. 35,5 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)

Alueiden rahoitus* (pl. valtakunnalliset teemat ja tekninen tuki)

Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n. 221 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)

Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % n. 91 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)

Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,4 milj. euroa/v. (EU + kansallinen)

Alueellisessa päätöksenteossa olevan rahoituksen indikatiivinen jakautuminen

kummankin suunnitelma-alueen maakuntien kesken pohjautuu alueiden

omiin TEM:lle toimittamiin esityksiin.

4

18.6.2014

3

Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakenne-

rahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (1)

1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR 328 milj. €)

• Uuden liiketoiminnan luominen

• Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen

(vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)

• Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

• Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen

2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR 435 milj. €)

• Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten

vahvuuksien pohjalta

• Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

• Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Vähähiilisen talouden edistämiseen 25% =

n. 190 milj. € EAKR

EU-rahoituksen lisäksi käytössä

saman verran kansallista rahoitusta (valtio+kunnat)

5

Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakenne-

rahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (2)

3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR 234 milj. €)

• Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen

edistäminen

• Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

• Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR 164 milj. €)

• Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

• Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR 99 milj. €)

• Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

6. - 7. Tekninen tuki (EAKR+ ESR 39 milj. €)

6

Kaikilla toimintalinjoilla on EU-rahoituksen lisäksi käytössä

saman verran kansallista rahoitusta (valtio+kunnat)

18.6.2014

4

Rahoittajat

• ELY-keskukset (4): Hämeen ELY-keskus, Keski-Suomen ELY-keskus,

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Etelä-Savon ELY-Keskus (Kaikki ELY-keskukset

neuvovat hakijoita)

• Maakuntien liitot (9): Uudenmaan liitto, Pirkanmaan liitto, Etelä-Savon

maakuntaliitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-

Pohjanmaan liitto, Lapin liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

• TEKES

• Sosiaali- ja terveysministeriö

18.6.2014 Etunimi Sukunimi 7

ELY-keskusten yritysrahoitus 2014 – 2020

• Kasvulle, aidolle uusiutumiselle ja työllisyydelle - niin yrityksen kuin

yhteiskunnan näkökulmasta – aiempaa voimakkaampi paino.

• ELY-keskusten etsivät nuoria ja kasvavia yrityksiä ja kannustavat

näitä rohkeisiin kehittämishankkeisiin.

• Markkinapuute ja kilpailutilanteen vääristyminen otetaan isommaksi

osaksi kehittämishankkeen arviointia siitä huolimatta, että ilmiöt ovat

dynaamisia (muuttuvat esimerkiksi ajallisesti ja paikallisesti) ja vailla

käytännössä sovellettavia tarkkoja määritelmiä/kriteereitä.

• Erityistä huomioita kiinnitetään avustusta hakevan yrityksen

kehittämishankkeen luonteeseen: sen tavoitteisiin,

onnistumiskriteereihin ja tavoiteltuihin vaikutuksiin.

• Joustavammat mahdollisuudet muuttaa hankesuunnitelmaa

hankkeen edetessä ja yksiselitteisemmät onnistumisen kriteerit

8

18.6.2014

5


Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna (1)

• Uusi laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014)

ns. uusi yritystukilaki on annettu ja se tulee voimaan 1.7.2014

• Lain 9/2014 nojalla annettava valtioneuvoston asetus on tarkoitus antaa

elokuussa 2014

• Uuden lain ja asetuksen mukaiset uudistetut sähköiset lomakkeet

(yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus)

tarkoitus avata hakijoille ELY:n ja Yritys-Suomen sivuilla elokuussa

2014

• Päätöksenteko uuden yritystukilain nojalla ja EU-ohjelmakauden 2014-

2020 varoista on tarkoitus aloittaa syyskuun 2014 lopussa

9



• Uuden yritystukilain (9/2014) mukainen avustusjärjestelmä säilyy päälinjoiltaan nykyisen

kaltaisena

Tukimuodot

1) yrityksen kehittämisavustus ja

2) yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus

• Valmistelurahoituksella tuettu pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmistelu

sisältyy kuitenkin uuden lain mukaiseen yrityksen kehittämisavustukseen

– Voidaan tukea esim. pk-yrityksen tuotteen, palvelun, idean kaupallistamisen edellytysten

selvitystä, markkinatiedon, asiakkaiden vaatimusten ymmärtämisen ja liiketoiminnan osaamisen

kehittymiseen liittyvää valmistelua/selvitystä sekä kansainvälistymiseen liittyviä selvityksiä

10

18.6.2014

6



Uuden yritystukilain mukaisten avustusten suuntaaminen

• Lain mukaisilla avustuksilla edistetään erityisesti uuden liiketoiminnan luomista,

yritystoiminnan uusiutumista, pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä,

vähähiilisyyttä sekä yritysten toimintaympäristöä

– Uudessa laissa korostetaan aikaisempaa enemmän yritystoiminnan uusiutumista ja uuden

liiketoiminnan kehittämistä

– Lisäksi avustusten kohdentamisessa tulee ottaa nykyistä voimakkaammin huomioon vähähiilistä

taloutta koskevat tavoitteet

• Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus

yrityksen:

1) käynnistämiseen, laajentamiseen tai uudistamiseen;

2) innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen;

3) kasvuun tai kansainvälistymiseen;

4) tuottavuuteen; taikka

5) energia- tai materiaalitehokkuuteen.

• Tavoitteena on myös suunnata avustuksia nykyistä riskipitoisempiin ja vaikuttavampiin

hankkeisiin

11



Yrityksen kehittämisavustus

Avustuksen saajat:

• Lain mukaista yrityksen kehittämisavustusta myönnetään ensisijaisesti pk-yrityksille (alle

250 henkilöä työllistävä ja liikevaihto enintään 50 milj. euroa tai tase enintään 45 milj. euroa eikä yritystä

omista yli 25 % suureksi yritykseksi luokiteltavat yritykset)

• Suuria yrityksiä tuetaan (vain investointien osalta) jatkossa ainoastaan I ja II tukialueella

(Itä- ja Pohjois-Suomi+ Salon seutukunta), kun kyseessä on investointi uuteen

toimintayksikköön, liiketoiminta-alueeseen, tuotteeseen tai palveluun

– Avustusta ei myönnetä enää kunnille investointeihin, joilla rakennetaan toimitiloja pk-

yrityksille

• Avustusta voidaan myöntää lähes kaikkien toimialojen yrityksille, poissuljettu on ainoastaan

maa- ja metsätalous ja kalatalous sekä maataloustuotteiden jalostus. Avustusta

myönnettäessä otettava huomioon kilpailunäkökohdat.

12

18.6.2014

7



Rahoitettava toiminta

• Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää sekä aloittavalle että toimivalle

yritykselle aineellisiin ja aineettomiin investointeihin sekä kehittämistoimenpiteisiin

• Avustuksen myöntäminen edellyttää yrityksen perustoiminnasta erillistä

kehittämishanketta, joka koskee lähinnä:

– Uusien tuotteiden, palveluiden, tuotantoprosessien ja tuotantomenetelmien kehittämistä

– Liiketoimintaosaamisen kehittämistä

– Kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä

– Uuden teknologian käyttöönottoa

– Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmistelua

• Ei enää aloittavan tai laajentavan yrityksen palkka ja toimintamenoihin ellei kyse ole yrityksen

liiketoiminnan tai sen osa-alueen hankkeenomaisesta kehittämisestä.

Myöntämisedellytykset

1) Yrityksellä arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset

2) Avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen

3) Hankkeen arvioidaan olevan yrityksen kehittämisen kannalta merkittävä

13



Hyväksyttävät menot (asetusluonnoksen mukaan, ei vielä lopulliset):

1) Aineelliset investoinnit (koneiden ja laitteiden, rakennusten ja maa-alueiden

hankinta)

2) Koneiden ja laitteiden vuokramenot (leasingvuokrat 3 vuoden ajalta), de

minimistukena I ja II-tukialueilla

3) Aineettomat investoinnit (esim. patenttioikeuksien hankinta),

4) Ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden (konsultit) käytöstä aiheutuvat menot

5) Palkkamenot (ei työnantajamaksuja)

6) Ulkomaan matkoista aiheutuvat menot

7) Ulkomailla järjestettävän näyttelyn tai messuille osallistumisen menot

8) Tuotteiden kehittämiseen liittyvien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden menot

9) 15 %:n ns. flat rate, joka tarkoittaa 15 % palkkamenoista

Otetaan uutena asiana käyttöön ns. yksinkertaistettu kustannusmalli eli15 % flat-rate,

joka lasketaan automaattisesti palkkamenoista ja kattaa mm. aikaisemmin todellisina

korvatut kotimaan matkat sekä hankkeen käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista ja

laitteista aiheutuvat menot. Lisäksi kattaa lakisääteiset työnantajamaksut ja

työterveysmenot sekä kirjanpito-, tilintarkastus- ja toimistomenot.

14

18.6.2014

8



Tukitaso (asetusluonnoksen mukaan, ei vielä lopulliset):

Investoinnit, hyväksyttävistä investointimenoista enintään:

Kehittämistoimet:

Enintään 50 % hyväksyttävistä kehittämismenoista. Avustus kehittämismenoihin myönnetään

Pääsääntöisesti de minimis-tukena, poikkeus ulkopuol.palvelut ja asinatuntijamenot.

15

I TUKIALUE

(=Itä- ja Pohjois-Suomi)

Enimmäisprosenttiosuus

II TUKIALUE

(=Salon seutukunta)


III TUKI-ALUE

(Muu Suomi)


Pieni yritys 35 30 20

Keskisuuri yritys 25 20 10

Suuri yritys 15 10 -



Toimintaympäristön kehittämisavustus

Rahoitettava toiminta

• Pk-yritysten toimintaympäristön ja kehittymisedellytysten parantamista edistäviin

hankkeisiin

• Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta suunnattaisiin nykyistä voimakkaammin

pk-yritystoimintaan välittömästi vaikuttaviin hankkeisiin:

1) Yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin

2) Pk-yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen

3) Yritysten yhteistyön edistämiseen

4) Muihin pk-yritysten kehittymisedellytyksiä parantaviin hankkeisiin

5) Lisäksi toimintaympäristön kehittämisavustusta voitaisiin myöntää edelleen voittoa

tavoittelemattomille yhteisöille pääomasijoitushankkeisiin

• Toimintaympäristön kehittämisavustusta olisi nykyisestä poiketen mahdollista myöntää

myös pk-yritysten toimintaa välittömästi tukeviin infrastruktuurihankkeisiin

– Erillisestä työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta avustuksesta luovuttaisiin ja

korvattaisiin joiltain osin toimintaympäristön kehittämisavustuksella

– Lähinnä äkillisen rakennemuutoksen alueilla (kansallisin varoin)

16

18.6.2014

9



Avustuksen saajat

• Voittoa tavoittelemattomat julkiset ja yksityiset yhteisöt sekä säätiöt

– Mm. yrittäjäyhdistykset, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset, kunnat ja

kunnalliset kehitysyhtiöt ym.

Hyväksyttävät menot (asetusluonnoksen mukaan, ei vielä lopulliset)

1) Ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden (konsultit) käytöstä aiheutuvat menot

2) Palkkamenot (sisältää lakisääteiset työnantajamaksut)

3) Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten sekä koneiden ja laitteiden

vuokrista aiheutuvat menot

4) Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat aineelliset ja aineettomat investoinnit

5) Flat rate 24 %, määräksi katsotaan 24 prosenttia palkkamenoista

Otetaan uutena asiana käyttöön ns. yksinkertaistettu kustannusmalli 24 % flat-rate, joka

lasketaan automaattisesti palkkamenoista (sisältäen lakisääteiset työnantajamaksut) ja

kattaa mm. aikaisemmin todellisina korvatut kotimaan matkat, hankehenkilöstön tilojen

vuokrat, raaka-ainemenot sekä yleiskustannukset.

17



Tukitaso (asetusluonnoksen mukaan, ei vielä lopulliset)

• Enintään 80 % hyväksyttävistä menoista, investointimenojen osalta

tukitaso enintään 45 % hyväksyttävistä investointimenoista. Nykyisessä

laissa investoinneilla sama tukitaso kuin muilla menoilla, investointien

tukitason eriyttäminen johtuu infrahankkeiden sisällyttämisestä

avustukseen.

18

18.6.2014

10

Lisätietoja:

18.6.2014 Etunimi Sukunimi 19

www.rakennerahastot.fi

http://www.tem.fi/ohjelma2014



Osenius kesäseminaari 17062014

Business

Transcript of Osenius kesäseminaari 17062014