Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun keskeiset muutokset, Päivi Halosen esitys 9.4.2014
Osallisuus ja julkiset työvoima- ja yrityspalvelut/Hanna Liski-Wallentowitz
-
Upload
thl -
Category
Health & Medicine
-
view
388 -
download
0
Transcript of Osallisuus ja julkiset työvoima- ja yrityspalvelut/Hanna Liski-Wallentowitz
OSALLISUUS JA JULKISET TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUT
Lainsäädännöstä tukea osallisuuteen? -seminaari 3.11.2015
Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Esityksen sisältö
TE-palvelut ja palvelujen saatavuus
Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
Hallitusohjelman kärkihankkeista
TE-lyhenteestä
• TE-toimiston palvelut uudistettiin vuonna 2013, jolloin otettiin myös yhtenäisesti käyttöön (suomenkielinen) lyhenne TE.
• TE-toimisto = työ- ja elinkeinotoimisto (ent. työvoimatoimisto), ”työkkäri”. Yhteensä 15.
• ELY-keskus = elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ent. TE-keskus). Yhteensä 15.
• TE-palvelut = työ- ja elinkeinopalvelut, julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, TE-toimiston palvelut.
• TE-asiantuntija = työ- ja elinkeinotoimistossa työskentelevän nimike. Voidaan täydentää esim. TE-asiantuntija, tuetun työllistymisen palvelut.
Lainsäädäntöä ja tietoa TE-palveluista
• Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012)
www,finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916
• Asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (1073/2012)
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20121073
• Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta
www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42135
Tietoa TE-palveluista
www.te-palvelut.fi (ent. www.mol.fi)
Kuka saa TE-palveluja?
• Palveluja tarjotaan työnhakijoille ja työnantajille
• Palvelut maksuttomia (pl. yritystoiminnan kehittäminen)
• TE-toimisto voi tuottaa palvelut itse tai hankkia ne osaksi tai kokonaan palvelujen tuottajilta
• TE-palvelut tarjotaan asiakkaalle asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti
• Aktiiviseen asiakkuuteen kannustaminen!
• TE-palvelut harkinnanvaraisia, ei subjektiivista oikeutta
• Henkilöasiakkaan positiivinen erityiskohtelu mahdollista
• TE-palvelujen saaminen ei edellytä, että henkilölle maksetaan työttömyysetuutta
TE-palvelujen palveluvalikoima
Työnvälitys
Tieto- ja neuvontapalvelut
Osaamisen kehittämispalvelut
Yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut • Starttiraha • Maksulliset yritystoiminnan kehittämispalvelut
Asiantuntija-arvioinnit
osaamis- ja ammattitaitokartoitus
työkyvyn tutkimus ja arviointi
yrittäjävalmiuksien ja yritystoiminnan edellytysten arviointi
Palveluvalikoima, jatkoa
Harkinnanvaraiset taloudelliset etuudet
matka- ja yöpymiskustannusten korvaus palveluun hakeutuvalle ja asiantuntija-arviointiin osallistuvalle
muuttokustannusten korvaus
kulukorvaus palveluun osallistuvalle
työolosuhteiden järjestelytuki
TE-toimiston käytettävissä olevat työllisyysmäärärahat vaikuttavat siihen, kuinka paljon palveluja on tarjolla. Työllisyysmäärärahoista päätetään valtion tulo- ja menoarviossa.
TE-palvelut ja asiakkuus TE-toimistossa
• Osa palveluista kaikille tarjolla eikä palvelun käyttö tai asiointi
vaadi rekisteröitymistä työnhakijaksi, esimerkiksi
• avoimet työpaikat (www.te-palvelut.fi, Paikkavahti)
• tieto- ja neuvontapalvelut
• Osa kaikille avoimista palveluista edellyttää rekisteröitymistä
asiakkaaksi tai työnhakijaksi, esimerkiksi
• ammatinvalinta- ja uraohjaus
• työnvälityksen henkilökohtainen palvelu
• Osa palveluista on tarkoitettu vain työttömille, jotka
rekisteröityneet työnhakijaksi
- ei työ- eikä virkasuhteessa
- ei työllisty yrittäjänä eikä omassa työssään
- ei ole päätoiminen opiskelija
• ylä- ja alaikärajat, työkykyisyyttä ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevat ehdot poistuneet
• helpottaa mm. työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevan mahdollisuuksia saada TE-palveluja
Työttömän työnhakijan määritelmä ollut laissa 1.1.2013 alkaen. Määritelmä ei laajentanut henkilön oikeutta työttömyysetuuteen.
Työtön työnhakija
Asiointi TE-toimistossa
• Henkilökohtainen asiointi
• Kasvokkain, puhelimitse, videoitse, sähköpostitse, verkossa, ryhmämuotoiset kohtaamiset
• Asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan työnhaun alkaessa alkuhaastattelussa ja tarvittaessa työnhakijan haastatteluissa palveluprosessin edetessä
• Asiointitavasta sovitaan alkuhaastattelussa/ alkukartoituksessa ja jatkoasioinnin yhteydessö
• Osa henkilökohtaisesta palvelusta tarjotaan ilman ajanvarausta, osa henkilökohtaisesta asioinnista edellyttää ajanvarausta
• Oma virkailija / virkailijat
TE-palvelut / Työnvälitys
• Tietoja avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista
• www.te-palvelut.fi
• palvelun käyttö ei edellytä rekisteröitymistä työnhakijaksi
• TE-toimisto etsii ja esittelee työnantajalle työnhakijoita
• TE-toimisto etsii ja tarjoaa työnhakijalle sopivia työpaikkoja
• Esittely ja työn tarjoaminen edellyttävät, että henkilö on rekisteröitynyt työnhakijaksi
• Työnhaun voi käynnistää sähköisesti • Jos henkilö työtön, oikeus työnhakijan
haastatteluun ja työllistymissuunnitelmaan
TE-palvelut / Tieto- ja neuvontapalvelut
Työnhakija saa tietoa ja neuvontaa mm.
• avoimista työpaikoista ja työnhausta
• koulutusmahdollisuuksista ja muista osaamisen kehittämismahdollisuuksista;
• työmarkkinoista, aloista ja ammateista;
• yritystoiminnan käynnistämisestä ja kehittämismahdollisuuksista;
• muutosturvan toteuttamiseksi tarjolla olevista palveluista, tuista ja korvauksista
Kaikille avoimia palveluja, palvelujen käyttö ei edellytä rekisteröitymistä asiakkaaksi.
TE-palvelut / Osaamisen kehittämispalvelut
• Edellyttää rekisteröitymistä asiakkaaksi
• Tarjottavat palvelut
• Ammatinvalinta- ja uraohjaus
• Valmennus (työnhakuvalmennus, uravalmennus, työhönvalmennus)
• Kokeilu (työkokeilu tai koulutuskokeilu)
• Työvoimakoulutus (ammatillinen koulutus, kotoutumiskoulutus, aikuisten perusopetus)
• Valmentava/ohjaava koulutus muutettu työnhaku- ja uravalmennukseksi
• Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu • Palkkatuki
Mitä työvoimakoulutus on?
• Ammatillinen koulutus voi olla tutkintoon tai sellaisen osaan johtavaa tai muuta ammatillisesti suuntautunutta jatko- tai täydennyskoulutusta.
• Koulutus voi olla toisen asteen ammatillista koulutusta tai alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta tai näitä täydentävää koulutusta.
• Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon tähtäävää koulutusta ei voida hankkia.
• Kotoutumiskoulutus on puolestaan maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen koulutusta sekä suomalaiseen kulttuuriin ja työelämään tutustumista. Koulutukseen voi sisältyä lyhyitä työssäoppimisjaksoja.
Ennen työllistymistä: Työkokeilu
• Tarkoituksena on selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille.
• Työkokeilusta tehdään määräaikainen sopimus, kyseessä ei ole työsuhde
• TE-toimisto hankkii työkokeilupaikan, mutta sen voi hankkia myös itse
• Järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto taikka laitos
• Päivittäinen kesto 4–8 h ja viikottainen kesto enintään 5 pv. Työkokeilun kesto enintään 12 kk, josta enintään 6 kk samalla järjestäjällä tai kunnassa samoissa tehtävissä
• Rajoituksina mm. työpaikan lomautukset tai irtisanomiset
15
Ennen työllistymistä: Työhönvalmennus
• Henkilökohtainen tuki työpaikan hankkimisessa ja/tai työsuhteen alussa
• Työpaikalla tarjoaa tukea myös työnantajalle ja työyhteisölle
• Voidaan käyttää myös palkkatuetun työn tai koulutuspaikan etsimiseen
• Lähellä työmarkkinoita olevat asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea työllistymiskynnyksen ylittymiseen ja työssä pysymisen varmistamiseen
• Hankintaan ostopalveluna, kesto enintään 50 tuntia / vuosi / henkilö
• Voidaan yhdistää muihin palveluihin (esim. työkokeilu, palkkatuettu työ)
16
Palkkatuki • Myönnetään työnantajalle palkkauskustannuksiin.
• TE-toimistolla tulee olla määrärahoja käytettävissä
• Työsuhteeseen palkattavan oltava rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi
• Myöntäminen ei edellytä tietyn kestoista työttömyyttä
• TE-toimisto arvioi tuen käytön tarkoituksenmukaiseksi
• Kompensoi henkilön tuottavuuden alenemaa
• Tuki voi olla pysyvä, jos henkilön tuottavuus suhteessa tarjolla olevaan tehtävään on pysyvästi alentunut
• Kaikille työnantajasektoreille samoin ehdoin
• Tukea haettava TE-toimistosta ennen työsuhteen aloittamista. Hakemista yksinkertaistettu.
17
Tukea tarvitsevien asiakkaiden työllistymisen edistäminen edellyttää
viranomaisten yhteistyötä
Paikallistason yhteistyötä koskevia säännöksiä (Luettelo ei tyhjentävä)
• Nuorisolaki (72/2006)
• Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012)
• Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)
• Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001)
• Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
• Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista (1350/2014)
• Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014)
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu
• Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta
• Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin em. palvelujen tarjoamisesta erikseen säädetään
• Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen
20
Asiakkuuskriteerit
• Monialaisen yhteispalvelun tarve sekä työmarkkinatuen maksupäivien kesto tai työttömyyden kesto
• TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat monialaisen yhteispalvelun
tarpeen, kun työtön on
• saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää; tai
• ollut yhdenjaksoisesti työttömänä
• vähintään 6 kk (alle 25-vuotiaat) tai
• 12 kk (25 vuotta täyttäneet)
• Yhteispalvelun tarve = työttömän työllistymisen edistäminen edellyttää TE-toimiston, kunnan ja Kelan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamista
21
Monialainen työllistymis-
Suunnitelmassa sovitut palvelut
Toteutumisen seuranta
Moni-
alaisen
yhteis-
palvelun
tarve
päättyy
12 kk
(JTYPL)
6 kk (JYTPL)
Kunta
TE-tsto
Ohjaus TE-
toimistoon
tai muuhun
tarpeen
mukaiseen
palveluun
Suunni-telman
tarkistus
Ohjautuminen ja TYP-prosessin eteneminen
Kela
300 pv
Ei monialaisen
yhteispalvelun
tarvetta
- - - max 3 kk - - -
Moni-alainen
palvelu-tarve-arvio
Kartoitusjakson
suunnitelma
palvelut
Ei organisaatio, vaan verkosto
• Jokaisen TE-toimiston alueella on TE-toimiston, kuntien ja Kelan sopima määrä monialaista yhteispalvelua tuottavia verkostoja
• Verkostoja perustettiin 33
• Jokaisella verkostolla on
• yhteispalvelun järjestämisestä vastaava TE-toimiston asettama johtoryhmä
• vähintään yksi TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimipiste
• TE-toimistot, kunnat ja Kela osoittavat monialaiseen yhteispalveluun palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä huomioon ottaen riittävän määrän henkilöstöä
• Yhteistyösopimuksia ei vielä ole allekirjoitettu, takaraja 31.12.2015
23
Yhteispalvelun johtoryhmällä tärkeä rooli toimeenpanossa
• Johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä johtoryhmän toimialueella.
Yhteistyösopimuksessa sovitaan ainakin
• TE-toimiston, kuntien ja Kelan yhteisistä toimipisteistä
• monialaisen yhteispalvelun tarjoamisesta muualla kuin yhteisissä toimipisteissä
• TE-toimiston, kuntien ja Kelan monialaiseen yhteispalveluun osoittamasta henkilöstöstä
• työttömille yhteisissä toimipisteissä ja muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavista palveluista
• Asettaa vuosittain toimialueensa monialaiselle yhteispalvelulle tavoitteet
• Sopii monialaisena yhteispalveluna tarjottavien palvelujen järjestämiseen tarkoitettujen määrärahojen käyttösuunnitelmasta
• Seuraa ja arvioi monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista
24
25
Uusimaa Espoo 2
6 Helsinki 1
Vantaa 1
Itä-Uusimaa 7
Keski-Uusimaa 7
Länsi-Uusimaa 8
Varsinais-Suomi 27
1
Satakunta Rauman seutu 3
2 Muu Satakunta 16
Häme Kanta-Häme 11
2 Päijät-Häme 11
Pirkanmaa Eteläinen alue 4
4 Itäinen alue 4
Keskinen alue 8
Läntinen alue 6
Kaakkois-Suomi Etelä-Karjala 9
2 Kymenlaakso 7
Etelä-Savo Mikkelin seutu 6
3 Pieksämäen seutu 2
Savonlinnan seutu 4
Pohjois-Savo Iisalmen seutu 9
3 Kuopion seutu 8
Varkauden seutu 4
Pohjois-Karjala 13
1
Keski-Suomi 2 Pohjoinen veroksto 7
2 Eteläinen verkosto 16
Etelä-Pohjanmaa 18
1
Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 8
3 Pietarsaaren seutukunta 5
Vaasan seutu ja Suupohja 10
Pohjois-Pohjanmaa 30
1
Kainuu 8
1
Lappi 21
TYP-verkostot TE-toimistoalueittain
Työpolitiikan tuulia: Pääministeri Sipilän hallituksen
ohjelman linjauksia
• Työttömyysturvan uudistaminen ja työn vastaanottamista
estävien kannustinloukkujen purkaminen.
• Valmistellaan selvitys työttömyysturvaa ja toimeentulotukea
saavien työllistymistä estävistä kannustinloukuista ja keinoista,
joilla loukkuja voidaan purkaa.
• Luodaan osallistavan sosiaaliturvan malli, jonka tavoitteena on
palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä irtisanotun
työntekijän parempi tukeminen heti työttömyyden kohdatessa
• Osana mallin luomista selvitetään mm., voitaisiinko
työttömyysturvaa käyttää nykyistä laajemmin osaamisen
kehittämiseen ja työllistymiskynnyksen alentamiseen sekä työelämäosallisuuden vahvistamiseen.
Työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkoja
puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan
Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä edistäväksi
• TE-toimistojen tehtäväksi kirkastetaan työnvälitystoiminta.
Julkisen työnvälityksen vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantaja-yritysten kanssa vahvistetaan. Uudistus aktivoi työnhakijan omaa roolia työnhaussa, mutta myös varmistaa nykylainsäädännön sanktioiden tehokkaan täytäntöönpanon.
• Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin
työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain,
Tanskan mallin mukaisesti.
- Selvitys sisältää mm. arvion siirron vaikutuksista ja sen edellyttämistä
toimenpiteistä. Selvitys laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä.
- Hallitus päättää selvityksen pohjalta, ryhdytäänkö valmistelemaan
vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen siirtämistä kuntien
järjestämisvastuulle.
- Jos siirtoa lähdetään valmistelemaan, edetään kokeilun kautta
(säädettäisiin myös kokeilulaki).
28
Kiitos!