Antti Herlin

TEEMANA

TYÖPAIKKA-KOULUTUS

VIERAILIJA

Oppisopimuksen sidosryhmämedia

1/2013

JULKAISIJASuomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

PÄÄTOIMITTAJAVuorinen AnneKeudan oppisopimuskeskusKultasepänkatu 5, 04250 KERAVAPuh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi

TOIMITUSNEUVOSTOArvola Marianna Tampereen seudun ammattiopisto TreduOppisopimuskeskusPinninkatu 45 A, 33100 TAMPEREPuh. 050 329 5710, marianna.arvola@tampere.fi

Koivisto PekkaTurun oppisopimustoimistoYliopistonkatu 31, 20100 TURKUPuh. 050 082 4139, pekka.koivisto@turku.fi

Lahtinen MarkkuHelsingin seudun kauppakamari Kalevankatu 12, 00100 HELSINKIPuh. 050 571 3564, markku.lahtinen@chamber.fi

Luoma-aho Anja Honkakatu 10 c 26, 15950 LAHTIluoma1@wippies.fi

Miettinen Asko Terijoentie 14, 02130 ESPOOasko.miettinen@gmail.com

Nurmela Sirpa Seinäjoen koulutuskuntayhtymäSedu Aikuiskoulutus, OppisopimuspalvelutFrami, Kampusranta 9 C, 60320 SEINÄJOKIPuh. 040 868 0629, sirpa.nurmela@sedu.fi

Rauhala PenttiKeskikatu 14, 15300 Lahtiph.rauhala@gmail.com

Viinisalo KariKartanonkulma 2 B 6, 02360 ESPOO

kviinisalo@gmail.com TOIMITUS Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTIPuh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi

ULKOASUN SUUNNITTELU Silva Kärpänoja ja Jenni Ahonen

TAITTO Jenni Ahonen

PAINOPAIKKA Ecapaino Oy, Lahti

JAKELU, TILAUKSET JA OPPISOPIMUSTOIMISTOJEN OSOITTEENMUUTOKSET Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949sane.keskiaho@mageena.fi

Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi

Painettu kotimaiselle Lumiart Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

3 Pääkirjoitus4 VIERAILIJA: Antti Herlin

arvostaa oppisopimus-koulutusta

6 På Svenska Antti Herlin7 Vaativaa osaamista

oppisopimuksella8 Hyvä työpaikkakouluttaja on osa

laadukasta opiskelua10 TEMPO tuo tehokkuutta työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen11 TEPA:sta työkaluja ohjaukseen12 Yle koulutti uuden kerronta-tavan

osaajia14 Opetusministeri tutustui oppisopimukseen15 KOLUMNI

16 Kansimiehestä laivakokiksi18 TEEMA Lappeenranta: Asentajia vain oppisopimuksella20 Laatusertifikaatti ohjaa toiminnan

kehittymistä21 Kotitalouksien palveluissa kysyntää uudelle yritystoiminnalle22 På Svenska metodistkyrka23 Tiimivalmentajia metodistikirkkoon 24 Pikkujuttuja25 PUHEENJOHTAJALTA

25 Osaamista meillä ja muualla26 Oppisopimus pähkinän-

kuoressa27 Oppisopimustoimistot

OSAAJA 1/2013Sisältö

OSAAJA 1 • 2013 3

Kaunista kesän odotuksen aikaa teille toivottaen,

Anne Vuorinen, Osaaja-lehden päätoimittajaKeudan oppisopimusjohtaja

Kädessäsi oleva, hitusen uudistettu Osaaja-lehti pureutuu työpaikkakoulutukseen. Saat lukea erinomaisia esimerkkejä siitä, miten eri yrityksissä asiaan panostetaan.

Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöisin, kustannustehokas koulutusmuoto ja tuottaa työnantajille ja oppijoille – niin nuorille kuin aikuisille - kulloiseenkin tarpeeseen räätä-löityä, joustavasti toimivaa ja toteutettavaa ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulu-tus perustuu aina yrityksen rekrytointipäätök-seen tai halukkuuteen lähteä kouluttamaan jo työsuhteessa olevaa työntekijää. Työpaikka ja työssä oppiminen ovat siten toiminnan keski-össä. Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tehtävänä on tukea työpaikkaa ja työntekijää koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavut-tamisessa.

Teoreettisesta koulutuksen annista vas-taavan oppilaitoksen opettajan tulee olla enemmänkin opintojen ohjaaja ja keskuste-

lukumppani kuin tiedon välittäjä. Opinto-jen henkilökohtaistaminen on opiskeli-

jan ja työpaikan oikeus ja mahdollisuus. Opettajan tulee kaikin puolin edistää opiskelijan ja työpaikan oppimispro-sessin etenemistä.

Oppisopimuskoulutuksen onnistumisen keskeinen tekijä on työpaikkakoulutuksen

onnistuminen – tapahtuuhan opiskelu pääosin työpaikalla, käytännön

työtehtäviä tekemällä. Työpaik-kakouluttaja on yhdessä esi-miesten kanssa avainasemassa opiskelijan oppimisprosessin tukemisessa. Opiskelijan vas-taanottaminen, vuorovaikutuk-sen laatu ja kokonaisvaltainen, ammatillisen osaamisen kar-

tuttamiseen tähtäävä ohjaustoi-minta, unohtamatta työpaikan il-

mapiiriä ovat parhaimmillaan koko työyhteisön asia.

Arvoisa lukijamme,Oppisopimuskoulutuksen pedagogiikkaan

kuuluu keskeisesti työpaikalla tapahtuva oh-jaus, neuvonta, tuki sekä kokonaisvaltainen oppimisen etenemisen varmistamiseen liittyvä käytännöllinen toiminta. Oppilaitoksessa saa-tava koulutus tukee em. kokonaisuutta. Siten työpaikkakouluttajan ja oppilaitoksen opetta-jan pitäisi ”lyödä hynttyyt yhteen” opiskelijan oppimisen varmistajina. KONE Oyj:n hallituk-sen puheenjohtaja Antti Herlin korostaakin sitä, että työssä voidaan keskittyä opettamaan nuorille juuri niitä asioita, joita heidän pitääkin oppia. Ei tarvitse miettiä sitä, koulutetaanko turhaan, vaan koulutetaan suoraan tulevaan työhön.

Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan nope-ampia toiminnallisia muutoksia - varsinkin nyt, kun pitää löytää nuorisotakuun toteuttami-seksi toimivia arjen käytänteitä. Meidän tulee uskoa nuoriin ja auttaa heistä jokaista tunnis-tamaan omat vahvuutensa ja kulkemaan kohti omia unelmiaan. Venyykö koulutusjärjestel-mämme tähän? Venyykö oppisopimuskoulutus tähän? Mistä löytyvät ne työnantajat, jotka ovat valmiita vastaanottamaan nuoria? Mitä työn-antajalta ja työpaikkakouluttajalta odotetaan?

Oppisopimus ei kuitenkaan sovi kaikille, eikä suinkaan ole helpoin tapa saada ammatillinen tutkinto. Sen sijaan oppisopimuskoulutus on erinomainen käytännönläheinen kouluttau-tumisen muoto aina silloin, kun opiskelija on motivoinut ja valmis panostamaan osaamisen-sa kehittämiseen. Opiskelijan sitoutuneisuus ei yksin riitä, vaan talkoisiin tarvitaan myös työpaikan sitoutuminen. Työpaikkakoulutta-jan tehtävää voidaankin pitää eräänlaisena kunniatehtävänä.

Kaunis kiitos teille lukuisille upeille työpaik-kakouluttajille. Panoksenne on jatkossakin ensiarvoisen tärkeä laadukkaan oppisopimuk-sen toteuttamisessa ja siten oppisopimuksen pedagogisessa toteutuksessa.

4 OSAAJA 1 • 2013

Osaaja (O): Olette julkisuudessa esittäneet, että oppisopimuskoulutusta pitäisi laajen-taa ja todenneet, että KONE Oyj:llä on ko-kemusta siitä, miten oppisopimus toimii muualla maailmassa. Antti Herlin (AH): Kyllä. Erityisesti Itävallas-sa ja Australiassa oppisopimus toimii hyvin KONE:n koulutustoiminnassa. Oppisopi-muskoulutusta ei tarvitse keksiä uudelleen Suomessa. Tarvitsee vain mennä katso-maan, miten se muualla toimii. Kysymys on perimmiltään siitä, että ryhdytään tuu-masta toimeen.

O: Miksi teidän mielestänne Suomessa ei sitten ole ryhdytty tuumasta toimeen?AH: Hyvä kysymys. Oppisopimuskoulutuk-sen laittaminen kuntoon olisi varsin yksin-kertaista. Ihmettelenkin, ettei asiaa saada hoidettua. Mutta meillä moni asia etenee hi-taasti. Perimmiltään olemme itse siihen syy-päitä. Poliitikot näistä asioista viime kädessä päättävät. Myös ammattiliitoilla on sanansa sanottavana. Suomessa ei ole haluttu ottaa käyttöön nuorten osalta alhaisempia palk-koja, mikä on lyhytnäköistä. Olen itse ollut maatalousharjoittelijana ja saanut vähem-män palkkaa kuin täysin oppineet. Ei siinä ollut mitään ihmeellistä.

Meillä olisi paljon voitettavaa yhteiskun-nassa, jos oppisopimuskoulutus saataisiin laajemmin käyttöön. Ammattiyhdistysliik-keen saaminen mukaan edistämään oppiso-pimuskoulutusta olisi tietenkin tärkeää.

KONE OYJ LUOTTAA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN

O: Miten KONE Oyj:ssä nähdään työpaikalla tapahtuva oppiminen?AH: Meillä on ollut monta johtajaa, jotka

Osaaja-lehden päätoimittaja Anne Vuorinen ja Kari Viinisalo tapasivat KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajan Antti Herlinin Munkkiniemen kartanossa. Aiheena oli oppisopimuskoulutus.

TEKSTI Kari Viinisalo • KUVAT Janne Karvinen

ovat tulleet harjoittelijoiksi tai tekemään akateemista lopputyötä. KONE:lla on oma oppilaitos, jossa koulutetaan erinomaisia hissimiehiä ja -naisia. Me teemme yhteis-työtä myös monien muiden oppilaitosten kanssa.

Työssä oppiminen toimii meillä hyvin. KONE:lla on paljon nuoria kesätöissä, sekä opinnäytetöitä tekeviä opiskelijoita. Opin-näytetöiden tilaaminen on myös hyvä asia. Siinä näemme, pitääkö nuori hissibisnek-sestä ja onko ala hänelle sopiva. Jos nuori ja työ sopivat yhteen, voimme rekrytoida hänet. Toisaalta ne nuoret, joille tämä ala ei ole oikea, siirtyvät kesän jälkeen jatka-maan opintojaan tai muualle töihin. Näin se toimii elävässä elämässä.

Nuorilla harjoittelijoilla on hyvin erilaiset lähtökohdat. Joku on lapsesta pitäen joutu-nut tekemään paljon asioita kotonaan kun taas joillakin on tässä suhteessa ollut hel-pompaa. Toiset tarvitsevat enemmän ohja-usta kuin toiset. Yleisenä periaatteena on se, että nuoreen luotetaan ja hänelle annetaan mahdollisuuksia.

Työssä voidaan opettaa nuorille juuri niitä asioita, joita heidän pitääkin oppia. Ei tarvitse miettiä sitä, koulutetaanko turhaan vai ei kun koulutetaan suoraan hommiin. On olemassa erilaisia töitä. Esimerkiksi his-siasentaja ja konemies tarvitsevat varsin pit-källe menevää teknistä osaamista. Toisaalta on olemassa monia töitä, joissa ei tarvitse käydä niin paljon kouluja. Silloin on paras-ta, että nuori pääsee ensin jonkun ammat-timiehen apumieheksi ja sitten tekemään itsenäisesti. Tällainen koulutus on hyvä kei-no ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Uskon, että meillä on työelämässä monia kokeneita ammattimiehiä, jotka osaavat toimia työpai-kalla nuorten kouluttajina. Olen myös itse

opettanut nuoria tekemään maatilan töitä ja olen iloinen siitä, että olen sen tehnyt.

Ihmisillä on erilaisia kykyjä. On kaverei-ta, jotka eivät halua tarttuaa kynään, mutta kun he saavat eteensä esimerkiksi teräsle-vyä ja hitsausvälineet, näkee miten heidän päässään alkaa tapahtua ja syntyy erilaisia muotoja hitsaamalla. Heillä on loistava ava-ruudellinen erityiskyky hahmottaa. Näitä taitoja opitaan parhaiten käytännössä.

TYÖNTEKIJÄT, KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KASVU TOIMINNAN KESKIÖSSÄ

O: KONE Oyj on opiskelijoiden keskuudessa suosittu työnantaja. Tähän on varmaan mo-nia syitä kuten yrityksen menestys ja aktiivi-nen henkilöstöpolitiikka.AH: ”Työntekijä on yrityksen tärkein voi-mavara” on ikuinen klisee. Mutta se on myös totta. Mitä se tarkoittaa käytännössä, on jo monimutkaisempi asia. Me KONE:lla haluamme ensinnäkin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Meillä asiakastyytyväisyyttä mitataan jatkuvasti ja haluamme myös, että meillä on tyytyväinen henkilöstö. Me seuraamme maailmanlaajuisesti henkilöstömme tyy-tyväisyyttä. Lisäksi me haluamme kasvaa nopeammin kuin kilpailijat ja olla kannat-tavampia. Tämän me haluamme tehdä kes-tävällä tavalla, mikä tarkoittaa myös ympä-ristöasioiden ottamista huomioon kaikessa toiminnassa.

Näitä kaikkia mitataan ja niiden kehitty-mistä seurataan.

Esimiestyö ja johtaminen ovat keskei-siä, kun ajatellaan henkilöstön viihtymistä ja edellä esitettyjä kilpailukyvyn tekijöitä yleensä. Esimiesten kouluttaminen on kai-ken perusta.

Antti Herlin arvostaa oppisopimuskoulutusta

VIERAILIJA

OSAAJA 1 • 2013 5

NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU JA YRITYKSET

O: Miten näette nuorten yhteiskuntatakuun ja oppisopimuskoulutuksen tarjoamat mah-dollisuudet?AH: Tämä on laaja yhteiskunnallinen kysy-mys. Olen katsonut hieman ihmetellen sitä, että vaikka presidentti Niinistö on puuttunut nuorten syrjäytymiseen, ei asiassa ole edet-ty päättäväisemmin. Myös työministeri Iha-lainen on puhunut oppisopimuksesta osana nuorten yhteiskuntatakuuta. Hänellä olisi mitä parhaimmat mahdollisuudet tehdä asi-alle jotakin.

Liian suuri määrä nuoria jää yhteiskun-nan ulkopuolelle. Oppisopimuskoulutus on yksi parhaista oppimisen muodoista ja aut-taisi nuoria pääsemään kiinni työelämään.

Kaiken kaikkiaan uskon, että työnanta-jat ovat valmiita lähtemään mukaan työl-listämään nuoria. Onhan meillä nytkin kampanjoitu sen puolesta, että myös näinä vaikeina aikoina nuorille tarjottaisiin kesä-työpaikkoja. Mutta pitää muistaa, että yri-tyksille tärkeintä on tuloksen tekeminen. Suomessa on elettävä tämän yhteiskunnan normien mukaisesti. Ei olisi viisasta antaa yrityksille uusia velvoitteita, jotka yhteis-kunta on ottanut hoitaakseen.

SUOMI PÄRJÄÄ VAIN OSAAMISELLA

O: Mitä terveisiä teillä olisi opetustoimen väelle?AH: Täällä pohjoisissa olosuhteissa olem-me pärjänneet vain sillä, mitä olemme tehneet omalla osaamisellamme. Kyllä Suo-men menestys on aina perustunut ja pe-rustuu tulevaisuudessakin osaamiseen. Se on kaiken a ja o.

Haluankin toivottaa koulutusväelle jak-samista ja menestystä tärkeässä työssä.

O: Lopuksi henkilökohtainen kysymys. Mi-ten te itse keräätte voimia ja huolehditte jaksamisestanne? AH: Pidän metsästämisestä, purjehdin ja luen jonkin verran.

– – – Kiitämme Antti Herliniä tästä haastatte-lusta ja tuesta oppisopimuskoulutukselle.

Antti Herlin on KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Hän on kauppatieteiden kunniatohtori Helsingin kauppakorkea-koulussa, Pietarin talouden ja rahoituksen valtionyliopiston kunniatohtori ja taiteen kunniatohtori Taideteollisessa korkeakou-lussa. Hänet valittiin vuoden 2012 hallituk-sen puheenjohtajaksi (Chair of the Year). Chair of the Year on pohjoismainen tun-nustuspalkinto, joka annetaan vuosittain jokaisen Pohjoismaan parhaaksi valitulle pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajalle.

KONE OYJ

KONE kuuluu alansa johtaviin yrityksiin ja tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä monipuolisia ratkaisuja niiden huoltoon ja modernisointiin. Vuonna 2012 KONE:n liikevaihto oli 6,3 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 40 000.

KONE:lla on yli 1 000 toimipaikkaa eri puolilla maailmaa, kahdeksan tuo-tantolaitosta, jotka sijaitsevat kaikilla päämarkkinoilla, ja seitsemän globaalia tutkimus- ja tuotekehityskeskusta. Yhti-ön pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

6 OSAAJA 1 • 2013

Osaaja (O): Ni har i offentligheten före-slagit att läroavtalsutbildningen borde utvidgas och konstaterat att KONE Oyj har erfarenhet av hur läroavtalssystemet fungerar på andra håll i världen.

Antti Herlin (AH): Det stämmer. Framför allt i Österrike och Australien fungerar läro-avtalet bra i KONEs utbildningsverksamhet. Man behöver inte återuppfinna läroavtals-utbildningen i Finland. Det räcker med att ta reda på hur den fungerar i andra länder.

O: Vad tror ni att är orsaken till att man i Finland inte har gått från ord till hand-ling?

AH: Att ställa i ordning läroavtalsutbild-ningen vore rätt så enkelt, men det är mångt och mycket som framskrider långsamt här hos oss. I Finland har man dragit sig för att införa lägre löner för unga, vilket är kort-synt. I tiderna var jag själv jordbruksprak-tikant och fick lägre lön än de fullärda. Inte var det något konstigt med det. Vårt samhäl-le skulle ha mycket att vinna om läroavtals-utbildningen lanserades på bredare front.

O: Hur ser KONE Oyj på inlärning på arbetsplatsen?

AH: Vi har exempel på många chefer som har kommit till oss som praktikanter eller för att utföra sitt akademiska examens-arbete. KONE har en egen läroanstalt som utbildar utmärkta hisskarlar och hisskvin-nor. Vi samarbetar också med många andra läroanstalter.

KONE har många unga sommarjobbare och också studerande som avlägger lär-domsprov. På så sätt ser vi om den här bran-schen är lämplig för honom eller henne. De som inte lämpar sig för branschen fortsätter studera eller söker arbete någon annanstans efter sommaren.

Man behöver aldrig grubbla över om man utbildar någon i onödan eller inte när man utbildar någon direkt för själva arbetet. Till

Anne Vuorinen, chefredaktör för Osaaja-lehti, och Kari Viinisalo träffade Antti Herlin, ordfö-rande för KONE Oyj:s styrelse, på Munksnäs gård för att diskutera läroavtalsutbildningen.

exempel hissmontörer och maskinmän be-höver rätt långtgående tekniskt kunnande. Å andra sidan finns det många jobb som inte kräver så mycket utbildning. Då är det bäst att den unga först får assistera en yrkesman och sedan pröva sina egna vingar i arbetet.

O: KONE Oyj är en populär arbetsgivare bland studerande.

AH: ”Medarbetarna är företagets vikti-gaste resurs” må vara en stående kliché, men den stämmer. Vi följer upp våra anställ-das belåtenhet i hela världen. Chefsarbetet och ledarskapet har stor betydelse för hur personalen trivs. Chefsutbildningen är grun-den till allt.

O: Hur ser ni på de ungas samhällsga-ranti och de möjligheter som läroavtals-utbildningen erbjuder?

AH: Jag har förvånat mig lite över att frå-gan inte har framskridit desto mer beslut-samt trots att president Niinistö har befattat sig med utslagningen bland unga. Också ar-betsminister Ihalainen har talat för läroav-talet som ett led i samhällsgarantin för de unga. Han skulle ha de bästa möjligheterna att göra slag i saken. Läroavtalsutbildningen

är en av de bästa inlärningsformerna och skulle hjälpa de unga att etablera sig i ar-betslivet.

Jag är övertygad om att arbetsgivarna är redo att sysselsätta unga, men man måste komma ihåg att det viktigaste för företa-gen är att åstadkomma resultat. Det är inte smart att ålägga företagen skyldigheter som samhället har tagit sig an.

Här i våra nordliga förhållanden har vi klarat oss enbart genom det som vi har åstadkommit med hjälp av vårt eget kun-nande. Finlands framgång har alltid grundat sig på kompetens och kommer att göra det också framöver. Det är A och O.

Antti Herlin är ordförande för KONE Oyj:s styrelse. Han är hedersdoktor i eko-nomi vid Helsingfors handelshögskola, hedersdoktor vid det statliga universitetet för ekonomi och finans i S:t Petersburg och hedersdoktor i konst vid Konstindustriella högskolan. År 2012 utsågs han till årets sty-relseordförande (Chair of the Year). Chair of the Year är ett nordiskt pris som årligen till-delas den som utsetts till bästa ordförande i en börsbolagsstyrelse i varje land i Norden.

Antti Herlin sätter värde på läroavtalsutbildningen TEXT Kari Viinisalo • FOTO Janne Karvinen

Kari Viinisalo och Anne Vuorinen träf-fade Antti Herlin på Munksnäs gård.

BESÖKARE

OSAAJA 1 • 2013 7

A URUM on vuonna 1916 perus-tettu kultasepänliike, jossa teh-dään vaativia kultasepäntöitä.

– Me teemme täällä hyvin eri-laisia töitä, jotka edellyttävät monenlaisten työtapojen ja materiaalien tuntemusta. Suunnittelemme ja valmistamme koruja myyntiin ja tilauksesta asiakkaille. Teem-me myös paljon korjauksia ja korjaamme kaikkea, mihin työkalumme ja ammattitai-tomme sopivat, Valtteri Honkapää kertoo. Aurumin omistaja Honkapäästä tuli 22-vuo-tiaana.

– Tulin Aurumiin oppisopimuksella ja heti kun valmistuin kultasepäksi, silloinen omistaja tarjosi yritystä ostettavaksi, Hon-

Vaativaa osaamista oppisopimuksella

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

Porvoon vanhassa kaupungissa toimii historiallisesti arvokkaassa rakennuksessa kultasepänliike Aurum, jonka henkilökunnan koulutuksessa oppisopimuksella on ollut keskeinen asema.

myöhemmin Ester tuli Aurumiin kesätöihin. – Olin lukion ajan täällä töissä parina päi-

vänä viikossa. Heti lakkiaisten jälkeen teim-me oppisopimuksen. Olin tehnyt jo jonkin verran koruja ja halusin oppisopimukseen, jotta pääsisin tekemään mahdollisimman paljon erilaisia töitä. Koulussa kaikki olisi pitänyt aloittaa alusta, Ester kertoo.

– Kesti pitkään ennen kuin koin olevani sellaisessa ammatillisessa tasapainossa, että uskalsin ottaa vastuun toisen opiskelusta. Ohjaajan tehtävää ei sovi ottaa kevyesti, Valtteri sanoo.

Tietopuolisen koulutuksen artesaanin tutkintoon tarjosi Lahden muotoiluinsti-tuutti. Paperit Ester sai joulukuussa ja päätti heti jatkaa opiskelua tähtäimessä ammatti-tutkinto. Osa tutkintovaatimuksiin kuuluvis-ta asioista on jo Esterille tuttuja, mutta siitä huolimatta Valtteri Honkapää kannustaa Esteriä aina osallistumaan lähipäiville.

– Näitä asioita voi tehdä monella tavalla. On hyvä nähdä, miten muut tekevät, hän sanoo.

Myös Ester kokee lähipäivät hyödyllisiksi. – Koulussa pystyn viikonkin opettele-

maan uusia asioita ajattelematta, että tulee myyntikelpoista työtä, hän sanoo.

– Ihanteellinen tilanne on silloin, kun Ester lähipäivien jälkeen hallitsee opetetun asian niin hyvin, että voi ottaa sen käyttöön työssä, Valtteri Honkapää sanoo.

kapää kertoo ja lisää, ettei kertaakaan ole katunut.

Hän esittelee ylpeänä vanhaa myymä-lää ja vuonna 1923 rakennettua verstasta. Myymälässä on edelleen jälljellä sametilla päällystetty nurkkaus, jossa kihlaparit en-nen odottelivat sormusten kaivertamista. Verstaalla on säilytetty vanhoja työpisteitä, vaikka uusiakin on pitänyt rakentaa, koska vanhat ovat liian matalia. Vanhoja työkaluja on paljon ja monia niistä käytetään edelleen.

Saadakseen käyttöä arvokkaalle vers-taalle Valtteri Honkapää alkoi vetää iltaisin kansanopiston hopeakorukursseja ja yhdelle näistä osallistui myös Ester Eriksson. Siitä lähti innostus alaa kohtaan ja pari vuotta

Ester Eriksson suunnittelee ja valmistaa koruja sekä myyntiin että tilaustyönä.

8 OSAAJA 1 • 2013

Hyvä työpaikkaohjaaja on osa laadukasta opiskeluaKahdenkymmenen vuoden kokemus pesula-alalta ja kaksi oppisopimuksella suoritettua tutkintoa ovat pätevöittäneet vuoroesimies Anja Branderin työpaikkaohjaajaksi. Paljon eväitä hän sai myös kahden päivän mittaiselta työpaikkaohjaajan kurssilta.

UUDENMAAN Sairaalapesulassa työskentelee 230 henkilöä, joista tuotannon puolella noin 200.

– Tehtäviini kuuluu perehdyt-täminen, rekrytointi ja yleinen tuotannon suunnittelu. Vastaan omalla vuorollani tuo-tannosta. Lisäksi toimin oppisopimuskoulu-tuksen yhteyshenkilönä ja neljän oppisopi-musopiskelijan työpaikkaohjaajana. Kolme suorittaa tekstiili- ja vaatealan perustutkin-toa ja yksi ammattitutkintoa, Anja Brander kertoo.

Hänellä on selkeä kuva siitä, millainen hyvä työpaikkaohjaaja on. Taustalla ovat paitsi omat oppisopimuskokemukset myös työpaikkaohjaajan koulutus.

– Kaksipäiväinen kurssi Keudassa oli mie-lettömän hieno kokemus, joka antoi paljon. Kun osanottajia oli eri aloilta ja eri kokoi-sista yrityksistä, syntyi hyviä keskusteluja. Se myös auttoi näkemään, että ongelmat kaikilla ovat hyvin samanlaisia.

Anja Branderin omat kokemukset työ-paikkaohjaajista olivat myönteisiä.

– Minulla oli hyviä työpaikkaohjaajia, jot-ka edellyttivät opiskelijalta myös omaa ak-tiivisuutta. Tietoa pitää etsiä itsekin. Hyvä ohjaaja on saatavilla tarvittaessa, hän on kiinnostunut opiskelijasta ja valmis jaka-maan omaa osaamistaan. Hän antaa myös palautetta rehellisesti.

Palautteen antaminen on hänen mu-kaansa oma taiteen lajinsa.

– Jos yhdestä osaamisalueesta joutuu an-tamaan negatiivista palautetta, löytyy opis-kelijan osaamisesta myös hyviä puolia, joita

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVAT Markku Teräväinen

Tärkeä osa vuoroesimies Anja Branderin työtä on oppisopimusopiskelijoiden ohjaa-minen. Oivi Nuojua-Hilden suorittaa alan perustutkintoa.

OSAAJA 1 • 2013 9

pitää painottaa ja kannustaa kehittymään.– Pyrin tietoisesti aina silloin tällöin

laittamaan omat hommat syrjään ja kier-tämään opiskelijoiden luona kyselemässä, miten menee, ja kun osutaan vastakkain, jään juttelemaan. Usein he myös tulevat ny-kimään hihasta, jos heillä on kysyttävää tai kommentoitavaa.

KÄYTÄNNÖN JA TEORIAN YHDISTÄMISTÄEnnen koulutuksen alkua Anja Brander kävi läpi osaamiskartoitukset ja vertasi nii-tä tietopuoliseen koulutukseen.

– Seuraan, mitä kursseja tietopuolises-sa koulutuksessa käydään läpi ja järjestän työssäoppimispaikat niin, että ne kulkevat rinnakkain. Lisäksi haluan, että opiskelijat

saavat selkeän kuvan siitä, miten asiat täällä meillä hoidetaan. Kun esimerkiksi opiske-lussa ovat esillä työsuojelulliset asiat, pyy-dän työsuojelupäällikköä puhumaan siitä, mitä työsuojelu tässä talossa merkitsee. Ja kun aiheena on huolto, talon huoltopäällik-kö tulee kertomaan opiskelijoille huollosta. Sisälogistiikkaa selvitän heille itse.

Anja Brander seuraa opiskelijoiden edis-tymistä ottamalla palautetta myös työpis-teistä, joissa opiskelijat työskentelevät.

– Jokaisessa työpisteessä on oma ohjaaja, yleensä vanhempi, kokenut työntekijä. Aina kun opiskelija tulee uuteen työpisteeseen, ilmoitan siitä etukäteen ohjaajalle. Myö-hemmin käyn kysymässä, miten opiskelija on pärjännyt. Jos on ongelmia ilmaantunut, selvitän missä on mennyt vikaan ja mitä

MITÄ OPISKELIJA ODOTTAA HYVÄLTÄ TYÖPAIKKAOHJAAJALTA?

lisäoppia opiskelija ehkä tarvitsee. Näitä käyn sitten opiskelijan kanssa läpi. Aikui-nen opiskelee omasta tahdostaan. On tär-keää, ettei opiskeluintoa tapeta. Jo se, että laitetaan työpisteeseen, jossa ei ole kunnol-lista ohjaajaa, tappaa opiskeluinnon, Anja Brander sanoo.

– Käytän ohjaajilta saatuja tietoja myös siihen, että jo opiskeluaikana mietin, mihin työkohteeseen opiskelija soveltuisi opinto-jen päätyttyä. Tuleeko hänestä esimerkiksi hyvä pesijä, joka on vaativimpia töitämme.

– Kun opiskelija saa joltain osastolta hy-vää palautetta, sijoitan hänet sinne vähän useammin hankkimaan lisää osaamista, usein pois omalta mukavuusalueelta, jotta saisimme hyviä moniosaajia, Anja Brander sanoo.

NORMA TIAINEN toimi Jonne Sassin työpaikkaohjaajana kehitysvammaisten toimintakeskus Tuomikalliossa Tampe-reella tämän suorittaessa lähihoitajan tutkintoa. Nyt Jonne toimii itse työpaik-kaohjaajana vastaavaa tutkintoa suorit-tavalle oppisopimusopiskelijalle ja on joutunut pohtimaan työpaikkaohjaajan roolia sekä opiskelijan että kouluttajan näkökulmasta.

– Työpaikkaohjaajalla on todella iso merkitys opiskelun tukemissa. Hyvä työpaikkaohjaaja on kannustava ja sel-lainen, jolta uskaltaa kysyä neuvoa. Hän on ystävällinen, eikä saa olla pelottava. Opiskelijan pitäisi tuntea, että ohjaaja on tukena ja toimii linkkinä työnantajan ja oppilaitoksen välissä.

SERENA KANTOSALO opiskelee lähihoi-tajaksi ja Riikka Salonen lastenohjaa-jaksi Turussa. He ovat yhtä mieltä siitä, että hyvä ohjaaja osallistuu, kyselee ja keskustelee.

– Olen saanut tukea ja ohjausta, kun olen sitä tarvinnut. Pahinta olisi ohjaa-ja, joka ei olisi kiinnostunut eikä antaisi vastuuta. Hyvä ohjaaja antaa haasteita ja mahdollisuuden osallistua, Riikka Salonen sanoo.

– Hyvä työpaikkaohjaaja myös ky-seenalaistaa, miksi teen jotain tietyllä tavalla. On hyvä, että ohjaajalle pitää perustella omaa tekemistään, Serena Kantosalo sanoo.

KUN KIINTEISTÖNHOITAJAN ammatti-tutkintoa suorittavalta Harri Konttisel-ta kysyy, millainen on hyvä työpaikka-ohjaaja, vastaus tulee miettimättä.

– Sellainen kuin minun ohjaajani Jor-ma Sillman on, sanoo ISS Palveluissa Lahdessa oppisopimuksessa oleva Harri.

– Jorma pitää asiat järjestyksessä ja porukan kasassa. Hän on jämäkkä. Kun hän sanoo, että jotain tehdään, niin sil-loin tehdään, mutta hän huomioi aina myös työntekijät. Hän on luotettava eikä koskaan suutu.

Jorma ja Harri soittelevat lähes päi-vittäin.

– Joskus kysyn neuvoa, joskus puhum-me kalajuttuja. Lähipäivien jälkeen hän soittaa ja kysyy, että mitä opit.

10 OSAAJA 1 • 2013

TEMPO tuo tehokkuuttatyöpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen

TAMPEREELLA työpaikkaohjaajille tarjotaan monipuolisia palveluja, jotka kulkevat Tem-po- nimellä: Tempo-startti on aloitusval-mennus uusille työpaikkaohjaajille, Tempo

1 keskittyy työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja oppimisen arviointiin. Tempo 2 tarjoaa mahdollisuu-den kehittyä mestarityöpaikkaohjaajaksi.

– Aluksi kartoitimme, millaista arki työpaikoilla on, keitä työpaikkaohjaajat ovat ja millaista tukea ohjaajat kaipaavat. Sen jälkeen aloimme suunnitella sähköistä foorumia, kehittämiskoordinaattori Kaisa Uusitalo kertoo.

– Tempo-foorumilta löytyy ohjausmateriaalia ja siellä työpaikkaohjaajat pystyvät keskustelemaan kes-kenään ja saamaan vertaistukea. Yrittäjien ohjaajille

on oma ohjausmateriaalinsa, Uusitalo kertoo.– Tempo-startista on myös verkkoversio, jonka suo-

rittamisesta verkossa saa todistuksen. Vertaistukea ja hyviä käytäntöjä pyritään levittämään myös yritysvie-railujen avulla.

Työpaikkaohjaajien valinnassa on Uusitalon mu-kaan paljon eroja.

– Joissain paikoissa se on kunniatehtävä, osoitus siitä että työnantaja luottaa ja uskoo valittavan am-mattitaitoon ja osaamiseen. Joissain tehtävä taas on kiertävä ja joissain joku vain joutuu työpaikkaohjaa-jaksi, Kaisa Uusitalo kertoo ja sanoo itse olevansa en-simmäisen kannalla.

– Kyllä se on osoitus henkilön ammattitaidon ar-vostuksesta.

Kaisa Uusitalo

Shutterstock

Oppisopimuskoulutuksesta 80 prosenttia op-pimisesta tapahtuu työpaikalla, joten työpaik-kaohjaajalla on erittäin tärkeä rooli ja suuri vastuu koulutuksen toteutuksessa ja opiske-lijan ammatillisessa kehittymisessä. Oppiso-pimustoimistot tarjoavat työpaikkaohjaajille tukea ja tietoa. Millaisia ohjauspalveluja eri paikkakunnilla tarjotaan, siihen kävimme tu-tustumassa Turussa ja Tampereella.

TEKSTIT Leena Keskiaho • KUVAT Markku Teräväinen

OSAAJA 1 • 2013 11

TEMPO tuo tehokkuuttatyöpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen

TUKEA OPISKELUUN JA TUTKINNON SUORITTAMISEEN

– JOS OPISKELIJA syystä tai toisesta tarvitsee erityistä tukea tutkinnon suorittamiseen tai tietopuolisen kou-lutuksen opetukseen, jos hänellä esi-merkiksi on oppimishäiriöitä, luki-häiriö tai muita selkeitä oppimiseen, puhumiseen tai tekstin tuottamiseen liittyviä ongelmia, liikuntarajoitteita tai mielenterveyshäiriöitä, on tukea hankittava. Lainsäädännön mukaan tällaiset rajoitteet eivät voi olla opis-kelun esteenä. Meidän pitää pystyä järjestämään opiskelu- ja työolosuh-teet sellaisiksi, että ne ovat tasapuoli-sia kaikille, sanoo koulutustarkastaja Jorma Käyhkö Keudasta.

Käytännössä tämä tapahtuu niin, että samalla kun oppisopimukseen hankitaan tietopuolinen koulutus, ostetaan oppilaitokselta lisäpalveluna tarvittava tuki.

Työnantaja on aina tietoinen sii-tä, että oppisopimus on tuettua. Har-vemmin tukea tarvitaan muuhun, kuin opintoihin eikä se vaikuta työ-paikalla tapahtuvaan oppimiseen.

– Yleensä suhtautuminen on myönteistä ja ehdotus tuetusta op-pisopimuksesta saattaa tulla myös

työnantajan taholta. Monet opin-noissaan tukea vaativat ovat käytän-nön ihmisiä, joilla käden taidot ovat kohdallaan. Tuen tarve on tärkeää tunnistaa, sillä ilman sitä voisi moni oppisopimus purkautua, Käyhkö sa-noo.

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN perhepal-veluissa työskentelevä Milla Elonen on tyytyväinen siihen, että hänelle tarjottiin oppisopimustoimistossa tu-ettua oppisopimusta. Hän suorittaa merkonomin tutkintoa.

– Helpottaa kun tietää saavansa tukea tarvittaessa. Jokaisen lähijak-son jälkeen tapaan opinto-ohjaajan, jonka kanssa voin keskustella mah-dollisesta tuesta ja saan apua, jos teh-tävien kanssa on ongelmia. Samassa pienryhmässä on kaksi muuta opiske-lijaa. Jos tenttitilanteet ryhmässä ovat vaikeita, saan tehdä tentin yksin.

Milla kiittelee myös työpaikan suh-tautumista tuettuun opiskeluun.

– Minulla on ihana pomo ja työ-paikkaohjaaja. Jos joskus tuntuu etten jaksa, voin aina puhua heidän kans-saan, Milla sanoo.

TEKSTIT Leena Keskiaho • KUVAT Markku TeräväinenTEPA:sta työkaluja ohjaukseen

LASTENHOITAJA Tanja Kesäläinen on yksi Turussa työpaikkaohjaa-jille tarkoitettuun TEPA:an osallistuneista yli 1100 henkilöstä.

– Tilaisuus oli avartava ja keskusteleva. Siellä tuli paljon esimerk-kejä muista työpaikoista ja jo työpaikkaohjaajina toimineet henkilöt

kertoivat omista kokemuksistaan. Sain TEPA:sta myös hyvän materiaalipake-tin, jota aina silloin tällöin vieläkin selaan, hän kertoo.

Turussa on koulutettu työpaikkaohjaajia vuodesta 2008 lähtien. Neljän tunnin mittaista tapahtumaa on kehitetty koko ajan asiakaspalautteen avulla.

– Omaa henkilökuntaa on mukana kolme. He ovat eri aloilta ja tuovat tilai-suuteen erilaista näkökulmaa. Tapahtumalla ei ole tiukkaa formaattia, vaan tavoitteena on saada osanottajat puhumaan mahdollisimman paljon. Jokaisen tapahtuman jälkeen käymme läpi palautteet ja tarvittaessa teemme korjaus-liikkeitä, johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto kertoo.

Mikä sitten on työpaikkaohjaajille vaikeinta?– Palautteen antaminen ja aikapula, sekä varsinkin pienissä organisaatiois-

sa myös kemioiden kohtaamattomuus, jos ei ole mahdollista vaihtaa ohjaajaa, sanovat TEPA:n vetäjinä toimivat Esa Anttila ja Pia Suutari.

12 OSAAJA 1 • 2013

-Y LEN TAVOITTEENA on saavuttaa nuo-ret, alle 45-vuotiaat katsojat. He ovat tottuneet katsomaan taivaskanavilta ja mainosrahotteisilta kanavilta ns. reali-

tysarjoja, joissa kerrontatapa on dynaamista ja aihet-ta lähestytään rohkeasti asioita näyttämällä. He eivät muuta katsomustottumuksiaan yleisradion suuntaan, ellemme me muuta esitystapaa, sanoo Ylen doku-menttituotannon päällikkö Pentti Väliahdet.

Hänen mukaansa muutos ei tarkoita ohjelmasisäl-töjä vaan ainoastaan kerrontatapaa. Sisällöt voivat olla yleisradiomaisia, mutta kerrontatapa nuorille tuttua.

Oppilastöinä edellä mainittuja sarjoja ei kuiten-kaan ole tuotettu.

– Opiskelu pitää aina erottaa varsinaisesta työstä. Osalle pystyin kuitenkin tarjoamaan oppimispaikkoja meneillään olevissa realitysarjoissa, Väliahdet sanoo.

Puolitoista vuotta kestänyt oppisopimuskoulutus päättyi vuoden alussa ja valmistuneille jaettiin Keu-

dan tiloissa tietopuolisen koulutuksen todistukset ja ruusut. Mukana 35 ammattilaisen koulutusryhmässä oli tuottajia, ohjaajia, toimittajia, käsikirjoittajia, ku-vaajia ja leikkaajia. Osa suoritti erikoisammattitut-kinnon ja osa ammattitutkinnon.

LOISTAVA RYHMÄ – Näin hyvää ryhmää ei ole koskaan ollut. Tutkinto-raatikin oli aivan ihmeissään näyttöjen tasosta, vas-tuukouluttaja Riitta Granath sanoi tutkintotodis-tusten jakotilaisuudessa.

Osanottajien korkea ammatillinen taso asetti vaati-muksia myös työpaikkaohjaajille, joita oli kahdeksan.

– Koulutusryhmässä oli eri ammattikuntien edus-tajia, joten meidän piti valita työpaikkaohjaajat näi-den ammattialojen mukaan. Opiskelijamateriaali oli jo työssään kouliintunutta ja osaavaa. Tällainen ammattilainen ei ota vastaan mitä tahansa. Työpaik-kaohjaajien piti olla ammattitaidoltaan päteviä ja ko-keneita. Työpaikalla oppiminen vaatii uskottavuutta

Yle koulutti uuden kerrontatavan osaajia

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVAT Markku Teräväinen

Oletko nähnyt viime aikoina Ylen kanavilla sellaisia sarjoja kuin Rinteessä, Sohva- surffaajat, Teinipomo, Teiniäidit tai Meediot? Muun muassa nämä edustavat uutta kerrontaa, niin sanottuja realitysarjoja, joiden tekemiseen Yle on kouluttanut oppisopimuksella 35 ammattilaista.

Pentti Väliahdet valitsi työpaikkaohjaajat ja toimi itsekin ohjaajana. – Meidän on koko ajan kyseenalais-tettava omaa tekemistäm-me. Se tarkoittaa jatkuvaa koulutusta, hän sanoi pu-huessaan valmistuneille.

Oppisopimus oli Erik Vier-kensille tuttu asia ennes-tään, sillä hän on toiminut yhden oppisopimusopiske-lijan työpaikkaohjaajana.

OSAAJA 1 • 2013 13

ja luottamusta siihen, että se, mitä joku sanoo, on ammattilaisen sanomaa.

Keskeinen valintakriteeri oli myös uuden kerron-tatavan sisäistäminen.

– En voinut valita ohjaajaa, jolla oli periaatteellista vastustusta uuden kerrontatavan lanseerauksessa. Edelleen on paljon niitä, jotka vierastavat ajatusta siirtyä asiasisältöisissä ohjelmissa perinteisestä ker-rontamuodosta realitymaiseen kerrontaan.

– Jokainen työpaikkaohjaaja oli esimiesasemassa. Heillä oli kokemusta esimies-alais -suhteista, jossa johtamisen kautta pystytään haastamaan opiskelija tekemään itse ratkaisuja kertomatta valmiita ratkai-suja, Väliahdet sanoo.

Ennen koulutuksen alkua työpaikkaohjaajille sel-vitettiin työpaikkaohjauksen periaatteita ja ohjaajan rooli.

– Oppisopimuskoulutuksen periaatteiden ja tarkoi-tuksen ymmärtäminen ei ole selkeää ja tuttua. Itses-tään selvää ei myöskään ole se, millainen merkitys työpaikkaohjauksella on oppisopimuskoulutuksessa, ja millainen on työpaikkaohjaajan rooli koulutuksen prosessissa.

Jatkoa koulutukselle on luvassa syksyllä, tosin hie-man erilaisessa muodossa.

– Yleisradio järjestää tuottajille realitytuottajakou-lutuksen. Samaan aikaan koulutetaan oppisopimuk-sella toimittajia ja ohjaajia Keudassa, Pentti Väliahdet sanoo.

Ohjaajan tehtävään valmentavan erikoisammattitut-kinnon suorittanut Marja Kurikka ohjasi opiskelun-sa aikana dokumentaarista realitysarjaa Teiniäidit ja pääsi heti kokeilemaan uusia oppeja.

– Reality on ollut minullekin uusi asia. Sain kou-lutuksesta uutta osaamista ja ideoita omaan työnte-koon. Olen ikuinen opiskelija. Koskaan ei voi tietää kaikkea ja aina oppii jotain uutta. Verkostoituminen

on myös ollut hyvä asia. Lisäksi olen saanut perehtyä siihen, mitä Yleisradiossa tehdään ja odotetaan, hän sanoo.

Marja Kurikka aloitti vuonna 1991 kuvausjärjestäjä-nä. Myöhemmin hän opiskeli Lontoossa ja valmistui siellä Taiteiden maisteriksi.

– Vuonna 2007 tein ensimmäisen puolituntisen dokkarin Ylelle. Sen jälkeen olen ollut freelancerina ja vuoden 2012 alusta määräaikaisena Ylessä.

Marja Kurikka on pienen lapsen äiti, joten oppisopimus sopi hänelle erinomaisesti.

– Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että jäi-sin kokopäiväiseksi opiskelijaksi, hän sanoo.

Kokemukset ovat olleet niin myön-teisiä, että hän sanoo lähtevänsä eh-dottomasti mukaan, jos muita kiinnos-tavia koulutuksia tulee.

– Suosittelen kaikille, hän sanoo.

Kaksikymmentä vuotta alalla toiminut Erik Vierkens suoritti kuvaajan erikoisam-mattitutkinnon. Hän valmistui aikoinaan kuvaa-jaksi Ylen omasta koulutuksesta, joita ei enää järjes-tetä.

– En tiennyt paljon realitysta, mutta se kiinnosti. Aluksi olin ehkä vähän skeptinen, enkä kauhean ar-vostava. Kurssin aikana tajusin, ettei reality kärjistäen tarkoita sitä, että kilpaillaan ja nolataan ihmisiä vaan kyseessä on laaja käsite.

Toinen syy lähteä kurssille oli verkottuminen ja uusien kosketuspintojen hakeminen.

– Ryhmässä oli eri alan osaajia. Sain uusia kontak-teja, vaikka aika monet tunsin jo entuudestaan, hän sanoo.

Parasta koulutuksessa oli laaja tietopaketti.– Sain hyvän käsityksen realitysta. Sain vastauksia,

mutta koulutus herätti myös kysymyksiä.

Realityssä on pääosassa oikeat

ihmiset. Tapahtumat kuvaavat ihmisten arkea, sekä siinä

esiintyviä yhteiskun-nallisia ilmiöitä.

Yle koulutti uuden kerrontatavan osaajia

Ohjaaja Marja Kurikka uskoo jatkuvaan koulutukseen. Pie-nen lapsen äidille oppisopi-mus tarjoaa mahdollisuuden opiskella.

14 OSAAJA 1 • 2013

M INISTERI Jukka Gustafsson kertoi ole-vansa Tampereella keskustelemassa oppisopimuskoulutuksesta. Ministeriä emännöivät oppisopimusjohtaja Pirjo

Järvinen ja koulutustarkastaja Erja Luttinen.– Olemme oppisopimuskeskuksen johdon kanssa

käyneet läpi ajankohtaisia oppisopimusasioita. Meil-lähän on isoja kuvioita menossa, muun muassa nuo-risotakuu, jossa nuorille pyritään kaikin keinoin jär-jestämään koulutuspaikka tai työpaikka viimeistään kolmen kuukauden jälkeen, ministeri kertoi.

Noin parikymmentä prosenttia nuorista ei hänen

Opetusministeri tutustui oppisopimukseen

mukaansa työllisty ensimmäisen kolmen kuukauden aikana.

– Onneksi suurin osa työllistyy melko nopeasti. On tärkeä poliittinen ja moraalinen kannanotto, että hal-litusohjelmassa on päädytty toteuttamaan nuorisota-kuu. Siihen myös liittyy korvamerkittyä rahaa useita kymmeniä miljoonia, ministeri kertoili.

Säästöistä ja aloituspaikkojen määrän supistumi-sesta puhuttaessa hän mainitsi, että Suomessa ikä-luokat pienenevät.

– Vuoteen 2016 mennessä alle 18-vuotiaiden nuor-ten määrä laskee noin 10 000:lla. Se merkitsee sitä,

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVA Markku Teräväinen

Ministeri Jukka Gustafsson kuunteli kiinnos-tuneena oppisopimusopiskelijoiden, heidän opettajiensa ja työnantajiensa kokemuksia oppisopimuksesta. Myös opiskelijoilla oli kysymyksiä ministerille.

Tampereella stipendinsaajien kakkukahveilla palkittuja oppisopimusopiskelijoita, sekä heidän työnantajiaan ja opettajiaan odotti melkoinen yllätys. Kakkukahveille osallistui itse opetusministeri Jukka Gustafsson.

OSAAJA 1 • 2013 15

että osa aloituspaikkojen vähentämisestä on perus-teltavissa ikäluokkasupistuksilla. Haasteena on saa-da aloituspaikat alueille, joissa nuoria on, ministeri sanoi. Hän piti aikuisten oppisopimuskoulutuksessa tehtyjä säästöjä kohtuuttomina.

Keskustelu oli niin vilkasta, että ministerille varat-tu aika kului loppuun hujauksessa, mutta ministeri ei osoittanut kiireen merkkejä. Hän halusi kuulla jokai-sen stipendiaatin kertovan omasta koulutuksestaan ja näkemyksistään oppisopimuskoulutuksesta. Ministeri teki kysymyksiä ja kirjoitti muistiin asioita. Hän halusi kuulla myös opettajian kokemuksia oppisopimusopis-kelijoista ja kuunteli kiinnostuneena opettajien ker-toessa oppineensa paljon oppisopimusopiskelijoilta, koska he tulevat erilaisista työpaikoista, joissa asioita tehdään eri tavoin.

Ennen lähtöään ministeri vielä onnitteli lämpimäs-ti kaikkia ja toivotti menestystä elämässä.

– Koulutus ja sivistysasiat ovat minulle tärkeitä ja arvostan ihmisiä, jotka ponnistelevat elämässään eteenpäin. Uskon, että varmasti teidänkin kohdallan-ne tulevaisuus osoittaa, että ponnistelu kannattaa. Niille, joilla on tutkinto, työtä löytyy helpommin ja työurat on pidempiä, sekä palkkakehitys parempi. Ja onhan se myös elämän sisällön kannalta tärkeää, hän sanoi.

Erityisesti ministeriä ilahdutti se, että suurin osa kertoi saaneensa työpaikan tutkinnon suoritettuaan.

Mistä oppisopimuskoulu- tukselle pedagogiikka?

Meillä Suomessa ei ole oppisopimuskoulutuksen pedagogiikkaa. Tämä on erityinen ongelma juuri nyt, kun kehitetään nuorten oppisopimusta. Oppisopimusopiskelijat opiskelevat perinteisesti työssä suurimman osan opiskeluajasta, mutta oppimisen aja-tellaan tapahtuvan koululuokassa. Siten työssä oppiminen tai oikeammin työhön ja työelämään oppiminen ja niin sanottu tieto-puolinen koulutus oppilaitoksessa ovat kaksi erillistä asiaa. Näi-den integroinnista puhutaan, mutta miten se voitaisiin toteuttaa, on jäänyt hyvin pitkälti arvoitukseksi.

Itselleni asia avautui uudella tavalla viime syksynä. Siitä saan kiittää Petri Hännistä, joka toimi Helsingissä nuorten Oma ura opparista -hankkeen koordinaattorina. Petri organisoi metro-polialueen oppisopimusviikon ohjelmaan tuottavan oppimisen (Productive Learning, PL) työpajan. Vetäjäksi saatiin Berliinistä Holger Mirrow, joka toimii sikäläisen ammattikorkeakoulun PL-instituutin johtajana.

Työpajassa ilmeni, että tuottavan oppimisen taustalla on aja-tus, että ”kaupunki toimii kouluna”. Oppimista tapahtuu myös luokkahuoneen ulkopuolisessa maailmassa. Kaikki ihmiset op-pivat omalla tavallaan, ja jotkut oppivat paremmin muualla kuin koulussa – yleensä työpaikalla. Tällöin oppi ja työ kohtaavat tässä ja nyt.

Tuottavan oppimisen ideana onkin tuoda työssä oppimista peruskoulun päättöluokille. Niin sanottujen lukuaineiden oppi-minen kuten matematiikka, kielet, fysiikka ja biologia, voidaan viedä todelliseen elävään yhteyteensä. Tämä edellyttää opettajal-ta sitä, että hän koordinoi opiskelijan henkilökohtaista oppimista työpaikan kanssa niin, että oppisisällöt opitaan osana työtä. Näin opiskelija hakee tietoa konkreettisiin häntä itseään henkilökoh-taisesti koskettaviin kysymyksiin.

KOLUMNI

Kari Viinisalokirjoittaja on

filosofian tohtori ja Osaajan

toimitusneuvoston jäsen

16 OSAAJA 1 • 2013

Kansimiehestä laivakokiksi

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVA Markku Teräväinen

Mikko Kivelälle oppisopimus tarjosi mahdollisuuden vaihtaa ammattia. Hän on työskennellyt rajavartio-laitoksessa eri tehtävissä parinkymmenen vuoden ajan, mistä viimeiset kahdeksan vuotta vartiolaiva Merikarhulla kansimiehenä. Nyt hän opiskelee kokiksi oppisopimuksella.

R AJAVARTIOLAITOKSESSA oppisopimus-koulutusta ei ole aikaisemmin käytetty. Kun yksi Merikarhun kokeista jäi eläk-keelle ja toinen kouluttautui sukelta-jaksi, lähti Mikko Kivelä selvittämään

mahdollisuuksia solmia oppisopimus. – Otin yhteyttä koulutustarkastaja Elina Kiveen

Helsingin oppisopimustoimistosta ja hän tuli laivalle katsomaan tiloja. Laivan päällikkö Tommi Kont-

to selvitti hänelle, mitä me täällä teemme, Mikko kertoo.

– Laivakokin tehtävänä on miehis-tön muonittaminen, minkä lisäksi

meillä käy vieraita, joiden tarjoi-luista kokit vastaavat, Kontto kertoo.

Laivassa pystytään järjestä-mään ruokailu noin 30 hengel-le, mutta kesällä laivan ollessa

laiturissa on tarjoilut järjestetty kannella jopa 150 vieraalle.

Merikarhu todettiin sopivaksi koulutuspaikaksi. Mikon lisäksi toinen-

kin kansimies, Lauri Hämäläinen, halusi kokiksi ja niin molemmille solmittiin virkamie-

hen oppisopimus. – Heillä on jo virka, sillä he ovat olleet merivartijan

ammatissa ennen koulutuksen alkua. Valmistuttuaan he eivät ole pelkästään kokkeja vaan kokki-merivar-tijoita, joita voidaan tarvittaessa käyttää muihinkin tehtäviin, Kontto kertoo.

ITSENÄINEN TYÖLaivakokin työ on mielenkiintoista ja haastavaa,

sekä monin tavoin erilaista kuin maissa työskentele-vän kokin. Jo työajat ovat hyvin erilaiset.

– Olen laivalla yhtäjaksoisesti keskimäärin viikon ja toisen vapaalla. Työpäiväni alkaa kello 6 ja päät-tyy kello 20. Päivällä on parin tunnin tauko, Kivelä kertoo.

Laiva on merellä 330-350 päivää vuodessa. Keitti-össä työskentelee kaksi henkilöä vuorossa, opiskelija sekä hänen työpaikkaohjaajansa. Kokin tehtävänä on vastata koko laivan muonahuollosta.

– Teen kaiken alusta lähtien. Suunnittelen päivän ruokailut aamiaisesta iltapalaan, hankin raaka-aineet ja valmistan ruoan, sanoo toukokuussa kokiksi val-mistuva Kivelä.

Ainoa rajoite on hinta.

”Laivakokin työssä on se hyvä puoli,

että saan itse päättää mitä

teen.”

OSAAJA 1 • 2013 17

– Miehistö maksaa itse raaka-aineet. Valtio on palkannut meille kokin ja tarjoaa työtilat. Meillä on täällä muonakunta, joka määrittelee muonapäivän hinnan. Kokki saa sen puitteissa tehdä mitä haluaa. Me emme puutu siihen, Kontto sanoo.

Myös vierailujen tarjoilut kokki päättää itsenäisesti.– Joskus määritellään summa, jonka saan käyttää,

mutta jos kyseessä on esimerkiksi ministeritason vie-railu, saan sen verran rahaa kuin katson tarvitsevani, Kivelä kertoo.

Merenkäynti on joskus kovaa ja silloin työ keittiös-sä voi alkaa sirpaleiden siivoamisella.

– Joskus lautaset ovat tulleet pesukoneestakin ulos. Jos on kova keli, ruoka pitää suunnitella sellaiseksi, että sitä on helppo syödä.

OPPISOPIMUS HYVÄ RATKAISUMikko Kivelän kaksi vuotta sitten aloittama opiskelu tähtää hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustut-kintoon.

– Tietopuolisessa koulutuksessa käyn noin kolme päivää kuukaudessa Stadin aikuisopistossa. Muihin opiskelijoihin verrattuna laivassa on se hyvä puoli, että saan itse päättää mitä teen ja pääsen harjoittele-maan asioita sen mukaan, Mikko Kivelä sanoo.

Myös laivan päällikkö Tommi Kontto on tyytyväi-nen oppisopimuskoulutukseen.

– Kyllä koko laivan porukka on tykännyt tästä. Ja kun on ollut näyttöjä ja ulkopuolinen arvioija on tul-lut laivalle, silloin on tehty vähän parempaa ruokaa, hän sanoo.

Suomenlahden merivartiosto kuuluu sisäasiainministeriön alaiseen raja-vartiolaitokseen ja on toinen kahdesta merivartiostosta Länsi-Suomen meri-vartiostonlisäksi.

Rajavartiolaitokselle on määritelty kuusi ydintoimintoa: rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, me-rialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus.

Laivapäällikkö Tommi Kontto ei puutu Mikko Kivelän suunnittelemiin ruokalistoihin.

18 OSAAJA 1 • 2013

K UN LAPPEENRANNAN ENERGIA kymme-nen vuotta sitten yhtiöitettiin, lopetet-tiin yrityksessä sisäasennukset sekä säh-köasemien huoltotoiminta ja keskityttiin

pelkkään ydinosaamiseen. – Silloin päätettiin, että se mitä tehdään, siihen

kehitetään ammattitaitoa koko ketjulle. Asentajien siirtyessä muihin tehtäviin jouduimme pohtimaan syvällisesti, mitä asentajan ammattitaito oikein on? Onko se sitä, että hommat on opittu käytännön työs-sä vai onko se jotain enemmän? Lisäksi pohdimme mitä tarvitaan kun asentaja siirtyy tehtävästä toi-seen, kertoo rakennuspäällikkö Timo Herranen Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:stä.

Kun asentajien kanssa neuvoteltiin muutoksesta, nousi oppisopimuskoulutus parhaaksi vaihtoehdoksi

ottaa muutos vastaan. Ensimmäinen viiden asentajan ryhmä aloitti oppisopimusopiskelun tavoitteenaan sähköasentajan ammattitutkinto.

– Tutkinnon suorittaneet asentajat totesivat saa-neensa todellista tietoa ja osaamista koulutuksesta. Hyvät kokemukset innostivat muitakin lähtemään mukaan. Tämän jälkeen olemme ehdottaneet kaikille palveluksessamme oleville asentajille oppisopimus-koulutusta, joka mahdollistaa oman ammattitaidon syventämisen kautta myös siirtymisen uusiin, toisiin tai jopa vaativampiin tehtäviin. Lisäksi kaikki uudet asentajat ovat tulleet taloon oppisopimuskoulutuk-sen kautta.

Myöhemmin oppisopimuskoulutusta on laajen-nettu muihinkin ammattiryhmiin.

Lappeenrannan Energia

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVA Markku Teräväinen ja Lappeenrannan Energia

Oppisopimuskoulutus on lähes ainoa vaihtoehto saada ammattitaitoisia sähköverk-koasentajia. Lappeenrannan Energiassa on koulutettu oppisopimuksella asentajia jo kymmenen vuoden ajan.

Asentajia vain oppisopimuksella

TEEMA Lappeenranta

OSAAJA 1 • 2013 19

EI KOULUTUSTA ALALLEVerkonrakennus on sen verran erikoisosaamista vaativa ala ja työpaikkoja Suomessa sen verran vä-hän, ettei koulutusta järjestetä, joten alan on pitä-nyt itse hoitaa koulutus.

– Pyrimme saamaan ryhmiä, joissa olisi sekä nuo-ria että pitempään alalla toimineita, jotta ryhmä tukisi toistensa oppimista, Herranen kertoo. Sähkö-verkkoasentajille tietopuolinen koulutus hankitaan Etelä-Savon ammattiopistosta Mikkelistä. Vesihuol-toasentajien tietopuolisen koulutuksen tarjoaa pai-kallinen Aktiva.

Ammattitutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus jatkaa erikoisammattitutkintoon, mutta se edellyttää, että henkilölle löytyy koulutusta vastaava tehtävä or-ganisaatiossa.

– Neljä henkilöä suorittaa parhaillaan erikoisam-mattitutkintoa. Siinä opiskellaan esimiestaitoja, ta-loutta ja projektinvetotaitoja.

Koulutuksessa tähdätään Herrasen mukaan yhä enemmän moniosaamiseen.

– Meillä on tälläkin hetkellä ryhmä vesihuoltoasen-tajia, jotka suorittavat lisäksi sähkölaitosasentajan perustutkinnon, koska on tehtäviä, jotka vaativat molempien alojen osaamista, Herranen sanoo.

Timo Herranen vaikuttaa myös koulutusten sisäl-töihin, sillä hän toimii valtakunnallisen Sähköverk-koalan ammattitutkintojen tehtävä -työryhmän pu-heenjohtajana ja näyttöjen vastaanottajana.

KAAKKOIS-SUOMEN KAUPAN KESKUS

• Perustettu: vuonna 1901• Lappeenrannan Energia

-konserni muodostuu Lap-peenrannan kaupungin kokonaan omistamasta Lappeenrannan Energia Oy:stä (emoyhtiö) sekä emoyhti-

ön kokonaan omistamista tytäryhtiöistä: Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Lappeenran-nan Verkonrakennus Oy ja Lap-peenrannan Lämpövoima Oy.

• Henkilökunta: 260 henkilöä

LAPPEENRANNAN ENERGIA OY

LAPPEENRANNALLA JA IMATRALLA on yhteinen oppiso-pimustoimisto, jota johtaa Hannu Makkonen. Kuudesta henkilöstä puolet toimii Imatralla ja puolet Lappeenran-nassa.

– Olemme Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan yksi tu-losalue. Pystymme toimimaan joustavasti, koska meillä on hyvät yhteydet oppilaitokseen. Noin 60 prosenttia opis-kelijoistamme opiskelee aikuisopistossa. Aikaisenmmin oppisopimuksia oli yli 700. Nyt niitä on kuutisensataa. Leikkausten takia jouduimme luopumaan yhdestä palve-lusihteeristä, Makkonen kertoo.

Haastattelua tehtäessä opetusministeri Jukka Gustaff-son oli ilmoittanut, että oppisopimukseen tulisi 30 miljoo-naa euroa lisärahaa. Makkosen mielestä se on tietysti hyvä uutinen, mutta hän harmittelee heiluriliikkeen aiheutta-maa epävarmuutta ja lisääntynyttä työmäärää, uusi tilanne kun aina vaatii reagoimista ja toimenpiteitä.

Suosituimmat tutkinnot viime vuonna solmituista sopi-muksista olivat tekniikan ja johtamisen erikoisammattitut-kinnot, merkonomi, lähihoitaja, laitoshuoltaja ja myyjä.

Makkonen on tyytyväinen eri oppisopimustoimistojen väliseen yhteistyöhön. Erityisesti hän kiittelee työtehtävä-kartoituksia tekeviä toimistoja. Myös vertaisarviointirinki Kotkan ja Kouvolan kanssa on tuonut hyviä tuloksia.

Oppisopimusjohtaja Hannu Makkosen asemapaikka on Lappeenranta.

– Energia-alan vuonna 2010 tekemän ennusteen mukaan arvioidaan, että vuoteen 2020 menessä joka kolmas alalla siirtyy eläkkeelle. Tämä asettaa kovia rekrytointipaineita energia-alalle, sanovat Timo Herranen ja henkilöstöpäällikkö Sari Luukkanen.

20 OSAAJA 1 • 2013

Laatusertifikaatti ohjaa toiminnan kehittymistä

TEKSTI Ilona Suojanen • KUVA Miguel Vera

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskukselle myönnettiin joulukuussa 2012 laadunhallintajär-jestelmän sertifikaatti. Kyseessä on ISO9001-sertifikaatti, joka myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa oppisopimiskoulutustoiminnasta Suomessa.

OPPISOPIMUSJOHTAJA Annu Jo-kela-Ylipiha vastaa laadukkaan toiminnan kehittämisestä Itä-Uudenmaan oppisopimuskes-

kuksessa. – Tämä laatusertifikaatti tarkoittaa sitä,

että meillä on ulkopuolisen auditoijan hy-väksymä laatujärjestelmä. Se on toiminnan ohjausjärjestelmä ja takaa sen, että toimin-tamme on laadukasta ja sitä kehitetään jat-kuvasti, Jokela-Ylipiha kertoo.

Tunnustus on voimassa kolme vuotta. Seuranta-auditoinnin avulla kuitenkin var-mistetaan vuosittain, että kehittämiskohtei-siin on paneuduttu ja sovittuja muutoksia on tehty.

KYSEESSÄ LAAJA PROSESSISertifiointiauditointi koskee koko toimin-taa. Siinä kuvataan ensin toiminnan koko-naisprosessi ja katsotaan sitten vaiheittain prosessin eri osien toimivuus.

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskukses-sa auditoinnissa lähdettiin liikkeelle itsear-vioinnista.

– Meillä oli sellainen hieno tilanne, että saimme hyödyntää Opetushallituksen op-pisopimuskoulutuksen vertaisarviointia it-searvioinnissa. Vertaisarvioinnissa oli mu-kana myös oppilaita ja työnantajia.

Tämän jälkeen Inspecta Sertifiointi Oy:stä saapui ulkoinen auditoija, joka kävi läpi itsearvioinnin tulokset ja haastatteli henkilökuntaa.

– Kuvasimme yksityiskohtaisesti miten meillä toimitaan, ohjataan ja johdetaan.

Auditoija tutustui myös opiskelijarekiste-riin ja tarkasti, että oikeat paperit löytyivät oikeasta paikasta, oikein täytettynä.

Koska laatutyötä tehdään jatkuvasti ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on monia eri laatujärjestelmiä, on vaikea tarkasti määrittää tähän laatusertifikaat-tiin käytetty aika. Kaikkinensa siihen kului noin vuosi. Auditoijan käynti kesti yhden työpäivän.

LAATUTYÖTÄ OMAN TOIMINNAN TAKIA– Laadun varmentaminen on meille tärke-ää ensisijaisesti asiakkaidemme takia. Hei-dän täytyy voida luottaa siihen, että asiat hoituvat sovitulla tavalla ja että meillä on kehittävä ote toiminnassamme, sanoo Jo-kela-Ylipiha.

– Toki laadun varmentaminen on tärkeää myös siksi, että toimintamme on lain mu-kaista.

Jokela-Ylipiha korostaa henkilöstön mer-kitystä laatutyössä.

– Me teemme laatujärjestelmätyötä en-sisijaisesti oman toimintamme takia, eikä siksi, että saataisiin joku prenikka seinälle. Totta kai myös tunnustus hyvin tehdystä työstä tuntuu kivalta.

Sertifiointiauditoinnin olennaisena hyö-tynä on kehittämiskohteiden hahmotta-minen. Ulkopuolisen tahon näkökulmaa pidetään erityisen hyödyllisenä. Kehittä-miskohteiden kautta luodaan ohjenuoraa toiminnan kehittämiseksi parempaan suun-taan.

– Meille on iso etu, että joku luo ulkois-ta painetta kehittyä. Meidän on jatkuvasti osoitettava toiminnan kehittyminen. Kol-men vuoden päästä sertifiointiauditoin-

nissa päätetään, saammeko pitää tämän sertifikaatin.

LAADUNHALLINTA PAKOLLISEKSI VUONNA 2015Vuonna 2015 kaikilla ammatillisen koulu-tuksen järjestäjillä tulee olla toimiva laa-dunhallintaa ja laadun jatkuvaa paran-tamista tukeva järjestelmä. Koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus valita itsenäi-sesti laadunhallinnan menettelytavat ja välineet. Opetusministeriössä pohditaan parhaillaan minkälainen laatujärjestelmän tulisi olla ja minkälaisia vaatimuksia sen tulisi täyttää.

– On hyvin todennäköistä, että kyseinen ISO-järjestelmä on kelpoinen kertomaan siitä, että toimiva laatujärjestelmä on käy-tössä, sanoo Jokela-Ylipiha.

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus on siis jo hyvissä ajoin valmistautunut vuoden 2015 vaatimuksiin.

– Kiitos siitä kuuluu tietysti tälle meidän koulutuskuntayhtymälle, jossa laatutyötä on tehty jo pitkään. Meillä on sellainen luonteva toimintatapa tehdä näitä asioita laadun kautta.

OSAAJA 1 • 2013 21

Kotitalouksien palveluissa kysyntää uudelle yritystoiminnalle

TEKSTI Leena Keskiaho KUVA Perheyritysten liitto

Kun kotitalouksien kulutusme-noista yhä vähemmän menee elintarvikkeisiin, käytetään rahaa kodin hankintaan, kunnostamiseen ja omaan itseen. Tässä olisi tilaa uudelle yritystoiminnalle, mikäli löytyisi laadukasta osaamista.

-KATSOESSAMME ISOJA TRENDEJÄ, joi-hin kotitaloudet käyttävät rahojaan, nousevat esille sisustaminen, puutar-ha, vaatteet ja asusteet. Niiden osuus

kulutusmenoista on kasvanut samaan aikaan kun elintarvikkeiden osuus on laskenut. Eniten on tietys-ti noussut asumisen hankinnan tai vuokran osuus. Kun kaikilla alkaa jo olla televisiot ja kodinkoneet, kaivataan yksilöllisempiä palveluja, jotka vaativat käsityötä ja osaamista, Perheyrittäjien liiton toimi-tusjohtaja Matti Vanhanen sanoo. OPPISOPIMUKSEN OMINTA ALUETTAMonessa maassa keittiöt ja muut kiinteät kalusteet tehdään mittatilaustyönä, kun taas Suomessa suo-sitaan valmiista moduleista koottuja keittiöitä. Van-hanen uskoo, että mittatilaustyönä tehtyjen keittiöi-den ja muiden kiinteiden kalusteiden teettäminen on tuleva trendi. Myös kodin sähkö- ja it-tekninen puoli vaatii asiantuntijoita.

– Vain ammatti-ihmiset ymmärtävät, miten eri sys-teemit toimivat ja miten ne liitetään toisiinsa. Tässä tarvitaan tukihenkilöitä, hän sanoo.

Vanhanen näkee markkinoilla tilaa myös pienille ruoka-, ompelu- ja korjauspalveluja tarjoaville yri-tyksille.

– Hyvää ruokaa ja pitoja ollaan valmiita tilaamaan kotiin. Isojen juhlien järjestäjiä on, mutta kysynnän kasvu voisi suuntautua pieniin yrityksiin. Eivätkä  kaikki tyydy kaukomailta tuotuihin vaatteisiin ja si-sustustuotteisiin. Tässä voisi olla markkinoita pienil-le ompelu-, rakennus- ja korjauspalveluille.

Kysynnän kasvu antaisi Vanhasen mukaan mah-dollisuuksia pienille, muutaman hengen yrityksille.

– Kasvuvaraa olisi paljon, jos pystyttäisiin yhdistä-

mään hyvä työn laatu, täsmällisyys ja järkevät hinnat. Lisäksi pitäisi osata myös markkinoida, jotta kotita-loudet tietäisivät, että tällaista palvelua on saatavilla. Pienyritysten markkinointiosaamisen lisäämisessä käsityövaltaisilla aloilla on paljon tekemistä.

– Tietysti kustannukset vaikuttavat siihen, ettei käsityötä Suomessa tehdä suuressa mittakaavassa. Pienille yrityksille tässä olisi kuitenkin mahdollisuus uuteen liiketoimintaan ja työpaikkojen luomiseen. Ammattiosaaminen ja taitavuus ovat keskeisiä vaa-timuksia. Tämä on oppisopimuksen ominta aluetta, sillä nämä ammatit opitaan tekemällä, Matti Vanha-nen sanoo.

Perheyritysten liiton edunval-vonnan keskiössä on vastuul-linen omistajuus ja jatkuvuus.

– Yrittäjän oppisopimus sukupolvenvaihdoksessa on tu-tustumisen arvoinen asia, Matti Vanhanen sanoo.

22 OSAAJA 1 • 2013

Teamcoacher till metodistkyrkan

Finlands svenska metodistkyrka har omkring 1 000 medlemmar och 13 anställda. Nio av dessa deltar i den första utbildningsgrup-pen, som avlägger en specialyrkesexamen

i ledarskap. Studerandena kommer från Jakobstad i norr till Borgå i söder, och utbildningen har orga-niserats för varje studerande av hans eller hennes lokala läroavtalsbyrå. Som utbildningskoordinator fungerar pastor Mayvor Wärn-Rankén från Borgå församling, och den förberedande undervisningen tillhandahålls av Partus Oy från Jyväskylä. Närstudi-edagarna, sammanlagt 19 stycken, hålls på olika håll i Finland.

EN DEL AV DEN STRATEGISKA PLANERINGEN– Jag är mycket nöjd över att vår kyrka har gått in för att låta utbilda hela personalen. Vi har en verksamhetsstrategi som sträcker sig ända fram till 2020 och som lyfter fram ledarskap och personalutbildning som viktiga insatsområden. Det krävs mycket av dagens kyrkoanställda, säger Mayvor Wärn-Rankén.

– Vår kyrka betonar kristendomens närvaro i var-dagen, och här spelar det sociala arbetet en viktig roll. Vi har ett barnhem i Grankulla och ett ålder-domshem i Helsingfors. Vi gör mycket frivilligarbete inom tredje sektorn.

Målet med Tiimimestari-utbildningen är att ut-veckla studerandenas personliga färdigheter inom teamcoachning. Utbildningen har förändrat Mayvor Wärn-Rankéns uppfattning om ledarskap.

– Jag är handledare, lärare och teologie magister. Förut tänkte jag att ledarens uppgift är att gå före och visa vägen. Teamcoachningen har vänt upp och ned på allt jag tidigare lärt mig om ledarskap. Här tas hela gruppen med i processen, säger hon.

Under närstudiedagarna är varje studerande team-coach i tur och ordning och får sedan respons på sitt agerande av de övriga i gruppen.

– Gruppen består av 17 personer. Förutom oss finns där anställda från den lutherska församlingen, en baptist och en som arbetar med missbrukare. Det är en stor rikedom att det ingår också andra än bara de egna arbetskamraterna i gruppen. Då får man respons också från ett annat perspektiv. Coachande

TEXT Leena Keskiaho • FOTO Markku Teräväinen

Finlands svenska metodistkyrka är den första frikyrkan som har beslutat att utbilda sina anställda genom läroavtal. De studerande kommer från hela Svenskfinland, och utbildningen har därför krävt en hel del samarbete.

ledarskap innebär en hel del ansvar för deltagarna. Första gången jag var coach kände jag mig lite vilsen. I mitt arbete vet jag exakt hur jag ska agera, men här kastar jag mig ut i det okända och måste lita på grup-pen och processen. Det har gett resultat varje gång. Jag tror att den här typen av ledarskap kommer att vara viktig för de finländska företagen och organisa-tionerna i framtiden.

– Läroavtal är ett utmärkt studiesätt – intensivt och motiverande. Man får många aha-upplevelser, och så fortsätter studierna på arbetsplatsen, där man får till-lämpa det man lärt sig under närstudiedagarna i sitt eget arbete. Läroavtalsutbildningen är en ypperlig kombination av teori och praktik.

– Vi läser mycket litteratur och får dessutom re-kommendationer om andra böcker som är bra att läsa. Det säger något om entusiasmnivån när jag ib-land ser även mina kolleger bära tio böcker i famnen.

– Varje studerande har en egen mentor på arbets-platsen. Det kan vara någon från församlingsrådet eller personalen, med andra ord någon som vet vad vårt arbete går ut på. Min egen mentor har lång er-farenhet av ledningsuppgifter och kan sin sak, säger Mayvor Wärn-Rankén.

• Kom till Finland via finlandssvenska sjömän på 1800-talet

• Hör till den internationella Förenade metodist-kyrkan (The United Methodist Church), som har 25 000–30 000 medlemmar

• Totalt 2 000 medlemmar i Finland• Leds av en biskop med säte i Köpenhamn• Finlands svenska metodistkyrka deltar i

utvecklingssamarbetsprojekt i Kenya, Indien och Kambodja. Kyrkan stöder också de baltiska metodistkyrkornas verksamhet.

FINLANDS METODISTKYRKA

OSAAJA 1 • 2013 23

– Borgå kyrka vigdes till församlingens kyrka år 1923. I vår står byggnaden inför en stor renovering. I altardelen finns målningar av Lennart Segerstråle, berättar Mayvor Wärn-Rankén.

Teamcoacher till metodistkyrkan

Tiimivalmentajiametodistikirkkoon

S UOMEN RUOTSALAISELLA metodistikirkolla on noin 1000 jäsentä ja 13 työntekijää. Näis-tä yhdeksän on mukana ensimmäisessä kou-lutusryhmässä, joka suorittaa johtamisen

erikoisammattitutkintoa. Pietarsaaresta Porvooseen tulevien opiskelijoiden koulutuksen on järjestänyt kun-kin opiskelijan paikallinen oppisopimustoimisto. Kou-lutuksen koordinoi pastori Mayvor Wärn-Rankén Porvoon seurakunnasta ja valmistavan koulutuksen tarjoaa Partus Oy Jyväskylästä. Lähipäivät, joita on 19, pidetään eri puolilla Suomea.

OSA STRATEGISTA SUUNNITTELUA– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että kirkkokuntam-me on lähtenyt kouluttamaan koko henkilöstöään. Meillä on vuoteen 2020 ulottuva toimintastrategia, jos-sa halutaan panostaa johtajuuteen ja henkilökunnan koulutukseen, Mayvor Wärn-Rankén sanoo.

– Kirkkomme painottaa arkielämässä läsnäolevaa kristillisyyttä, jossa sosiaalinen työ on tärkeää.

Tiimimestarikoulutus tähtää henkilökohtaisten tii-mivalmentajataitojen kehittämiseen.

– Aikaisemmin ajattelin, että johtaja menee aina edel-lä ja näyttää tietä. Tiimivalmennus on laittanut ylösalai-sin kaiken opin johtajuudesta. Siinä otetaan mukaan koko ryhmä, hän sanoo.

Lähipäivillä jokainen on vuorollaan tiimivalmentaja ja saa muulta ryhmältä palautetta onnistumisestaan.

– Ryhmässä on 17 henkilöä. Meidän lisäksemme on luterilaisen seurakunnan työntekijöitä, yksi on baptisti ja yksi päihdetyöntekijä. Muiden mukana olo on rikka-us. Kun ryhmässä on muitakin kun omia työkavereita, palauteeseen tulee toisenlainen näkökulma. Valmenta-va johtaminen antaa paljon vastuuta osanottajille. En-simmäisen kerran ollessani valmentajana olin hieman eksyksissä. Kun teen työssäni jotain, tiedän tarkkaan, miten sen teen, mutta koulutuksessa hyppään tunte-mattomaan ja joudun luottamaan ryhmään ja sen pro-sessiin.

– Oppisopimus on erinomainen tapa opiskella. Se on intensiivistä ja motivoivaa. Se antaa ahaa-elämyksiä ja jatkuu työpaikalla, jossa lähipäivillä opittuja taitoja so-velletaan omaan työhön. Oppisopimuskoulutus yhdis-tää hyvin teorian ja käytännön.

– Jokaisella opiskelijalla on työpaikalla oma mentori. Hän on joko seurakuntaneuvoston tai henkilökunnan jäsen ja tuntee työmme sisällön, Mayvor Wärn-Rankén sanoo.

TEKSTI Leena Keskiaho KUVA Markku Teräväinen

Suomen ruotsalainen metodisti-kirkko on ensimmäinen vapaa kirkko, joka on päättänyt kouluttaa henkilökuntansa oppisopimuksella.

24 OSAAJA 1 • 2013

Lemminkäinen panostaa henkilöstönsä kouluttamiseen

L EMMINKÄISEN talonrakentaminen-toimiala palkittiin vuoden koulutus-myönteisimmän työyhteisön tun-

nuspalkinnolla vuonna 2012.– Menestyvän yrityksen takana on osaa-

va, hyvinvoiva, työkykyinen ja tuottava henkilöstö, kertoo itsekin työpaikkaohjaa-jana toiminut talonrakentaminen-toimialan työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen.

Lemminkäinen järjestää jatkuvasti rää-tälöityjä koulutuksia henkilöstöryhmilleen. PAKKI-koulutuskokonaisuuden kautta kehi-tetään henkilöstön työturvallisuutta edis-täviä ja työn laadun takaavia valmiuksia. Esimiestaitoja kehitetään omassa Lemmin-käisen esimiesakatemiassa.

Lemminkäinen on käynnistänyt yrityk-sen sisäisen pilottiohjelman mentoroinnis-ta. Sen tavoitteena on siirtää hiljaista tietoa kokeneilta lemminkäisiltä nuoremmille. Samalla mentorointi tarjoaa tukea uransa alussa oleville.

Yritys palkkaa vuosittain satoja kesä-

työntekijöitä erilaisiin rakennusalan ja hal-linnon tehtäviin eri puolilla Suomea. Lem-minkäinen toimii yhteistyökumppanina Suomen lasten ja nuorten säätiön Vastuulli-nen kesäduuni 2013 -kampanjassa ja osallis-tuu kampanjan kilpailuun suurten yritysten sarjassa. Yritys pyrkii sitouttamaan hyvät työntekijät yritykseen jo opiskeluvaiheessa ja sitä kautta saamaan jatkossa parhaat am-mattilaiset palvelukseensa.

Lemminkäinen tukee työntekijöidensä opiskeluhalukkuutta ja pyrkii varmista-maan, että opiskelun ja työnteon yhdistä-minen sujuu helposti. Onnistunut työssä-

Lemminkäinen on yksi Suo-men suurimmista rakennus-liikkeistä, jonka toimintaympä-ristö kattaa Pohjois-Euroopan. Yrityksen tavoitteena on olla alan paras työnantaja, jolla on alan osaavin henkilöstö ja par-haat esimiehet.

oppimiskokemus edellyttää, että työnantaja nimeää oppilaalle osaavan työpaikkaohjaa-jan, jolla on oman esimiehensä tuki tehtä-vään. Työpaikkaohjaajat koulutetaan tehtä-vään ennen ohjauksen alkua.

– Ohjaajan tärkein ominaisuus on oma halu ja kiinnostus ohjata nuorta ammat-tiin. Lemminkäiset suorittavat oppisopi-musmallin avulla alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Lue koko juttu verkkolehdestä www.osaaja.fi

P ARHAIMMAT kiitokset lehden edelliselle päätoimittajalle Kari Viinisalolle, toimittaja Leena

Keskiaholle ja Vesa Laaksolle upeasta monivuotisesta työstä Osaajan kehittämi-sessä ja toimittamisessa. Olette luoneet kestävän pohjan sille, mistä nyt eteenpäin lehden toimittamisessa ponnistamme.

TERVETULOA OSAAJANTOIMITUSTYÖHÖNLaurea-ammattikorkeakoulun emeritus-rehtori ja toimitusjohtaja Pentti Rauhala sekä Turun oppisopimustoimiston joh-tava koulutustarkastaja Pekka Koivisto ja uusi toimittajamme Sane Keskiaho, lämpimästi tervetuloa!

Osaaja-lehti kiittää

Osaaja-lehti iloitsee, että Kari Viinisalo ja Anja Luoma-aho ovat edelleenkin lu-vanneet olla mukana lehden toimitustyössä ja antaa arvokkaan kokemuksensa ja osaa-misensa lehden kehittämiseen.

TEKSTI Susanna Inkinen KUVA Lemminkäinen

OSAAJA 1 • 2013 25

Opetus- ja kulttuuriministeriön viimeai-kaiset rahoituspäätökset ovat olleet myön-teisiä oppisopimuskoulutukselle. Lisää rahaa on myönnetty nuorten ja nuorten aikuisten oppisopimuskoulutukseen ja niiden kehittämiseen. Oppisopimuskou-lutuksen järjestäjän haasteena tulee ole-maan kohderyhmien kapea määrittely, miten saadaan viesti oppisopimusmah-dollisuudesta perille oikeille kohderyh-mille. Törmäämme jatkuvasti tosiasiaan, että oppisopimuskoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet tunnetaan melko heikosti yrityksissä ja opiskelijoiden keskuudessa.

Oppisopimuskoulutus on viime aikoina ollut varsin usein esillä eri tiedotusväli-neissä. Nyt onkin oikea aika korjata talteen julkisuuden mukanaan tuoma mielenkiin-to oppisopimuskoulutukseen lisäämällä omaa tiedotusta. Kokemukseni mukaan

säännöllisesti toistuvat infotilaisuudet ovat osoittaneet, että oppisopimusasia kiinnostaa kun ollaan esillä. Hyvädiili-verkosto edesauttaa tunnettuuden lisää-mistä omalta osaltaan valtakunnallisella TV-kampanjalla parin viikon ajan maalis-kuussa (vk 12-13). Valtakunnallisen tie-dottamisen tarjoama taustatuki kannattaa hyödyntää omia alueellisia toimenpiteitä suunniteltaessa.

Onko meidän toimintatapamme sel-lainen, että me ja meidän keskeiset si-dosryhmämme määrätietoisesti ja pitkäjännitteisesti viemme tietoa oppiso-pimuskoulutuksesta yrityksiin. Nyt nimen-omaan meidän oppisopimustoimijoiden on hyvä hakeutua alueillamme kentille, joissa yrittäjät liikkuvat sekä kontaktoida suo-raan eri yrityksiä. Pelkkä tiedotus ja mai-nonta eivät enää riitä. Olemme saaneet

Oppisopimuskoulutus koulutustakuun toteuttajana

Tarmo Välikoski, puheenjohtajaSuomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

Omniassa hyviä kokemuksia yrityskäynneis-tä. Suurin osa yrityskäynneistä tuottaa uusia alkavia oppisopimuksia. Lisäksi tuki nuorten oppisopimuskoulutukseen on kiinnostanut monia tahoja. Nuorten kouluttaminen on kaikkien kiinnostuksen kohteena.

Hyvää kevään jatkoa!

SIVISTYSVALIOKUNNAN puheenjohta-ja Raija Vahasalo kiitteli avauspu-heenvuorossaan erityisesti yrittäjän

oppisopimuskoulutusta.

– Yrittäjien mielenkiinto yrittäjän oppi-sopimusta kohtaan on ollut eri tilaisuuk-sissa suuri.

– Saksassa on nyrkkisääntönä se, että jo-kaista 15 työntekijää kohtaan tulisi olla yksi oppisopimusopiskelija. Sitä ei ole kirjoitet-tu lakiin, mutta se on yhteiskunnallinen tahtotila, totesi professori Asko Miettinen puheenvuorossaan.

Oppisopimusjohtaja Annu Jokela-Ylipi-ha puhui oppisopimuksen roolista metro-polialueen osaamisen ja elinkeinoelämän kehittäjänä.

– Yhteiskunnassa on paljon haasteita liittyen muun muassa nuorten työllistämi-seen, ja siihen oppisopimus on yksi hyvä keino.

Tilaisuuden lopuksi oppisopimusjohtaja Anne Vuorinen haastatteli kirjan toimitta-nutta oppisopimusjohtaja Kari Viinisaloa teoksen aiheiden tiimoilta.

– Talkootyönä tehty kirja käy kattavasti läpi oppisopimuskoulutuksen käytännön

Osaamista meillä ja muuallaOppisopimus – osaamista meillä ja muualla -kirjan julkistamistilaisuus järjestet-tiin maaliskuussa Ravintola Pääpostissa Helsingissä. Kirjan on toimittanut oppiso-pimusjohtaja Kari Viinisalo.

kentältä aina helikopteriperspektiiviin saakka, Viinisalo totesi ja kiitti kaikkia kirjaan kirjoittaneita asiantuntijoita, sekä Osaaja-lehden toimituskuntaa.

Oppisopimus – osaamista meillä ja muu-alla -kirjan ensimmäisessä osassa käsitel-lään oppisopimuskoulutuksen pedagogisia ja laadullisia kysymyksiä. Toisessa osassa keskitytään nuorten oppisopimuskoulutuk-seen.

Kolmas osa pureutuu koulutuksen mah-dollisuuksiin tarjota opiskelijoille ja työnan-tajille tilaisuuksia kansainväliseen vuorovai-kutukseen osana ammatillista koulutusta.

Viimeisessä, mutta ei suinkaan vähäi-simmässä osassa, siirrytään laajempaan oppisopimuskoulutuksen toimintaympä-ristöä kuvaavaan näkökulmaan työelämän kehittämisestä.

312-sivuista kirjaa voi tiedustella ja tilata osoitteesta oppisopimus@omnia.fi.

PUHEENJOHTAJALTA

26 OSAAJA 1 • 2013

Oppisopimus on verkostoyhteistyö-tä, jossa oppisopimustoimisto, op-pilaitos ja työpaikka vastaavat kou-lutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

Tietoa Suomen koulutusjärjes-telmästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta

Oppisopimuskoulutus on työelämäläh-töinen ja työsuhdeperustainen ammatilli-sen koulutuksen järjestämismuoto, jossa oppiminen tapahtuu pääosin opiskelijan omalla työpaikalla. Oppisopimuskoulutus on mahdollisuus kouluttautua uuteen am-mattiin tai syventää osaamista ja soveltuu nuorille ja aikuisille.

Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täy-dennetään oppilaitoksessa järjestettävällä koulutuksella. Tämä varmistaa, että opiske-lija saa tutkinnon suorittamisessa edellytet-tävää osaamista ammattitaitoonsa.

Opiskelijalle nimetään vastuullinen työ-paikkakouluttaja, jonka tehtävänä on tukea, ohjata ja arvioida oppimista. Hänellä tulee olla tietoa ja kokemusta ammatista ja työ-menetelmistä, joihin hän ohjaa opiskelijaa. Ohjauksen tarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat koulutuksen tavoite, työpai-kan työtehtävät sekä opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus.

Oppisopimus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työ-sopimukseen. Oppisopimus laaditaan aina kirjallisena.

Oppisopimuksella voi suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Ei-tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa tavoitteet ja opintokokonaisuudet määri-

OPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO

tellään opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti. Koulutuksen pituus vaihtelee 1-3 vuoteen tutkinnosta ja opiskelijan aikaisemmas-ta osaamisesta riippuen. Oppisopimusta solmittaessa tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa päätetään suori-tettava tutkinto, opetuksessa noudatetta-va opetussuunnitelma tai näyttötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus, keskeiset työtehtävät, tietopuolisten opintojen ajoit-tuminen koulutusajalle sekä muut opinto-jen järjestämisen kannalta tarpeelliset sei-kat. Henkilökohtaistamisen periaatteena on suunnitella ja toteuttaa oppisopimus-koulutus ottamalla huomioon opiskelijan lähtötilanne ja koulutustarpeet, työnanta-jan koulutustarpeet sekä työpaikan oppi-mis- ja näyttöympäristö.

Oppisopimukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritettava koulutusjakso, johon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa op-pimista. Lisäksi jaksoon voi kuulua koti-maisen oppilaitoksen antamia etätehtäviä. Ulkomainen koulutusjakso on osa tutkin-toon valmistavaa koulutusta.

Oppisopimuskoulutus on oppisopimus-koulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen, työpaikan ja opiskelijan suunnitelmallista yhteistyötä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN

• koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin

• halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista

• työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus

• voidaan tarjota työttömälle mahdol-lisuus työsuhteeseen ja ammatilli-seen koulutukseen

• yrittäjänä toimiva haluaa aloittaa opiskelun

• koulutetaan sukupolven vaihdokses-sa jatkajaa yritykselle

• henkilö haluaa vaihtaa alaa

LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT

AELKaarnatie 400410 HelsinkiPuh. (09) 530 7723opintotoimisto@ael.fi

AmieduValimotie 800380 HelsinkiPuh. 010 808 090asiakaspalvelu@amiedu.fi

Ammattiopisto LappiaOppisopimustoimistoKeskikatu 6995400 TornioPuh. 010 383 40oppisopimus@lappia.fi

Ammattiopisto LuoviaikuiskoulutusVeteraanikatu 290130 OuluPuh. 020 757 4008aikuiskoulutus@luovi.fi

Espoon seudun koulutuskuntayhtymäOmnia, oppisopimustoimistoKirkkokatu 16 A 1502770 EspooPuh. (09) 2319 9890oppisopimus@omnia.fi

Etelä-Karjalan oppisopimuskeskusIMATRAKoulukatu 5, 55120 ImatraPuh. 040 136 4695oppisopimuskeskus.imatra@ek-aktiva.fi

LAPPEENRANTAPohjolankatu 1253100 LappeenrantaPuh. 020 496 8229oppisopimuskeskus.lappeenranta@ek-aktiva.fi

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, oppisopimuskoulutusMalminginkatu 6, 48600 KotkaPuh. 050 576 5431oppisopimuskoulutus@ekami.fi

Etelä-Savon ammattiopisto,oppisopimuspalvelutMIKKELIRaviradantie 8, PL 30450101 Mikkeli(015) 221 5111oppisopimus@esedu.fi

PIEKSAMÄKIKuusitie 41, 76120 Pieksämäki(015) 221 5111oppisopimus@esedu.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVABulevardi 28, 00120 HelsinkiPuh. 040 526 0268oppisopimus@finva.fi

Helsinki Business CollegeSLK InstituuttiRautatieläisenkatu 500520 HelsinkiPuh. (09) 14 89 0200sirkka.nykanen@slkinstituutti.fi

Helsingin kaupunki,Opetusvirasto Stadin aikuisopistooppisopimuskoulutusHämeentie 11 A00530 HelsinkiPuh. (09) 310 8600oppisopimus@hel.fi

Hyria oppisopimuskeskusKauppalankatu 1805800 HyvinkääPuh. 040 765 5816oppisopimus@hyria.fi

Hyria oppisopimuskeskusSakonkatu 1 11100 RiihimäkiPuh. 040 510 6244oppisopimus@hyria.fi

Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Hattelmalantie 25 K13100 HämeenlinnaPuh. 050 440 0926oppisopimustoimisto@kktavastia.fi

Itä-Lapin ammattiopisto,oppisopimustoimistoMyllylammentie 2398120 KemijärviPuh. 040 721 8903jorma.raappana@kemijarvi.fi

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskusAleksanterinkatu 20 06100 PorvooPuh. 040 036 0731oppisopimus@opso.fiwww.opso.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskusPuistokatu 2 C, PL 47240101 JyväskyläPuh. 040 341 5182oppisopimus@jao.fi

Kainuun ammattiopistoOppisopimuspalvelutKetunpolku 1, 87100 KajaaniPuh. 044 797 0874oppisopimus@kao.fi

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimistoKorpintie 867100 KokkolaPuh. 044 725 0033info.oppisopimus@kpedu.fi

Keudan oppisopimuskeskusKultasepänkatu 504250 KeravaPuh. 050 415 0967satu.matikainen@keuda.fi

K-Instituutti OyKutojantie 4, 02630 EspooPuh. 010 533 7205suvi.sankelo@kesko.fi

Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelutTeinintie 4, 15200 LahtiPuh. (03) 828 11oppisopimus@salpaus.fi

Kouvolan kaupunkioppisopimuskoulutusSalpausselänkatu 5745100 KouvolaPuh. 020 615 8124tommi.neuvonen@kouvola.fi

Lapin oppisopimuskeskusToripuistikko 5-7, 4 krs96200 RovaniemiPuh. 020 798 4191www.lapinoppisopimus.fiinfo@lapinoppisopimus.fi

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksenkuntayhtymä, Forssan OppisopimustoimistoPL 12, 30101 Forssa040 779 7562, 050 596 2833oppisopimus@fai.fi

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymäUudenkaupungin ammatti- jaaikuisopisto NovidaVakka-Suomen oppisopimustoimistoViikaistenkatu 123500 UusikaupunkiPuh. 050 376 1063novida@novida.fi

Loimaan oppisopimustoimistoHämeentie 23832200 LoimaaPuh. 044 090 1310 oppisopimus.loimaa@lskky.fifacebook.com/loimaanoppisopimus-toimisto

Luksia, Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskusNummentie 12–1408100 LohjaPuh. (019) 369 61opso@luksia.fi

Länsirannikon Koulutus Oy WinNovaSatakunnan oppisopimuskeskusOtavankatu 5 A, PL 1728100 PoriPuh. 044 455 7500 oppisopimuskeskus@winnova.fi

Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelutPuutarhankatu 3068600 PietarsaariPuh. (06) 785 5222oppisopimus@optimaedu.fi

OSAO, Aikuis-ja työpaikkakoulutusyksikköTorikatu 23, 3 krs.90100 OuluPuh. 040 141 5320aikuiskoulutus@osao.fi

Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskusRantakatu 1380100 JoensuuPuh. (013) 244 2303oppisopimus@pkky.fi

Raision oppisopimustoimistoEeronkuja 3, 21200 RaisioPuh. (02) 4377607oppisopimus@raseko.fi

Rastor OyOppisopimustoimistoSturenkatu 21, 00510 HelsinkiPuh. 020 779 8300oppisopimus@rastor.fi

Salon seudun oppisopimuskeskusHyvoninkatu 124240 SaloPuh. 044 770 4221helina.juhela@sskky.fi

Sataedu oppisopimustoimistoSatakunnan koulutuskuntayhtymäSuoratie 1, PL 8732801 KokemäkiPuh. 040 199 4109www.sataedu.fi

Savon oppisopimuskeskusKauppakatu 28 B, 3 krs70110 KuopioPuh. 044 785 3067oppisopimuskeskus@sakky.fi

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistooppisopimustoimistoPohjolankatu 457200 SavonlinnaPuh. 044 550 6213oppisopimustoimisto@samiedu.fi

Seinäjoen koulutuskuntayhtymäSedu Aikuiskoulutus OppisopimuspalvelutFramiKampusranta 9 C60320 SeinäjokiPuh. 020 124 4706oppisopimus@sedu.fi

Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelutJärvenpääntie 64004400 JärvenpääPuh. 044 712 4970 / 044 359 9062oppisopimuspalvelut@seurakuntaopisto.fi

Sopeva oppisopimuspalvelutPL 11, 62201 KauhavaPuh. 020 742 4140info@sopeva.fi

Suupohjan ammatti-instituutti/aikuiskoulutusosastoOppisopimuskoulutusTeknologiapuisto 1 A, 2.krs61800 KauhajokiPuh. 040 507 6876oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu,OppisomuskeskusPinninkatu 45 A33100 TamperePuh. (03) 5654 7999oppi.sopimus@tampere.fi

Toyota Auto Finland Oy,Toyota ammattioppilaitosKorpivaarantie 101450 VantaaPuh. (09) 851 81kari.ronkainen@toyota.fi

Turun aikuiskoulutuskeskus/oppisopimuspalvelutKärsämäentie 1120360 TurkuPuh. 0207 129 460oppisopimus@turunakk.fi

Turun oppisopimustoimistoYliopistonkatu 31, 4.krs.20100 TurkuPuh. (02) 2633 4900oppisopimus@turku.fi

Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimistoVaasanpuistikko 14 D, 2 krs, PL 365101 VaasaPuh. (06) 325 3475oppisopimus@vaasa.fi

Vakka-Suomen oppisopimustoimistoViikaistenkatu 123500 UusikaupunkiPuh. 050 376 1063oppisopimus@novida.fi

Valkeakosken ammatti-ja aikuisopistoVanhankyläntie 237630 ValkeakoskiPuh. (03) 57 421etunimi.sukunimi@vsky.fiwww.vaao.fi

Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia/aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelutElannontie 301510 VantaaPuh. (09) 8392 3050inga.hilden@vantaa.fi

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymäAsevelikatu 4, 74101 IisalmiPuh. 040 079 3365esko.kekkonen@ysao.fi, oppisopimus@ysao.fi

Åbolands Yrkesinstitut sknLäroavtalsbyrån, Vapparvägen 421600 PargasPuh. (02) 454 8609minna.lindroos@abolandyi.fi

Äänekosken oppisopimustoimistoPiilolantie 17, 44100 ÄänekoskiPuh. (014) 519 2214oppisopimus@poke.fi