1

O S A I I

P E R U S O P E T U K S E N

O P E T U S S U U N N I T E L M A

V U O S I L U O K I L L E 7 - 9

2013‒2014

1

11. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7.‒9. 11.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

petus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan

ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja

koulutuksellisia päämääriä.

Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät

useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan

koulutushaasteisiin.

Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta niiden tavoitteet ja sisällöt ovat kunkin oppiaineen

lopussa olevassa taulukossa.

1. Ihmisenä kasvaminen

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista

kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja

terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään

suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä

kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

3. Viestintä ja mediataito

Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median

aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa,

vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että

tuottajana.

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa

eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille

toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi,

aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta

muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan

valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on

kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa

tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville

ratkaisuille.

O

2

6. Turvallisuus ja liikenne

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä,

psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa

oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.

7. Ihminen ja teknologia

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta

teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tule tarjota perustietoa

teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaa

liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden

toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

11.2. Äidinkieli ja kirjallisuus

Suomi äidinkielenä

VUOSILUOKAT 7-9

uosiluokilla 7-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan kielenkäyttötaitoja

kaikilla osa-alueilla. Tavoitteena on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään

kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan, nauttimaan lukemastaan sekä arvioimaan

kirjallisuutta ja mediatekstejä.

Vuorovaikutustaidot Yleistavoitteena on, että oppilas osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti tilanteen vaatimalla

tavalla.

7. luokka

Tavoitteet

Oppilas

- kehittää edelleen viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan.

- pyrkii omalta osaltaan luomaan ryhmänsisäistä myönteistä viestintäilmapiiriä.

- tottuu siihen, että on erilaisia tapoja ja näkemyksiä osallistua vuorovaikutukseen.

Keskeiset sisällöt - omista kokemuksista, elämyksistä ja omaan

elämään liittyvistä tapahtumista kertominen ja

toisten kertomusten havainnoiva

kuunteleminen

-puhelimen asiallinen käyttö viestimenä

- omien viestintätaitojen arvioiminen

- palautteen antaminen ja vastaanottaminen

- sähköpostin ja sähköisten

keskustelupalstojen asiallinen ja vastuullinen

käyttö viestimenä (esim.

kirjallisuuskeskusteluissa)

- itse tuotetun tai valmiin käsikirjoituksen

pohjalta pienen esityksen esittäminen

- erilaisiin ilmaisuharjoituksiin osallistuminen

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- suullisia esityksiä ja draamatyötapoja eri aiheista esim. vuoropuhelu, pantomiimi, roolileikki,

improvisointi, väittely

- parilukeminen

- kirjallisuuskeskustelut verkossa

- kuunnelma

- puhelimen ja sähköpostin käytön harjoittelua ohjatusti

V

3

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas

- harjaantuu toimimaan puhujana,

kirjoittajana ja lukijana tavoitteellisesti

- osaa ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää

sitä

- osaa antaa rakentavaa palautetta toisille

Oppilas

- osaa valita tilanteeseen sopivan kielimuodon

- oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella

tavalla eri vuorovaikutustilanteissa ja ottamaan

vastuuta yhteisten asioiden hoidosta sekä

kouluyhteisössä että koulun ulkopuolella

Keskeiset sisällöt - erilaisia keskusteluja

- mielipiteen ilmaisu ja perustelu

- verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän

tarkastelua

- tutustutaan erilaisiin viestintäkulttuureihin

- puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen

- puhutun ja kirjoitetun kielen erojen tarkastelua

- kielimuodon valinta tarkoituksenmukaisella

tavalla

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- mielipidepuhe

- neuvottelu, väittely, kokous

- kirjallisuuskeskustelut

- ilmaisutaitoharjoituksia

Tekstinymmärtäminen

7. luokka

Tavoitteet Oppilas

- löytää lukemastaan ja kuulemastaan olennaisen ja vertaa sitä tietoihinsa ja kokemuksiinsa.

- hahmottaa kokonaisuuksia ja niiden osia, ylä- ja alakäsitteitä.

- laajentaa käsitystään erilaisista kaunokirjallisista ja asiateksteistä

- tutustuu mediatekstin eri osa-alueisiin

Keskeiset sisällöt - erityyppisten tekstien avaamista ja tulkintaa

- erityyppisten tekstien vertailua esim. mainosteksti, mielipideteksti, sanoma- ja

aikakauslehtitekstit ja tietokirjateksti

- ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun vahvistaminen

- lukukokemuksen jakaminen

- vertaillaan kaunokirjallisten ja asiatekstien eroja

- tutustutaan mediateksteihin (musiikki, liike, kuva, puhe)

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- referaatti

- aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelua

- miellekartat, käsitekartat ja kysymykset

- parilukeminen

- uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana

- elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset

4

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas

- syventää kuuntelemisen ja lukemisen

taitojaan

- oppii erottamaan kuulemastaan ja

lukemastaan mielipideaineksen

- harjoittelee tunnistamaan tekstistä tekijän

tavoitteita

- tottuu ennakoimaan, millaista luku- tai

kuuntelutapaa tekstilaji edellyttää.

- saa käsityksen mainonnan keinoista ja

mahdista.

Oppilas

- oppii tunnistamaan tekijän tavoitteet ja

keinot

- oppii erittelemään ja arvioimaan tekstin

vaikuttavuutta

- tunnistaa eri tekstilajeja

- tottuu hyödyntämään mediaa aktiivisesti,

kriittisesti ja itsenäisesti.

- saa käsityksen, miten media muokkaa

maailmankuvaa.

Keskeiset sisällöt - mediatekstin (teksti, kuva ja ääni) tulkinta

- kuvien rooli tekstin täydentäjänä, esim.

graafiset kuviot

- mainonnan keinot (esim. positiiviset

mielikuvat, hätkähdyttäminen, huumori,

julkisuuden henkilöt)

- puheesta, kirjoituksesta ja kuvista löytyvien

arvojen ja asenteiden etsimistä ja tarkastelua

- elokuvien ja näytelmien tutkiskelua

kriittisyyden näkökulmasta

- sanoma- ja aikakauslehdet

- lehtitekstit: uutinen, kolumni, haastattelu,

artikkeli, pakina.

- lehtijutun rakenne

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- referaatti

- tiivistelmä

- aineistopohjainen kirjoittaminen

- miellekartat, käsitekartat, kysymykset

- arvostelu, kirjallisuus- tai elokuvakriitikon työn harjoittelua

- yksilö- ja ryhmätöitä lehdistöstä ja televisiosta

- omien mainosten suunnittelu ja toteutus

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Oppilas pystyy laatimaan suullisia ja kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin.

7. luokka

Tavoitteet Puhe-esitykset Oppilas

- tottuu suunnittelemaan viestintäänsä

- oppii harjoittamaan viestintätaitojaan erilaisissa esiintymisympäristöissä kohderyhmä

huomioiden

- tutustuu modernin viestintäteknologian mahdollisuuksiin esitysten monipuolisen

havainnollistamisen tukena

Kirjoitelmat Oppilas

- tiedostuu omasta tyylistään kirjallisten esitysten laatijana

- varmentaa oikeinkirjoitustaitojaan

- vahvistaa lausetajuaan ja soveltaa sitä omaan kielenkäyttöönsä

- kartuttaa oman kielenkäyttönsä ilmaisuvarastoa sekä puheessa että kirjoittamisessa.

- tilannesidonnaisen kielenkäytön harjoittelua

5

Keskeiset sisällöt Puhe-esitykset - kohderyhmän huomioiminen esityksen suunnittelussa

- huomion kiinnittäminen esityksen ilmeikkyyteen

- palautteen antaminen toisten puhe-esityksistä

Kirjoitelmat

- tekstin tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla

- tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua

- omien tekstien kriittinen tarkastelu (rakenne, sujuvuus, sanasto, sisältö, oikeinkirjoitus,

käsiala)

- palautteen antaminen toisten kirjoitelmista

- aineistokirjoituksen harjoittaminen

- sähköisen viestinnän keinojen käyttäminen

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- kirjallisten esitysten laatiminen eri tarkoituksiin: kuvaus, selostus, essee, tiivistelmä,

kuvateksti, tutkielma, projektityö, lehtiartikkeli, uutinen, reportaasi, mainos, mielipidekirjoitus

- muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua

- aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi

- esitelmiä erilaisiin aihepiireihin ja oppiaineisiin liittyen

- erilaisia kirjoitelmia: kertomus, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Puhe-esitykset

Oppilas

- rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan

näkemyksiään suullisesti ja erilaisissa

tilanteissa

- oppii valitsemaan tarkoituksenmukaiset

keinot ja rakenteen suulliseen viestintäänsä

Kirjoitelmat

Oppilas

- oppii valitsemaan tarkoituksenmukaisen

tekstilajin ja rakenteen kirjoitelmaansa

Puhe-esitykset

Oppilas

- osaa laatia suullisia tekstejä eri tarkoituksiin

- tuntee puhe-esityksen laatimisen prosessin ja

soveltaa tietoaan erilaisia puhe-esityksiä

laatiessaan

Kirjoitelmat

Oppilas

- osaa laatia kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin

- tuntee kirjoitelmien laatimisen prosessin ja

soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan

- soveltaa oikeakielisyyskäytänteitä

tuottaessaan tekstejä

- lisää tietoaan kielen sosiaalisesta ja

maantieteellisestä vaihtelusta

6

Keskeiset sisällöt Puhe-esitykset

- puheenvuoron rakentaminen

- perustelutavat

- puhe- ja kirjakielen eroja

Kirjoitelmat

- kertomisen keinot: kuvaus, dialogi, selostus

- tekstin jäsentelyn harjoittelua

- lukusanojen ja numeroilmausten

oikeinkirjoitus

- puhe- ja kirjakielen eroja - puhe- ja

kirjakielen eroja (esim. aktiivi ja passiivi,

subjektin ja predikaatin kongruenssi,

omistusliite)

Puhe-esitykset

- puheenvuoron sisällön, kielen ja muodon

tarkastelua ja suunnitelmallista kehittämistä:

jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaito

- slangit ja murteet osana kielikarttaa

Kirjoitelmat - erilaisten tekstien sisällön, kielen ja muodon

tarkastelua ja suunnitelmallista kehittämistä:

jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaito

- asiakirjat (esim. raportti, hakemus,

kokouskutsu, pöytäkirja)

- tyylivälimerkkien käyttö (puolipiste,

ajatusviiva)

- lyhenteiden ja vierassanojen oikeinkirjoitus

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- puhe-esityksiä: esitelmä, puhe, päivänavaus, kokous-, neuvottelu- ja väittelypuheenvuorot

- erilaisia kirjoitelmia: kertomus, novelli, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu,

asiakirjat

- kielenhuoltoharjoituksia

- omien tekstien kielen tarkastelua

Tiedonhallintataidot Oppilas osaa käyttää monipuolisesti eri tietolähteitä ja valita niistä käyttökelpoisimmat sekä myös ilmoittaa tietolähteensä.

7. luokka

Tavoitteet Oppilas

- harjaantuu edelleen hankkimaan tietoa eri lähteistä.

Keskeiset sisällöt - harjoitellaan etsimään tietoa kirjastosta, tietoverkoista ja haastattelemalla

- harjoitellaan lähteiden merkitsemistä

- rakennetaan kokonaisesitys valikoimalla ja ryhmittelemällä aineistoa

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- oman tutkimuksen tai esitelmän laatiminen

- haastattelu

- kirjaston käyttö omatoimisesti

- vierailut (esim. kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori)

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas

- hyödyntää erilaisia lähteitä ja osaa valita

aineiston tarkoituksenmukaisesti

- oppii suhtautumaan löytämäänsä tietoon

kriittisesti

Oppilas

- harjaantuu tiedonhankinnan suunnittelussa

- oppii valikoimaan tietoa ja rakentamaan siitä

aiempien tietojensa ja kokemuksiensa kanssa

yhtenäisiä kokonaisuuksia

Keskeiset sisällöt - tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä

- lähteiden luotettavuuden ja

ymmärrettävyyden arviointia

- yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekeminen

- lähdekritiikki

- lähdeluettelon laatiminen

7

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- esitelmä

- tutkielma

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Oppilas osaa tarkastella kielen rakennetta ja sanastoa ja pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä

kuvatessaan.

7. luokka

Tavoitteet Oppilas

Kieli - osaa sanaluokat ja sijamuodot sekä tutkii niiden merkityksiä.

- tutustuu verbien tapaluokkiin ja osaa aikamuodot sekä ymmärtää, miten ne vaikuttavat

merkitykseen

- tutustuu suomen kielen kehityshistoriaan ja tietää joitakin sukulaiskieliämme

- varmistuu lauseen pääjäsenien tunnistamisessa

Kirjallisuus - tunnistaa kaunokirjallisuuden päälajit (lyriikka, draama, suorasanainen kerronta)

- harjaantuu erittelemään fiktion rakenteita keskeisiä käsitteitä käyttäen

- vahvistaa lukukokemuksista saamiaan esteettisiä elämyksiä ja syventää lukuharrastustaan

Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa kaunokirjallisuutta lukemalla

- ymmärtää erityylisten tekstien soveltuvuuden eri tilanteisiin ja eri käyttötarkoituksiin

- kehittää näkemystään kulttuurin koko kentästä

- ymmärtää tekstin merkityksen myös esittävän taiteen ja sarjakuvailmaisun perustana

- osaa pohtia juonen ja teeman suhdetta esittävässä taiteessa

- havainnoi ja pohtii paikallisen miljöön vaikutusta kotiseudun kirjailijoiden tai

sarjakuvataiteilijoiden tuotoksiin sekä Savonlinnan seudulle sijoittuvien elokuvien tai TV-sarjojen

sisältöön

- oppilaan tieto ja tunne kuulumisesta Savonlinnan seudun kulttuuriympäristöön syvenee

Keskeiset sisällöt

Kieli - sanojen ryhmittely

- sanojen muotojen ja ilmausten merkitykset ja käyttö

- verbioppi

Kirjallisuus - tutustutaan satuihin, sarjakuviin, nuortenkirjoihin, runoihin ja novelleihin sekä vertaillaan niitä

toisiinsa

- perehdytään keskeisiin käsitteisiin, joita ovat henkilökuvaus, miljöö, kertoja, kieli, aihe ja teema

- perehdytään lisää paikallisten kirjailijoiden teksteihin

Muu kulttuuri - lukuharrastuksen tukeminen

- lukutottumusten seuraaminen ja arviointi

- tietämyksen lisääminen kotiseudun kirjailijoista

- elokuvien ja teatteriesitysten seuraaminen

8

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- käsitekarttojen laadinta

- teemapäivien vietto (esim. Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä, Kalevalan

päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä)

- lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai

näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi

- paikallisten kirjailijoiden tekstien lukeminen

- lukijamuotokuva

- saman juonen vertailu eri ilmaisukeinojen käytössä, esim. romaani/novelli, elokuva- tai

näytelmä, sarjakuva

- kielenhuoltoharjoitusten tekeminen

- omien tekstien kielen tarkastelu

- murteilla kirjoitettujen teosten tarkastelu

- murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen

- uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana

- elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset

- elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen

- elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta

- kirjailijavierailut ja näyttelijävierailut

- läänintaiteilijavierailut

- sanomalehti opetuksessa –yhteyshenkilön hyödyntäminen

- henkilöesittelyjen ja tekstiesitelmien tekeminen

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas

Kieli - osaa verbin tapaluokat ja ymmärtää, miten ne

vaikuttavat merkitykseen

- tuntee keskeiset lauseenjäsenet (subjekti,

predikaatti, objekti, adverbiaali, attribuutti,

predikatiivi)

Kirjallisuus - tunnistaa kirjallisuuden eri lajityyppejä

- tottuu käyttämään kirjallisuuden

peruskäsitteitä (henkilökuvaus, miljöö, kertoja,

kieli, aihe, teema) kirjoittaessaan ja

kertoessaan lukemastaan

Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä

kokemusmaailmaansa elokuvan ja lukemisen

avulla

Oppilas

Kieli - tunnistaa verbin nominaalimuodot ja osaa

käyttää niitä teksteissään

- tiedostaa suomen kielen aseman maailman

kielten joukossa ja ymmärtää

vähemmistökielien aseman Suomessa

Kirjallisuus - syventää kirjallisuudentuntemustaan ja hän

oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden

vaiheita ja eri maiden klassikkoja

- ymmärtää Kalevalan ja muun

kansanrunouden merkityksen nykykielelle ja

kulttuurille

Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä

kokemusmaailmaansa kaunokirjallisuutta

lukemalla ja teatteriesityksiä seuraamalla

- tarkastelee murteiden käyttöä eri seutujen

teksteissä ja pohtii kotiseudun murteen ja

kulttuurin välistä yhteyttä

- oppilas tuntee paikallisia kirjailijoita eri

ajoilta

9

Keskeiset sisällöt Kieli - verbioppi: tapaluokat

- lauseoppi: lauseenjäsennys

Kirjallisuus - tutustutaan dekkarin, kauhun, scifin ja

fantasian tunnusmerkkeihin

- tutustutaan nuortenkirjallisuuteen teemoittain

Muu kulttuuri - elokuva ja sen ilmaisukeinot

- erilaisten kaunokirjallisten tekstien

lukeminen

- televisioilmaisun peruskäsitteitä (esim.

segmentti, sarjoittuminen, ankkuri)

Kieli - lauseoppi: lauseenvastikkeiden käyttö

- perustiedot Suomen ja maailman

kielitilanteesta

- kirjakielen kehitys

- suomen kielen ominaispiirteet

Kirjallisuus - keskeisiä kirjailijoita ja heidän teoksiaan

- tekstien tyylillinen pääjako romanttisiin,

realistisiin ja moderneihin teksteihin

- kansanperinne ja Kalevala

Muu kulttuuri - teatteri (historia, teatteriin liittyvät keskeiset

käsitteet, näytelmätekstin tunnuspiirteet)

- erilaisten kaunokirjallisten tekstien

lukeminen

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

Esim.

- yksilö- ja ryhmätyöskentelyä

- yhteistoiminnallinen oppiminen

- teemapäivien vietto (Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä)

- lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai

näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi,

kirjailijakansio

- Kalevalan henkilökuvien syventämistä, esim. nykypäivän Kullervo

- teemapäivien vietto (esim. Kalevalan päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä,

mielikirjapäivä)

- lukijamuotokuva

- elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen

- elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta

- monenlaisten tekstien lukeminen

- kirjailija- ja näyttelijävierailut

- murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen

- tutustuminen paikkakunnan kirjailijoiden elämään vierailuilla (esim. Joel Lehtosen Putkinotko

ja patsas, Marja-Liisa Vartion hauta ja puisto)

Arviointi Päättöarvioinnin

kriteerit arvosanalle

8

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän -haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin

esiintyessään

-osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa

-osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa

puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

-edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista

ollaan eri mieltä

-tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon

viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy

vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieliseksi

-pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja

hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja

työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän -osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää

vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja

ajatuksiinsa

-tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa

tekstiympäristössä

10

-lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen

-erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista

-tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja

-osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut

-pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan

henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä

-osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia

-tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun

-pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista

-pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn

kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin

tarkoitukseen ja sävyyn

-pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan

sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että

hän -osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä

tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne

-tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä

tuottaessaan

-kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen

tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata

-pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia,

määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita

kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

-pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin

hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

-osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja

rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan

tiivistää tekstiään

-soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja

oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän -on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen

-löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella

valintojaan

-on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita,

novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin

kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

-tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden

klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

-pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa

-osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa

sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät

ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on

käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

-tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan

-tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja

monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa

Suomessa puhuttavista kielistä.

11

11.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi

Tavoitteena on, että peruskoulun päättyessä oppilas tulee toimeen tavallisissa arkielämän kielenkäyttötilanteissa niin

viestien vastaanottajana kuin niiden tuottajana. Oppilas on omaksunut keskeisiä asioita kielialueen maantieteestä,

elinkeinoista ja kulttuurista. Oppilasta on ohjattu vastuulliseen ja pitkäjänteiseen työntekoon ja itsenäiseen tiedonhankintaan

sekä oman työskentelynsä ja kielitaitonsa kehityksen seurantaan ja arviointiin.

7. luokka 8. luokka 9. luokka

Tavoitteet - oppilas tulee toimeen

helpoissa jokapäiväisissä

puhetilanteissa ja hallitsee

yksinkertaisia sanoja,

sanontoja ja rakenteita

- oppilas oppii viestimään ja

toimimaan kohdekulttuurissa

hyväksyttävällä tavalla

tavanomaisissa arkipäivän

tilanteissa

- oppilas hallitsee erilaisia

kielen opiskelulle tyypillisiä

työtapoja

- oppilas osaa päätellä

merkityksiä asiayhteydestä

- oppilas ymmärtää nuoren

elämään liittyvää sekä

yleistietoa sisältävää selkeää

puhetta ja tekstiä

- oppilas osaa kertoa

vastaavista asioista suullisesti

ja kirjallisesti

- oppilas on oivaltanut kielen

opiskelussa välttämättömän

sinnikkään viestinnällisen

harjoittelun merkityksen

- oppilas ymmärtää ja osaa

käsitellä arkielämään

keskittyvien aihepiirien ohella

myös vaativampia

kokonaisuuksia, kuten

ympäristönsuojelua,

tulevaisuusvisioita

- oppilas oppii käyttämään

erilaisia kielen opiskelulle

tyypillisiä työtapoja kuten

omien viestien laatimista ja

tiedonhankintavälineiden

käyttöä

- oppilas tarkkailee ja korjaa

omaa tuotostaan

Sisällöt - itsestä, perheestä, koulusta

ja harrastuksista kertominen,

ostostenteko- ja

ruokailutilanteet, urheilu ja

musiikki, lukusanat,

kellonajat, viikonpäivät,

kuukaudet ja vuodenajat

- rakenteista opitaan

substantiivien ja adjektiivien

taivutus, persoona- ja

omistuspronominit, apuverbit,

verbin perusmuoto ja

preesens, kysymyssanat,

tavallisimmat prepositiot,

suora ja käänteinen

sanajärjestys

- harrastukset ja vapaa-ajan

vietto

- nuorisokulttuuri

- koti ja asuminen

- ostoksilla käynti ja

matkustus

- terveydentila

- rakenteista kerrataan ja

opitaan verbien taivutus ja

aikamuodot; uutuuksina

imperfekti ja supiini,

substantiivien taivutus,

adjektiivien taivutus ja

vertailu, yleisimmät

prepositiot, keskeinen

lauseoppi ja sidosrakenteet,

sanajärjestys, järjestysluvut,

adverbit, ajanmääreet, man-

rakenne, tavallisimmat

pronominit mm.

persoonapronominien

objektimuodot,

demonstratiivipronominit

- monikulttuurisuus

- ympäristönsuojelu

- ammatteja

- Pohjoismaat:

historiaa/nykypäivää;

kulttuuria/käytäntöä

- rakenteista kerrataan

aikamuodot, opitaan

infinitiivi, konditionaali,

imperatiivi, sanajärjestys:

päälause/sivulause ; epäsuora

esitys, liikkuvat määreet, S-

passiivi, refleksiivipronominit

ja –verbit, omistuspronominit,

aine- ja abstraktisanat,

adjektiivit

attribuuttina/predikatiivina,

prepositioilmauksia

12

sekä indefiniittipronominit

13

Työtavat -parikeskustelut,

tekstin- ja

kuullunymmärtämis-

harjoitukset, pelit ja

leikit,

tuottamistehtävät,

suulliset ja kirjalliset

rakenneharjoitukset

sekä ryhmätyöt

-yhä oma-aloitteisemmat kielen

opiskelulle tyypilliset työtavat:

omien viestien laatiminen ja

tiedonhankintavälineiden käyttö,

asiayhteyden merkityksen

painotus etenkin uusien sanojen

oppimisessa, parikeskustelu,

tekstin- ja kuullunymmärtämisen

harjoitukset, tuottamistehtävät,

suulliset ja kirjalliset

rakenneharjoitukset, ryhmätyöt

-kuuntelu, toisto, puhe: repliikit,

parikeskustelu, ryhmäkeskustelu;

lukeminen, kirjoittaminen;

itsenäinen työskentely, ryhmätyö,

projektit, portfoliot, työpajat,

työpisteet, kielistudio,

tietokoneavusteinen työskentely,

erilaisten

tiedonhankintavälineiden (atk,

sanakirjat, media jne) käyttö,

vierailut ja opintoretket

Kaikilla luokkatasoilla eriyttäminen on toteutettavissa oppilas- ja tilannekohtaisesti.

Tarvittaessa voidaan valita kokonaan eri tehtäviä eri oppilaille tai varioida tehtävien laajuutta

tai sisältöä. Suullisia tehtäviä tai kuulusteluja voidaan käyttää kirjallisten sijaan. Lisä- tai

oheismateriaaliin voidaan turvautua, tukiopetuksen antaminen on mahdollista.

Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit

arvosanalle 8

- perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon niin viestien tuottamisessa kuin niiden

vastaanottamisessa. Opettajan suorittaman arvioinnin rinnalla oppilaan itsearviointi

- kulttuuritaitojen osalta oppilas tuntee pohjoismaisten kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja

yhtäläisyyksiä, tapakulttuuria, historiallisia juuria

- oppilas osaa käyttää kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja

- oppilas on oivaltanut sinnikkään viestinnällisen harjoittelun ja osallistuvan

vuorovaikutuksellisen viestinnän merkityksen niin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja

toiminnassa kuin pohjoismaisessa/ kansainvälisessä yhteistyössä

Kielen osaamisen taso 9.luokan päättyessä taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A2.1 Peruskielitaidon

alkuvaihe

A1.3 Toimiva

alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon

alkuvaihe

A1.3 Toimiva

alkeiskielitaito

11.4 Vieraat kielet

A1-kieli, englanti

nglannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää

teknistyvän maailman mahdollisuuksia.

Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on kokonaisuus,

jossa nämä osa-alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja sujuvaan ääntämiseen,

painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Oppilaiden annetaan mahdollisimman usein kuulla autenttista opiskeltavaa kieltä ja

myös sen alueellisia variantteja. Kirjoittamisen osuus lisääntyy mitä ylemmälle luokalle edetään.

Kielitaidon hankkiminen on aktiivinen prosessi. Tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat runsasta,

monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua. Viestinnässä edetään tunnistamisen, ymmärtämisen ja omaksumisen kautta kielen

aktiiviseen, itsenäiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen ja tuottamiseen. Oppilaan reseptiivinen kielitaito kehittyy

laajemmaksi kuin produktiivinen.

E

14

Oppiaineessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä ja hyödynnetään mahdollisuuksien

mukaan käytössä olevia teknisiä apuvälineitä. Opetuksessa käytetään paljon oppilaskeskeisiä työtapoja.

Opetusta eriytetään oppilas- tai tilannekohtaisesti. Käytetään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä vaihdellen niiden

laajuutta, vaikeusastetta ja määrää. Kirjallisten kokeiden sijaan voidaan käyttää suullisia kokeita. Mahdollisuuksien mukaan

järjestetään myös tukiopetusta.

Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

Vuosiluokat 7-9

Oppilas kykenee hahmottamaan maailmaa vieraan kielen avulla ja tuntee englantia puhuvan maailman perusasioita

( kuuluisia henkilöitä, maantietoa, historiaa, tärkeitä tapahtumia, arkielämän tapakulttuuria ). Hän on valmis ilmaisemaan

itseään vieraalla kielellä, esimerkiksi hän pystyy kertomaan perusasioita omasta lähiympäristöstään ja suomalaisesta

elämänmuodosta sekä kykenee kohteliaaseen kanssakäymiseen englantia puhuvien ihmisten kanssa arkipäivän tyypillisissä

tilanteissa. Oppilas oppii tuntemaan vastuuta sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta. Hän oppii arvostamaan sekä

itseään että muita ihmisiä. Hän oppii arvostamaan omaa kulttuuriperintöään ja oppii suhtautumaan avoimesti muihin

kulttuureihin.

7. luokka 8. luokka 9. luokka

Tavoitteet -myönteisen asenteen

vahvistaminen englannin

opiskeluun

-oppilas ymmärtää

jokapäiväiseen elämään

liittyvää helpohkoa puhetta ja

tekstiä

-oppilas pystyy kertomaan

itsestään ja elämänpiiristään

suullisesti ja kirjallisesti

-oppilas selviytyy arkielämän

tilanteista suullisesti ja

kirjallisesti

-oppilas pystyy

keskustelemaan tavallisista

hänen elämänpiiriinsä

liittyvistä asioista

-oppilas pystyy tuottamaan

lyhyen kirjallisen tekstin

apuneuvoja käyttäen

-oppilas tulee toimeen

erilaisissa arkipäivän

kielenkäyttötilanteissa sekä

suullisesti että kirjallisesti

-oppilas ymmärtää

normaalitempoista puhetta ja

pystyy osallistumaan

keskusteluun

-oppilas ymmärtää myös

vaativampaa tekstiä

-oppilas pystyy päättelemään

merkityksiä asiayhteydestä

-oppilas hallitsee kielen

keskeistä sanastoa, keskeisiä

sanontoja ja perusrakenteita

-oppilas osaa kertoa oman

maansa ja kotipaikkakuntansa

erityispiirteistä (Savonlinna

ympäristöineen, luonto ja

kulttuuritapahtumat)

-oppilas pystyy tuottamaan

kirjoitetun kertovan tai

kuvailevan tekstin

apuneuvoja käyttäen

Sisällöt -oppilas ja hänen

elämänpiirinsä: minä, perhe,

ystävät, harrastukset, koulu,

tutustuminen uusiin ihmisiin

-kouluelämä, terveet

elämäntavat, nuoret ja

vanhemmat, teini-ikäisen

maailmankuva,

puhelinkeskustelut, ostoksilla

käynti, lomamatkat

-Suomi- ja Savonlinna-

tietoutta

-ympäristö ja luonnonsuojelu

-elämä siirtolaisena

-jatko-opinnot ja työelämä

-media ja viihde

15

Rakenteet -kerrataan 3-6-luokkien

aikana opitut rakenteet

-perfekti ja pluskvamperfekti

-make- ja do-verbit

-konditionaali, futuuri,

sanajärjestys,

liitekysymykset, adverbit,

epäsuora kysymyslause

-passiivi, II konditionaali,

epäsuora kysymyslause,

verbin infinitiivi ja –ing-

muoto, paljoussanat

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

-3-6-luokkien aikana

käytettyjen työtapojen lisäksi

pieniä kirjallisia tuotoksia

-kielistudiotyöskentely

-aikaisemmin opittujen

työtapojen ohella

kannustetaan oppilasta

itsenäiseen ajatteluun ja

päättelyyn

-tiedonhankintavälineiden

käyttö

-käytetään oppimistilanteisiin

sopivia, erilaisia

vastaanottamis-, tuottamis- ja

vuorovaikutusstrategioita

-projektit, portfoliot

Arviointi Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Käytetään kielen eri osa-alueita testaavia kokeita,

arvioidaan sekä suullisen että kirjallisen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 9. luokan päättyessä (liite)

Kuullun ymmärtäminen B1.1

Toimiva peruskielitaito

Puhuminen A2.2

Kehittyvä peruskielitaito

Tekstin ymmärtäminen B1.1

Toimiva peruskielitaito

Kirjoittaminen A2.2

Kehittyvä peruskielitaito

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen

opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

11.5 Matematiikka

uosiluokkien 7−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien

perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen,

matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun

harjoitteleminen.

V

16

7. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii -ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen

-näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

-laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

-loogista ja luovaa ajattelua

-soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja

-erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan

-perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään

-esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella

-näkemään säännönmukaisuuksia

-työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

-päättelytehtävät (esim. ”viikon knoppi”)

-tietokone-ohjelmien käyttö opetuksen apuna

-havainnollistaminen

-pari- tai ryhmätyöt

-oppilaat tekevät omia tehtäviä

-pelit

-rakentelu

-projektityöskentely

-yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa

Ajattelun taidot ja menetelmät

7. luokka

Keskeiset sisällöt -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista,

mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä

-vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö

-matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen

-todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys

-luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna

-matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä

-ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä

-matematiikan historiaa

17

Luvut ja laskutoimitukset

7. luokka

Keskeiset sisällöt

-luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut

-lukusuora

-vastaluku, itseisarvo, käänteisluku

-peruslaskutoimitusten varmentaminen (päässä, paperilla ja laskimella laskien)

-aikalaskuja, aikaväli

-luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä

-murtolukujen supistaminen ja laventaminen

-desimaaliluvun esittäminen murtolukuna

-kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla

-lausekkeiden sieventäminen (laskujärjestyksen varmentaminen)

-pyöristämissäännöt ja tuloksen suuruusluokan arviointi

-laskimen käyttö

-potenssi, eksponenttina kokonaisluku

-juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella.

Algebra

7. luokka

Keskeiset sisällöt

-potenssilauseke ja sen sieventäminen

-polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslaskuja kertominen vakiolla

-muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen

Funktiot

7. luokka

Keskeiset sisällöt -lukuparin esittäminen koordinaatistossa

Geometria

7. luokka

Keskeiset sisällöt

-kulman mittaaminen ja piirtäminen

-kolmioihin liittyviä käsitteitä (tasakylkinen, tasasivuinen, kolmion kulmien summa)

-nelikulmiot ja säännölliset monikulmiot

-ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet

-tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen

-geometrista piirtämistä

-kulmien välisiä yhteyksiä

18

Todennäköisyys ja tilastot

7. luokka

Keskeiset sisällöt

-diagrammien laadintaa ja tulkintaa

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii

-ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen

-näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

-laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

-loogista ja luovaa ajattelua

-soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja

-erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan

-ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään

-esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella

-näkemään säännönmukaisuuksia

-työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

-itsenäinen työskentely

-erilaisten laskutapojen harjoittelua, mm.

päässälasku, paperilla lasku, laskimen

käyttö

-eriyttäminen (esim. eritasoiset tunti- ja

kotitehtävät, mahdollisuuksien mukaan

joustavat ryhmät tai samanaikaisopetus,

tietokoneen opetusohjelmien käyttö,

enemmän aikaa kokeen tekemiseen,

yksilöidyt koejärjestelyt,

koulunkäyntiavustaja)

-päättelytehtävät (esim. ”viikon knoppi”)

-tietokone-ohjelmien käyttö opetuksen apuna

-havainnollistaminen

-pari- tai ryhmätyöt

-oppilaat tekevät omia tehtäviä

-pelit

-rakentelu

-projektityöskentely

-yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa

Ajattelun taidot ja menetelmät

8. luokka 9. luokka

Keskeiset sisällöt -loogista ajattelua vaativia toimintoja

kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,

rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja

riippuvuuksien etsimistä sekä niiden

esittämistä

-vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien

käsitteiden tulkinta ja käyttö

-matemaattisten tekstien tulkinta ja

tuottaminen

-luokittelun ja järjestämisen käyttöä

työkaluna

-matemaattisten ongelmien ratkaisemista

eri menetelmillä

-ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden

käyttöä

-matematiikan historiaa

-loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten

vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista,

mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien

etsimistä sekä niiden esittämistä

-vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien

käsitteiden tulkinta ja käyttö

-matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen

-luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna

-matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri

menetelmillä

-ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä

-matematiikan historiaa

19

Arviointi päättöarvioinnin

kriteerit arvosanalle 8

Oppilas

-huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet

-osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole

olemassa

-osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon

-osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon

ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen

oikeellisuuden

-osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa

-osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai

muuta diagrammia käyttäen

Luvut ja laskutoimitukset

8. luokka 9. luokka

Keskeiset sisällöt -suhde ja verrannollisuus

-prosenttilasku

-aikaisemmin opittujen asioiden laajentamista ja

soveltamista ottaen oppilaan yksilölliset tarpeet

huomioon

Arviointi päättöarvioinnin kriteerit

arvosanalle 8

Oppilas osaa

-arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on

luotettava peruslaskutaito

-korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun

alkutekijöihinsä

-ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta

-käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien

ongelmien ratkaisemisessa.

Algebra

8. luokka 9. luokka

Keskeiset sisällöt -polynomi-opin laajennus (mm.

vastapolynomi, polynomi kertaa

polynomi, yhteisen tekijän erottaminen,

polynomin jakolasku)

-muuttujan arvon sijoittaminen

lausekkeeseen

-yhtälön ratkaiseminen

-vaillinaisen toisen asteen yhtälön

ratkaiseminen

-verranto

-potenssisäännöt

-yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko,

ratkaisujoukko

-vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

-yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja

graafisesti

-aritmeettisten ja geometristen lukujonojen

tutkimista.

20

Arviointi päättöarvioinnin

kriteerit arvosanalle 8

Oppilas osaa

-ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön

-sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita

-osaa potenssien laskutoimitukset

-muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen

algebrallisesti tai päättelemällä

-käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen

-arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

Funktiot

8. luokka 9. luokka

Keskeiset sisällöt -riippuvuuden havaitseminen ja sen

esittäminen muuttujien avulla

-funktion käsite

-yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen

ja niiden kuvaajien piirtäminen

koordinaatistoon

-funktionkuvaajan tutkimista: funktion

nollakohta, suurin ja pienin arvo,

kasvaminen ja väheneminen

-suoraan ja kääntäen verrannollisuus

-riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen

muuttujien avulla

-funktion käsite

-yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja

niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon

-funktionkuvaajan tutkimista: funktion

nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja

väheneminen

-suoraan ja kääntäen verrannollisuus.

Arviointi päättöarvioinnin

kriteerit arvosanalle 8

Oppilas

-osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta

-osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan

-osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan

-osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen

säännön annetun lukujonon muodostumisesta

-tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; osaa määrittää kahden suoran

leikkauspisteen piirtämällä.

Geometria

8. luokka 9. luokka

Keskeiset sisällöt -yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys

-symmetria suoran ja pisteen suhteen

-kierto ja siirto tasossa

-Pythagoraan lause

-kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä

-trigonometriaa ja suorakulmaisen

kolmion

ratkaiseminen

-ympyrän kehän ja pinta-alan laskeminen

-kappaleen tilavuuden ja pinta-alan

laskeminen

-avaruusgeometrian sovelluksia

21

Arviointi päättöarvioinnin

kriteerit arvosanalle 8

Oppilas osaa

-tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet

-soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja

-käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen

-löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä

taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa

-soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa

-käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen

-suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä osaa muuntaa tavanomaisimpia

mittayksiköitä.

Todennäköisyys ja tilastot

8. luokka 9. luokka

Keskeiset sisällöt -todennäköisyyden käsite

-frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi

-aineiston tunnusluvut (keskiarvo, tyyppiarvo ja mediaani)

-hajonnan käsite

-diagrammien tulkinta

-tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

Arviointi päättöarvioinnin kriteerit

arvosanalle 8

Oppilas osaa

-määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen

tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden

merkityksen arkielämän tilanteissa

-lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit,

keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

Matematiikkaan liittyviä aihekokonaisuuksia: Ihmisenä kasvaminen -opiskelu- ja ajattelun taitojen kehittyminen

-pitkäjänteinen ja tavoitteellinen itsensä kehittäminen

-toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia

yhteistoimintatapoja.

Viestintä- ja mediataito -taulukoiden ja diagrammien tulkitseminen ja tekeminen

Osallistuva

kansalaisuus ja

yrittäjyys

-retkirahaston kartuttaminen myyjäisin tms.

Vastuu ympäristöstä,

hyvinvoinnista ja

kestävästä

tulevaisuudesta

-aihekokonaisuutta havainnollistavat tehtävät

-koulun ekologiset käytänteet

-säästävät toimenpiteet

-oman talouden hallinta

Turvallisuus ja liikenne -liikennemäärien laskenta

Ihminen ja teknologia -tietokoneiden käyttö oppimisen apuna

-geometriaa

-matematiikka osana tutkimustyötä

22

11.6 Biologia ja maantieto

Biologia

iologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetus kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja

ymmärrystä luonnon perusilmiöistä. Oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin sekä ihmisen

rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetus ohjaa oppilasta kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon

välisiin vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteisiin sekä korostaa ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.

Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen

tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat

myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta.

Opetus painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukee oppilaan kasvua aktiiviseksi ja

kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

Luonto ja ekosysteemit/elämä ja evoluutio

7. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii

– käyttämään vesiluonnon biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja

tutkimusmenetelmiä

– kuvaamaan elämän perusilmiöitä, mm. vesieliöiden sopeutumista vesiluontoon

– tunnistamaan vesiluonnon eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä

suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen

– hahmottamaan vesiekosysteemin rakennetta ja toimintaa.

Keskeiset sisällöt – Saimaan vesiluonnon keskeisten kasvi- ja eläinlajien luokitteleminen ja tunnistaminen sekä

ohjattu vesiluonnon kasvien keruu omaan herbaarioon

– vesiekosysteemiin, sen rakenteeseen sekä toimintaan tutustuminen sekä vesiekosysteemin

omakohtainen tutkiminen

– luonnon monimuotoisuus

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

– maastoretket vesiluontoon

– vesieliöiden, mm. planktonin, mikroskopointi

– vesieläinten preparointi (kala ja rapu)

Yhteinen ympäristö

7. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii tunnistamaan Saimaan vesiluonnon ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä

ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt – vesiluonnon ympäristönsuojelun sisältöön ja tavoitteisiin perehtyminen

– oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen vesiluonnon osalta, oman

ympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäymisen pohtiminen

Työtavat Esim.

– ympäristön tilaan liittyvät mittaukset vesiluonnossa

– vierailu Luontokeskus Nestoriin

B

23

Luonto ja ekosysteemit

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii

– käyttämään metsäluonnon biologialle

ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja

tutkimusmenetelmiä

– kuvaamaan elämän perusilmiöitä

– tunnistamaan metsien eliölajeja,

arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja

suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen

– hahmottamaan metsäekosysteemien

rakennetta ja toimintaa

– ymmärtämään erilaisten eliöiden aseman

sekä aineen ja energian kulun ekosysteemissä

– tuntemaan kasvinviljelyn periaatteita ja

kiinnostuu kasvien kasvattamisesta.

Ajankäytön salliessa kurssilla käsitellään

myös suoekosysteemiä.

Keskeiset sisällöt – metsä- ja mahdollisuuksien mukaan myös

suoekosysteemeihin ja niiden rakenteeseen

sekä toimintaan perehtyminen sekä

metsäekosysteemin omakohtainen tutkiminen

– Savonlinnan alueen metsien keskeisten

kasvi-, eläin- ja sienilajien luokitteleminen ja

tunnistaminen sekä ohjattu kasvien keruu

omaan herbaarioon

– metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn

tutustuminen

– luonnon monimuotoisuus.

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

– maastoretket

– mikroskopointi

Arviointi hyvä osaaminen

(arvosana 8 ) päättö-

arvioinnissa

Oppilas osaa

– käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan

– työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä kerätä kasveja

ohjeiden mukaisesti

– jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa Savonlinnan

seudun kasvi-, eläin- ja sienilajeja

– kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan

– nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä sekä osaa vertailla niiden syntyyn vaikuttavia

tekijöitä

– tehdä itsenäisesti pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia

– selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä

– kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, perustella sen merkitystä ekologisen

kestävyyden kannalta sekä esitellä metsien kestävän käytön periaatteet.

24

Elämä ja evoluutio

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii

– tuntemaan kasvisoluun liittyviä käsitteitä

– kuvaamaan elämän perusilmiöitä (esim.

fotosynteesin).

Oppilas oppii

– käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja

tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä

– kuvaamaan elämän perusilmiöitä (esim.

evoluutiota ja eläinsolun rakennetta sekä

toimintaa)

– ymmärtämään biotekniikan arkipäivän

sovellusten merkityksen sekä pohtimaan niihin

liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Keskeiset

sisällöt

– kasvisolun rakenteen ja toiminnan tutkiminen – eläinsolun rakenteen ja toiminnan tutkiminen,

perehtyminen myös bakteerisoluun

– eliökunnan syntyyn ja kehitykseen

tutustuminen ja eliökunnan järjestelmän

hahmottaminen

– ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen

evoluutioon sekä ihmislajin ominaispiirteisiin

perehtyminen

– biotekniikan mahdollisuuksiin perehtyminen

ja niihin liittyvien eettisten kysymysten pohdinta

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

– erilaisten kasvisolujen mikroskopointi. – erilaisten eläinsolujen mikroskopointi

– evolutiivisen aikajanan tekeminen

– väittely.

Arviointi hyvä osaaminen

(arvosana 8) päättö-

arvioinnissa

Oppilas osaa

– kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta

– selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta

– kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä

– selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet

– jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn

– selostaa biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtia niihin liittyviä eettisiä

kysymyksiä.

Ihminen

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii

– tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja

keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään

seksuaalisuuden biologisen perustan

– tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä

keskeisiä käsitteitä.

Keskeiset sisällöt – ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot

– ihmisen lisääntyminen ja seksuaalisuuden

biologinen perusta

– perimän ja ympäristön merkitys ihmisen

ominaisuuksien kehittymisessä

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

– veriryhmämääritykset

– tutustumiskäynnit ehkäisyneuvolaan

– kudosten preparointi

25

Arviointi hyvä osaaminen (arvosana

8) päättö-arvioinnissa

Oppilas osaa

– kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan

pääpiirteet

– kuvata seksuaalisuuden biologisen perustan ja selvittää seksuaalisuuden erilaisia

ilmenemismuotoja

– selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden

kulun ja synnytyksen

– määritellä periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

Yhteinen ympäristö

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii tunnistamaan Suomen

metsäluonnon ympäristömuutoksia,

pohtimaan niiden syitä ja esittämään

ongelmien ratkaisumahdollisuuksia.

Oppilas oppii ymmärtämään

ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja

luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet.

Keskeiset sisällöt – metsäluonnon ympäristönsuojelun

sisältöön ja tavoitteisiin perehtyminen

– oman elinympäristön tilan ja

ympäristömuutosten tutkiminen

metsäluonnon osalta, oman ympäristön tilaa

parantavien toimien tarkastelu sekä oman

ympäristökäyttäymisen pohtiminen

– ekologisesti kestävä kehitys sekä

ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet.

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

– maastotyöt (esim. jäkäläkartoitus)

– roolipeli

– ekologisen jalanjäljen laskeminen

– tutkielmat

Arviointi hyvä osaaminen (arvosana

8) päättö-arvioinnissa

Oppilas osaa

– kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä ympäristösuojelun tavoitteita ja merkitystä

– tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta

– kertoa esimerkkejä Savonlinnan seudun luonnonympäristön muuttumisesta ja antaa

esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Maantieto

Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Maantiedon opetuksella on

keskeinen vastuu oppilaiden maantieteellisen maailmankuvan muodostumisessa ja sen alueellisen perustan

ymmärtämisessä. Se kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista

ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Se ohjaa myös

seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.

Maantiedon opetus lisää maapallon kulttuurien tuntemusta ja kehittää oppilaan kykyä ymmärtää ihmisten elämän ja

elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa. Maantiedon opetus toimii siltana luonnontieteellisen ja

yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Se ohjaa pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen,

sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetus tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja

kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.

26

Maa – ihmisen kotiplaneetta ja yhteinen ympäristö

7. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii

– käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita

maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, valokuvia, kirjallisuutta,

uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä

– määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet

– ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla

– ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutusta maisemaan

– ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta sekä tietämään syyt, jotka

ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista

– tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti

vieraisiin maihin ja niiden kansoihin

– ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista

ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.

Keskeiset sisällöt – maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottaminen

sekä maailman alueellinen jäsentäminen

– maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat

– vähintään kahden maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden

vertaileminen (vaihtoehtoina Aasia, Afrikka, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka ja Australia)

– ympäristö- ja kehityskysymykset maailmanlaajuisesti sekä niiden ratkaisumahdollisuudet

– erilaisten kehitysmaatuotteiden elinkaaren vertailu

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

– karttatyöt

– diagrammien tulkinta ja tekeminen

– esitelmät

Maa – ihmisen kotiplaneetta

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään maanpintaa

muokkaavien tekijöiden vaikutuksen

maisemassa.

Keskeiset sisällöt – Maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

– tietokoneavusteinen työskentely

27

Arviointi Hyvä osaaminen

(arvosana 8) päättö-

arvioinnissa

Oppilas osaa

– etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä käyttää hyväksi karttamerkkejä ja

kartan mittakaavaa

– tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä käyttää hyväksi uutislähteitä

ja tietoverkoissa olevaa tietoa

– havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla

– vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse

ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella

– hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja

kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet

– soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen

analysointiin ja sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.

Eurooppa

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii

– käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja

ja teemakarttoja sekä käyttämään muita

maantieteellisiä tietolähteitä, kuten

diagrammeja, tilastoja, satelliittikuvia,

valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä

sähköisiä viestimiä

– ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia

Euroopan olosuhteisiin

– ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan

vuorovaikutusta Euroopassa sekä selittämään

ihmisen toimintojen sijoittumista

– tunnistamaan Euroopassa eri kulttuurien

piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä

suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin

ja niiden kansoihin.

Keskeiset sisällöt – Euroopan karttakuvan, luonnonolojen,

maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet

sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri

alueilla

– Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana

maailmaa

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

– karttatyöt ym. maantieteelliset työtavat

– esitelmät

– eri tietolähteiden monipuolinen käyttö

Arviointi Hyvä osaaminen

(arvosana 8) päättö-

arvioinnissa

Oppilas osaa

– kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan

maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden

– vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa

muiden maailman alueiden kanssa.

28

Suomi maailmassa

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii

– käyttämään ja tulkitsemaan Suomen tasolla

fyysisiä karttoja (mm. peruskarttoja) ja

teemakarttoja sekä käyttämään muita

maantieteellisiä tietolähteitä, kuten

diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia,

satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta,

uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä

– ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan

vuorovaikutusta Suomessa sekä tietämään

syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen

sijoittumista

– suhtautumaan myönteisesti oman maan

vähemmistökulttuureihin ja maahanmuuttajiin

– tuntemaan ja arvostamaan Suomen

luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä

– tietämään, miten Suomessa jokainen

kansalainen voi vaikuttaa oman

elinympäristönsä suunnitteluun ja

kehittymiseen

Keskeiset sisällöt – Suomen karttakuva ja maisema

– luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus

Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö

ja perinnemaisemat

– vähemmistökulttuurit

– vaikuttamismahdollisuudet oman

ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä

– Suomi osana maailmaa

– oman lähiympäristön tai kotikunnan

tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu

ympäristö ja sosiaalinen ympäristö

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

– karttatyöt

– tutkielmat

– retket: jääkauden jäljet omalla kotiseudulla

Arviointi hyvä osaaminen

(arvosana 8) päättö-

arvioinnissa

Oppilas osaa

– selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat

vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla

– kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinojen alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa

– analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tunnistaa arvokkaat kulttuuri- ja

perinnemaisemat

– selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä

suunnitteluun ja kehittymiseen

– suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön

liittyviä tutkimuksia

– tunnistaa oman kulttuurin piirteitä, tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit sekä

hahmottaa oman alueellisen identiteettinsä

– kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko

maailman kanssa.

29

Yhteinen ympäristö

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään ja kriittisesti

arvioimaan uutistietoa esimerkiksi Euroopan

ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä

toimimaan itse kestävän kehityksen

mukaisesti.

Oppilas oppii toimimaan itse kestävän kehityksen

mukaisesti.

Keskeiset

sisällöt

– ympäristö- ja kehityskysymykset Euroopan

tasolla sekä niiden ratkaisumahdollisuuksien

pohtiminen

– Itämeren alueen ympäristökysymykset

– paikalliset ympäristö- ja kehityskysymykset

maailmanlaajuisessa kontekstissa

– kulutuksen merkitys sekä erilaisten tuotteiden

elinkaaren vaiheiden tutkiminen ja vertailu

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

– mediaseuranta

– roolipeli

– vierailu Metsähallituksen Luontokeskus

Nestoriin (suojelukysymykset)

– elinkaarianalyysi

Arviointi hyvä osaaminen

(arvosana 8) päättö-

arvioinnissa

Oppilas osaa

– selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten

ilmaston lämpeneminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu

sekä köyhyys- ja nälkäongelma

– kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä esittää keinoja parantaa Itämeren

alueen ympäristön tilaa

– kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi, ja

tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan

ratkaista.

11.7 Fysiikka ja kemia

Fysiikka

petuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista,

aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja.

Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta

sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden

kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti

energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.

Tuntityöskentelyssä tärkeinä periaatteina ovat toiminnallisuus, kokeellisuus ja työskentely yhdessä toisten kanssa.

Tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä,

periaatteita ja malleja, kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun.

Ryhmäkokojen on oltava sellaiset, että turvallinen työskentely laboratoriossa on mahdollista. Työskentelytilan tulee olla

turvamääräysten mukainen.

O

30

7. luokka 8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii - työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja ohjeita noudattaen sekä yksin,

että

yhdessä toisten kanssa

- luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista

- havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista ja luokittelemista, oletusten

esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista

- tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia

luonnon

rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita

- käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia

ilmiöitä ja

teknologiaan kuuluvia asioita

- käyttämään ja muodostamaan erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden

selittämisessä,

ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan

tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta

- suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan

luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia.

Keskeiset sisällöt Luonnon rakenteet ja

mittasuhteet - fysiikan maailma ja

mittaamisen perusteet

Värähdys- ja aaltoliike - erilaiset värähdys- ja

aaltoliikkeiden perusilmiöt,

aaltoliikkeen synty,

vastaanottaminen,

havaitseminen, heijastuminen

ja taittuminen, sekä niihin

liittyvät ominaisuudet, suureet

ja lait

- äänen ja valon merkitys ja

sovellukset, peilit ja linssit

- optisten laitteiden

toimintaperiaatteita

- värit

Lämpö - lämpötila

- kappaleiden ja aineiden

lämpenemiseen ja

jäähtymiseen liittyvät ilmiöt,

olomuodon muutokset ja

lämpölaajeneminen,

sekä niiden kuvaaminen

tarkoituksenmukaisilla

käsitteillä ja laeilla

- lämpöilmiöiden merkitys ja

sovellukset

- lämpöenergia,

ominaislämpökapasiteetti

- energian säilyminen ja

huononeminen, lämpö

Liike ja voima - liike, tasaisen ja tasaisesti

kiihtyvän liikkeen mallit

- vuorovaikutus, niistä

syntyvät

voimat, niistä aiheutuvat

liike-

ja tasapainoilmiöt sekä niiden

esiintyminen ympäristössä

- massan ominaisuudet

- tiheys

- kitka

- paine ja noste

- liike- ja potentiaalienergia

- voiman tekemä työ ja teho

- yksinkertaiset koneet

- painopiste ja tasapaino

- fysiikan laskutapojen

harjoittelu

Sähkö - kappaleiden välisiä

sähköisiä ja

magneettisia

vuorovaikutuksia

- tasavirtapiiri ja virtapiirin

perusilmiöt sekä

näiden ilmiöiden

soveltaminen

turvallisesti jokapäiväisessä

elämässä ja tekniikassa

- mittalaitteet ja kytkennät

- resistanssi

- sähkömagneettinen induktio

ja

sen käyttö energian siirrossa

- sähköturvallisuus ja sähkön

käyttö kotona

- sähkön tuottaminen ja

energian

siirto

Luonnon rakenteet ja

mittasuhteet - luonnon rakenteet ja

mittasuhteet

- radioaktiivinen hajoaminen,

fissio ja fuusio, ionisoiva

säteily

ja sen vaikutus elolliseen

luontoon sekä säteilyltä

suojautuminen

- energian sitoutuminen ja

vapautuminen

rakenneosien välisissä

31

energiamuotona

- lämpöenergian siirtyminen

prosesseissa

- rakenneosia koossa pitävät

vuorovaikutukset

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

Pääasiassa oppilastöihin perustuva tutkiva ja kokeellinen työtapa

- havainnointi

- mittaaminen

- luonnontieteellisten kokeiden ja tutkimusten suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen sekä

tulosten raportointi ja tulkinta

- laskutehtävät

- sanalliset tehtävät

- pari- ja pienryhmätyöskentely

- projektityöskentely

- väittelyt, roolileikit

- käsitekartat

- kyselyyn harjaannuttaminen

- tietokoneavusteiset tutkimukset

- integrointi muihin oppiaineisiin

- vierailut eri kohteisiin; esim. oppilaitoksiin ja yrityksiin

- asiantuntijavierailut koululla

- eriyttäminen: eritasoiset tuntitehtävät, erilaiset koejärjestelyt

Arviointi Hyvä osaaminen 9.

luokan päättyessä

Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

-osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen

-osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella

yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä asettaa tavoitteita tai päämääriä

yhdessä muiden oppilaiden kanssa

-osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja

graafien avulla sekä tulkita niitä

-osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten

luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

-tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista

tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voima Oppilas

-osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus– ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten

aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima

-osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä

tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja

keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen

-ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja

tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

-osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden

avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla

erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan

-tuntee työn ja energian välisen yhteyden

-ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys- ja aaltoliike Oppilas

-tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn,

32

etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen

-tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia

ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla

-osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen

erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa

-ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja

siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.

Lämpö Oppilas

-tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita

niitä

-osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä,

niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla

-osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja

tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

Sähkö Oppilas

-osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön

periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia

-ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien

vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää

kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

-tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän

-tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää

energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja

haittoja.

Luonnon rakenteet Oppilas

-tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit

vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä

-hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa

havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla

-osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä mm. energia, vuorovaikutus ja

säteily

-ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian

muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

Kemia

Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta

sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa.

Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kemian opiskelun tulee antaa oppilaalle

persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia sekä

valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen sekä

tuotteiden elinkaareen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään.

33

Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden

havaitseminen ja tutkiminen. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja

omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää kädentaitoja, kokeellisen työskentelyn ja

yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.

Ryhmäkokojen on oltava sellaiset, että turvallinen työskentely laboratoriossa on mahdollista. Työskentelytilan tulee olla

turvamääräysten mukainen.

7. luokka 8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii - työskentelemään ja tutkimaan turvallisesti ja ohjeita noudattaen sekä yksin että ryhmässä

- käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja

arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

- suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään

tuloksia

- tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään

niitä

- käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja

- kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla

- ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden

merkityksen luonnolle ja ympäristölle

- soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa

- tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle.

Keskeiset sisällöt Raaka-aineet ja tuotteet - aineiden ominaisuuksien

tunnistaminen ja turvallinen

käyttö

- puhdas aine, seos ja liuos

- erotusmenetelmiä

- atomi

- alkuaineiden ja yhdisteiden

merkitseminen, luokittelu ja

erottaminen sekä

reaktionopeuksien vertailu

- reaktioyhtälöiden

tulkitseminen

Ilma ja vesi - ilmakehän aineet ja niiden

merkitys ihmiselle ja luonnon

tasapainolle

- vesi ja veden ominaisuuksia

- vesien puhdistus

- aineiden paloherkkyys,

palamisreaktio, sen

kuvaaminen kemian

merkkikielellä sekä

palamistuotteiden

ominaisuudet

- paloturvallisuus

Raaka-aineet ja tuotteet - alkuaineiden ja yhdisteiden

ominaisuuksien ja

rakenteiden selittäminen

atomimallin

ja jaksollisen järjestelmän

avulla

- kemiallinen sidos

- hapan ja emäksinen

- suolanmuodostus

-reaktioyhtälöiden

tulkitseminen

sekä yksinkertaisten

reaktioyhtälöiden

tasapainottaminen

- tärkeimmät epäorgaaniset ja

orgaaniset yhdisteet ja niiden

ominaisuuksia sekä tuotteiden

valmistus, käyttö, riittävyys ja

kierrätettävyys

- tärkeimmät maankuoresta

saatavat alkuaineet ja

yhdisteet ja niiden

ominaisuuksia sekä tuotteiden

valmistus, käyttö, riittävyys ja

kierrätettävyys

- metallien ominaisuuksien ja

rakenteiden

selittäminen atomimallin

ja jaksollisen järjestelmän

avulla

Elollinen luonto ja

yhteiskunta - puu- ja paperiteollisuus

- öljynjalostusteollisuus ja sen

tuotteet

- hiilihydraattien,

valkuaisaineiden ja rasvojen

merkitys teollisuuden raaka-

aineina

- pesu- ja kosmeettiset aineet

ja

tekstiilit

- lasi ja keramiikka

- hiilivedyt,

yksinkertaisimpien

hiilivetyjen

ja orgaanisten yhdisteiden

nimeäminen ja rakennekaavat

- orgaanisten yhdisteiden

hapettumisreaktioita ja

reaktiotuotteita, kuten

alkoholit,

karboksyylihapot ja esterit

sekä

niiden ominaisuudet ja käyttö

- hiilihydraatit, valkuaisaineet,

rasvat, niiden koostumus ja

merkitys ravintoaineina

- fotosynteesi ja palaminen,

energialähteet

34

- metallien reaktiokyky

- metallien sähkökemiallinen

jännitesarja

- sähkökemiallisia ilmiöitä,

sähköpari, korroosio,

elektrolyysi ja niiden

sovellukset

Ilma ja vesi - ilmakehän aineet ja niiden

merkitys ihmiselle ja luonnon

tasapainolle

- luonnon happamoituminen,

veden ominaisuuksia,

kuten happamuus ja

emäksisyys

- lähivesistötutkimus

- palamisreaktio, sen

kuvaaminen

kemian merkkikielellä sekä

palamistuotteiden

ominaisuudet

ja vaikutukset ympäristössä

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

Pääasiassa oppilastöihin perustuva tutkiva ja kokeellinen työtapa

- havainnointi

- mittaaminen

- luonnontieteellisten kokeiden ja tutkimusten suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen sekä

tulosten raportointi ja tulkinta

- sanalliset tehtävät

- pari- ja pienryhmätyöskentely

- projektityöskentely

- väittelyt, roolileikit

- kyselyyn harjaannuttaminen

- käsitekartat

- tietokoneavusteiset tutkimukset

- vierailut eri kohteisiin esim. oppilaitoksiin, yrityksiin, vesilaitokselle ja/taivedenpuhdistamolle

- asiantuntijavierailut koululla

- eriyttäminen: eritasoiset tuntitehtävät, erilainen koejärjestely

35

Arviointi hyvä osaaminen 9.

luokan päättyessä

Oppilas

-osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä sekä maastossa että

laboratoriossa

-osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan

aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta

-osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä

-tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä,

esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen

-tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi

fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta

suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa

-tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja

luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja

raskasmetalleja

-tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita, esimerkiksi erilaisia materiaaleja ja kodin

kemikaaleja, sekä niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

-osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttajana

-osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä,

esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia

-osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden

luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit

-osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen

-osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, esimerkiksi hiiliyhdisteiden

palamisreaktion

-osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen

tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä.

AIHEKOKONAISUUDET

Fysiikka ja kemia luokat Ihmisenä kasvaminen

- opiskelutaidot

- oman ja muiden työn arvostaminen

- ryhmätyöt, turvallinen työskentely ja vastuu muista

- monipuoliset työtavat

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - lähivesistötutkimus

- kansainvälinen yhteistyö

- suomalainen teollisuus

Viestintä ja mediataito - ryhmätyöt

- suullinen esittäminen

- tiedonhankinta

- työselostuksien laatiminen

- teknisten laitteiden käyttö ja tunteminen

- sähkön merkitys viestinnässä

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - yritysyhteistyö

- väittelyt ja roolileikit

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

36

- kemikaalien käyttö

- vesitutkimus

- päästöt ja niiden ympäristövaikutukset

- luonnonvarat

- metallien ympäristövaikutukset

- energia, uusiutuvat energialähteet

- sähkön tuotanto

- ydinenergia

- tuotteiden elinkaari

- kestävä kehitys

Turvallisuus ja liikenne - turvallinen työskentely laboratoriossa

- päihde- ja vaikuteaineet sekä niiden käyttö

- melu

- fysiikan lait (esim. liikenneturvallisuus)

Ihminen ja teknologia - kemianteollisuus

- teknologiset sovellukset (esim. optiset laitteet)

- sähkön merkitys teknologiassa

- fysiikan ja kemian laitteet

- arkipäivän teknologia

11.8 Terveystieto

7. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii - terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja

- arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä

- tunnistamaan ja pohtimaan kaikenlaiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja

- tietämään ruokailutottumusten terveysvaikutuksia

- mieltämään omasta hygieniasta huolehtimisen osaksi arkea

- tunnistamaan päihteidenkäytön riskejä ja seurauksia sekä siihen liittyvän oman valinnan

merkityksen

- huolehtimaan itsestään ja tunnistamaan avun tarpeen

- ymmärtämään terveyteen, sairauksiin ja vammaisuuteen liittyviä arvoja ja näkemyksiä

- toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen

- kuvaamaan tavallisimpien sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa

- ymmärtämään kansantautien ja elintapojen yhteyden

- tarkastelemaan asioita myös muiden näkökulmasta

- tunnistamaan kiusaamisen ja väkivallan tunnus-piirteitä, osaa reagoida niihin

- tietämään ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista, mikä ei

Oppilas oppii - ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun

tunnuspiirteitä

- tunnistamaan eri ikäkausien tunnuspiirteitä

- ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä

- tiedostamaan oman seksuaalisuuden ja sen ilmenemismuodot

- tiedostamaan seksuaalikäyttäytymisen riskit ja niiden välttämisen

- itsensä ja muiden arvostusta ja sosiaalista osaamista

- ymmärtämään läheisen ihmissuhteen kehittymisen vaiheita

37

- suhtautumaan asiallisesti fyysisesti, psyykkisesti, seksuaalisesti erilaisiin ihmisiin

Keskeiset sisällöt

Sisällöt Terveys arkielämän valintatilanteissa (1 kurssi)

- omasta terveydestä huolehtiminen

- ravitsemukselliset tarpeet, ateriarytmitys, syömishäiriöt

- energiantarve/energiankulutus

- yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot

- henkilökohtainen hygienia

- tupakka, alkoholi ja muut päihteet

- mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat

- Savonlinnan kaupungin ehkäiseviä päihdetyö-muotoja

- myönteinen minäkuva

- mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino

- ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen

- kiusaaminen ja väkivalta

- tavallisimmat kansataudit

- tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen

- sairastaminen, itsehoito

- liikenneturvallisuus ja –käyttäytyminen; kevyen liikenteen sääntöjä

- vaaratilanteet ja onnettomuudet

- tapaturmat ja ensiapu

- yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään

- koulun säännöt ja niiden merkitys

Kasvu ja kehitys (1 kurssi)

- ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema

- nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita

- kehittyvä seksuaalisuus

- Fyysinen kasvu ja kehitys:

- vuorokausirytmi, uni, lepo, virkistys

- terveyttä edistävä liikunta

- ravitsemus ja terveys

- Savonlinnan kaupungin liikuntapalvelujen mahdollisuuksia

- Psyykkinen kasvu ja kehitys:

- itsetuntemus ja itsensä arvostaminen

- perhe ja sosiaaliset suhteet

- Sosiaalinen kasvu ja kehitys:

- ihastuminen, rakastuminen, seurustelu, tunteet

- yksilöllisyys ja erilaisuus

- suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito

- Seksuaaliterveys:

- ihmissuhteet, seksuaalisuus, seksuaalinen käyttäytyminen ja siihen liittyvät arvot ja normit

- fyysinen koskemattomuus

8. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii - tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja muutoksia

- ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä

- käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä sekä

hyödyntämään niitä oman terveyden edistämiseksi

- ymmärtää yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä toisista välittämisen ja huolehtimisen

38

merkitystä hyvinvoinnin kannalta

- tunnistamaan ja nimeämään eri tunteita

- puhumaan mieltä painavista asioista

- kuvaamaan tunteiden ilmaisutapoja ja tietää miten tunteiden ilmaisemista voi säädellä

- selviytyy sosiaalista painetta tuottavista tilanteista

- tietää miten hätätilanteissa toimitaan

Oppilas oppii - ymmärtämään viihtyisän ja terveellisen ympäristön merkitysten

- ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen, kuten

perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä

- ymmärtämään, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä tulee noudattaa

- tietämään, miten onnettomuustilanteissa toimitaan

- antamaan hätäensiapua

- tietämään omakohtaisia vaikutus- ja toiminta-mahdollisuuksia

- arvioimaan saamaansa informaatiota kriittisesti

- käyttämään eri tietolähteitä ja suhtautumaan niihin kriittisesti

Keskeiset sisällöt Voimavarat ja selviytymisen taidot

( 0,5 kurssia)

- kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset

- omien henkilökohtaisten voimavarojen tunnistaminen

- terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana kriisit ja niistä selviytyminen

- tunteet ja niiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja säätely

- mielenterveys ja sen vaihtelu

- mielen ja ruumiin tasapaino, stressinhallinta

- oman mielipiteen muodostaminen kiellettyihin asioihin

- ihmisten välinen vuorovaikutus

- vuorovaikutustaidot

- sosiaalinen tuki ja turvaverkostot

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri (0,5 kurssia)

- ympäristö ja terveys, kierrätys, jätehuolto

- koulun fyysinen ja sosiaalinen viihtyvyys

- hyvät käytöstavat ja koulun säännöt

- hätäilmoituksen tekeminen

- ensiapu ja auttamisvelvollisuus

- työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys

- keskeiset terveydenhuolto-, hyvinvointipalvelut

- kansalaisjärjestöjen työ

- lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö

- kriittinen medialukutaito

Työtavat Kurssilla käytetään mahdollisimman monipuolisia itsesääteleviä, toiminnallisia,

vuorovaikutuksellisia ja oppilaskeskeisiä työtapoja. Työtavat perustuvat itsensä kehittämistä

tukevaan lähestymistapaan.

Oppilaskeskeisiä työtapoja mm.; tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen,

ongelmakeskeinen oppiminen, prosessioppiminen, pari- ja ryhmätyöskentely,

oppimispäiväkirjat, portfoliot

Opettajajohtoisia työtapoja mm.: opetuskeskustelu, kerronta, kyselevä- ja tapausperusteinen

oppiminen

Yhteisöllisiä työtapoja mm.: projektityöskentely, oppimispäiväkirjat, opinpaja, haastattelut,

väittelyt, tutkielmat, videot, elokuvat, vierailut, vierailijat, draama, suggestopedia

Arviointi Arviointi annetaan sitten, kun koko kurssi on suoritettu. Arvioinnissa huomioidaan mm.

39

Päättöarvioinnin

kriteerit

arvosanalle 8.

oppilaan asenne oppimiseen, tuntiaktiivisuus/ työskentely, kirjalliset tehtävät. Arviointia tulee

kehittää samanaikaisesti oppiaineen kehittämisen kanssa.

Kasvu ja kehitys Oppilas:

- tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä

terveyden näkökulmasta

- osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä

terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan

terveysvaikutuksia

- osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa

esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

- tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään

- osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden

mahdollisia ratkaisuja

Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas:

- tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä

sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalista käyttäytymistä

- osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin,

huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön

syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

- tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön

esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

- osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden

ehkäisyä pääpiirteissään

- tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa

vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua

Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas:

- osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvat niiden syitä sekä antaa

esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan

säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

- osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden

tarkoituksenmukaisen käytön perusteet

- osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä

- terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

- osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida

kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri: Oppilas:

- tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä

- osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä

keinoista omassa lähiympäristössään

- tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua

niihin ja kuvat keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja

seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä

40

11.9 Uskonto

Evankelisluterilainen uskonto

skonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun

näkökulmasta sekä myös laajemmin yhteiskunnallisena ilmiönä muuttuvassa maailmassa. Oppilasta autetaan

ymmärtämään uskonnon merkitystä sekä näkemään eri uskontojen kulttuurisia sekä inhimillisiä vaikutuksia niin

omassa yhteisössä kuin eri yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman kulttuuriperinnön

merkitystä ja tuntemista, omaa kasvua, vastuuta ja elämänhallintaa sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia.

Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja, valmiuksia ja kokemuksia, joista hän saa

rakennusaineksia oman identiteettinsä ja maailmankatsomuksensa rakentamiseksi. Opetuksen tavoite on monipuolinen

uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen edetessä syvennetään jo hankittuja tietoja, valmiuksia sekä

ymmärrystä. Uskonnonopetuksen yhteydessä käsitellään ihmisenä kasvamiseen sekä kulttuuri-identiteettiin ja

kansainvälisyyteen liittyviä aihekokonaisuuksia.

7. luokka

Tavoitteet - oppimisen tasoerot huomioiva oppimistapahtuma

- oppilas kykenee

muodostamaan oppisisällöistä kokonaisuuksia sekä liittämään oppimansa jokapäiväiseen

elämään.

Oppilas perehtyy

- Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjana

- Raamatun merkitykseen

- Raamatun tutkimiseen sekä erilaiseen tulkintaan

- Raamatun perusrakenteeseen ja syntyhistoriaan, olennaisiin piirteisiin sekä keskeisiin

kertomuksiin

- Raamatun vaikutuksiin ympäröivässä elämässä ja kulttuurissa.

Oppilas harjaantuu

- pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja, esittämään mielipiteensä, etsimään omatoimisesti tietoa

erilaisista tietolähteistä sekä analysoimaan tietoa kriittisesti.

Keskeiset sisällöt Raamattu - Raamatun synnyn pääpiirteet; mitä, missä, milloin, miksi?

- Raamatun tulkintatraditio ja käyttö

- VT; Israelin kansan vaiheiden ilmentäjänä Abrahamista Mooseksen kautta ajanlaskun alkuun

- VT ja juutalaisuus

- VT:n kirjat pääpiirteittäin

- Abrahamin perilliset sekä niiden asema ja yhteys toisiinsa tänään

- UT: Jeesuksen elämä, kuolema, ylösnousemus

- UT ja evankeliumien synty

- UT:n kirjat pääpiirteittäin

- UT: Jeesuksen opetukset ja kristinusko

- Raamatun kulttuurivaikutukset tieteissä, taiteissa

U

41

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

Oppilaskeskeiset työtavat

- tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen opetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, pari- ja

ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot

Opettajajohtoiset työtavat

- opettajan kerronta, opetuskeskustelu, kyselevä opetus

Yhteisöllisen oppimisen työtavat

- draama, suggestopedia, väittelyt, projektityöskentely

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet - tasoerot huomioiva

oppimistapahtuma

Oppilas kykenee

- muodostamaan yksittäisistä

asioista kokonaisuuksia sekä

liittämään oppimaansa

jokapäiväiseen elämään

Oppilas oppii

- tuntemaan ja arvostamaan omaa

henkistä ja aineellista

kulttuuriperintöään sekä näkemään

suomalaisen kulttuuri-identiteetin

osana alkuperäistä, pohjoismaista ja

eurooppalaista kulttuuria

- ymmärtämään oman kulttuurinsa

juuria ja monimuotoisuutta sekä

näkemään oman sukupolvensa

aikaisempien sukupolvien

elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä

- kunnioittamaan eri tavoin uskovia

ja ajattelevia ihmisiä, ymmärtää

uskonnonvapauden sekä

uskonnottomuuden

Oppilas perehtyy

- kristinuskoon sekä siitä

syntyneisiin kirkkokuntiin

- kristinuskon merkitykseen yksilön

elämässä ja omassa kulttuurissa

-luterilaiseen kirkkoon ja sen

uskonkäsitykseen

- Suomen uskonnolliseen

tilanteeseen historian aikana

- kristillisten kirkkojen väliseen

yhteistyöhön

- tasoerot huomioiva oppimistapahtuma

Oppilas kykenee

- muodostamaan yksittäisistä asioista kokonaisuuksia

sekä liittämään oppimaansa jokapäiväiseen elämään

Oppilas oppii

- tiedostamaan maailmankatsomuksensa rakentumiseen

vaikuttavia tekijöitä

- ymmärtämään uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden

ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä

- kunnioittamaan eri tavalla ajattelevia ja uskovia ihmisiä

Oppilas perehtyy

- keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään

Oppilas kehittää

- valmiuksiaan eri kulttuurien väliseen

vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen

Oppilas tutustuu

- eri uskontojen ja kulttuurien ajattelutapaan ja elämään

Oppilas ymmärtää

- tapakulttuurien merkityksen

Oppilas harjaantuu

- pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja, esittämään

mielipiteensä, etsimään omatoimisesti tietoa erilaisista

tietolähteistä sekä analysoimaan tietoa kriittisesti

42

Oppilas harjaantuu

- pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja,

esittämään mielipiteensä, etsimään

omatoimisesti tietoa erilaisista

tietolähteistä sekä analysoimaan

tietoa kriittisesti

Keskeiset sisällöt Kirkko - kristilliset symbolit, kristillinen

kirkkovuosi, kirkkorakennus sekä

sen symboliikka

- kristittyjä yhdistävät tekijät

- kristinusko osana läntistä

perinnettä

- kristinuskon syntyhistoria

juutalaisuuden perintönä

- kristinuskon kehitys ja

jakautuminen eri kirkkokunniksi

-luostarilaitoksen synty ja merkitys

tänään

-keskiaikainen Eurooppa; islam ja

länsi, Bysantti ja Venäjä

- Luther, uskonpuhdistus sekä

uskonpuhdistuksen vaikutukset

-ekumenia

Suomalainen katsomusperinne - luterilainen kirkko, peruspiirteet,

toiminta tänään sekä virsi- ja

musiikkiperinne

- ortodoksinen kirkko, katolinen

kirkko sekä ns. vapaat suunnat sekä

Maailmanuskonnot - mitä uskonto on

- uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilön ja

yhteisön elämään

- uskontojen luokittelu

miksi on tärkeää tietää paitsi omasta, myös vieraista

uskonnoista?

- alkuperäiskansojen uskontojen yleiset piirteet

- muinaissuomalaisten uskonnollisuus

- maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet sekä

keskeiset opetukset:

*hindulaisuus

*buddhalaisuus

*kiinan uskonnot

*šintolaisuus

*juutalaisuus

*islam

*kristinusko

*uudet uskonnot

- eri uskontojen elämäntapa sekä juhlat

- maailmanuskonnot Suomessa

43

näiden levinneisyys ja

uskonnollisen elämän pääpiirteet

- kristinuskon tulo Pohjolaan

- Suomen uskonpuhdistus ja Mikael

Agricola

- uskonnonvapaus, sen kehitys ja

merkitys

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

Oppilaskeskeiset työtavat

- tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen,

ongelmakeskeinen oppiminen, pari- ja ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot

Opettajajohtoiset työtavat

- opetuskeskustelu, opettajan kerronta, kyselevä- ja tapausperusteinen oppiminen

Yhteisöllisen oppimisen työtavat

- draama, suggestopedia, väittelyt, vierailut, vierailijat, tutkielmat, projektityöskentely

Arviointi Päättö-arvioinnin

kriteerit arvosanalle 8.

Oppilaan arviointi perustuu oppilaan itsearviointiin ja opettajan suorittamaan arviointiin.

Arviointi muodostuu oppilaan asennetta, ajatteluprosessien kehitystä, tuntityöskentelyä, suullisia

esityksiä sekä kirjallisia töitä tarkastelemalla.

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta

kirkosta Oppilas

-tuntee Raamatun keskeisen sisällön

-tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset

vaiheet

-tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden

perusluonteen

-ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas

-ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta

-tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa

-tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet

-arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas

-tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen

-hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä

-kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas

-kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan

-tunn Oppilaan arviointi perustuu oppilaan itsearviointiin ja opettajan suorittamaan arviointiin.

Arviointi muodostuu oppilaan asennetta, ajatteluprosessien kehitystä, tuntityöskentelyä, suullisia

esityksiä sekä kirjallisia töitä tarkastelemalla.

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta

kirkosta Oppilas

-tuntee Raamatun keskeisen sisällön

-tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset

vaiheet

44

-tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden

perusluonteen

-ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas

-ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta

-tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa

-tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet

-arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas

-tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen

-hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä

-kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas

-kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan

-tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. istaa omien valintojensa ja tekojensa

seurauksia.

Tavoitteet Etiikka

- tasoerot huomioiva oppimistapahtuma

Oppilas kykenee

- liittämään oppimaansa jokapäiväiseen elämään

- asettautumaan toisen asemaan sekä ymmärtämään syy-seuraussuhteita

- ymmärtämään oikeuden mukaisuuden sekä tasa-arvon periaatteita

- tunnistamaan tunteita ja käsittelemään niitä

Oppilas tuntee

- eettisen ajattelun peruskäsitteitä sekä etiikan perusteita

- kristillisen etiikan peruspainotukset

- kristillisiä arvoja ja moraaliperiaatteita sekä osaa soveltaa niitä esimerkkitapauksiin

Oppilas oppii

- käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä arvioimaan toimintansa vaikutuksia

itselle ja muille

- valitsemaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja

- edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti

- arvioimaan sekä käyttämään tiedettä ja teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti

- pohtimaan elämänkatsomuksellisia kysymyksiä ja ottamaan niihin kantaa

- käsittelemään ristiriitaisia näkemyksiä sekä tunnistamaan omien valintojensa ja tekojensa

seurauksia

- havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä

toimimaan elinympäristön hyväksi

Oppilas ymmärtää

-moraalikehityksen pääpiirteitä

-ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset sekä niiden

välisen yhteyden

Oppilas harjaantuu

- pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja, esittämään mielipiteensä, etsimään omatoimisesti tietoa

45

erilaisista tietolähteistä sekä analysoimaan tietoa kriittisesti

Keskeiset sisällöt Ihminen eettisenä olentona -etiikan peruskäsitteet

-kristillisen etiikan perusteet, painotukset sekä ihmiskäsitys

- ”Hyvän elämän” perusta

-eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen sekä niiden analysoiminen sekä

soveltaminen elämään:

• sota-rauha – sodankäynnin etiikka

• urheilun etiikka

• joukkotiedotusetiikka

• terveyden etiikka

• globaalietiikka

-yksilön oikeudet ja velvollisuudet

-ihmissuhteen kehittymisen vaiheet

-seurustelu, avioliitto ja perhe

-ihmisoikeudet

-koulukiusaaminen; terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja

-väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa

-tieteen ongelmia; geenimanipulaatio, sikiödiagnostiikka

-ihminen ja luonto; ympäristöongelmat, ympäristöetiikka ja kestävä elämäntapa

-tulevaisuus, tiede ja teknologia

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta -uskon ja tiedon suhde

-elämän merkitys ja rajallisuus

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

Oppilaskeskeiset työtavat

- tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen,

ongelmakeskeinen oppiminen, pari- ja ryhmätyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot

Opettajajohtoiset työtavat

- opettajan kerronta, opetuskeskustelu, kyselevä- ja tapausperusteinen oppiminen

Yhteisöllisen oppimisen työtavat

- draama, suggestopedia, väittelyt, vierailut, vierailijat, tutkielmat, projektityöskentely

Arviointi Päättö-arvioinnin

kriteerit arvosanalle 8.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas

- osaa etiikan peruskäsitteet, kristillisen etiikan perusteita ja painotuksia

- hahmottaa ihmisen ja luonnon ongelmia

- ymmärtää väkivallan ulottuvuuksia ja seurauksia

- hahmottaa eettisiä arvoja, normeja ja periaatteita omassa ja yhteisönsä elämässä

- hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä

- kykenee kriittisesti analysoimaan ja keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä

kysymyksistä

- arvostaa eri tavoin ajattelevia ihmisiä

- kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan

- tunnistaa omien valintojen sekä tekojen seurauksia

- osaa arvioida toimintansa eettisyyttä ja tunnistaa oikean ja väärän

Ortodoksinen uskonto

46

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen.

Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia

yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen

saavuttamiseen.

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia

oman maailmankatsomuksen rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.

Kaikilla peruskoulun vuosiluokilla käsitellään kirkkovuoden suuret juhlat kunkin juhlan ajankohtana luokkatasolle sopivalla

tavalla. Juhlat otetaan huomioon esim. alkurukouksissa, tarkastelemalla juhlan ikonia, lukemalla juhlan evankeliumiteksti ja

laulamalla juhlaan liittyvä tropari. Mahdollisuuksien mukaan oppilaat osallistuvat juhlapäivinä liturgiaan, pääsiäiskaudella

kaikkien vuosiluokkien oppilaat osallistuvat pääsiäisliturgiaan. Kaikilla vuosiluokilla otetaan opetuksessa huomioon myös

kirkkovuoden paastot.

Karjalan hiippakunnan alueella (johon Varkauden ortodoksinen seurakunta ja siten myös Savonlinnan koulut kuuluvat) on

runsaasti erityispiirteitä, jotka otetaan opetussuunnitelmassa huomioon. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään vierailuja eri

kohteisiin.

Näitä ovat mm.:

- Valamon ja Lintulan luostarit

- Ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa

- Evakkokeskus Iisalmessa

- pyhäköt, Savonlinnassa erityisesti pyhien Sakariaan ja Elisabetin rukoushuone

- praasniekat

- Ortodoksisten Nuorten Liitto ONL

- Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta

- Ortodoksinen seminaari Joensuussa

- leirikeskukset

7. luokka 8. luokka

Tavoitteet Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa

ortodoksista identiteettiä. Opetuksessa

perehdytään ortodoksisen kirkon historiaan ja

uskonkäsitykseen.

Oppilas

- oppii tuntemaan kirkon syntyhistoriaan ja

tietämään miten kirkon oppi on muotoutunut

- oppii kirkon jakaantumiseen johtaneet syyt

- oppii tuntemaan suomalaisen

muinaisuskonnon erityispiirteitä sekä

kristinuskon leviämiseen Suomeen

- oppii ymmärtämään Suomen poliittisen ja

maantieteellisen jaon merkityksen Suomen

ortodoksisen kirkon asemalle ja historialle

- tutustuu yleismaailmalliseen ortodoksiseen

kirkkoon.

Oppilas

- oppii tuntemaan Raamatun syntyhistorian ja

rakenteen pääpiirteet

- oppii ymmärtämään Raamatun

pelastusilmoituksen ja merkityksen kristillisen

etiikan perustana

- oppii tuntemaan suurten

maailmanuskontojen opetuksen perusteet sekä

niiden ilmenemisen Suomessa

- oppii tuntemaan muita kristillisiä kirkkoja

pääpiirteittäin

- oppii tiedostamaan maailmankatsomuksensa

rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

- oppii ymmärtämään uskonnon ja

katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön

elämässä

- osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia

ihmisiä.

47

Keskeiset sisällöt Yleinen kirkkohistoria - kristinuskon synty

- kirkon opin muodostuminen

- marttyyrien ja kilvoituselämän merkitys

kirkon historiassa

- kirkon jakaantuminen

- Bysantin merkitys ortodoksisen kirkon

perinteelle ja opille

- kristinuskon leviäminen

- läntisen kirkkokunnan opin perusteet

- uskonpuhdistus

Suomen kirkon historia - suomalainen muinaisuskonto

- kristillisen lähetystyön alkuvaiheet

Suomessa

- luostareiden merkitys Suomen ortodoksisen

kirkon kehitykselle ja niiden toiminta nykyisin

- Karjalan varhainen kristillisyys

- Ruotsin vallan aika

- autonomian aika

- evakkojen aika

- Suomen ortodoksisen kirkon ja oman

seurakunnan hallinnon pääpiirteet

- kirkollisten järjestöjen (esim. ONL, PSHV,)

historia ja toiminta

- ortodoksiset paikalliskirkot ja niiden

toiminta

Raamattu - Raamatun synty

- Vanhan testamentin keskeinen sisältö

(Israelin kansan historia,

elämänviisauskirjallisuus, profeettojen aika)

- Uuden testamentin keskeinen sisältö

(Jeesuksen elämän vaiheet, toiminta ja opetus,

apostolien aika)

- Raamatun eettinen opetus

- Raamattu pyhänä kirjana, käyttö kristityn

elämässä ja jumalanpalveluksissa

Maailmanuskonnot - keskeisten maailmanuskontojen

(juutalaisuus, islam, hindulaisuus,

buddhalaisuus) levinneisyys, oppi ja elämä

- uskonnon ulottuvuudet ja vaikutus yksilöön

ja yhteiskuntaan

- muihin kristillisiin kirkkoihin tutustuminen

(esim. roomalaiskatolisuus ja

evankelisluterilaisuus)

- maailmanuskontojen esiintyminen

suomalaisessa yhteiskunnassa

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- jumalanpalveluksiin osallistuminen

- kirjalliset tehtävät: mm. vihko- ja kirjatyöskentely, oppimispäiväkirjat, portfoliot

- opetuskeskustelut, oppilaan oma pohdinta

- kyselevä- ja taustaperusteinen oppiminen

- opettajan sekä oppilaiden elävä kerronta

- kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu

- yhteistoiminnalliset työtavat: draama, väittelyt, vierailut, vierailijat, tutkielmat, ja

projektityöskentely

- tietoverkkotyöskentely

48

9. luokka

Tavoitteet Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa ortodoksista identiteettiä. Oppilas

- perehtyy kirkon liturgiseen elämään

- tiedostaa maailmankatsomuksen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

- tutustuu eettisen ajattelun peruskäsitteisiin

- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita

- osaa soveltaa em. tietoja eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan.

Keskeiset sisällöt Liturgiikka - sakramentit ja niiden merkitys

- jumalanpalvelukset

- kirkkorakennus

- kirkkotaide- ja musiikki

- kirkkovuoden juhlat

Etiikka - ortodoksinen ihmiskäsitys

- Vuorisaarnan etiikka

- yksilöeettisiä kysymyksiä (esim. perhe, sukupuolisuhteet, itsemurha, abortti, eutanasia)

- yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä (esim. sota, rasismi, luonnonsuojelu, geenimanipulaatio)

- eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen ja soveltaminen elämässä

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

- jumalanpalveluksiin osallistuminen

- kirjalliset tehtävät: mm. vihko- ja kirjatyöskentely, oppimispäiväkirjat, portfoliot

- opetuskeskustelut, oppilaan oma pohdinta

- kyselevä- ja taustaperusteinen oppiminen

- opettajan sekä oppilaiden elävä kerronta

- kirkkoveisujen laulaminen ja sisällön tarkastelu

- yhteistoiminnalliset työtavat: draama, väittelyt, vierailut, vierailijat, tutkielmat, ja

projektityöskentely

- tietoverkkotyöskentely

Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit

arvosanalle 8

Ortodoksisen uskonnon oppilasarvioinnin pohjana on oppilaan yksilöllisen kehityksen

seuraaminen ja tukeminen sekä tavoitteiden että tiedolliseen ainekseen liittyvien keskeisten

peruskäsitteiden osalta. Arvioinnin yhtenä tavoitteena on oppilaan itsetunnon ja myönteisen

minäkuvan hallinta niin uskonnollisessa kuin muussakin elämässä. Arvioinnin muotoina

ovat oppilaan itsearviointi ja opettajan eri tavoin suorittama arviointi.

Arvioinnin tehtävänä on

- auttaa oppilasta asettamaan oppimistavoitteita oppilaan ikätaso huomioiden

- ohjata oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan, toimintaansa ja oppimistaan

- antaa tietoa ja tukea oppimisen edistymisestä.

Perusasteen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8, jotka pohjautuvat

valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ortodoksisen

uskonnon arvioinnin kriteereihin.

Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskonnosta Oppilas

- tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan

ortodoksista kirkkovuotta

- tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen

- on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opeista

- tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen

- tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.

Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön Oppilas

- tuntee Raamatun sisäisen rakenteen

49

- ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen

- ymmärtää Raamatun osana kirkon traditiota

- tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen

liturgisen käyttöyhteyden.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas

- tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt

- osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen

- tuntee oman seurakuntansa toimintaa

- tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa

- tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa.

Oppilas tuntee maailmanuskontoja Oppilas

- ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle

- tunnistaa suuret maailmanuskonnot

- osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

11.10 Elämänkatsomustieto

petuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä.

Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä tuetaan oppilaan kasvua vastuulliseksi ja

aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Keskeisistä sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, jotka voidaan

vuosiluokilla 7-9 suorittaa kursseina. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen

mukaan.

7-9. luokat

Tavoitteet Yleisenä tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan

kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään

ja elämänkatsomustaan

- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan

kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun

taitoja ja katsomuksellista harkintaa

- omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen

oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta

itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri

kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia

ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta

elämäntapaamme

O

50

7. luokka

Tavoitteet Oppilas: - tutkii ja jäsentää käsitystään maailmasta

- tuntee keskeiset piirteet suurten maailmanuskontojen syntytaustasta ja opillisista

näkemyksistä

- tutustuu erilaisiin kulttuureihin ja elämäntapoihin/-katsomuksiin oppien arvostamaan ja

suvaitsemaan niitä

- oppii kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia

- kasvaa aktiiviseksi kansalaiseksi, joka osaa käyttää monipuolisesti hyväkseen

tietoverkkoja

- osaa hankkia tietoa itsenäisesti

- oppii tarkastelemaan etsimäänsä tietoa kriittisesti

Keskeiset sisällöt Katsomusten maailma: -maailmankuva, maailmankatsomus, elämänkatsomus:

- maailmankuvan muodostuminen

- katsomusten historiaa

- oma maailmankatsomus

- oma elämänkatsomus

- uskonnoton ajattelu ja tapakulttuuri

- myytit, riitit

- uskonnon määritelmä

- uskontojen levinneisyys

- maailmanuskonnot

- erilaiset aikakäsitykset

- luotettava tieto

8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas: - laajentaa kulttuurista yleissivistystään

- tutustuu oman kulttuurinsa

erityispiirteisiin

- tutustuu omassa kulttuurissa tärkeinä

pidettyihin arvoihin ja niiden taustoihin

- tutustuu erilaisten kulttuurien

ominaispiirteisiin, niiden taustoihin,

arvoihin ja elämäntapaan

- omaksuu ja sisäistää suvaitsevaisuuden

periaatteita

- kasvaa suvaitsevaisuuteen ja

erilaisuuden arvostamiseen

- tutkii ja jäsentää suhdetta itseensä,

toisiin ihmisiin, luontoon ja ympäristöön

Oppilas: - tutustuu etiikan pääsuuntauksiin ja

peruskysymyksiin

- harjaantuu näkemään erilaisia eettisiä

ulottuvuuksia omassa elämässä ja ympäristössä

- ymmärtää erilaisia eettisiä näkökulmia

- kykenee ja haluaa keskustella eri tavalla

ajattelevien ihmisten kanssa

- ymmärtää omaa moraalista kasvuaan

- osaa eläytyä tilanteisiin eettisesti kykenemällä

asettautumaan toisen ihmisen asemaan

- kykenee pohtimaan tekojen syitä ja seurauksia

- osaa tutkia ja ratkaista eettisiä ongelmia ja

ristiriitoja yhdessä toisten kanssa

- oppii kantamaan vastuuta itsestään, toisista

ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

- perehtyy ihmisoikeusetiikkaan

51

Keskeiset sisällöt Kulttuuri: - suomalainen kulttuuriperinne

- kulttuuri ja yhteisö

- kulttuurien tutkimus

- kulttuurierot

- monikulttuurisuus

- vähemmistöt

- suvaitsevaisuus

- oma kasvu suvaitsevaisuuteen

- kulttuuri ja luonto

- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta

- ympäristöetiikka

Etiikka ja hyvä elämä: - etiikan keskeiset käsitteet ja pääsuuntaukset

- etiikan peruskysymyksiä

- vapaus ja vastuu

- nuoren moraalinen kasvu

- moraalisia ongelmia

- hyvä elämä

- elämän ja kuoleman kysymyksiä (abortti,

itsemurha, eutanasia)

- monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä

- tieteen ongelmia

- ihmisoikeusetiikka

- ihmis- ja kansalaisoikeuksien rikkomuksia

9. luokka

Tavoitteet Oppilas: - tiedostaa tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet

- ottaa huomioon ympäristön hyvinvoinnin

- harjaantuu kantamaan vastuuta muista ihmisistä ja luonnosta

- omaksua maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden periaatteita

- sisäistää kestävän kehityksen periaatteita

- kasvaa tasapainoiseksi kansalaiseksi

- kehittyy kriittiseksi kansalaiseksi

- tutustuu demokratian edellytyksiin, etuihin ja ongelmiin

- ymmärtää yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikutuksia

Sisällöt Tulevaisuus: - minun tulevaisuuteni

- tulevaisuuden tutkiminen, tulevaisuuskuvia

- luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus

- maailmanperintö

- toimiminen tulevaisuuden hyväksi

- luonnon tulevaisuus

- kestävä kehitys

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta: - yhteiskuntateorian perusteet

- toimiminen kansalaisena

- oikeudet ja velvollisuudet

- demokratia

- politiikka

- kansalaisaktivismi ja –tottelemattomuus

- kysymys terrorismista

Työtavat Opetus perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen. Työtapojen valinnassa ja opetuksen

järjestämisessä on keskeistä luoda puitteet, joissa oppilailla on mahdollisuus tuoda esille

omia ajatuksiaan, arvostuksiaan, omia elämänkokemuksiaan ja muita heille tärkeitä asioita.

On tärkeää, että oppilaat pystyisivät samastumaan niihin aiheisiin ja kysymyksiin, joita

tunnilla käsitellään. Opiskelu on luonteeltaan pohdiskelevaa, ongelmakeskeistä ja

keskustelevaa. Työtavoiksi sopivat hyvin erilaiset opetuskeskustelut, väittelyt, draamat,

projektiluontoinen työskentely, omien kokemusten käsittely ja arviointi sekä erilaiset

ryhmätyöt ja opintokäynnit.

52

Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit

arvosanalle 8.

Arviointi perustuu sekä itsearviointiin että opettajan suorittamaan arviointiin. Oppilas ja

opettaja arvioivat oppilaan asennetta, tuntityöskentelyä, suullisia esityksiä sekä kirjallisia

töitä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kyky perustella väitteensä ja kyky

pohdintaan. Pohdinnan perustana ovat kriittisyys, johdonmukaisuus sekä kyky ottaa

huomioon muita ja arvostaa muita.

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas

- osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä

- tunnistaa periaatteita kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien

huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat

- kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen

eettisen ratkaisun

- Tiedon hankinnassa ja soveltamisessa oppilas kykenee havainnoimaan eettisiä

ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee

perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

- pyrkii eettiseen pohdintaan

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas

- pohtii ja pyrkii perustelemaan oman elämän katsomusta

- tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia

piirteitä

- tunnistaa erilaisia maailmankatsomuksia ja tietää maailmankuvan syntymiseen vaikuttavia

tekijöitä

- kykenee suhteuttamaan erilaisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin

- ymmärtää maallisen ja uskonnollisen katsomuksen eron

- Tiedonhankinnassa ja soveltamisessa oppilas osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä

käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista

Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas

- ymmärtää suvaitsevaisen suhtautumisen merkityksen erilaisissa ihmissuhteissa

- pyrkii suhtautumaan suvaitsevaisesti sekä toisiin että erilaisiin ihmisiin

- tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron

- hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön

- pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden

- tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä

- tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että

pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta

- Tiedonhankinnassa ja soveltamisessa oppilas tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien

loukkauksia sekä osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita

Ihminen ja maailma Oppilas

- ymmärtää ja tietää kestävän kehityksen periaatteita

- tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia

- tiedonhankinnassa ja soveltamisessa oppilas osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa

suhteessa ympäristöön sekä ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen

vaikutuksia

53

11.11 Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia

istorian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman

ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut

kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen

historiaa.

Opetuksen tehtävänä on antaa aineksia rakentaa identiteettiä, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa

sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

7. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii: • hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa

• käyttämään monipuolisesti lähteitä

• ymmärtämään aatteiden vaikutukset yhteiskunnassa

• selittämään yksilön toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia

Keskeiset sisällöt 1. MURROSTEN AIKA – 1800-luku Euroopassa ja Suomessa

Uuden vuosisadan vaihde • Napoleonin valta ja sen mureneminen

• Suomen sota ja autonomia syntyy: Savonlinna osana Venäjää

• Wienin kongressin järjestelmä

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate • elämää 1800-luvun Suomessa

• 1800-luvun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa

• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa

• Savonlinnan oopperajuhlien syntyvaiheet

Teollinen vallankumous

• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään

• kaupungistuminen

• Savonlinnan teollistumisen alkuvaiheet: Laitaatsillan telakka, Savolan saha,

panimoteollisuus, liikenneyhteyksien kehittyminen (rautatie, Saimaan kanavan

rakentaminen)

Murrosten aika Suomessa • sääty-yhteiskunnan mureneminen

• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus

• Savonlinnan sanomalehtien näkemyksiä 1900-luvun vaihteesta

2. IMPERIALISMIN AIKAKAUSI – SUURVALTAPOLITIIKASTA

SUOMEN ITSENÄISTYMISEEN

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen • imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille

• ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset

• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset

• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

• sisällissodan vaikutus Savonlinnassa

H

54

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

• opetuskeskustelut

• oppimista tekemällä

• opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille

• ryhmätyöskentely

• tutkielma

• projektityöskentely

• pienryhmätyöskentely

• simulointi

8. luokka

Tavoitteet Oppilas oppii

• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

• käyttämään monipuolisesti lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun

mielipiteensä niiden pohjalta

• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa

tietoa

• selittämään yhteiskunnallisten vaikuttajien toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia.

Keskeiset sisällöt 3. MAAILMANSOTIEN VÄLINEN AIKA JA TOINEN MAAILMANSOTA

Suomi maailmansotien välisenä aikana • itsenäisyyden alkuvaiheet: Suur-Suomi –ajattelu, Lapuanliike

• 1930-luvun Suomi

• 1920-luvun Savonlinna

Laman ja totalitarismin aika • maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan

• elämää demokratioissa ja diktatuureissa

Toisen maailmansodan aika • toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset

• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen

• Savonlinna II maailmansodassa

4. KOHTI NYKYAIKAA

Suomi 1950-luvulta nykypäivään • elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään

• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

• kansainvälistyvä Suomi

• Suomi EU:n jäsenenä

• puutalo-Savonlinnan katoaminen: elinkeinojen, liikennevälineiden ja tekniikan kehitys

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun

• kylmä sota

• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin: Afrikka, Aasia, Lähi-Itä,

Latinalainen Amerikka II maailmansodan jälkeen

• ”terrorismin vastainen sota”

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa • länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja

ympäristöön

• tiedonvälityksen kehitys

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta

nykyaikaan saakka: a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

b) kulttuurin kehitys

55

c) tasa-arvoisuuden kehitys

d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys

e) Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

• opetuskeskustelut

• ryhmätyöskentely

• tutkielma

• projektityöskentely

• pienryhmätyöskentely

• opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille

• simulointi

Arviointi Hyvä osaaminen 8.

luokan päättyessä

Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas

• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä

• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen • kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä

ja niiden avulla aikajärjestykseen

• muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella ennen toimittiin

toisin kuin nykyään

• syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas

• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös

nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota.

• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan

niitä.

56

Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle valmiuksia kasvaa yhteiskunnan aktiiviseksi, suvaitsevaksi ja

vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin tulee antaa perustiedot pohjoismaisen hyvinvointivaltion toiminnasta sekä

sen edustukselliseen demokratiaan pohjautuvasta päätöksentekojärjestelmästä.

9. luokka

Tavoitteet Oppilas

• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta

• tuntee Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

• sisäistää perheeseen liittyvät säännöt ja oppii käyttämään julkisia ja yksityisiä palveluja

vastuullisesti

• ymmärtää suomalaisen oikeusjärjestelmän ja turvallisuuspolitiikan perusteet

• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset

• saa valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon ja

keskusteluun

• ymmärtää yksilön ja Suomen aseman kansainvälisessä päätöksentekojärjestelmässä

• oppii kriittisesti käyttämään ja tulkitsemaan tilastojen, eri medioiden ja tietoverkkojen

tarjoamaa informaatiota yhteiskunnasta ja talouselämästä

• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan

hyvinvoinnissa

• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja

yhteiskunnallisena toimijana

• ymmärtää Suomen talouteen liittyvät sisäiset ja ulkoiset tekijät

• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen.

Sisällöt 5. YKSILÖ HYVINVOINTIVALTIOSSA

Yksilö yhteisön jäsenenä • nimi ja kansalaisuus

• moniarvoistuva Suomi

• kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Suomalainen perhe • parisuhde

• yhteiskunnan tuet perheille

• asumisen eri muodot

Laki ja turvallisuus • poliisi – turvaa yksilölle

• oikeudelliset seuraamukset

• tuomioistuinten toiminta

• turvallisuuspolitiikka

6. DEMOKRATIAN RAKENTEET

Edustuksellinen demokratia • vaikuttaminen kotikunnassa, valtiossa ja Euroopan unionissa

• puolueet

• vaalit ja äänestäminen

• kunnallinen päätöksentekojärjestelmä sekä palvelujen tarjonta

• eduskunta, hallitus, presidentti

• Euroopan unioni ja sen päätöksenjärjestelmä

Media ja tietoyhteiskunta • sanomalehdistö ja sähköinen viestintä

• kuluttajansuoja ja mainonta

7. SUOMI OSANA KANSAINVÄLISTÄ TALOUSJÄRJESTELMÄÄ

Työ ja toimeentulo • yksilön taloudenpito ja valinnat kuluttajana

57

• nuori työntekijä: työsopimus ja työlainsäädäntö

• työmarkkinajärjestöt

• talouden toimialat

• talousjärjestelmät

• taloudellinen kasvu ja suhdannevaihtelut

• yritysmuodot

• yrittäjyys: hyödykkeet, tuotannontekijät

Suomen talous • kilpailu markkinataloudessa

• pankkijärjestelmä

• Suomi osana emua

• ulkomaankauppa

• julkinen talous

• globalisaatio

Työtavat • vierailut ja vierailijat

• opetuskeskustelut

• ryhmätyöskentely

• tutkielma

• projektityöskentely

• pienryhmätyöskentely

• opintoretket paikallisiin museoihin ja historiallisille paikoille

• simulonti

Arviointi Hyvä osaaminen

9.luokan päättyessä

Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen

Oppilas

• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä

• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista

• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja

ja niiden seurauksia.

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen

Oppilas

• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on

olemassa useita vaihtoehtoja

• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

11.12 Musiikki

usiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä

rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä ja tukea hänen

kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on

erilaista eri aikoina ja eri paikoissa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen perustana ovat

musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä

oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jossa rakentuu arvostava ja utelias suhtautuminen

erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä

musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen

erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös

etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia

mahdollisuuksia.

M

58

7. luokka 8. luokka

Tavoitteet Oppilas

- ylläpitää ja kehittää osaamistaan

musisoiden

- oppii käyttämään ääntään ottaen

huomioon oman ikäkautensa

kehityspiirteet

- laajentaa ja syventää musiikin eri lajien

ja tyylien tuntemustaan

- tutustuu musiikin elementteihin ja

käyttää niitä ilmaisevia käsitteitä ja

merkintöjä musisoidessaan.

Oppilas

- kehittää musiikillista osaamistaan

- oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan

erilaisia ääniympäristöjä

erityisesti median musiikkitarjontaa

- syventää musiikin erilajien, erityisesti

näyttämömusiikin tuntemustaan.

Sisällöt - äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia

- yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa (osa

ulkoa) suomalaisuutta painottaen

- bändisoittimien soittamisen perusteita

- keskeisiä orkesteriteoksia ja

orkesterisoittimien tunnistamistehtäviä

- ääntä vahvistavia harjoituksia ja kokeilevia

laulutapoja

- sujuvan soiton harjoittelua yhtyeessä

- kahteen näyttämömusiikkiteokseen

tutustuminen, joista toinen on ooppera

ja toinen baletti

Työtavat - harjoitellaan oikeaa lauluasentoa ja

syvähengitystä

- harjoitellaan kitaran-, basson- ja

kosketinsoitintensoittoa tavallisimmissa

sävellajeissa sekä rumpujen

peruskomppeja

- tunnistetaan, luokitellaan ja kuvaillaan

kuullun perusteella

- laajennetaan tietoisesti äänialaa

ääniharjoituksin

- soitetaan uutta ja vanhaa ohjelmistoa eri

sävellajeissa ja tahtilajeissa

- keskustellaan musiikin tunnesisällöistä ja

tematiikasta

- musiikkidraamojen pohjalta

Arviointi Hyvä osaaminen 8.

luokan päättyessä

Oppilas -osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti

-hallitsee jonkin rytmi-, melodia tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy

osallistumaan yhteissoittoon

-osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä

kuulemastaan

-osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan

yhdessä muiden kanssa

-tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia

-tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää

-osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä

-osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja

ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.

11.13 Kuvataide

uvataiteen jatkuvuus alaluokilta yläluokille ja luokka-asteilta toiselle on huomioitava.

Kuvataiteen opetuksessa 7−9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä

kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa.

Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien

avulla.

Opetuksen tehtävänä on kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu-

ja toimintatapoja. Taiteen tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen osa-aluetta syvennetään jokaisella luokalla, ja se liittää

K

59

eri luokkien painotusalueet kulttuuriseen viitekehykseen. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja

niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Opetuksen avulla edistetään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä

ymmärtämystä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen.

Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin

taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä

toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja

taiteellista oppimista. Työskentelyn prosessinomaisuudesta johtuen myös pitkäjänteisyys korostuu.

Opetuksessa voidaan ottaa käyttöön jokaisella oppilaalla oman henkilökohtaisen portfolion/ työvihon tekeminen, jonka

avulla oppilas sisäistää oppimistaan prosessoiden sitä kotitehtävänään ja itsearvioiden sekä yhdessä opettajan kanssa.

Työvihkon toteutus tapahtuu opettajan ja oppilaan valmiuksien mukaisesti, mutta se voi sisältää esim. tehtävien

luonnoksia, siihen liittyvää muuta kuvamateriaalia itse keräten, kirjoituksia tuntemuksista ja heränneistä ajatuksista

töihin liittyen sekä työohjeiden, työmenetelmien, toteutuksen ja tuotosten arviointia.

Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen

ajattelua, jolloin opetuksessa korostuu oppiaineiden välinen integraatio kuvataiteessa. Opetusta eheytettäessä

perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä eli oppiaineen sisäinen integraatio korostuu.

Kuvataiteen sisältöalueista taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen nivoutuu jokaisen luokan 7-9 toimintaan.

Luokilla 7-9 muut sisältöalueet painottuvat seuraavasti:

7.luokka: kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

8.luokka: ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

9.luokka: media ja kuvaviestintä

Vuosiluokat 8−9 muodostavat opetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja

kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.

7. luokka 8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas

-oppii tuntemaan keskeiset ilmaisutavat, tekniikat, materiaalit ja työvälineet ja osaa käyttää niitä

omassa ilmaisussaan

-oppii nauttimaan omien ajatusten, mielikuvien ja tunteiden ilmaisemisesta kuvallisesti

-oppii arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua

-oppii ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä

Keskeiset sisällöt ja

työtavat

-piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä

-sommittelu; piste, viiva, muoto, väri, liike, tila, volyymi ja aika

-kuvataiteen tyylien ja kuvasymboliikan käyttäminen kuvailmaisussa

-omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin

Sommittelu:

a) muoto; valöörit, valo/varjo,

massa/volyymi (esim.

valööripiirustus)

b) väri; värin ominaisuudet:

sävy,

valööri, kylläisyys,

additiivinen ja

subtraktiivinen

värijärjestelmä ja

erilaisia värikontrasteja

c) tila; pinta-, ilma-, ja

väriperspektiivi,

erilaisia tilan kuvaamisen

keinoja

(kuvakulmia, kuvakokoja)

Sisältöalue on sama

muutamin lisäyksin.

Kuvailmaisu

painottuu

ympäristöestetiikan,

arkkitehtuurin ja

muotoilun osa-alueeseen Sommittelu:

e) aika: ajan käsite taiteessa

(esim. kubismi,

futurismi,

ympäristötaide)

Piirustus:

Yksilön suhde

ympäristöön,

teknisen piirtämisen

Sisältöalue sama muutamin

lisäyksin.

Kuvailmaisu painottuu

median ja kuvaviestinnän

osa-alueeseen Sommittelu:

e) aika: ajan käsite taiteessa

(esim. performanssi,

käsitetaide)

Maalaus:

graffitit

Grafiikka:

erilaisia paino-

menetelmiä ja

käsitteenä syväpainanta,

graafikon työhön

60

d) liike; liikkeen kuvaamisen

keinoja

Piirustus:

Yksilön suhde ympäristöön

(kerrataan Ihmisen

mittasuhteita),

teknisen piirtämisen

menetelmiä ( esim.

2-pakopisteen perspektiivi)

piirtimet (esim. lyijykynä,

hiili, grafiittikynä,

liidut, hiusterä, tussi)

Maalaus:

Akvarellitekniikoita, vesi- ja

peitevärit,

Akvarelli- ja pastelliliidut,

akryyli,

Valmisväri, tussi, öljyväri

Asetelma, maisema,

Abstrakti maalaus,

(sisäinen sielunmaisema) Keramiikka:

johdatusta 3-ulotteiseen

ajatteluun

Kuvanveisto:

reliefi

Taiteilijavierailut, museo-

ja näyttelykäynnit, omat

näyttelyt mahdollisuuksien

mukaan

menetelmiä (esim.

aksonometrisia

kuvia)

Keramiikka:

Dreijaus mahdollisuuksien

mukaan, suomalainen

muotoilu

Kuvanveisto:

täysplastinen veistos,

moderni kuvanveisto

Tila- ja ympäristötaide

Savonlinnan patsaat

tutustumista, tietokone-

grafiikka

Kuvanveisto: tutustutaan

nykytaiteeseen

Yhteisötaide

7. luokka 8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas

- oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja

eettisestä näkökulmasta

- ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä

- oppii arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja

teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä

- oppii hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon

hankinnan ja elämysten lähteinä

Keskeiset sisällöt ja

työtavat

- keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa

- ohjattuja näyttelyvierailuja, taiteilijavierailuja, taidekirjallisuuteen tutustumista ja internetin

kulttuuripalvelujen hyödyntämistä

- kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä

- tarkastellaan valikoidusti muutamia taidekuvia, joista vain joihinkin

perehdytään syvällisemmin

Tutustutaan Suomen taiteen

historiaan (integrointi

historiaan): erityisesti

kultakausi (esim. realismi,

kansallisromantiikka) 1800-

luvulta I maailmansotaan ja n.

1920 –luvulle

Tutustutaan modernismiin

kuvataiteessa: syvennytään

yhteen tai useampaan

modernismin liikkeeseen ja

perehdytään aikakauden

uuteen taidekäsitykseen

(miten modernismi ymmärtää

Tutustutaan

nykytaiteeseen:

perehdytään nykyajan

taidekäsitykseen ja etsitään

taiteesta kosketuspintaa

omaan ja vieraisiin

kulttuureihin

61

-

Taidekuvan analysointia:

lähtökohtana tekijän

kokemusmaailma ja hänen

tuottamansa merkitykset

(taideteoksen tarkastelua,

tuottamista ja arviointia).

-

Tutustumiskohteita: esim.

Vaihtuvat näyttelyt

Savonlinnan taidemuseossa,

Maakuntamuseo, Retretti,

internet-matkat

-

Www.fng.fi/fng/html4/fi/aten

eum/default.htm

-

Www2.uiah.fi/~ateneum/laste

n/reitit.html

taiteen käsitteen) (integr.

historiaan)

-

Taidekuvan analysointia:

lähtökohtana tekijän

kokemusmaailma ja hänen

tuottamansa merkitykset

(taideteoksen tarkastelua,

tuottamista ja arviointia).

-

Tutustumiskohteita: esim.

Vaihtuvat näyttelyt

Savonlinnan taidemuseossa,

Maakuntamuseo, Retretti,

internet-matkat

-

www.moma.org

-

www.guggenheim.org

- www.artchive.com

(integr. yhteiskuntaoppi)

- Taidekuvan analysointia

semioottisen/ aatekriittisen

mallin mukaisesti:

lähtökohtana tekijän

kokemusmaailma ja hänen

tuottamansa merkitykset/

taideteoksen poliittinen tai

ideologinen merkitys

(taideteoksen tarkastelua,

tuottamista ja arviointia).

- Taiteilijan ammattiin

tutustumista mahd.

mukaan: esim. Ars Nova

- Tutustumiskohteita: esim.

Vaihtuvat näyttelyt

Savonlinnan taidemuseossa,

Maakuntamuseo, Retretti,

Äksy Kissa, internet-matkat

Kiasma:

www.fng.fi/fng/html4/en/kias

ma/default.htm - 2k

7.luokka 8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas

- oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä

näkökulmasta

- oppii kunnioittamaan esteettisyyttä ja perinnerakentamista

- tutustuu suomalaiseen arkkitehtuuriin ja muotoiluun

- ymmärtää taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä

- oppii hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon

hankinnan ja elämysten lähteinä

- tutustuu käsitteisiin ympäristö- ja yhteisötaide

- saa tukea oman kulttuuri-identiteetin rakentamiseen

- harjaantuu havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia

sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

- tottuu arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja

omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja

- aktivoituu osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten

asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä.

Keskeiset sisällöt ja

työtavat - luonnon ja

rakennetun ympäristön

vuorovaikutus; Elämää

Saimaan rannoilla

- ympäristöarvot ja

kestävä elämäntapa

- rakennetusta ja

luonnonympäristöstä (myös vuorovaikutuksessa

keskenään) saatu kokemus

taiteen tekemisen

lähtökohtana (väri,

tunnelma, mittasuhteita,

näkökulma),

- rakennettu ympäristö;

ympäristöjen tarkastelua ja

arviointia esteettisestä,

eettisestä, ekologisesta ja

suunnittelun näkökulmasta

- rakennusten suunnittelua

(esim. pohjapiirustukset,

tekninen piirustus) ja

kolmiulotteiset muodot ja

tyylipiirteitä rakennuksessa

(esim. pienoismallit)

- arkkitehtuurin erityispiirteitä ja käsitteitä:

mittakaava,

tila, valo, rakenne, väri,

muoto ja materiaali,

- yhdyskunta-suunnitteluun

vaikuttaminen ja

esteettisten arvojen

vaaliminen:

- arkkitehtuurin ja muotoilun

ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä

ja perinteitä median avulla

käsitellen

- kannanottoja ajankohtaiseen

paikalliseen suunnitteluun

(esim. kaavoitus, purkamiset,

rakentamiset, suojelu,

liikennejärjestelyt,

turvallisuus, vastuu

ympäristöstä) keskustellen tai

kuvallis-kirjallisesti ilmaisten

62

interiööri, eksteriööri

arkkitehtuurissa,

kaupunkisuunnittelu

- esineympäristö:

muotoiluprosessi, tuotteen

elinkaari, materiaalit ja

esteettinen muoto suhteessa

käyttötarkoitukseen

- esineiden suunnittelua ja

valmistamista eri

materiaaleista ja arviointia

- suomalaisen arkkitehtuurin

ja muotoilun

tärkeimpiä edustajia

- kitsch: käyttöarvo,

näyttöarvo, uniikki,

teollinen, käsin valmistettu

tutustumista tyylipiirteisiin

esineissä

- ympäristö- ja

yhteisötaide käsitteenä - tutustumiskohteita:

esim. Markun savipaja,

muotoilijan ja arkkitehdin

ammattiin tutustumista,

kaupungin pienoismallit

maakuntamuseossa ja

kaupungintalolla

- lääninarkkitehdin kokoama

kansio Savonlinna

rakennushistoriasta

- www.virtuaalihelsinki. net

/tour/goto/ateneum_text.html

- ympäristö- ja yhteisötaide; yksilön ja yhteisön vastuu

elinympäristön tilasta ja

ihmisten hyvinvoinnista

- erilaisia osallistumis- ja

vaikuttamiskeinoja

demokratiassa

7. luokka 8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Media ja kuvaviestintä

Oppilas oppii

- hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan

ja elämysten lähteinä

- tarkastelemaan ja arvioimaan kuvaviestintää esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta

- tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä

kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa

- tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja

työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan

- nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvaviestinnän

muodossa

- mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä

- osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää

- viestinnän ja median välineiden käyttöä

Keskeiset sisällöt ja

työtavat

oppilaan oman

kuvamaailman kuvien

analysointia (esim. logot,

merkit, graafiset

painotuotteet, mainokset,

pelit, videot, TV-ohjelmat) - kuvan merkitys ja

mediasisältöjen

tuottamista eri välineillä esim. valokuvaten erilaisilla

kameroilla, videokuvaten ja

kirjallis-kuvallisin tuotoksin

ympäristöteemoista

mediasisältöjen tuottamista eri

välineillä - graafinen suunnittelu: esim.

kuva ja sana, typografian ja

taiton perusteita, mainonnan

kanavia ja ilmaisukeinoja,

kuvankäsittelyä tietokoneella

63

käyttötarkoitus: symboli,

dokumentti, ikoni,

fiktiivinen

- median ilmaisuvälineiden

käyttöä erilaisissa tilanteissa

ja ympäristöissä (esim.

koulun juhlat ja kotisivut)

- kuvakerronnan muodot:

kuvitus, sarjakuva ja

liikkuva kuva (esim. TV,

internet, video,

musiikkivideot, elokuva,

mainos, tietokonepelit,

valokuva, Camera obscura,

fotogrammi ja digitaalinen

kuva, dokumentti)

- mediasisältöjen

tuottamista eri välineillä -kuva ja sana (kuvakoot ja

kuvakulmat, rajaukset)

-valokuva: esim. mustavalko-,

väri- ja digikuva, valolla

kuvaaminen, pimiötyöskentely,

kuvan käsittely

- liikkuvan kuva: esim.

kuvakoot ja kuvakulmat,

otokset, rajaukset,

käsikirjoitukset, storyboard,

kohtaus, jakso, panorointi,

tilttaus, kamera-ajo, zoomaus

- mediasisältöjen

vastaanottamista:

kuvan käyttötarkoituksia

mediassa, mediaesitysten

rakenteellista,

sisällöllistä ja visuaalisen

toteutuksen analyysia.

- pohdintaa ja keskustelua

median roolista ja vaikutuksista

yhteiskunnassa sekä etiikasta.

- tutustutaan esim.

sarjakuvapiirtäjän,

valokuvaajan tai graafisen

suunnittelijan työhön,

yhteistyö paikallisen median

kanssa mahdollisuuksien

mukaan

Arviointi päättöarvioinnin kriteerit

arvosanalle 8

Oppilas osaa -ilmaista itseään kuvallisin keinoin

-käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja

ja työskentelytekniikoita

-valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita

-selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin

-tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen

yhteyteen

-tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia

-hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja

-erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia

ominaisuuksia

-tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään

-tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä

-kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista

kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua

-analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta

-osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa

työskentelyssään

-osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa

-pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön

muiden kanssa

-osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöä ja rakennettua

ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

64

11.14 Käsityö

äsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon,

kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä

teknologian arkipäivän ilmiöistä.

Käsityön opetuksessa pyritään kehittämään oppilaan sekä teknisiä - että visuaalisia suunnittelutaitoja. Oppilasta

ohjataan suunnittelemaan tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita. Suunnittelussa ja valmistuksessa korostetaan

oppilaan kehitysvaiheen mukaista ongelmalähtöistä ja persoonallista lähestymistapaa. Kotiseudun, suomalaisten ja

muiden kansojen kulttuuriperintö tarjoaa virikkeitä suunnitteluun. Suunnitelmaa esittäessään oppilas harjoittelee

käyttämään sekä kuvallista että sanallista toteutustapaa.

Oppilas oppii käsityön perustekniikoita, tutustuu erilaisiin materiaaleihin, työvälineisiin ja koneisiin. Taitoja

harjaannutetaan ja syvennetään vuosittain laajenevilla oppisisällöillä. Oppiminen etenee oppilaan kehitysvaiheen

huomioon ottaen aihepiiriopetuksena. Tavoitteena on tutkien, kokeillen ja keksien edetä kohti kokonaisen

käsityöprosessin hallintaa ja siirtää taidot arkielämään.

Käsityön opiskeluun luodaan puitteet, joissa oppilas kokee työn tekemisen innostavaksi ja mielekkääksi. Oppilasta

ohjataan työskentelemään suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja omatoimisesti. Oppilas työskentelee sekä yksin että

erilaisissa ryhmissä, joissa hän oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä. Samalla hän voi jakaa ideoita, ajatuksia,

kokemuksia ja oppimaansa. Opetuksessa korostetaan vastuunottamista omasta työstä ja työn loppuun saattamisesta.

Oppilasta ohjataan huolehtimaan työvälineistä ja -ympäristöstä sekä työturvallisuudesta.

Käsityön opetuksessa ohjataan oppilasta sekä suunnittelijana, valmistajana että kuluttajana kestävän kehityksen

periaatteiden mukaan kantamaan vastuuta kuluttamisesta ja ympäristöstä. Häntä ohjataan tuotteiden uusiokäyttöön ja

opastetaan käsityötuotteiden huollossa ja korjauksessa.

Tekninen työ

7.luokka 8.luokka

Tavoitteet Oppilas

- osaa suunnitella visuaalisesti ja teknisesti oman työnsä tavoitteenaan laadukas ja persoonallinen

käsityötuote

- ottaa huomioon taloudellisuuden ja kestävän kehityksen suunnitellessaan ja valmistaessaan

työtään

- perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen muotoilu- ja käsityökulttuuriin ja osaa hyödyntää

niitä omassa työskentelyssään

- tutustuu oman paikkakunnan käsityöyrittäjiin

- osaa käyttää moderneja työvälineitä ja koneita

- osaa kriittisesti arvioida omaa ja muiden työtä

K

65

Keskeiset sisällöt Puun työstäminen: - mittaaminen ja merkitseminen: työntömitta

- sahaus: vannesaha

- poraus: liitosporaukset

- naulaus: kalusteruuvi

- höyläys: tasohöyläys, oikohöyläys

- talttaus: lieriösorvaus

- vuolu: tarkka vuolu, lovileikkauksen

kokeilu

- liimaus: säänkestävä liimaus

- viimeistely: nauhahiomakone,

karahiomakone

- pintakäsittely: kynäruisku

Metallityö: - mittaaminen ja merkitseminen

- sahaus: metallivannesaha

- poraus: metallisorvi

- leikkaus: kaarisakset

- viilaus: penkkihiomakone,

nauhahiomakone

- liittäminen: kierteitys, kaasu-, kaari-, ja

mig-hitsaus, levyn saumaus

- muotoaminen ja kuumakäsittely: teräksen

taonta, karkaisu ja päästö, putken taivutus

- pintakäsittely: metallin värjäys, pohja- ja

pintamaalaus, ruosteenesto

Teknologia, kone- ja sähköoppi: - harrastusvälineiden huolto: jarrupalojen ja

- vaijereiden vaihto, vaihteiden säätö

- tuuli-, vesi-, ja moottorikäytöt: bumerangi,

kokeillaan sähköpienoislaitteita, mopon

huolto, työstökoneiden rakenne ja toiminta

- sähkö- ja elektroniikkatekniikkarakentelu

sekä kodin tekniikka: sähkö- ja elektronisten

laitteiden rakentelua, kerrataan sähköopin

perusteet, elektroniikkakomponentit, kodin

sähkökojeiden toiminta ja niiden turvallinen

käyttö

Muovi ja askartelu: - muovin käytön sovelluksia ( mm.

tyhjiömuovaus)

Visuaalinen suunnittelu ja tekninen

piirustus: - esineen suunnittelua käyttötarkoituksen

pohjalta, teknisten piirustusten ja kaavioiden

tulkintaa ja mitoittamista, CAD CNC-

jyrsin suunnittelun alkeita

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

-tavoitteellista itsenäistä työskentelyä

-tiimityöskentelyä

-visuaalisessa suunnittelussa voidaan käyttää suunnittelun lähtökohtana taidetta, historiaa,

kokemuksia, elämyksiä, materiaalia tai muuta ajankohtaista ilmiötä

Päättöarvioinnin

kriteerit arvosanalle 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

Oppilas

-havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti

tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit,

tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

-ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle

-dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin

avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on

tarkoitus valmistaa

-osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen

muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen Oppilas

-työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä

huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

-hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty,

ekologinen ja esteettinen

-osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä

-osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä,

järjestelmiä ja niiden sovelluksia

-osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin

pohdinta Oppilas

-kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan

66

-havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa

-osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen

mukaisesti

-arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja

tarkoituksenmukaisuuskriteerein

-ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia

-muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

Tekstiilityö

7.luokka 8.luokka

Tavoitteet - oppilas osaa suunnitella visuaalisesti ja teknisesti oman työnsä tavoitteenaan

laadukas ja persoonallinen käsityötuote

- oppilas hallitsee suunnittelun peruslähtökohdat (käyttö, tarve, värit, muoto,

materiaali)

- ymmärtää suunnittelemansa tuotteet viestiksi ympäristölleen

- oppilas ottaa huomioon taloudellisuuden ja kestävän kehityksen suunnitellessaan ja

valmistaessaan

työtään

- oppilas perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen muotoilu- ja käsityökulttuuriin ja

osaa hyödyntää

niitä omassa työskentelyssään

- oppilas osaa käyttää moderneja työvälineitä ja koneita

- oppilas osaa kriittisesti arvioida omaa ja muiden työtä

- oppilas tutustuu mahdollisuuksien mukaan oman paikkakunnan käsityöyrittäjiin

Keskeiset sisällöt Ompelu: - ompelukoneen monipuolinen käyttö ja

puhdistus

- saumurin hallinta

- vaatetukseen liittyvää kaavoitusta,

kuosittelun

alkeita

- yläosan vaate joustavasta kankaasta

- vartalon perusmitat, mittataulukko

- kaava-arkin käyttö

- kaavamerkit (ls, taite, KE, KT,

muotolaskos, napinläpi, kohdistusmerkki)

- erilaiset leikkuusuunnitelmat

- yksinkertaisen perusvaatteen (esim.

huppari) järkevän työjärjestyksen

hahmottaminen

- työjärjestyksen sujuva käyttö ja

laatimisen harjoittelua

- napinläpi, vetoketju vaatteessa

Lankatyö:

- virkkaus

- virkkauksen eri mahdollisuudet

- kotiseudun, Suomen ja muiden kansojen

virkkausperinne ja perinteen

soveltaminen

-tavallisimmat virkkausmerkit ja

lyhenteet

Tekstiilitieto ja kuluttajakasvatus:

- muodin historiaa, kriittinen kuluttaja

- tekstiilien kierrätys ja uusiokäyttö

Ompelu: - saumurin ja ompelukoneen

monipuolinen käyttö

- sisustustekstiileihin liittyvää

ompelutekniikkaa (esim. erilaisia

saumoja , reunan vahvistuksia,

kiinnittimiä)

- sisustustekstiilien suunnittelua ja

kaavoitusta (esim. tekstiili omaan

huoneeseen)

- tutustuminen verhoilijan, sisustajan

työhön

Lankatyö: - kirjoneule, mallikerran suunnittelu ja

sen sovittaminen silmukkamäärään

- sukan neulominen

- erilaisia kavennuksia neuleessa

- silmukoiden jäljentäminen

- tavallisimmat neulemerkit ja lyhenteet,

sanallinen ohje.

tekstiilitieto: - perinteiset ja modernit suomalaiset

sisustustekstiilit

- sisustuskankaat

67

- tekokuidut, kuitusekoitukset kankaissa

ja langoissa

- erilaisia vaatetuskankaita ja neuloksia

- kankaan rakenne, kudoksen ja

neuloksen ero

- tekstiilien hoito-ohjemerkinnät

- työväline- ja materiaalitietoa jokaisen

aihepiirin yhteydessä

Lisäksi koulun valinnan mukaan joko seitsemännellä tai

kahdeksannella luokalla:

Kirjonta:

- konekirjontaa (esim. tilkkutyöt, revinnäiset, koneparsinta)

- mahdollisuuksien mukaan kirjovan ompelukoneen käyttö)

Erikoistekniikat:

- kankaanpainantaa seulalla tai kaaviolla

-,vaihtoehtoisesti värjääminen reaktiiviväreillä, kasvivärjäys, marmorointi,

silkkimaalaus tai muu kankaan tai lankojen värjäysmenetelmä

- huovutuksessa kaksi- tai kolmiulotteisuus

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

-tavoitteellista itsenäistä työskentelyä

-tiimityöskentelyä, tutkivaa oppimista, tiedon etsimistä ja jakamista

-eri tekstiilityöntekniikoita voidaan yhdistää valmistettavissa töissä

-visuaalisessa suunnittelussa voidaan käyttää suunnittelun lähtökohtana

käsityöperinnettä, taidetta, historiaa, kokemuksia, elämyksiä, materiaalia tai muuta

ajankohtaista ilmiötä

-oppilas harjoittelee teknistä suunnittelua toteuttaakseen visuaalisen suunnitelmansa

-eri tekstiilityön tekniikoita voidaan yhdistää valmistettavissa töissä.

Päättö-arvioinnin

kriteerit arvosanalle 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

Oppilas

-havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee

ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika,

välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja

tarkoituksenmukaisuus

-ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle

-dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein,

pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja

millä tavoin se on tarkoitus valmistaa

-osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen

muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen Oppilas

-työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen

sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

-hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen,

viimeistelty, ekologinen ja esteettinen

-osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä

-osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian

käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia

-osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdinta

Oppilas

68

-kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan

-havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa

-osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen

mukaisesti

-arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja

tarkoituksenmukaisuuskriteerein

-ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia

-muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

11.15 Liikunta

iikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden

pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.

Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja

sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.

Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysis-motorinen kehitys. Liikunnan opetuksessa korostetaan

vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti

liikenteessä.

Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun

tarjoamat mahdollisuudet.

Tiedollinen kehitys: Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada laaja kokemus liikunnasta ja sen kautta oppia ymmärtämään

liikunnan merkitys ja hyväksymään liikuntaan kuuluvat elementit.

Sosiaalinen kehitys: Liikuntakasvatuksen tavoitteiden tulee täyttää sosiaalisen kehityksen ja eettisen käsityksen

vaatimukset.

Hyvä itsetunto: Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi saada kehittää kestävää itsetuntoa tiettyjen olosuhteiden vaatimusten

mukaisilla liikuntakokemuksilla.

Fyysis-motorinen kehitys: Perusliikkeet (seisominen, käveleminen, juokseminen, hyppääminen) ovat kaikkien

varsinaisten liikuntasuoritusten perusta. Liikunnalliset perustaidot tulisi kehittää ennen kouluikää. Kouluikäisten

urheilussa painotetaan lajitaitojen harjoittelua.

Taitotekijät: Kaikkien lajitaitojen hallintaa säätelevät ja ohjaavat yleiset taitotekijät (koordinaatio); tasapaino,

rytmikyky, avaruudellinen suuntautumiskyky, erottelukyky, muuntelukyky, reaktiokyky ja yhdistelykyky.

Kuntotekijöiden (kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus) kehittyminen on edellytys liikunnallisten taitojen ja suoritusten

parantumiselle.

Liiku harjaantuen ja

harrastaen ( 7. , 8. ja 9

luokka )

7. luokka

L

69

Tavoitteet Oppilas

- kehittää monipuolisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja

- oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä

- kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja

- oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin

liikuntatilanteisiin

- oppii sietämään

- kokee liikunnan ja oppimisen iloa

- oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä

kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa

- ymmärtää huolehtia omasta hygieniastaan peseytymällä liikuntatunnin jälkeen

- tietää fyysisen harjoittelun merkityksen oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja

kehittämisessä.

Sisällöt toteutetaan koulukohtaisten työjärjestysten, tilojen, käytössä olevien kenttien ja

ulkoliikuntapaikkojen asettamissa puitteissa.

Keskeiset sisällöt Perusliikunta - TaNoKe-harjoitteet (koordinaatioaskellukset ja -juoksut, kinkat, loikat, ketteryysradat)

- juoksut (pikajuoksu: tekniikan osa-harjoitteet, lähtö, viesti, aitajuoksu. Kestävyys: leikit,

tarkkuusjuoksut, vauhtileikittelyt)

- hypyt (pituus, korkeus, 3-loikka ja erilaiset jalkojen nopeusvoimaharjoitteet)

- heitot (kuula, kiekko, keihäs, moukari ja erilaiset ylävartalon nopeusvoimaharjoitteet eri

välineillä)

Voimistelu Telinevoimistelu; monipuolisia kehonhallintaharjoituksia, -temppuja ja -kisailuja eri

välineillä. Runsaasti lihashallintaa kehittäviä yhdistelmäharjoitteita esim. tasapaino ja

silmä-käsikoordinaatio. Erilaisia ratoja. Tasapainoharjoittelua puomilla ja eri apuvälineillä

(pallot, lauta-rullayhdistelmät, tasapainolaudat). Silmä-käsikoordinaatioharjoituksia

apuvälineillä (pallot, renkaat). Permannolla ainakin kuperkeikat eri muodoissaan, pää- ja

käsinseisonnat ja kärrynpyörät. Rekillä ja eri-tasonojapuilla heiluntaa, kieppejä ja

irrotuksia (käännökset, alastulot, kaarihypyt). Trampetilla ja hyppylaudalla hyppyjä tatilta

ja arkkua apuna käyttäen. Renkailla heiluntaa ja temppuja.

Circuit training, aerobic, kunto-voimistelu ja tanssit (piiri-, seura- kansan- ja vanhat

tanssit)

Palloilu Lentopallo; sormilyönti, ala-aloitus, viite- ja pienpelit, palloleikit ja – temput

Koripallo; heitto, hyppyheitto, syöttö, haltuunotto, kuljetukset ja yksitahti-pysähdys,

pelaajavartiointi, pallotemput, eri pienpelimuodot, leikit ja heittokisat, 1 vs 1, 3 vs 3 peli

Jalkapallo; pallonhallinta, pelikäsitys pien- ja viitepeleissä

Pesäpallo; perustekniikka. Heitto, kiinniotto, taittoheitto, peruslyönti, pysty- ja

vaakanäpäys, lajinomaisia kilpailuja, leikkejä ja erilaisia viitepelejä, säännöt

Alla olevat palloilumuodot ja mailapelit koulu voi valita halutessaan.

Käsipallo; perustekniikka. Syöttö, vastaanotto, vauhdillinen heitto, lajinomaiset leikit ja

viitepelit, säännöt

Salibandy; pallonhallinta- ja mailakäsittelyharjoituksia; syöttö, haltuunotto, harhautus

Tennis, sulkapallo, pöytätennis; perustekniikka. Ote, peruslyönnit kämmen ja rysty,

syöttö, lajinomaiset leikit, kisailut ja erilaiset viitepelit.

Kaikissa pallo- ja mailapeleissä korostetaan reilun pelin noudattamista, pelikaverien

kunnioittamista ja sääntöjen ja sopimusten noudattamista. Suunnistus; karttaharjoituksia (kartan suunnistus, karttamerkit, maaston ja kartan

vastaavuus, karttaretkeily)

Uinti ja vedestä pelastaminen; vapaauinti, helpot hypyt, vesipelastamisessa veden

polkeminen, ohjeet turvalliseen auttamistapaan. Beachlife; lautakisailua, vesipelejä

Luistelu ja jääpelit; luistelu, perus-tekniikkaa, pienpelejä. Tytöillä myös taito- ja

muodostelmaluistelua.

70

Hiihto; hiihto tai vaihtoehtoisesti muu ulkona harrastettava talviliikuntamuoto. Hiihdossa

perinteisen ja vapaan tekniikan harjoittelua, suksilla harrastettavia temppuja ja kisailuja.

Lihashuolto ja testit; lämmittelyn ja jäähdyttelyn merkitys, lajiin sopivat venyttelyt.

Toimintakykyä mittaavia testejä kestävyyden, lihaskunnon, liikkuvuuden ja liikehallinnan

alueelta. Kestävyystestinä tytöillä 1500 m ja pojilla 2000m. Jatkuvuus vähintään kolme

vuotta.

Uuteen liikuntalajiin tutustuminen Mahdollisesti koulun resurssien puitteissa esim. liikuntapäivinä

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

Periaatteena valita oppilaalle paljon toistoja ja tekemistä suosiva työtapa. Opetuslajiin

sopivalla tavalla; komentotyylistä itseohjautuvaan. Yksilöllinen opetus, pariharjoitus ja

yhteistoiminnalliset työtavat. Eriyttäminen tahdon ja taidon mukaisesti.

8.luokka 9.luokka

Tavoitteet

Oppilas

- oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä

- kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja

- oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä

kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa

- tietää fyysisen harjoittelun merkityksen oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja

kehittämisessä

- sisällöt toteutetaan koulukohtaisten työjärjestysten, tilojen, käytössä olevien kenttien ja

ulkoliikuntapaikkojen asettamissa puitteissa

- kokee liikunnan ja oppimisen iloa

Oppilas

- kehittää monipuolisia perustaitojaan sekä

fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan

lajitaitoja

- oppii liikkumaan turvallisesti ja

pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin

liikuntatilanteisiin.

Oppilas

- ymmärtää kuntotestien merkityksen

toimintakyvylle.

- soveltaa oppimiaan lajitaitoja

lajinmukaiseen taktiikkaan (pelikäsitys)

- kokeilee mahdollisuuksien mukaan

koulun ulkopuolella harrastettavia

erikoislajeja (esim. keilailu, golf, laskettelu

Keskeiset sisällöt Perusliikunta - TaNoKe-harjoitteet

(koordinaatioaskellukset ja – juoksut,

kinkat, loikat, ketteryysradat)

- juoksut (pikajuoksu: tekniikan

osaharjoitteet, lähtö, viesti, aitajuoksu.

Kestävyys: leikit, tarkkuusjuoksut,

vauhtileikittelyt)

- hypyt (pituus, korkeus, 3-loikka ja

erilaiset jalkojen nopeusvoimaharjoitteet)

- heitot (kuula, kiekko, keihäs, moukari ja

erilaiset ylävartalon nopeusvoimaharjoitteet

eri välineillä)

Voimistelu Telinevoimistelu; monipuolisia

kehonhallintaharjoituksia, -temppuja ja –

kisailuja eri välineillä. Runsaasti

lihashallintaa kehittäviä

yhdistelmäharjoitteita esim. tasapaino ja

silmäkäsikoordinaatio. Erilaisia ratoja.

Perusliikunta - TaNoKe-harjoitteet

(koordinaatioaskellukset ja – juoksut,

kinkat, loikat, ketteryysradat)

- juoksut (pikajuoksu: tekniikan

osaharjoitteet, lähtö, viesti, aitajuoksu.

Kestävyys: leikit, tarkkuusjuoksut, vauhti-

leikittelyt)

- hypyt (pituus, korkeus, 3-loikka ja

erilaiset jalkojen nopeusvoimaharjoitteet)

- heitot (kuula, kiekko, keihäs, moukari ja

erilaiset ylävartalon nopeusvoimaharjoitteet

eri välineillä)

Voimistelu Telinevoimistelu; monipuolisia

kehonhallintaharjoituksia, -temppuja ja –

kisailuja eri välineillä. Runsaasti

lihashallintaa kehittäviä

yhdistelmäharjoitteita esim. tasapaino ja

silmäkäsikoordinaatio. Erilaisia ratoja.

71

Kerrataan perustaitoja ja edetään

vaativimpiin liikkeisiin esim.

volttiharjoittelu ja liikkeiden sitomista

sarjoiksi. Tasapainoharjoittelua puomilla ja

eri apuvälineillä (pallot, lauta-

rullayhdistelmät, tasapainolaudat). Silmä-

käsikoordinaatioharjoituksia apuvälineillä

(pallot, renkaat). Permannolla ainakin

kuperkeikat eri muodoissaan, päällä ja

käsinseisonnat ja kärrynpyörät. Rekillä ja

eritasonojapuilla heiluntaa, kieppejä ja

irrotuksia (käännökset, alastulot,

kaarihypyt). Trampetilla ja hyppylaudalla

hyppyjä tatilta ja arkkua apuna käyttäen.

Renkailla heiluntaa ja temppuja.

Circuit training, aerobic,

kuntovoimistelu ja tanssit

(piiri-, seura- kansan- ja vanhat tanssit)

Palloilu Lentopallo; kertaus, yläaloitus, hihalyönti,

viite- ja pienpelit, palloleikit ja –temput

Jalkapallo; pallonhallinta, pelikäsitys pien-

ja viite-peleissä

Pesäpallo; kertaus, ulkopelissä

sijoittuminen, liikkuminen ja

varmistaminen. Sisäpelissä lyöntien

sijoittaminen ja kärkkyminen, lajinomaisia

kilpailuja, leikkejä ja erilaisia viitepelejä

Koripallo; kertaus, puolustusasento,

tukijalan käyttö, harhautukset, lay-up,

pallotemput, eri pienpelimuodot, leikit ja

heittokisat, 3 vs 3 peli

Alla olevat palloilumuodot ja mailapelit

koulu voi valita halutessaan

Käsipallo; kertaus, harhautukset,

hyökkäys, puolustus, maalivahtipeli,

lajinomaiset leikit ja viitepelit, säännöt

Salibandy: pallonhallinta- ja

mailakäsittelyharjoituksia; syöttö,

haltuunotto, harhautus

Tennis, sulkapallo, pöytätennis;

perustekniikan kertaus, pistelasku ja

sääntötuntemus, nelinpelit, lajinomaiset

leikit, kisailut ja erilaiset viitepelit.

Suunnistus; kompassin käyttö, suunnassa

kulku, etäisyyden mittaaminen

Uinti ja vedestä pelastaminen; kertaus,

selkäuinti, kylkiuinti, hyppyjä, pelejä,

vesipelastamisessa narun heitto, sukellus

Luistelu ja jääpelit; luistelu,

perustekniikka, pienpelit

Hiihto; hiihto tai vaihtoehtoisesti muu

ulkona harrastettava talviliikuntamuoto.

Hiihdossa perinteisen ja vapaan tekniikan

harjoittelua, suksilla harrastettavia

Kerrataan perustaitoja ja edetään

vaativimpiin tehtäviin –ja sarjoihin. Tasa-

painoharjoittelua puomilla ja eri

apuvälineillä (pallot, lauta-rullayhdistelmät,

tasapainolaudat). Silmä-

käsikoordinaatioharjoituksia apuvälineillä

(pallot, renkaat). Permannolla ainakin

kuperkeikat eri muodoissaan, päällä ja

käsinseisonnat ja kärrynpyörät. Rekillä ja

eri-tasonojapuilla heiluntaa, kieppejä ja

irrotuksia (käännökset, alastulot,

kaarihypyt). Trampetilla ja hyppylaudalla

hyppyjä tatilta ja arkkua apuna käyttäen.

Renkailla heiluntaa ja temppuja.

Circuit training, aerobic,

kuntovoimistelu ja tanssit (piiri-, seura-

kansan- ja vanhat tanssit)

Palloilu Lentopallo; iskulyönti, juju, torjunta, viite-

ja pienpelit, palloleikit ja –temput, taktiikka

Jalkapallo; pallonhallinta, pelikäsitys pien-

ja viitepeleissä, taktiikka

Pesäpallo; kertaus lajitaidoista,

lajinomaisia kilpailuja ja erilaisia

viitepelejä, taktiikka ja sääntötuntemus

Koripallo: kertaus, give and go, screen,

paikkapuolustus, pallotemput, eri

pienpelimuodot, leikit ja heittokisat,

säännöt, taktiikka, 5 vs peli

Alla olevat palloilumuodot ja mailapelit

koulu voi valita halutessaan

Käsipallo; kertaus, lajinomaiset leikit ja

viitepelit, säännöt, taktiikka

Salibandy: pallonhallinta- ja

mailakäsittelyharjoituksia, taktiikka

Tennis, sulkapallo, pöytätennis;

perustekniikan kertaus, lajinomaiset leikit,

kisailut ja erilaiset viitepelit,

sääntötuntemus, taktiikka.

Suunnistus; reitinvalinta, rata

Uinti ja vedestä pelastaminen; kertaus,

rintauinti, perhosuinnin kehittelyä, hyppyjä,

pelejä, vesipelastamisessa kuljetus

Luistelu ja jääpelit; luistelu, pienpelit,

koko kentän peli.

Tytöillä myös taito- ja

muodostelmaluistelua.

Hiihto; hiihto tai vaihtoehtoisesti muu

ulkona harrastettava talviliikuntamuoto.

Hiihdossa perinteisen ja vapaan tekniikan

harjoittelua, suksilla harrastettavia

temppuja ja kisailuja

Lihashuolto ja testit; lämmittely,

jäähdyttely, lajikohtainen venyttely.

72

temppuja ja kisailuja

Lihashuolto ja testit; lämmittely,

jäähdyttely, laji-kohtainen venyttely.

Toimintakykyä mittaavia testejä

kestävyyden, lihaskunnon, liikkuvuuden ja

liikehallinnan alueelta. Kestävyystestinä

tytöillä 1500 m ja pojilla 2000 m.

Jatkuvuus vähintään kolme vuotta.

Uuteen liikuntalajiin tutustuminen.

Mahdollisesti koulun resurssien puitteissa

esim. liikuntapäivinä

Toimintakykyä mittaavia testejä

kestävyyden, lihaskunnon, liikkuvuuden ja

liikehallinnan alueelta. Kestävyystestinä

tytöillä 1500 m ja pojilla 2000 m.

Jatkuvuus vähintään kolme vuotta.

Uuteen liikuntalajiin tutustuminen.

Mahdollisesti koulun resurssien puitteissa

esim. liikuntapäivinä

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

Periaatteena valita oppilaalle paljon toistoja ja tekemistä suosiva työtapa. Työtavan valinta

liikuntamuotoon, ryhmään ja sisältöön parhaiten sopivalla tavalla; komentotyylistä

itseohjautuvaan. Yksilöllinen opetus, pariharjoitus ja yhteistoiminnalliset työtavat.

Eriyttäminen tahdon ja taidon mukaisesti.

Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit

arvosanalle 8.

Oppilas -osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa

-osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä

-osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa

-osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan

-osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista

ja velvollisuuksista

-osaa luistella sujuvasti

-hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat

-hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja

-tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä

-osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään

-osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille

asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan

-toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja

reilun pelin periaatetta.

11.16 Kotitalous

otitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää oppilaan arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja,

yhteistyövalmiuksia ja tiedon hankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata

oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä

ja turvallisuudesta.

Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien

huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaiseen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen

hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä

niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalous-oppiaine perustuu laaja-alaiseen tiedepohjaan ja

soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuden opetuksen eheyttämiseen ja

yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa. Yhteistyötä tarvitaan mm. terveystiedon, historian ja yhteiskuntaopin,

kemian, maantiedon ja biologian kanssa.

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

K

73

7. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas osaa

-valita, käyttää ja säilyttää

peruselintarvikkeita turvallisesti,

hygieenisesti ja taloudellisesti

-valita, käyttää ja hoitaa perustyövälineitä ja

kodinkoneita

-perusruuanvalmistus- ja

leivontamenetelmät

-tunnistaa alueellisen ja kansallisen

ruokakulttuurin piirteitä.

Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa

aterioita.

Oppilas osaa arvioida

-aterioita ravitsemussuositusten pohjalta

-ruuan turvallisuutta ja hygieenisyyttä

-muutoksia alueellisessa ja kansallisessa

ruokakulttuurissa.

Sisällöt -elintarviketietous yhdistettynä

ruuanvalmistukseen

-henkilökohtainen työskentelyhygienia

-perusruuanvalmistusmenetelmät:

keittäminen, paistaminen, paahtaminen,

saostaminen, uunissa kypsentäminen

-kalenterivuoden juhlat

-harjaannutetaan perustaitoja

-ateriasuunnittelun perusteita

-ruokamyrkytysten ehkäisy

-kalenterivuoden ja perhejuhlat

Työtavat -käytännön työskentelyä itsenäisesti, parin kanssa sekä ryhmässä kirjallisten ja suullisten

ohjeiden mukaan, työpiste- ja yhteistoiminnallista opiskelua

-tiedon etsimistä eri lähteistä, tiedon kriittistä arviointia

-vihkotyöskentelyä, kotitehtäviä

-kirjallinen ja /tai käytännön koe

-yksilöllinen ohjaus

Arviointi -numeerinen arviointi

-jatkuva näyttö

-käytännön työtaidot, tiedonhankinta- ja –käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

-harrastuneisuus

-itsearviointi, arviointikeskustelut

Koti ja ympäristö

7. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas osaa:

-huoltaa oman asunsa ja kodin

perustekstiilit

-käyttää kodinkoneita ja kodin laitteita

Oppilas osaa:

-tehdä asunnon ylläpito- ja perussiivouksen

-hoitaa jalkineita

Oppilas osaa:

-arvostaa ja vaalia esteettistä ympäristöä

-ottaa huomioon valintojensa ympäristövaikutuksia ja toimintojensa ekotehokkuutta

Sisällöt -tekstiilien valinta ja hoito-ohjemerkit

-pyykin säilytys-, esikäsittely-, pesu-,

kuivaus- ja jälkikäsittelymenetelmät

-pyykinpesuaineiden valinta ja annostelu

-energian säästäminen

-jätteiden vähentäminen ja lajittelu

-kodinkoneiden ja –laitteiden valinta ja

tehokas käyttö

-kodin siivoustyöt

-siivousaineiden valinta ja annostelu

-tuotteiden elinkaari

-kodin perushankinnat

-kierrätys

-erilaiset kodit - asumismuodot

Työtavat -käytännön työskentelyä itsenäisesti, parin kanssa sekä ryhmässä kirjallisten ja suullisten

ohjeiden mukaan, työpiste- ja yhteistoiminnallista opiskelua

-tiedon etsimistä eri lähteistä, tiedon kriittistä arviointia

-vihkotyöskentelyä, kotitehtäviä, projekteja

-kirjallinen ja /tai käytännön koe

-vierailuja

-yksilöllinen ohjaus

74

Arviointi -numeerinen arviointi

-jatkuva näyttö

-käytännön työtaidot, tiedonhankinta- ja –käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

-harrastuneisuus

-itsearviointi, arviointikeskustelut

Perhe ja yhdessä eläminen

7. luokka 9. luokka

Tavoitteet -oppilas ymmärtää hyvien tapojen ja tasa-

arvon merkityksen yksilön ja perheen

hyvinvoinnin kannalta

-oppilas ymmärtää sosiaalisen vastuun ja

välittämisen merkityksen

-oppilas osaa toimia erilaisissa ryhmissä

toiset huomioon ottaen

Sisällöt -harjoitellaan erilaisissa ryhmissä

toimimista

-hyvät tavat ja tapakulttuuri yhdistettynä

kansallisen ruoka- ja juhlakulttuuriperinteen

vaalimiseen

-erilaiset perheet– kotitaloudet

-erilaiset kulttuuri– erilaiset tavat

-työnjaon tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä

Työtavat -itsenäinen työskentely, parityöt, ryhmätyöt, työpiste- ja yhteistoiminnallista opiskelua

-tiedon etsimistä eri lähteistä, tiedon kriittistä arviointia

-vihkotyöskentelyä, kotitehtäviä, projekteja

-vierailuja

-yksilöllinen ohjaus

Arviointi -numeerinen arviointi

-jatkuva näyttö

-tiedonhankinta- ja –käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

-harrastuneisuus

-itsearviointi, arviointikeskustelut

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta

7. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas osaa:

-suunnitella omaa rahankäyttöään

-arvioida valintojensa vaikutuksia

kuluttajanäkökulmasta

-arvioida kriittisesti median ruokaohjeita ja

–ohjelmia

Oppilas osaa arvioida:

-omia voimavarojaan

-median ravitsemustietoa

75

Sisällöt -kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia

-lähiruoka, luomu, kotimaisuus,

massatuotanto, globalisoituminen

-oman rahankäytön seuraaminen

-tuotteita ja palveluja: teenkö itse vai

ostanko?

-kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia

-erilaiset maksutavat

-mainonta – ostopäätökset

-kirjanpito – budjetointi

-kotityön arvo – arvostus

-teollinen ruoka – kotiruoka

Työtavat -itsenäinen työskentely, parityöt, ryhmätyöt, työpiste- ja yhteistoiminnallista opiskelua

-tiedon etsimistä eri lähteistä, tiedon kriittistä arviointia

-vihkotyöskentelyä, kotitehtäviä, projekteja

-vierailuja

-yksilöllinen ohjaus

Arviointi -numeerinen arviointi

-jatkuva näyttö

-tiedonhankinta- ja –käsittelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

-harrastuneisuus

-itsearviointi, arviointikeskustelut

Päättöarvioinnin

kriteerit arvosanalle

8

Oppilas -osaa noudattaa hyviä tapoja sekä ymmärtää kodin ihmissuhteiden ja tasa-arvon

merkitystä

-tuntee kotitalouteen liittyvän suunnittelun, työnjaon ja ajankäytön perusteita

-tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimpia ruoanvalmistuksen ilmiöitä ja osaa

käyttää näitä tietoja hyväkseen ruoanvalmistuksessa

-ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

-tietää ruoan turvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä

-pystyy ohjatusti valmistamaan aterioita sekä tietää monipuolisen ruokavalion

merkityksen omalle terveydelle ja hyvinvoinnille

-tunnistaa suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin keskeisiä piirteitä

-tuntee tärkeimmät kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja on selvillä kuluttajan vastuusta

-tuntee kotitalouden rahankäytön perusteita ja osaa tehdä oman

rahankäyttösuunnitelmansa

-käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja aineita sekä tavallisimpia kodinkoneita

turvallisesti

-osaa huolehtia jätteiden peruslajittelusta

-osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja osaa tekstiilien perushoitomenetelmät

-osaa tehdä tavanomaiset kodin siivoustyöt.

11.17 Valinnaiset aineet

erusopetuksen valinnaisaineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden,

erityisesti taide- ja taitoaineiden sekä aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti.

Valinnaisaineet antavat oppilaalle mahdollisuuden syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita.

Valinnaisaineet tukevat perusopetuksen yleisiä tavoitteita.

7. luokalla valittavana 2 kurssia, 8. luokalla 4 kurssia ja 9. luokalla 3 kurssia. Poikkeuksena ovat ne oppilaat, jotka ovat

valinneet ylimääräisiä kieliä. Nämä oppilaat voivat halutessaan valita kursseja muita oppilaita enemmän.

P

76

VALINNAISAINETAULUKOT

Valinnaisainetaulukko, 7. lk

lyhenne kurssin nimi 7.lk 8.lk 9.lk

A2-kieli SAKSA

A2SA 7 A2 Saksa 2 2 3

A2-kieli RANSKA

A2RA 7 A2 Ranska 2 2 3

KUVATAIDE KUV 7/1

Minä, sinä ja Aku Ankka -

sarjakuvakurssi

1

MUSIIKKI

MUV 7/1 Kitarakurssi 1

MUSIIKKI

MUV 7/2 Bändisoitto 1

KOTITALOUS

KOV 7/1 Hei me leivotaan 1 1

KÄSITYÖ*

KSV 7/1 Muoto- ja suunnitteluoppi 1 1

TEKNINEN TYÖ

TNV 7/1 Robotiikkaa 1

TEKSTIILITYÖ

TSV 7/1 Asusteita 1

TEKSTIILITYÖ

TSV 7/2 Kierrätä ja tuunaa 1

LIIKUNTA

LIV 7/1 Liikuntaa pelaten ja

rentoutuen

1

LIIKUNTA

LIV 7/2 Tyttöjen kuntoilukurssi 1

VIESTINTÄ JA

MEDIATAITO AIV 7/1 Toimittajakurssi

-viestintää median avulla

1

MUUT KURSSIT

MKV 7/1 Vesillä liikkumisen perusteet 1

MUUT KURSSIT MKV7/2 Venäjän tutustumiskurssi 0,5

Valinnaisaineet yhteensä

2 4 3

* soveltuu sekä teknisen työn että tekstiilityön valinneille

77

Valinnaisainetaulukko, 8. lk

lyhenne kurssin nimi 7.lk 8.lk 9.lk

A2-kieli RANSKA

A2RA 8 A2 Ranska 2 2 3

A2-kieli SAKSA

A2SA 8 A2 Saksa 2 2 3

B2-kieli RANSKA

B2RA 8 B2 Ranska 2 2

B2-kieli SAKSA

B2SA 8 B2 Saksa 2 2

B2-kieli VENÄJÄ

B2VE 8 B2 Venäjä 2 2

KUVATAIDE KUV 8/1

Grafiikka ja graffitit 1

MUSIIKKI

MUV 8/1 Musiikin teknologiakurssi 1

MUSIIKKI MUV 8/2

Laulukurssi 1

KOTITALOUS

KOV 8/1 Hei me leivotaan 2 1

KOTITALOUS KOV 8/2 Suomalainen

ruokapöytä arjesta juhlaan

1

KÄSITYÖ*

KSV 8/1 Muoto- ja suunnitteluoppi 2 1

TEKNINEN TYÖ

TNV 8/1 Konetyöstön jatkokurssi 1

TEKNINEN TYÖ TNV 8/2 Hylättyjen esineiden korjaus ja

entisöinti

1

TEKSTIILITYÖ

TSV 8/1 Omavaate1 1

TEKSTIILITYÖ

TSV 8/2 Erikoistekniikat 1

LIIKUNTA

LIV 8/1 Pallopelejä 1

LIIKUNTA LIV 8/2 Tyttöjen kuntoilukurssi

1

VIESTINTÄ JA

MEDIATAITO

VMV 8/1 Ilmaisutaito 1

MUUT KURSSIT MKV8/1 ”Metsäymmärryksen” ja

metsänhoidon perusteet

Valinnaisaineet yhteensä

2 4 3

* soveltuu sekä teknisen työn että tekstiilityön valinneille. Huom. Kielivalinnoista (A2, B2) mahdollisesti johtuvat

päällekkäisyydet saattavat rajoittaa osallistumista joihinkin valinnaisiin kursseihin.

78

Valinnaisainetaulukko, 9. lk

lyhenne kurssin nimi 7.lk 8.lk 9.lk

A2-kieli RANSKA

A2RA 9 A2 Ranska 2 2 3

A2-kieli SAKSA

A2SA 9 A2 Saksa 2 2 3

B2-kieli RANSKA

B2RA 9 B2 Ranska 2 2

B2-kieli SAKSA

B2SA 9 B2 Saksa 2 2

B2-kieli VENÄJÄ

B2VE 9 B2 Venäjä 2 2

KUVATAIDE KUV 9/1

Liikkuvan kuvan kurssi

1

MUSIIKKI

MUV 9/1 Ysin musiikki

1

MUSIIKKI MUV9/2 Vapaa säestys pianolla,

ryhmäkurssi

1

KOTITALOUS

KOV 9/1 Hei me leivotaan 3 1

KOTITALOUS

KOV 9/2 Ruokamatka maailmalle 1

KOTITALOUS KOV 9/3 Hygieniapassikurssi

1

TEKNINEN TYÖ

TNV 9/1 Ysin tekninen työ 1

TEKSTIILITYÖ

TSV 9/1 Omavaate 2 1

TEKSTIILITYÖ

TSV 9/2 Sisustus 1

TERVEYSTIETO

TTV 9/1 Terveen hyvä! 1

LIIKUNTA

LIV 9/1 Ysin palloilukurssi 1

LIIKUNTA LIV 9/3 Liikuntaa pelaten ja

rentoutuen 2

1

Valinnaisaineet yhteensä

2 4 3

79

Kurssikuvaukset

A2-kieli, ranska

Tavoitteet Oppilas on motivoitunut opiskelemaan ranskankieltä pitkäjänteisesti. Oppilas oppii kielelle ominaisia viestintätapoja ja

oppii kielelle luontevan ääntämisen ja intonaation. Oppilas oppii kulttuurisia asioita ranskankielisistä alueista sekä

näiden alueiden maantieteellisiä faktoja. Oppilas osaa työskennellä päämäärätietoisesti ryhmässä ja itsenäisesti.

7.luokka 8.luokka 9.luokka

Sisällöt Aihepiirit ja kulttuuritietous

- henkilötietoja ja vapaa-aika

- ihmisen keho ja

ominaisuudet

- matkailu ja ympäristö

- ravintolassa ja ostoksilla

- elekieli

- Pariisi

- alueellisia

ruokaerikoisuuksia ja

kauppoja

- tapakulttuuria

- tapaamisen sopiminen

- vapaa-ajanviettotapoja

- juhlavalmisteluja, ruokia

- mieltymysten ilmaisua

- kirpputorilla ostaminen ja

tinkiminen

- vapaaehtoistyö

- ranskalaisia reseptejä

- pöytätavat

- esimerkkejä työelämästä ja

lomanviettomahdollisuuksista

- ranskalaista chansonia

- ranskalainen sarjakuva

- ranskalainen elokuva

- suomalaiset elintavat

- suomalainen saaristo

- asuminen

- maan ominaispiirteitä

- matkailumainontaa

- eläimistö

- ranskankielinen maailma

Rakenteet

- luokkatasojen 4-6 asioiden

kertausta

- II ja III deklinaatio

- lisää epäsäännöllisiä

verbejä

- passé composé vahvistuu

- monikon omistuspronominit

- persoonapronominin

objektimuodot

- komparatiivi

- edellisen kertautuu

- pronominit en ja y

- relatiivipronomini

- refleksiiviverbien passé

composé

- superlatiivi

- lisää epäsäännöllisiä verbejä

- imperfekti

- adverbit

- edellinen kertautuu

- gerundi

- konditionaali

- futuuri

- pronomini dont

Viestintä

7.luokka 8.luokka 9.luokka Kuullun ymmärtäminen

80

- itseä kiinnostavan

kertomuksen pääasioitten

ymmärtäminen

- selkeän, yksinkertaisen

viestin tuttujen

yksityiskohtien

havaitseminen

- arkitapahtumia käsittelevän

keskustelun pääsisällön ja

joittenkin yksityiskohtien

ymmärtäminen

- selkeän yhtenäisen

esityksen pääsisältöjen

ja joittenkin

yksityiskohtien

ymmärtäminen

Suullinen viestintä

- kertominen ja kuvailu

- yleisissä paikoissa, kuten

kaupoissa tai

liikennevälineissä

asioiminen

- pienten keskustelujen ja

näytelmien tekeminen

suullisesti ja niiden

esittäminen

- lyhyessä tuttua asiaa

koskevassa vapaassa

keskustelussa selviytyminen

- ruokapöydässä

- mielipiteen kysyminen ja

kertominen

- asioiminen

- menneistä asioista

kertominen

- oman elämän tärkeät

tapahtumat

- omasta maasta

kertominen

- yhteiskunnan arkiset

tapahtumat

Tekstin ymmärtäminen

- arkipäivän viestien, kuten

ruokalistojen ja aikataulujen

pääasioitten ymmärtäminen

- asiatekstin pääasioitten

ymmärtäminen ja joittenkin

yksityiskohtien arvaaminen

päättelemällä sekä

tarvittaessa apuvälineitä,

kuten sanakirjaa, käyttämällä

- arkielämän lyhyiden

viestien ymmärtäminen

- vaikeahkon kuvailevan

tekstin (esimerkiksi

matkaesite tai Internet-sivu)

pääsisällön ja joittenkin

yksityiskohtien

ymmärtäminen apuvälinein

- selkeän asiatekstin ja

joittenkin yksityiskohtien

ymmärtäminen

Kirjallinen viestintä

- lyhyitä kuvailuja ja kertovaa

tekstiä

- ohjattuja kirjoitustehtäviä

- elaborointi

- lyhyiden keskustelujen

kirjoitus

- muistiinpanojen kirjoitus

- kirje

- lyhyt esitelmä

- arkielämän viestin

kirjoittaminen

- lyhyt aine

81

Opiskelustrategiat

Oppilas

- ymmärtää sinnikkään

opiskelun merkityksen

- tutustuu erilaisiin tapoihin

oppia vieraan kielen sanoja

- oppii selittämään sanoja

toisin sanoin

Oppilas

vertailee vierasta kieltä

äidinkieleen ja muihin kieliin

Oppilas

- oppii tavoitteiden

asettamista ja oman

opiskelun suunnittelua sekä

vastuuta niiden

toteuttamisesta

- tutustuu erilaisiin tapoihin

oppia kirjoittamaan

vieraskielistä tekstiä

- tottuu työskentelyn ja

kielitaidon eri osa-alueitten

reflektointiin

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä ja erityispiirteitä, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä pystyy

vuorovaikutukseen kohdekielellä ominaisella tavalla tavallisissa arkipäivän tilanteissa.

Työskentelytaidot

Oppilas oppii itsenäistä tiedon hakua eri apuvälineitä käyttäen. Oppilas oppii työskentelemään kielistudiossa.

Oppilas kykenee itsenäiseen ja ryhmässä tapahtuvaan projektityöskentelyyn. Oppilas pyrkii kykyjensä mukaan käyttämään

kohdekieltä erilaisissa tuntitilanteissa mahdollisimman paljon ja pyrkii luontevaan ääntämiseen sekä ranskankielelle

ominaisiin kielenkäyttötapoihin.

Arviointi

Opettajan arviointivälineet ovat summatiiviset ja formatiiviset kokeet, sanakokeet, tunti-aktiivisuus ja läksyjen teko.

Itsearviointi on osa oppimisprosessia

Kielen hyvän osaamisen taso 9. luokan päättövaiheessa on taitotasokuvausasteikon mukaan:

(liite 4 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko)

KUULLUN YMMÄRTÄMINEN A2.2.

Kehittyvä peruskielitaito

PUHUMINEN A2.1

Peruskielitaidon alkuvaihe

TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN A2.2

Kehittyvä peruskielitaito KIRJOITTAMINEN A2.1

Peruskielitaidon alkuvaihe

AIHEKOKONAISUUDET

Edellisten vuosiluokkien lisäksi:

• Ihmisenä kasvaminen näkyy oman mielipiteen ilmaisemisen, itsestä kertomisen ja toisten huomioimisen

harjoittelussa.

• Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Omaksutaan eurooppalaista kulttuuria, kieltä ja tapoja. Aiheina ovat myös

historialliset tapahtumat.

• Suulliset ja kirjalliset viestintätilanteet kehittävät viestintä- ja mediataitoa. Autenttista lukemista voidaan käyttää.

• Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on edelleen mukana yhteiskunnan eri osien esittelyssä (liikenne, työ, lomailu).

• Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Aihepiireinä ovat luonto ja teollisuus.

• Turvallisuus ja liikenne. Opitaan kertomaan omista tunteista, puhutaan terveydestä, liikenteestä ja vastuullisesta

käyttäytymisestä.

• Ihminen ja teknologia. Tietotekniikan ja kielistudiotekniikan käyttömahdollisuudet lisääntyvät. Saadaan tietoa

Ranskasta teknologian edelläkävijämaana.

82

A2-kieli, saksa

Saksan kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän

maailman mahdollisuuksia.

Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on kokonaisuus,

jossa nämä osa-alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja sujuvaan ääntämiseen,

painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Oppilaiden annetaan mahdollisimman usein kuulla autenttista opiskeltavaa kieltä

ja myös sen alueellisia variantteja. Kirjoittamisen osuus lisääntyy mitä ylemmille luokille edetään.

Kielitaidon hankkiminen on aktiivinen prosessi. Tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat runsasta,

monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua. Viestinnässä edetään tunnistamisen, ymmärtämisen ja omaksumisen kautta

kielen aktiiviseen, itsenäiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen ja tuottamiseen. Oppilaan reseptiivinen kielitaito

kehittyy laajemmaksi kuin produktiivinen.

Oppiaineessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä ja hyödynnetään

mahdollisuuksien mukaan käytössä olevia teknisiä apuvälineitä. Opetuksessa käytetään paljon oppilaskeskeisiä

työtapoja.

Opetusta eriytetään oppilas- tai tilannekohtaisesti. Käytetään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä vaihdellen niiden

laajuutta, vaikeusastetta ja määrää. Kirjallisten kokeiden sijaan voidaan käyttää suullisia kokeita. Mahdollisuuksien

mukaan järjestetään myös tukiopetusta.

Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

Vuosiluokat 7-9 Oppilas kykenee hahmottamaan maailmaa vieraan kielen avulla ja tuntee saksaa puhuvien maiden perusasioita

(kuuluisia henkilöitä, maantietoa, historiaa, tärkeitä tapahtumia, arkielämän tapakulttuuria). Hän on valmis ilmaisemaan

itseään vieraalla kielellä, esimerkiksi hän pystyy kertomaan perusasioita omasta lähiympäristöstään ja suomalaisesta

elämänmuodosta sekä kykenee kohteliaaseen kanssakäymiseen saksaa puhuvien ihmisten kanssa arkipäivän

tyypillisissä tilanteissa. Oppilas oppii tuntemaan vastuuta sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta. Hän oppii

arvostamaan sekä itseään että muita ihmisiä. Hän oppii arvostamaan omaa kulttuuriperintöään ja oppii suhtautumaan

avoimesti muihin kulttuureihin.

83

7. luokka 8. luokka 9. luokka

Tavoitteet -myönteisen asenteen

vahvistaminen saksan

opiskeluun

-oppilas ymmärtää

jokapäiväiseen elämään

liittyvää helpohkoa puhetta ja

tekstiä

-oppilas pystyy kertomaan

itsestään ja elämänpiiristään

suullisesti ja kirjallisesti

-oppilas selviytyy

arkielämän tilanteista

suullisesti ja kirjallisesti

-oppilas pystyy

keskustelemaan

tavallisista hänen

elämänpiiriinsä liittyvistä

asioista

-oppilas pystyy

tuottamaan lyhyen

kirjallisen tekstin

apuneuvoja käyttäen

-oppilas tulee toimeen erilaisissa

arkipäivän kielenkäyttötilanteissa sekä

suullisesti että kirjallisesti

-oppilas ymmärtää normaalitempoista

puhetta ja pystyy osallistumaan

keskusteluun

-oppilas ymmärtää myös hieman

vaativampaakin tekstiä

-oppilas pystyy päättelemään

merkityksiä asiayhteydestä

-oppilas hallitsee kielen keskeistä

sanastoa, keskeisiä sanontoja ja

perusrakenteita

-oppilas osaa kertoa oman maansa ja

kotipaikkakuntansa erityispiirteistä

(Savonlinna ympäristöineen, luonto ja

kulttuuritapahtumat)

-oppilas pystyy tuottamaan kirjoitetun

kertovan tai kuvailevan tekstin

apuneuvoja käyttäen

Keskeiset

sisällöt

-oppilas ja hänen

elämänpiirinsä: minä, perhe,

ystävät, harrastukset, vapaa-

aika, tutustuminen uusiin

ihmisiin, vaatteet ja

vaateostoksilla käynti

-tunteiden ja mielipiteiden

ilmaiseminen

-matkasuunnitelmista

kertominen

-koulumaailma, nuorten

ongelmia

-puhelimessa asiointi

-Saksan ja Suomen

perustietojen vertailua

-matkakokemuksista

kertominen ja

matkaohjelman laatiminen

-asioiminen hotellissa,

ravintolassa ja kahvilassa

-ruoanlaitto

-asuminen

-henkilökuvaus

-unelmista ja toiveista

kertominen

-voinnista kertominen,

sairauksia, lääkärissä

käyminen

-tv:n katselu

-Sveitsi ja Itävalta

-ympäristöasiat sekä

ympäristönsuojeluteema

-tulevaisuuden suunnittelemista

-työharjoittelu sekä ammatteja

-tienneuvominen ja matkanlipunosto

-urheiluharrastuksia

-vaatteet ja muoti

-nuorten arvot, esikuvat ja ongelmat

Rakenteet -kerrataan 4-6-luokkien

aikana opitut rakenteet

-pää- ja sivulauseet

-perfekti, akkusatiivi ja

datiivi, adjektiivien vertailu

-adjektiivin taivutus,

sanajärjestys, imperfekti

ja pluskvamperfekti,

epäsuora kysymyslause,

imperatiivi

-maantieteellisiä nimiä

-järjestysluvut

-pronominit

dieser/welcher/was für

-passiivi, konditionaali ja konjunktiivin

imperfekti ja pluskvamperfekti,

relatiivipronominit, refleksiiviverbit,

futuuri, genetiivi, verbin infinitiivi ja zu-

partikkelin käyttö, adjektiivien heikko ja

vahva taivutus, pronominaaliadverbit

84

Työtavat -4-6-luokkien aikana

käytettyjen työtapojen lisäksi

pieniä kirjallisia tuotoksia

-kielistudiotyöskentely

-aikaisemmin opittujen

työtapojen ohella

kannustetaan oppilasta

itsenäiseen ajatteluun ja

päättelyyn

-tiedonhankintavälineiden

käyttö

-käytetään oppimistilanteisiin sopivia,

erilaisia vastaanottamis-, tuottamis- ja

vuorovaikutusstrategioita

- projektit, portfoliot

- ystävyyskoulutoiminta

mahdollisuuksien mukaan

Arviointi 7‒9

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Käytetään kielen eri osa-alueita testaavia kokeita, arvioidaan sekä

suullisen että kirjallisen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 9. luokan päättyessä (liite)

Kuullunymmärtäminen A2.2 Puhuminen A2.1

Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kirjoittaminen A2.1

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

Opiskelustrategiat

Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen

opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

B2-KIELET RANSKA, SAKSA JA VENÄJÄ

Normaalikoulussa voi opiskella B2-kielenä ranskaa, saksaa ja venäjää. Mikäli oppilas valitsee B2-kielen, niin hän

sitoutuu jatkamaan opintojaan peruskoulun loppuun opiskellen sekä 8. luokalla että 9. luokalla kaksi kurssia.

Suorittamalla koko oppimäärän B2-kielessä oppilas voi jatkaa kieltä lukiossa saavuttamaltaan tasolta eteenpäin eli B2-

kielenä.

Kurssien tavoitteet

ymmärtää jokapäiväisiä asioita käsittelevää normaalitempoista puhetta

pystyä osallistumaan tavallisia asioita käsittelevään keskusteluun soveltaen luonnollista ja sujuvaa ääntämistä,

painotusta, rytmiä ja intonaatiota

ymmärtää helpohkoa yleisiä asioita käsittelevää tekstiä

omaksua kielen keskeistä sanastoa, sanontoja ja perusrakenteita

kyetä tuottamaan tekstiä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen

tuntea kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja sekä omaksua tietoja kielialueen maista, kansoista

ja kulttuureista

Arviointi Numeroarviointi

85

B2-kieli, ranska

Tavoitteet

ymmärtää jokapäiväisiä asioita käsittelevää normaalitempoista puhetta

pystyä osallistumaan tavallisia asioita käsittelevään keskusteluun soveltaen luonnollista ja sujuvaa ääntämistä,

painotusta, rytmiä ja intonaatiota

ymmärtää helpohkoa yleisiä asioita käsittelevää tekstiä

omaksua kielen keskeistä sanastoa, sanontoja ja perusrakenteita

kyetä tuottamaan tekstiä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen

tuntea kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja sekä omaksua tietoja kielialueen maista, kansoista

ja kulttuureista

B2RA 1. kurssi ja B2RA 2. kurssi

Opimme monenlaisia arkielämän puhetilanteita: mm. kertomaan itsestä, lähipiiristä ja lähiympäristöstä, harrastuksista,

koulusta, säästä, voinnista sekä opimme neuvomaan tietä ja ruokasanastoa. Pääpaino on puheen tuottamisella, mutta

myös kieliopin perusrakenteita opiskellaan. Tutustumme Pariisiin, ranskalaiseen elämäntyyliin ja kulttuuriin.

B2RA 3. kurssi ja B2RA 4. kurssi

1. ja 2. kurssin asiat kertaantuvat ja syventyvät. Lisäksi opimme mm. luontoon ja eläimiin liittyviä asioita. Tutustumme

myös ranskalaiseen kuvataiteeseen ja Ranskan suureen vallankumoukseen. Kieliopin tietämys kasvaa. Kurssien

pääpaino on edelleen viestinnässä.

B2-kieli, saksa (Talvisalo)

B2SA1 Uusia tuttavia

Tutustutaan saksalaiseen perheeseen ja vieraillaan saksalaisessa koulussa. Liikutaan kaupungilla. Opetellaan

tutustumistilanteissa tarpeellisia kohteliaisuuksia, teitittely ja kertomaan itsestä.

B2SA2 Matkalla ja menossa

Harjoitellaan matkustamiseen liittyviä tilanteita, ollaan vieraana saksalaisessa perheessä, kirjoitetaan kirje ja asioidaan

kaupungilla. Opetellaan kertomaan lisää itsestä ja harrastuksista.

Arviointi Numeroarviointi

BSA3 Lomalla

Lomaillaan Saksassa. Liikutaan kaupungilla eri kulkuvälineillä, kysellään ja neuvotaan tietä, käydään vaateostoksilla,

syödään ravintolassa ja ostetaan tuliaisia.

B2SA4 Itävalta ja Sveitsi

Tutustutaan saksankieliseen Eurooppaan, erityisesti Itävaltaan ja Sveitsiin. Opetellaan kertomaan Suomesta ja

Savonlinnasta, aihepiireinä mm. asuminen, ympäristö ja terveys.

Arviointi Numeroarviointi

86

B2-kieli, venäjä (Talvisalo)

B2VE1 Hyvää päivää, hauska tutustua

Tavoitteet

- oppia venäjän kielen äänteet ja kyrilliset kirjaimet

- oppia tervehtimään, esittäytymään ja hyvästelemään venäjäksi

- oppia kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita

viestejä sekä jotain perustietoja itsestään ja lähipiiristään

Sisällöt - perhe ja lähimmät ihmissuhteet

- arkipäivän kielenkäyttötilanteet

Työmenetelmät - vahvistetaan kyrillisiä kirjaimia tietokonepelien avulla

- kaikilla kursseilla tutustutaan venäläiseen musiikkiin videoiden avulla

Arviointi

Numeroarviointi.

B2VE2 Näin asiat hoituvat

Tavoitteet

- oppia kertomaan ystävistä, suvusta ja omasta elämänpiiristä

- harjoitella jokapäiväisiä kielenkäyttötilanteita

Sisällöt

- perhe, kotipaikka, oma opiskeluympäristö

- perusviestintätilanteet

Työmenetelmät

- kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista

- vahvistetaan kyrillisten kirjainten hallintaa esim. tietokonepelien avulla

- tutustutaan Pietarin nähtävyyksiin kuvien ja videoiden avulla

Arviointi

Numeroarviointi. Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon jatkuva näyttö (tuntiaktiivisuus, parityöskentely ja

kotitehtävien tekeminen) sekä summatiiviset kokeet.

B2VE3 Vapaa-aika ja harrastukset

Tavoitteet

Vahvistaa sanastoa, laajentaa rakenteiden hallintaa sekä rohkaista oppilaita puhumaan venäjää

Sisällöt

Nuorten jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vietto ja harrastukset

Työmenetelmät

87

Kurssilla painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä, muun muassa mielipiteen ilmaisua.

Tutustutaan lisää Pietariin, internet-projekti jatkuu: kirjoitellaan sähköpostiviestejä, omaa lehteä

(=ejournal) nettiin

Arviointi

Numeroarviointi. Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon jatkuva näyttö (tuntiaktiivisuus,

parityöskentelyja kotitehtävien tekeminen) sekä summatiiviset kokeet.

B2VE4 Meillä ja muualla

Tavoitteet

Tutustua venäläisten nuorten elämästä kertoviin teksteihin, harjoitella esim. kahvila-ja ravintolatilauksia sekä vahvistaa

perusrakenteiden hallintaa

Sisällöt

Keskustellaan esim. lomanvietosta Suomessa ja ulkomailla.

Työmenetelmät Puheviestinnän ohella jatketaan ejournalia, mahdollisuus osallistua Pietarin retkelle.

Arviointi

Numeroarviointi. Arvosanaa annettaessa otetaan huomioon jatkuva näyttö (tuntiaktiivisuus, parityöskentely ja

kotitehtävien tekeminen) sekä summatiiviset kokeet.

Kuvataide

KUV7/1 Minä, sinä ja Aku Ankka -sarjakuvakurssi

Tavoitteet

- Tutustua monipuolisesti sarjakuvaan ja sen maailmaan.

- Kehittää omaa kuvallista ajattelua, kuvallista ideointia ja rohkaistua itseilmaisussa erityisesti sarjakuvan

tekemisen kautta.

Sisältö

Tutustutaan sarjakuvamaailmaan esim. historiaan, erilaisiin tyyleihin, suunnitteluun ja toteutukseen. Vahvistetaan omaa

kuvallista ajattelua tutkimalla, tarkastelemalla ja harjoittelemalla sarjakuvan ilmaisukeinoja. Esimerkiksi erilaiset

teemat voivat toimia oman kuvallisen ilmaisun ja työskentelyn lähtökohtana. Kurssin tarkempi sisältö muodostuu

ryhmän kiinnostusten mukaan. Kurssin aikana tehdyt sarjakuvat kasataan yhteiseksi sarjakuvalehdeksi.

Arviointi

Arvioinnissa huomioidaan jokaisen oma työskentelyprosessi. Omaan henkilökohtaiseen portfolioon kootaan töiden

lisäksi ideoita, kokeiluja, ajatuksia, työohjeita ja -menetelmiä sekä prosessin ja töiden itsearviointia.

Numeroarviointi

KUV8/1 Grafiikka ja graffitit

Tavoitteet

- Tutustua grafiikkaan ja sen historiaan, sekä lailliseen graffititaiteeseen

- Kehittää omaa kuvallista ajattelua, kuvallista ideointia ja rohkaistua itseilmaisussa.

Sisältö

88

Tutustutaan grafiikan historiaan, vedosmerkintään ja kehystykseen sekä esimerkiksi erilaisiin monotypian, kohopainon

ja syväpainon tekniikoihin sekä niiden erilaisiin sovellutuksiin. Ilmaisun ja työskentelyn lähtökohtana voivat toimia

erilaiset teemat, taidekuvat tai nykytaide. Tutustutaan graffiteihin kuvataiteen- ja ulkotaiteenlajina. Pohditaan yleisesti

taiteen kiistanalaisuutta ja eettisiä näkökulmia. Suunnitellaan ja toteutetaan ryhmänä koulun osoittamaan paikkaan

luvallinen graffiti. Osa työskentelystä tapahtuu ulkotiloissa.

Arviointi

Arvioinnissa huomioidaan työskentelyprosessi. Omaan henkilökohtaiseen portfolioon kootaan töiden ja niiden

dokumentointien lisäksi ideoita, kokeiluja, ajatuksia, työohjeita ja –menetelmiä sekä prosessin ja töiden itsearviointia.

Numeroarviointi

KUV9/1 Liikkuvan kuvan kurssi

Tavoitteet

- Tutustua liikkuvaan kuvaan.

- Kehittää omaa kuvallista ajattelua, kuvallista ideointia ja rohkaistua itseilmaisussa.

Sisältö

Tutustutaan liikkuvaan kuvaan esim. elokuva, tv-kuva, videoelokuva ja animaatio. Vahvistetaan omaa kuvallista

ajattelua ja itseilmaisua liikkuvan kuvan maailmassa tarkastelemalla, tulkitsemalla, analysoimalla ja itse tekemällä.

Kurssin tarkempi sisältö muodostuu ryhmän kiinnostusten mukaan.

Arviointi

Arvioinnissa huomioidaan työskentelyprosessi. Omaan henkilökohtaiseen portfolioon kootaan töiden lisäksi ideoita,

kokeiluja, ajatuksia, työohjeita ja –menetelmiä sekä prosessin ja töiden itsearviointia.

Numeroarviointi

Musiikki

MUV 7/1 Kitarakurssi

Tavoitteet

Oppilas

- oppii säestämään lauluja, soittamaan helppoja melodioita ja toimimaan kitarayhtyeen jäsenenä

- oppii soittamaan kitaraa sointumerkeistä, tabulaturimerkeistä ja nuoteista sekä improvisoimaan esim.

pentatonisella asteikolla

- oppilas tutustuu eri musiikinlajeihin (esim. kansanlaulut ja laulelmat, blues, klassinen musiikki ja rock) oman

soittimen opiskelun kautta

Sisällöt

Kitaran rakenne ja erilaiset kitarat. Avosoinnut ja barree soinnut; sointusäestys. Tabulatuurimerkinnät. Nuotit

kitaransoitossa. Soitto sormin ja plektralla. Melodiasoitto.

Yhtyesoitto: yhdistetään melodia ja sointusäestys. Kitaran huolto.

Arviointi

Numeroarviointi

MUV 7/2 Bändisoitto

Tavoitteet

Oppilas

- oppii soittamaan eri bändisoittimia

- oppii yhtyesoittoa

- oppii soittamaan eri musiikkityylejä

89

- oppii perusasioita vahvistinlaitteista, mikrofoneista ja sähkösoittimista

Sisällöt

Oppisisällöt valitaan oppilaiden taitotason ja musiikillisten mieltymysten mukaan siten, että toimintaan voi osallistua

sekä pitkälle edistynyt harrastaja että aloittelija. Kurssilla opetellaan kosketinsoitinten, lyömäsoitinten, kitaran ja basson

soittoa sekä mikrofonilaulua.

Arviointi

Numeroarviointi

MUV8/1 Musiikin teknologiakurssi

Kurssin tavoitteena on oppia käyttämään erilaisia musiikkiteknologian sovelluksia musiikin tuottamisessa ja

tallentamisessa. Tutustumme kurssilla ns. luuppisekvensseriohjelmien (esim. Garageband), sävellysohjelmien (esim.

Band-In-A-Box) peruskäyttöön sekä musiikin tallentamiseen digitaaliseen muotoon tietokoneen ja digitallentimen

avulla.

Arviointi

Numeroarviointi

MUV8/2 Laulukurssi

Kurssin tavoitteena on kehittää oppilaan laulutaitoa sekä yksinlaulun että yhtyelaulun muodossa. Sisältönä on ääni- ja

hengitysharjoituksia sekä yhdessä valittujen laulujen (sekä soolojen että moniäänisten yhtyelaulujen) esiintymiskuntoon

harjoittelua. Harjoittelemme esiintymään sekä akustisesti että mikrofonien kanssa. Tutustumme myös hieman

äänentoistoon.

Arviointi Numeroarviointi

MUV9/1 Ysin musiikki

Tavoitteet

Yhdeksännen luokan valinnaisella musiikkikurssilla tutustumme erityylisiin musiikin lajeihin ja esittämistraditioihin.

Aiheina ovat mm. eri maiden ja maanosien musiikki; pop-, rock- ja jazz-musiikin eri tyylisuunnat; näyttämömusiikki;

länsimaisen taidemusiikin aikakaudet. Tavoitteena on myös tehdä yksi projekti oppilaiden valitsemasta aihealueesta.

Työtavat

Keskeisellä sijalla opiskelussa on oma musisointi. Opiskelemme soittaen, laulaen, kuunnellen katsellen ja liikkuen sekä

esiintyen koulumme tilaisuuksissa. Pyrimme myös hyödyntämään musiikkiteknologiaa musiikkituotosten

tallentamiseksi.

Arviointi

Numeroarviointi

MUV9/2 Vapaa säestys pianolla, ryhmäkurssi

Tavoitteet ja työtavat Yhdeksännen luokan valinnaisella vapaan säestyksen kurssilla harjoittelemme ryhmässä pianon soittoa vapaan

säestyksen tekniikalla teknologia-avusteisesti. Musiikin teorian opiskelun näkökulmasta tutustumme eri sävellajeihin,

sointuasteisiin ryhmän lähtötaso ja yksittäisen oppilaan taitotaso huomioiden. Harjoittelemme säestystä kolmi- neli- tai

viisisoinnuilla ja opettelemme vasemman käden erilaisia bassokulkuja. esim. vaihtobasso, laskeva basso ja nouseva

basso. Harjoittelemme säestyskomppeja kevyen musiikin tyylilajien mukaisesti. Komppeina ovat mm. disco, tango,

beguine, valssi ja pop/rock.

90

Keskeisellä sijalla opiskelussa on yhteismusisointi ja oman säestystaidon kehittäminen.

Arviointi Numeroarviointi

Kotitalous

Kotitalous on taitoaine, joka käsittelee jokaista ihmistä lähellä olevia päivittäisiä asioita. Se on elämänläheinen

oppiaine, jossa on tiedon ja toiminnan yhteistyötä arkipäivän ja juhlan yhteydessä.

Kurssien tavoitteet

Oppia

taitoja, joita tarvitaan läpi elämän

tekemään itse

kuluttajatietoja

ihmissuhdetaitoja

tapakulttuuria ja kansainvälisyyttä

terveitä elämäntapoja kansanterveyden ylläpitämiseksi

itsenäisyyttä ja omatoimisuutta

KOV7/1 Hei, me leivotaan 1

Kurssin tavoitteet

Tavoitteena on herättää kiinnostus leivontaan ja kehittää käytännön työtaitoja. Leipomisesta voi tulla hauska ja

hyödyllinen harrastus. Ryhmissä työskenneltäessä opitaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Kurssin sisältö ja työtavat

Kurssilla valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia.

Tarkoituksena on herättää kiinnostusta leipomista ja yleensä kodin töitä kohtaan. Kurssin aikana opitaan vertailemaan

itse valmistettuja ja kaupasta ostettuja tuotteita. Leipomisesta voi tulla hauska ja hyödyllinen harrastus.

Arviointi

Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon

hankinta- ja soveltamistaidot sekä yhteistyötaidot.

KOV8/1 Hei, me leivotaan 2

Kurssin tavoitteet Tavoitteena on jatkaa jo opittuja perustaitoja. Kehittää kädentaitoja ja kokeilla uusia työtapoja ja opetella uusia

makutottumuksia. Leipomisesta voi tulla hauska ja hyödyllinen harrastus. Ryhmissä työskenneltäessä opitaan

vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Kurssin sisältö ja työtavat Kurssilla valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia.

Tarkoituksena on herättää kiinnostusta leipomista ja yleensä kodin töitä kohtaan. Kurssin aikana opitaan vertailemaan

itse valmistettuja ja kaupasta ostettuja tuotteita. Kurssilla työskennellään yksin, pareittain ja ryhmissä.

Arviointi

Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon

hankinta- ja soveltamistaidot sekä yhteistyötaidot.

91

KOV8/2 Suomalainen ruokapöytä arjesta juhlaan

Kurssin tavoitteet Tavoitteena on tutustua perinteiseen ja nykyaikaiseen suomalaiseen ruoka- ja tapakulttuuriin. Pyrkimyksenä on kehittää

oppilaan käytännön työtaitoja niin, että hän pystyy omatoimiseen työn suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kurssin sisältö ja työtavat Kurssin ohjelmaan kuuluu mm. aterioiden ja leivonnaisten suunnittelua ja toteutusta ajankohtaisista kotimaisista ruoka-

aineista sekä kauniiden pöytätapojen että viihtyisän ruokailutilanteen harjoittelua erilaisissa tilanteissa. Tutustutaan

maakuntaruokiin ryhmätöiden ja käytännön harjoitusten avulla. Käytännön työtaitoja ja tiedonhankintataitoja

harjoitellaan yksilö-, pari- sekä ryhmätöinä.

Arviointi Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon

hankinta- ja soveltamistaidot sekä yhteistyötaidot.

KOV9/1 Hei, me leivotaan 3

Kurssin tavoitteet

Tavoitteena on jatkaa jo opittuja taitoja. Kehittää kädentaitoja ja kokeilla uusia työtapoja ja opetella uusia

makutottumuksia. Leipominen voi jatkua hauskana ja hyödyllisenä harrastuksena. Ryhmissä työskenneltäessä opitaan

vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Kurssin sisältö ja työtavat Kurssilla valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia.

Tarkoituksena on ylläpitää kiinnostusta leipomista ja yleensä kodin töitä kohtaan. Kurssin aikana vertaillaan itse

valmistettuja ja kaupasta ostettuja tuotteita. Kurssilla työskennellään yksin, pareittain ja ryhmissä.

Arviointi

Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon

hankinta- ja soveltamistaidot sekä yhteistyötaidot.

KOV9/2 Ruokamatka maailmalle

Kurssin tavoitteet

- Tutustua eri maiden ruokakulttuureihin.

- Oppia valmistamaan aterioita eri maille tyypillisistä ruoka-aineista.

- Oppia ennakkoluulotonta suhtautumista uusiin makuelämyksiin ja suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan.

Kurssin sisältö ja työtavat

Oppilaat valitsevat kohdemaat ja tutustuvat kyseisten maiden ruoka- ja tapakulttuureihin sekä suunnittelevat

valmistettavat ateriat. Oppilaiden esitysten avulla perehdytään tarkemmin eri maidenruokakulttuurien tyypillisiin

piirteisiin.

Arviointi

Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn. Arvioinnissa huomioidaan käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon

hankinta- ja soveltamistaidot, yhteistyötaidot ja oppimispäiväkirja.

KOV9/3 Hygieniapassikurssi

Kurssin tavoitteet

- Oppia elintarvikehygienian perusteet.

- Hygieniaosaamisen soveltaminen käytännön työskentelyyn.

Kurssin sisältö

92

Kurssilla opiskellaan elintarvikehygieniaa ”Lupa Kokata” nettimateriaalin avulla. Kurssin lopussa suoritetaan

hygieniaosaamistesti ja halukkailla on mahdollisuus suorittaa maksullinen (25 €) Hygieniapassi. Koulu maksaa maksun.

Passin suorittaminen ei ole edellytys kurssiin osallistumiseen. Teorian lisäksi kurssilla tehdään myös käytännön

harjoituksia.

Arviointi

Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn ja hygieniaosaamistestin tuloksiin. Arvioinnissa huomioidaan

käytännön työtaidot, aktiivisuus, tiedon hankinta- ja soveltamistaidot, yhteistyötaidot ja oppimispäiväkirja,

Käsityö

Opetuksen lähtökohtana on 7. ja 8. luokan tiedon ja taidon taso, jota syvennetään ja laajennetaan. Samalla annetaan

oppilaille mahdollisuudet eriytyvälle ja yksilölliselle työskentelylle ja luodaan pohja käsityön harrastukselle tai

ammatilliselle osaamiselle tulevaisuudessa.

KÄSV7/1 Muoto- ja suunnitteluoppi 1 ”pienoismalleista tuotteeksi” HUOM! Kurssi soveltuu sekä teknisen työn että tekstiilityön valinneille.

Oppilas oppii

- kehittelemään luovasti ideoitaan

- suunnittelemaan visuaalisesti ja teknisesti oman työnsä

- tarkastelemaan värejä, muotoja ja mittasuhteita suunnittelun näkökulmasta

Sisällöt

Suunnitellaan ja valmistetaan pienoismalleja, joiden pohjalta toteutetaan yksilöllinen tuote. Materiaalina pahvi, vaneri ja

muut puumateriaalit. Ryhmän maksimikoko on 12 henkilöä.

Arviointi Numeroarviointi

KÄSV8/1 Muoto- ja suunnitteluoppi 2 HUOM! Kurssi soveltuu sekä teknisen työn että tekstiilityön valinneille.

Oppilas oppii

- kehittelemään ja muuntamaan olemassa olevia tuotteita

- kiinnittämään suunnittelussa huomiota yksityiskohtiin

- käyttämään värejä, muotoja ja mittasuhteita suunnittelun näkökulmasta

Sisällöt

Jatkokehitetään olemassa olevia tuotteita. Tarkastellaan ja suunnitellaan tuotteiden yksityiskohtia. Materiaalina pahvi,

vaneri ja muut puumateriaalit. Ryhmän maksimikoko on 12 henkilöä.

Arviointi Numeroarviointi

Tekninen työ

TNV 7/1 Robotiikkaa, 7. lk

Tavoitteet

Oppilas oppii

93

ongelmaratkaisuprosessin hallintaa

suunnittelutaitoja

teknistä ajattelua ja luovaa ajattelua

monipuolista tietokoneen hyödyntämistä

muiden ja oman työn arviointia

kriittistä suhtautumista teknologisiin innovaatioihin.

Sisällöt

Toimintaympäristönä on Lego Dacta ja Lego Controllab. Oppilaat tutkivat reaalielämän automaatteja tai robotteja ja

mallintavat niiden toimintoja. Työskentely on pienryhmä- tai parityöskentelyä. Työprosessista laaditaan kirjallinen

raportti, johon voidaan liittää digikuvia tuotoksesta. Tuotokset esitellään ja arvioidaan lopuksi koko ryhmän toimesta.

Arviointikohteita ovat ryhmän yhteistyötaidot, laitteen kokonaisuus, toimivuus, tekniset ratkaisut ja innovaatiot.

Arviointi Numeroarviointi

TNV8/1 Konetyöstön jatkokurssi

Tavoitteet

Oppilas

- syventää tietämystään puuntyöstökoneista ja välineistä

- oppii työskentelemään tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuus ohjeita noudattaen.

- oppii arvioimaan ja tunnistamaan eri koneiden käyttömahdollisuuksia

- tutustuu koneiden rakenteisiin ja koneiden huoltoon

Sisällöt Opetellaan käyttämään puuntyöstökoneita aikaisempaa monipuolisemmin. Tutkitaan käytettävien koneiden rakenteita ja

toimintaperiaatteita. Valmistetaan tuotteita puuntyöstökoneita hyödyntäen. Ryhmän maksimikoko on 12 henkilöä.

Arviointi Numeroarviointi

TNV8/2 Hylättyjen esineiden korjaus ja entisöinti

Tavoitteet

Oppilas

- tunnistamaan korjausmahdollisuuden ja arvioimaan sitä kriittisesti

- laatimaan ohjatusti korjaussuunnitelman ja toteuttamaan korjauksen

- soveltamaan taitojaan arkielämän tilanteissa

- arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä

Sisällöt

Kurssille jokainen tuo mukanaan puu/metallimateriaalista valmistetun kunnostettavan kohteen (esimerkiksi vanha

puutuoli, rikkinäinen potkukelkka, jokin työväline, jne …). Esineitä korjataan käyttäen laajasti teknisen työn välineitä ja

erilaisia tekniikoita. Ryhmän maksimikoko on 12 henkilöä.

Arviointi Numeroarviointi

TNV9/1 Ysin tekninen työ

Tavoitteet

Oppilas

- syventää teknisen työn taitojaan

- harjaantuu itsenäisenä suunnittelijana ja toteuttajana

- oppii löytämään työssään tarvitsemaansa tietoa eri lähteistä ja soveltamaan tietoa työskentelyssään

94

Sisällöt

Työskentelyä teknisen työn eri osa-alueilla. Kurssin alussa sovitaan työskentelyn painotus. Tutustumista työelämän

käsityöammatteihin. Ryhmän maksimikoko 12.

Arviointi Numeroarviointi

Tekstiilityö

Tavoitteet

Oppilas

oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan esteettisiä, käytännöllisiä, taloudellisia, laadukkaita ja yksilöllisiä töitä,

joissa hän voi ottaa huomioon omat tarpeensa, kiinnostuksensa, työtahtinsa ja taitonsa

tutustuu uusiin tekstiilityön tekniikoihin ja materiaaleihin

oppii itsenäisesti hankkimaan tietoa

oppii ottamaan vastuuta työnsä suunnittelusta ja toteutuksesta

oppii yhteistyötä.

Arviointi

Numeroarviointi

TSV 7/1 Asusteita

Valmistetaan laukkuja, hattuja, pipoja, huiveja, koruja ym. asusteita esim. neuloen, ommellen tai huovuttaen.

Valmistettavat työt ja niihin soveltuvat tekniikat sovitaan kurssin alussa.

TSV7/2 Kierrätä ja tuunaa

Tehdään uutta esim. vanhoista farkuista, huovutetuista villapaidoista ja muusta kierrätysmateriaalista tai uudistetaan

vanhoja vaatteita. Tutustutaan myös tilkkutöihin ja erilaisiin kankaan kuvioimis- ja värjäysmenetelmiin.

Arviointi

Numeroarviointi

TSV8/1 Omavaate 1

Valmistetaan itselle alaosan tai yläosan vaate. Käytetään valmiskaavoja, joita muokataan oman suunnitelman ja omien

mittojen mukaisiksi. Valmistettavat vaatteet päätetään yhdessä oppilaiden toiveiden pohjalta. Tavoitteena syventää

vaatteen valmistuksesta jo opittuja tietoja ja taitoja.

Arviointi

Numeroarviointi

TSV8/2 Erikoistekniikat

95

Kurssilla tutustutaan erikoistekniikoihin kuten huovutus, siirtokuvat, helmityöt, makramee jne. Voidaan tutustua myös

erilaisiin kankaan kuvioimis- ja värjäysmenetelmiin. Kurssin alussa sovitaan valmistettavat työt ja niihin soveltuvat

tekniikat.

Arviointi

Numeroarviointi

TSV9/1 Omavaate 2

Valmistetaan vaatteita itselle. Käytetään valmiskaavoja, joita muokataan oman suunnitelman ja omien mittojen

mukaisiksi. Valmistettavat vaatteet päätetään yhdessä oppilaiden toiveiden pohjalta. Tavoitteena syventää vaatteen

valmistuksesta jo opittuja tietoja ja taitoja vähän haastavamman vaatteen parissa.

Arviointi

Numeroarviointi

TSV9/2 Sisustus

Tutustutaan värien käyttöön sisutuksessa. Tehdään esim. oman huoneen sisustussuunnitelma, josta toteutetaan osia eri

tekniikoin (esim. ompelu, huovutus, painanta, värjäys). Valmistettavat työt voivat olla käyttötuotteita tai taidetekstiilejä;

verhoja, pieniä mattoja, tauluja, tyynyjä, lokerikoita.

Arviointi

Numeroarviointi

Terveystieto

TTV 9/1 ”Terveen hyvä!”

Tavoitteet:

• oppilas ymmärtää erilaisten terveyskäyttäytymisvalintojen merkityksen omaan elämään nyt

ja tulevaisuudessa

• oppilas oppii arvioimaan ja hoitamaan omaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä erilaisin

menetelmin

• opetella ja vahvistaa omaa kehontuntemusta ja – hallintaa

• vahvistaa ja harjoittaa omia sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa/-luottamusta

Kurssin sisältö

• erilaisia luovan ilmaisun harjoituksia sisä- ja ulkotiloissa

• harjoitellaan sisällä ja/tai ulkona arkipäivän ensiaputilanteita

löytämiseksi sekä ymmärretään niiden vaikutusmahdollisuus oman terveyden tukemisessa

• harjoitellaan oman kunnon kohentamista ja terveellisten ruokatottumusten

edistämistä

• keskusteluluento erilaisista lääkkeistä ja niiden käyttömuodoista

• (mahdollisia) vierailuja oman elinympäristön terveyteen ja hyvinvointiin läheisesti liittyviin

kohteisiin oman terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi.

96

Arviointi

Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn ja henkilökohtaisen kurssivihkon täyttämiseen.

Liikunta

LIV7/1 Liikuntaa pelaten ja rentoutuen

Tavoitteet

oppilas saa iloa ja virkistystä

oppilas nauttii rentoutumisesta

oppilas saa myönteisiä liikuntakokemuksia taidoista tai kunnosta riippumatta

Sisältö

leikit, pelit, kisat

luovat harjoitukset

rentous- ja venytysharjoitukset

Arviointi Numeroarviointi

LIV 7/2 Tyttöjen kuntoilukurssi

Tavoitteet

oppilas tutustuu kuntoliikunnan erilaisiin harjoitusmuotoihin

oppilaan liikkuvuus, notkeus, lihaskunto ja kestävyys paranevat

oppilas oppii suorittamaan liikkeet oikein

oppilas oppii rentoutumaan

kuntoilu on hauskaa

Sisältö

circuit, kuntosali, kuntojumppa ym.

pelejä ja leikkejä

lihashuolto ja rentoutus

Kurssi sopii kaikenkuntoisille.

Arviointi

Numeroarviointi

LIV 8/1 Pallopelejä

Tavoitteet

oppilas osaa toimia yhteistyössä toisten kanssa

oppilas oppii kunnioittamaan sääntöjä ja pelaamaan reilua peliä

oppilaan palloilutaidot ja pelikäsitys kehittyvät

oppilaan kunto-ominaisuudet kehittyvät

Sisältö

erilaisia ulko- ja sisäpallopelejä

97

harjoituksia ja pienpelejä

palloleikkejä

lisäksi kuntoharjoituksia.

Arviointi

Numeroarviointi

LIV 8/2 Tyttöjen kuntoilukurssi

Tavoitteet

oppilas tutustuu kuntoliikunnan erilaisiin harjoitusmuotoihin

oppilaan liikkuvuus, notkeus, lihaskunto ja kestävyys paranevat

oppilas oppii suorittamaan liikkeet oikein

oppilas oppii rentoutumaan

kuntoilu on hauskaa

Sisältö

circuit, kuntosali, kuntojumppa ym.

pelejä ja leikkejä

lihashuolto ja rentoutus

Kurssi sopii kaikenkuntoisille.

Arviointi

Numeroarviointi

LIV9/1 Ysin palloilukurssi

Tavoitteet

oppilaan pelikäsitys ja palloilutaidot paranevat

oppilas tutustuu joihinkin koulun ulkopuolella harrastettaviin lajeihin

oppilaan kunto-ominaisuudet kehittyvät

Sisältö

sisä- ja ulkopalloilulajeja

mahdollisuuksien mukaan tennis, squash, keilaus jne.

lisäksi kuntoharjoituksia

Arviointi

Numeroarviointi

LIV9/3 Liikuntaa pelaten ja rentoutuen 2

Tavoitteet

oppilas saa iloa ja virkistystä

oppilas nauttii rentoutumisesta

oppilas saa myönteisiä liikuntakokemuksia taidoista tai kunnosta riippumatta

Sisältö

leikit, pelit, kisat

luovat harjoitukset

rentous- ja venytysharjoitukset

Arviointi Numeroarviointi.

98

Äidinkieli / Viestintä ja mediataito

AIV7/1 Toimittajakurssi – viestintää median avulla

Tavoitteet

tiedonhallintataitojen kehittäminen

viestimet, viestiminen ja vuorovaikutus

viestimien ja median taidollinen ja kriittinen käyttö

viestien ja uutisten tuottaminen ja välittäminen

Sisältö

viestien ja sisältöjen ilmaisu ja erilaiset ilmaisukielet

erilaiset viestintäympäristöt ja niissä viestiminen

media, maailma ja todellisuus

lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus

viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö

Arviointi

Numeroarviointi

MUUT VALINNAISKURSSIT

MKV 7/1 Vesillä liikkumisen perusteet

Kurssilla perehdytään navigoinnin perusteisiin; kartat, gps, vesiliikennesäädökset, vesillä liikkumisen turvallisuus,

paikannusteknologia ja tietoverkoista saatavan tiedon hyödyntäminen, sään havainnointi. Kurssiin sisältyy vesillä

liikkumista veneellä/laivalla ja talvella luistellen, riippuen kurssin toteutumisajankohdista.

Arviointi

Numeroarviointi

MKV8/1 ”Metsäymmärryksen” ja metsänhoidon perusteet

Kurssilla perehdytään metsäympäristöön ja metsänhoidon perusteisiin sekä kartutetaan yleistä luontotietämystä. Kurssi

järjestetään yhteistyössä Varpalan metsäkoulun kanssa. Kurssi tarjoaa näkökulmaa metsäalasta ja metsänhoidosta sekä

luonnontuntemuksesta kiinnostuneille. Osa opiskelusta tapahtuu Varpalan metsäkoululla ja sen lähimaastossa. Kurssiin

sisältyy metsässä liikkumista ja toimimista. Kurssin toteutusajankohdista sovitaan erikseen. Maksimi ryhmäkoko on 12.

Arviointi

Numeroarviointi

MKV7/2 Venäjän tutustumiskurssi (0,5 kurssia)

Kurssilla opitaan venäjän kielen kirjaimet. Apuna käytetään myös opetusvideoita. Opetellaan tervehdyksiä ja kertomaan

itsestä. Osana kurssia on tehtävä, jossa jokainen oppilas tutustuu itseään kiinnostavaan Venäjään liittyvään aiheeseen ja

kertoo siitä muillekin oppilaille. Venäjän kieli on tärkeä apuväline työelämässä, erityisesti palvelualoilla ja liike-

elämässä.

99

Tämän kurssin lisäksi sinun tulee valita kaksi muuta kurssia.

Arviointi

Suoritusmerkintä

Valinnaisaineiden arviointi

Valinnaisaineet arvioidaan kuten yhteiset oppiaineet numeerisesti 4-10. Arvioinnin kriteereitä ovat aktiivisuus,

osallistuminen ja erilaiset tuotokset.

Hylätty opintokokonaisuus on suoritettava kokonaan uudelleen tai se on korvattava vastaavanlaajuisella toisella

valinnaisainekokonaisuudella.

Jos ns. lyhyet valinnaisaineet (alle kaksi vuosiviikkotuntia) ovat selkeästi jonkin yhteisen oppiaineen syventäviä

opintoja, niissä menestyminen voi vaikuttaa yhteisen aineen arvosanaan korottavasti.

A2- ja B2-kieliin on opetussuunnitelman perusteissa laadittu arviointikriteerit. A2-kieltä arvioidaan samoilla kriteereillä

kuin vastaavaa A1-kieltä. Valinnaisen A2-kielen ja B2-kielen päättöarviointi voidaan huoltajan pyynnöstä

numeroarvostelun sijaan korvata hyväksytty -merkinnällä.

B2-kielen arvosana lasketaan lukuaineiden keskiarvoon haettaessa lukioon. Ammatilliseen koulutukseen haettaessa

taito- ja taideaineista (li, ku, kä, ko ja mu) pisteytetään päättötodistukseen kaikkien aineiden keskiarvon lisäksi kolmen

parhaan aineen aritmeettinen keskiarvo.

11.17 Oppilaanohjaus

ppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään

opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia

tietoja ja taitoja.

Ohjaustoiminnan tulee jatkua koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat

opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.

Kaikkien opettajien tehtävä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan

oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksia sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen

opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.

Oppilaanohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta,

arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta,

lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja

sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Oppilaan turvallista siirtymistä koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa

seuraavalle kouluasteelle tulee tukea oppilaanohjaajien ja opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja

kouluasteiden väliset rajat.

Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaanohjaus muodostuu

-luokkamuotoisesta ohjauksesta

-yksilöllisiin kysymyksiin syventävästä henkilökohtaisesta ohjauksesta

-sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta

-työelämään tutustumisesta.

Henkilökohtaisen ohjauksen aikana oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihin, koulutus- ja ammatinvalintaan

sekä muihin elämäntilanteisiin liittyvistä kysymyksistä.

Pienryhmässä oppilas oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan

henkilökohtaisia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-

opiskeluvalinnoissa.

O

100

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista,

ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat mm.

työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja

työelämään tutustuminen (TET).

Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisen jaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen

lisäämiseksi. Tavoitteena on, että oppilas hankkii omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa

työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle järjestetään mahdollisuus arvioida hankkimiaan

tietoja ja kokemuksia.

7. luokka: oppilaat tutustuvat koulun siistijöiden työhön yhtenä koulupäivänä

8. luokka: oppilaat tutustuvat koulun keittiön ja ruokalan toimintaan yhtenä päivänä kerrallaan

oppilaat voivat tutustua yhden päivän ajan haluamaansa ammattiin

9. luokka: oppilaat tutustuvat työelämään itse hankkimassaan työpaikassa kaksi viikkoa

Vuosittain julkaistavasta koulukohtaisesta lukuvuositiedotteesta oppilas ja hänen huoltajansa saavat tietoa

koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Huoltajalla on mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä

asioista koulun opettajien ja oppilaanohjaajien kanssa. Muita mahdollisuuksia saada tietoa koulun toiminnasta ovat mm.

henkilökohtaiset tapaamiset, vanhempainillat, internet-sivut ja koulun muut ajankohtaiset tiedotteet.

7. luokka 8. luokka 9. luokka

Tavoitteet Oppilas

-syventää myönteistä ja

vastuullista asennetta

koulunkäyntiin ja oppimiseen

-osaa toimia kouluyhteisössä

-kehittää opiskelutaitojaan ja

omaksuu itselleen sopivia

opiskelustrategioita

-osaa arvioida itseään ja

toimintaansa ja ymmärtää omat

edellytyksensä oppijana

-rakentaa myönteistä

minäkuvaansa

-tiedostaa valinnaisaineiden

merkityksen oman kehityksen ja

opiskelun kannalta.

-oppilaan itsetuntemus lisääntyy

Oppilas

-tutustuu peruskoulun jälkeisiin

koulutusmahdolli-suuksiin

-tulee tietoiseksi vahvuuk-sistaan

eri koulutusaloille

-perehtyy erilaisiin ammatteihin

ja työelämään

Oppilas

-syventää tietämystään

peruskoulun jälkeisestä

koulutuksesta

-arvioi tulevaisuuden-

suunnitelmiaan

-selkiyttää

jatkokoulutusvaihto-ehtonsa

ja ratkaisee jatko-

koulutukseen hakemisen

-syventää tietämystään

työelämästä ja ammateista

Keskeiset

sisällöt

- yläluokilla opiskelu

- 7-luokan opiskelu

- myönteinen opiskeluasenne

- kouluyhteisössä toimiminen

- opiskelutaidot ja

opiskelustrategiat

- oman työskentelyn ja

opiskelutaitojen arviointi

- itsetuntemus

- nuoruus elämänvaiheena

- valinnaisaineet ja niiden

vaikutus jatko-opintoihin

- 8-luokan opiskelu

- itsetuntemus

- Suomen koulutusjärjestelmä ja

koulutusväylät

- työelämä ja ammatit

- perustietoja työelämästä ja

työelämän muutoksista

- yrittäjyys

- ura- ja elämänsuunnittelu

-päättöluokan opiskelu

-Suomen koulutusjärjestelmä

ja jatko-

opiskelumahdollisuudet

-II-aste: lukio, ammatillinen

koulutus

- korkea-aste:

ammattikorkeakoulutus ja

yliopistot

-itsetuntemus

-oma koulutussuunnitelma ja

valintojen tekeminen

-yhteishaku ja

valintaperusteet

-ohjaus,- tiedotus ja

neuvontapalvelut

-opintotuki

- kansainvälisyys ja opiskelu

ulkomailla

101

- työelämätietous

Esimerkkejä

mahdollisista

työtavoista

Yksilötehtävät, ryhmätyöt, tiedon hankinta eri tieto- ja viestintätekniikoita hyväksi käyttäen,

Tutustumiskäynnit, vierailijat, vierailut, henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus

12 Oppilaan arviointi

avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1.‒9. opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu opetussuunnitelmassa

määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman perusteissa oleviin kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Arvioinnin tehtävä

Arvioinnin tehtävänä on kokonaisvaltaisen kasvamisen ja oppimisen edistäminen. Keskeistä on kasvavan lapsen

minäkäsityksen - itsearvostuksen, itsetuntemuksen ja itseluottamuksen - myönteinen tukeminen. Arvioinnin tulee

ohjata, kannustaa ja motivoida oppilasta opiskelussa.

Arviointipalaute kuvaa oppilaan edistymistä oppimisprosessissa sekä omien kykyjen ja taitojen tunnistamista.

Arviointi ohjaa oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista, työn suunnittelua, toimintaa ja itsenäisiä valintoja.

Lisäksi arviointi tukee oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arviointi kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut

kasvulle ja oppimiselle yhdessä (koulun, kodin ja itsensä) asetetut tavoitteet.

Oppilasarviointi on osa oppilaan, koulun ja kodin yhteistyötä. Arviointi antaa tietoja oppilaalle ja huoltajalle

oppilaan käyttäytymisestä, työskentelystä, sosiaalisesta kasvusta ja edistymisestä. Monipuoliset

arviointimenetelmät, itsearviointi, portfolioarviointi ja arviointikeskustelut lisäävät huoltajien mahdollisuutta ja

tietoisuutta olla mukana oppilaan koulutyön suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa.

Arvioinnin periaatteet

S

102

Arvioinnin tulee olla jatkuvaa, tavoitteellista sekä monimuotoista. Sen tulee perustua monipuoliseen näyttöön.

Arvioitaessa tulee käyttää arviointimenetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan

osaamisensa.

Menetelminä voidaan käyttää esim. havainnointia, oppilaan itsearviointia yksin ja ryhmässä, portfolioarviointia,

keskustelua oppilaan kanssa, oppilaan tuotosten arviointia sekä erilaisten kokeiden tuloksia. Tavoitteena on, että

oppilas saa yksilöllistä ja totuudenmukaista palautetta edistymisestään, työskentelystään, sosiaalisesta kasvustaan,

käyttäytymisestään sekä opiskelutaidoistaan ja -tuloksistaan eri oppiaineissa.

Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä

kielitaito.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitettävä

jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.

Arviointi Savonlinnan normaalikoulussa

Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana;

välitodistuksella, arviointikeskustelussa sekä lukuvuositodistuksella.

Lukuvuoden ensimmäinen arviointi on välitodistus, joka annetaan joululoman alkuun mennessä. Tällöin arvioidaan

oppilaan käyttäytymistä, työskentelyä ja opintojen etenemistä. Oppiaineet arvioidaan numeroin. Välitiedotteeseen

tulee myös oppilas itsearviointi käyttäytymistä, työskentelytaidoista. Lisäksi oppilas arvioi opintojen etenemistä

sekä muita koulun tarpeelliseksi katsomia asioita välitodistuksen arvioinnin yhteydessä.

Lukuvuoden toinen arviointi on arviointikeskustelu, joka järjestetään tammi-maaliskuussa. Arviointikeskustelussa

ovat läsnä oppilas, hänen huoltajansa sekä oppilaan oma luokanvalvoja. Mukana voi olla myös muita oppilasta

opettavia opettajia. Arviointikeskustelun pohjana käytetään välitiedotetta sekä oppilaan omia tuotoksia.

Lukuvuoden kolmas arviointi on lukuvuositodistus. Se sisältää arvioinnin opintojen etenemisestä oppiaineittain

sekä käyttäytymisen arvioinnin. Lukuvuositodistus annetaan kouluvuoden päätteeksi.

Opettajat säilyttävät arviointiin liittyvän aineistonsa lukuvuoden loppuun saakka. Lukuvuosiarviointitiedot

säilytetään koulun arkistossa.

Edellisen lisäksi opettaja voi välittää arviointiin liittyvää tietoa huoltajille puhelimitse, kirjallisin viestein tai

järjestämällä henkilökohtaisia tapaamisia. Oppilas vie kokeet, testit ja arviointiin liittyvät tiedotteet kotiin

nähtäväksi ja palauttaa ne opettajalle huoltajan allekirjoittamina. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä opettajaan, kun he

kaipaavat tietoja lapsensa koulunkäynnistä.

Kun opettaja saa uuden luokan tai uusia oppilaita, voidaan järjestää tapaaminen luokanvalvojan, huoltajan ja

mahdollisesti myös oppilaan kesken. Tarvittaessa voidaan järjestää tapaaminen myös muiden opettajien kanssa.

ajankohta 7. luokka 8. luokka

9. luokka

103

marras-

joulukuu

Välitiedote, jossa arvioidaan

- sanallisesti käyttäytymistä ja työskentelytaitoja

-numeroin opiskellut oppiaineet

tammi-

maaliskuu

oppilaan, hänen huoltajiensa sekä luokanvalvojan kana käytävä arviointikeskustelu

toukokuu

Lukuvuositodistus,

jossa arvioidaan

- numeroin käyttäytyminen

- numeroin opiskellut oppiaineet

Päättötodistus,

jossa arvioidaan

numeroin edistyminen

kaikissa oppiaineissa.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.

Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta

määrittelee kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana.

Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa

arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se

on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmalliset tavoitteet.

Hyvän osaamisen kuvaukset on määritelty valtakunnallisesti Opetussuunnitelman perusteissa (16.1.2004).

Opetettavien aineiden arviointikriteerit 7–9 luokilla

Oppilaalle annettava oppiaineiden arviointi muodostuu seuraavista osa-alueista:

1. Perusoppisisällöt

- tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttaminen

2. Osallistuminen

- tuntitilanteissa osallistuminen, aktiivisuus, oma-aloitteisuus sekä yhteistyössä toimiminen

3. Työskentely

- oman opiskelun suunnittelu, toteutus ja arviointitaidot

Arvosana 10 erinomainen

- hallitsee lähes kaikki oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet

- hallitsee lähes kaiken opiskellun ja kykenee soveltamaan oppimaansa

- työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti

- osoittaa erityistä kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan

- on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen

Arvosana 9 kiitettävä

- hallitsee kiitettävästi useimmat oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet

- hallitsee kiitettävän osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa

- työskentelee tunnollisesti ja itsenäisesti

- osoittaa kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan

- on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen

Arvosana 8 hyvä

- hallitsee hyvin oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet

- hallitsee suurimman osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa

- työskentelee melko itsenäisesti ja tunnollisesti

- tekee ohjeiden mukaan annetut tehtävät

104

Arvosana 7 tyydyttävä

- saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteiden perustason keskimääräisesti

- hallitsee opiskellut asiat osittain ja osaa toisinaan soveltaa oppimaansa

- noudattaa annettuja ohjeita

- pyrkii suoriutumaan annetuista tehtävistä

Arvosana 6 kohtalainen

- ei saavuta aivan opetussuunnitelman perustasoa

- osallistuminen opiskeluun passiivista

- tehtäviä usein tekemättä

Arvosana 5 välttävä

- huomattavia puutteita opetussuunnitelman tavoitteiden perustason saavuttamisessa

- hallitsee vain joitakin osia opiskellusta eikä kykene soveltamaan oppimaansa

- osallistuminen työskentelyyn välttävää

- laiminlyö usein tehtävänsä

- kiinnostus oppiaineeseen heikkoa

Arvosana 4 hylätty

- ei ole saavuttanut opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita

- osallistuminen passiivista ja kielteistä

- ei osallistu tuntityöhön eikä tee annettuja tehtäviä

- tarvitsee koko ajan opettajan valvontaa ja ohjausta

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista

oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Tällöin voidaan oppilaan jättämisestä

vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden

hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa

erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuus, joissa

oppilas voi osoittaa osaamisensa, järjestetään lukuvuoden työn päätyttyä kesäkuussa. Tämä ajankohta päätetään

lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa.

Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas

kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on

hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan

suoritukset raukeavat.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei

olisi hylättyjä suorituksia. Tällaisessa tapauksessa opettaja ottaa yhteyttä hyvissä ajoin huoltajaan ja hänelle varataan

mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon

oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin

osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen

järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilaan yksilöllistäminen oppiaineessa merkitään todistukseen

* -merkinnällä.

105

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Sen pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa

asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa

työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon työskentelyn vastuullisuus sekä yhteistyötaidot. Työskentelyn arviointi on

aina osa oppiaineen arviointia. Välitiedotteessa sekä lukuvuositodistuksessa arvioidaan yleiset työskentelytaidot.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa

sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä

otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.

Kriteerit?

Itsearviointi

Itsearvioinnilla on keskeinen osa oppilaan itsetuntemuksen kehittymisessä ja oppimaan oppimisessa. Koulunkäynnin

alusta alkaen oppilasta ohjataan oman käyttäytymisen, työskentelyn, opiskelutaitojen ja oppimisen pohdintaan.

Oppilaan tulee saada palautetta itsearvioinnistaan. Itsearvioinnin tavoitteena on auttaa oppilasta

- kehittämään omia oppimaan oppimisen taitojaan

- asettamaan omia tavoitteita työskentelemään ja toimimaan niiden saavuttamiseksi

- tunnistamaan ja kehittämään opiskelutapojaan

- tunnistamaan omat vahvuutensa

- arvioimaan ja arvostamaan työnsä tuloksia

Itsearviointeja käsitellään arviointikeskusteluissa

Päättöarviointi

äättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut

perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti.

Päättöarvosanan tulee jokaisessa yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen

päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit

kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien

pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on

laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden

edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jättämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason

ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi, mikäli hän pystyy

osoittamaan jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy

oppiaineen arvosanaan.

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan

numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti. Mikäli

sanallisesti arvioitu valinnainen katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi

korottaa yhteisen oppiaineen arvosanaa.

Todistukset

P

106

ppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista

arviointia sisältäviä tietoja, ne voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

Normaalikoulussa on käytössä seuraavat todistukset (liite 5 Todistukset)

- välitodistus

- lukuvuositodistus

- erotodistus

Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana annetaan lisäksi yksi

välitodistus, joka on muodoltaan samankaltainen kuin lukuvuositodistus.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun. Erotodistuksen liitteeksi tulee koulussa noudatettu

tuntijako sekä selvitys normaalikoulun opetuksen painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.

Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy Savonlinnan kaupungin koululaitoksen perusopetuksen

kouluun.

O