DOP-projektejavuosien varrelta

Openpolkuja -seminaari 25.11.2014

Anu Liljeström

Projektit

• Jääkausiprojekti 2005

• Talvikalastusprojekti 2009

• Pettuleipäprojekti 2011

• Muita projekteja

• Tämän syksyn touhuja

http://youtu.be/TnaEbY4czfU

Jääkausiprojekti2005

Millaisia luonnontieteellisiäoppimisprosesseja, -toimintoja ja –käytänteitäilmeni?

Millainenoppimisprojekti syntyija muodostuioppimisympäristössä?(Millaiseksioppimisympäristömuodostui? )

Kuinka oppilaiden ymmärryskehittyi projektin aikana?

Liljeström et all. 2013

Figure 5: Scale model of the glaciated rock simulation (Liljeström et al 2013)

TULOKSIA:1. Narratiivinen kuvaus syntyneestä oppimisprojektista ja -

prosessista – oppijayhteisön, työvälineiden sekäoppimistehtävän näkökulmista. Oppilaiden lähettämänpaikkatiedon kategorisointi ja kvantifiointi.

2. Alku- ja lopputestin tulosten analyysi3. Luonnontieteellisen toiminnan kaltaiset oppimisprsessit

Oppimisympäristö, jossa heterogeeninen oppijayhteisö voiyhdessa ratkaista kokonaista, avointa ja haastavaa

oppimistehtävää voi johtavaa laajenevaan ja monipuolisestiluonnontieteellisen asiantuntijan käytänteitä soveltavaan

oppimiseen.

Liljeström et all. 2013

Tarve kehittää ekonomisempi tapa ja selkeämpi malli tämäntyyppiselle oppimiselle, jotta toiminta voisi laajentua suomalaisessa

koulussa.

Talvikalastusprojekti2009

• DOP –malli• Avoin oppimistehtävä:

Suunnitelkaa ja toteuttakaa oma tutkimus talvikalastukseen liittyen

• Tutkimusnäkökulmien valitseminen

• Noin 30 oppituntia jakautui 6 viikon ajalle

• 32 oppilasta esikoulusta kuudesluokkalaisiin

• 7 pienryhmää

Oppilaiden tutkimustarinat

• Kuinka syvällä kalat uivat talvella?• Mikä on paras pilkki?• Ilmastonmuutoksen vaikutus

kaloihin ja järviin.• Kalan suomut

• Kalan silmä• Moottorikelkka• Kalalajit

http://www.rajupusuwiki.fi/index.php/Talvikalastus

Figure 3. Examples of the real objects studied in situ

Liljeström et al 2014

Figure 8. Learning eco-system that emerged in this project

Huomioita projektista

Kaaosta

Toimintaa - vauhtia

Pienetkin oppilaat pystyivät tekemään tämän tyyppistä tutkimusta

Digikamera loistava työväline

Oppilaiden erilainen osaaminen tuli vahvasti esiin. Oppilas asiantuntijana ja hänen toiminta

Asiantuntijat tärkeitä projektissa, heihin paljon viittauksia noissa lopullisissa videoissa

Huomioita projektista.

Syntyi tutkimustarinoita, joissa tutkimusprosessi on laajasti kuvattu –ei siis pelkästään tuloksia

Osassa noista videoista oppilaat kertovat johtopäätöksiä, tekevät yleistyksiä rakentavat teoriaa asioista sekä reflektoivat toimintaa

Oppilaat käyttävät myös mielikuvitusta, kaikki tarinat erilaisia

Erillisiä videoita, selventävät pienen osan talvikalastus -ilmiöstä

Pettuleipäprojekti2011

Video 1

Video 2

Video 3

Video 4

Video 5

Ryhmä 1

Ryhmä 2

Ryhmä 3

Miten pettujauhot valmistetaan?

Kuinka pettuleipä leivotaan?Tekn

olo

gia

Ku

lttu

uri

ja

his

tori

a

Miksi ja ketkä tarvitsivat pettuleipää?

Onko pettuleipä terveellistä, miltä se maistuu ja tuoksuu ja miten pettujahot eroavatruisjauhoista?

Luo

to ja

te

rvey

s

Työpaja Pettuleivän tekemisestä

Oppimista ohjaavat kysymykset ja tutkimusnäkökulmatIlm

iö: Pettu

leipä

52

kysymystä p

ettuleivästä

1.Ilmiön artikulointi

2. Oppimisaihion suunnittelu

3. Aineiston keruu aihiota varten

4. Oppimisaihion kokoaminen

Luo

nto

ja t

erve

ys

17 kysymystä 22 kysymystä

13 kysymystä

Pettuleipä ilmiön tarkastelu alkoi ilmiöön liittyen kysymysten tekemisellä. Kysymykset tehtiin koko ryhmä yhdessä.

Luo

nto

ja t

erve

ys

17 kysymystä 22 kysymystä

13 kysymystä

Osa kysymyksistä olivat kuitenkin sellaisia, joihin pystyttiin vastaamaan kahdesta tai jopa kolmesta näkökulmista.

Yhteiseksi isoksi kysymykseksi nousi ”Mikä on pettuleivän arvo?” (kysymys 10)

Onko sitä? Kenelle arvokasta (eläimelle, ihmisellä)? Miksi arvokasta, mitä ominaisuuksia sillä on? Milloin sillä on ollut joku arvo? Ennen ja ehkä nytkin? Kysymyksissä myös tekemistä arvotetaan ( Onko vaikeaa, monta puuta tarvitaan, kauanko kestää?)

Yhteensä 31 kysymyksistä voidaan luokitella jotenkin tämän alle.

Työskentely oli hauskaa, mutta

sotkuista

Saimme todella vähän jauhoja vaikka työ oli

suuri?

Mitä ei kysytty, mutta vastattiin?

Prosessin kuvausta ja selittämistä• Välineet, miten käytetään ja miten toimi.• Miksi joku vaihe tehtiin? Mitä prosessissa tapahtui?

Mitä välineitä tarvitaan, miten niitä käytetään, miten väline toimii? – tarkasti veitsen käyttö, murskaaminen, jauhaminen, siivilän käyttö Jauhamisesta alempi kivi on karkea ja ylempi kivi on sileä

• Oma selittäminen, kerrontaJuurta täytyi sekoitella jotta happanemisprosessi pysyisi käynnissä. …Pettujauhot lisättiin vasta tässä vaiheessa, koska muuten taikina ei olisi kohonnut niin hyvin. … Teimme taikinasta löysää, koska taikina turpoaa koko ajan.–Selitetään käymisprosessi, happaneminen. Yleensä taikinaan tehdään risti, jotta nähdään milloin taikina on kohonnut ja valmis leivottavaksiKaaviokuva puun kerroksista

• Omat tutkimukset, niiden selittäminen ja esittäminenVideo 5 vahva vertailu miten tehdään miten ruisjauho ja pettujauho eroaa , kerrotaan ja näytetään– mittaaminen, havainnot aistit (maku, haju, näkö, kuulo (kuinka kumisee), tuntuu) Maku kysymys oli alussa.

Näytelmä tuo esiin aikalaiskuvaa myös muista asioista (pukeutuminen, muu ruoka, elämän edellytykset)

Asiantuntijapuhetta ja kerrotaan asiantuntijan toiminnasta ja avusta– Nämä paahtuu eli kuivuu, eli niistä lähtee pihkaa pois ja näihin tulee sellaisia pieniä kuplia… Kerrotaan asiantuntijan toiminnasta, avusta (video 1, 4 ja 5, toisessa videossa opettaja mukana)

Pettuleipäprojekti Openmetsässä

Huomioita projektista

• Nämä videot tuovat hyvin kokonaiskuvan pettuleipä –ilmiöstä. Alussa yhteiset kysymykset ja niiden pohjalta eteneminen yhtenäisti projektia

• Workshop tyyppinen toiminta sopii myös DOP-projektiin, asiantuntijan merkitys tärkeä

• Aineisto, jota lapset keräsivät on valta (myös tässä kuten myös aiemmissa projekteissa) – ero ”mediakasvatusprojekteihin”

• Tärkeä merkitys tuottaa jotain sellaista, joka on osa isompaa kokonaisuutta ovat osa Openmetsää

yhdessä tutkijoiden ja

ammattilaisten tekemien

sisältöjen kanssa

.Yhteenvetoa projekteista

• kaaos, epätietoisuus, niiden kestäminen

• valtava materiaali – sen järjestäminen ja valikointi tärkeä osa syvällisen oppimisen prosessia

• tietty suunniteltu oppimisen ekosysteemi aluksi, mutta tärkeää antaa oppilaiden rakentaa sitä itse ja tuoda uusia teknologia-, informaatioresursseja sekä laajentaa oppijayhteisöä koulun ulkopuolelle

• asiantuntijoiden tärkeä rooli, mutta senkin miettiminen yhdessä oppilaiden kanssa ketä tarvitaan, kuka voisi olla asiantuntija

• vaikea rajata projekteja – ”tulee helposti elämää suurempia projekteja”

• opettajan roolin pohtiminen jatkuvaa

Muita projekteja

Koululaisten projektit RajupusuWikissä

Tämän syksyn touhuja

Suomi ja Suomen luonto 3. lk teema

Esim.

Hyönteistutkimukset syksyllä, tutkimuksen harjoittelu, yhteinen tutkimusraportti

Jääkauden tutkimukset luontokohteista, videoiden tekeminen jääkauden ilmiöistä

Luontokamerat http://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Luontokamera_Sulkava

Omien kuvien lähettäminen ja hyödyntäminen

Luston reissu tulossa (3. lk ja 1. lk.) – tutkimuksen tekeminen museovierailun aikana, tuotoksen työstäminen samalla kertaa valmiiksi

Tutkimusten lähteitä

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education, 8 (1), 51–86.

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedInternational agogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technologies. 19, (3), 583-601.

Liljeström, A., Enkenberg, J. , Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (submitted). The OpenForest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a multidisciplinary phenomenon in a cultural context. Conference on Educational Technologies 2014. 10 – 12 DecemberNew Taipei City, Taiwan

Vartiainen, H., Liljestrom, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, Vol. 18, No. 15,pp. 2097-2119