Oppimisen tulevaisuutta labraamassa

“Pienten lukioiden pudotuspeli alkoi”

Ilpo Kuronen: Peruskoulusta elämänkouluun. Väitös 18.6.2010

“Lapset kaipaavat koululta varhaista puuttumista ja myönteistä palautetta”

- Koulunkäynnissään vaikeuksia kokeva lapsi tuntee erilaisuutensa ja leimautuu usein jo alakoulussa. Koulussa vallitseva liiallinen samanlaisuuden tavoittelu heikentää oppilaiden erilaisuuden huomioon ottamista. Koulukiusatut jäävät mielestään yksin ongelmineen ja sinnittelevät kestävyytensä äärirajoilla. Kielteisten kokemusten ja epäonnistumisten kehää on vaikea katkaista myöhemmin, Kuronen valottaa.

Tutkimus toi esiin vakavia puutteita oppilaiden viihtyvyydessä ja hyvinvoinnissa koulussa. Vaikeuksiin joutuneet kaipaavat kouluun varhaista puuttumista, ongelmien puheeksi ottamista ja työrauhaa. Myönteistä palautetta ja kannustusta he eivät juuri saa. Rangaistuksia ja kontrollitoimenpiteitä sen sijaan käytetään niin runsaasti, että ne menettävät usein merkityksensä.

- Niin jännittäjiksi, levottomiksi kuin kiusatuiksi jo alakoulussa leimautuneilla kuin yläkouluvaiheessa opiskeluun kyllästyneillä tulisi olla oikeus tasa-arvoiseen asemaan ja hyvinvointiin koulussa, Kuronen korostaa. Kielteinen koulusuhde, traumaattiset koulukokemukset ja hyvinvoinnin järkkyminen ennakoivat merkittäviä vaikeuksia myöhemmässä elämässä.

“Vaihtoehtoiset koulutusmallit tuottivat onnistumisen kokemuksia”

Myönteisimmät kokemukset syntyivät kyläkouluissa tai muuten pienissä kouluyhteisöissä. Sitoutuminen koulutyöhön oli heikoimmillaan yläkoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa, joka usein päättyi keskeyttämiseen.

Elämänkulun selkiintymisessä auttoivat vaihtoehtoiset koulutusmallit, joille esimerkiksi työpainotteisuus, henkilökohtainen elämänhallinnan tuki, nopea ongelmiin reagointi ja luottamusta rakentavat kohtaamiset olivat tyypillisiä piirteitä. Opiskelu valtavirrasta poikkeavissa koulutusmalleissa tuotti aikaisemmista koulukokemuksista selvästi erottuvia myönteisiä tunteita ja pärjäämisen kokemuksia, niihin kiinnityttiin parhaiten ja koulutukset koettiin mahdollisuuksina.

Tutkimus osoitti myös opettajien vaikeuden kohdata erilaisia oppilaita. Opettajat näkivät muuttumisen tarpeen enemmän oppilaassa kuin koulun joustamattomissa käytännöissä.

- Pudotuspeli alkaa varhaisessa vaiheessa. Toisilla menee hyvin ja toisilla ongelmat ja pahoinvointi kasautuvat. Tukijärjestelmää olisi tehostettava erityisesti yläkouluvaiheessa, joka ei valmista riittävästi toisen asteen koulutukseen siirtymiseen, Kuronen arvioi.

Kehityssuuntia

Arvot ja tavoitteet

Oppimisen tulevaisuus -teemat

Arvot, päämäärät

ja tavoitteet (Tutu)

Toiminta- ympäristö

(Demos)

Arvot ja tavoitteet

Toiminta, yhteisö, koulu

(Otava)

Tieto, taito, oppiminen

(Otava)

Jaksot ja ilmiöt

Jakso 1 • Kaupunkien syke • Maaseudun rauha

Jakso 2 • Nälkä ja jano • Ihminen 2.0

Jakso 3 • Fanittaminen • Kiusaaminen

Jakso 4 • Matkailun tulevaisuus

Jakso 5 • Hyvinvointivaltio • Kansalaisvaikuttaminen • SOF

Jakso 6 • Aika ja energia

TUTKINTO

Yleissivistävä

Ammatillinen VAPAA

Kurssit

Pajat VERKKO

Materiaali

Uudistavat instituutiot

Palvelujen tuottaminen ja jakaminen

Otava Mikkeli

Maahan-muuttajat

Kielikurssit

Ammattilukio

Ilmiöt

Nettilukio

Opiskelijan ja opettajan valintapolut

Informaalista formaaliin ja takaisin

Tutkinnot

Kurssit ja kurssiyhdistelmät

Ilmiöt, teemat ja projektit

Verkko- ja pajatoiminta (sosiaalinen media ym.)

Tutkinnon kehityssuunnat

Ammatillinen toinen aste

Etäopetus ja oppimateriaali

Kurssitarjotin ja kielikeskus

Otavan kurssit ja ilmiöt

Tutkinnot

Vapaan kehityssuunnat

TVT -kurssit Mediakurssit

Pedagogia ja metodit

Työpajat ja ilmiöt

Vapaa

Viikkoarkkitehtuuri 2008

Ma

Tori

Mo 1

Sta

Ti

Mo 1

Mo 1

Sta

Ke

Mo 1

Mo 2

Sta

To

Mo 2

Mo 2

Sta

Pe

Mo 2

Tori/Paja

Paja

La

Paja

Paja

Viikkoarkkitehtuuri 2010?

Ma

Mo 1

Mo 1

Sta

Ti

Mo 1

Mo 1

Sta

Ke

Tori

Tori

Sta

To

Mo 2

Mo 2

Sta

Pe

Mo 2

Mo 2

Paja

La

Paja

Paja

Teesien kolmijako

Teesiluokittelu 2030

Paneelit 2030

Koulu ja oppiminen

Oppiminen ja yhteiskunta

Koulu ja yhteiskunta

I Koulu ja oppiminen 1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (R) 2. Koulusta toimintakeskus (R) 3. Metataitojen arviointi (D) 4. Oppivat ryhmät (K) 5. Hitaan oppimisen tila (D) 6. Oppimistulokset (K) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (K) 8. Yleissivistyksen näyttö (D) 9. Monialainen opetustiimi (R) 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (D)

1. Ainejakoisuus 2030

toivottava

todennäköinen

Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.

3. Metataidot 2030 todennäköinen

toivottava

Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.

4. Ryhmäoppiminen 2030

toivottava

todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.

II Koulu ja yhteiskunta 1. Ilmastonmuutos (K) 2. Tiedonvälitys (D) 3. Euroopan integraatio (D) 4. Demokratia (K) 5. Älymanipulaatio (K) 6. Osallistuva oppiminen (D) 7. Elinkeinoelämä ja koulut (K) 8. Kansalaisvelvollisuus (K) 9. Uskonto (D) 10. Kollektiivinen älykkyys (D)

5. Älymanipulaatio Älykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhemmat käyttävät geenimani-pulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä.

8. Kansalaisvelvollisuus 17-29-vuotiaat suoma-laiset suorittavat 11 kuukauden kansalais-palveluksen.

III Oppiminen ja yhteiskunta 1. Oppivelvollisuus (K) 2. Lahjakkuus (D) 3. Yhteinen aika (D) 4. Suomen kieli (K) 5. Monimuotoisuus (D) 6. Virtuaalimaailma (K) 7. Ulkoistettu opettajuus (K) 8. Alueellinen tasa-arvo (D) 9. Oppimisympäristöt (R) 10. Jatkuva oppiminen (R) 11. Eläkeläiset kouluun (D) 12. Kotikoulu (D) 13. Relevantti tieto (R) 14. Sosiaalinen media (R) 15. Itseoppiminen (R) 16. Opettaja sivistysagenttina (D)

2. Lahjakkuus Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lah-jakkuuden esille-kaivaminen ja tukeminen.

6. Virtuaalimaailma Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaali-todellisuudessa.

13. Relevantti tieto Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu käsitteellisesti toisistaan. Ensin-mainittu on tietoa ilmiön tai oppi-aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäi-sessä on kyse tiedettävistä tapah-tumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.

14. Sosiaalinen media Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana".

Sisä- ja ulkopaneelin eroja

Ratkaisukysymysten matriisi

Ainejako: laaja systeemi 2030

Oppimisen tulevaisuus: jatko

Seuranta - kerran vuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit Uudistaminen - ajankohtaiset kiistakysymykset - mittarien uudistaminen Laajentaminen ja keskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistin kartuttaminen

Vaikutuksen kehät 2030

Kilpaileva organisaatio

Kilpaileva organisaatio toimii omasta mielestään haastavassa ympäristössä, pyrkii päihittämään kilpailijansa ja uskoo vahvoihin yksilöihin. Keskinkertaisuutta ei hyväksytä, heikoista suorittajista pyritään pääsemään eroon.

”Organisaatio käyttää taloudellisia mittareita ja palkitsemiskeinoja. Ongelmia tulee usein yhteistyössä ja osaamisen jakamisessa”

Uudistuva organisaatio

Uudistuva organisaatio näkee ympärillään mahdollisuuksia ja elää jatkuvassa muutoksessa. Viitaharju kuvaa sitä ”pioneeriuden kotipesäksi”. Tässä organisaatiossa ei hyväksytä paikalleen jämähtämistä.

”Aktiivisuus kohdistuu uusiin ideoihin ja tuotteisiin. Organisaation heikkouksia taas ovat kaaosmaisuus ja lyhytjänteisyys – asioiden vieminen loppuun saattaa unohtua.”

Osallistava organisaatio

Osallistava organisaatio elää myös suotuisassa ympäristössä. Siinä pyritään yhdenmukaisuuteen, jopa perhemäiseen yhteisöön.

Viitaharjun mukaan sisäinen yhteisöllisyys ja koheesio on äärimmäisen tärkeää. Se mitä ei hyväksytä on harmonian rikkominen.

Kontrolloiva organisaatio

Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa.

”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”

Kontrolloiva organisaatio

Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa.

”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”

Organisaation oppiminen Organisaation identiteetti on syytä tunnistaa ja tehdä näkyväksi viimeistään silloin, kun pitäisi saada aikaan muutos. Toivottu innovatiivisuus, ketteryys tai mitä milloinkin ollaan hakemassa ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa.

”Jos vastakkaiset arvot kilpailevat, tapahtuu jämähdys eikä kehitystä. Mutta esimerkiksi innovatiivisuus vaatii kaikkien identiteettien piirteitä, myös systemaattisuutta ja markkinalähtöisyyttä eikä pelkkää luovuutta.”

Toivottu muutos ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa. Menestyvä johto on Mäkelän mukaan vahva kaikkien identiteettien alueilla ja osaa myös muuttaa johtamistaan sen mukaan, mitä organisaatio tarvitsee. Muutos vaatii joka tapauksessa paljon vuorovaikutusta ja avointa keskustelua.

Tietokäsitys 2008

• Arvoperustainen jäsentely

• Informaation pohjalta syntyvää toimintaa

• Data jolla on tulkinta

• Tietoa ilman tulkintaa. Raakaa dataa

Tietokäsitys 2008

•  Koulutusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan uudistaminen, vaihtoehtoistaminen ja kyseenalaistaminen

•  Uusien sosiaalisien ratkaisujen tutkimus ja kehittäminen verkkopohjaisia välineitä hyödyntäen

•  Aikasarjat •  Projektinseuranta •  Tutkimustulokset

•  Talous, Suoritteet •  Verkosto Asiakkuudet

Mitä meillä on? (2008)

•  Leadership:

•  Oppijakeskeisyys ohjaa toimintaa:

•  Jokainen oppija on erilainen ja tulee tulla palveluksi yksilöllisien tarpeiden mukaisesti

•  Osakokonaisuuksilla oma suunnittelu ja toiminta toiminta-ajatuksen puitteissa

•  Managerointi:

•  Selkeät toimintokohtaiset:

•  Tuotteet / Palvelut

•  Vastuualueet

•  Asiakaskunnat

•  Tukee työnjakoa ja –suunnittelua

•  Resursointi ja roolitus

Oppilaitos Oppilaitosten tukitoiminnot Paja Menetelmät Ratkaisut Kokeileva

toiminta

Vastuualue Otavan Opiston oma valtion-osuudellienn oppilaitostoiminta

Oppilaitoskentälle tarjottavat substanssi-

palvelut

Säännöllisesti kokoontuva, toimintaan ja kohtaamisiin painottuva oppijamääritteinen oppiminen

Yhteisöoppimisenpalvelut, Tulevaisuuden

tutkimuksen menetelmätyöskentel

y Vertaisryhmät

Organisaation toimintatapoja

kehittävä toiminta uusien sosiaalisien

mallien ja teknologian avulla

Uusiin teknologiaa hyödyntäviin ,

oppimista tukeviin sosiaalisiin

toimintamalleihin tähtäävä

hanketoiminta.

Tuotteet / Palvelut

• Lukio • Peruskoulut

• Ammattillinen lk. • Vs. Linjat

• Kesäkurssit

• Sisällöt • Työkalut • Opsessori • MoodlePooli • NexusPooli

• Verkkopedagoginen asiantuntemus • Tutorointi- ja

arviointipalvelut

Verkkopedagogiikka, atk-, media- ja

menetelmätpajat

Menetelmä-työkalut, menetelmä-koulutus, asiantuntija-palvelu

• Räätälöidyt hankkeet

Asiakkaat • Valtionosuuteen oikeutetut opiskelijat

(erityisryhmät)

Oppilaitokset, opetuspalvelu-

keskukset, koulutuskuntayht.

Tutkijat, yritykset, valtiohallinto, kunnat

Yritykset ja yhteisöt Yritykset, yhteisöt

Sidosryhmät Verkostot, OPH, OPM Sisällöntuottajat, oppilaitokset

Metodix, Tutkijayhteisöt,

verkostot, yritykset, yhteisöt

Yritykset, yhteisöt rahoitustahot