Opiskelun ja urheilun yhdistäminen
description
Transcript of Opiskelun ja urheilun yhdistäminen
Opiskelun ja urheilun yhdistäminen
Vaasa 30.5.2005Tuuli Merikoski-Silius
Opintokoordinaattori
Suomen Olympiakomitea
• Urheiluakatemiat osana suomalaista valmennusjärjestelmää-terminologiaa, taustaa-valmennuskeskukset vs. urheiluakatemiat-urheiluakatemioiden tehtävät
-OK:n odotukset
• Opiskeleva urheilija-järjestelmän tarjoamat vaihtoehdot 2. ja korkea-asteella-opiskelevan urheilijan haasteet -mikä neuvoksi?-mitä taitoja urheilijalla tulisi olla, että opiskelu ja elämä pysyy kasassa?-minkälaista tukea opiskeleva urheilija tarvitsee?
Harjoittelukeskukset/Urheiluakatemiat/
ValmennuskeskuksetTerminologiaa:Valmennuskeskus
-valtakunnalliset valmennuskeskukset (4)-yksittäisten lajien valmennuskeskukset (esim. uinti-Helsinki, judo-Tampere, lentopallo-Kuortane/Tampere)
Harjoittelukeskus/harjoituskeskus-yksittäisen lajin harjoittelukeskus (esim. yleisurheilu)-monen lajin yhteenliittymä (esim. urheiluakatemiat)
Valtakunnalliset valmennuskeskukset
• Valtakunnallisia valmennuskeskuksia 4:Kuortane, Pajulahti, Vierumäki ja Vuokatti
• Olosuhteet ja lajiyhteistyö varmistavat hyvät valmennus- ja koulutusedellytykset
• Lajikohtainen erityisrooli kahdella opistolla:Eerikkilä ja Varala
• Toiminnan pohjana urheilijaleiritys ja valmentajakoulutus, lisänä eril. palveluja
• Ongelmana keskuksiin suoraan kohdistuvien resurssien puute
Harjoittelukeskustesten/urheiluakatemioiden taustaa:
• Urheilulukiojärjestelmä 1980-luvulta• vakinaistaminen 1994, monet pohjana harj.keskuksille• erilaisia selvityksiä järjestelmästä 1990-luvulla suurin osa urlun käyneistä lopettaa urheilun lukion jälkeen??
• Olympiakomitean nuoriso-ohjelma 1997• perustiedot: lahjakkaat urheilijat tavoitteellisempia myös
siviiliuransa suhteen =>vaikeuksia eniten juuri opiskelun ja urheilun yhdistämisessä
• OPM:n URA –työryhmä 1998-1999• opinto-ohjaaja• päivittäisvalmennus opiskelupaikkakunnilla? Oulu
• OPM:n VAKE-työryhmä 1999• tunnistaminen, rinnakkainen kehittämistyö
• Huippu-urheilun strategia 02-06, HUPU-työryhmä -04
Harjoittelukeskukset/Urheiluakatemiat
• Urheiluoppilaitosten tai merkittävien opiskelupaikkakuntien yhteyteen syntyneetlajikohtaiset tai monilajiset yhteenliittymät
• Toiminnassa ja kehitteillä noin 12 keskusta• tavoitteena tukea päivittäisharjoittelua ja opiskelua
sekä luoda edellytyksiä ammatti-valmennukselle lajiliittojen, seurojen, oppilaitosten, alueen kuntien ja tukipalvelujen tarjoajien yhteistyöllä
• kehitys viime vuosina nopeaa, mutta vähän ohjattua
• organisointi- ja rahoitusmallit vaihtelevat
Toimijat?
• lajiliitot sekä niiden kautta alue- ja piirijärjestöt ja seurat,
• alueen oppilaitokset,
• julkinen sektori (kuntien liikunta- ja sivistystoimi)
• tukipalvelujen tarjoajat sekä
• muut mahdolliset yhteistyötahot.
Miksi harjoittelukeskuksia/urheiluakatemioita?
• Seurausta suomalaisen valmennusjärjestelmän kehittymisestä: urheilijan koulutuksen ja siviiliuran varmistaminen aikaisempaa kiinteämpi osa kokonaistavoitetta
”suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän tulee taata lahjakkaille urheilijoille mahdollisuus kehittyä lajinsa huipuksi sekä luoda edellytykset opiskelulle urheilu-uran ohessa. Urheilijan sijoittuminen yhteiskuntaan tulee olla osa valmennusprosessia ja yksi sen tavoitteista. Koulutusjärjestelmään tulee osaltaan ottaa huomioon huippu-urheilijoiden opiskeluun liittyvät erityispiirteet.”
• Toiminta kohdistuu kriittiseen vaiheeseen urheilijan uralla• Yhteiskunnallinen tilaus (hu:n mielikuva- ja
sponsorointitutkimus)• Huippu-urheilun tila?
Harjoittelukeskusten/urheiluakatemioiden
perustavoitteet• Parantaa päivittäisvalmennuksen laatua
– optimoida harjoitusajat ja –rytmi– mahdollistaa parempi valmennus– pitkäjänteinen valmennustyö, työnohjaus
AMMATTIVALMENNUS!• Mahdollistaa opiskelun ja harjoittelun
yhdistäminen– opintoalojen ymmärrys urheilusta paremmaksi
(ja päinvastoin)– joustavat opiskelutavat käyttöön– vastuuhenkilöt myös oppilaitoksiin
Muita hyötyjä
• Yhteistyön aikaansaamat synergiaedut– lajiyhteistyö (valmennus, koordinaatio,..)
– oppilaitosyhteistyö (opinto-ohjauksen tehostuminen,..)
– resurssiyhteistyö, uudet tukimahdollisuudet
– osaamiskeskittymät, verkottumisen edut
• Lopputuloksena: parempia urheilutuloksia ja kestävämpi perusta urheilijoille elämään
Harjoittelukeskusten/Urheiluakatemia -verkosto
• täydentää oleellisesti suomalaista valmennusjärjestelmää (Hupu-työryhmä)
• on osa OK:n ja huippu-urheilun strategiaa,kattavat myös jo useimmat 2. asteen urheiluoppilaitokset
• toimivat yhteistyössä keskenään ja sidostahojen kanssa, hyvää yhteistyötä!
• eivät silti yksinään ratkaise huippu-urheilumme tulevaisuuden haasteita
Harjoittelukeskukset/Urheiluakatemiat:
valtakunnallinen tilanne 5/2005
• Ouluseutu Urheiluakatemia (v.2001)
• Keski-Suomen Urheiluakatemia (v.2002)
• Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (v.2003)
• Satakunta Sport Academy(v.2002)
• Joensuun Urheiluinstituutti (v.2003)
• Pohjois-Savon urheiluakatemia (v.2004)
• Turun seudun Urheiluakatemia (5/2004)
• Kotkan Urheilijakoulutus,Etelä-Kymenlaakson ua (11/2004)
• Lahden urheilu-valmennusverkosto Päijät-Hämeen ua (1/2006?)
• Lapin ua (8/2005)• Tampereen ua (8/2005)• Vaasan seudun ua (8/2005)
Huippu-urheilutyöryhmän ehdotuksia (2004):
• Harjoittelukeskusten verkosto kiinteäksi osaksi suomalaista valmennusjärjestelmää
• ammattivalmentajien määrää lisätään ja luodaan yhdistelmätyöpaikkoja eri tahojen yhteistyöllä
• panostetaan nuorten urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiin ja uran täysipainoiseen kehittämiseen
• lajiliitot ja harjoittelukeskusten ylläpitäjät vastaavat valmentajien palkkaamisesta OK:n ja Paralympiakomitean tukemana; hallinnosta ja opintojen ohjauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan paikallisesti
Olympiakomitean rooli harjoittelukeskusten/urheilu-akatemioiden kehittämisessä?
• Toiminnan seuranta, kehittäminen ja koordinointi
(vrt. urheiluoppilaitosten seurantaryhmä) • OK:n asiantuntijuus käytettävissä• mahdolliset taloudelliset resurssit valmennuksen
tehostamiseen, lajiliittojen kautta• valtakunnallinen sidosryhmävaikuttaja• kehityshankkeiden tukija ja käynnistäjä
Odotukset harjoittelukeskuksilta/urheiluakatemioilta:
• urheilija-, ei organisaatiolähtöisyys!• ”huippu-urheilijan elämänhallinnan tukeminen”• Kiinteä yhteistyö lajiliittojen ja paikallisten
seurojen, oppilaitosten, kuntien ja mahdollisten muiden tahojen kanssa (valmennus-opiskelu-olosuhteet-tukipalvelut)
• aktiivinen verkottuminen ja kehittäminen• jo olemassa olevien, toimivien rakenteiden
tukeminen, tarkoituksenmukainen organisoituminen paikallisuus
• lajipainotukset olosuhteiden mukaan
Akatemiaverkoston toiminnan tavoitteet
• hyvien käytäntöjen ja mallien esiintuominen
• myös huonot kokemukset esiin
• toiminnan yhtenäistäminen
• toiminnan valtakunnallinen kehittäminen
• ”laadunvalvonta”
• akatemiatoimijoiden ”työnohjaus”, kollegoiden tuki
Urheiluakatemiatoiminnan haasteita
• tiedottaminen: urheilijat, valmentajat, oppilaitoshenkilöstö!
• eri tahojen sitouttaminen!• eri tahojen odotuksiin vastaaminen!• järjestelmätasolta yksilötasolle –ei kuitenkaan
paapomista• urheilijoiden tasovaatimusten määrittäminen
(huippu-urheilun määrittely…) ja urheilijoiden kehityksen seuranta
• pysyvien rakenteiden luominen, rahoitus…
OPISKELU OSA HUIPPU-URHEILUA
• Koulunkäynti ja opiskelu kuuluvat suomalaiseen kilpa- ja huippu-urheiluun…
• Huippu-urheilujärjestelmän kannustettava urheilijoita kouluttautumaan urheilu-uran aikana, mutta mahdollistettava myös yksilölliset ratkaisut ja tuettava niitä
• Myös koulutus- ja opintotukijärjestelmien tulisi tunnistaa ja ottaa huomioon urheilijan erityisongelmat
Urheilijoiden koulutus 2005
2. aste• OPM, erityinen tehtävä:
12 urheilulukiota, 10 urheiluammattioppilaitosta
• Urheilupainotteiset lukiot ja ammattioppilaitokset
• Urheiluopistot • monimuotokoulutukset, oppisopimus
Urheilijoiden koulutus 2005Korkea-aste
• Turun AMK, Seinäjoen AMK: tradenomi
• Yliopistot:
akateeminen vapaus? akateeminen vastuu!
• monimuotokoulutukset (aikuiskoulutus)
• USAn yliopistot
• Urheiluakatemioissa mukana olevat oppilaitokset
Urheilijan urasuunnittelun haasteita toisen asteen jälkeen
• opiskelupaikan ja –alan valinta, millä perusteella urheilija tekee valinnan?
• valmentautumisolosuhteet, valmentaja?• pääsykokeisiin valmistautuminen, pitää ottaa selvää mitä
pääsykokeissa ”tapahtuu” (erityisesti amk:t)• kesälajeissa pääsykokeisiin lukeminen samaan aikaan kilpailuihin
valmistavan kauden aikana, miten aika riittää, entä jaksaminen? Valmennuskursseille osallistuminen voi olla hankalaa
• pääsykokeiden ajankohta (samaan aikaan kisat tai leiri –mitä tehdä?)
• tilanne avoin pitkään, tieto pääsykokeisiin pääsemisestä vasta toukokuussa, pääsykoetulokset ja tieto hyväksymisestä vasta heinä-elokuussa epävarmuus rassaa, seuraavaa vuotta vaikea suunnitella
• Talouden epävarmuus myös rasitteena
Alku aina hankalaa…
• kesälajeissa kilpailukausi meneillään, talvilajeissa tiivis harjoittelu/leirityskausi alkamassa kiinnittyminen opiskeluyhteisöön vaikeaa
• ei aikaa/energiaa sopia opiskeluun liittyvistä asioista ennen koulun alkamista/heti alkamisen jälkeen asiat kaatuvat päälle
• paljon uutta asiaa omaksuttavana lyhyessä ajassa, kokonaisuuden hahmottaminen vaikeaa ei eväitä suunnitteluun
• Paikkakunnan vaihto, itsenäistyminen jne, • Talous!
HAASTEITA URHEILIJAN OPINTOPOLULLA
• Opiskelualan valinta, opiskelupaikan hankinta!• Ajanpuute ja ajankäytön hallinta: double shift• Kokonaiskuormitus: yli- tai alikuormitus• Suunnittelun puute:
If You fail to plan, plan to fail!• Poissaolot, rästiopinnot• Opiskeluyhteisöön kiinnittyminen• Opintoalojen eroavaisuudet, lajien eroavaisuudet• ”Tehokkuusvaatimukset”• Toimeentulo-ongelmat
Miksi opiskelevalla urheilijalla on toimeentulo-ongelmia?
• Opintotuki tunnetusti riittämätön urheilijat eivät voi paikata aukkoa käymällä töissä
• Opiskelutahti ei kaikilla riitä opintotuen nostamiseen (talvilajit!)
• Hitaan opiskelutahdin johdosta tuki ei riitä koko tutkinnon suorittamiseen
• Valmennustuki myös riittämätön kattamaan urheilusta aiheutuvat kulut, eikä tukea riitä kaikille huipulle pyrkiville
• Sponsori- ja kilpailutulot harvojen ulottuvilla
MIKÄ NEUVOKSI?• Urheilijan oma aktiivisuus, suunnittelu• Opintojen alku, tilanteen haltuunotto• Tehostettu opintojen ohjaus, HOPS• Urheilijalähtöisten opintoratkaisujen löytäminen
ja tehokas käyttö!• Rytmitys ja vuorottelu• Opiskelututor ja/tai vertaistuki• Asenteet, motivaatio• Valmennustuet ja apurahat: lisää
harkinnanvaraisuutta!
Millaisia kykyjä urheilijalla tulisi olla tai hänen tulisi kehittää, jotta tasapaino urheilun, opiskelun ja muun elämän
välillä säilyy? (Urhea 4/2005)-sosiaaliset taidot; kyky tehdä yhteistyötä ja verkottua, kyky
kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa,
-kyky tuottaa kirjallista materiaalia-rohkeus tunnistaa, käsitellä ja puhua ongelmistaan-pitkäjänteisyys – kyky nähdä kokonaiskuva; pt-
suunnitelma, lt-suunnitelma, päiväsuunnitelma-kyky asettaa tavoitteet realistisesti; opintokokonaisuudet,
-taito seurata omaa etenemistä ja tarkistaa tavoitteita tilanteen mukaan
realistinen ajankäyttö; asioiden ennalta suunnittelu, paljonko asiat vievät aikaa, milloin teen tämän jos nyt jätän tekemättä, taito jakaa työt ja tehtävät tasaisesti – ei dead-linestä toiseen
Millaisia kykyjä urheilijalla tulisi olla tai hänen tulisi kehittää, jotta tasapaino urheilun, opiskelun ja muun elämän välillä säilyy?
-organisointikyky; kun kaikkea ei osaa tai ehdi itse, niin on taito hake apua osaavilta ihmisiltä
-asioiden priorisointi; mikä on tärkeää, mikä on kiireellistä, milloin teet loput?
-muutoskykyisyys; joustavuus ja kyky muuttaa omia totuttuja toimintatapoja
-oma-aloitteisuus; kyky tarttua tehtäviin-itsearviointikyky; missä olen hyvä, missä minun pitää
oppia lisää, missä tarvitsen tukea, oman jaksamisen seuraaminen – välillä uskallettava ottaa omaa aikaa
-motivaatio hoitaa myös ikävät ja vaikeat asiat!
Millaista tukea opiskeleva urheilija tarvitsee?
(Urhea 4/2005)-avoin ja yhteinen suunnittelu; urheilija, oppilaitos,
valmennus yhdessä- tukea ajankäytön suunnitteluun; vahvistusta omille suunnitelmille- joustoa ja ymmärrystä opintoihin liittyvissä asioissa- positiivinen suhtautuminen; urheilija on tasa-arvoinen, mutta erilainen opiskelija
-liiton, seuran ja valmennuksen suhtautuminen positiivisesti opintoihin; tulevaisuuden rakentamisessa opinnot ja ammattiin valmistautuminen keskeistä ja tuovat rohkeutta satsata myös urheiluun
-ammattiopintojen osalta yksilöllisen opinto-ohjelman rakentaminen hankalaa; työharjoittelut, kädentyöntaidot
-sosiaalisen elämän tuki;
erityisesti paikkakuntaa vaihtaneiden opiskelijoiden yhteydenpito ja esim. säännölliset tapaamiset- mentorointi, psyykkinen tuki, keskustelumahdollisuus- tukipalvelut; taloudellinen tuki, asuminen, ravinto- ja terveyspalvelut- kotijoukkojen tuki- urheilijan informointi tukimahdollisuuksista ”mistä saat tarvittaessa apua”