Iitin esiopetuksenopetussuunnitelma

Nimi Iitin esiopetuksen opetussuunnitelmaKunta IittiHyväksymispäivämäärä

SISÄLTÖ

1. Opetussuunnitelman laadinta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . 1

2. Paikalliset erityispiirteet ja esiopetuksen erilaiset järjestämisen tavat. . . . . 2

3. Opetussuunnitelmaan liittyvä tiedotus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

4. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

5. Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

6. Arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

7. Oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

8. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88.1. Ajattelu ja oppiminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88.2. Osallistuminen ja vaikuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88.3. Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu. . . . . . . . . . . . . . . 98.4. Monilukutaito. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108.5. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108.6. Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

9. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . . . . . . 11

10. Oppimisympäristöt esiopetuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

11. Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa. . . . . . . . . . . . . . . 14

12. Monipuoliset työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

13. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

14. Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet. . . . . . . . . . . . 1914.1. Ilmaisun monet muodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

14.1.1. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014.1.2. Käsityöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014.1.3. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2114.1.4. Ilmaisu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

14.2. Kielen rikas maailma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2214.2.1. Sisällöt ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

14.3. Minä ja meidän yhteisömme. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2514.4. Tutkin ja toimin ympäristössäni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

14.4.1. Sisällöt ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2714.5. Kasvan ja kehityn. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

15. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

16. Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

17. Yleinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

18. Tehostettu tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

19. Erityinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

20. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

21. Oppilashuolto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

1. Opetussuunnitelman laadinta,arviointi ja kehittäminen

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on perusopetuslain mukainen Opetushallituksenantama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelmalaaditaan ja esiopetus toteutetaan. Opetussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaavat erityisestiperusopetuslaki ja -asetus sekä esiopetuksen tavoitteita määrittävä valtioneuvoston asetus.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on edistää laadukkaan ja yhtenäisenesiopetuksen yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Uudistuksen valmistelun lähtökohtanaovat lasten kasvuympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten tuomat haasteettällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Perusteita on valmisteltu laajassa yhteistyössä hyödyntäenuusimpien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia.

Esiopetuksessa olevalla lapsella on perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelmanmukaista opetusta sekä suotuisan kehityksen ja oppimisen edellyttämää tukea jokaisenaesiopetuksen työpäivänä.

Opetussuunnitelma on laadittu siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee esiopetuksen järjestämistäkaikissa esiopetuksen yksiköissä, ottaen huomioon paikalliset erityispiirteet, lasten tarpeet sekäesiopetusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikallinen opetussuunnitelma onnähtävillä kunnan internet-sivustoilla.

Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon myös muut paikalliset suunnitelmat, kuten:

• varhaiskasvatuksen suunnitelma• perusopetuksen opetussuunnitelma• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Esiopetuksessa olevalla lapsella on perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelmanmukaista opetusta sekä suotuisan kehityksen ja oppimisen edellyttämää tukea jokaisenaesiopetuksen työpäivänä. Tämän oikeuden turvaamiseksi jokainen esiopetuksessa olevan lapsenkanssa työskentelevä noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja muitatoimintaa ohjaavia normeja. Myös lapsen kasvun ja oppimisen tukeen kuuluvat lasten yksilöllisetsuunnitelmat laaditaan yhteisen opetussuunnitelman pohjalta.

Iitin kunnassa lukuvuonna 2015-2016 esiopetuksessa olevien lasten vanhemmilta on kysyttymitä he toivovat säilytettäväksi nykyisestä esiopetuksesta ja mitä toivovat tulevaisuudessamuutettavan. Saatua tietoa on hyödynnetty tämän esiopetussuunnitelman laadinnassa.

Lapsilta on lukuvuoden aikana kyselty mielipiteitä ja toiveita esiopetuksesta, joita on hyödynnettypaikallista esiopetussuunnitelmaa laadittaessa.

Iitin kunnan koulutuslautakunta arvioi esiopetusta ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin tarkoituson esiopetuksen laadun kehittäminen ja lasten oppimisen edellytysten parantaminen.Paikallisen opetussuunnitelman ja sitä tarkentavan vuosittaisen suunnitelman toteutumisenseuranta ja arviointi on osa arviointitehtävää ja siihen perustuvaa kehittämistä. Iitin kunnanesiopetusyksiköt arvioivat työtään jatkuvasti koko lukukauden ajan viikottaisissa tiimipalavereissäsekä lukukausittain järjestettävissä arviointipalavereissä. Syyslukukaudella ollaan yhteydessäIitin kunnan ensimmäisten luokkien opettajiin, jotta saadaan palautetta tehdystä työstä sekäkehittämiskohteista. Opetuksen järjestäjän ja esiopetuksen yksiköiden tuottaman tiedon lisäksiesiopetuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointienja kehittämishankkeidentuloksia. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuuttamyös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

Ope

tuss

uunn

itelm

an la

adin

ta, a

rvio

inti

ja k

ehitt

ämin

en

1

Pai

kalli

set e

rityi

spiir

teet

ja e

siop

etuk

sen

erila

iset

järje

stäm

isen

tava

t

2. Paikalliset erityispiirteet jaesiopetuksen erilaiset järjestämisentavat

Iitissä esiopetukseen laaditaan yksi yhteinen esiopetussuunnitelma. Yksikkökohtaisiasuunnitelmia ei laadita kunnan pienuuden ja esiopetusyksiköiden vähyyden vuoksi.Esiopetuksessa on käytössä ns. vuosikello, johon jokainen yksikkö kirjaa oman karkeanvuosisuunnitelmansa kaikille yhteisten tapahtumien lisäksi.

Esiopetusyksikköjä Iitissä on kolme; Nuppula Vuolenkoskella, Peltohiiri ja MetsämyyräKausalassa. Esiopetusryhmien määrä voi vuosittain vaihdella johtuen mm. lapsimäärästä tailasten tuen tarpeista.

Myös huoltajat ovat tärkeässä osassa toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa jaarvioinnissa. Kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisessä tehdään tarpeenmukaan yhteistyötä monialaisesti. Iitissä vanhemmille järjestetään ns.vanhempainvartit hetisyyslukukauden alussa. Lapsen esiopetussuunnitelma laaditaan syyslukukaudella yhdessälapsen ja vanhempien kanssa. Keväisin lapselle ja vanhemmille tarjotaan mahdollisuus palaute-/arviointikeskusteluun. Vanhemmille tarjotaan lukuvuoden aikana mahdollisuus tutustua päivänajan lapsensa esiopetuspäivään ja lapsen toimintaan vertaisryhmässä.

Esiopettajat kokoontuvat lukukausittain arviointi- ja kehittämispalaveriin. Kehittämistyöntavoitteena on mahdollisimman tasalaatuinen esiopetus esiopetuspaikasta riippumatta.

Esiopetuksen tavoitteena on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan. Huoltaja ja esiopetuksenhenkilöstö huolehtivat yhteistyössä lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.Iitissä käytäntönä on, että sairaudesta tai muusta syystä johtuvasta poissaolosta onilmoitettava mahdollisimman pian esiopetusyksikköön. Alle kolmen päivän poissaolot myöntääesiopetusryhmän opettaja ja yli kolmen päivän poissaolot myöntää päiväkodinjohtaja.

2

3. Opetussuunnitelmaan liittyvä tiedotusIitin kunnan esiopetussuunnitelma on nähtävillä kunnan internetsivuilla, jossa se on kaikkienluettavissa.

Vuosittain vanhemmille tiedotetaan esiopetussuunnitelmasta tutustumisillassa sekävanhempainilloissa. Lapsille esiopetussuunnitelmasta kerrotaan ryhmissä lukuvuoden aikana.

Ope

tuss

uunn

itelm

aan

liitty

vä ti

edot

us

3

Esi

opet

ukse

n jä

rjest

ämis

tä o

hjaa

vat v

elvo

ittee

t

4. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavatvelvoitteet

Lapsen huoltajan velvollisuus on huolehtia, että lapsi osallistuu esiopetukseen. Kunnallaon puolestaan velvoite järjestää kunnan alueella asuville lapsille esiopetusta vuotta ennenoppivelvollisuuden alkamista. Iitissä opetuskielenä esiopetuksessa on suomi.

Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet pohjautuvat Suomen lainäädäntöön, erityisestiperustuslakiin, perusopetuslakiin ja -asetukseen sekä sen nojalla annettuun valtioneuvostonasetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin, kansainvälisiin sopimuksiin sekä esiopetuksenopetussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on tukealasten kasvua yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa lapsille elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.Laissa on myös säädetty, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta tukea lastenoppimisedellytyksiä.

Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia.

Esiopetus, opetusmateriaalit ja -välineet sekä oppilashuolto ovat maksuttomia. Jokaiseenesiopetuspäivään kuuluu lapselle maksuton ateria ja ohjattu ruokailutilanne. Iitissä yli 3 kmesikoulumatka kuuluu maksuttoman koulukuljetuksen piiriin.

Iitissä esipetusta järjestetään päiväkotien yhteydessä koulujen työpäivien mukaisesti paitsilauantaisin. Ruoka esiopetusyksiköihin toimitetaan lukion keskuskeittiöltä. Näin lapset tottuvat joesiopetusaikana koulussa tarjottaviin ruokiin ja makuihin.

Mikäli lapsi tarvitsee päivähoitoa ennen ja/tai jälkeen esiopetuspäivän, järjestetään se Iitissäpääsääntöisesti samassa yksikössä kuin esiopetus (pl vuorohoitoa tarvitsevat).

4

5. Esiopetuksen tehtävä osanaoppimisen polkua

Opetus- ja muu henkilöstö tekevät yhteistyötä huoltajien kanssa lapsen oppimispolun kaikissavaiheissa niin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa kuin perusopetuksessa. Tavoitteena on,että oppimispolku varhaiskasvatuksesta aina perusopetukseen asti jatkuu joustavana ja lapsentarpeet huomioivana.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan esiopetuksen tavoitteena on edistää yhdessä huoltajienkanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja jatervettä itsetuntoa niin leikin kuin myönteisten oppimiskokemusten kautta. Esiopetuksessahyödynnetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa opetustapaa ja kunnioitetaan lapsille mielekkäitäasioita opetusta järjestettäessä. Iitissä esiopetus perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasostalähtevään toimintaan. Toiminnassa huomioidaan lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikinkautta.

Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Lasten osaamistasolle ei ole asetettu yhtenäisiä tavoitteita.Yksilölliset tavoitteet tukevat lasten kasvua ja oppimista, opettaja keskustelee lapsen yksilöllisistätarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista niin lapsen kuin hänen huoltajansa kanssa.Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan jokaisen lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalistakehitystä ja kasvua sekä lapsen tietojen ja taitojen kehittymistä. Samalla myös pyritäänennaltaehkäisemään mahdollisia vaikeuksia.

Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat ohjatusti lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekäniiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksella on suuri merkitys lasten myönteisen kehityksensekä tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa tilaisuuksia vuorovaikutukseen,itsensä ilmaisuun ja uusiin kokemuksiin. Maantieteellisen sijaintinsa puolesta Iitti tarjoaamonipuolisen ja kattavan oppimisympäristön lapsille. Esiopetusympäristöstä löytyy niin luontoakuin taajama-alueen tarjoamia palveluita.

Esi

opet

ukse

n te

htäv

ä os

ana

oppi

mis

en p

olku

a

5

Arv

oper

usta

6. ArvoperustaJokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsellaon oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsäjäsenenä. Lapsilla on oikeus oppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omienlähtökohtiensa mukaisesti.

Lapsen oikeus on oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Jokainen lapsi on erilainen, toimiierilaisin tavoin ja oppii erilailla. Erilaisista oppimistavoista huolimatta jokaisella lapsella on oikeushyvään opetukseen. Hyvän esiopetuksen piirteitä ovat kannustava palaute ja oikeudenmukainenkohtelu. Esiopetuksen tavoitteena on tukea lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiäelämäntapoja sekä kehittää tunnetaitoja ja kauneudentajuaan.

Esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien yhteistyö auttaa turvaamaan lasten hyvinvointia.Iitissä esiopetukseen henkilöstö suhtautuu avoimesti ja kunnioittavasti erilaisiin perheisiin,arvoihin ja elämänkatsomuksiin. Hyvän kasvatuskumppanuuden periaatteet ovat käytössä myösesiopetuksessa.

Esiopetuksessa tasa-arvopyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate.

6

7. OppimiskäsitysEsiopetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitojavuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminenon tapahtuma, jossa yhdistyvät ajattelu, keholliset kokemukset, aistihavainnot, tunteet ja toiminta.Tärkeintä oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana.

Lapset oppivat leikkien, liikkuen, tutkien, tehden monipuolisia tehtäviä, ilmaisten itseään sekäluomalla taidetta. Positiiviset kokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edesauttavat oppimista sekäinnostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppimisen lähtökohtana on lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. Uusilla opittavillaasioilla, tiedoilla ja taidoilla tulee olla yhteys lapsen arkeen ja kokemusmaailmaan. Lapsetopettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselletoiminnalle. Näin lapsille syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavoitteena on, ettäuusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää.

Opp

imis

käsi

tys

7

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

esi

opet

ukse

ssa

8. Laaja-alainen osaaminenesiopetuksessa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdonmuodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteenedellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuukoko elämän ajan.

Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksentoiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- jaopetustyössä.

8.1. Ajattelu ja oppiminen

8.2. Osallistuminen ja vaikuttaminen

8

8.3. Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus jailmaisu

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

esi

opet

ukse

ssa

9

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

esi

opet

ukse

ssa

8.4. Monilukutaito

8.5. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidotEsiopetuksen tehtävä on vahvistaa lapsen hyvinvointiin liittyviä taitoja sekä ohjata lasta tekemäänkestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Esiopetus tukee lapsen myönteistä suhtautumistatulevaisuuteen.

Esiopetuksessa lasta ohjataan huolehtimaan itsestään, toisista, omista tavaroistaan ja yhteisestälähiympäristöstä. Opetuksessa ja huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä huomioidaan lapsenelämän rytmiä sekä ruokailun ja levon merkitystä lapselle. Toiminnassa huomioidaan myösliikunnan merkitys ja turvallinen toiminta (turvallinen liikkuminen lähiympäristössä).

8.6. Tieto ja viestintäteknologinen osaaminenTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä taito. Taitoa tarvitaan lasten ja perheidenarjessa, vuorovaikutustilanteissa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Se kuuluu osanamoniluku-taitoon sekä media- ja opiskelutaitoihin, joita tarvitaan niin opiskelussa kuintyöelämässä.

Esiopetuksen tehtävä on yhteistyössä kotien kanssa edistää lapsen tieto- ja viestintäteknologistaosaamista. Esiopetuksessa tutustutaan erilaisiin teknologian välineisiin, palveluihin ja peleihin.Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan lapsen vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja jahiljalleen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa.

10

9. Toimintakulttuurin kehittämistäohjaavat periaatteet

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteidentoteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osaon kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuurivaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei.Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja ollavuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.

Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista,henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin.Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä.Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisujaoppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Iitissälapsiryhmän tarpeet määrittelee esiopetusryhmän toimintatavat esimerkiksi eriyttäminen,painotukset, pienryhmäjaot. Jokainen esiopetustiimi suunnittelee ja arvioi viikottain omaatoimintaansa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osaesiopetuksen arkea.

Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä.Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaistenkanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kaikille yhteinen esiopetus

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voitoimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Jokaisellelapselle suunnitellaan sopivia oppimisen haasteita sekä turvataan tarvittava kasvun ja oppimisentuki. On tärkeää, että lapset saavat kokemuksia siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita, heitäarvostetaan ja heidän mielipiteillään ja toiminnallaan on merkitystä.

Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymistä.Lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen ja toimimaan osana vertaisryhmää. Heitä ohjataanottamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toisten yksilöllisyyttä. Näin luodaan pohjaamonimuotoisessa yhteiskunnassa toimimiselle.

Oppimisen ja oivalluksen ilo

Esiopetuksen toimintakulttuuri edistää kaikkien esiopetusyhteisössä toimivien oppimista.Esiopetusyhteisö kannustaa kokeilemaan, yrittämään ja erehtymään sekä havaitsemaan asioidenpositiivisia puolia. Onnistumisista ja oivalluksista iloitaan yhdessä. Erilaiset tapahtumat, retket jajuhlat värittävät esiopetuksen kulttuurista vuodenkiertoa.

Esiopetus toteutetaan siten, että lasten leikille, aloitteille ja kokeiluille on sijaa. Opetettavia asioitatyöstetään usein toiminnallisesti. Esiopetusvuoden aikana lapset harjoittelevat niin itsenäistätyöskentelyä kuin ryhmä- ja parityöskentelyä tehtäviä tehdessään. Esiopetuksessa lapsilla onmahdollisuus leikkiä omaehtoisesti sekä opetella uusia leikkejä ja pelejä. Leikkiä eri muodoissaanhyödynnetään opetuksessa monipuolisesti.

Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana

Toimintakulttuuri tukee yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Henkilöstön tehtävä onvarmistaa, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideoita jaaloitteita otetaan huomioon toiminnassa. Lapset saavat kokemuksia esiopetusryhmää koskevastapäätöksenteosta ja erilaisista työtehtävistä. Lasten tekemiä päätöksiä ja toimintaa arvioidaanyhdessä ja samalla lapsia ohjataan vähitellen kantamaan yhdessä vastuuta. Näin lapsille syntyykokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäm

istä

ohj

aava

t per

iaat

teet

11

Toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäm

istä

ohj

aava

t per

iaat

teet

Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta lasten kesken, lasten ja henkilöstön välilläsekä aikuisten keskuudessa. Keskinäinen kunnioitus, huolenpito ja välittämisen asenne toisiaja ympäristöä kohtaan näkyvät toiminnassa. Lapsia rohkaistaan ja ohjataan tunnistamaan,ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia ohjataan toimimaan toiset huomioonottaen erilaisissa ristiriitatilanteissa. Iitin esiopetusyhteisöissä kaikki aikuiset ovat yhteisvastuussalapsista, heidän hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan.

Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin. Lasten kanssa liikutaanmonipuolisesti sekä sisällä että ulkona ja heitä ohjataan välttämään yhtäjaksoista istumistasekä vaihtamaan työskentelyasentoja ja -paikkoja. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisestioppimisympäristöissä. Lapsia rohkaistaan ja kannustetaan maistamaan kaikkea tarjolla olevaapäivittäistä ruokaa periaatteella "yksi herne riittää".

12

10. Oppimisympäristöt esiopetuksessaOppimisympäristöillä tarkoitetaan esiopetuksessa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä jakäytäntöjä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristötmuodostavat pedagogisesti monitahoisia ja joustavia kokonaisuuksia. Ne tarjoavatmahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsiamotivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen. Iitissä esiopetukseen käytettäviä tiloja muokataankulloisenkin opetustuokion ja lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Mahdollisuuksien mukaankäytetään hyödyksi lähiympäristössä olevia tiloja ja paikkoja (mm. viereisen lukion tiloja).

Kehittämistä ohjaavat näissä perusteissa määritellyt arvoperusta, oppimiskäsitys sekätoimintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon lasten osaaminen,heidän kiinnostuksen kohteensa ja yksilölliset tarpeensa. Oppimisympäristöjen tulee ollaturvallisia ja terveellisiä. Ne tarjoavat myös mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa jakiireettömässä ilmapiirissä.

Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettuaympäristöä. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan myös tieto- ja viestintäteknologiaatarkoituksenmukaisella tavalla. Iitissä hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjasto-,kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdollisuuksia. Lasten omia leikkikaluja, tieto- javiestintäteknologisia laitteita ja muita välineitä voidaan käyttää huoltajien kanssa sovituilla tavoilla.

Jokainen esiopetusryhmä luo syksyllä "oman huoneentaulunsa", jotta kaikki tietävät mitäedellytetään, mihin sitoudutaan ja jotta´kaikki voivat kokea olonsa turvalliseksi esikoulupäivänajan.

Opp

imis

ympä

ristö

t esi

opet

ukse

ssa

13

Yht

eist

yö e

siop

etuk

sen

aika

na ja

siir

tym

ävai

heis

sa

11. Yhteistyö esiopetuksen aikana jasiirtymävaiheissa

Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavatjohdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon. Yhteistyöllä varmistetaanesiopetuksen laatua sekä vahvistetaan lasten ja huoltajien osallisuutta.

Yhteistyö esiopetuksessa

Esiopetuksen, muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön yhteistyölläopetussuunntelmien laatimisessa ja kehittämisessä edistetään varhaiskasvatuksen, esiopetuksenja perusopetuksen laatua. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksenhenkilöstöllä on myös mahdollisuus tutustua toistensa toimintaan ja oppimisympäristöihinkäytännössä. Lasten kasvun ja oppimisen tukemiseksi tulee opetuksen ja tuen käytäntöjen ollayhdenmukaisia. Iitin kunnassa kaikki esiopetusryhmät toimivat päiväkodeissa, joten yhteistyömuun varhaiskasvatuksen kanssa on luontevaa ja päivittäistä.

Henkilöstön keskinäinen yhteistyö esiopetuksessa on välttämätöntä opetuksen laadunja esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kannalta. Yhteistyö esiopetusyhteisön aikuisten keskentoimii samalla esimerkkinä lapsille. Lasten yhteistyötaitojen vahvistaminen on yksikeskeisistä esiopetuksen tavoitteista. Esiopetuksessa käytetään erilaisia yhteistyömuotoja japienryhmätoimintaa. Lapsia kannustetaan ja ohjataan toimimaan ryhmän jäsenenä ja kehittämäänomia yhteistyötaitojaan. Lapsia kuullaan toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinninyhteydessä heille sopivalla tavalla.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Vastuu huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen sekä osapuolten tasa-arvoinenvuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstönaloitteellisuutta sekä henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa. Yhteistyössä otetaan14

huomioon perheiden moninaisuus, yksilölliset tarpeet ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset.Yhteistyössä hyödynnetään eri viestintävälineitä. Iitissä esiopetuksessa on käytössä Wilma-viestintäjärjestelmä.

Iitissä huoltajilla on mahdollisuus tutustua lapsensa esiopetuspöivään yhden esikoulupäivän ajan.Vanhempia kannustetaan hyödyntämään tutustumispäivä. Jokaisella lapselle laaditaan yhdessähuoltajien kanssa lapsen oppimmissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa otetaanhuomioon myös vanhempien toiveet esiopetuksen suhteen. Huoltajien kanssa keskustellaanlasten kasvun ja oppimisen etenemisestä. Erityisen tärkeää yhteistyö huoltajien kanssa on lastenkasvun ja oppimisen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Yhteistyö siirtymävaiheissa

Siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluunovat lapsille tärkeitä elämänvaiheita. Onnistunut siirtyminen edistää lasten turvallisuudentunnetta ja hyvinvointia sekä heidän kasvu- ja oppimisedellytyksiään. On tärkeää, ettäpaikallisissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevissa suunnitelmissa on yhtenäinen linjasiirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä.

Opetuksen järjestäjä luo yhteistyön ja tiedon siirron käytänteet, joiden avulla lasten siirtyminenkotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen tapahtuumahdollisimman joustavasti lasten kasvua ja oppimista tukevalla tavalla. Tavoitteena on, ettäopetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyylapsen siirtyessä yksiköstä toiseen tai koulutusasteelta toiselle.

Lapsen siirtyessä esiopetukseen lapsesta täytetään "Esiopetukseen menevän havainnointi-lomake". Päivähoidossa olevien lasten kohdalla kaavakkeen täyttävät lapsen huoltajat japäivähoitohenkilöstö yhdesssä, Srk:n kerhotoiminnassa olevien kohdalla lapsen huoltajatyhteistyössä kerhonohjaajien kanssa ja kotoa tulevien lasten kaavakkeen täyttävät lapsenhuoltajat. Saatua tietoa hyödynnetään mm. esiopetusryhmien muodostamisessa sekä lastenyksilöllisten tarpeiden takaamiseksi.

Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä alkavanopetuksen tavoitteista, tehtävästä sekä toimintatavoista. Tavoitteena on, että lapset jahuoltajat tutustuvat esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöönjo ennen opetuksen alkua. Iitissä lapsen huoltajien kanssa käydään oppimissuunnitelmanarviointikeskustelu keväällä. Iitissä koulut järjestävät tutustumispäivän tuleville ekaluokkalaisilleloppukeväästä.

Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, pidetään ns. siirtopalaverit, joissa käydääntuen tarpeet tai muut lapsen koulun käynnisssä huomioon otettavat seikat läpi. Alakouluissajärjestetään tutustumispäivä koulutulokkaille keväisin.

Yht

eist

yö e

siop

etuk

sen

aika

na ja

siir

tym

ävai

heis

sa

15

Mon

ipuo

liset

työt

avat

12. Monipuoliset työtavatOhjattu ja lasten omaehtoinen leikki sekä havainnolliset, lasten aktiivisuutta ja luovuutta edistävättyötavat ovat olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavatesiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksenkohteet. Monipuolisilla työtavoilla tuetaan lasten kasvua ja oppimista, heidän laaja-alaisenosaamisensa kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan.

Esiopetuksessa työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde - vähitellen kehittyvätaito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Lapsia ohjataan kokeilemaan ja käyttämään erilaisiatyötapoja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun,työtapojen valintaan ja tekevät erilaisia työtehtäviä. Oppimista edistää se, että lapset ovat mukanamiettimässä työskentelyn tavoitteita ja he tietävät, mitä heiltä odotetaan. Tehtyjen valintojen jatyöskentelyn onnistumista arvioidaan yhdessä.

Leikkiessään lapset oppivat ja hahmottavat maailmaa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavattarjoavat elämyksiä ja vahvistavat lasten oppimismotivaatiota. Tavoitteena on, että lapset käyttävätkaikkia aistejaan, liikkuvat, kehittävät muistiaan ja mielikuvitustaan sekä nauttivat oivaltamisesta.Oppimisen ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymisen tukemiseksi käytetään esimerkiksierilaisia pelejä. Yhdessä työskenneltäessä lapsia rohkaistaan kyselemään, ihmettelemään,tutkimaan, päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia sekä toimimaan tavoitteellisesti yhteisenpäämäärän suuntaisesti. Lapsille saavat myös kokeilla ja toimia itsenäisesti.

Esikoulussa on erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havainto- ja työvälineitä sekämahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Lasten työskentelyä on myös mahdollistaeriyttää. Onnistumisen kokemuksilla ja kannustavalla palautteella tuetaan lasten myönteisenitsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että lasten halu kokeilla ja opetella vahvistuu ja heillesyntyy luottamus siihen, että he pystyvät oppimaan uutta.

Työtapoja kehitetään yhteisesti henkilöstön itsearvioinnin sekä lapsilta ja huoltajiltasaadun palautteen perusteella pitkin lukuvuotta sekä lukukausittain pidettävissä henkilöstönkehittämisiltapäivissä..

16

13. Arviointi opetuksen ja oppimisentukena

Arviointi on kiinteä osa esiopetusta. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avullasuunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista.Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostamakokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset jahuoltajat.

Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- jaoppimisedellytyksiä. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on,että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisestasekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemmanvarhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietojalapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa.Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.

Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannankohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon-ja taidonaloilla. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin.Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajanhavainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitäjohdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekälasten mahdollisesti saamaa tukea.

Lapsille annetaan päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista jakehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaitaedistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää,että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisenedistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan.

Arv

ioin

ti op

etuk

sen

ja o

ppim

isen

tuke

na

17

Arv

ioin

ti op

etuk

sen

ja o

ppim

isen

tuke

na

Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan,mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitähe haluaisivat opetella jatkossa. Opettaja ohjaa lapsia myös pohtimaan yhteisten tehtävienonnistumista. Lasten oppimisen polun aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osaoppimisen taitoja.

On tärkeää, että tarpeelliset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekäkasvun ja oppimisen etenemisestä ovat opettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselleluokalle. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lastenyhteistyöllä. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsenetenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa taiHOJKSia. Opetuksen järjestäjä vastaa toimivien siirtymävaiheen käytäntöjen luomisesta. Tietojensiirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä.

Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen jakehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansaarviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleensuuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä.

Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus.

18

14. Opetuksen yhteiset tavoitteet jaoppimiskokonaisuudet

Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista ja eri tavointoteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtina ovatlasten kiinnostuksen kohteet sekä opetukselle asetettavat yhteiset tavoitteet. Yhteiset tavoitteetperustuvat eri tiedon- ja taidonaloista nouseviin, esiopetuksen kannalta oleellisiin opetuksentavoitteisiin sekä laaja-alaiselle osaamiselle asetettuihin tavoitteisiin. Yhteiset tavoitteet ovatopettajan työtä ohjaavia tavoitteita.

Oppimiskokonaisuuksina toteutetun opetuksen tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaistakasvua ja hyvinvointia sekä tarjota monipuolinen perusta heidän osaamisensa edistymiselle.Leikki ja muut lapsille ominaiset tavat oppia ja työskennellä ovat opetuksen ja toiminnanlähtökohtana. Oppimiskokonaisuuksien kesto ja toteutustapa vaihtelevat valitun aihepiirin,tilanteen ja lasten oppimisen etenemisen mukaan. Lapset osallistuvat oppimiskokonaisuuksiensuunnitteluun ja toteutumisen arviointiin opettajan ohjauk-sessa. On tärkeää, että jokaisellalapsella on mahdollisuus oppia ja työskennellä omaan tahtiinsa sekä kehittää taitojaanvuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajan ja muun henkilöstön kanssa monipuollsissaoppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien tehtävä on tarjota lapsille uusia ja innostaviaoppimiskokemuksia sekä mahdollisuuksia työskennellä kullekin lapselle sopivia oppimisenhaasteita sisältävien tehtävien parissa. Opetuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset tuentarpeet ja annetaan lapsille riittävästi tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

14.1. Ilmaisun monet muodotLasten oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja myönteinen minäkuva vahvistuvat, kunhe saavat valmiuksia ympäröivän maailman jäsentämiseen. Nämä valmiudet kehittyvät,kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja ilmaisevat itseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

19

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

harjoittelemalla. Harjoittelu tukee myös lasten keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen kehittymistä.Esiopetuksen tehtävä on kehittää lasten ilmaisua musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöidensekä suullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitoja harjoittelemalla. Esiopetuksessa lapsiarohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri muotoja. Toiminnan tuotoksia tarkastellaanyhdessä, ja yhteinen tekeminen näkyy oppimisympäristöissä. Lasten ilmaisussa ja työskentelyndokumentoinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja välineitä. Opetuksessahyödynnetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja lähiseudun kulttuuritarjontaa.

Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista,taidollista ja tiedollista kehitystä. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn jaarvostamaan omaa ja muiden työtä. Taideaineilla on sekä yhteisiä tavoitteita että kullekin osa-alueelle ominaisia tavoitteita. Osa-alueita ovat kuvaamataito, käsityö ja askartelu, musiikki jailmaisu. Taideaineet ovat lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä ja välittää ajatuksiaan jatunteitaan muille.

14.1.1. MusiikkiMusiikki

Lapsien kanssaan opetellaan lauluja ja tutustutaan eri musiikkityyleihin ja soittimiin. Musiikillaleikitään, kokeillaan ja improvisoidaan. Lasten kanssaan havainnoidaan äänen tasoa, kestoa,voimaa ja sointivärejä musiikillisessa toiminnassa. Opetus tarjoaa lapsille kokemuksia musiikintekemisestä yhdessä.

Tavoitteena on lasten musiikillisen ilmausutaidon ja kuuntelukyvyn kehittäminen.Musiikkikasvatuksella pyritään lasten laulamisen taidon luomiseen ja kehittämiseen.Esiopetuksen musiikkikasvatuksen tavoitteena on tutustuttamaan lapset monipuolisestisuomalaiseen perinteeseen ja kulttuuriin.

sisällöt :

SOINTIVÄRI = äänimaisemat

DYNAMIIKKA ; hiljainen – voimakas, hiljenevä – voimistuva

RYTMI/TEMPO ; pitkä – lyhyt, hidas – nopea

MELODIA ; korkea – matala

MUOTORAKENNE ; samanlainen - erilainen

HARMONIA, ÄÄNITAUSTA, DUURI-MOLLI

toimintatavat:

- laulaminen

- soittaminen

- kuuntelu

- musiikkiliikunta

- improvisointi

14.1.2. KäsityötKäsityöt

Esiopetuksessa harjoitellaan käsitöiden tekemistä ja erilaisten työvälineiden käyttöä. Lapsiainnostetaan käsitöiden tekemiseen. Lasten kanssa kokeillaan erilaisten materiaalien käyttöä jaopetellaan niiden käsittelyssä tarvittavia tekniikoita ja perustaitoja20

Tavoitteet :

- käden ja silmän yhteistyö

- hienomotoriikan kehittäminen/harjaannuttaminen

- erilaisiin materiaaleihin, välineisiin tekniikoihin tutustuminen ja käytön harjoittelu

- mallista tekeminen, ohjeen noudattaminen

- kätisyyden vahvistaminen

- kestävän kehityksen huomioiminen materiaali valinnoissa

Sisällöt ja menetelmät :

-mm. revintä, taittelu, lanka-, pujottelu-, ompelu- ja puutyöt, luova askartelu

- luova askartelu

- pujottelutyöt

- leikkaaminen

- liimaaminen

- repiminen

- pistely

- huovutus

- taittelu

- painanta

- jätemateriaalin ja luonnon materiaalien hyödyntäminen

14.1.3. KuvataideKuvataiteet

Esiopetuksessa tuetaan lasten kuvallisen ajattelun ja kuvailmaisun kehittymistä tekemällä,tulkitse-malla ja arvioimalla erilaisia kuvia. Lapsia rohkaistaan kokeilemaan erilaisia kuvantekemisen tapoja, välineitä ja materiaaleja. Kuvan tekemisen taitoja harjoitellaan moniaistisestiesimerkiksi maalaamalla, rakentamalla. Lapsia ohjataan tulkitsemaan ja kertomaan ajatuksiaankuvallisista viesteistä. Kuvia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi väreihin,muotoihin, materiaaleihin, tekijään, esitysyhteyteen ja kuvien herättämiin tunteisiin. Tavoitteenaesiopetuksessa on lasten esteettisten kykyjen ja mielikuvituksen kehittäminen. Kasvattaa lastentaiteellisia kykyjä., tutustuttaa lapset värien luonteeseen sekä havaitsemaan valoja, varjoja japinnan rakenteita.

Tavoitteet:

Lapselle tarjotaan mahdollisuus

- toteuttaa itseään ja tuntea onnistumisen tunteita

- suhtautua myönteisesti ja kiinnostuneesti uusiin asioihin

- luovuuteen innostaen ja tukien

- esteettisen tajun kehittymiselle

- oman työn suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin

- tutustua taiteeseen

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

21

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

Välineet:

- monipuolinen käyttö

- oikeat työskentelytavat

- välineiden huolto

Mielikuvistustehtävät:

- omat elämykset

- omien elämysten ja kokemusten kuvaaminen

-mielikuvitushahmot ja -maailma

Taide ja ympäristö:

- taidenäyttelyt

- luonto

- rakennettu ympäristö

- taidekuvat

Värit:

- värien sekoittaminen

- värien tunnistaminen ja nimeäminen

14.1.4. IlmaisuIlmaisu

Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitusten ja leikinavulla. Tavoitteena on, että lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä ja keholla voidaanleikkiä ja viestiä monimuotoisesti. Lasten mielikuvituksesta nousevia tai heidän kokemiaanja havaitsemiaan asioita työstetään yhdessä ilmaisun keinoin. Opetuksessa hyödynnetäänloruja, runoja sekä lasten kirjallisuutta. Lapset saavat kokemuksia sekä spontaanistailmaisusta että yhteisesti suunnitellusta prosessista. Ilmaisumuotoina voidaan käyttää esimerkiksidraamatoimintaa, sanataidetta ja tanssia

14.2. Kielen rikas maailmaKieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetuksen tehtävä on tukea lastenkielellisten taitojen kehitystä kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohtiyksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja muodon havaitsemista. Keskeistä on vahvistaalasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan.Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaistenviestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osavähitellen kehittyvää monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista.Esiopetuksessa lasten kielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitäkunnioitetaan ja sen jatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekäkulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuenmonipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaanleikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, ettäniissä on lapsille runsaasti mahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua

22

kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan. Opetuskielen lisäksi esiopetuksessa havainnoidaan muitakieliä. On tärkeää, että lapset, joiden äidinkieli on muu kuin esiopetuksen kieli, saavat vahvan tuenopetuskielen taidon kehittymiselle ja samalla kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kielion tärkeä ja arvokas.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Lasten suomen kielen taidon kehittymistä tuetaan monipuolisesti esiopetuksen aikana. Opetustarjoaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella kuuntelemista ja puhumista erilaisissa tilanteissa.Sanojen merkityksiä pohditaan yhdessä ja sanoilla leikitellään. Yhteisissä keskusteluissalapset kehittävät taitojaan kysyä, päätellä ja arvioida kuulemaansa Heitä ohjataan kertomaanja keskustelemaan sekä eläytymään, ymmärtämään ja muistamaan kuulemaansa. Lapsiainnostetaan tarinoiden tekemiseen ja taitoa harjoitellaan esimerkiksi saduttamalla. Lapsille luetaanerilaisia tekstejä ja niistä keskustellaan yhdessä. Tämä auttaa lapsia ymmärtämään lukemisenmerkitystä. Opettajan mallintamisen ja erilaisten harjoitusten avulla lapset saavat kokemuksiasiitä, miten puheen voi muuttaa kirjoitetuksi kieleksi ja kirjoitetun kielen puheeksi.

Kirjoitettua ja puhuttua kieltä tutkitaan yhdessä. Lapsia ohjataan havaitsemaan, että puheenvoi jakaa pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. Lasten lukutaidon kehittymistätuetaan järjestämällä heille mahdollisuuksia leikilliseen kirjoittamiseen ja omien tekstientuottamiseen tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Lapsia innostetaan yhdessä ja omatoimisestitunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä taitojensa ja mielenkiintonsamukaisesti heille mielekkäissä asiayhteyksissä.

Opetuksessa käytetään monipuolisesti lastenkirjallisuutta. Lapsia rohkaistaan tutkimaan jalukemaan oman taitonsa mukaisesti erilaisia tekstejä sekä kertomaan ja ilmaisemaan eritavoin kuulemastaan tai lukemastaan. Erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla tuetaan lastenhienomotoristen taitojen kehittymistä sekä heidän kykyään hahmottaa tilaa ja suuntia. Lapsiaohjataan tarkoituksenmukaiseen kynäotteeseen ja näppäimistöjen käyttöön.

Esiopetuksessa tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia havainnoimalla lapsiryhmässä jalähiympäristössä puhuttuja kieliä yhdessä lasten kanssa. Näin tuetaan lasten kielitietoisuuden jaoman kielellisen ja kulttuurisen identiteetin kehittymistä. Samalla lapsia autetaan havaitsemaanympäröivän maailman kielellinen ja kulttuurinen rikkaus ja kiinnostavuus. Opetuksessa voidaankäyttää esimerkiksi erikielisiä lauluja, leikkejä ja viittomia.

14.2.1. Sisällöt ja menetelmätPuhuminen ja kuunteleminen

- jokapäiväiset vuorovaikutustilanteet

- aikuinen oikaisee äännevirheet, toistamallasanat oikein

- ohjeen kuunteleminen ja sen muistaminen

- kokonaiset lauseet

- eläytyvä kuuntelu

- kuuntelu tiedonhankinnan välineenä

Lukeminen ja kirjoittaminen

- äänne-, tavu- ja sanaleikit

- tavurytmit

- kuvasta kerronta

- leikkilukeminen ja –kirjoittaminen

- mallista kirjoittaminen ja päällekirjoitus

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

23

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

- luku- ja kirjoitussuunta

- lukemisen ja kirjoittamisen yhteys

- omat sadut ja tarinat

- oma nimi

- kirjainmuotoihin tutustuminen

Käsite- ja sanavaraston kehittäminen

- sanavaraston lisääminen

- käsitteet: koko, suunta, paikka, aika ja vertailukäsitteet

- yläkäsitteet

- abstraktien käsitteiden ymmärtäminen

Ajattelun kehittäminen

- lajittelu eri ominaisuuksien mukaan

- syy - seuraus

- oikea - väärä

- tosi - ei tosi

- looginen järjestys, johdonmukaisuus, päättely

- kriittinen ajattelu

Leikkiminen, esittäminen, näytteleminen

- esiintymistaidot

- draama

-roolileikit

- lorut

-vapaa ja luova ilmaisu

- omat sadut ja tarinat

- kielillä leikittely

lastenkirjallisuus, kulttuuriperinne

- sadut, tarinat, kertomukset

- riimit, lorut, runot, arvoitukset

- kuva- ja tietokirjat

-sarjakuvat

-sähköiset viestimet

kirjastoon tutustuminen, kirjastoauto

- lehdet

Kulttuuriin osallistuminen

- juhlat

- erilaiset esitykset ja tapahtumat

24

14.3. Minä ja meidän yhteisömmeLasten elinpiiri laajenee heidän kasvaessaan. Kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen jakatsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Esiopetuksen tehtäväon vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimia siinä. Aihettalähestytään historiallisesta ja yhteiskunnallisesta sekä etiikan ja katsomusten näkökulmista.Opetuksessa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia jaarvoja kuullen.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiyhteisön toimintaanja vahvistaa heidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lapsia ohjataan havainnoimaannykyisyyttä ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin.Opetuksessa tuetaan lasten eettisen kohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojenkehittymistä. Lapset tutustuvat opettajan johdolla niin omaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tailähiyhteisössä edustettuina oleviin katsomuksiin ja uskontoihin sekä niihin liittyviin tapoihin japerinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään ja heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylle annetaantilaa. Kokonaisuuden työtapoina korostuvat keskustelut sekä erilaiset eläytymisen mahdollistavatmenetelmät.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historiallisestanäkö kulmasta. Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä lapsia kiinnostavia muita historiallisiatapahtumia, henkilöitä, kulttuureja ja kulttuuriperintöä. Tiedon lähteinä voidaan käyttäälähiyhteisön jäseniä, esineistöä ja ympäristöä sekä hyödyntää lasten huoltajien asiantuntemustaomasta kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa hyödynnetään myös juhlaperinteitä, kertomuksia,perinneleikkejä ja vanhoja lauluja. Lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätetäänkeskustelemalla heitä kiinnostavista lähiyhteisön ja yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Lastenkanssa tutustutaan mediaan ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti. Mediatarjonnansisältöä ja todenmukaisuutta pohditaan yhdessä lasten kanssa. Opetuksessa tutustutaan lastenoikeuksiin hyödyntäen YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista. Lasten kanssa laaditaan jakehitetään esiopetusryhmän sääntöjä. Samalla autetaan lapsia ymmärtämään, että yhteisönsäännöt ovat ihmisten luomia sopimuksia. Lähiympäristöä hyödynnetään niin että lapsilla onmahdollisuus aitoon osallistumis- ja vaikuttamiskokemukseen.

Toteutustapoina:

- juhlat

- perinneleikit

- säännöt, sääntöjen merkitys

- keskustelut

- sanomalehtiviikko

- Kausalan markkinat

Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Kasvatus liitetään lastenarkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. Lapsia ohjataantunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekä ratkaisemaan rakentavastilasten keskinäisiä ristiriitatilanteita. Lasten kanssa pohditaan ystävyyttä ja toisten kunnioittamista,ilon ja pelon aiheita, tyttönä ja poikana olemiseen liittyviä oletuksia sekä oikean ja vääränerottamista. Yhteisten keskustelujen lisäksi luontevia tapoja eettiseen kasvatukseen antavatesimerkiksi roolileikit sekä sadut ja median kertomukset. Opetuksessa voidaan hyödyntääsosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehittäviä opetusohjelmia ja materiaaleja.

Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässäläsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa muidenkatsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin O

petu

ksen

yht

eise

t tav

oitte

et ja

opp

imis

koko

nais

uude

t

25

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaalapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisiakatsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Lapsia rohkaistaan erilaistenelämänkysymysten pohdintaan yhdessä toisten kanssa toimien. Samalla heidän valmiutensaymmärtää uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sanoja ja käsitteitä vahvistuvat. Opetuksessahyödynnetään esimerkiksi vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia.

14.4. Tutkin ja toimin ympäristössäniLasten toimintaympäristö - lähiluonto ja rakennettu ympäristö sekä muut esiopetuksenoppimisympäristöt - tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. Toimintaympäristöön liittyväthavainnot, kokemukset ja tiedot, niiden jäsentäminen ja kuvaaminen auttavat lapsia kehittymäänajattelijoina ja oppijoina. Kehittyvä taito nimetä asioita sekä ymmärtää ja käyttää erilaisiakäsitteitää edistää lasten monilukutaitoa. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lasten matemaattisenajattelun kehittämistä ja kiinnostusta matematiikkaan.Tehtävänä on myös vahvistaa lastenluonnontuntemusta ja luontosuhdetta sekä tutustua arjen teknologiaan kehittymistä ja kiinnostustamatematiikkaan. Tehtävänä on myös vahvistaa lasten luonnontuntemusta ja luontosuhdetta sekätutustua arjen teknologiaan.Esiopetuksessa tutustutaan tutkivaan oppimiseen havainnoimalla jatutkimalla ympäristöä sekä kokeilemalla ja päättelemällä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Esiopetuksessa vahvistetaan pohjaa lasten matemaattisen ajattelun kehittymiselle jamatematiikan oppimiselle. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota arjessa ja ympäristössäilmenevään matematiikkaan. Opetus luo mahdollisuuksia luvun, muutoksen ja ajan käsitteidensekä tason ja avaruuden hahmottamisen ja mittaamistaitojen kehittymiselle. Opetuksentavoitteena on tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa olevillelapsille.

Opetuksessa havainnoidaan luontoa. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistätuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta. Lapsiaohjataan myös havainnoimaan ympäristön teknologiaa sekä kokeilemaan ja keksimään omiaratkaisuja.

Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä jaetsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapset opettelevat vertailemaan, luokittelemaan sekäjärjestämään havaintojen tai mittausten pohjalta saatuja tietoja. Heitä rohkaistaan tekemäänpäätelmiä ja keksimään ratkaisuja arjen ongelmiin sekä kokeilemaan ratkaisuja. Opetuksessaharjoitellaan dokumentointia eri välinein sekä esittämään tuloksia eri tavoin.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Lapsia kannustetaan kehittämään matemaattisia taitojaan toiminnallisesti, leikkien ja eri aistejakäyttäen erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tutustutaan matematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisesti ja yhdessä toimien.

Lapsia innostetaan pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan erilaisissa arjentilanteissa opettajan mallintamisen ja kielellistämisen avulla. Havaintoja harjoitellaan esittämäänitse ja kuvien sekä erilaisten välineiden avulla. Toiminta suunnitellaan niin että siinä onpaljon mahdollisuuksia luokitella, vertailla, asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytääja tuottaa säännönmukaisuuksia. Opetukseen kuuluu muistia kehittäviä leikkejä ja tehtäviä.Lapsia kannustetaan myös toimintaympäristöön liittyvien ongelmanratkaisutehtävien päättelyynja ratkaisujen etsimiseen.

Lukukäsitteen kehittymistä tuetaan monipuolisesti leikkien ja työskennellen. Lapsia innostetaanhavainnoimaan lukumääriä ympäristöstä sekä liittämään ne lukusanaan ja numeromerkkeihintaitojensa mukaan. Lukumääriä vertaillaan ja tutkitaan lukumäärän muutosta käytännönesimerkkejä keksien. Erityisesti opetuksessa kiinnitetään huomiota lasten lukujonotaitojen janimeämisen kehittämiseen.

26

Erilaisilla harjoituksilla tuetaan lasten tason ja tilan hahmottamista. Lapsia kannustetaan tutkimaanja kokeilemaan 2- ja 3-ulotteisuutta sekä opettelemaan sijainti- ja suhdekäsitteitä, kutenedessä, ylhäällä ja joka toinen, esimerkiksi liikuntaleikkien avulla. Lasten geometrisen ajattelunvahvistamiseksi heille järjestetään mahdollisuuksia rakenteluun, askarteluun ja muovailuun.Opettajan ohjauksessa lapset tutustuvat ympäristössä oleviin muotoihin ja harjoittelevatnimeämään niitä.

Esiopetuksessa kokeillaan mittaamista keholla ja eri välineillä. Opetuksessa harjoitellaanajankäsitteitä, kuten joskus, eilen ja aamulla. Aikajärjestystä pohditaan yhdessä esimerkiksivuorokaudenaikoja havainnoimalla.Opetuksessa hyödynnetään muun muassa leikkejä, pelejä jatarinoita.

Ympäristökasvatus

Esiopetuksen ympäristökasvatus tarjoaa lapsille luontokokemuksia sekä mahdollisuuden tutkiaja tutustua kasveihin, eläimiin ja luonnon ilmiöihin. Ympäristöä havainnoidaan eri aisteinsekä havainto-välineiden avulla. Opetukseen voi kuulua myös pieniä kokeita. Havainnoistakeskustellaan ja havainto-tietoa harjoitellaan luokittelemaan. Samalla opetellaan luontoonliittyvien käsitteiden käyttöä ja pää-telmien tekemistä sekä pohditaan syy-seuraus suhteita.Lasten luonnontuntemusta hyödynnetään opetuksessa. Lasten kanssa harjoitellaan tiedonhankintaa hakemalla yhdessä tietoa joistakin lapsia kiinnostavista asioista. Opetuksessa luodaanpohjaa kestävälle elämäntavalle tutustumalla luonnon-suojeluun. Lapsia ohjataan huolehtimaanympäristöstään ja sen viihtyisyydestä. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjessaesiintyviä teknologisia ratkaisuja ja niiden ominaisuuksia ja toimivuutta. Opetuksessa tuodaanesille, että teknologia on ihmisen luovan toiminnan aikaansaamaa. Lapset tutustuvat teknologiaankeksimällä, askartelemalla ja rakentamalla itse erilaisia rakenteita ja ratkaisuja eri materiaalejahyödyntäen. Lapsia kannustetaan kuvailemaan tekemiään ratkaisuja. Opetuksessa voidaanhyödyntää oppimisympäristöjen välineiden lisäksi esimerkiksi lasten omia leikkikaluja ja miettiäniiden toimintaperiaatteita.

14.4.1. Sisällöt ja menetelmätLuokittelu

Vertailu ja yksi-yhteen vastaavuus

Järjestykseen asettaminen ja sarjoittaminen

Päätteleminen

Lukukäsite 1-20

Lukujonot

Järjestysluvut

Lukujen hajonta ja koonta

Pienet laskutoimitukset

10- järjestelmä

Mittaaminen

Geometria

Tilastot

Avaruudelliset käsitteet

Raha

Ajattelu, päättely, pohdinta

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

27

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

Ongelman ratkaisu

Tunnistus

Mittaaminen

Kokeilu

Rakentelu

Jäljentäminen

14.5. Kasvan ja kehitynItsestä huolehtiminen ja siihen liittyvät arjen taidot ovat osa esiopetuksen tavoitteena olevaalaaja-alaista osaamista. Kehittyäkseen tällä osaamisen alueella lapset tarvitsevat kokemuksia,tietoja ja pohdintaa, joiden pohjalta heidän arvostuksensa ja taitonsa voivat vähitellenkehittyä. Esiopetuksessa tehtävää lähestytään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveydensekä turvallisuuden näkökulmista. Esiopetuksen tehtävänä on luoda pohjaa terveyttä jahyvinvointia arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lasten terveysosaamistaja turvataitoja. Lisäksi tehtävänä on edistää kestävään elämäntapaan kuuluvia ruoka-, kulutus- japuhtaustottumuksia.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Lapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta ja alkavat ymmärtää liikkumisen yhteyttähyvin-vointiin ja terveyteen. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia lasten motoristen ja sosiaalistentaitojen kehittymiselle. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten yleisten oppimisedellytystenkannalta tärkeiden havaintomotoristen taitojen kehittymiseen. Lasten kanssa tutustutaanterveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. Lapsia ohjataan kohtuulliseen kulutukseen.Opetuksessa pohditaan terveyteen liittyviä tekijöitä sekä tuetaan lasten valmiuksia pitäähuolta terveydestään. Lapset saavat tietoja turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä sekäesiopetuksen oppimisympäristöissä.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnaniloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidänkehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osiasuhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisenlisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseensekä sisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myösvapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa.

Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitojaeri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoaharjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen.Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla.Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisestieri välineitä ja pallo-ja. Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaansorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toimintaantaa kaikille lapsille mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lastenhyvinvointia ja toimintakykyä.

Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen jaruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssamahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurinlisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemustahyödyntäen.

28

Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisenkuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnatkulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.

Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystähyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitäsekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin.Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta jatoisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa.Lasten kanssa havainnoidaan nukkumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttäpäivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaansiihen liittyviä perustaitoja osana esi-opetuksen arkea.

Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluunja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihinja esi-opetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita.Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apuasekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisenapua esiopetuk-sen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan.Opetuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- javiestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

29

Kie

leen

ja k

ulttu

uriin

liitt

yviä

erit

yisk

ysym

yksi

ä

15. Kieleen ja kulttuuriin liittyviäerityiskysymyksiä

Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelmanperusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lasten vaihtelevatkielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan esiopetuksessa huomioon.

Iitin kunnassa esiopetuksen kieli on suomi. Tarpeen ilmetessä harkitaan tapauskohtaisesti, mitenlapsen eri kieli- ja kulttuuritausta huomioidaan esiopetuksessa.

30

16. Kasvun ja oppimisen tuenjärjestäminen

Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuenpiiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsenkasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Perusopetuslaissasäädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelutsekä erityiset apuvälineet. Tukimuotoja voi käyttää kaikilla tuen tasoilla sekä yksittäin ettäsamanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisestisuunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisenaja muotoisena kuin se on tarpeellista. Varhaisen tunnistamisen sekä kasvun ja oppimisen tuentehtävänä on ehkäistä oppimisvaikeuksia sekä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä.

Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmänvahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapsetsaavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaanlasten myönteistä käsitystä itsestään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoakäytetään suunnitelmallisesti lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisenedistyminen lapsille näkyväksi.

Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisujasekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen,oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Opettajien, erityisopettajien,esiopetuksen muun henkilöstön sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyölasten tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää.Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaisetpäätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Usein lapsen tuen tarve onhavaittu jo ennen esiopetuksen alkamista. Iitissä esiopetusilmoituksen yhteydessä lähetetäänkaavake, jossa kysytään esitietoja esim. sosiaalisista taidoista, matemaattisista ja kielellisistavalmiuksista ja motoriikasta. Tällä pyritään varmistamaan lapsen mahdollisesti tarvitsema tukiheti esiopetuksen alusta. Esiopetuksen, lapsen aiemman varhaiskasvatuksen, neuvolan jahuoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumoa. Tuki annetaanlapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin.

Kas

vun

ja o

ppim

isen

tuen

järje

stäm

inen

31

Yle

inen

tuki

17. Yleinen tukiLaadukas esiopetus on perusta lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Vaikeuksiaehkäistään ennakolta esimerkiksi erilaisilla työtavoilla ja pedagogisilla menetelmillä, ryhmiäjoustavasti muuntelemalla sekä opettajien keskinäisellä ja muun henkilöstön yhteistyöllä.Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen lapsen tarpeet. Yleinen tukion ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiätukitoimia (mm. istumapaikka, pienryhmä), joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminenedellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Iitissä esiopetustyöskentely tapahtuu pääsääntöisestipienryhmissä. Pienryhmät eivät ole "kiinteitä" vaan ryhmiä muodostetaan käsiteltävän asian jaoppilaiden tarpeiden mukaan.

32

18. Tehostettu tukiLapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja,on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditunoppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä, niinkauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Lapsen tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena yhdessälapsen huoltajien kanssa. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki.Lapsi tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Iitissä kiertävä erityislastentarhanopettaja ontiimien apuna antamassa lisäresursseja tukea tarvitsevien lasten opetuksessa.

Teho

stet

tu tu

ki

33

Erit

yine

n tu

ki

19. Erityinen tukiErityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteidensaavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyäesimerkiksi vamman tai vakavan sairauden vuoksi. Erityisen tuen tehtävänä on antaalapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea sekä edistää hänenoppimisedellytyksiään.

Erityisestä tuesta tulee tehdä päätös ja Iitissä erityisen tuen päätöksen tekee sivistyspalveluistavastaava viranhaltija pääsääntöisesti pedagogisen selvityksen perusteella. Lapsen erityisestätuesta voidaan päättää joko esiopetuksen aikana tai ennen esi- tai perusopetuksen alkamista.Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisentehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, ettälapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriöntaikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänellelaaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti (HOJKS).Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan lapsenoppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviinmateriaaleihin ja välineisiin.

Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksiilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuottaperusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksenoppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaanoppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuudenpiirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta.Tarkoituson vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessamahdollisimman hyvin. Päätöksen siirtämisestä pidennettyyn oppivelvollisuuteen tekeesivistyspalveluista vastaava viranhaltija.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisestikolmella eri tavalla:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisivuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa jaaloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun häntäyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaaperusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kunhän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaaperusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta.Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

34

20. Perusopetuslaissa säädetyttukimuodot

Osa-aikainen erityisopetus

Lapsella, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaistaerityisopetusta muun esiopetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan lapsille, joillaon esimerkiksi kielellisiin, matemaattisiin tai motorisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, vaikeuksiaoman toiminnan ohjauksessa, tarkkaavaisuudessa tai vuorovaikutustaidoissa. Osa-aikaisenerityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja ehkäistä kehityksen jaoppimisen vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena,pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoistaesiopetuksessa tiedotetaan kaikille huoltajille. Sen toteuttamista suunnitellaan ja sen tarvettaja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä lapsen ja huoltajankanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään lapsen saamaan muuhunopetukseen.

Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja erityiset apuvälineet

Lapsella on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis -jaavustajapalvelut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla. Tarkoituksenaon turvata lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuusvuorovaikutukseen kaikissa oppimisympäristöissä.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhunfyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Lapsen kanssatyöskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien palvelujen jaapuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asiantuntijoita.

Per

usop

etus

lais

sa s

ääde

tyt t

ukim

uodo

t

35

Opp

ilash

uolto

21. OppilashuoltoOppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen jaoppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus.

Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveydensekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisääväätoimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänäkoko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsillaon oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossakeskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseenja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimenkanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaanyhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset.Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisujayhdessä huoltajan kanssa.

Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluistavastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista onesiopetuksen henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelutsekä terveydenhoitopalvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmällesuunnattuina neuvolapalveluina.

Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataanhakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöidenkeskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksestatoisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksensekä perusopetuksen välinen vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa.Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa lapsen terveyttä, hyvinvointia ja oppimista.

Oppilashuoltoryhmät

Iitissä on esi-, perus- ja lukio-opetuksen yhteinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, joka vastaaIitin kunnan oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.

Esiopetuksessa Iitissä ei ole yksikkökohtaisia oppilashuoltoryhmiä vaan yksi yhteinenesiopetuksen opiskeluhuoltoryhmä, joka vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta,kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on esiopetusyhteisöjenhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminenja kehittäminen. Ryhmään kuuluvat kaikki esiopetuksen opettajat sekä päiväkodin johtaja. Ryhmävoi tarvittaessa kutsua asiantuntijoita konsultaatioavuksi. Ryhmä kokoontuu vähintään kerranlukukaudessa, mutta voi kokoontua myös aina tarvittaessa.

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeenselvittämiseksi ja oppilashuollon palveluiden järjestämiseksi. Iitissä ryhmän kokoaa lapsen/lastenryhmän esiopettaja tai se oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteellakuuluu. Ryhmän kokoonpano harkitaan tapauskohtaisesti. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmänjäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai lapsen läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyynedellyttää huoltajan suostumusta.

Yhteisöllinen oppilashuolto

Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisönja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä,turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään

36

yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävienviranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Iitissä asioista keskustellaan esiopetusryhmissä, jolloin lapsilla on mahdollisuus tulla kuulluksi javaikuttaa asioihin, ryhmänsä ja koko esiopetusyhteisön hyvinvointiin.

Vanhemmille järjestetään vähintään yksi vanhempainilta lukukaudessa ja jokaisessa yksikössäon ns. palautelaatikko, johon vanhemmat voivat laittaa ajatuksiaan ja ehdotuksiaan koskienlasten hyvinvointia ja turvallisuutta. Iitin esiopetuksessa on käytössä Wilma, minkä välitykselllävanhempien on helppo ottaa yhteyttä, laittaa mielipiteitetään, ehdotuksia ja palautetta.

Yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan

• lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolainmukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina

• oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja• yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia jaoppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollollaon tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilöllisetedellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessaettä esiopetuksen arjessa.

Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen. Huoltajanmielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen mielipiteetja omat toiveet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuisssa huomioidenhänen ikä, kehitystaso ja edellytykset. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoakoskevia säännöksiä.

Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaanoppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollonjärjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksiavoivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, jokaetenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataanseuraavat asiat:

• yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muunlaillisen edustajan nimi ja yhteystiedot

• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa• asian aihe ja vireille panija• lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja

selvitykset• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset

tukitoimet• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden

toteuttamissuunnitelma• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksimerkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjänon pyydettävä lapsen huoltajan suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjällevoidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotkaovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisenkannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle esi- tai

Opp

ilash

uolto

37

Opp

ilash

uolto

perusopetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden esi- tai perusopetuksenjärjestäjän pyynnöstä.

38