OM UUTISET 4/201212

LIITY OM:N JÄSENEKSI

USKO JA TAIDE

PARATIISIA ETSIMÄSSÄ

TRAUMA VOI OLLA ALKU POSITIIVISEEN

OPERAATIO MOBILISAATIO

Yliopistonkatu 58 B 5.krs33100 TAMPERE, FINLANDPuh. (03) 213 1300Fax (03) 213 1380info.fi @om.orgwww.fi n.om.orgwww.om.org

Peter Maiden Kansainvälinen johtaja

Juhani Ahola Suomen toiminnanjohtaja Päätoimittaja

Heidi Alajoki ToimittajaKaroliina Gröhn ToimittajaHanna Peltonen AvustajaKari Siltakorpi Tekninen taitto

Kirjapaino Hermes OY Painopaikka

Kansikuva Lapset koulumatkalla Bangladeshissa

ISSN-L 0782-3568 ISSN 0782-3568 (painettu)ISSN 2242-1793 (verkkolehti)

OM UUTISET -lehden vapaaehtoinen tilausmaksu 20 €/vuosiOperaatio Mobilisaation tilille:SAM PO PANKKI FI63 8000 1201 5560 90Viitenumero 2105. Kiitos tuestasi.

Täytä oheinen kenttä, jos olet uusi lah joit ta ja.Muuten voit käyttää pelkkää vii te nu me roa.

Lahjasi mahdollinen kohde ja sen viitenumero:1. OM:n laivatyö (Logos Hope) 8600 00004

2. Suomen työ 1800 000013. Niille, joilta puuttuu kannatusta 1012

4. Intia, dalitit 6560 000015. Afgaani kehitysyhteistyöprojektit 4035

6. Mosambik 8300 000057. Idän kirjallisuustyö 4680 00008

8. SUURIN TARVE 3201

BIC

DABAFIHHIBAN

SAM PO PANKKI FI63 8000 1201 5560 90Saajan

tilinumeroMottagarens

kon to num mer

Saaja Mottagare

Maksaja Be ta la re

Allekirjoitus Underskrift

Tililtä n:o Från konto nr

Operaatio Mobilisaatio ryYliopistonkatu 58 B 5.krs33100 Tampere

Keräyslupa: 2020/2010/3651Kohde

Maksajan nimi

Osoite ja/tai email

ViitenroRef.nr

Eräpäivä Förf. dag

EUR

TI LI

SIIR

TO

GI R

E RIN

G

lähetystyötä LIITy jÄSEnEkSI

NIMI:

SYNTYMÄAIKA:

OSOITE:

Sähköposti:

Puh.

Paikka ja aika

Allekirjoitus

OM Suomi on rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen toimintaan voi tulla mukaan liittymäl-lä OM:n jäseneksi. Kerran vuodessa kutsumme jäseniä yhdistyksen vuosikokoukseen. Liittymällä jäseneksi olet tukemassa Suomesta käsin tehtävää lähetystyötä. Yritykset ja ryhmät voivat myös liittyä kannatusjäseniksi. Keräämme jäseniltä vuosittaisen jä-senmaksun 30 €. Tutustu sääntöihimme ja hae jäsenyyttä täyttämällä ja allekirjoitta-malla tämä hakemus.

Haen OM:n jäseneksi.

Olen tutustunut OM:n yhdistyksen sääntöihin www.fi n.om.org/yhdistys ja haluan olla mukana järjestön toiminnassa.

FIN.OM.ORG – 3

PARATIISIA ETSIMÄSSÄ

juhani.ahola@om.org

a) 1 Moos. 3:22-24b) Saarn. 3:11c) 1 Kor. 2:9-10d) Hepr. 11:13-16e) 1 Tim. 3; Tiit. 1:5-9f) Apt. 19:9g) 2 Kor. 10:4-5h) Ilm. 2:14,20i) Ef. 4:11-16j) 2 Tess. 1:8; Room. 12:1-2;

1 Kor. 2:15-16

KAIPUUSiitä lähtien kun ihminen ajettiin pois Edenin paratiisista (a), on kadonneen paratiisin etsiminen kuulunut jokaisen ihmisen elä-mään. Syynä tähän on se, että Jumala on laittanut jokaisen ihmisen sisimpään iankaikkisuuden kaipuun (b). Tätä kaipuuta ei voi tyydyttää mikään katoavainen tai epätäydellinen vaan ainoastaan sellainen, joka kestää iankaikkisesti. Asuinpaikasta tai olosuhteista riippumatta, ihminen koettaa rakentaa paratii-sia ympärilleen. Uudempi ja parempi laite, auto tai vaate antaa vain hetkellistä iloa, mutta iankaikkista sielua ne eivät voi tyy-dyttää.

VÄÄRISTYMINENSyntiinlankeemus vääristi ihmisen ymmärryksen oikeasta ja väärästä, jopa siinä määrin, että hänen on vaikea oppia erotta-maan niitä toisistaan. Jos kysyt ihmiseltä millaiseksi hän kuvit-telisi paratiisin, niin jokainen vääntäisi sen oman rikkinäisyy-tensä mukaisesti kieroon. Niinpä se ei olisi enää paratiisi. Oike-aan ymmärtämiseen tarvitsemme Jumalan antamaa tietoa, sitä mikä on todella hyvää, otollista ja täydellistä (c).

KOPIOT - UTOPIAAEri uskonnot ja ismit pyrkivät antamaan vastauksia ihmisen paratiisiin etsimiseen. Itämaiset uskonnot ohjaavat ihmisiä tyh-jentämään mielensä ja ”sulautumaan” yhdeksi persoonatto-man voiman kanssa. Kommunismi taas koettaa pystyttää tasa-arvoista valtakuntaa periaatteilla, jotka lopulta nostavat eliitin diktatuurin asemaan ja kansan kokemaan järkyttävää kärsi-mystä. Paratiisia kyllä tavoitellaan, mutta kun ei tunneta oikeaa Jumalaa ja Hänen periaatteitaan, niin seurauksena on tuho ja alistaminen, paratiisin irvikuva. Nämä ja monet muut yritykset ovat pyrkimyksiä rakentaa ihmisille tai tietylle ryhmille maan-päällistä paratiisia.

Historian aikana valtioita on johdettu mitä erilaisimmin me-netelmin ja ehkä yksi toimivimpia on ollut uskonpuhdistuksen tuomat vaikutukset maiden hallintoihin ja johtamistapoihin. Uskonpuhdistuksen yksi tärkeimpiä vaikutuksia maiden hallin-toon oli ymmärrys ihmisen luonteen syntisyydestä ja lankee-muksen seurauksista. Uskonpuhdistajat ymmärsivät, että ke-nellekään ei tule antaa absoluuttista valtaa vaan se on jaettava useamman tahon kesken. Tämä menetelmä varmistaa parem-min demokratian toimimisen, mutta sekään ei voi tuottaa ha-luamaamme paratiisia. Jonkinlainen demokratia toimii vain jos ihmiset ovat lainkuuliaisia ja ahkeria työssään. Nyt kun valtioi-den johtoon valitaan ihmisten korvasyyhyyn puhuvia poliiti-koita niin valtioiden johtaminen karkaa käsistä. Tilalle tulee jotain muuta, mutta ei hyvinvointia ja rauhaa.

SE LÖYTYI”Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.” Ilm.2:7

Vaikka ihminen ajettiin pois paratiisista, ei se ollut Jumalan lopullinen päämäärä vaan päinvastoin Jumalan suunnitelma johtaa ihminen takaisin Hänen yhteyteensä. Mielenkiintoista on se kuinka Ilmestyskirja paljastaa meille kuinka pääsemme takaisin Jumalan suunnitelmiin ja jopa paratiisiin. Toki ymmär-rämme, että paratiisia ei voida synnyttää tänne maan päälle vaan Jumala puhuu toisesta maasta, johon uskon perhekun-taan kuuluvat ovat matkalla (d).

PARATIISIN ESIKARTANOOn kuitenkin yksi kansanryhmä, jonka elämäntavat ja toiminta ovat tarkoitetut heijastamaan Jumalan Valtakunnan ”kulttuu-ria”. Varmaankin arvaat, että tarkoitan seurakuntaa. Niinpä ei ole yhdentekevää millainen käsitys meillä on Jumalan seura-kunnasta ja sen hoidosta. Jumalan seurakuntaa tulee johtaa Jumalan antamien ohjeiden mukaan ja Hänen standardeillaan valittujen vastuunkantajien toimesta (e). Jos tästä livetään niin tilalle tulevat toisen valtakunnan standardit. Tästä syystä apos-toli Paavali piti erittäin tärkeänä, että seurakunnan vastuunkan-tajat valitaan huolella ja seurakuntaa johdetaan Jumalan sanan ohjauksen alla (f ).

Seurakunta on Jumalan kansa, joka vaeltaa kohti luvattua maata, Jumalan paratiisia. Tämä matka on jokaiselle meistä haasteellinen koska langenneen maailman arvot ovat aivan päinvastaiset ja ne pyritään pystyttämään Jumalan tuntemista vastaan (g). Tästä on kyse esimerkiksi aikamme homokysymyk-sissä, jossa langenneen valtakunnan arvot halutaan tunkea Jumalan perheväen keskuuteen (h). Toinen haaste on henkilö-kohtainen sisäinen kasvumme ja vaelluksemme, jonka aikana meidän tulisi kasvaa kohti hengellistä aikuisuutta (i).

Ja lopuksi: Lähetys on oikeastaan Jumalan perheväen laajen-tamista ja kutsumista seuraamaan hyvää Kuningasta, jolla on erinomainen suunnitelma ihmistä varten. Jumalan Valtakun-nassa ei tarvita enää demokratiaa, vaan siellä hallitsee hyvä Kuningas jolle kaikki ovat kuuliaisia ja vieläpä mielellään. Näin ollen meidän on syytä opetella jo täällä ajassa tulevan maail-man ajan arvot ja heijastaa niitä ympärillemme. Jumalan tah-don tuntevaa ja sen mukaisesti elävää ihmistä Raamattu kut-suu hengelliseksi ihmiseksi, joka on lihallisen ja langenneen ihmisen vastakohta(j).

4 – OM UUTISET 4/2012

VoIko TAITEEn jA uSkon yhdISTÄÄ?

LuPA oLLA oLEMASSA

Kun 25-vuotias Merituuli tuli nelisen vuotta sitten uskoon, hän kyseenalaisti ensitöikseen rakkautensa taiteeseen. “En tiennyt, mitä kristityn pitäisi tehdä taiteella”, Merituuli sanoo. “Koska en tiennyt, mitä muuta tehdä, laitoin taiteen jäihin. Olin valmis luopumaan siitä, jos Jumala niin haluaisi.”

Sana tuli lihaksi: Osana loppunäytöstä muusikot, tanssijat ja kuvataiteilijat esittivät ”Sana tuli lihaksi” –teoksen. Tässä Senja maalaa tanssijoita ”Pyhänä Henkenä”.

Senja innostui OM:n taidekoulun perustajan Geinene Carsonin opetuksesta.

Taiteella oli kuitenkin ollut tärkeä rooli Merituulin uskoontulos-sa. “Opiskelin taidetta Pekka Halosen Akatemiassa Tuusulassa”, Merituuli kertoo. “Olin tekemässä opintoihini liittyvää päättö-työtä, kun Jumala alkoi selkeästi puhutella minua tekemäni taiteen kautta.”

Kun Merituuli valmistui kuva-artesaaniksi 2009, taide jäi het-keksi sivualalle. Pian Jumala kuitenkin alkoi johdattaa Merituu-lia takaisin taiteen pariin. Kesällä 2010 hänelle järjestyi mahdol-lisuus lähteä Italiaan OM:n Transform-konferenssiin ja sitä seu-ranneeseen L’Aquilan taideaktioon. Italiassa hän tutustui usei-

siin kristittyihin taiteilijoihin, joista osa oli OM:n työntekijöitä. Näistä työntekijöistä tuli myöhemmin Merituulille tärkeitä mentoreita.

“Mietin kovasti, miten voisin käyttää taidetta Jumalan kunni-aksi”, Merituuli pohtii. “Sitten kuulin, että Italian Forteroccaan tulee OM:n Arts School of Mission, koulu lähetystyöstä kiinnos-tuneille taiteilijoille. Hain sinne ja pääsin jo tuttujen OM:n tai-teilijoiden oppiin.”

Kolmikuukautinen Arts School of Mission järjestettiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa. Koulun tarkoituksena on valmen-taa taiteilijoita lähetystyöhön. Opetuksessa perehdytään paitsi taiteeseen, myös Raamattuopetukseen ja hengelliseen kas-vuun. Lisäksi koulun oppilaat pitävät tavoittavia taidenäyttelyi-tä ja -esityksiä, joiden tarkoituksena on kertoa Jumalasta lähi-alueiden ihmisille. Kuvataiteilijoiden lisäksi kouluun otetaan muusikoita ja tanssijoita.

Teksti: Karoliina Gröhn Kuvat: Senja, Merituuli ja Mat C.

VoIko TAITEEn jA uSkon yhdISTÄÄ?

LuPA oLLA oLEMASSA

FIN.OM.ORG – 5

Taide ei ole kaunista, epäoleellista hömppää todellisuuden rajojen toisella puolen. Taide on valtatie olemassaolon keskukseen, jota ei voi nähdä, saati sitten ymmärtää millään muulla tavalla. Taide on elämälle ja uskolle välttämätöntä. NT Wright

”Whiter Than Snow” on Merituulin maalaus lasille omasta valokuvasta. Maalaus kuvaa sitä, miten Jumala pesee meidät puhtaiksi.

Merituuli löysi avaimia taiteen ja uskon yhdistämiseen.

TAITEILIjA PAINEESSAMerituulin mukana Italiassa oli toinenkin suomalainen kuvataiteilija, tamperelai-nen Senja. “Tutustuin Meriin Pekka Halo-sen Akatemiassa”, Senja kertoo. “Innos-tuin valtavasti, kun hän kerran puheli-messa kertoi minulle Arts School of Missionista. Koin, että Jumala kutsuu mi-nuakin. Koulun aloituspäiväkin oli sama kuin määräaikaisen vuokrasopimukseni viimeinen päivä. Tulevaisuus oli avoinna.”

Myös Senjalle uskon syveneminen oli aikaa jolloin hän kyseenalaisti taiteen te-kemisen. “Se kaikki kipuilu kuvastaa aika hyvin yleistä asennetta kristittyjä taiteili-joita kohtaan”, Senja sanoo. “Itsekin jätin taideopinnot kesken. Sisälläni oleva tai-teilija oli valtavassa paineessa.”

Taiteen opintojen sijaan Senja päätti lähteä Hämeenkyröön opiskelemaan luonto- ja ympäristöneuvojaksi. “Jo kou-lun alkumetreillä koin tarvetta taiteelli-

seen ilmaisuun”, Senja kertoo. “Löysin it-seni syventymästä Raamattuun yhä enemmän ja enemmän. Opintojen myö-tä opin käyttämään luonnon materiaale-ja taiteen tekemiseen ja tarkkailemaan pieniäkin Luojan ihmeitä.”

Näinä vuosina Senja matkusteli paljon ja vaikeutena oli se, ettei hänellä ollut omaa kotiseurakuntaa. Vuosi sitten hän muutti Tampereelle ja löysi tiensä Vari-kolle, nuorten aikuisten seurakuntaan. “Viime kesästä asti on tuntunut, että keuhkorakkulat saavat vihdoinkin hap-pea”, Senja iloitsee.

jUMALAN TYÖSSÄItalian Arts School of Missionissa paino-tetaan hengellistä kasvua. “Ohjelma täh-täsi hengelliseen kypsyyteen”, Senja sa-

noo. “Kyllä se kolme kuukautta oli todella intensiivistä. Kävin syvällisesti omia asioi-tani läpi ja kasvoin paljon ihmisenä.”

Merituuli ja Senja ovat molemmat jou-tuneet kipuilemaan uskon ja taiteen vä-limaastossa. Molemmille on kuitenkin selvää, että Jumala kutsuu heitä lähetys-työhön - kertomaan Jeesuksesta - ni-menomaan taiteilijoina. Ajatus taiteilijas-ta lähetystyössä tai kirkon työntekijänä on monelle kristitylle vieras. Taide näh-dään ehkä välineenä, mutta sen itseisar-voa, kykyä tavoittaa ja yhdistää kaikenlai-sia ihmisiä ei usein huomioida.

“Taide on väkevä ase Jumalan kädessä”, Senja sanoo. “Usein taiteilijat ovat eturin-tamassa hengellisessä sodassa. Taide avaa ovia sielläkin, missä ne muuten ovat suljettuja. Kun sydämet avautuvat tai-teen avulla, ovat ne valmiita vastaanotta-maan muutakin.”

TOIVOA TAITEESTATänään Senja tekee taidetta. “Jumalan kutsu kristityksi taiteilijaksi on vahva”, Senja sanoo. Jos kutsun kyseenalaistami-nen oli aikanaan radikaalia, niin sen vah-vistuminen on vähintään yhtä radikaalia. Kristittynä taiteilijana on mahdollisuus ja myös vastuu välittää Jumalan inspiroi-maa viestiä taiteellisin keinoin.”

Senjan elämässä taiteella on ollut pa-rantava merkitys. “Vanhempani erosivat,

kun olin lapsi”, Senja kertoo. “Koin lapse-na paljon turvattomuutta. Uskon, että Jumala toi taidetta kipeisiin tilanteisiin ja sitä kautta sain voimaa ja toivoa.”

Murrosiässä Senja sairastui masennuk-seen. Hän pääsi taideterapiaan, jonka aikana hän sai maalata tai piirtää mitä vain. “Se oli ihanaa”, Senja muistelee. “Tai-teen kanssa sain olla olemassa.”

OM Arts School of Mission on taiteilijoille suunnattu lähetyskoulutus, jonka tarkoituksena on valmentaa kuvataiteilijoita, tanssijoita ja muusikkoja pitkäaikaiseen lähetystyöhön. Raamattu- ja lähetysopintojen lisäksi opiskelijat järjestävät tavoittavia taidepajoja ja –näyttelyitä. Pilottijakso järjestettiin keväällä 2012. Vuoden

2013 koulutukseen voi jo hakea.

arts.om.org/school

6 – OM UUTISET 4/2012

Teksti: Karoliina Gröhn Kuvat: Karoliina Gröhn ja Jill McAfee

MIxMInISTRIES TAVoITTAA uSkoSTA oSATToMIA LAPSIA jA nuoRIA

SoPIVAn LöySÄ PAIkkA

Tue lapsi- ja nuorisotyötä Tili: Sampo Pankki FI63 8000 1201 5560 90Viesti: Lapset ja nuoret, oma nimesi ja osoitteesi

Kaksitoista alakoululaista istuu hiljaa lattialla. Osa kuuntelee tarkkaavaisesti kertomusta Joosefista ja Egyptistä, osan katse harhailee ympäri huo-netta. Joosefista tulee Egyptin pääministeri. Puhutaan luot-tamuksesta Jumalaan; siitä, kuinka Jumalalla on suunnitel-ma jokaisen elämää varten.

Pian sama tila täyttyy liikkeestä ja äänes-tä: trampoliini natisee, köydet heiluvat edestakaisin ja sählypeli on polkaistu käyntiin. Tampereen Ikurin koululla on Mix-kerho täydessä vauhdissa.

TÄRKEINTÄ LAPSEN KOhTAAMINENMix Ministries -kerhotyöstä vastaava Mii-ka Parkkinen aloitti nykyisen työnsä Ope-raatio Mobilisaatiossa vuonna 2009. Alussa kerhoja järjestettiin Hervannassa ja Järvensivussa, sittemmin mukaan on tullut Tesoman ja Ikurin kerhot. Lasten kerhot (7-12-vuotiaille) tapaavat kouluil-la, Hervannassa seurakuntatalolla. Nuo-ret kokoontuvat kaupungin nuorisota-loilla. Ohjelma on kaikissa kerhoissa sa-ma: alussa kokoonnutaan yhteiseen al-kuhartauteen, sitten on luvassa vapaata olemista, pelejä ja leikkejä.

Tärkeintä kerhossa on Miikan mukaan lapsen kohtaaminen. ”Kasvatustyötähän tämä on”, hän sanoo. ”Lapsille pitää aset-taa rajat. Otetaan hattu pois sisällä, ei kiroilla, ei lyödä toisia, ja niin edelleen. Luodaan paikka ja aika lapselle kasvaa ja tulla kohdatuksi.”

Mix-kerhotyön päätavoite on kertoa Jumalan rakkaudesta niille lapsille ja nuorille, joita kirkko ei muuten tavoita. Useimmat kerhoissa käyvistä lapsista ei-vät tunne Jumalaa eikä heillä ole min-käänlaista kristillistä taustaa. Kerhoon on kuitenkin helppo tulla, koska se järjeste-tään tutulla koululla tai kaupungin nuo-risotalolla. Kerhossa myös tapaa muita alueen lapsia ja nuoria.

VAARANA SYRjÄYTYMINENMix-kerhotyö on Miika Parkkisen mu-kaan tärkeää kolmesta syystä: lasten, seurakunnan ja ympäröivän yhteiskun-nan kannalta. ”Työ on tärkeää sekä lasten tämän hetkisen että tulevan elämän kan-nalta”, hän toteaa. ”Kerhoissa tarjotaan raamit hengelliselle kasvulle ja samalla tehdään peruskasvatustyötä.” Monet lap-set viettävät iltapäivänsä ilman vanhem-piaan. Mix-kerhon kautta heidän elä-määnsä tulee läsnäolevia aikuisia, joiden puoleen voi kääntyä tarvittaessa.

Kerhotyö on tärkeää myös seurakun-tien kasvun ja tulevaisuuden vuoksi. Ker-hossa lapsilla ja nuorilla on tilaisuus tu-tustua Jeesukseen. Samalla luodaan pohjaa tulevaisuuden kirkolle, joka ra-kentuu näistä samoista lapsista ja nuoris-ta.

Miika Parkkinen uskoo, että kerhotyöl-lä vaikutetaan laajemmalti myös ympä-

Miika Parkkinen (vas.) luotsaa Ikurin koulun Mix-kerhoa yhdessä vapaaeh-toisten kanssa. Tässä heistä on paikalla Juha Kelottijärvi, Hanna Peltonen ja Tero Kuusjärvi.

FIN.OM.ORG – 7

röivään yhteiskuntaan. “Nykyään puhu-taan paljon syrjäytymisestä”, hän pohtii. “Täällä Ikurissa, nimenomaan tällä samal-la kadulla, on paljon sosiaalitoimiston asiakkaita, jopa monessa sukupolvessa. Syrjäytyminen siirtyy sukupolvelta toi-selle eikä pelkästään siitä puhuminen auta. Meillä on kristittyinä vastuu toisis-tamme myös tässä elämässä.”

VAPAAEhTOISTEN jOUKKUEMiika Parkkinen ei tee työtään yksin. Hä-nellä on apunaan noin 30 hengen vapaa-ehtoisjoukko. Ikurin koululla on mukana Tampereen Helluntaiseurakunnan Tero Kuusjärvi, Hanna Peltonen ja Juha Kelot-tijärvi. Vapaaehtoisia on myös muista seurakunnista: Hervannan Katukappelis-ta, Vapaaseurakunnasta, Hervannan seu-rakunnasta sekä Harjun seurakunnan Varikko-yhteisöstä. Miika kokeekin osak-si kutsumustaan kristittyjen aktivoimisen ja varustamisen tavoittavaan lapsi- ja nuorisotyöhön. “Se, että seurakunnista lähtee vapaaehtoisia tähän työhön, pal-velee paitsi kerhotyötä myös seurakuntia itseään”, hän uskoo.

Hanna Peltonen tuli mukaan Mix-työ-hön muutama kuukausi sitten keväällä. Häntä kiinnosti vapaaehtoistyö lasten parissa jo aiemmin, mutta vasta äitiyslo-man aikana siihen on tarjoutunut mah-dollisuus. “En koe niinkään vetoa pyhä-koulutyöhön”, Hanna tunnustaa. “Koen tämän työn mielenkiintoisempana, kos-ka lapset tulevat niin sanotusti pystymet-sästä. He eivät tunne Jeesusta lainkaan.”

“Tämä Ikuri on minulle tuttua aluetta”, Hanna kertoo. “Asuin tässä ihan lähellä

kymmenisen vuotta lapsena ja nuorena ja kävin pari vuotta kouluakin tässä sa-massa rakennuksessa.” Eniten Hanna nauttii kerhossa alkuhartauksista: “Miika pitää huolen siitä, että joka kerta tulee selväksi, miten Jeesuksen ystäväksi voi tulla.”

Lapset ovat muutenkin Hannan sydämellä. Hän on ammatiltaan luokanopetta-ja. “Tärkeintä on, että lapsil-la on joku aikuinen, jolle puhua”, hän sanoo. “Vaikka sitten koirista. Ei puheenai-heella ole merkitystä, vaan sillä, että kuuntelee.”

“Ihan hiljattain eräs seitsemäsluokkalai-nen poika tuli pyytämään anteeksi huo-noa käytöstään”, Miika kertoo. “Hän on käynyt kerhossa jo pitkään ja yleensä ai-na käyttäytynyt huonosti. Meillä on sään-tö, että kiroilla ei saa ja niinpä joudun usein poistamaan kiroilijoita kerhosta.

Niin kävi taas kerran tämän pojan kanssa. Viikkoa myöhemmin hän tuli varovaises-ti ovelle ja pyysi saada jutella kahden kesken oven ulkopuolella. Siinä hän sit-ten pyysi anteeksi edellisen viikon ‘asia-tonta käytöstään’. Se oli hieno hetki!”

Mikä sitten saa tämän pojan kaltaiset lapset ja nuoret tulemaan kerhoon kerta toisensa jälkeen? “Tämä on sopivan löysä paikka”, eräs 13-vuotias poika toteaa. “Täälläpäin ei järjestetä mitään muita kerhoja perjantaisin ja kun asun ihan koulun vieressä, niin tulen tietenkin tän-ne pelailemaan jotain kaverien kanssa.”

SÄÄNNÖLLINEN KOhTAAMINEN TUO TULOSTAJoskus Miika Parkkinen kyseenalaistaa työnsä merkityksellisyyden. Silloin hä-nen lastenpsykiatrivaimonsa muistuttaa, että aikuisetkin käyvät terapiassa usein vain kerran viikossa. Jos uskomme, että vaikeassa elämäntilanteessa oleva aikui-nen voi saada avun viikottaisista terapi-aistunnoista, ei lasten ja nuorten viikot-tainen kohtaaminenkaan voi olla jättä-mättä pysyvää jälkeä. “Lasten ja nuorten kanssa oleminen on kokonaisvaltaista”, Miika sanoo. “Heitä pitää kohdata sään-nöllisesti ja heihin pitää sitoutua. Oiko-reittejä ei ole.”

Miika on vuosien varrella päässyt to-distamaan myös kerholaisten kasvua.

8 – OM UUTISET 4/2012

Teksti ja kuvat: OM International Käännös: Hanna Peltonensiivuja

KAHVI-KUPPOSELLA

”Olen lukenut Luukkaan evankeliumia, ja minulla on muutama kysymys”, sanoi Zenib* Me-ganin* salongissa. Megan, Pohjois-Afrikassa asuva työntekijä, rukoili mielessään kaataes-saan teetä laseihin. Hän tarjosi Zenibille makeisia ja ehdotti, että he aloittaisivat alusta.

He olivat tavanneet sattumalta. Zenib, joka oli yliopisto-opiskelija, oli istunut Megania vastapäätä bussissa. He olivat löytäneet heti saman aaltopituuden ja päättäneet tavata.

Muutamaa päivää myöhemmin he tapasivat kahvikupin ääressä kertoen elämästään, perheistään ja ajatuksistaan Jumalasta.

”Hän kuunteli tarkasti, mitä kerroin”, Megan sanoi. Megan kertoi, että Jumala oli luonut ihmisen elävään suhteeseen kanssaan ja kuinka hän itse oli oppinut tuntemaan Jeesuksen.

”Onko sinulla arabiankielistä Raamattua?” Zenib kysyi ennen lähtöään. Innoissaan ystä-vänsä mielenkiinnosta keskustella ja tietää enemmän Megan antoi hänelle Uuden testa-mentin.

Rukoile Meganin ja Zenibin puolesta heidän ystävyytensä vahvistuessa. Rukoile että Ju-mala avaisi Zenibin sydämen rakkaudelleen, kun naiset lukevat Raamattua yhdessä.

POHJOIS-AFRIKKA

FIN.OM.ORG – 9

KOHTAAMISIA SIPERIASSAMaaliskuussa Venäjän OM lähetti 20 opiskelijaa käytännön lähetystyöhön Siperiaan kymmeneksi päiväksi. He vieraili-vat hyvin köyhissä kylissä Kazahkstanin rajalla. Narkomaa-neille tarkoitetussa sairaalassa he saivat luvan antaa ope-tusta HIV:stä, AIDSista ja huumeista sekä todistaa uskos-taan Jumalaan ja laulaa. OM:läinen Azamat kertoi käyttä-neensä aiemmin synteettisiä huumeita, jotka johtavat nopeasti kuolemaan. Jumala kuitenkin vapautti hänet tuosta riippuvuudesta. Vierailun päätteeksi kolme sairaa-lan potilasta rukoili parannusta synneistään. Rukoile, että he tulisivat tuntemaan Kristuksen totuuden ja saisivat kas-vaa suhteessaan Jumalaan. Rukoile myös edellä mainittu-jen ja tulevien OM Venäjän opiskelijoiden puolesta. VENÄJÄ

JEESUKSEN KÄDETNonyameko* oli järkyttynyt saatuaan positiivisen tuloksen HIV-testistä. Alma Leonard, AIDS Hopen johtaja Pretorias-sa, vieraili Nonyamekon luona ja löysi tämän itkemästä. Alma rukoili Jeesukselta rauhaa, rakkautta ja hyväksyntää Nonyamekolle. Myöhemmin Nonyameko vieraili AIDS Ho-pe –keskuksessa, Meetse a Bophelossa, ja vietti aikaa ruko-uksen puutarhassa. Hän kertoi Almalle: ”Nyt minulla on toivoa. Jeesuksen kädet ovat koskettaneet sydäntäni ja tunnen hänen rauhansa!” Nonyameko on kertonut sairau-destaan perheelleen ja elää nyt ilon- ja rakkaudentäyteistä elämää. Rukoilethan AIDS Hope –tiimin puolesta heidän pyrkiessään luomaan suhteita paikallisen saattokodin kanssa, jotta he voisivat tuoda toivoa HIV-potilaille. He ha-luavat myös ostaa talon hoitotyötä varten. ETELÄ-AFRIKKA

”TÄMÄ EI OLE HUVIRETKI” - “Naisen paikka on kotona tai haudassa”, pashtulainen sananlasku sanoo. Vaikka afgaaninaisten ja –lasten elä-mä on viimeisen vuosikymmenen aikana parantunut, 87 prosenttia naisista ei osaa lukea ja vain 30 prosentille tytöistä on tarjolla koulutusta. OM:n tukema kehitysyh-teistyöjärjestö työskentelee marginaalissa elävien, eli kuurojen, näkövammaisten tai muulla tavalla vammau-tuneiden kanssa. ”Tekemässämme työssä on kyse elä-mästä ja kuolemasta”, johtaja sanoo. ”Henkisesti ja fyysi-sesti vammautuneet eivät ehkä koskaan poistu kotoaan tai mene kouluun. Tarvitsemme ihmisiä, joilla on sydän-tä jaksaa tehtävässä. Ammattilaisten on helppo saada viisumi. Jos haluaa vaikuttaa pysyvästi tuhansien ihmis-ten elämään, kannattaa tulla Afganistaniin.” Rukoile enemmän työmiehiä ja –naisia tähän sodan runtele-maan maahan. AFGANISTAN

*nimet muutettu

KONSERTTI VAIKUTTI”TACO-tiimi vieraili Kirgisiassa ja rohkaisi siellä olevia kristittyjä työntekijöitä. Se järjesti suuren konsertin opiskelijoille, ja 400 ihmistä antoi yhteystietonsa. Jot-kut antoivat elämänsä Jeesukselle kuultuaan evanke-liumin. Eräs uskoon tullut mies oli uiguuri. Uiguureja on hyvin vaikea tavoittaa, mutta Jumala antoi meidän ko-kea sen ilon. TACO järjesti konsertin myös uskoville seurakunnassa. Sen jälkeen jotkut ilmaisivat kiinnos-tustaan ylistää Jumalaa musiikin kautta ja ovat nyt mu-kana seurakunnan ylistysryhmässä. Saimme nähdä Jumalan käyttävän työmuotoamme, ja olemme hänel-le kiitollisia että saamme tehdä työtä hänen kunniak-seen.” KESKI-AASIA

10 – OM UUTISET 4/2012

AbAS SynTyI ILMAn ToISTA jALkAA

AfgAnISTAnIn VAMMAISET

asko.alajoki@om.org

Tue afgaaniprojektiaTili: Sampo Pankki FI63 8000 1201 5560 90Viesti: afgaaniprojekti, oma nimesi ja osoitteesi

Afgaaniprojektien työntekijät aloittivat selvityksen tekemisen vammaisista Das-hte Barchin alueella ja löysivät Abasin, kun hän oli 6-vuotias. Työntekijät päätti-vät ottaa hänet yhteisöperustaiseen kun-toutusohjelmaan. Ensin he ohjasivat Abasin Punaisen Ristin ortopediseen sai-raalaan. Siellä hänelle tehtiin jalkapro-teesi, jota hän oppi käyttämään muuta-massa päivässä. Perhe oli hyvin tyytyväi-nen, kun hänen auttamisessaan päästiin eteenpäin. Nyt Abas voi mennä kouluun ja leikkiä toisten poikien kanssa.

TYÖ KOSKETTAA TUhANSIA IhMISIÄViime vuoden raportin mukaan Vam-maisten yhteisöperustainen kuntoutus-projekti Kabulissa ja lähistöllä auttoi 267 fyysisesti vammaista kotiperustaisen kuntoutuksen kautta, missä koulutettiin vammaisia elämään tyydyttävästi vam-masta huolimatta. Monille annettiin am-mattikoulutusta. Hanke auttoi 91 lasta, joilla oli vammaan liittyen erityisiä tarpei-ta. Lisäksi hanke auttoi 18 näkövammais-ta ja 43 kuulovammaista. Kaikkiaan 419 vammaista sai avun projektin kautta. Af-

gaaniprojektit auttaa toisessa hankkees-sa satoja muita vammaisia Itä-Afganista-nissa.

Vammaisten auttaminen heijastuu myös perheisiin ja koko yhteisöön. Välil-

otti osaa vammaisuudeta tiedottaviin ja opettaviin kokouksiin.

VAMMAISKOMITEOITAVammaisten auttamista varten af-gaaniprojektit on perustanut useita vam-maiskomiteoita, jotka auttavat vammais-ten löytymisessä, heidän auttamisessaan ja kouluttamisessaan. Komiteoiden odo-tetaan ottavan myöhemmin vastuun vammaistyöstä, erityisesti kun hanke siir-tyy työn aloittamiseen uudelle alueelle ja vanha alue jää komitean vastuulle.

Konservatiivisella alueella komiteissa ei voi olla samaan aikaan miehiä ja naisia. Afgaanikulttuurissa toisilleen vieraat miehet ja naiset eivät edes keskustele keskenään. Tämän vuoksi on perustettu vammaiskomiteoita, joissa on vain naisia tai vain miehiä. Komiteoihin pyritään saamaan kylän arvovaltaisia ihmisiä ku-ten opettaja, muslimipappi ja joskus mu-kaan on saatu kansanedustajakin. Arvo-valtaisella komitealla on kykyä saada jo-tain aikaiseksi. Komiteoissa on mukana myös itse vammaisia tai niitä, joilla on vammaisia perheenjäseniä.

Abas on 8-vuoden ikäinen. Kun hän syntyi, häneltä puuttui toinen jalka polven alapuolel-ta. Hänen vanhempansa olivat hyvin murheellisia ja itkivät, kun näkivät tämän. Heillä ei ollut tietoa, mistä saada apua Abasille. Kun hän oli 5-vuotias, hänen vanhempansa huomasi-vat, että hän ei kehity normaa-lilla tavalla ikäisekseen. Hän halusi leikkiä toisten lasten kanssa, mutta se oli vaikeaa hänen fyysisen vammansa vuoksi. Koko perhe oli mur-heissaan ja tulevaisuus näytti epävarmalta.

Afgaanipoika koulussa. Projektin avulla myös vammautuneet lapset pääsevät kouluun ja oppivat lukemaan.

Välillisesti Kabulin

alueella afgaaniprojekti

hyödytti yli 19 000

afgaania, kun lasketaan

että keskiverto perheessä

on kahdeksan jäsentä.

lisesti Kabulin alueella afgaaniprojekti hyödytti yli 19 000 afgaania, kun laske-taan että keskiverto perheessä on kah-deksan jäsentä. Hanke ohjasi 800 ihmistä näkövammaisuutta estäviin ohjelmiin. Siitä oli hyötyä myös heidän perheilleen. Hanke ohjasi 155 fyysisesti vammaista lasta käymään valtion koulua ja auttoi näin koko perhettä. Lähes 700 afgaania

FIN.OM.ORG – 11

pirjo.alajoki@om.org

VIINITARhURI KARSII Ohjelman yleisteema oli otettu Jeesuk-sen viinipuuvertauksesta (Joh.15). Viini-tarhuri karsii vain sellaisia köynnöksiä, jotka kantavat hedelmää, jotta ne kantai-sivat vielä enemmän hedelmää. Täysikas-vuisia viiniköynnöksiä karsitaan voimak-kaammin, jotta niistä saataisiin maksi-maalinen sato.

Kansainvälisessä työssä olevien per-heiden konsultti Marion Knell kysyi, mis-tä me tiedämme, milloin meitä kurite-taan ja milloin karsitaan. Molemmissa tapauksissa koemme kipua, mutta eri syistä. Kurituksen syy on se, että olemme tehneet jotain väärää, kun taas karsimi-sen syy on se, että olemme tehneet oi-kein. Kurituksen kohteena ollessamme

emme ole tuottaneet hedelmää, kun taas karsimisen suhteen hedelmää on syntynyt. Kun meitä kuritetaan, sen pitäi-si johtaa synnistä luopumiseen, mutta kun meitä karsitaan, meidän pitäisi pääs-tä eroon omasta itsekeskeisestä minästä ja asioista, jotka estävät kasvuamme kris-tittyinä. Kuritus saa meidät tuntemaan syyllisyyttä ja surua, mutta karsiminen tuo vapautuksen ja luottamuksen. Oikea asenne kurituksen suhteen on katumi-nen ja parannuksen tekeminen, kun taas karsimiseen meidän tulisi antaa Jumalal-le lupa.

Vaikka hän tiesi kaiken, hän ei kerro sitä opetuslapsille heti. Hän ei myöskään eh-dota rukousta, vaan antoi opetuslasten purkaa sydämensä ahdistuksen, pelon, pettymyksen, surun, hämmennyksen ja mielen epäjärjestyksen. Traumaattisen kokemuksen jälkeen ihmisen tulee saada puhua asiasta yhä uudelleen. Vasta sen jälkeen Jeesus alkoi selittää heille asioita. Kun he kokivat olonsa turvalliseksi ja huojentuneeksi, he kykenivät ottamaan vastaan totuuden ja armon.

TRAUMA VOI OLLA ALKUVaikeilla lähetyskentillä työskennellyt psykologi Annemie Grosshauser toi esiin hieman yllättäviä tutkimustuloksia siitä, että vain pieni osa traumaattisen koke-muksen läpi käyneistä ihmisistä saa siitä pitkäaikaisia psyykkisiä ongelmia. Sen sijaan trauma voi olla katalysaattori posi-tiiviseen psyykkiseen muutokseen, joka voi muuttaa ihmisen näkemystä elämäs-tä. Trauman jälkeen voi arvostaa elämää ylipäätään enemmän kuin ennen. Ihmis-suhteet voivat muodostua läheisemmik-si. Ihminen voi kokea vahvistuneensa, koska hän selviytyi vaikeasta tilanteesta. Hän voi havaita uusia mahdollisuuksia elämässä ja nähdä asioiden tärkeysjärjes-tyksen muuttuneen. Hengellinen elämä voi syventyä.

LAAjOjEN VAINOjEN AIKA

Kärsiviä ja vainottuja kristittyjä auttava Emma Dipper kertoi tutkimuksista, joi-den mukaan kirkon historiassa ei ole kos-kaan aiemmin koettu näin laajalle ulottu-vaa kristittyjen vainoa kuin tänä päivänä. 64 kansaa tai kolmasosa maista on aset-tanut tiukkoja rajoituksia uskonnon har-joittamiselle. Ne johtuvat joko hallituk-sen rajoittavista toimenpiteistä tai ihmis-ten osoittamasta vihamielisyydestä kris-tittyjä kohtaan tai molemmista. Monilla kansainvälisillä avustusjärjestöillä ei ole käytännön resursseja tai keinoja suojella työntekijöitään vaarallisissa työkohteis-sa. Lähettihuollolla pitäisi olla selkeät periaatteet ja toimintamallit riskitilantei-den varalta.

TRAuMA VoI oLLA ALku PoSITIIVISEEn MuuTokSEEn

LÄhETTIhuoLTo

Stuttgartissa järjestettiin maaliskuussa Euroopan lähet-tihuollon konsultaatio, missä olin Suomen lähe tys neuvoston lähettihuoltotyöryhmän pu-heenjohtajan ominaisuudessa. Siellä käsiteltiin lähetystyön-tekijöiden kokemia vaikeuk-sia ja traumoja ja miten niitä voidaan hoitaa.

Kuva

: Dan

iel H

omric

h

Tsunami nosti veneen talon katolle Indonesiassa vuonna 2004.

KRISTUS-KESKEINEN dEbRIEfINg-MALLIMonet lähetystyöntekijät kokevat työs-sään traumaattisia kokemuksia tai joutu-vat seuraamaan sivusta toisten ahdista-via tilanteita. Eric Spruyt, Ph.d., esitteli Kristus-keskeistä debriefing-mallia. Kris-tus-keskeinen malli antaa mahdollisuu-den käsitellä lähetin monimutkaista krii-sihistoriaa. Debriefingissä käydään yleensä ryhmässä läpi faktoja, ajatuksia, tunteita ja oireita, jotka liittyvät trau-maattiseen tapahtumaan.

Kristus-keskeisen debriefingin mallina on Jeesus, joka hoiti järkyttyneitä ope-tuslapsia Emmauksen tiellä. Jeesus kulki heidän kanssaan pitkän matkan ja antoi heidän puhua puhumasta päästyään.

OM Suomen mediatiimin tavoitteena on kertoa jumalan työstä eri puolilla maail-maa. Kaikkeen maailmaan -sarja yhteis-työssä TV7:n kanssa on osa tätä. Työ tarvitsee esirukousta ja tukea. Voit tukea TV-ohjelmien ja videoiden tuotantoa:Tili: Sampo Pankki fI63 8000 1201 5560 90Viesti: mediatiimi, oma nimesi ja osoitteesi

OPERAATIO MOBILISAATIOYliopistonkatu 58 B 5.krs33100 TAMPERE, FINLANDPuh. (03) 213 1300Fax (03) 213 1380info.fi@om.orgwww.fin.om.orgwww.om.orgIBAN: FI63 8000 1201 5560 90BIC: DABAFIHH

Perjantai 7.9.Lähtö klo 20.55, kokoontuminen tuntia ennen terminaalissa.Ihmisoikeudet ja uskonnonvapaus Lähi-idässä.

Lauantai 8.9.Ihmisoikeuksien perusteet kristillisessä uskossa.Velvoittavatko usko ja ihmisoikeusvaje meitä?Lähetystyö ja ihmisoikeudet.Käytetäänkö ihmisoikeuksia väärin? Uutisia ja haasteita maailmalta sekä rukousta.Saapuminen turkuun klo 19.50

Vieraileva luennoitsija: Set my people free -järjestön johtaja. Hän on toiminut kansainvälisissä tehtävissä Lähi-idässä ja tuntee alueiden ihmisoikeusongelmat. Hän asui arabikevään 2011 kuohunnan aikana Egyptissä.

Ilmoittautumiset: puh. 03-2131300 tai email: info.fi @om.org mieluiten kuukautta ennen risteilyä

Lisätiedot: Asko Alajoki puh. 03-2131305 tai 041-5170646

Järjestäjät: Risteilyn järjestää OM ja Kirkkopalveluiden Opintokeskus

Ennen risteilyä OM World Partners kokous pe 7.9. klo 18Vuorikoti, Vuorikatu 8, Turku.

YK:n ihmisoikeusjulistus artikla 18: Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus

LÄHETYSRISTEILY JA SEMINAARI 7.-8.9.2012 Turku-Tukholma-Turku

M Itella Posti OyItella Green

Nämä ja paljon muitalähetyskirjoja ja Raamattuja

www. om-kirjat.org

Rinnakkain suomen kielinen 1992-käännös ja englanninkielinen NIV-käännös. Nahkasidos,kullatut reunat, sormihakemisto ja värikartasto.Kannen duotone-värivaihtoehdot: viinin-ruskea, sininen, ruskea.

34 € + postituskulut 7,50 €

Tilaukset netistä tai puhelimitse03-2131300.

DELTAKEHITYSMAAUUTISETKuukauden ensimmäisenä, kolmantenaja viidentenä lauantaina klo 14.35

OM:n ja TV7:n yhteistuotantona kaksiuutta jaksoa Ruotsista esitetään 9.8. klo 21:40 ja 23.8. klo 21:40Ohjelma-arkisto: www.tv7.fi

KAIKKEEN MAAILMAAN

LÄHELLÄ JA KAUKANARadio Dein Sisä-Suomen kuuluvuusalueilla kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 19.30 Ohjelma-arkisto: www.fi n.om.org/radio

FilippiinitSubic Bay -kuivatelakka

9.4.-6.8.2012

IndonesiaBitung, 10.8.-30.8.2012

ThaimaaSattahip, 7.9.-25.9.2012www.omships.org/powerup

Suomi-Englanti Raamattu

OM Suomen mediatiimin tavoitteena on kertoa jumalan työstä eri puolilla maail-maa. Kaikkeen maailmaan -sarja yhteis-työssä TV7:n kanssa on osa tätä. Työ tarvitsee esirukousta ja tukea. Voit tukea TV-ohjelmien ja videoiden tuotantoa:Tili: Sampo Pankki fI63 8000 1201 5560 90Viesti: mediatiimi, oma nimesi ja osoitteesi