Perustulokokeilu Suomessa

Ilpo Airio,

Olli Kangas,

Karoliina Koskenvuo

Markku Laatu

Perustulokokeilun lähtökohdat

• Juha Sipilän hallitusohjelmassa perustulokokeilu

• Tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa paremmin

vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa

sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi,

vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista

etuusjärjestelmää

• erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja (ks. seur. slaidi)

• Kokeilun lainsäädännön ja sen toimeenpanon

valmisteluun selvitys toteuttamiskelpoisista malleista,

perusteista sekä oikeudellisista ja muista

reunaehdoista 2

Viitamäki, H. (2015): Työnteon kannustimet - mitä jää käteen? VATT Muistiot 50, s. 21.

3

Konsortio ”Ideasta kokeiluun” voitti VNK:n kilpailutuksen

• Kela

• Tutkimus, etuusjuridiikka, EU-lainsäädäntö, ICT -

teknologia

• VATT

• Ajatushautomo Tänk

• TaY: yhteiskuntapolitiikka ja taloustiede

• TuY: sosiaalitieteet

• Sitra

• HY social och kommunalhögskolan

• Suomen Yrittäjät

• Kuntaliiton edustus

• Perustus- ja verolakijuridiikka

4

Toimeksiannossa mainitut vaihtoehdot

1. puhdas perustulomalli, jossa kaikille

maksetaan yhtä suurta rahasummaa

henkilön tilanteesta tai tuloista riippumatta

2. perustulomalli, jonka rinnalla säilytettäisiin

sekä tiettyjä perusturvaetuuksia että

ansiosidonnaisia etuuksia

3. negatiivinen tuloveromalli suoraan verotuksen kautta tai yhdistelemällä muita keinoja

4. muut mahdollisuudet kokeilla perustuloa 5

Osasyynä varovaisuuteen useat mahdolliset perustulovariaatiot:

• Perusmuodossa perustarpeet tyydyttävä vastikkeeton rahasuoritus.

Maksetaan säännöllisesti jokaiselle maassa asuvalle ilman tuen

tarpeen harkintaa. Korvaa muun perusturvan

• Osittainen perustulo kattaa vain osan kohtuulliseksi katsottavasta

perusturvasta (lisätukena syyperustainen sos.turva)

• Negatiivinen tulovero (M. Friedman) on verotettavan tulon alarajan

alle jääville pienituloisille maksettava tulotuki (lopputulos sama kuin

perustulossa)

• Osallistumistulo (A. Atkinson) enemmän tai vähemmän kohdennettu

sekä työntekoon/sen vastaanottovelvollisuuteen sidottu tuki

• Kansalaispalkka = osallistumistulo

• Joku muu?

6

Arviointiprosessissa tavoitteisiin päästään seuraavien vaiheitten kautta:

1. kartoitetaan vaihtoehtoiset perustulomallit suomalaiset ja ulkomaiset esimerkit

2. mallien taloudellisten vaikutusten arviointi:

staattiset & dynaamiset simulaatiot

3. arvioidaan olemassa olevan tutkimustiedon avulla

perustulomallien yhteiskunnalliset vaikutukset

yksilöiden ja yritysten työmarkkinakäyttäytyminen, terveys- ja

hyvinvointivaikutukset, sosiaaliturvaetuisuuksien käyttö, katutason

byrokratia

4. arvioidaan vaihtoehtoisten perustulomallien oikeudelliset

reunaehdot: perustuslaki, verotus, EU-lainsäädännön asettamat ehdot

5. luokitellaan perustulomallit arvioitujen taloudellisten ja

yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella

6. kokeiltava malli / kokeiltavat mallit valitaan ministeriöiden ja

muiden viranomaisten edustajien kanssa

7

Aikataulu

• Eri vaiheet ovat osin päällekkäisiä

• Esiselvitys valmis 30.3.2016

• Loppuraportin määräpäivä 15.11.2016

• Esiselvitys

• olemassa oleva tietoa ja tietotarpeet

• Alustavat vaikutusanalyysit

• Kokeiluasetelma

• Toinen vaihe

• Syvemmät analyysit valitun mallin / mallien osalta

• valitaan malli / mallit

• Lyödään lukkoon kokeiluasetelma

• Maksualusta

• Kokeilu 2017-2018, tulosten arviointi 2019 8

Kelan perustulokysely

9

Miksi kysely? (1)

• Tulkintakehyksien keskeiset muotoilijat (poliitikot,

työmarkkinajärjestöjen edustajat jne.) eivät voi

toimia täysin irrallaan kansasta ja sen ’tahdosta’ –

tai ainakaan enemmistön tahdosta

kysely tuottaa neuvoa-antavaa tietoa päätöksen-

tekijöitä varten

10

Perustuloa ja kestävyysvajetta koskevien sanahakujen suosio Googlessa 2004 – 2015

Suhteellista ja epätarkkaa tietoa; korkein kohta=100, alin=0 (hakuja ei ole riittävästi)

11

Lähde: Google Trends

perustulo

kestävyysvaje

Kelan kyselyn toteutustavasta

• Perustuu käyntihaastatteluihin (osana

Taloustutkimuksen Omnibus-monitilaajatutkimusta)

• Kohdejoukko Suomen 15 vuotta täyttäneet asukkaat

Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

• Haastattelut syyskuussa; yht. 1 006 henkilöä

• Virhemarginaali ±2,5 prosenttiyksikköä

• Vertailumahdollisuus v. 2002 Turun yliopiston

sosiaalipolitiikan laitoksen ja Åbo Akademin

kansantaloustieteen laitoksen tekemään

kyselytutkimukseen negatiivisen tuloveron ja

perustulon kannatuksesta Suomessa (Andersson &

Kangas 2002).

12

Kyselyn keskeiset kysymykset

• Perustulo: Mitä mieltä olette järjestelmästä, jossa

kaikille Suomessa pysyvästi asuville henkilöille

taattaisiin automaattisesti tietty perustulo?

• Negatiivinen tulovero: Mitä mieltä olette

järjestelmästä, jossa tulot ja verot yhdistettäisiin

siten, että pienituloiset saisivat automaattisesti

tulonsiirtoja (ns. negatiivinen tulovero) ja ne, joilla on

suuret tulot, maksaisivat normaaliin tapaan veroa

tulosta, joka ylittää tietyn rajan?

• Vastausvaihtoehdot: erittäin hyvä ajatus, melko hyvä

ajatus, melko huono ajatus, erittäin huono ajatus, en

osaa sanoa

13

Kannatus sosioekonomisen aseman mukaan (%)

Sosioekonominen

asema

Negatiivinen tulovero Perustulo

2002 2015 2002 2015

Työntekijä 86 71

(luokat

yhdistetty)

65 69

(luokat

yhdistetty) Maanviljelijä 83 55

Alempi toimihenkilö 72 70 58 63

Ylempi toimihenkilö 64 62 54 66

Yrittäjä 72 71 50 60

Opiskelija 80 69 78 74

Eläkeläinen 75 68 64 71

Työmarkkinoitten

ulkopuolella 78 67 68 75

14

Kannatus heikentynyt

kaikissa ryhmissä

Kannatus kasvanut

(ei opiskelijoiden keskuudessa)

15

Kannatus työmarkkina-aseman mukaan Negat.

tulovero Perustulo

Kokopäiväinen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 66

Kokopäiväinen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 77 66

Osa-aikainen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 64

Osa-aikainen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 83 67

Tarvittaessa töihin -sopimus 48 79

Maatalouden harjoittaja 90 59

Työnantajayrittäjä 57 74

Itsensä työllistäjä: yksinyrittäjä, toiminimi ilman palkattua työvoimaa,

freelancer tai apurahansaaja 75 60

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 69 73

Työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, toimeentulotuki 71 87

Opintotuki tai perhe-etuus 77 68

Eläke 68 70

Muu sosiaaliturvaetuus (sairauspäiväraha tms.) 72 59

Jokin muu (vanhempien ja/tai muiden sukulaisten antama tuki, perintö tms.) 58 72

N

271

48

34

22

13

7

13

30

34

64

95

305

17

48

Perustulon puoluepoliittinen kannatus vuosina 2002 ja 2015

• Vakaa ja vahva kannatus Vasemmistoliittoa ja

Vihreitä äänestäneiden keskuudessa (yli 70 %

Vihreistä ja yli 80 % Vasemmistoliiton kannattajista

piti hyvänä ajatuksena sekä 2002 että 2015)

• Vakaa kannatus myös Keskustan kannattajien

keskuudessa (n. 60 % sekä 2002 että 2015)

• SDP:n (59 69 %), RKP:n (6483 %) ja

Kokoomuksen (4854 %) kannattajien

keskuudessa suosio kasvanut

• Kristillisdemokraattien keskuudessa kannatus

pudonnut (63 56 %)

16

Kuinka suuri perustulon tulisi olla?

• Mielipidevastukset edun suuruudesta

• Kumpanakin vuonna vastusten mediaani on 1.3

kertaa minimieläkkeen suuruus

17

Kysymysten muotoilu vaikuttaa siihen millaisia vastauksia saadaan

• Nyt kysyttiin idean kannatusperustaa siten, että

tulos on vertailukelpoinen 2000-luvun alun kyselyyn

• Kehystetään myöhemmin (kokeilun yhteydessä)

tarkemmin. Vrt.

18

• Osa voittaa ja osa joutuu maksajaksi

• Riippuu konkreettisesta perustulomallista

• Vaikutusten kohdentumiseen liittyvät

epäselvyydet ja asiaan liittyvät intressit

mahdollistavat useita tulkintakehyksiä

19

Keskustelun keskeisiä tulkintakehyksiä suomalaisessa päivälehdistössä 2006 – 2012

(ks. Perkiö 2013)

20

Työmarkkina-aktiivisuuden lisääjä

(työn tekeminen tulisi nykyistä kannattavammaksi)

Turvaverkko

(estää putoamisen pohjalle)

Tuloerojen tasaaja

Työyhteiskunnan uhka

(mahdollistaa työnvieroksunnan)

Eriarvoisuuden lisääjä Jättää turvaa tarvitsevat

yksin ongelmineen

Autonomian lisääjä

Romuttaa

hyvinvointijärjestelmän

Eri puolueitten äänestäjien näkemyksiä

21

22

Mitä mieltä Te olette seuraavista perustuloa koskevista väittämistä? 0=ehdottomasti eri mieltä, 10=täysin samaa mieltä

23

4,45

4,56

4,69

4,84

4,89

5,12

5,8

6,09

6,26

6,44

6,54

6,6

6,73

6,8

6,87

0 2 4 6 8 10

Päällekkäisten sosiaaliturvaetuuksien maksaminen yleistyyja sosiaaliturvajärjestelmästä tulee entistä monimutkaisempi

Eniten apua tarvitsevat jäävät oman onnensa nojaan

Huonopalkkainen ”orjatyö” lisääntyy

Sosiaaliturvajärjestelmän kyky vastata työelämän tarpeisiinheikkenee

Kansalaisten joutenolo ja laiskottelu yleistyvät

Yksilön ja yhteiskunnan väliset vastuut ja velvollisuudethämärtyvät

Sosiaaliturvamenot pienenevät

Eettisesti ja ekologisesti kestävämpien töiden tekemisen jateettämisen edellytykset paranevat

Veronkierto ja sosiaaliturvan väärinkäyttö vähenee

Työttömien yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudetparanevat

Ihmisten vapaudet päättää itse omista asioistaan lisääntyvät

Sosiaaliturvabyrokratia kevenee

Sosiaaliturvalainsäädäntö selkiintyy

Lyhytaikaisen ja pienipalkkaisen työn vastaanottaminenhelpottuu

Pätkä- ja silpputyöntekijöiden sekä pienyrittäjientoimeentuloturva paranee

k.a.

Ajatuksia malleista, tasoista ja etenemistavoista

Kohdejoukko

• Työikäinen väestö

− lapsilisä on lasten perustulo ja eläkkeet eläkeläisten perustulo

− Työttömät, työmarkkinoitten ulkokehäläiset, uuden työn muodot,

yrittäjät, sisäkehäläiset(?)

• Opiskelijat? Opintotuki on eräänlainen negatiivinen tulovero.

• 18-20 –v not in employment not in education –porukka

− Voidaanko NEETs -porukkaa ottaa kahdeksi vuodeksi mukaan?

• Hyvä kokeilla niissä ryhmissä, joissa ajatellaan olevan

vaikutusta (= tulonjaon alapää)

• hyvätuloisista tosin ei aiheudu kustannuksia (elleivät

heittäydy elämään perustulolla

• Täydellinen perustulo?

25

Osittainen perustulo

• kokeillaan eri tasoisia perustuloja – työttömän perusturva

on tällä hetkellä 575€, mikä olisi silmämääränä

• toimeentulotuen perusosa on 485€

• 500€, 550€, 600€, 650€ ja 700€.

• asumistuki jää sellaiseksi kuin se on

• ’Asumisraha’:

• alueriippuvainen könttäsumma

• Pariskunnille samat edut kuin yhdelle hengelle?

• Ei skaalaeduista johtuvia vähennyksiä.

• Työmarkkinatuen lapsikorotusta vastaava summa?

• Yksihuoltajien tilanne

• miten huomioidaan erilaiset yh-korotukset elatusavut

− elatusapu PTn päälle

26

Negatiivinen tulovero

• Tulorekisteri 2019 (tod näk 2020)

• Ajantasainen, kuukausitieto

• Ei sisällä maksuperiodeja?

• Mikäli näin on, tulorekisteri on

käyttökelvoton alusta niin PT:n

kokeilussa kuin Kelan eduissakin

27

Muut mallit

• Osallistava sosiaalipolitiikka

• Perustulo n. 550€

• Sen päälle saisi osallistumisrahaa

• Anthony Atkinson, Jan Otto

Andersson, ’Risikon malli’?

• Osallistumisrahaan sovellettaisiin

osallistavan sosiaalipolitiikan

ideoita?

28

Tutkimusastelma ja laki

• Lakisidonnaisuus

• Hallinnollisen mielivallan estäminen

• Kansalaisten yhdenvertaisuus

• Valtakunnallinen vs. alueellinen kokeilu

• Perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset

• EU-oikeus

• Transportoitavuus ja etujen piiriin tuleminen

• Perustuslaki ei välttämättä estä kokeiluasetelmia • Päätöksenteon pohjaksi saatavan tiedon hankkiminen

• Muu lainsäädäntö

• Työleläkkeet, toimivaltakysymykset, tietosuoja 29

Kirjallisuutta ja tuloksista enemmän

• Airio I., Kangas O., Koskenvuo K., & Laatu M. Kansa kannattaa

perustuloa (1-3). Kelan tutkimusblogi

• Andersson J. O, Kangas O. Perustulon kannatus Suomessa.

Helsinki: Stakes, Yhteiskuntapolitiikka 67 (2002) : 4,

• Perkiö, J. Taistelu tulkinnasta: perustulo Suomen julkisessa

keskustelussa 2006-2012. Julkaisussa Eskelinen T., Heikkilä S.

(toim.) Talous ja arvo. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, SoPhi 119,

2013.

• Widerquist K., Noguera J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere J.

Introduction: The Idea of an Unconditional Income for Everyone.

In: Widerquist K., Noguera J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere

J. (eds.) Basic Income. An Anthology of Contemporary Research.

Chichester: Wiley Blackwell 2013.

30