Oikeus päihdepalveluihin

8
Oikeus päihdepalveluihin Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II 2.9.2014 Heidi Poikonen HTM Tohtorikoulutettava, sosiaalioikeus Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos

description

Heidi Poikosen esitys "Oikeus päihdepalveluihin" 2.9.2014 pidetystä "Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II - Hoivan oikeudelliset ulottuvuudet" -seminaarista.

Transcript of Oikeus päihdepalveluihin

Page 1: Oikeus päihdepalveluihin

Oikeus päihdepalveluihin Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II

2.9.2014

Heidi Poikonen HTM

Tohtorikoulutettava, sosiaalioikeus

Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos

Page 2: Oikeus päihdepalveluihin

Oikeus päihdepalveluihin eri näkökulmista

•Määritellään lainopillisesti yksilön oikeutta päihdepalveluihin

– Yksilönäkökulma millainen oikeus yksilöllä on saada päihdepalveluja?

– Perusoikeusnäkökulma mitä velvoitteita perusoikeudet asettavat palvelujen järjestämiselle?

– Viranomaisnäkökulma millainen on kuntien päihdepalvelujen järjestämisvastuu?

– Erityisryhmien näkökulma mihin perustuu eri erityisryhmien erityinen oikeus palveluihin?

3.9.2014 Oikeus päihdepalveluihin / Heidi Poikonen 2

Page 3: Oikeus päihdepalveluihin

Päihdehuollon asiakkuuden kehitys

•Suhtautuminen päihteisiin ja niiden käyttöön on Suomessa aina nähty vahvasti moraalisena kysymyksenä.

– Lainsäädännöllinen kehitys jaoteltavissa 1) moraalidiskurssiin, 2) sairausdiskurssiin ja 3) yksilön oikeudet–diskurssiin

•Päihdehuoltolain mukaan palveluihin on oikeutettu sekä päihdeongelmainen itse että hänen läheisensä

•Kuva päihdehuollon asiakkaasta on valitettavan usein negatiivissävytteinen

– Stereotyyppinen yleistys ei kuitenkaan vastaa todellisuutta asiakaskunnan moninaisuus

– Monitahoisuus ja moniongelmaisuus asettaa haasteita palvelujen toimivuudelle

3.9.2014 Oikeus päihdepalveluihin / Heidi Poikonen 3

Page 4: Oikeus päihdepalveluihin

Päihdehuolto – pakollinen paha?

•Stereotyyppinen kuva toivottamasta päihdetapauksesta voi vaikuttaa myös rahoitukseen ja järjestämisinnokkuuteen

•Kuntien säästöpaineet heijastuvat päihdehuoltoon

– Perusoikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin

– Päihdehuoltolain 3 §:n nojalla kuntien päihdehuollon järjestämisvelvollisuus on tarveperusteinen

– Vapaaehtoistoimijat ovat vahvasti vaikuttaneet suomalaisen päihdehuollon rakentumiseen, vaikka päihdehuollon järjestämisvastuun on nähty kuuluvan julkiselle vallalle järjestöjen rooli tulevaisuudessa?

•Ei välttämättä nähdä päihdeongelmien yhteyttä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kokonaisvaltaisen auttamisen ja ongelmanratkaisun merkitys

3.9.2014 Oikeus päihdepalveluihin / Heidi Poikonen 4

Page 5: Oikeus päihdepalveluihin

Päihdepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa?

•Päihdepalvelujen järjestäminen edellyttää nykyisin ylikunnallisia rakenteita velvoitteiden täyttämiseksi

– Palvelujen laadun ja saatavuuden turvaaminen

•SOTE-uudistus

– Tavoitteena laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti kaikille yksittäisen kunnan resursseista huolimatta

•Haasteet päihdehuollon näkökulmasta:

– Palvelujen saatavuus – palvelujen saavutettavuus?

– Päihdehuollon luonne matalan kynnyksen lähipalvelut

3.9.2014 Oikeus päihdepalveluihin / Heidi Poikonen 5

Page 6: Oikeus päihdepalveluihin

Päihdepalvelujen järjestäminen asiakkaan näkökulmasta

•Yksilöllä on subjektiivinen oikeus päihdehuollon palveluihin

•Perusoikeusnäkökulmasta palvelujen riittävyyden arvioinnin lähtökohtana taso, joka luo yksilölle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä

– Yhdenvertaisuuden toteuttaminen Päihdeongelmaisilla yhtäläinen on oikeus saada tarvitsemiaan palveluja

– Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Asiakkaan mielipiteen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen

•Oikeus tahdonvastaiseen hoitoon?

– Yksilön oma kyky huolehtia itsestään voi olla sellaisella tasolla, jolloin viranomaisten puuttuminen tilanteeseen on välttämätöntä

3.9.2014 Oikeus päihdepalveluihin / Heidi Poikonen 6

Page 7: Oikeus päihdepalveluihin

Erityisryhmät – asiakkuuden eriytymiskehitys?

•Lainvalmistelu raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaisen hoidon osalta on jätetty kesken vedoten päihdehuoltolain kokonaisuudistuksen tarpeeseen ja päihdepalvelujen heikkoon tasoon.

• Ks. peruspalveluministeri Huovisen vastaus edustaja Kauman kirjalliseen kysymykseen (KK 816/2013 vp).

•Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus

– Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät sosiaalihuollon päihdepalvelut.

•Ns. hiljaisten päihdehuollon asiakkaiden asema eriytymiskehityksen uhkat

•Päihdehuoltolain merkitys tulevaisuudessa?

3.9.2014 Oikeus päihdepalveluihin / Heidi Poikonen 7

Page 8: Oikeus päihdepalveluihin

Kiitos!

www.uef.fi/oikeustieteet

[email protected]