OHJE SHP:SSA TEHTÄVIEN TUTKIMUS- JA KOULUTUSHANKKEIDEN

HALLINNOINNISTA

P.Pöllänendos, yl

Tutkimus- ja koulutusjohtaja

Sopimusten neuvottelu ja laadinta

Kun aletaan valmistella ulkopuolisella rahoituksella toteutettavaa hanketta, projektin vastuullinen johtaja:

laatii alustavan suunnitelman hankkeen sisällöstä, budjetista ja rahoittajasta, neuvottelee tulosyksikön johtajan kanssa toteuttamisen vaikutuksista yksikön

toimintaan, ottaa yhteyttä Kymshp:n Kehittämiskeskukseen projektin sopimus- tai

rahoitusehtojen valmistelua varten (tutkimus- ja koulutusjohtajana toimiva yl P.Pöllänen) ja laatii projektille budjetin, jossa on otettu huomioon kaikki projektin kulut,

lähettää hakemuksen rahoittajalle ja aloittaa neuvottelut rahoittajan kanssa, toimittaa Kymshp:n Kehittämiskeskukseen alkuperäisen rahoituspäätöksen tai

sopimuskappaleen, yhdessä Kehittämiskeskuksen kanssa laatii alihankkijasopimukset pyytää eettisen toimikunnan lausunnon ja toimittaa sen Kehittämiskeskukseen tekee ilmoituksen Lääkelaitokselle ja toimittaa kopiot Lääkelaitoksen kanssa

käydystä kirjeenvaihdosta Kehittämiskeskukseen.

Projektitili, kun kaikki kunnossa Kun kaikki edellä mainittu on toteutettu,

projektille avataan Kymshp:n sisäinen projektitili projektin vastuullisen johtajan käyttöön.

Tälle tilille ohjataan kaikki projektin tulot ja sieltä maksetaan kaikki projektin menot

Pääsopimus rahoittajan ja Kymshp:n välinen

Kymshp:ssa ulkopuolisella rahoituksella toteutettavasta projektista tulee tehdä rahoittajan ja shp:n välinen sopimus kirjallisesti.

Kehittämiskeskus seuraa erityisesti, että kaikista tutkimuksista, joita tehdään shp:n infrastruktuuria käyttäen, tehdään sopimus shp:n ja tutkimuksen rahoittajan välillä.

Kymshp:ssa toteutettava projekti on Kymshp:n projekti, jonka rahoituksesta ja sopimusehdoista päättää Kymshp, ei sen yksittäinen työntekijä.

Sopimuksen allekirjoittavat Kymshp:n puolesta shp:n johtajaylilääkäri, tutkimus- ja koulutusjohtaja ja projektin vastuullinen johtaja.

Kymshp:n työntekijällä ei ole oikeutta allekirjoittaa rahoittajan kanssa tehtävää sopimusta eikä muuta sopimusta Kymshp:n nimissä. Työntekijän allekirjoittama sopimus ei sido Kymshp:a eikä sen yksikköä.

Sisäinen sopimus Kymshp:n kehittämiskeskuksen ja tutkijan välillä

Kymshp tekee projektiin osallistuvien tutkijoiden kanssa sisäisen sopimuksen mm. luottamuksellisuudesta, julkaisu-oikeuksista, tuloksia koskevien oikeuksien siirrosta ja projektin toteuttamisesta siinä laajuudessa kuin Kymshp:n ja ulkopuolisen rahoittajan välisessä sopimuksessa edellytetään.

Liiketaloudellinen vai yhteisrahoitteinen hanke?

Hanke voi olla yhteisrahoitteinen tai liiketaloudellinen

Liiketaloudellisessa hankkeessa rahoittaja vastaa kaikista kustannuksista ja saa yksinoikeuden tuloksiin

Yhteisrahoitteisessa hankkeessa shp osallistuu kustannuksiin, tulokset ovat yhteisiä ja julkisia

Tilattu hanke - liiketaloudellinen suorite

Liiketaloudellisia suoritteita ovat: 1) tilatut tutkimukset, 2) täydennyskoulutus, 3) muut palvelutehtävät

Omakustannushinta on liiketaloudellisten suoritteiden minimihinta. Siihen on pääsääntöisesti lisättävä voittolisä ellei markkinatilanne salli ylempää tai edellytä alempaa hintaa.

Liiketaloudellisista suoritteista on pyrittävä perimään voittoa tuottava hinta myös julkisen sektorin organisaatiossa, kuten Kymshp:ssa.

Budjetin oikea laatiminen oleellista

Budjetin teossa otettava huomioon: lakisääteiset sivukulut 40 % ALV 22 % shp:n työvoiman käytöstä perittävä korvaus shp:n erityislaitteiden käytöstä perittävä korvaus yleis- ja tilakustannuslisä (overhead) 30 % voittolisä 12 % markkinalisä (harkinnanvarainen, voi olla negatiivinenkin) odotettavissa olevat työehtosopimusten mukaiset

palkankorotukset jne.

Budjetin oikea laatiminen oleellista

Usein esitetään vain, mitä tilaaja on maksamassa ja menopuoli on täysin puutteellisesti arvioitu

shp:n kulut infrastruktuurin ylläpitämisestä julkisin varoin usein täysin unohdettu

shp ei voi kuitenkaan antaa julkisin varoin ylläpidettyä infrastruktuuriaan yksityissektorin liiketaloudelliseen hyötyyn tähtäävän tuotekehittelyn käyttöön ilmaiseksi

Budjetin oikea laatiminen Lataa Kymshp:n projektien budjettien

laatimista varten Excel-pohja osoitteesta http://www.kymshp.fi/koulutus/?sk_group_id=8&sk_page_id=1 .

Sivukulujen muodostuminen Henkilösivukustannukset muodostuvat seuraavista (laskettava

budjettiin): Varsinainen palkka (sis. vuosiloma-ajan palkan) 100 %

+ lomaraha 6 % + sairausajan palkka (sijaisen palkka) 6,1 % Sosiaaliturvamaksu 4,00 % Eläkeperusteinen eläkemaksu 3,30 % Työtapaturmamaksu 0,25 % Työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % KuEL-maksu palkkaper. 16,50 %

Taloudellinen tuki (KEVA ryhmähenkivak.) 0,10 % Varhaistyöttömyyden työkyv.maksu 0,80 %

Lisät yhteensä 40 % Työkustannukset yhteensä 140 %

Yleiskustannusten muodostuminen

Yleiskustannukset (osuus toimintayksikön ja keskitettyjen palveluiden sekä sidotun pääoman kustannuksista): laskennallisesti 20 % erilliskustannuksista.

Tilakustannukset ovat laskennallisesti 10 % erilliskustannuksista.

Yleis- ja tilakustannukset ovat siten yhteensä 30 % erilliskustannuksista.

Alle 10000 Euron projekteissa yleis- ja tilakustannuksiksi merkitään 15 %.

YLEISKUSTANNUSTEN OSAT BRUTOSTA

Tietoverkko ja –palvelut 5,0 % puhelinlinjat, atk-verkko, laitteet ja ohjelmistot, päivitykset kirjasto, posti ym. atk-tuki

Keskushallinto 5,0 % kirjanpito, palkanlaskenta, henkilöstörekisteri tutkimuspalvelut, tiedotus

Tilat 5,0 % vuokrat, puhtaanapito, sähkö, lämmitys,

huolto ym. YHTEENSÄ 15,0%

YLEISKUSTANNUSTEN OSAT Kun budjetoidusta 30 prosentin yleis- ja

tilakustannuserästä on vähennetty em. 15 %, jää yleiskustannusosuuden loppuosa suoritteen tuottaneelle yksikölle. Tämä loppuosa laskennallisesti kattaa toimintayksikön omat kulut.

YLEISKUSTANNUSTEN OSAT Toimintayksikkö (toimintayksikön oma

infrastruktuuri) 8 % OVERHEAD ELI YLEIS- JA

TILAKUSTANNUKSET yht. 15 % + 8 % = 23 % brutosta (= n. 30 % erilliskustannuksista)

Esimerkki 1 (yhteisrahoitteinen projekti)

Oletetaan, että projektin ainoana erilliskustannuksena on työkustannuksia 10000 Euroa. Kun erilliskustannuksiin lisätään yleis- ja tilakustannuslisä 30 % erilliskustannuksista (voittolisää ei tässä esimerkissä ole otettu huomioon), ovat kokonaiskustannukset eli perittävät bruttotulot tai saatu kokonaisrahoitus 13000 Euroa. Automaattisesti perittävä 15 % bruttotulosta on tällöin 1950 Euroa. Tämä 1950 Euroa on erilliskustannuksista eli 10000 eurosta 19,5 %.

Esimerkki 2 (Liiketaloudellinen projekti)

Oletetaan, että projektin ainoana erilliskustannuksena on työkustannuksia 10000 Euroa. Kun erilliskustannuksiin lisätään yleis- ja tilakustannuslisä 30 % erilliskustannuksista + 12 % voittolisää, ovat kokonaiskustannukset eli perittävät bruttotulot tai saatu kokonaisrahoitus 14200 Euroa. Automaattisesti perittävä 15 % bruttotulosta + toimintayksikön oman infrastruktuurin kulut 8 %, yht. 23 %, on tällöin 3266 Euroa. Tämä 3266 Euroa on erilliskustannuksista eli 10000 eurosta 32,7 %.

SPONSORI MAKSAA AINA ALV:N

Kaikissa Kymshp:n projekteissa sponsori maksaa arvonlisäveron

Laki ja direktiivit Ihmistä koskevan tutkimuksen oikeaa

suorittamista säätelevät Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta direktiivi 2001/20/EU direktiivi 2005/28/EU

Kaikki nämä vaativat ICH-GCP:n toteuttamista GCP = ”Good Clinical Practice” = tarkka ohjeistus ihmistä

koskevan tutkimuksen eettisesti oikeasta suorittamisesta

Laki ja direktiivit II Arvonlisäverolaki

Liiketaloudellisesta projektista (myynnistä) peritään aina ALV 22 % markkinahinnasta

TILAAJA MAKSAA AINA ALV:N

Valvonta tehostuu: neuvontaa tarvitaan

Uusi direktiivi 2005/28/EU (annettu 04/2005) korostaa nimenomaan valvonnan tehostamista

Tarkastuskäyntejä voi tulla myös Kymshp:in

Ei ole varaa poiketa Laista ja direktiiveistä

Kehittämiskeskuksen tutkimuspalvelut

Kymshp:n Kehittämiskeskus tehostaa tutkimusten oikean suorittamisen valvontaa ja neuvontaa

Kaikkien tutkimusprojektien on kuljettava Kehittämiskeskuksen kautta

Tutkijoiden on otettava Kehittämiskeskukseen yhteyttä jo projektin suunnitteluvaiheessa