36 | Latu ja Polku 1/11 Latu ja Polku 1/11 | 37

Teksti ja kuvat Jouni Laaksonen

Latu & Polku pyysi lukijoiltaan vinkkejä maakuntien parhaista ulkoilukohteista. Yksi nousi ylitse muiden. Nuuksio.

Nuuksio on ykkönen

kuva H. Vahtola/Espoon Matkailu Oy

38 | Latu ja Polku 1/11 Latu ja Polku 1/11 | 39

Uusi verkko-kauppamme on avattu.

camu.fi

CAMU

HEL

SINKI

, Vuo

rikat

u 14,

09 27

8 142

0CA

MU TU

RKU,

Länt

inen

pitk

äkat

u 6, 0

2 478

2720

CAMU

TAMP

ERE,

Rong

anka

tu 5-

7, 03

225 5

290

Myym

älät a

voin

na 11

-18 (

10-1

6)

Nuuksio on pääkaupunkiseudun oma pienoiserämaa. Monelle tulee Nuuksiosta mieleen vain kansallispuiston merkityt reitit, mutta se on paljon muutakin. Moni läh-tee Nuuksioon vain kesällä, mutta paikka kannattaa ko-kea talvellakin.

Olen itse kotoisin pääkaupunkiseudun itälaidalta. Nuorena miehenä retkeilin enemmän nykyään Sipoon-korveksi kutsutulla alueella, mutta toki myös Nuuksiossa. Viimeiset kymmenen vuotta olen asunut Kainuussa, mut-ta olen silti viime vuosinakin retkeillyt Nuuksiossa useaan kertaan Etelä-Suomen reissujen yhteydessä.

Nuuksio ei kalpene Kainuunkaan korkeuksien retki-kohteille. Aivan paksuimpia puita, palokoroja ja keloja on vähemmän, mutta vastaavasti Espoon, Vihdin ja Kirkko-nummen rajanurkkauksen maasto on poikkeuksellisen monipuolista.

N uuksion kansallispuistolla on pinta-alaa ko-konaiset 45 neliökilometriä. Nuuksio sijoit-tuu koko Suomen kansallispuistojen koko-vertailussa paljon puolivälin paremmalle

puolelle. Lisäksi Nuuksion järviylänköön kuuluvat kiinte-ästi myös Espoon ja Helsingin kaupunkien ulkoilualueet sekä muutama muu suojelualue.

Nämä laajentavat retkeilypinta-alan kaksinkertaisek-si. Alue on metsäistä. Joitakin soitakin on, mutta ennen kaikkea vaihtelua metsämaisemaan tuovat kymmenet jär-vet ja lammet. Lisäksi Nuuksiossa on paljon avokallioita ja jyrkänteitä, joista moni kohoaa mukavasti suoraan veden pinnasta näköalapaikkana.

Nuuksiossa elää harvinaisia eliölajeja, kuten liito-ora-va, ilves, harmaapäätikka ja mustakonnanmarja. Kuiten-kin tavallisinta on nähdä esimerkiksi oravia, jäniksiä, eri-laisia lintuja, ja toki mustikoita, puolukoita, herkkutatteja, suppilovahveroita ja muita metsien aarteita.

Niin kansallispuistossa kuin ulkoilualueillakin on hy-vä merkittyjen polkujen ja tulentekopaikkojen verkosto. Hyvää vastinetta saamme me kansalaiset niin valtion- kuin kunnallisverotuksenkin euroillemme.

Reitit madaltavat kynnystä lähteä luontoon. Sellainen-

kin, joka ei juuri suunnistuksesta ymmärrä, osaa seurata kansallispuiston rengasreittien tunnusvärejä, jotka tuovat luotettavasti takaisin lähtöpaikkaansa.

Samalla reitit ehkäisevät eroosiota. Merkityt polut kyl-lä levenevät, mutta muualla retkeilijäpaine on alhaisempi – eikä luonto kärsi. Nuuksion polkujen kulutus on niin suurta, että toivottavasti puiston huoltaja, Metsähallituk-sen luontopalvelut, löytää rahoitusta pahimmin kulunei-den polkujen kestävöintiin.

Kansallispuiston suosituimmat polut ovat ilman muu-ta Haukkalammelta lähtevät rengasreitit Nahkiaispolku, Punarinnankierros, Haukankierros ja Korpinkierros.

U lkoilualueista suosituin on Luukkaa, jossa käy vuosittain jopa enemmän virkistäytyjiä kuin kansallispuistossa. Kansallispuiston kävijä-määrä on 180 000, Luukkaan 270 000.

Kaita-, Halko-, Must-, Hauk- ja Hepolammen mai-semissa kiertävät polut ovatkin mukavia ja taukopaikka-verkostoa on runsaasti.

Myös etenkin Salmen, Karjakaivon, Pirttimäen ja Oit-taan ulkoilualueilla on runsaasti nuotiopaikkoja ja reitte-jä, joista itse kukin löytää sopivan mittaisia vaihtoehto-ja. Lisäksi merkityt polut yhdistävät eri ulkoilualueet ja kansallispuiston toisiinsa, joten pitkiäkin retkiä voi tehdä vaikka pysyttelisi yksinomaan merkityillä reiteillä.

S uosituimpien polkujen lisäksi Nuuksiossa on lukemattomia merkitsemättömiä polkuja. Alu-een ulkoilukarttaa tarkkaan lukemalla huomaa käteviä polkuyhteyksiä.

Kansallispuiston länsiosan uudelta Klassarinkierrok-selta pääsee merkitsemättömiä polkuja pitkin Haukka-lammen maastoihin ja vaikkapa eri polkuja pitkin takai-sin. Siinä missä Haukkalammen poluilla on porukkaa jos-kus ruuhkaksi asti, merkitsemättömillä poluilla tuskin ta-paa juuri ketään.

Samoin esimerkiksi kansallispuiston itäosissa, Nuuk-siontien itäpuolella on paljon merkitsemättömiä järven-rantapolkuja. Tällaisilla poluilla kulkevan täytyy osata it-

NUUkSiON JärViyLäNgöLLä ON MyöS MONENLaiSia

VäHEMMäN tUNNEttUJa LUONNON aartEita, kUtEN

HiidENkirNUJa, LUOLia, MUiNaiSraNtOJa Ja

päHkiNäpENSaSLEHtOJa.

40 | Latu ja Polku 1/11 Latu ja Polku 1/11 | 41

PAN Village Oulanka020 779 0640oulanka@panvillage.euwww.panvillage.eu/oulanka

LUONNONRAUHAA JA LUKSUSTANauti Sallan upeasta luonnosta ja korkeatasoisesta majoituksesta. AITOA LAPIN TUNNELMAAKiireetön ilmapiiri ja monenlaiset harrastusmahdollisuudet sekä kesällä että talvella.

HYVÄ LOMA, HYVÄ TEKO, HYVÄ MIELIMajoittumalla PAN Village Oulangassa tuet samalla Oulangan kansallispuiston toimintaa.

Varaa nyt lomasi uudesta lomakylästä PAN Village Oulangasta.

Luksusta keskellä Sallan erämaata.

UUTTASALLASSA!

Ammattiretkeilijän näkökulmaMaakuntani paras -äänestyksen kärkeen nousivat erilaiset pääkaupun-kiseudun kohteet. Tämä kertonee ennen kaikkea Helsingin seudun suu-resta asukas- ja lukijamäärästä, mutta toki myös sitä, miten onnekkaita me Suomessa olemme, kun maan suurimman kaupunginkin ympäris-tössä on säilynyt upeita lähiluontokohteita.

Nuuksio sai kyselyssä selvästi eniten ääniä. Silkkaa Nuuksio-sanaa käytti 28 vastaajista, ja kun lisätään Luukki, Oittaa, Salmi ja muut Nuuk-sion järviylängölle sijoittuvat ulkoilualueet ja muut yksittäiset kohteet, päästään lähelle neljääkymmentä ääntä.

Kaikkiaan kisassa annettiin reilut 250 ääntä.Yhtä selvä hopeamitalisti on Helsingin ulkoilualueet, kun yhdis-

tetään eri vastaajien mainitsemat Keskuspuisto, Paloheinä, Pirkkala, Maunula, Suomenlinna ynnä muut kohteet. Ääniä yhteensä reilut 20 kappaletta. Pääkaupunkiseudun kohteita käsiteltiin Latu & Polku -leh-den numerossa 4/2010.

Muut äänet jakautuivat huomattavasti tasaisemmin. Seitsemisen kansallispuisto, Vantaan Kuusijärvi, Tampereen Pyynikin harju, Hä-meenlinnan Aulanko sekä Kolin kansallispuisto saivat viisi ääntä tai enemmän, loput parisataa eri kohdetta yhdestä neljään ääntä per koh-de.

Äänestyksen erikoisuus on Ylivieskan Huhmari. Se sai kahdeksan ääntä, mutta kaikki äänet tulivat yhden perheen jäseniltä. Latu & Polku -lehden täytynee tulevissa numeroissa selvittää Huhmarin salaisuus.

Kun tarkastelen tulostaulukkoa, ensimmäinen huomioni on se, et-tä listassa on paljon kaupunkien lähikohteita. Helsingin, Tampereen ja Hämeenlinnan lisäksi muun muassa Turun seudun Ruissalo ja Kuhan-kuono, Jyväskylän Harju ja Laajavuori, Kuopion Puijo ja Lahden Salpa-usselkä tulivat mainituiksi useampaan kertaan. Ilmeisesti tehtävänan-nossa korostui lähikohteiden merkitys ja se näkyy tuloksissa.

Toiseksi kohdeluettelossa on kyllä paljon syrjäisempiä eräretkikoh-teitakin, mutta ne ovat pääsääntöisesti saaneet vain vähän ääniä. Ja mo-ni tunnettu ja suosittu kohde ei saanut ääntäkään.

Esimerkiksi moni kaikkein suosituimmista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista jäävät kokonaan vaille mainintaa Urho Kekkosen, Oulangan, Pyhä-Luoston, Saaristomeren ja Tammisaaren saariston kansallispuistot sekä Kevon, Karkalin ja Mallan luonnonpuistot.

Tämä selittyy sillä, että lukijakisassa pyydettiin lukijoilta vinkkejä, ”jotta löydämme maakuntien parhaat julkiset ulkoilusalaisuudet.” Pää-huomio onkin aivan oikein kiinnittynyt vähemmän tunnettuihin koh-teisiin. Näistä tullaan kertomaan Latu & Polku -lehden seuraavissa nu-meroissa lisää.

Kaikkein arvokkaimpana pidän tulostaulukossa niitä kohteita, joista en ole ennen kuullut hisaustakaan. Piti heti selvittää kartalta, missä ovat Pomponrahka (mielenkiintoisen näköinen suo Turussa), Oravareitti (melontareitti Juva-Sulkava), Nyrölän luontopolku (jännittävä perhe-kohde Jyväskylässä) ja Pirunlinna (muinaiskohde Lempäälässä).

kOMMENtti

se lukea karttaa. Suunnistustaito laajentaa minkä tahansa kohteen retkeilymahdollisuuksia valtavasti.

Nuuksion järviylängöllä on myös monenlaisia vä-hemmän tunnettuja luonnon aarteita, kuten hiidenkir-nuja, luolia, muinaisrantoja ja pähkinäpensaslehtoja.

Joel Aholan kokoama Nuuksio Retkeilyopas & kartta on paras opas niin merkityille reiteille ja huolletuille tau-kopaikoille kuin merkitsemättömillekin nähtävyyksille.

Kirja & kartta -tuotteen 1:20 000-kartta on lisäksi pa-rempi kuin Nuuksion samanmittakaavainen ulkoilukart-ta.

y ksi parhaista puolista Nuuksiossa on sen lois-tava saavutettavuus.

Espoon linja-autot ajavat Nuuksiontietä Siikaniemeen ja Kattilaan ja toisaalta Bodom-

järven rannoille Oittaan ja Pirttimäen ulkoilualueille. Vihdintien linjureilla puolestaan pääsee Helsingistä suo-raan Luukkaan eli Luukin ulkoilualueen poluille ja lähelle Salmen ulkoilualuettakin.

Kansallispuiston Haukkalammelle jää parin kilomet-rin hiekkatiepatikointi Kattilan bussipysäkiltä.

Toki alueella on myös lukuisia pysäköintialueita autol-la saapuville. Mutta julkisilla kulkuneuvoilla voi toteuttaa mukavasti pitempiäkin retkiä kuin vain pieniä rengasreit-tejä autoltaan käsin.

Oman makuni mukaan parhaan kuvan lähes mis-tä vain retkikohteesta saa halkikulkemalla. On palkitse-vaa suunnitella ja toteuttaa retki pisteestä A valitsemiensa hienojen paikkojen kautta pisteeseen B.

Talvinen Nuuksio on vähintään yhtä väkevä kokemus kuin kevään vehreä, kesän raukea tai syksyn värikäs. Lu-misina talvina kallion laella seisovat lumen kuorruttamat kelot ja koskemattomat umpihanget vievät ajatukset Poh-jois-Suomen suurempiin erämaihin.

Haukkalammelta lähtevät rengaspolut ovat suosittu-ja. Talvikunnossapitoa poluilla ei ole, mutta kävelijöitä on niin tiheään, että polut eivät pääse umpeutumaan.

Viime talvi oli Helsingin seudulla yhtä luminen kuin tämä kuluva talvi. Yllätyin maaliskuussa, kuinka Nuuksio ei todellakaan ollut tukossa ja ummessa. Haukkalammel-la ja Mustalammella oli kymmenittäin perheitä ulkoile-massa. Jopa pisin edellä mainituista reiteistä, Korpinkier-ros, oli koko matkaltaan kävelykunnossa.

Latuja ei kansallispuistossa ole, mutta metsäsuksilla ja lumikengillä voi tehdä mainioita omia tutkimusretkiä. Ul-koilualueilla on latuja, joten kapeammillekin suksille riit-tää puuhamaata.

Toistaiseksi Nuuksio on pääkaupunkiseudun ainoa kansallispuisto ja sen käyttöaste on kova. Omaa rauhaa ei suosituimmilta poluilta löydä, joskin syrjemmistä osista kyllä. Nuuksion polkujen kulumista ehkäisisi, jos kävijä-painetta saataisiin jaettua muuallekin.

Maakuntani paras -äänestyksessä esille nousseita Si-poonkorpea ja Porkkalanniemeä on ehdotettu myös kan-sallispuistoiksi. Molemmissa on todella ainesta nousuun kansallispuistotasolle, ja kumpikin on lähellä maan suu-rinta asutuskeskittymää.

Sipoonkorpi on jo poliitikkojenkin suosiossa kansal-lispuistoksi. Aika näyttää. ■

NUUkSiOKansallispuiston reitit ja palvelutwww.luontoon.fi/nuuksio | www.retkikartta.fi | puh. 0205 64 4790

Ulkoilualueiden palvelut www.hel.fi | www.espoo.fi

Joel Ahola: Nuuksio − Retkeilyopas & kartta (Karttakeskus 2008). Jouni Laaksonen