1

Keskustanuorten jäsenlehti 2/10

Road trip Road trip Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyys Duunarin pään sisällä Duunarin pään sisällä Puoluekokous Puoluekokous Ammattiopiskelu Ammattiopiskelu

PolitiikanPolitiikanpioneeritpioneeritTuomo Puumala, Annika SaarikkoTuomo Puumala, Annika Saarikko

nuori k

eskusta

2 3

Pääkir

joitus

PäätoimittajaTiina Juujärvi

AvustajatSalla AiraksinenKaisu AiraksinenLiisa AnsalaTimo HyvönenHeli HämäläinenTuomo JärveläJanne KaisanlahtiEmilia KoivunenMaria KärkkäinenHenry KatainenPetri Mast

PainopaikkaJoutsen Median PainotaloPainettu kotimaiselle, ympäristöystävälliselle paperille.

JulkaisijaSuomen Keskustanuoret

OsoiteApollonkatu 11 A,00100 Helsinki

Sähköpostiinfo@keskustanuoret.fi

Nuori Keskusta -lehtiISSN 0453-7769

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Nuori Keskusta on kulttuuri,- mielipide,- ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy syys-lokakuussa.

Jutut toimitetaan osoitteeseenpaatoimittaja@keskustanuoret.fi

sisaltosisalto

2 Pääkirjoitus

4 Kurvailua

5 Uutiset

6 Puheenjohtajaehdokkaat

8 Varapuheenjohtajaehdokkaat

12 Puoluesihteeriehdokkaat

13 Puoluekokous Lahdessa 2010

14 Ammattiopiskelu -Talo täynnä taitoa

16 Ammattiopiskelu - Suosio kasvaa edelleen

17 Laman loppulasku nuorille

18 Pätkätyöt luovat epävarmuutta

20 Nuoren työttömän päiväkirja

22 Matkalla: Joutenolo ei sovi paperityöläiselle

23 Nuorisotyöttömyyden poistaminen on mahdollista

24 Maalaisuus saattaa olla etu työnhaussa

26 Kolumni: Järvelä

27 Kirjanmerkit

27 Knoppioppi

27 Keskustanuoret 2010 -kilpailu

28 Kulttuuri: Tarinoita iholla

29 Musacorner

30 Kolumni: Liisa goes Japan

31 Mitä tuli sanottua..

31 Elokoulu 2010

32 Untuvikosta broileriksi: Erja Tikka

33 Road trip 2010

36 Kolumni: Hämäläinen

36 Kentän ääni

37 Kirjahylly

38 Piirien yhteystiedot

39 Palmusen pahat

Kesän alkaessa nuorisotyöttö-myys on pahimmillaan. Tu-hannet vastavalmistuneet nuoret tulevat työmarkki-noille, joilla kilpailevat myös

kesätyöpaikkoja etsivät.

Jokaisen kaveripiirissä on varmasti selväs-ti enemmän työttömiä nuoria. Tilanteet ja selviytymisstrategiat vaihtelevat lai-dasta toiseen. Yhdellä kaatuvat seinät päälle, toinen ottaa tilanteen pitkänä kesälomana ja heittäytyy harrastuksiin-sa. Ennen pitkää monet näyttävät valit-sevan toisen tutkinnon suorittamisen tai jatkokoulutuksen. Nuorisotyöttömyys ontavallisesti lyhytkestoista, mutta lisää työelämästä syrjäytymistä. Toimetto- muus on raskasta inhimillisesti, mutta myös suuri kustannuserä.

Tässä numerossa työtön nuori kertoo ajatuksistaan gradun loppumetreiltä alkavaan työttömyyteen. Viikkojen ku-luessa hän huomaa, ettei missään tunnu-ta tarvitsevan edes ilmaista työvoimaa, ja alkaa epäillä, osaako hän sittenkään mitään. Lopussa hän miettii, paljonko työttömiä nuoria on. Työ- ja elinkeino-ministeriön mukaan maaliskuussa työt-tömiä nuoria oli 32 000. Tilastokeskuksen luvut ovat noin kaksinkertaisia, jolloin nuorten työttömyysaste olisi yli 25 pro-senttia, mutta joukossa on mukana myös

opiskelijoita. Kesän alkaessa ja ihmisten valmistuessa luvut hyppäävät luultavasti yli 40 prosenttiin. Ajatus lähes joka toi-sesta toimettomana istuskelevasta nuo-resta on kertakaikkisen hurja.

Keskustanuoret tarttuivat toimeen hel-mikuussa ja kutsuivat poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt istuntoon nuorisotu-posta. Järjestössä on muutenkin kehitelty malleja muun muassa harjoittelupaikois-ta, palkkaamisen helpottamisesta, yrit-täjyyden tukemisesta ja koulutusjärjes-telmän uudistamisesta.

Hallitus myönsi onneksi heti alkuvuo-desta lisäbudjetissaan, että talouskriisi on heikentänyt nuorten työmarkkina-asemaa suhteessa muuhun työikäiseen väestöön ja lisännyt nuorisotyöttömyyt-tä. Hallitus ohjasi vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissaan 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden lieventämiseen, jotta 15 000 nuorta työllistettäisiin. Lisäyk-siä on tehty muun muassa starttirahaan, yrittäjyyskoulutukseen ja palkkatukeen. Esimerkiksi uusi Sanssi-kortti on mielen-kiintoinen. Sen avulla vastavalmistuneen nuoren palkkaavat työnantajat voivat saada palkkatukea enimmillään 550 euroa kuukaudessa nuoren työllistä-miseen. Toisin kuin aiemmin, tutkinnon suorittaneilla alle 25-vuotiailla ei tarvitse olla työttömyysjaksoa takanaan. Va-liokuntakäsittelyssä on myös uusi nuori-solaki, jossa ”etsivä nuorisotyö” saisi heti tiedot esimerkiksi ammattikoulun kes-keyttävästä nuoresta. Toimiin on siis jo ryhdytty, nyt pitää vain seurata vaiku-tuksia.

Myös nuorten määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet viimeiset 20 vuotta. Osa selittyy opiskeli-joiden lisääntyneellä määrällä ja opintojen rahoituksen muuttumisella.

Laman lapset valmistuivat lamaan

UlkoasuSalla Airaksinen

nu

ori kesku

sta

Opinnot rahoitetaan epävarmassa ti-lanteessa yhä enemmän opintorahalla ja työnteolla lainan sijaan, mikä lisää epätyypillisiä työsuhteita. Mutta, kun mukaan lasketaan vain päätoimisesti työssäkäyvät, määräaikaisissa töissä on yli kolmannes nuorista. Tässä ryh-mässä erityisesti korkeakoulutetuilla ja naisilla on määräaikaisia töitä. Nuorista työssäkäyvistä naisista jopa puolet ovat määräaikaisissa suhteissa koulutustasos-ta huolimatta. Tässä Nuoren Keskus-tan numerossa nuori opettaja kertoo pätkätyöarjestaan. Hänestä on hyödyl-listä tutustua erilaisiin kouluihin, mutta jokakeväinen hakurumba väsyttää. Ym-päri maata kiertävä sijainen ei voi perus-taa elämäänsä yhdelle paikkakunnalle. Työsuhde myös katkaistaan aina kesän ajaksi, jolloin hän kilpailee opiskelijoiden kanssa oman alansa ulkopuolisista kesä-töistä.

Tässä numerossa käsitellään työtä eri kanteilta epätyypillisistä työsuhteista osuuskuntiin ja nuoriin ammattilaisiin. Lisäksi ulkomaankirjeenvaihtaja muis-telee Japania, kepulainen duunari päästää meidät päänsä sisälle, kolum-nistit tykittävät ja piirit ovat pistäneet parastaan miettiessään kesämatkailu-vinkkejä.

Lahden puoluekokouksessa valitaan puolueelle uusi puheenjohtajisto ja puo-luesihteeri. Nyt eletään nuorille kriittistä aikaa, joten tarvitsemme oman suku-polvemme äänitorvia. Keskustanuorilla on harvinaisen hyvä tilaisuus äänestää varapuheenjohtajiksi nuori ja pätevä kaksikko, Tuomo Puumala ja Annika Saa-rikko. Nähdään Lahdessa!

Tiina Juujärvi

Maija Metsola Samuli NissiläTiina NyyssönenLauri PalmunenJanika TikkalaTuomas Vanhanen

KansikuvaMaria KärkkäinenKiitokset: Linnanmäen huvipuisto

4 5

KURVAI

LUA

Mikä on valuuttaa Euroopassa?

mus kokonaisten valtioiden maksukykyyn uhkaa koko euron ja eurooppalaisen pankkijärjestelmän olemassaoloa. On selvää, että EU ja euro ovat tienhaarassa. Pitkäaikaisia periaatteellisia ratkaisuja on tehtävä.

Rahapolitiikka on perinteinen ja äärim-mäisen tärkeä politiikan osa-alue, joka on ollut viimeiset 20 vuotta suuren yleisön silmiltä pimennossa. Se, miten rahan arvoa suhteessa muihin maailman valuuttoihin säännellään ja miten keskuspankki määrit-telee kaikkiin lainojen korkoihin vaikutta-van ohjauskoron, vaikuttaa valtavasti hy-vinvointiin ja työllisyyteen. Mikäli valuutta devalvoituu eli heikkenee, porskuttaa vienti eteenpäin ja ulkomaankauppaa käyvät yritykset voittavat. Jos se revalvoi-tuu eli vahvistuu, on tuontielektroniikka halvempaa. Esimerkkejä riittää!

Mielestäni EU:lla ja Emulla ei ole valtioiden velkaantumiskriisin jälkeen paluuta enti-seen. Tulessa makaaminen ei auta, vaan käytännössä on edessä valinta kahden eri suuntauksen välillä. EMU:n ongelma on koko ajan ollut, että Euroopan keskuspank-ki (EKP) on säännellyt koko alueella rahan arvoa ja korkoja, mutta muu fi nanssipolitiik-ka kuten verotus ja julkiset investoinnit ovat olleet jäsenvaltioiden käsissä. Esimerkiksi Suomi ja Italia ovat harjoittaneet aivan erilaista taloudenhoitoa. Lisäksi kansanta-louksien menestyminen ja rytmi ovat olleet ihan erilaisia. Lisämausteensa soppaan on tuonut se, että sellaiset vahvat EU-taloudet kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat jääneet rahaliitosta pois. Tästä on kärsinyt globaa-lissa kilpailussa etenkin suomalainen teol-lisuus. EKP on ollut myös hyvin passiivinen verrattuna vaikka USA:n keskuspankkiin. EKP:n ”herrat ja rouvat” ovat keskittyneet vahtimaan infl aatiota uskoen vapaiden

utis

et U

utis

et U

utis

et U

utis

et U

utis

et U

utis

et U

utis

et U

utis

et U

utis

et U

Tukea uusille ehdokkaille

Vaalien alla kansanedustajaehdokkaat käyvät joskus kovaankin taisteluun puoluetovereidensa kanssa. Pohjoiskarjalalaiset nuoret toimivat toi-sin, ja järjestivät 11. huhtikuuta Joensuussa illan, jossa edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaa-na olleet nuoret kertoivat kampanjoistaan ensi vuoden ehdokkaille. Illassa käytiin läpi käytän-nön vinkkejä, kampanjan syvempää merkitystä ja lopuksi sitä, mitkä asiat voivat mennä pieleen. Piirin toiminnanjohtaja Marju Kiiski kertoo, että tärkeimpänä pidettiin sitä, että tukiryhmän, varainkeruun ja vaalisuunnitelman hoitaminen aloitetaan mahdollisimman aikaisin. – Varainkeruu puhuttaa aina nuoria, mutta jos tekee suunnitelman, pienelläkin summalla pär-jää hyvin, Kiiski kertoo. Muita vinkkejä olivat laadukkaan kampan-jamateriaalin hankkiminen itsetehtyjen sijaan, tukiryhmän jäsenten erityisosaamisen hyödyn-täminen ja perinteisissä tiedotusvälineissä mai-nostaminen sosiaalisen median rinnalla, jotta tavoitetaan kaikenikäisiä ihmisiä. Ehdokkaan kannattaa myös olla rehellisesti oma itsensä, miettiä omat vahvuutensa ja teemansa, sekä olla valmis myöntämään, jos ei tiedä jotain. Epäonnistuneista osa-alueista käsiteltiin esi-merkiksi sitä, että on voitu koota iso vaalitiimi, jonka jäseniä ei kuitenkaan ole saatu sitoutu-maan. Myös rahaa voi innostua käyttämään kampanjoinnin kiihtyessä yhä enemmän, mutta välillä on hyvä palauttaa mieleen, että joskus nekin on maksettava.

Viime vuosituhannella Pohjois-Karjala-pro-jektin myötä kansanterveyttään paranta-neet itäsuomalaiset soivat itselleen lyhyen herkkuhetken Juusto- ja viini-illassa Joensuussa. 12. huhtikuuta Facebookissa pystyi panemaan merkille tyytyväisiä, mahat täynnä olevia keskus-tanuoria. – Meillä oli tarkoitus katsoa, mitkä ruuat ja viinit sopivat yhteen. Kokeilimme eri viinejä ja opette-limme ilmaamista, joten siinä sai oikeasti oppia.

Tungosta valtioneuvostossa

Keskustanuorten Helsingin ja Uudenmaan piirit järjestivät keväällä kaksi Olohuonetta, joissa vie-railtiin valtioneuvostossa ja Työeläkevakuuttajien (TELA) luona. Helsingin piirin toiminnanjohtaja Tiina Nyys-sönen kertoo, että valtioneuvoston vierai-lupäivälle 6. toukokuuta osui myös Greenpea-cen mielenosoitus, joten nuorilla oli vaikeaa päästä sisään poliisien läpi. Onneksi keskusta-nuoret onnistuivat murtamaan tiensä sisälle, missä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen valtiosihteeri Mika Rossi kertoi heille työstään. – Innostuimme puhumaan ydinvoimasta ja muista ajankohtaisista aiheista, kuten puolue-kokouksesta. Tapaaminen oli oikein onnistunut, ja on kiva jutella asiantuntijoiden kanssa. Rossi kertoi myös työstä ja urastaan. Hänellä on muu-ten suurin työhuone siellä, kertoo Nyyssönen. TELA-vierailulla 8.4. Eero Lankia kertoi eläke-järjestelmän rakentumisesta ja eroista muihin maihin.

Viimeisten viikkojen sanomaleh-tien ja nettiuutisten politiikka- ja talousosiot ovat olleet täynnä puhetta Kreikasta, eurosta ja taloudesta. Euroopan unionin

maat ja erityisesti sen yhteisvaluutassa eu-rossa olevat jäsenet ovat tuhkapilvistä huoli-matta lennättäneet rahaministereitään vuo-rokausia kestäneisiin neuvotteluihin, joissa on väännetty kättä erilaisista lainajärjestelyistä kansantaloutensa sotkeneelle eurooppa-laiselle kumppanille. Kreikan kansan- ja val-tiontalouden tila on oppikirjaesimerkki hyvän ja huonon talouspolitiikan eroista. Vaikka me Keskustanuoret arvostelemmekin tasaisin väliajoin oman puolueemme ja Suomen hal-lituksen ratkaisuja, ei käy kieltäminen, että keskustaministerit ja koko Matti Vanhasen hal-litus ovat tehneet pääsääntöisesti erittäin hy-vää ja vastuullista työtä.

Kreikassa taloudenhoidon perusasiat unoh- dettiin moneksi kymmeneksi vuodeksi. Jatku-via menoja ei voi kestävästi rahoittaa ve-lalla. Investoinnit uusiin kasvun lähteisiin ja säästäminen ovat tärkeämpiä kuin kulutuksen kiihdyttäminen. Rahaa pitää virrata sisään ”kassaan” enemmän kuin ulos. Viimeiseksi niin opiskelijan kuin valtionkin on hyvä olla rehel-linen itselleen: laskujen roskiin laittaminen tai maksattaminen muilla on yhtä vastuutonta kuin riskibisnes investointipankin kanssa tai tilastojen vääristely. Kreikan kriisi opettaa myös nuoria keskustalaisia kuntapäättäjiä. Vaikka paine äänestäjiltä on kova ja palvelu-jen kehittäminen tärkeää, ei ikäviä rakenteel-lisia säästöpäätöksiä voi lykätä loputtomiin. Kaikkein pahinta kuntalaisten luottamuksen pettämistä on tahdonvoiman puutteen ja kansankosiskelun nimissä sallia kotikunnan ta-louden syöksykierre. Yhtä kaikki Kreikan kriisi on horjuttanut koko Euroopan yhteistä talous- ja rahaliittoa EMU:a ja sen valuuttaa euroa. Mahdollinen kulkutautina leviävä epäluotta-

markkinoiden korjaavan muut talouden ongelmat.

EU:lla on edessä iso valinta. Ex-keskustanuori talouskomissaari Olli Rehn on esittänyt jäsen-valtioille oikeutta valvoa toistensa budjetteja. Tämän tien päässä häämöttää väistämättä yhteinen talous- ja sosiaalipolitiikka, jossa verot ja sosiaalietuudet määritetään koko Euroopalle. Tällaista liittovaltiota tuskin ha-luamme. Toinen vaihtoehto on Timo Soinin markkinoima EU:n purkaminen löyhäksi va-paakauppaliitoksi. Ajatus saattaisi houkut-taa, mutta aidot sisämarkkinat vaativat yh-teisiä säädöksiä myös kuluttajansuojassa ja työlainsäädännössä muutamia aloja maini-takseni. Tuskin myöskään olemme valmiita lopettamaan ympäristöongelmien ylikansal-lista hoitoa ja ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä. Yksi mielen-kiintoinen vaihtoehto olisi euron jakaminen eri ”vyöhykkeisiin” niin, että erilaisessa ta-loudellisessa kunnossa olevat maat eivät kohtaisi samanlaista fi nanssipolitiikkaa. Eu-roon pitäisi myös saada vapaamatkusta-javaltiot niin, etteivät sisämarkkinoilla tietyt maat hyödy valuuttaspekulaatioista.

EU:n talouskriisi osoittaa, että nuorten on oltava mukana talouspolitiikan hoidossa. Korko- ja veropolitiikka on liian tärkeää tu-levaisuuden kannalta jätettäväksi vanho-jen kreikkalaissetien tai keskuspankin tek-nokraattisten nörttien hoidettavaksi. Yksi keino ottaa taloutta haltuun on äänestää Annika Saarikko ja Tuomo Puumala Keskus-tan varapuheenjohtajiksi Lahdessa.

Antti KurvinenSuomen Keskustanuorten puheenjohtaja

Uutena tuttavuutena mieleen jäi unkarilainen jälkiruokaviini tokaji, joka oli mieleen jäävä juttu tiramisun kanssa. Ilta sai tosi suuren suosion ja kämppä oli täynnä, enkä tunne ketään niin hy-vää ruuanlaittajaa kuin Osmo Ihanus, kertoo pii-rin puheenjohtaja Salla Remes-Ylönen. Vauvansa kanssa illassa ollut puheenjohtaja on huomannut, että rennommat illat piristävät aktiiveja.

– Aktiiviporukka on tosi paljon monessa mu-kana ja jos sille ei tule vastapainoa, heitä alkaa väsyttää. Vapaamuotoisemmat tapahtumat vähentävät myös kilpailua ja keskinäisiä jännit-teitä.

Osmo Ihanus (oik.) opastaa Aki Hirvikangasta viineissä.

Kevään puheenaihe kentälle

Pohjois-Savon keskustanuoret ja Kuopion kes-kustaopiskelijat lähtivät 5. toukokuuta kentälle tutustumaan yhteen kevään puheenaiheista, eli energiapolitiikkaan. Kuopion Energiaan ja voimalaitokseen suuntautuva ekskursio houkutti mukaan paljon nuoria. – Oli mielenkiintoista kuulla, miten voimala toimii. Nyt hahmotan paremmin käytän-nössä, miten sähkö liikkuu, mitä sähkölaitos te-kee ja miten poliittiset päätökset vaikuttavat sen toimintaan, kertoo mukana ollut Noora Sievänen. – On hurjaa, miten pienet käytännön asiat voivat vaikuttaa isoon joukkoon ihmisiä. Jos voimalassa tulisi vaikka oikosulku, isolta ihmis-määrältä loppuisi sähkö ja lämmin vesi. Lämpövoimalaitoksessa on nyt kaksi yksikköä ja yhtiö rakentaa kolmatta, joka korvaa toisen vanhoista yksiköistä. Voimala tuottaa sähköä ja kaukolämpöä lähinnä turvetta polttamalla. – Kun puhuttiin eri energianlähteistä, erityisesti kuljetukset jäivät mieleen. Esimerkiksi turve työl-listää Pohjois-Savossa 40 ihmistä ja sen kuljetuk-seen liittyy hirveästi rekkaliikennettä. On paljon maita, joista turve saadaan, ja sitä tuodaan rekkalavoittain viikossa valtava määrä. Olin yl-lättynyt, mitä kaikkea energiantuotantoon liit-tyy, kertoo Sievänen.

Keskustanuorten herkkukerho

Aurinkoista kesää Aurinkoista kesää kaikille lehdenkaikille lehdenlukijoille!lukijoille!