Porin Ässät

Markku Gardin 10.12.2012

Nuoren urheilijan mentaalinen

valmennus

Pelaajien kokemuksia Ville Peltonen: ”Lämmittelyssä käyn läpi pelin tilanteita. Pelissä ollaan vain tässä ja nyt, ei mitään muuta, ei mietitä vaihtojen yli, lähestytään flow-tilaa.” Olli Jokinen: ”Soitan kundille(mentaalivalmentaja)aina pelipäivänä. Teemme mielikuvaharjoituksia, mietimme ketä vastaan pelaamme ja keskitymme illan peliin. Kaikki tämä auttaa minua rentoutumaan ja keskittymään peliin”. Ossi Väänänen: ”Ei tämä niin vakavaa ole. Pidetään hauskaa. Pelataan toisillemme. Siitä se tulee”. Mikko Mäenpää: ” Tosiasiassa ainoa paineet ovat pelaajan oman pään sisällä. Kun pysyy kiinni hetkessä ja elää päivän kerrallaan, niin mitään hirmupaineita ei ole”.

Jhonas Enroth (maalivahti): ”Minulla on tapana käydä läpi ja pelata tilanteita mielessäni. Käyn uudelleen läpi niitä tilanteita aikaisemmista peleistäni, joissa olen pelannut hyvin. ” ”Käytän mielikuvia lähes joka päivä, mutta ennen muuta ennen pelejä ja myös pelin aikana. Silloin koen itseni rentoutuneeksi ja jännitykseni alenee. Silloin tiedän, että voin onnistua ja menestyä. On hyvä muistuttaa itseäni, että pystyn pelaamaan hyvin tällä tasolla.” ”Olen käyttänyt mielikuvia lähes koko urani aikana. Aloitin mentaalisen harjoittelun jo noin 16 -vuotiaana. Se alkoi siitä, kun kuulin erään vanhemman maalivahdin käyttävän mentaalista harjoittelua ennen ottelua. Halusin tehdä samoin. ” ”Olen käyttänyt positiivisia mielikuvia niin kauan kuin muistan. Äitini kannusti minua aina ajattelemaan positiivisesti. Hän opetti minut näkemään ja tuntemaan itseäni onnistumassa. Hän kehotti minut muistamaan sen tilanteen ja tunteen, kun onnistuin.”

Jhonas Enroth 2 Käytännön esimerkki: ”Olen käyttänyt yhtä maalivahtikaverini konstia. Jos päästän kiekon maaliin, käyn läpi neljä kohtaa: 1. Käyn päässäni nopeasti läpi sen, mitä tapahtui. 2. Analysoin. 3. Hyväksyn sen, mitä tapahtui. Sille en voi tehdä enää mitään. 4. Hengitän kolme kertaa syvään ja menen eteenpäin. Keskityn taas seuraavaan laukaukseen.” ”Vaikka kuinka käännät ja väännät, et voi tehdä enempää kuin parhaimpasi. Sitten nähdään, mihin se riitti”.

Mieli on osa menestystä. Ratkaiseva?

Urheilusuoritus koostuu: fyysinen kunto, lajin taidot, mentaaliset taidot

Vaikuttavat toisiinsa

Jo harjoittelussa mukana

Vahvistavat, heikentävät, ratkaisevat onnistumista

Lapset ”omaksuvat” valmiuksia

Nuorille jo systemaattista valmennusta

Valmentajan ja vanhempien oma osaaminen

Valmentajan omakin toiminta (FxTxM)

Mentaalisen valmennuksen perustat

Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja

lihakset toimeenpanevat

Kannamme mukana esi-isien perintöjä

Kokemukset, ajatukset, itsepuhe, mielikuvat,

havainnot

Tunteet määrittävät tärkeyden, esim. pelko ja ilo

Matkimme toisten tekoja ja tunteita

Olemme osa muita

Muisti on hakukone Google

Näin aivosi toimivat : Havainnoit ympäristöäsi, toisia urheilijoita, ajattelet jotakin. Ne

herättävät tunteita. Syntyy mielikuvia.

↓

Ne käynnistävät aivoissasi suunnittelun siitä, mihin noista ajatuksista

tai havainnoista ensin pitäisi reagoida. Aikaisemmat harjoittelu- tai

kilpailukokemuksesi sekä tietoinen tahtosi vaikuttavat siihen, mitä

aivosi valitsevat.

↓

Aivosi etsivät muistijärjestelmistään ja kokemusvarastoistaan sen,

miten niihin reagoidaan. Yleensä niin kuin aikaisemminkin.

↓

Aivosi antavat käskyt autonomiselle hermostolle, hormoneille,

hermoradoille, lihaksille.

Mentaalivalmennuksen keinot

Keskeiset keinot, jotka urheilija hallitsee:

* realistiset tavoitteet, niiden seurata

* keskittyminen, mielikuvien luonti,

avainsanojen ja vertauksien käyttö,

* jännitystilojen hallinta, toimivat rutiinit

* urheilijalla luotettava keskustelukumppani

Hyvä ilmapiiri joukkueessa, tehokas joukkue

Muukin elämä on kunnossa (koulu, uni..)

Suurimmat sudenkuopat

Pelko, epäilys, pakko, pelipaikka, mitä muut

ajattelevat… : rentous katoaa, varovaisuus lisääntyy,

automatiikka ei toimi

Kilpailua käydään liian aikaisin tai koko ajan

Ajatukset ja tarkkaavaisuus vaeltelevat

Etsitään virheitä, ”älä”

Aikaisempia epäonnistumisia ei ole käsitelty

Tulos tai sijoitus mielessä pelin/kilpailun aikana

Kilpailemisen opettelu jätetään kilpailuihin

Mitä mentaalivalmennus ei ole?

”Avaruustiedettä”

Vain ongelmaurheilijoille

Vain huippu-urheilijoille

Mentaaleissa lajeissa (golf, taitoluistelu..)

Hokkus Pokkus – nopeita ratkaisuja

Ulkopuolisen erityistaitoja

Kallonkutistusta, manipulointia

Rentoutuskasettien kuuntelua

Missä olet nyt? Mihin tarvetta?

Tunteiden hallinta: kuinka hallitsen tunteesi (viha,

pelko, suuttumus, turhautuminen..) pelitilanteissa?

Keskittyminen: kuinka keskityt (ajattelu, katseen

kohdistuminen..) vain käsillä olevaan tehtävään

peleissäsi? Oletko tässä hetkessä?

Itsellesi puhuminen: mitä sanot itsellesi pelin tilanteissa

Mielikuvat: mitä ”tunkee” mieleesi tai mitä kuvittelet?

Teetkö sen tietoisesti?

Häiriöt: mitkä omaan pelaamiseesi vaikuttavat tekijät

kiinnittävät huomiotasi? Miten estät haitalliset?

Toimintatapa ja tarpeet myös testien avulla

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi, fyysistä, psyykkistä, sosiaalista kehitystä

Eritahtista ikätovereihin verrattuna

Itsenäistymistä vanhemmista, lähentymistä

kavereihin

Omat vanhemmat silti tärkeitä

Kokeiluja, rajojen etsimistä, kapinointia

Mielialojen vaihteluja ja kuohuntaa

Samalla sekä lapsi että aikuinen

Muutoksia elämässä: koulu tärkeä

Henkisesti kehittynyt n. 23 -vuotiaana

Urheilijan polulla valintoja ja

erikoistumista

Harjoittelu tehostuu, kilpaileminen vakavampaa, jääkiekossa myös pelikavereiden välillä

Oppii lajia ja yhteistyötä muiden kanssa

Kehittyy parhaiten omasta tasostaan lähtien

Tärkeää, että nauttii ja viihtyy

Positiivinen palaute kannustaa, kaverit kannustavat

Mentaaliset taidot systemaattisesti mukaan

Tämä vaihe ratkaisee haluaako jatkaa seuraavalle polulle: nuoresta aikuiseksi huippu-urheilijaksi

Vaara: ei viihdy, lopettaa, menetetään ”talentteja”

Valmennusfilosofiasi: miksi valmennat,

mitä ja miten aiot saada aikaan?

Uskomuksia, tietoja ja tekemistä

Tietoinen tai tiedostamaton, mikä omasi?

Onko se hyvä myös nuorelle?

Ole utelias tässäkin tilaisuudessa

Nuorten valmentaminen vaativaa ja vastuullista

Olet esikuva, malli, innostuksen lähde

Erilaisia, sopeudu nuorten ominaisuuksiin

Yksilön ja joukkueen valmentamista

Nuorten omat vanhemmat läheisesti mukana

Motivaatio – motivointi: miksi?

Sisäinen motivaatio – ulkoinen motivaatio

Oppiminen ja oma kehittyminen

Kaverit kannustavat, kuuluu porukkaan

Ilo ja hauskuus, leikinomaisuuskin

Oma osallistuminen, vuorovaikutus

Palkinnot, kilpailumenestys?

Motivaation alkavaan harjoitukseen

Syöty, juotu, nukuttu, levätty…

Oikeat varusteet mukana ja paikalla

Myönteiset kokemukset edellisestä

Myönteiset odotukset tulevasta

Ohjaajan esimerkki ja hyvä valmistautuminen

Mitä tänään tullaan tekemään: miksi se tärkeää?

Hyvä aloitus harjoitukselle

Rauhoittuminen, keskittyminen pukukopissa?

Tavoitteet: mihin?

”Vain voitto kelpaa” vai ”Teen parhaani” ???

Selkeät ja lyhytkestoiset / pitempi tähtäin

Mitä seuraat: sitä nuori tekee – sitä saat!

Vertailu nuoren omaan kehittymiseen

Yksilöllinen kehittymissuunnitelma

Nuoren oma panostus, hyvä yrittäminen

Opeta voittamaan: yrittäminen, oma suoritus

Suhtautuminen joukkuekavereihin

Kannustava palaute (”3:1”)

Itseluottamus: opin, onnistun, kelpaan

Onnistumisten kautta

Realistiset, haastavat odotukset ja tavoitteet

Niiden mukainen hyvä harjoittelu

Oma harjoittelu ja oma toiminta tuottaa tulosta:

oma oppiminen ja kehittyminen

Hyvä porukkahenki - haluttu ja kannustettu

Kuuntele nuorta, keskustele hänen kanssaan

Huomaa nuori jokaisessa harjoituksessa

Kannustava palaute, myös kehitettävät asiat

Mielikuvat – niiden hyödyntäminen Aivot eivät tee eroa todellisen ja kuvitellun välillä

Oma ajatus, sisäinen puhe, katse, leikki.. synnyttävät mielikuvan ja tunteen: aktivoivat aivot, hermoston, lihakset

Valmentajan ohjeet, sanat, ilmeet, kehon kieli, näyttäminen aktivoivat mielikuvia urheilijassa

Mielikuvat spontaaneja tai tietoisia

Tunnista, luo ja hyödynnä - kotona, harjoituksissa, verryttelyssä, aitiossa, pelissä, sen jälkeen

Mm. taitojen oppiminen, toiminnan ohjaaminen, itseluottamus, keskittyminen, jännityksen hallinta, valmistautuminen kilpailuolosuhteisiin

Mielikuvat – tietoinen luominen

Lapsille leikit ja leikkiminen

Mistä mielikuva: omat onnistuneet suoritukset tai

pelit, idolin tai esimerkin tapa pelata ja toimia,

vertauskuva, toisen henkilön näyttäminen..

Videoiden hyödyntäminen

Katso, eläydy, kuvittele itsesi tekemässä, liiketunne..

Kynä ja paperi: kuvaile suoritus tiiviisti sanoin,

sisällytä tunne

Tiivistä avainsanoiksi (minä, verbi, myönteinen…)

Mielikuvat – omat onnistumiset

Katso videolta, eläydy siihen, miltä silloin tuntui

Pane silmät kiinni ja käy kuvat mielessäsi, tunne tekeväsi

Kehu itseäsi onnistumisen johdosta

Tee lista 5-10 onnistuneimmasta, monipuoliset tilanteet

Kirjoita ne paperille tiiviisti

Tiivistä vielä avainsanoiksi

Tarkista, että kirjoitettu tuo oikean mielikuvan mieleesi

Kirjoita paperilapuille, voit liittää kuvankin, aseta

helposti saatavaksi ja nähtäväksi

Lue kotona säännöllisesti, eläydy tilanteisiin

Mielikuvat – valmistaudu peliin Rauhoita itsesi, esim. rauhallinen hengittäminen

Kuvittele itsesi tulevan pelin jäähalliin, kaukaloon………………………………………………….

Käy mielessäsi pelaamisesi perusasiat ja tilanteet…………..............................................................

Käy mielessäsi tulevan pelin taktiikka…………………...

Käytä avainsanoja, ota mukaan peliin…………………....

Käytä myös asennetta ja tunnetta kuvaavaa itsesi puhuttelua…………………………………………………

Käytä mielikuvia ja itsesi puhuttelua verrytellessäsi: pane itsesi fyysisesti, taidollisesti ja mentaalisesti taistelukuntoon

Mielikuvat – pelin aikana aitiossa

Keskity vain siihen, mitä aiot tehdä seuraavassa

vaihdossa

Työnnä omat ja muidenkin epäonnistumiset, jo

tapahtuneet.. syrjään

Käytä avainsanoja ja mielikuvia tulevista tilanteista

Voitko saada avainsanat näkyville tai nopeasti mieleen?

Sytytä pelikaverillekin oikeat mielikuvat: puhu ja

kannusta häntä myönteisin kuvin, asentein

Tätäkin harjoiteltava! Askel kerrallaan! Luo oma tapasi!

Mielikuvat - valmentaja

Minkä mielikuvan luot? Miten saat pelaajan

luomaan oikean mielikuvan aitiossa?

* Mitä puhut, mitä käsket, miten annat palautetta?

* Mitä viestit omailla ilmeillä, eleillä, kehon

kielellä, tunteilla: urheilija vaistoaa ne ja ”matkii”

niitä, ne tarttuvat

Miten toimit aikalisällä?

Miten toimit palautteen aikana

Opi jalkapalloa: Villen peilisolut 1

Opi jalkapalloa: Villen peilisolut 2

Keskittyminen: tässä ja nyt

Lapsi nykyhetkessä – milloin missäkin

Mihin keskittyvät: mitä nuoret puhuvat ja katsovat?

Tässä ja Nyt -hetket: tekemiset, ajatukset, tunteet

Rauhoittuminen ja keskittyminen ennen harjoitusta

Tekemistä: odottelu vie ajattelut ja tuo muuta

Harjoitustilanteet: ryhmäkoko, näkeminen, jono?

Välillä rentoa menoa ja iloa, sitten taas asiaan

Leikki lapselle täyttä totta

Seuraa ja anna palautetta hyvästä paneutumisesta

Roolit lapsijoukkueessa

Viralliset – epäviralliset

Porukan paras

Laiska

Huomionhaluinen

Kunnianhimoinen

Touhukas

Vetäytyjä

Syntipukki

Pelle

Hyvin tehty: kun nuori voi todeta

pelin ja harjoituksen jälkeen

Tein parhaani, panostin 100 %

Luotin itseeni ja muihin, nautin pelaamisesta

Kannustin kavereita tekemään parhaansa

Huomasin heidän onnistumiset

Tuin kaveria: ”eteenpäin”, kun hän epäonnistui

Otin itse vastuun siitä, mitä tein tai en tehnyt

En syyttänyt vastustajaa, tuomaria, peilikavereita, oloja, onnea..

Valmentaja: ohjaa nuorta tähän asenteeseen, seuraa

Urheilija keskiössä:

Objektista, kohteesta subjektiksi, tekijäksi

Sinä teet minä teen

Siksi, että! miksi, jotta?

Ulkopuolinen tahto oma tahto

oma kehitys

Valmentajan vastuu oma vastuu itsestään

myös joukkueestaan

Urheilija itse yhä enemmän mukana

Hänen kehittymistään varten

Myös kielenkäyttö: ” minä haluan harjoitella siksi, että…”

Urheilija keskiössä: mentaalisen

toimintansa ja kehittymisensä subjekti Miten valmentaja tukee nuorta niin, että hän mm.

• nauttii urheilemisestaan

• havaitsee harjoittelun merkityksen

• kehittyy omissa taidoissaan ja havaitsee sen

• yrittää aina loppuun saakka, panostaa 100 %

• ottaa vastuun tekemisistään

• kannustaa joukkue- tai urheilukavereitaan

• luo oikeita mielikuvia, puhuttelee itseään

• keskittyy omaan suoritukseen kilpailun aikana

Miten tämä on mukana tavoitteissa? Ja tekemisessä? Miten valmentaja seuraa toteutumista?

Lasten vanhemmat ja lapsen urheilu

Vahva sitoutuminen, tunteetkin mukana

Hyvä resurssi, monta roolia

Vanhemman esimerkki, mielipiteet tärkeitä lapselle

Kannustava ja luottava, ei painostava asenne

Tutkimus: lapsen ilo ja kehittyminen tuo menestystä

Ongelmiakin: keskustele, sovi, pidä yhteyttä

Mitä lapset odottavat vanhemmiltaan?

Mitä vanhemmat lupaavat?

Kysymyksiä ja vastauksia valmentajan

pelauttamisesta (MV= mentaalivalmentaja)

”Haluan pelata hyökkääjänä. Valmentaja panee pakiksi. Tämä ei ole oikein.”

MV: Ota tämä haasteena. Jos haluat kehittyä kiekkoilijana, sinun on hyvä hallita eri roolit ja pelaamiset.

”En pääse pelaamaan, vaikka olen mielestäni parempi kuin se, joka pelaa. Tämä on väärin.”

MV: Ymmärrän, että voit olla pettynyt. On hyvä, että uskot itseesi. Ota tämä haasteena. Harjoittele vielä enemmän. Kannusta kaveriasi tekemään parhaansa.

”Minun on vaikea hyväksyä valmentajan huomautuksia tai moitteita.”

MV: Ota nämä oppimisen aiheina. Tämä kehittää sinua. Tämäkin on hyvä syy harjoitella vähän enemmän. Jos tätä tapahtuu liian usein ja koet sen epäoikeudenmukaiseksi, puhu asiasta valmentajasi kanssa.

”Olen pelannut hyvin. En silti pääse pelaamaan. Valmentaja ei kerro syytä tai puhuu ympäripyöreitä. Haluan kuitenkin tietää, miksi.”

MV: Älä ryhdy uhriksi. Ole rohkea ja kysy valmentajalta. Kysy, mitä sinun harjoitella tullaksesi paremmaksi pelaajaksi. Harjoittele enemmän ja näytä, että haluat kentälle. Usko, että aikasi tulee.

Kysymyksiä ja vastauksia valmentajan

pelauttamisesta 2 ”Valmentaja käyttää vain ”tähtipelaajia”. En pääse näyttämään kykyjäni. ”

MV: Näytä harjoituksissa ja pelatessasi, että sinua tarvitaan. Ole valmis menemään

kaukaloon. Keskity vain omaan rooliisi ja tekemiseen. Seuraa ”tähtiä”: onko heillä

jotakin opiksi otettavaa. Kun harjoittelet, pääset kyllä heidän tasolleen.

”En luota oikein valmentajaan. Keskityn aitiossa ja pelatessasi enemmän häneen,

kuin omaan pelaamiseen.”

MV: Tällaista voi sattua urasi aikana. Tapaat monenlaisia valmentajia. Keskity vain

koko ajan omaan pelaamiseen ja hetkeen. Älä anna hänen vaikuttaa ajatuksiisi pelin

aikana. Keskustele asiasta pelin jälkeen. Luultavasti valmentaja tekee parhaansa?”

MV: muista, että ”Vastavirtaan lohet uivat” – ”Vastatuuli leijatkin

nostaa ja pitää ilmassa”.

Keskeisimmät lähteet

Eva Arvidsson, Sevil Bremer: en för alla – alla för en, Om

gruppdynamik i barn- och ungdomsidrott

Leena Matikka, Martina Roos-Salmi: Urheilupsykologian perusteet

Harri Hakkarainen ym.: Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen

perusteet

Sverker Bengtsson, Johan Fallby: Idrottens karriärövergångar

Leda laget -Nycklar till framgång, SISU idrottsböcker

Psyykkisen valmennuksen perusteet, Nuori Suomi

Markku Gardin: Lapsijoukkueen valmennus, koulutus Lukon

valmentajille (ks. www.mentaalivalmennusgardin.fi)

Kiitos