ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 020 636 1040

fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela

Helsingin toimipaikka

Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233

ymparistoluvat.etela@avi.fi

Päätös

Nro 68/2010/2

Dnro ESAVI/634/04.08/2010

Annettu julkipanon jälkeen

28.10.2010

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 61 §:n mukaisesta koeluonteista toimintaa

koskevasta ilmoituksesta, joka koskee jätteen paalausta, käärintää ja va-

rastointia energiahyötykäyttöä varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuk-

sessa, Espoo ja Kirkkonummi.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ

HSY Jätehuolto

PL 100

00066 HSY

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Jätteen paalaus, käärintä ja varastointi energiahyötykäyttöä varten.

Toiminta sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen osoitteeseen

Ämmässuontie, 02820 Espoo. Toiminta sijoittuu kiinteistöille 257-445-8-8

ja 257-445-2-58 Kirkkonummen kuntaan Kauhalan kylään sekä kiinteistöil-

le 49-408-1-428 ja 49-408-1-384 Espoon kaupunkiin Espoonkartanon ky-

lään.

Kiinteistöt 49-408-1-428 ja 49-408-1-384 omistaa Helsingin seudun ympä-

ristöpalvelut -kuntayhtymä (tilanne 1.9.2010). Kiinteistörekisterin mukaan

kiinteistön 257-445-8-8 omistaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskun-

ta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymällä on parhaillaan vi-

reillä lainhuutohakemus ko. kiinteistöstä (tilanne 2.9.2010). Kiinteistön

257-445-002-0058 omistaa Oy Skogberg Ab.

ILMOITUKSEN VIREILLETULO

Ilmoitus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 30.9.2010.

Etelä-Suomi

2

KOETOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS

Ympäristönsuojelulaki 30 §:n 3 momentti ja 61 §

TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohta 13 g)

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Muut koetoimintaa koskevat päätökset

– Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 42/2010/2/14.9.2010, joka

koskee jätteen paalausta, käärintää ja varastointia energiahyötykäyttöä

varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa ja Kirkkonum-

mella. Aluehallintovirasto ei hyväksynyt kyseisen laajuista ja kestoista jät-

teen energiahyötykäyttöä varten suunniteltua paalaus-, käärintä- ja varas-

tointitoimintaa koetoimintailmoituksella toteutettavana toimintana.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen toimintojen luvat

Jätteiden murskausta, paalausta ja välivarastointia koskeva ympäristövai-

kutusten arviointimenettely on vireillä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskuksessa. Toimintaa koskeva ympäristölupahakemus jäte-

tään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen. Toimintaa koskevia,

voimassa olevia ympäristölupia ei toistaiseksi ole.

Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen ympäristölupa-

tilanne on seuraava:

Jätteenkäsittelykeskus

– Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS

553/26.5.2003, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta

– Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 04/0551/1/22.12.2004

– korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 466/8.3.2006

– korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1454/29.5.2007 lain-

voiman saaneen päätöksen (korkein hallinto-oikeus taltionumero

466/8.3.2006) purkamista koskevasta hakemuksesta

– Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS

1162/20.9.2007, joka koskee lupamääräysten muuttamista

– Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 08/0373/1/28.11.2008 Uudenmaan

ympäristökeskuksen lupamääräysten muuttamista koskevasta ympäristö-

lupapäätöksestä (No YS 1162/20.9.2007) tehdystä valituksesta

– korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1113/11.5.2010 Vaa-

san hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1/28.11.2008 tehdyistä vali-

tuksista

3

– Uudenmaan ympäristökeskuksen vesien yhteistarkkailuohjelman hyväk-

symistä koskeva päätös No YS 14/8.1.2004

– Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös vesien yhteistarkkailuohjelma-

päätöksen muuttamisesta, No YS 357/12.3.2007.

Kaatopaikan laajennusalue

– Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS

659/16.5.2005, joka koskee kaatopaikan laajennusaluetta

– Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 06/0139/1/10.5.2006

– korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 3383/27.12.2007

– Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös laajennusalueen

lupamääräysten muuttamisesta No YS 1163/20.9.2007

– Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 08/0371/1/28.11.2008 Uudenmaan

ympäristökeskuksen lupamääräysten muuttamista koskevasta ympäristö-

lupapäätöksestä (No YS 1163/20.9.2007) tehdystä valituksesta.

Ilmanlaadun ja melun tarkkailua koskevat päätökset

– Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1466/8.12.2004, joka

koskee hiukkaspitoisuuksien ja meluntarkkailun jatkamista ja muuttamista

– Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1618/8.11.2006, joka

koskee hiukkasmittausten toteuttamissuunnitelman hyväksymistä

– Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1444/9.10.2006, joka

koskee melutarkkailuohjelman hyväksymistä

– Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 582/5.5.2008, joka kos-

kee melutarkkailuohjelman tarkistamista.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)

Hankkeen "Jätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi Ämmässuon jät-

teenkäsittelykeskuksessa, Espoo ja Kirkkonummi" ympäristövaikutusten

arviointi on käynnissä ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on val-

mistunut 26.1.2010 ja yhteysviranomainen on antanut siitä lausunnon

27.4.2010.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on tehty seuraavat ym-

päristövaikutusten arvioinnit:

– Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätevoimalan ympäristövai-

kutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut loka-

kuussa 2007. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lau-

sunnon 28.2.2008.

– Kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoisen käytön ympäristövaikutus-

ten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 9.11.2005.

Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon

21.3.2006.

– Biojätteiden käsittelyn ja tuhkien sekä kuonan loppusijoituksen ympäris-

tövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut

4

10.1.2005. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausun-

non 4.5.2005.

– Sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely,

jonka arviointiselostus on valmistunut 3.7.2002. Yhteysviranomaisen on

antanut arviointiselostuksesta lausunnon 7.11.2002.

– Ämmässuon kaatopaikan laajennuksen ja pilaantuneiden maiden käsitte-

lyn ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on val-

mistunut 21.5.2001. Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta

lausunnon 28.9.2001.

Alueen kaavoitustilanne

Maakuntakaava

Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä 8.11.2006 kumottiin

Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uu-

denmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alu-

een ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja

yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ämmässuon jät-

teenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittely-

alue).

Maakuntakaavaa täydentämään laaditaan parhaillaan Uudenmaan 1. vai-

hemaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavan ehdotus on hyväksytty maa-

kuntavaltuustossa 17.12.2008. Vaihemaakuntakaavassa esitetään kumot-

tavaksi vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan jätehuoltoratkaisu ja kä-

sitellään jätehuolto kokonaisuutena uudelleen, vaikka vahvistetun maakun-

takaavan jätehuollon alueet muodostavat keskeisen osan myös vaihemaa-

kuntakaavan jätehuoltoratkaisua. Jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan

merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää mo-

nipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppu-

sijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuol-

toon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jät-

teenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavaehdotuk-

sessa EJ1-merkinnällä.

Yleiskaava

Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaa-

vassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK)

sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittu-

vat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asu-

tuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilu-

käyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös

suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja

jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi.

Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen

puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu

kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuk-

5

sen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä

retkeily- ja virkistysalueeksi.

Asemakaavat

Ämmässuon asemakaava on vahvistettu 18.6.2008. Asemakaavalla mah-

dollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittä-

minen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin

280 ha.

Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yh-

teistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asema-

kaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan.

Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuk-

sen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kaavojen suoja-

vihervyöhyke muodostaa yhtenäisen alueen jätteenkäsittelykeskuksen ete-

lä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Itäpuolelle ei ole osoitettu suojaviheraluetta,

koska jätteenkäsittelykeskus rajautuu Kulmakorven yhdyskuntateknisiin

alueisiin. Suojavihervyöhykkeen alueet ovat Helsingin kaupungin, Espoon

kaupungin, HSY:n ja neljän yksityisen henkilön omistuksessa. Bockträske-

tin vesialue vesijättömaineen on yhteistä vesialuetta. Suojavihervyöhyk-

keen kokonaispinta-ala on noin 153 hehtaaria. Asemakaavojen mukaiselle

suojavihervyöhykkeelle on laadittu hoitosuunnitelma.

Asemakaavoituksen viimeaikaisia tavoitteita on ollut muuttaa Ämmässuon

tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yh-

teys Ämmässuolle.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Espoon puolella lähin asutus sijaitsee Kolmperässä noin 700 m:n etäisyy-

dellä jätteenkäsittelykeskuksen rajalta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella

lähin asutus on Laitamaalla noin 500 m:n etäisyydellä luoteessa. Yksittäi-

siä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lä-

himmillään noin 600 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Histan

alue on jätteenkäsittelykeskuksen koillispuolella noin 2,0 km:n etäisyydellä.

Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailuoh-

jelmien mukaisesti.

Vesitarkkailun vuosiyhteenvedon 2009 (Ämmässuon-Kulmakorven alueen

vesien yhteistarkkailu) mukaan jätteenkäsittelykeskuksen pintavesiä kuor-

mittavaa vaikutusta on havaittavissa alueelta laskevassa kolmessa ojassa.

Kuormitus ilmenee pääosin vesien sähkönjohtavuutena ja ravinnepitoi-

suuksina. Loojärvessä jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusta ei enää todet-

tu. Loojärven veden laatuun vaikuttaa ympäristön maankäytön hajakuormi-

tus.

6

Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolella

noin 2,2 km:n etäisyydellä (Nupurin pohjavesialue 0104907, I luokka), poh-

joispuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä (Kolmirannan pohjavesialue

0104952, I luokka) ja kaakkoispuolella noin 2,3 km:n etäisyydellä (Järviky-

län pohjavesialue 0104951, I luokka). Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta

ei ole pohjavedellä yhteyttä mainituille pohjavesialueille. Jätteenkäsittely-

keskuksen lievää vaikutusta pohjaveden laatuun on ollut havaittavissa lä-

hellä jätteenkäsittelykeskusta sijaitsevissa pohjavesiputkissa.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilman laatua valvotaan

HSY:n Ämmässuon ilmanlaatuasemalla. Asemalla mitataan hengitettävien

hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2,5) sekä pelkistyneiden rikkiyhdis-

teiden (TRS) pitoisuuksia jatkuvatoimisesti.

Vuonna 2009 PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti 20 kertaa raja-

arvon (VNA 711/2001) numeroarvon 50 µg/m3. Mikäli numeroarvon ylityk-

siä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi.

Pienhiukkasten PM2,5 pitoisuudelle ei ole annettu raja-arvoa. Pienhiukkas-

ten pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 4,3–8,8 µg/m3 vuo-

sikeskiarvon ollessa 6,5 µg/m3. Pienhiukkasten pitoisuuksien vuosikeskiar-

vot olivat HSY:n muilla pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla mittausasemilla

tasoa 8–11 µg/m3.

Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoa

(VNp 480/1996, 10 µg/m3) jätteenkäsittelykeskuksen mittausaseman ha-

vainnoissa. TRS-pitoisuudet laskivat edelleen aikaisempiin vuosiin verrat-

tuna. Hajutunneiksi (>3 μg/m3) määriteltiin noin 2 % mittausajasta. Vuonna

2008 hajutuntien osuus oli noin 6 %.

Asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2009 aikana yhteensä 11 va-

litusta jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä havaitusta hajusta. Hajuvali-

tukset vastaanotettiin pääosin tammi- ja helmikuussa sekä loppuvuonna.

Jätteenpolttolaitoksen valmistuttua Vantaan Långmossebergetiin vähenee

Ämmässuolle tuotavan sekajätteen määrä merkittävästi. Tällä on huomat-

tava vähentävä vaikutus jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvien hajuhait-

tojen määrään.

Ympäristömelun omavalvontamittauksia tehtiin vuonna 2009 neljä kertaa

kolmessa mittauspisteessä. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittely-

keskuksen ympäristöluvassa määriteltyä ekvivalenttimelutason (LAeq) raja-

arvoa 55 dB.

Ulkopuolinen toimija suoritti meluntarkkailuohjelman mukaiset ympäristö-

melumittaukset toukokuussa sekä marraskuussa. Jätteenkäsittelykeskuk-

sen vaikutus oli havaittavissa Råbackan sekä Laitamaan mittauspisteissä,

mutta keskiäänitasot eivät ylittäneet ympäristöluvassa määritettyä raja-

arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuva melu on vähenty-

nyt selvästi kaatopaikan louhintatöiden päätyttyä.

7

KOELUONTEINEN TOIMINTA

Taustaa

HSY on tehnyt päätöksen siirtymisestä jätteenpolttoon pääasiallisena yh-

dyskuntajätteen käsittelymenetelmänä. Jätteet hyödynnetään energiana

Vantaan Energia Oy:n Långmåssebergetiin vuonna 2013 valmistuvassa jä-

tevoimalassa. Jätevoimalalle on myönnetty ympäristölupa No YS

1696/30.12.2009. Päätös on valituksenalainen.

Jotta polttoaineen tasainen toimitus jätevoimalaan voidaan taata ja jätteen

kaatopaikkasijoitus minimoida, on HSY:n paalattava ja varastoitava poltto-

kelpoista jätettä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muun mu-

assa jätevoimalan vuosihuoltojen aikana. Hankkeen "Jätteen murskaus,

paalaus ja välivarastointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, Espoo

ja Kirkkonummi" ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä ja sen ympä-

ristövaikutusten arviointiohjelma on valmistunut 26.1.2010.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa

hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (27.4.2010) edellyte-

tään, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitet-

tävä muun muassa

– millä keinoilla voidaan estää eläimiä rikkomasta paaleja

– miten ehkäistä jätteen mätänemistä paaleissa ja hallita tästä mahdolli-

sesti johtuvia päästöjä

– miten toimitaan jätepaalien rikkoutuessa varastoinnin aikana ja miten tor-

jutaan metaanipäästöjä tällaisissa tilanteissa

– käyttökelpoisten teknisten vaihtoehtojen tarkastelu, kuten onko päästöjä

mahdollista ehkäistä riittävästi ulkona vai tuleeko toiminta sijoittaa sisätiloi-

hin

– toiminnan meluvaikutukset

– hajuhaittojen selvittäminen ja niiden ehkäisy.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus on tarkoitus laatia syksyllä 2010.

Täysimittakaavaisen jätteen murskauksen ja paalaustoiminnan kapasitee-

tiksi on suunniteltu noin 75 000 t/a ja paalien välivarastoinnin kapasiteetiksi

noin 150 000 t.

Koetoiminnan tarkoitus

Ennen täysimittakaavaisen paalaustoiminnan aloittamista on syytä koetoi-

minnalla selvittää prosessin toimintaa ja sen ongelmakohtia sekä mahdolli-

sia ympäristövaikutuksia ja niiden torjumista.

Koetoiminnan tarkoituksena on

– erilaisten materiaalien murskauksen ja paalauksen kokeilu valitulla lait-

teistolla

– varastoinnin vaikutusten selvittäminen paalatun jätteen ominaisuuksiin

– jätepaalien pitkäaikaiskestävyyden selvittäminen

8

– toiminnan ympäristövaikutusten ja niiden ehkäisytapojen selvittäminen

– rakennusjätteen seulanalitteen käyttökelpoisuuden selvittäminen jäte-

täytön esipeittomateriaaliksi.

Koetoiminnan aikataulu

Koe aloitetaan loka-marraskuussa 2010 rakennusjätteen murskauksella ja

seulonnalla. Marras-joulukuussa 2010 aloitetaan seulanylitteen paalaus.

Kotitaloussekajätteen paalausta kokeillaan ensimmäisen kerran joulukuus-

sa. Paalaus- ja murskausvaiheen kesto on yhteensä 5 kk aloituksesta.

Paalien varastointia ja siihen liittyvää seurantaa jatketaan kolme vuotta,

mikä vastaa paalien maksimivarastointitarvetta.

Koelaitteiston kuvaus ja kapasiteetti

Koelaitos koostuu seuraavista käsittelyvaiheista:

– vastaanotto

– murskaus ja seulonta (lähinnä rakennusjäte)

– magneettierotus (tarvittaessa)

– paalaus ja käärintä

– paalien varastointi.

Koetoiminnassa käytettävän laitteiston tiedot ovat seuraavat:

– murskain Doppstadt DW3080

– seula Neuenhauser waste-star 80-120

– paalaus ja käärintä pyöröpaalain.

Koetoiminnassa käytettävän paalaimen kapasiteetti on noin 5 000 paa-

lia/kk, mikä sekajätteellä vastaa noin 6 000 t/kk.

Jätteen vastaanotto

Koetoiminnan aikana vastaanotetaan rakennusjätettä ja siihen rinnastetta-

vaa sekajätettä sekä kotitalouksilta kerättyä sekajätettä.

Tällä hetkellä saatavilla olevat rakennusjätteen tai sitä vastaavan jätteen

vuosittaiset määrät arvioidaan seuraaviksi:

– Sortti-asemien jäte (betoni ja kiviaines erotettuna) 21 000 t/a

– rakennus- ja purkujäte 14 000 t/a

– avolavakuormat, joista osa soveltuu koetoimintaan, yht. 10 000 t/a.

Sorttiasemien jäte on kotitalouksista Sortti-asemille toimitettua kuivaa se-

kajätettä, kuten huonekaluja.

Rakennusjätettä voidaan vastaanottaa arviolta noin 3 750 t/kk.

Käsiteltävä rakennusjäte vastaanotetaan kentälle koelaitteiston läheisyy-

teen tai jätepenkereen päälle sille varatulle erilliselle alueelle. Koetoimin-

9

nan alkuvaiheessa eri rakennusjätelajit pidetään jätteen vastaanottokentäl-

lä erillään. Mikäli jätteiden laatu osoittautuu koetoiminnan yhteydessä hy-

vin tasaiseksi, voidaan erottelusta luopua jatkossa.

Ennen murskausta rakennusjätteestä erotellaan kaivinkoneella metallit ja

muu murskaukseen kelpaamaton jäte.

Eroteltu jäte siirretään murskaimelle kauhakuormaajalla tai kaivinkoneella.

Vastaanotettaessa kotitaloussekajätettä vastaanottovaraston koko pyritään

pitämään mahdollisimman pienenä ja työvuoron aikana pyritään käsittele-

mään kaikki vastaanotettu jäte. Tällä pienennetään vastaanottovarastosta

aiheutuvia haju- ym. haittoja. Vastaanotettavan sekajätteen määrää rajaa

laitteiston kapasiteetti.

Viiden kuukauden koetoiminnan aikana vastaanotetaan ja käsitellään koe-

toiminnassa maksimissaan 30 000 tonnia jätettä, josta osa on rakennusjä-

tettä ja osa sekajätettä. Osa jätteestä (sekajäte sekä rakennusjätteen seu-

lanylite) paalataan ja osa käytetään päivittäispeittomateriaalina bioreaktori-

kaatopaikalla (rakennusjätteen seulanalite).

Lähtökohtana on, että käsiteltävä jätemäärä ei ylitä vuositasolla YVA-

menettelyn vaativaa rajaa. Käytännössä kokeilun aikana käsitellään tätäkin

vähemmän jätettä, tarkka jätemäärä riippuu valitun laitteiston toimivuudes-

ta eri jätetyypeillä.

Jätteen vastaanottoon liittyvä tarkkailu ja seuranta

– eri jätelajien määrän seuranta

– aistinvarainen tarkkailu alueen roskaantumisesta, pölyämisestä, hajusta

ja haittaeläimistä

– metallien ja muun murskaukseen kelpaamattoman jätteen määrän ja

laadun seuranta.

Murskaus ja seulonta

Koetoiminnassa käytettävä rakennusjäte murskataan ja seulotaan ennen

paalausta. Murskauksen tarkoituksena on jätteen homogenisointi ja pala-

koon pienennys paalaukseen sopivaksi. Seulonnan tarkoituksena on erot-

taa jätteestä pois hienoaines, joka sisältää runsaasti polttoon kelpaama-

tonta ainesta.

Tarkoituksena on myös selvittää soveltuuko rakennusjätteen seulanalite

kaatopaikan päivittäispeittomateriaaliksi. Koetoiminnan alkuvaiheessa ku-

takin rakennusjätelajia käsitellään erikseen. Mikäli eri jätelajien laatu tode-

taan koetoiminnan yhteydessä hyvin tasaiseksi, voidaan erottelusta luopua

jatkossa.

10

Koetoiminnassa käytetään seulaa, jonka seulakoko on säädettävissä 80–

120 mm:iin. Toiminta aloitetaan käyttämällä suurinta seulakokoa 120 mm.

Myöhemmin siirrytään käyttämään seulakokoa 80 mm.

Kotitaloussekajätteen paalausta kokeillaan ilman murskausta ja seulontaa.

Koetoiminnan aikana testataan mahdollisesti myös kotitaloussekajätteen

murskausta ja seulontaa ja sen vaikutusta lämpöarvoon, paalattavuuteen,

paalin kestävyyteen ja syntyvän seulanalitteen ominaisuuksiin.

Jätteen seulonta- ja murskaustoimintaan liittyvä tarkkailu ja seuranta

Seulanylitteestä ja -alitteesta tutkitaan seuraavat ominaisuudet:

– lämpöarvo

– kosteus

– biohajoavan jätteen osuus

– kaasuntuottopotentiaalin määritys

– tuhka- ja metallipitoisuus

– ominaispaino.

Lisäksi rakennusjätteen seulanalitteesta tutkitaan:

– seulanalitteen kokojakauma

– kipsin määrä.

Yllä olevat ominaisuudet tutkitaan kustakin jätelajista ja kullakin seulakool-

la erikseen. Näytteenotto suoritetaan kokoomanäytteenä riittävän suuresta

jätemäärästä.

Muu seulonta-ja murskaustoimintaan liittyvä tarkkailu ja seuranta:

– eri seulakokojen vaikutus seulanylitteen ja -alitteen määrään ja laatuun

– laitteiston todellisen kapasiteetin selvittäminen

– laitteiston todellisen energiankulutuksen selvittäminen

– melu (melumittaukset ainakin kerran kunkin jätelajin murskauksen yhtey-

dessä)

– pölyämisen, roskaantumisen ja suotovesien muodostumisen aistinvarai-

nen havainnointi

– laitteiston toimintavarmuuden seuranta (häiriötilanteen kirjataan ylös

esim. urakoitsijan työkorttiin).

Metallien erotus

Magneettierotusta kokeillaan, mikäli havaitaan, että käsiteltävä jäte sisältää

merkittäviä määriä metallia.

Magneettiserotukseen liittyvä tarkkailu ja seuranta

– metallin määrä jätteessä

– laitteiston toimintavarmuuden seuranta

11

Seulanylitteen ja -alitteen välivarastointi

Seulanylitettä ja -alitetta voidaan varastoida lyhyitä aikoja logistiikka-

alueen kentällä ja tarvittaessa jätetäytön päällä.

Seulanylitteen ja -alitteen välivarastoinnin tarkkailu ja seuranta

Aistinvarainen tarkkailu:

– roskaantuminen

– pölyäminen

– hajut

– haittaeläimet

– suotovesien muodostuminen.

Muu tarkkailu:

– määrien seuraaminen

– jätteen lämpötilan seuraaminen.

Paalaus ja käärintä

Paalain työntää paalit hihnakuljettimelle, josta käärintälaitteen kuljetin syöt-

tää ne edelleen käärintään. Automatiikka huolehtii paalaimen ja käärintä-

laitteen välisestä synkronoinnista. Käärintälaite käärii paalin muovikalvoon,

yleensä polyeteenikalvoon, mutta muitakin muovilaatuja voidaan käyttää.

Kalvon kerrosten lukumäärää voidaan säätää. Käärintä auttaa paalien

koossapysymistä ja estää polttoainejakeen kostumisen varastoalueella.

Käärintälaite siirtää valmiit paalit rullapöydälle, jolta paalit siirretään väliva-

rastoon esimerkiksi trukilla.

Jätteen paalausta kokeillaan koetoiminnan alkuvaiheessa kolmella eri ra-

kennusjätelajilla sekä näiden yhdistelmillä. Kutakin jätelajia paalataan nii-

den saatavuuden mukaan.

Koetoiminnan aikana kokeillaan myös sekajätteen paalausta sekä paala-

usta sekajätteen ja rakennusjätteen yhdistelmillä. Sekajätteen paalausta

kokeillaan myös ilman esikäsittelyä. Koetoiminnan aikana kokeillaan mm:

– muovikerrosten lukumäärän variointia

– eri käärintämateriaaleja

– eri värisiä käärintämateriaaleja.

Jätteen paalaukseen ja käärintään liittyvä tarkkailu ja seuranta

– jätteen paalautuvuus

– paalien ominaispainon seuranta

– yhden paalin käärimiseen kuluva aika

– laitteiston toimintavarmuus (häiriötilanteet kirjataan ylös esim. urakoitsi-

jan työkorttiin).

12

Paalien varastointi

Muovikalvoon käärittyjä paaleja varastoidaan toistensa päälle pinottuina.

Pinoaminen tehdään kauhakuormaajalla tai kurottajalla. Paalien ensisijai-

set varastointialueet sijaitsevat bioreaktorikaatopaikan 1. vaiheen jäte-

täytön päällä ja vanhan kaatopaikan jätetäytön päällä. Kotitaloussekajät-

teestä valmistettuja paaleja varastoidaan vain bioreaktorikaatopaikan 1.

vaiheen jätetäytön päällä. Tarvittaessa paaleja voidaan varastoida myös

muilla jätekeskuksen vapailla alueilla, joilla paalien varastointi ei häiritse

muuta toimintaa, ja joilla on riittävät pohjarakenteet. Varastointialueet tasa-

taan ja niille levitetään kantavaa materiaalia.

Optimaalisen varastotilan käytön ja mitoituksen löytämiseksi tehdään seu-

raavia kokeita:

– kokeillaan erilaisia paalien kasaamistapoja

– kokeillaan erikorkuisia paalikasoja (pyöräkuormaajalla saadaan neljän

paalin korkuisia kasoja, korkeampiin kasoihin tarvitaan kurottaja).

Paalatun jätteen ominaisuuksien muuttumista seurataan koetoiminnan ai-

kana. Paalien varastointia ja paalivaraston seurantaa jatketaan myös var-

sinaisen paalauskokeen päätyttyä.

Koetoiminnan aikaisten paalien sijainti varastoalueella kirjataan ylös. Si-

jainnin määrittämiseksi varastoalue jaetaan esim. eri sektoreihin.

Paalien varastointiin liittyvä tarkkailu ja seuranta

– paalien kestävyyttä ja mahdollisia muodonmuutoksia seurataan aistinva-

raisesti

– eri käärintämateriaalien kestävyys

– muovikerrosten lukumäärän vaikutus paalin ominaisuuksiin

– paalin värin vaikutus haittaeläimiin ja paalin kestävyyteen

– paalatusta jätteestä mitataan eripituisten varastointiaikojen jälkeen (esim.

1 kk:n välein) paalien sisäisen kaasun (CH4, CO2, O2,) koostumus ja läm-

pötila

– haju- ja pölykuormitusta seurataan päivittäin aistinvaraisesti ja tarvittaes-

sa mittauksin

– roskaantumisen ja haittaeläinten esiintymisen seuranta

– valituista paaleista (eri jätejakeet, eri paalaustavat) analysoidaan ener-

giasisältö ja vesipitoisuus.

Paalien varastointiin liittyvää tarkkailua jatketaan myös 5 kk:n koetoiminta-

jakson jälkeen.

Varastoinnin paloturvallisuus

Paalivarastoalueen suunnittelussa ja täyttämisessä otetaan huomioon pa-

loturvallisuus. Paaliaumojen väliin jätetään riittävästi tilaa, jotta turvataan

palokaluston esteetön pääsy varastoalueelle ja estetään mahdollinen tuli-

palon leviäminen laajemmalle alueelle.

13

Tarvittaessa otetaan käyttöön tuulensuojia estämään voimakkaan tuulen

vaikutusta paalien itsesyttymiseen. Itsesyttymisriskiä voidaan pienentää

myös sijoittamalla paalikasat vallitsevan tuulensuunnan mukaisesti. Kirjalli-

suustietojen perusteella itsesyttymisen vaara on paalatussa kotitalousjät-

teessä pieni.

Jätepaalien syttymisherkkyyden selvittämiseksi suoritetaan mahdollisesti

pienimuotoisia paalien polttokokeiluja. Polttokokeissa selvitetään yksittäis-

ten paalien syttymisherkkyyttä helposti kontrolloitavissa olevalla alueella

esim. logistiikka-alueen kenttäalueella. Ennen kokeiden suorittamista var-

mistetaan, että tuli ei pääse leviämään ympäristöön. Kokeen suorituksen

aikana paikalla on asianmukainen sammutuskalusto.

Koetoiminnan päättäminen

Koetoiminnan päättyessä paalit toimitetaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi

energiana Vantaalle Långmossebergetin alueelle suunniteltuun jätevoima-

laan. Jos Vantaan jätevoimalaan ei vielä kolmen vuoden kuluttua varas-

toinnin aloituksesta pystytä toimittamaan paaleja, toimitetaan ne joko jo-

honkin muuhun jätettä energiana hyödyntävään laitokseen tai kaatopaikal-

le.

Koetoiminnan aikainen raportointi ja kirjanpito

Kaikista koetoiminnan aikana tehdyistä havainnoista ja kokeista pidetään

kirjaa. Koetoiminnan päätyttyä laaditaan loppuraportti.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Koetoiminnan aikaiset mahdolliset ympäristövaikutukset ja niiden torjunta

Keskeisimmät koetoiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset arvioidaan

olevan haju, melu, pöly, roskaantuminen ja haittaeläinten esiintyminen.

Toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset ovat pääosin samat kuin kaato-

paikkatoiminnalla.

Koetoiminnan aikana tehtävästä ympäristötarkkailusta pidetään kirjaa ja

poikkeustilanteisiin reagoidaan välittömästi.

Mikäli koetoiminnan aikana havaitaan merkittäviä ympäristöhaittoja, ryhdy-

tään välittömästi toimenpiteisiin niiden vähentämiseksi. Prosessia pyritään

kehittämään siten, että ympäristöhaitat saadaan minimoitua.

Alla on lueteltu mahdollisia ympäristövaikutuksia ja mahdollisia keinoja nii-

den torjumiseksi:

– meluhaitat - laitteiston kotelointi, paalivaraston käyttö meluesteenä

– pölyhaitat - laitteiston kotelointi, jätteen kostuttaminen

– hajuhaitat - vastaanotettavan kotitaloussekajätteen varasto pidetään pie-nenä, paalien eheys

14

– roskaantuminen - ympäristön roskaantuminen tullaan estämään tehok-

kaasti aitaamalla

– haittaeläimet - jätteen peittäminen pressulla tai maa-aineksella

– tulipalot - riittävä etukäteisvarautuminen mahdollisiin tulipalotilanteisiin,

tuuliesteet paalivarastolla

– käsittelyalueen sade- ja valumavedet kerätään.

Päästöt vesistöön

Käsittelyalueen sade- ja valumavedet kerätään logistiikkakentällä oleviin

tasausaltaisiin, josta ne johdetaan kierrätysvesiaseman kautta käsiteltävik-

si Suomenojalle. Pintavesivaikutukset eivät siis ole mahdollisia häiriötilan-

teita lukuun ottamatta.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Paalien varastointi tapahtuu kaatopaikka-alueilla, joilta suotovedet kerä-

tään joka tapauksessa käsiteltäviksi Suomenojalle. Näin ollen varastoinnin

aikana paaleista mahdollisesti valuvat pienet vesimäärät päätyvät käsitte-

lyyn samanaikaisesti muiden suotovesien kanssa, eikä toiminnasta aiheu-

du haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen.

Päästöt ilmaan

Jätteen kuljetuksesta paalauspaikalle aiheutuvat liikenteen päästöt eivät

poikkea normaalista jätteen kuljetuksesta.

Hajupäästöjä ja -haittoja muodostuu eri käsittelyvaiheissa ja voi muodos-

tua, mikäli paalien sisältämä jäte alkaa hajota. Murskauksen ja paalauksen

aikana hajuhaittoja ehkäistään pitämällä kotitaloussekajätteen vastaanot-

tovarasto mahdollisimman pienenä ja käsittelemällä ko. jäte pääsääntöi-

sesti vastaanottopäivänä. Varastoinnin aikana hajuhaittoja ehkäistään huo-

lehtimalla siitä, että paalit säilyvät ehjinä. Jos kotitaloussekajätettä sisältä-

viä paaleja varastoinnin aikana hajoaa ja hajuhaittoja ilmenee, voidaan rik-

koutuneita paaleja mm. siirtää kaatopaikalle loppusijoitukseen.

Pölypäästöjä saattaa muodostua etenkin rakennusjätteen murskaamisen

yhteydessä. Pölyhaittoja voidaan estää tarvittaessa laitteiden koteloinneil-

la. Jätettä voidaan myös kostuttaa ennen käsittelytoimintoja.

Haju- ja pölypäästöjä ja niiden mahdollisia vaikutuksia seurataan koetoi-

minnan aikana.

Melupäästöt

FCG Planeko Oy:n laatiman seurantaraportin ("Sekajätteen murskaus ja

paalaus Kuopion jätekeskuksessa", 17.11.2009, YTV) mukaan Kuopiossa

suoritetussa jätteen murskauksen koetoiminnassa prosessin melutaso oli

aistinvaraisesti arvioiden maansiirtokoneiden aiheuttaman melun tasoa.

15

Koetoiminta ei lisää merkittävästi jätteenkäsittelyalueen yleistä melutasoa.

Meluhaittoja voidaan estää tarvittaessa meluavien laitteiden koteloinneilla.

Toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä tarkkaillaan koetoiminnan aikana.

Haittaeläimet

Haittaeläinten esiintymistä estetään pitämällä käsittelemättömän jätteen

varastot mahdollisimman pieninä. Paalien käärinnällä muovikalvoon pyri-

tään estämään rottien ja lokkien pääsy käsiksi jätteeseen.

Haittaeläimien esiintymistä tarkkaillaan koetoiminnan aikana.

Roskaantuminen

Toiminnasta voi aiheutua jonkin verran roskaantumista toiminta-alueen lä-

hiympäristössä. Ympäristön roskaantuminen tullaan estämään mahdolli-

simman tehokkaasti aitaamalla. Toiminta-alue aidataan kolme metriä kor-

kealla siirrettävillä betonielementeistä rakennetulla aidalla, jota korotetaan

vielä neljä metriä korkealla verkkoaidalla.

Muut ympäristönsuojelutoimet

Koetoiminnan aikana selvitetään, onko tulevaisuudessa tarvetta muihin

ympäristönsuojelutoimiin.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Ilmoituksen täydennykset

Ilmoitusta on täydennetty 1.10.2010, 14.10.2010, 18.10.2010 ja

19.10.2010.

Lausunnot

Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja.

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Ratkaisu

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut HSY Jätehuollon ilmoituk-

sen, joka koskee koeluonteista jätteen paalausta, käärintää ja varastointia

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa ja Kirkkonummella, ja

hyväksyy ilmoituksen seuraavin määräyksin:

16

Koetoiminta-aika

1. Ilmoituksessa tarkoitettua koeluonteista jätteen paalausta ja käärintää saa

harjoittaa korkeintaan viiden kuukauden ajan. Paalien varastointia saa har-

joittaa korkeintaan tämän päätöksen määräyksessä 15. määrätyn ajan.

Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet

2. Koetoiminnassa saa vastaanottaa ja käsitellä yhteensä enintään 30 000 t

ilmoituksen mukaista rakennusjätettä ja sekajätettä.

Muutoin jätteiden vastaanotossa on noudatettava ympäristölupapäätöksen

No YS 553/26.5.2003 määräystä A.3. ja ympäristölupapäätöksen No YS

1163/20.9.2007 määräystä 16.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Vesien hallinta ja käsittely

3. Käsittely- ja varastointialueiden suoto- ja valumavedet sekä muut likaiset

vedet on kerättävä yhteen soveltuvin teknisin ratkaisuin, kuten viemärein.

Alueen ojien, viemäreiden, kaivojen ja altaiden kunnosta on huolehdittava

säännöllisesti siten, ettei alueen suoto- ja valumavesistä aiheudu pinta- tai

pohjavesien likaantumista, ojien liettymistä tai ympäristön vettymistä.

4. Likaiset vedet on johdettava jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaisiin ja

edelleen vesihuoltolaitoksen viemäriin.

Haju- ja pölyhaitat

5. Koetoiminnasta ei saa aiheutua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa koh-

tuuttomia haju- tai pölyhaittoja jätteen vastaanoton, käsittelyjen tai varas-

toinnin aikana.

6. Koetoiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi vastaanotettava

kotitaloussekajäte on käsiteltävä ja käärittävä jätteen vastaanottopäivänä.

Hajuhaittoja aiheuttavat rikkoontuneet paalit on tarvittaessa toimitettava

tämän päätöksen määräyksessä 17. tarkoitettuun laitokseen.

7. Murskattavan ja seulottavan materiaalin on oltava kosteaa, mikäli se on

pölyävää. Pölyhaittoja on ehkäistävä materiaalien kastelulla ja laitteistojen

koteloinneilla. Jos kastelua ei voida pitää päällä esimerkiksi kovan pakka-

sen tai laiterikon vuoksi, on toiminta keskeytettävä.

Jätteiden varastokasoja sekä alueita, joilla työkoneet liikkuvat, on hoidetta-

va siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen,

toiminta-alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vet-

tä.

17

Melu

8. Murskaus- ja seulontatoimintaa saa suorittaa arkisin maanantaista perjan-

taihin klo 7.00–21.00. Toiminnasta aiheutuva melu, liikenne mukaan luki-

en, ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ekvivalenttimelutasoa

(LAeq) 55 dB.

Murskain- ja seulontalaitteet sekä muut jätteiden käsittelylaitteet on sijoitet-

tava kenttäalueella siten, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden

kohteiden suuntiin. Meluhaittoja on torjuttava laitteiden koteloinnein.

Roskaantuminen

9. Roskaantuminen on estettävä aitaamalla, kuten betonielementein ja ver-

koin.

Haittaeläimet

10. Vastaanotettava kotitaloussekajäte on käsiteltävä ja käärittävä jätteen vas-

taanottopäivänä. Lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta on järjestettävä.

Jätteen käsittely ja varastointi

11. Erilaatuisille jätteille on varattava omat erilliset, riittävän suuret alueet jät-

teiden vastaanottoa, varastointia ja käsittelyä sekä käsitellyn jätteen varas-

tointia varten siten, että eri jätejakeet eivät sekoitu keskenään.

Kotitaloussekajätteen vastaanottovarasto on pidettävä mahdollisimman

pienenä.

12. Vastaanotettavien jätteiden joukosta on poistettava ennen varastointia

muu murskaukseen sopimaton tai myöhempää murskeen hyötykäyttöä ra-

joittava jäte.

13. Bioreaktorikaatopaikan 1. vaiheen jätetäytön päällä ja vanhan kaatopaikan

jätetäytön päällä saa varastoida muovikalvoon käärittyjä paaleja. Tarvitta-

essa paaleja saa varastoida myös muilla jätekeskuksen alueilla, joilla on

tiiviit pohjarakenteet, kuten tiivis valuasfaltti. Seulanylitettä ja -alitetta saa

varastoida lyhyitä aikoja logistiikka-alueen kentällä ja tarvittaessa jäte-

täytön päällä.

Varastointialueilla on oltava järjestetty/järjestettävä vesien hallinta siten, et-

tä mahdollisesti muodostuvat likaiset vedet saadaan koottua hallitusti ja

johdettua asianmukaiseen käsittelyyn.

14. Paalien varastointi on järjestettävä siten, että tulipalovaara minimoituu. Tu-

lipalon varalta alueella on oltava alkusammutuskalusto.

18

Jätteiden edelleen toimittaminen

15. Kutakin paalattua ja käärittyä jäte-erää saa varastoida korkeintaan kolmen

vuoden ajan ennen jätteen toimittamista hyödyntämislaitokseen (R-

toiminnot), kuten käytettäväksi polttoaineena, ja korkeintaan vuoden ajan

ennen jätteen toimittamista käsittelylaitokseen (D-toiminnot), kuten sijoitet-

tavaksi kaatopaikalle.

16. Käsiteltävistä jätteistä erotetut hyötykäyttökelpoiset jätteet, joita ei voida

hyödyntää paikanpäällä, kuten metallit, on kerättävä erilleen ja toimitettava

hyödynnettäviksi.

17. Koetoiminnassa muodostuvat jätejakeet on toimitettava jatkokäsiteltäviksi

tai hyödynnettäviksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ko.

jätejakeiden vastaanottamiseen. Jätteet on pyrittävä ensisijaisesti toimitta-

maan kohteeseen, jossa jäte hyödynnetään. Jätteet, joita ei voida hyödyn-

tää, saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaksi,

jos ne eivät ole ongelmajätteitä.

18. Mikäli koetoiminnasta toimitetaan jätepolttoainetta käytettäväksi polttoai-

neena, jätepolttoaineen valmistuksessa, laadun tarkkailussa, varastoinnis-

sa ja edelleen toimittamisessa on noudatettava standardia SFS 5875 "Jät-

teen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä".

Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet

19. Koetoiminnasta aiheutuvista poikkeavista päästöistä ympäristöön ja muista

terveys- tai ympäristöriskiä aiheuttavista toimintahäiriöistä ja tapahtumista

on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden- ja

ympäristönsuojeluviranomaisille.

Toiminnan tarkkailu

20. Koetoiminnasta aiheutuva melutaso on mitattava kertaluonteisesti kunkin

eri jätelajin murskauksen aikana.

Koetoiminnan aikana on seurattava toiminnasta aiheutuvaa hajua, pölyä-

mistä, roskaantumista, haittaeläinten esiintymistä ja likaisten vesien muo-

dostumista. Lisäksi on seurattava murskaukseen kelpaamattoman jätteen

määrää ja laatua sekä laitteistojen häiriötilanteita.

Tiedottaminen

21. Koetoiminnan aloittamis- ja päättymisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kau-

pungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviran-

omaisille ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä.

19

HSY Jätehuollon on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten

noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta

vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elin-

keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirk-

konummen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille ennen

toiminnan aloittamista.

Kirjanpito ja raportointi

22. Koetoiminnan aikana on pidettävä kirjaa seuraavista seikoista:

– vastaanotetun jätteen määrä ja laatu, alkuperä ja toimitusajankohta

– metallien ja muun murskaukseen kelpaamattoman jätteen määrä ja laatu

– edelleen toimitettavan jätteen määrä, laatu, varastointi, poisvientiajan-

kohta ja -kohde

– käsittelyjen tarkkailu- ja seurantatiedot, tehdyt huolto- ja korjaustoimenpi-

teet

– häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet

– melumittausten mittaustulokset

– hajun, pölyn, roskaantumisen, haittaeläinten esiintymisen ja likaisten ve-

sien muodostumisen seuranta.

Kirjanpitotiedot on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelulaissa tarkoi-

tetuille valvontaviranomaisille.

23. Koetoiminnasta on tehtävä loppuraportti. Raportissa on esitettävä yhteen-

veto kirjanpidosta, melumittaustuloksista sekä laitteistojen soveltuvuudesta

jätteen murskaukseen, seulontaan, magneettierotukseen, paalaukseen ja

käärintään että jätteen paalivarastoinnin soveltuvuudesta jätteen varastoin-

tiin.

Loppuraportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden-

ja ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa koetoiminnan

päättymisestä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristönsuojelulain 30 §:n 3 momentin mukaan ympäristölupaa ei tarvi-

ta koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeil-

la raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslai-

tetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällai-

sen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastetta-

van seikan selvittämiseksi.

Ympäristönsuojelulain 63 §:n mukaista kuulemista ei ole suoritettu tämän

ilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyysi

edellisestä ilmoituksesta (dnro ESAVI/523/04.08/2010) lausunnot Uuden-

maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Espoon kaupungin

ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. Tällöin ilmoitus

20

koski vastaavan kaltaista, mutta laajempaa ja pitkäkestoisempaa koetoi-

mintaa. Tällöin lausunnon antoi Espoon kaupungin ympäristökeskus. Asi-

anosaisten kuulemista ei ole suoritettu, koska toiminta on pienimuotoista

suhteessa koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan.

Ympäristönsuojelulain 64 §:n mukaan viranomainen voi ilmoituksen joh-

dosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pi-

laantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta

asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä.

Koetoiminnalle annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ym-

päristönsuojelulain 4 §:n yleiset periaatteet ja jätelain 6 §:n ympäristönsuo-

jelun vaatimukset.

Määräykset 1. ja 2. Koetoiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytai-

kaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus. (YSL 64 §)

Määräykset 3.–14. Jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunnitel-

tava ja perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen

käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällöin on

erityisesti huolehdittava, että jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos on

sellainen ja sitä käytetään siten, ettei siitä aiheudu maaperän saastumista,

ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle lai-

tokselle ominaista haittaa ja että valumavesien pääsy ympäristöön ehkäis-

tään asianmukaisesti. (YSL 64 §, JA 8 §)

Määräykset 3. ja 4. Koetoiminnasta muodostuvien likaisten vesien määrä

on pidettävä mahdollisimman pienenä. Alueella muodostuvat likaiset vedet

on johdettava puhdistettaviksi kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.

(YSL 7 §, 8 §, 64 §)

Määräykset 5. ja 6. Koeluonteisesta toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen

ehkäiseminen on välttämätöntä, jotta toiminnasta ei aiheudu Ämmässuon

jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöön hajuhaittaa. (YSL 64 §, JL 6 §,

JA 8 §)

Määräys 7. Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympä-

ristöhaittojen ehkäisemiseksi. Varastokasojen ja murskattavan materiaalin

kasteleminen vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. (YSL 64 §, JL 6 §,

JA 8 §)

Määräys 8. Melutasoa koskeva määräys on annettu ottamalla huomioon

valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista. Murskaus- ja

seulontalaitteistojen sijoittelussa on otettava huomioon lähimmät melulle

alttiit kohteet. (YSL 64 §, JA 8 §)

Määräykset 11.–13. ja 16.–18. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan

erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on ter-

veydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jä-

tehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista ja taloudelli-

21

sesti mahdollista. Jätteen saa luovuttaa vain sellaiselle, jolla on lupa ottaa

sitä vastaan. (YSL 64 §, JL 6 §, JL 15 §, JA 8 §)

Määräys 14. Jätepolttoaineen varastoinnissa on otettava huomioon tulipa-

lon vaara. (YSL 64 §, JA 8 §)

Määräys 15. Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) 2 §:n

3 momentin 1) kohdan mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuo-

den pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä.

Esikäsittelyllä tarkoitetaan lajittelua, fysikaalisia, kemiallisia, biologisia tai

termisiä menettelyjä, joiden avulla muutetaan jätteen ominaisuuksia sen

määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi taikka sen käsittelyn tai hyödyn-

tämisen tehostamiseksi. Hyödyntämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tar-

koituksena on ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia.

Kaatopaikkana ei myöskään pidetä alle yhden vuoden pituista jätteen va-

rastointia ennen sen käsittelyä. Käsittelyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä

jäteasetuksen (1390/1993) liitteen 6 mukaisia käsittelytoimintoja.

Määräys 19. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan toiminnanharjoit-

tajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle tavanomaisesta

toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla

vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. (YSL 5 §, 64 §,

YSA 30 §, JL 51 §)

Määräys 20. Määräys on annettu toiminnan tarkkailemiseksi. (YSL 64 §)

Määräys 21. Toiminnan aloittamisesta ja päättämisestä on velvoitettu te-

kemään ilmoitus valvovalle viranomaiselle, jotta viranomainen voi järjestää

koeluonteisen toiminnan valvonnan.

Jäteasetuksen 10 §:n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on

määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo toimintaa ja toimii valvontavi-

ranomaisen yhdyshenkilönä. (YSL 64 §, JA 10 §)

Määräys 22. Kirjanpitovelvoitteet on asetettu, jotta koeluonteisen toiminnan

toteutuksen toimenpiteet ja tarkkailu tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi.

Tiedot ovat tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi järjestää toiminnan

valvonnan. (YSL 64 §, JL 51 §)

Määräys 23. Loppuraportissa esitetään yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä

ja dokumentoidaan asiatiedot. Raportti on tarpeen viranomaisvalvonnan

takia. (YSL 64 §, JL 51 §, 52 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 30, 31, 53, 61, 64, 96 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 24, 26, 27, 30 §

Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 51, 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 8, 10 §

22

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän koeluonteista toimitaan koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävä

maksu on 1 200 €.

Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallin-

non palvelukeskuksesta Joensuusta.

Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla an-

netun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen

(1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon 2.1. mukaan

koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä

maksu on 1 200 €.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös HSY Jätehuolto

PL 100

00066 HSY

Jäljennös päätöksestä

Espoon kaupunginhallitus

Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen

Kirkkonummen kunnanhallitus

Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoittaminen ilmoitustaululla

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-

ton ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Espoon

kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla.

23

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä

kuin pääasiasta. (YSL 96 §)

Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai

etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on

valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)

Liite Valitusosoitus

Pekka Häkkinen

Arja Johansson

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt insinööri

Arja Johansson.

AJo/ts

LIITE VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta

Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan

samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök-

sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.11.2010.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä

vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian-omaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristön-suojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-

semmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys

asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaa-moon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä en-

nen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää pos-titse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas-taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot

käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite: PL 204, 65101 VAASA puhelin: (vaihde) 010 36 42611 telekopio: 010 36 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn-

timaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit-teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.