Nouseva Rannikkoseutu ry€¦ · 1. LEADER+ -ohjelma LEADER+ on Euroopan yhteisön aloite, jolla...

1 1

Nouseva Rannikkoseutu ry2007

22 3

Nouseva Rannikkoseutu ry

LEADER+ -OHJELMAKAUDEN 2000-2006

LOPPURAPORTTI

.

Siikajoki 2008

R

44

ALKUSANAT

Liisa Jokela, Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007

TAUSTAA

1. LEADER+ -ohjelma..............................................................................................................................9

1.1. LEADER+ -toimintaryhmät maaseudun kehittäjinä ...................................................9

1.2. Nouseva Rannikkoseutu ry ..................................................................................9-10

NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY:N TOIMINTA

2. Organisaatio ja toimintatavat ............................................................................................................. 11

2.1. Toimintaryhmän toiminta ja henkilöstö .......................................................................................11-12

2.2. Hallintoprosessi .......................................................................................................12

2.3. Hallitus ...............................................................................................................12-13

2.4. Jäsenet ...................................................................................................................13

3. Viestintä ja tiedottaminen............................................................................................13

4. Nouseva Rannikkoseutu ry:n toteuttamat hankkeet ..........................................................................13

4.1. Tiedottaja –hanke ...................................................................................................13

4.2. Laatua maaseudun kehittämiseen .........................................................................14

4.3. Laatua maaseudun kehittämiseen II-vaihe ............................................................14

5. Nouseva Rannikkoseutu ry:n itsearviointi..........................................................................................14

HANKETOIMINTA

6. Rahan käyttö ja rahoituslähteet ....................................................................................................16-17

44 5

7. Hankkeiden valintakriteerit ....................................................................................................................17

8. Yrityshankkeet..................................................................................................................................18-19

8.1. Karinkanta-hanke ........................................................................................................19

8.2. Biodiesel laitoksen rakentaminen ...............................................................................19

9. Kehittämis- ja koulutushankkeet...................................................................................................... 19-20

9.1. Hailuodon metsästysseuran lahtivajahanke................................................................21

9.2. Jätteiden hyötykäyttö.............................................................................................21-22

9.3. Turpeesta saunaksi.....................................................................................................22

10. Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet.........................................................................................22

10.1. Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergia................................................................................22

10.2. Rannikon nuorten kansainvälinen metsä- ja luontohanke....................................22-23

TOIMINNAN ARVIOINTI

11. Kehittämissuunnitelman tavoitteiden, painopisteiden ja teeman toteutuminen...................................24

11.1. Laadulliset tulokset....................................................................................................24

11.2. Määrälliset tulokset...............................................................................................25-26

12. Mitä on opittu?......................................................................................................................................27

NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY ALUEKEHITTÄJÄNÄ

13. Nouseva Rannikkoseutu ry:n merkitys aluekehittäjänä.......................................................................28

13.1. Lumijoen kunnan näkökulmasta................................................................................28

13.2. Kylien näkökulmasta..................................................................................................29

13.3. Raahen seudun yrityspalveluiden näkökulmasta.......................................................29

13.4. Mitä toimintoja alueelta puuttuisi?..............................................................................30

66

LEADER-PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN

14. Innovatiivisuus ja pilottiluonteisuus..................................................................................................31

14.1. Uusia alueellisia palveluja ................................................................................31-32

14.2. Uudet tuotteet, menetelmät ja toimintatavat ....................................................32-33

14.3. Tapahtumat, esitykset ja esiselvitykset .................................................................33

15. Paikallislähtöisyys, verkostoituminen, kumppanuus ja siirrettävyys ................................................34

16. Tasa-arvo ja kestävä kehitys ......................................................................................................34-35

HANKEKOKEMUKSIA

17. Luonto lähelle matkalle metsään ................................................................................................36-37

18. Liminganlahden lintukuvafestivaali ..................................................................................................38

19. Vihanti-Raahe –akselin vetovoiman kehittäminen ......................................................................39-40

MAASEUTUOHJELMAN VALMISTELU OHJELMAKAUDELLE 2007-2013

20. Valmisteluprosessi vuonna 2005.................................................................................................41-42

20.1. Ohjelman arviointi.....................................................................................................................42-43

LÄHTEET, KIRJALLISUUS

LIITTEET

Hallituksen kokoonpanotHankeluettelo

66 7

”LEADER:in vahvuus ja suuruus

on oikeastaan sen pienuudessa”

(Lakeuden LEADER II loppuraportti)

L

88

Sanomalehti Kaleva kirjoittaa toukokuun 20. päivän leh-dessä pohjoisen peruskoulujen oppilashuollon tilanteesta otsikolla ” Auttavia käsiä aivan liian vähän”. Sekä otsikko että artikkelin sisältö ravistelevat ajatuksia. Mihin suoma-lainen yhteiskunta on menossa ja miten? Minkälaisia aikui-sia me lapsistamme kasvatamme? Henkisen tuen tarve on koululaitoksessa niin suuri, ettei kuntien voimavarat enää riitä järjestämään nykyisen lainsäädännön mukaisia pal-veluja. Erityisesti tämä ongelma korostuu pohjoisen kun-nissa. Onko meidän suomalaisten, vanhojen ja nuorten, miesten ja naisten, työssäkäyvien ja työttömien elämänpii-ri rakentunut niin tekniseksi ja rooleiltaan eriytyneeksi, et-temme hallitse enää itse elämää, johon yhtenä tärkeimpänä asiana kuuluu oppiminen ja kasvaminen aikuiseksi.

Maanosana Eurooppa on rakentanut yhtenäistä taloutta ja kulttuuria jo usean vuosikymmenen ajan. Suomalaisille tämä yhtenäisyyden sanoma konkretisoitui vuonna 1995. Kaiken muutoksen ja keskittämisen ohella on Euroopan Unionin periaatteisiin kuulunut myös läheisyys ja paikalli-suus. Tämän periaatteen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi on Unionin jäsenmailla ollut mahdollisuus käyttää yhteisiä rahavaroja Leader-toimintaryhmätyön kautta.

Nouseva Rannikkoseutu ry pyrkii omalla toiminnalla raken-tamaan alueelleen sosiaalisesti eheää toimintakulttuuria. Se on yksi tulevaisuuden tavoitetila, joka on kirjattu kehit-tämisohjelmaamme vuosille 2007 ja 2013. Olemme määri-telleet kehittämisohjelmaan hyvinkin tarkasti sen, mitä täl-lä eheydellä tarkoitamme. Tavoitellessamme eheää lähi-ympäristöä, niin yksilön kuin yhteisön kannalta, tavoitte-lemme samalla uudenlaista tapaa elää yhteiskunnassa, jossa muutosvoimat painavat kehitystä yhä suurempiin ja tehokkaampiin yksikköihin.

Meille maaseudulla asuville ihmisille monipuolinen ja mo-nialainen yhteiskuntarakenne, niin alueellisesti kuin pai-kallisesti, on erittäin tärkeää. Yhden menestystarinan si-jaan tarvitsemme monta rohkaisevaa tarinaa yrittäjyydes-tä ja selviytymisestä, tavasta elää. Meille on tärkeää, että tulemme huomioiduksi ennen kaikkea ihmisinä.

Eheä on harmoninen ja kokonainen. Siihen me pyrim-me!

Lumijoella toukokuussa 2008

Liisa Jokela Nouseva Rannikkoseutu ry:n puheenjohtaja

88 9

TAUSTAA

1. LEADER+ -ohjelma LEADER+ on Euroopan yhteisön aloite, jolla autetaan maaseutuyhteisöjä parantamaan elämänlaatuaan ja ta-loudellista tilannettaan. Aloite sai osarahoitusta (EMOTR) ohjausosastosta. Leader+:n edeltäjiä olivat Leader I ja II. LEADER+ -ohjelman tavoitteena oli uusien ideoiden ko-keilu maaseudun kehittämisessä. Tämä sisälsi esimer-kiksi uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmi-en kehittämistä tai uudentyyppistä yhteistyötä kehittämis-toimenpiteissä. Tavoitteiden toteuttamisstrategia vaihteli eri toimintaryhmien alueilla, sillä ryhmät vastasivat ohjel-man toimeenpanosta. Kunkin paikallisen toimintaryhmän omassa kehittämissuunnitelmassa määriteltiin omat, alu-eensa erityisluonteeseen soveltuvat toimenpiteet ja eri-tyistavoitteet. (LEADER+ -ohjelma 2001:42). LEADER+ -ohjelma täydensi ja syvensi muita maaseudun kehittämis-ohjelmia ennen kaikkea paikallislähtöisellä toimintatavalla ja monipuolisella toimijakunnalla. Tähän kytkeytyi kiinteäs-ti hankkeiden pienimuotoisuus, sillä LEADER-hankkeiden toteuttajina oli pääasiassa maaseudun asukkaita ja paikal-lisia yhteisöjä, ei suuria organisaatioita. (LEADER+ -ohjel-ma 2001:43)

1.2. LEADER+ -toimintaryhmät maaseudun kehittäjinä

LEADER-toimintaryhmät ovat rekisteröityjä alueellisia maa-seudun kehittämisyhdistyksiä, jotka kannustavat maaseu-dun asukkaita kehittämään omaa aluettaan, edistämään elinkeinoelämää, uusien työpaikkojen ja yritysten syn-

tyä sekä lisäämään viihtyisyyttä. Paikalliset toimintaryh-mät ovat olennainen osa suomalaista maaseutupolitiik-kaa. Toimintaryhmät lanseerattiin osaksi maaseutupoli-tiikkaamme EU:n ohjelmakaudella 1995-1999 LEADER II –yhteisöaloitteen myötä. LEADER II –ohjelma käynnistet-tiin 22 toimintaryhmän voimin keväällä 1996. LEADER II :n kokonaisrahoitus oli Suomessa noin 91 miljoonaa euroa. Toimintaryhmätyötä täydennettiin kansallisella POMO-oh-jelmalla (Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelma), joka rahoitti 26 toimintaryhmän toimintaa vuosina 1997– 1999. POMO:n kokonaiskustannukset olivat noin 31 mil-joonaa euroa. Toimintaryhmätyöskentely osana maaseu-dun kehittämispolitiikkaa laajeni koko maahan siirryttäes-sä ohjelmakaudelle 2000-2006, kun toimintatapa valtavir-taistettiin. Toimintaryhmien toimintaperiaate oli pääpiirteis-sään samanlainen riippumatta siitä, minkä ohjelman alla toimintaryhmä toimi. (Paikallisten toimintaryhmien paikal-listaloudelliset vaikutukset 2006:5).

1.3. Nouseva Rannikkoseutu ry Nouseva Rannikkoseutu ry on maaseudun kehittämisyh-distys jonka tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä omalla toiminta-alueellaan yhteistyössä asukkaiden, yhtei-söjen ja paikallisten organisaatioiden kanssa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää Rannikkoseudun ih-misten elämänlaatua luomalla ja kehittämällä yleisiä edel-lytyksiä ihmisten taloudelliselle, sosiaaliselle ja henkisel-le hyvinvoinnille. Nouseva Rannikkoseutu ry muodostet-tiin Lakeuden LEADER ry:n pohjalle nimi- ja sääntömuu-toksin. Muutokset hyväksyttiin Lumijoella pidetyssä vuosi-kokouksessa 22.2.2000.

1010

Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämissuunnitelma vuo-sille 2000-2006 laadittiin ensisijaisesti LEADER+ -yhteisö-aloitteen linjausten perusteella ja LEADER II:n hyvien ko-kemusten pohjalta. Valmistelu aloitettiin vuoden 1998 lop-pupuolella pohtimalla nelikenttäanalyysin avulla kehittä-mistyön lähtökohtia ja hahmottamalla alueen tulevaisuus-kuvaa sisäisten ja ulkoisten tekijöiden pohjalta. Maantie-teellinen kokonaisuus syntyi varsin kivuttomasti, kun yh-distettiin LEADER II-ohjelmaa toteuttanut Lakeuden seu-tukunta ja maaseudun kehittämisohjelmien ulkopuolella ollut Raahen seutukunta yhdeksi toiminta-alueeksi. Näin syntyneeseen kokonaisuuteen tuli mukaan Oulun seutu-kunnasta Hailuoto, jolla oli saaristokuntana tarve hakeutua LEADER-tyyppiseen työhön oman elinkeinorakenteen-sa vahvistamiseksi. Vuoden 2001 seutukuntajärjestelyjen jälkeen Nouseva Rannikkoseutu ry ulottui Oulun, Raahen ja Siikalatvan (Rantsila) seutukuntien alueille. (Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämissuunnitelma 2000-2006:1). Sen jälkeen kun LEADER+ -yhteisöaloitteen suuntavii-vat oli julkaistu Euroopan Yhteisöjen virallisessa lehdes-sä 18.5.2000 (EYVL 2000/C 139), maa- ja metsätalousmi-nisteriö avasi tarjouskilpailun paikallisten toimintaryhmien kehittämissuunnitelmille. (LEADER+ -ohjelma 2001:76). LEADER+ -ohjelmaan haki 57 paikallista toimintaryhmää, joista Maa- ja metsätalousministeriö valitsi 25. Nouseva Rannikkoseutu ry oli yksi valituista toimintaryhmistä.

”Norsun toiminnassa on ryhti, tahti ja ojennus. Se tuo hankkeen suorittajalle turvallisuutta.”

(sidosryhmäkysely 2007)

1010 11

toiminnanjohtaja Henri Helander 21.8.2000 - 14.2.2002

hankevalmistelija Liisa Hiltunen 19.6.2001 alkaen

hankeaktivaattori Pirjo Hongisto 1.8.2001 - 14.2.2002

toiminnanjohtaja Pirjo Hongisto 15.2.2002 - 14.2.2005

toiminnanjohtaja Soila Haapsaari 15.8.2005 alkaen

tiedottaja Johanna Hietala 17.6.2005 – 31.12.2005

koordinaattori / tiedottaja Jaana Jämsä 15.9.2005 – 31.12.2005,1.2.2006 - 31.5.2006

Taulukko 1. Nouseva Rannikkoseutu ry:n toimihenkilöt ohjelmakaudella 2000-2006.

2. Organisaatio ja toimintatavat 2.1. Toimintaryhmän toiminta ja henkilöstö Nouseva Rannikkoseutu ry:n toimisto sijaitsee maantie-teellisesti toiminta-alueensa keskellä, liikenteellisesti hy-vällä paikalla Ruukin kunnassa (nykyisin Siikajoki). Hailuo-dosta on saariolosuhteiden vuoksi pitkä matka Ruukkiin, joten siellä kokeiltiin etäpisteen toimivuutta vuonna 2006. Kokeilu osoitti, että alueella oli tarvetta satunnaisesti auki olevalle pisteelle, joten toimintaa jatketaan myös ohjelma-kaudella 2007-2013. Raahen Uusyrityksen neuvoja oli ta-vattavissa toimistollamme neljä kertaa vuonna 2001. Tämä kokeilu lopetettiin, koska palvelulle ei ollut riittävästi kysyn-tää.

Yhdistyksen taloushallinto on ulkoistettu ja sitä hoiti vuosi-na 2000-2005 Lakeuden tili- ja toimistopalvelu Päivi Pek-kala. Tilitoimisto palvelut kilpailutettiin vuonna 2005 ja vuo-

desta 2006 lähtien yhdistyksen kirjanpitoa hoitaa Tilitoi-misto Simo Salonen Oy. Nouseva Rannikkoseutu ry:ssä työskenteli pääasiassa kaksi kokoaikaista työntekijää, toi-minnanjohtaja ja hankevalmistelija sekä ohjelmakauden lopussa yhdistyksen omien hankeresurssien puitteissa tie-dottaja / koordinaattori. Ohjelmakauden 2000-2006 aikana toiminnanjohtaja vaihtui kolme kertaa. Toimintaryhmän ote ja suunta muuttuivat henkilövaihdosten myötä. Ns. ”alus-ta” aloitettiin kolme kertaa. Uusilla työntekijöillä tehtävien haltuunotto vei oman aikansa varsinkin kun hallittava kent-tä oli laaja. Välimenoaikojen vastuunkantajana toimi yhdis-tyksen pitkäaikainen työntekijä.

NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY:N TOIMINTA

1212

Toiminnanjohtaja vastasi Nouseva Rannikkoseutu ry:n strategisesta kehittämisestä, seurannasta ja valvonnasta sekä hankerahoituksen toteuttamisesta. Lisäksi hän kä-sitteli hankehakemukset hallitukselle, vastasi yhteyden-pidosta yhteistyötahoihin ja toimi hallituksen sihteerinä. Hankevalmistelija käsitteli maksatushakemukset ja antoi niistä lausunnot. Aktivaattori valmisteli hankkeita yhdes-sä asiakkaiden kanssa. Lisäksi kaikki toimihenkilöt opas-tivat ja neuvoivat hankehakijoita ja -toteuttajia puhelimit-se, sähköpostilla sekä henkilökohtaisissa palavereissa. Koordinaattori / tiedottaja vastasi yhdistyksen Tiedottaja- ja Laatua maaseudun kehittämishankkeiden tavoitteiden toteuttamisesta.

2.2. Hallintoprosessi Hallinnon tärkeänä tehtävänä oli varmistaa, että kehittä-missuunnitelma toteutui halutulla tavalla. Hallinto oli han-keprosessin tekninen tuki henkilö- ja muine resursseineen. Hallinnon vastuulla oli huolehtia hankeprosessin sujuvas-ta etenemisestä hankkeen aloituksesta maksatus- ja lope-tusvaiheeseen. Toimihenkilöt olivat myös paikallisten toi-mijoiden, alueviranomaisten ja ministeriön välinen kana-va.

Hallintoprosessin arviointi toteutui Nouseva rannikkoseu-tu ry:n puolivuotisraporteissa ja toimintakertomuksissa. Niihin kerättiin tietoa mm. hallituksen toiminnasta, hanke-toiminnan keskeisestä sisällöstä, rahoituksesta, ohjelmaa edistäneistä viestintä- ja koulutustoimista.

Alueemme toimintaryhmät tilasivat vuonna 2002 hallinnon ja hankeseurannan apuvälineeksi HAP-hankeseurantajär-jestelmän. Käytännössä web-sovellus osoittautui kuitenkin toimimattomaksi ratkaisuksi. Tilalle ei hankittu muuta ohjel-maa, vaan hankkeiden seuranta hoidettiin excelin avulla. Sähköinen hanke- ja indikaattoritiseuranta toteutui MMM:n ylläpitämän Hanke2000-rekisterin kautta. Sen hankaluute-na oli tietojen ajantasaisuus ja päivitettävyys. Hanke2000-rekisteriä päivitettiin viiveellä TE-keskuksen ja MMM:n toi-

mesta. Lisäksi ongelmana oli se, että toimintaryhmillä ei ollut selailuoikeutta siihen.

Maa- ja metsätalousministeriö suoritti Nouseva Rannik-koseutu ry:ssä hallinnon tarkastuksen 8.9.2006. Tarkas-tus koski toimintaryhmän sääntöjä, kirjanpitoa, kuntarahan hallinnointia, hallituksen kolmikannan toteutumista, esteel-lisyyssäädösten toteuttamista sekä hallituksen pöytäkirjo-ja. Maa- ja metsätalousministeriö totesi tarkastuspöytäkir-jassa, että Nouseva Rannikkoseutu ry on hyvin toimiva ja hoidettu ryhmä.

2.3. Hallitus Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Nouseva Ran-nikkoseutu ry:lle vuosittaisen rahoituskehyksen, jon-ka puitteissa hallitus valitsi rahoitettavakseen ne hank-keet jotka parhaiten toteuttivat toimintaryhmän kehittä-missuunnitelmassa esittämiä tavoitteita sekä LEADER+ -ohjelmaa. Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallitus teki oh-jelmakauden aikana myönteisen päätöksen 191 hank-keeseen. Toimintaryhmän hallituksella oli hankevalinnas-sa tarkoituksenmukaisuusharkinta ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksella laillisuusharkinta. Käytännössä tämä tar-koitti sitä, että TE-keskuksen oli noudatettava toimintaryh-män hankkeista antamaa myönteistä tai kielteistä lausun-toa, ellei tälle ollut laillisuusestettä.

Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallituksen kokoonpano muodostui kolmikantaperiaatteella. Sen jäsenet edustivat toiminta-alueen yksityisiä ihmisiä, yrittäjiä sekä julkista ta-hoa. Ohjelmakauden 2000-2006 aikana hallituksen jäsen-ten vaihtuvuus oli vähäistä ja sitoutuneisuus toimintaryh-mätyöhön hyvä. Hallituksen puheenjohtajana toimi koko ohjelmakauden sama henkilö. Puheenjohtajan rooli oli tär-keä niin hallitustyössä kuin toimihenkilöiden työn tukemi-sessa. Puheenjohtaja osallistui myös aktiivisesti toiminta-ryhmän järjestämiin tiedotustilaisuuksiin. Hallituksen ko-kouksia pidettiin vuosikokouksen lisäksi, keskimäärin seit-semän vuodessa, joko Nouseva Rannikkoseutu ry:n toi-mistolla tai hankekohteissa. Vuosina 2003 ja 2004 hallituk-

1212 13

sen jäsenillä oli mahdollisuus tutustua rahoitusta saanei-siin hankekohteisiin yhdistyksen järjestämillä retkillä.

-SYTY ry:n (Suomen Kylätoiminta ry:n) järjestämien halli-tustyöskentely koulutuksien lisäksi, ryhmän toimihenkilöt huolehtivat hallituksen jäsenten perehdyttämisestä hank-keiden käsittelyn ja muun toimintaryhmätyön sisällön osal-ta. Hyväksi käytännöksi osoittautui tapa, jossa toiminnan-johtaja kokousten alussa kävi läpi hallituksen jäsenille tar-peellista materiaalia. Hallituksen jäsenet toimivat myös tie-dottajina ja aktivaattoreina sekä omien alueidensa toimi-joiden ja toimintaryhmän yhteyshenkilöinä. Käytännössä se näkyi siten, että tiedon kulku alueella oli parempaa ja hankkeita syntyi enemmän. Ohjelmakauden päättyessä voitiin todeta, että alueellamme hanketyön pohja oli kun-nossa. Se mahdollisti uusien askeleiden ottamisen myös kansainvälistymisen suuntaan. Ohjelmakauden viimeinen vuosi 2006 oli kansainvälisyyden osalta Nouseva Ran-nikkoseutu ry:lle haasteiden tunnistamista. Siihen sisältyi myös toimintaryhmän hallituksen opintomatka Englantiin, Walesiin.

2.4. Jäsenet Nouseva Rannikkoseutu ry:n jäseneksi on voinut liittyä kuka tahansa maaseudun kehittämisestä kiinnostunut henkilö tai toimijataho. Jäseniltä ei ole peritty jäsenmak-sua. Yhdistyksen jäsenmääräksi kirjattiin ohjelmakauden alkaessa (1.6.2000) 547. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ko-konaisjäsenmäärä oli vuoden 2006 loppuun mennessä 111. Yhdistyksen jäsenmäärä on ollut vähenevä, koska jä-sentiedotusta on tehty satunnaisesti resurssien puitteissa.

3. Viestintä ja tiedottaminen Nouseva Rannikkoseutu ry noudatti ohjelmakauden alus-sa laatimaansa viestinnän strategiaa. Avoimuuden ja lä-pinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti hankkeet ja yhdis-

tyksen toiminta olivat esillä julkisuudessa eri medioissa. Viestinnän tavoitteena oli pitää yllä ja kehittää sidosryh-mäsuhteita. Tiedottaa alueen asukkaille, yhdistyksen jäse-nille ja muille tahoille toimintaryhmän toiminnasta, kehit-tämistavoitteista ja toteutettavasta ohjelmasta. Tiedottami-nen tapahtui toimintaryhmän julkaisemien esitteiden, tie-dotteiden, tiedotuslehtien, internet-sivujen ja sähköpostin kautta. Tietoa levitettiin myös kuntavierailujen, hankeilto-jen, koulutuksien, vuosikokouksien sekä yleisölle avointen tilaisuuksien yhteydessä. Hankekohtainen tiedottaminen ja julkisuus olivat hanketoteuttajan päätettävissä.

Nouseva Rannikkoseutu ry:n tuottama tiedotusmateriaali:

Nouseva Rannikkoseutu ry:n oma esite 1 kpl (2001),• jaettu Raahen seudun kotitalouksiin ja sidosryhmille

Nouseva Rannikkoseutu ry:n oma esite (engl.) 1 kpl •2006Kohdennettu jäsentiedote 1 kpl (2006)•Leader-lehti jaettiin jokaiseen alueen talouteen•

(ilmestyi vuonna 2004, 2005 ja 2006)Www-sivut, uudistettiin vuonn 2005, eri kävijöitä vuo-•den 2006 aikana n. 3 800Kuntavierailu, hankeillat ja koulutukset 79 kpl •(2000-2006)Lehdistötilaisuudet 3 kpl (2005-2006), useita lehdis-•tötiedotteita

•4. Nouseva Rannikkoseutu ry:n toteuttamat hankkeet Yhdistyksen hallinto rahoitettiin julkisista varoista, omana hankkeena. Ministeriön myöntämä hallintoraha oli koko-naisuudessaan niin pieni, ettei se riittänyt varsinaisen toi-minnan kehittämiseen. Kehitystyö ja tehostettu tiedottami-nen toteutettiin ryhmän omien hankkeiden kautta.

4.1. Tiedottaja –hanke (nro 21649) Hankkeen toteutusaika oli 1.4.2005-30.6.2007. Viestintä-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa alueen ihmisten LEA-DER-tietämystä sekä parantaa eri yhteistyötahojen välis-tä tiedotusta. Hanke oli alueiden välinen ja sitä on toteu-

1414

tettiin yhteistyössä Keskipiste- ja Rieska-Leaderin kanssa. Tiedottaja-hanketta toteutettiin mm. kohdassa 3. esitetyin toimenpitein.

4.2. Laatua maaseudun kehittämiseen –hanke (nro 21644) Hankeen toteutusaika oli 22.4.2005-30.6.2007. Hankkeen toimesta Nouseva Rannikkoseutu ry:n alueelle työstettiin ”Maaseudun erityisohjelma vuosille 2007 – 2013”. Ohjel-ma takasi LEADER -tyyppisen toiminnan jatkumisen Raa-hen, Oulun ja Siikalatvan seutukunnissa. Kunnissa toteu-tetut aktivointi- ja tiedotustilaisuudet toivat kehittämisasi-at lähemmäksi alueen asukkaita. Hankkeen myötä toimin-taryhmä kehitti sisäisiä prosesseja vastaamaan paremmin hanketoimijoiden tarpeita. Hankkeen puitteissa toteutettiin toimintaryhmän hallituksen opintomatka 8.5.-12.5.2006 Englantiin, Walesiin. Hanke oli alueiden välinen ja sitä toteutettiin yhteistyössä Keskipiste- ja Rieska-Leaderin kanssa.

4.3. Laatua maaseudun kehittämiseen II-vaihe (nro 26796) Hankkeen toteutusaika oli 1.10.2006-29.2.2008. Laatua maaseudun kehittämiseen II-vaihe oli jatkoa Laatua maa-seudun kehittämishankkeen tavoitteille. Hankkeen aikana tehostettiin tiedottamista, kehitettiin toimintaa ja työstet-tiin strategia kalatalouteen. Kalatalousohjelman tilaajana toimi Nouseva Rannikkoseutu ry ja toteutuksesta vasta-si Perämeren Kalatalousyhteisöjen liitto ry yhdessä ohjel-matyöryhmän kanssa. Perämeren rannikon kalatalousoh-jelman tavoitteena on kalastuksen kannattavuuden paran-taminen, kalastusmatkailun- ja sivutoimisen kalastuksen kehittäminen. Ohjelma alueeseen kuuluu kahdeksantoista rannikkokuntaa Kokkolan ja Tornion väliltä. Ohjelma jätet-tiin Maa- ja metsätalousministeriöön lokakuussa 2007. Mi-nisteriö valitsi hakijoista seitsemän eniten pisteitä saanut-ta hakemusta jatkovalmisteluun, yksi valituista ryhmistä oli Nouseva Rannikkoseutu ry.

Laatua maaseudun kehittämiseen II-vaiheen resurssein Nouseva Rannikkoseutu ry järjesti Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuus –seminaarin 14.-15.8.2007 Siikajoen Komp-palinnassa. Seminaarin myötä ”käynnistettiin” uusi ohjel-makausi 2007-2013. Seminaariin osallistui myös vieraita Pandivere Arendus- ja Inkubatsioonikeskuksesta Tamsa-lun alueelta Virosta ja Myötäle ry:n hallitus.

5. Nouseva Rannikkoseutu ry:n itsearviointi Vuonna 2003 toteutettiin ”Itsearviointiin kuuluva hanke- ja yhteistyökumppaneiden kuuleminen” -kysely (tekijä: Törmänen Anni-Inkeri). Kyselyn mukaan Nouseva Ran-nikkoseutu ry:n toiminnassa ei ollut osa-aluetta, joka olisi jäänyt varsinaisesti heikolle hoidolle. Hanketoimijat koki-vat toimintaryhmän asiallisena, luotettavana ja tehokkaa-na kumppanina. Kyselyssä arvioitiin ryhmän tärkeimmik-si kehittämiskohteiksi:

1. Yrittäjyyden tukeminen: yrityshankkeisiin panostet-tava entistä enemmän, esiselvitysrahan hakeminen teh-tävä nykyistä helpommaksi, yritysten verkottumista tuet-tava aktiivisesti

2. Tiedotustoiminta: kotisivut palvelevammaksi, ulos-päin suuntautuneisuutta vahvistettava, näkyvyyttä lisää, toimistokin paremmin esille

3. Yhteistyön tiivistäminen: muiden maaseututoimijoi-den kanssa, aluekeskusohjelman mukainen täydentä-vyyden vahvistaminen, kuntavierailuja koko hallituksen voimin, lisää yhteisiä tilaisuuksia

Toimintaa kehitettiin kyselyn mukaisesti tarpeellisilla osa-alueilla. Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämisohjelman 2007-2013 yhtenä painopisteenä on yrittäjyyden, elinkei-notoiminnan monipuolistamiseen ja työllisyyteen paran-tavat toimenpiteet. Alueellamme toimivien yrityspalvelui-den ja elinkeinoyhtiöiden kanssa on syvennetty yhteistyö-tä. Nouseva Rannikkoseutu ry on tehostanut tiedostustoi-

1414 15

mintaa mm. Tiedottaja-hankkeen resussein. Yhdistyk-sen kotisivut on uusittu vuonna 2005 ja toimisto muutti uusiin toimitiloihin elokuussa 2007. Yhteistyötä on tiivistetty eri maaseututoimijoiden kanssa mm. vuonna 2006 käynnis-tyneen maaseutuverkoston kautta. Vuosina 2007-2013 to-teutettava Maaseudun erityisohjelma valmisteltiin yhteis-työssä Raahen seudulla toimivan Oras-verkoston kanssa.

Ryhmän itsearviointi on jatkuva prosessi, toimintatapoja muokataan tarvittaessa saadun asiakaspalautteen pohjal-ta. Lisäksi vuosittain toimintatapoja tarkastellaan toiminta-kertomuksiin liitettävien tunnuslukujen perusteella. Jatku-van palautteen antamiseen on mahdollisuus toimintaryh-män internetsivuilla palautesähköpostiosoitteella.

”Pienellä rahalla saatiin paljon aikaiseksi, kun oli innostusta, yhteishenkeä

ja yhteistä tahtoa.”

(sidosryhmäkysely 2007)

1616

HANKETOIMINTA Yleinen tasapuolisuus ja aluenäkökulma otettiin huomioon hankeneuvonnassa ja se näkyi myönteisten rahoituspäätös-ten jakautumisena koko Nouseva Rannikkoseutu ry:n toiminta-alueelle. Hakijoiden taustayhteisöistä mikään ei noussut korostetusti esille, LEADER-rahoitus kohdentui tasapuolisesti niin yleishyödyllisten yhdistysten hankkeille kuin yritys-hankkeillekin. Toimintaryhmä teki yhteistyötä alueella olevien työohjelmakoordinaattoreiden kanssa. Työohjelmista etu-päässä kylien- sekä elintarviketyöohjelma olivat mukana alueelle tulevien hankkeiden valmistelussa. Hankekohtainen neuvonta ja opastus alkoivat hankkeen ideointivaiheessa jatkuen loppumaksatukseen ja arviointiin saakka. Hankeneuvonnassa käytiin läpi hankeprosessin tärkeimmät kohdat ja pyrittiin varmistamaan, että sitoutuminen ja velvoitteet oli ymmärretty oikein. Erityistä huomiota kiinnitettiin hankkeen rahoitukseen liittyviin asioihin. Neuvonta ja tuki jatkuivat tarvittaessa koko hankkeen elinkaaren ajan. Hankeneuvonnan tarkoituksena oli, että kaikilla kokemukses-ta riippumatta oli tasavertaiset mahdollisuudet hankerahoituksen saantiin ja hankkeiden menestykselliseen toteutuk-seen. Käytännön avuksi koottiin hanketyön starttipaketti ja laadittiin prosessikaavio hankkeen toteutusta havainnollista-maan. Niin starttipaketista kuin kaaviostakin saatiin kentältä hyvää palautetta.

Rahoitettavien hankkeiden valintaa ohjasi Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämissuunnitelman strategiaosa ja keskei-set teemat. Hankkeiden valinnan kriteereinä toimivat yleiset painotukset (elinkeinot ja elämänlaatu) sekä keskeiset tee-mat (kaupunki-maaseutu – vuorovaikutteisuus ja ympäristömyötäisyys) ja yhteisvastuullisuus toimintatapana. Strateginen ohjelmatyö merkitsi käytännössä sitä, että aivan kaikki alueelta esitetyt hankkeet eivät saaneet rahoitusta. Rahoitettavien hankkeiden oli oltava järkeviä, toteuttamiskelpoisia ja kestäviä. Lisäarvon tuottaminen sekä niiden vas-tuutahoille, että koko alueelle oli kehittämistyön ydintavoite. Ohjelmakauden 2000-2006 aikana Nouseva Rannikkoseu-tu ry rahoitti yhteensä 191 hanketta.

6. Rahan käyttö ja rahoituslähteetNouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmakauden liikevaihto oli kokonaisuudessaan (hallinto + hankerahoitus) 9 846 303 €, josta hankerahoituksen osuus oli 9 215 944 €. Hankkeiden keskikoko (kokonaisrahoitus) oli noin 48 251€.

Maaseudun kehittämishankkeet 2000-2006

Julkinen rahoitus

(EU 50% +valtio 30% +kunta 20%)

Yksityinen rahoitus

rahallinen osuus

Yksityinen rahoitus

luontaissuoritukset /

talkootyö

Yhteensä

1616 17

Yritystuet 2000-2006

Julkinen rahoitus

(EU 50% +valtio 30 % +kunta 20%)

Yksityinen rahoitus

rahallinen osuus

Yhteensä

kokonaisrahoitus

924 296 € 3 293 624 € 4 217 920 €

Yritystuki hankkeita toteutui 75 kpl. Yrityshankkeiden keskikoko oli noin 56 000 €.

Julkisen rahoituksen tukiprosentti vaihteli hankkeittain 15%-50%.

Toimintaryhmän hallinto 2000-2006

Julkinen rahoitus

(EU 50% +valtio 30 % +kunta 20%)

Yhteensä

kokonaisrahoitus

630 359 € 630 359 €

Ryhmän hallinto rahoitettiin julkisin varoin ja hallinnon suurin menoerä oli työntekijöiden palkkakustannukset.

7. Hankkeiden valintakriteeritKehittämissuunnitelmassa rahoitettavien hankkeiden valinnassa kiinnitettiin huomiota seuraaviin asioihin: Alla mainitut kriteerit olivat läpimenovaade. Ohjelmakauden aikana käytettiin asetuksen mahdollistamia maksimi tukiprosentteja.

hanke tukee kehittämissuunnitelman tavoitteita- kustannukset ovat avustuskelpoisia- hankkeen tulokset- hankkeen vaikutus alueen kehittämisessä- hankkeen aikaansaamat pysyvät muutokset- hankkeen toteuttamisen taustalla olevan yhteistyön laajuus-

L

1818

8. Yrityshankkeet (elinkeinot ja kehittämistyö) Rannikkoseudulla tarvitaan yhä monipuolisempaa tuotannollista pienyritystoimintaa maatalouden ja palvelusek-torin rinnalle. Kehittämissuunnitelma painotti siten hankkeiden elinkeinollisuutta. Yhteys sai olla suora tai epä-suora silloin kun hanke loi edellytyksiä yritystoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle. Alueen omien luonnon- ja kulttuuristen voimavarojen hyödyntäminen ja ympäristön laaja huomioonottaminen toteutettiin toisen keskei-sen teeman ympäristömyötäisyyden kautta. (Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämissuunnitelma). Ohjelmakau-den 2000-2006 aikana yrityshankkeita rahoitettiin 75 kpl ja ne jakautuivat toimenpidekokonaisuuksiin seuraavasti.

Toimenpidekokonaisuudet Yrityshankkeet

Alihankinta- ja osatoimittajayrittäminenmetalli, high-tec ja tietoteollisuuden etätyöt

9 kpl

Paikallisten tuotteiden jalostus- ja markkina-arvon nostaminenluonnontuotteiden jatkojalostus ja luomutuotannon kehittäminen

-

Luonnonvarojen hyödyntäminen metsä-, turve- ja pohjavesivarojen jalostusasteen ja arvon nostaminen

16 kpl

Ympäristöteknologia ja ympäristönhoitoalueiden siistimiseen ja kunnossa pitoon liittyvät hankkeetjätehuoltoa ja jätteiden käsittelyä edistävät hankkeet

4 kpl

Käsityöammatit 6 kpl

Hoiva-alan hankkeet 18 kpl

Maasetumatkailu 11 kpl

Yrittäjien verkostoitumien 1 kpl

Muu toimenpidekokonaisuushankkeet jotka ovat monipuolistaneet alueenpienyritystoimintaa, mutta eivät sovi edellä mainittuihin toimenpidekokonaisuuksiin

10 kpl

Yhteensä 75 kpl

Taulukko 2. Yrityshankkeiden jakautuminen toimenpidekokonaisuuksiin.

1818 19

Kunnat ostavat entistä enemmän lakisääteisiä peruspal-veluja myös yksityiseltä sektorilta. Tämä suuntaus näkyi myös toimintaryhmätyössä, ohjelmakaudella 2000-2006 oli määrällisesti eniten hoiva-alan hankkeita (katso han-ke esimerkki 8.1.). Myös ohjelman teeman mukaiset luon-nonvaroja hyödyntäviä sekä ympäristöteknologiaa ja ym-päristön hoitoon liittyviä hankkeita oli kiitettävästi. Hank-keet liittyivät lähinnä puun jatkojalostukseen ja energia-puun hyödyntämiseen (katso hanke esimerkki 8.2.). Vaik-ka matkailuyrittäminen on alueellamme pääosin täydentä-vä ja lisäansioita tuova mahdollisuus, kiinnostus matkai-lun kehittämiseen oli kuitenkin kasvava. Matkailun osal-ta Nouseva Rannikkoseutu ry:n rahoittamat hankkeet liit-tyivät pääosin maatilamatkailun kehittämiseen. Paikallis-tuotteiden jalostusta- ja markkina-arvon nostamista kehit-täviä hankkeita toteutettiin yleishyödyllisten yhdistysten kautta.

8.1. Karinkanta-hanke, (nro 27700), Karentia Oy Yrittäjän ajatuksena on tuottaa maaseutumaista asumis-palvelua sekä työ- ja päivätoimintapalveluja kehitysvam-maisille tai muuten erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Palveluajatus perustuu kokonaisvaltaiseen hoitoajatuk-seen; asumisesta, työ- ja päivätoiminnasta ja vapaa-ajas-ta syntyy mielekäs elämä. Asumis-, työ- ja päivätoiminta-palveluissa maaseutumaisuus rakentuu kokonaisuudeksi, eletään luonnon kiertokulun mukaan. Ko. hankkeessa Sii-kajoen Karinkannan kylän entisiä koulurakennuksia (2kpl) peruskorjattiin edellä mainittua toimintaa varten. Uudem-paan kouluun sijoittui ryhmäkoti Karinkartano ja pienkoti Karintupa. Vanhempaan koulurakennukseen tuli tilat työ- ja päivätoimintaa varten. Lisäksi piha-alue rakennettiin uu-delleen ja siihen tehtiin puutarha ja kasvimaa, joissa työ- ja päivätoimintaa voidaan toteuttaa myös kesäaikaan.

8.2. Biodiesel laitoksen rakentaminen, (nro 25405), Viljasin Oy ”Viljelymaat tuottamaan puhdasta energiaa. Rypsistä ja-lostamalla valkuaisrehua eläimille ja biodieseliä tankkiin.”

Hankkeen aikana Viljasin Oy käynnisti kotimaisia raaka-ai-neita käyttävän biopolttoaineiden ja valkuaisrehun tuotan-tolaitoksen. Selvitysten mukaan rypsin viljelystä voidaan jalostusastetta nostamalla tehdä kannattavampaa maata-loustoimintaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena, energia-politiikan kannalta on tärkeää kehittää myös biopolttoai-neiden tuotantoa. Viljasin Oy:n tavoitteena on tuottaa ko-timaista valkuaisrehua karjatiloille ympäristöä kunnioittaen ja samalla ekologista polttoainetta RME diesel (biodiesel) lähialueelle. Rypsiä kylmäpuristamalla saadaan aikaisek-si rypsirehua (70%) ja rypsiöljyä (30%). Biodiesel sovel-tuu kaikkiin dieselmoottoreihin sekä laitteisiin, jotka käyt-tävät lämmitysöljyä. Kun rypsirehulla korvataan 20% viljan osuudesta (naudan ravinnosta) saadaan aikaiseksi hyvä-laatuista lihaa.

9. Kehittämis- ja koulutushankkeet (elämänlaatu ja kehittämistyö) Elämänlaatua, kaupunki – maaseutu vuorovaikutusta pa-rantavat hankkeet olivat ympäristöön, kulttuuriin tai vapaa-aikaan liittyviä toimenpiteitä sekä yhteisvastuullisuuden kasvattamista ja entistä vahvempaa kumppanuutta yhteis-ten asioiden hoitamisessa. Toimintaryhmän keskeisenä tavoitteena oli luoda toimintatapoja, joilla ruohonjuuritaso, kuntalainen tai kyläläinen, pääsi vaikuttamaan sekä oman alueensa kehittämisen suunnittelu- että toimeenpanovai-heisiin. (Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämissuunnitel-ma) Ohjelmakauden 2000-2006 aikana Nouseva Rannik-koseutu ry rahoitti yhteensä 116 kpl kehittämis- ja koulu-tushankkeita.

2020

Toimenpidekokonaisuudet Kehittämis- ja koulutushankkeet

Alihankinta- jaosatoiminttajayrittäminen

-

Paikallisten tuotteiden jalostus- jamarkkina-arvon nostaminen

6 kpl

Luonnonvarojen hyödyntäminen 5 kpl

Ympäristöteknologia jaympäristönhoito

10 kpl

Käsityöammatit 1 kplHoiva-alan hankkeet 1 kplMaaseutumatkailu 21 kplYrittäjien verkostoituminen 8 kplMaaseudun vetovoiman vahvistaminen

maallemuutto ja uusien asukkaiden• houkutteleminen haja-asutusalueille

positiivisen mielikuvan luominen• maaseudusta

kulttuurin ja vapaa-ajan kehittäminen•

41 kpl

Asennekasvatusympäristökasvatuksen, kansainvälisyyden•

ja Yrittäjyyden edistäminen

lapsille ja nuorille suunnatut hankkeet•

19 kpl

Yhteisvastuullisuus hankkeenaihmisten aineellista ja henkistä•

hyvinvointia vahvistavat hakkeet

4 kpl

Yhteensä 116 kpl

Taulukko 3. kehittämis- ja koulutushankkeiden jakautuminen toimenpidekokonaisuuksiin.

2020 21

ganisoitu kuuden eri jahtiseurueen hoidettavaksi. Hirvien kaatomäärät ovat viime vuosina olleet sadan hirven paik-keilla. Ongelmana on ollut asianmukaisten nylky-, riipu-tus- sekä lihankäsittelytilojen puute. Alkusyksystä lämpi-mät ilmat estävät useinkin riittävän pitkäaikaisen ruhojen riiputuksen ja loppusyksystä ovat pakkaset estämässä sa-man asian. Mantereella sijaitsevien tilojen käyttö ei ollut mahdollista johtuen välimatkasta. Tavoitteen mukaisesti Hailuotoon rakennettiin sellaiset olosuhteet, joiden avul-la voitiin varmistaa metsästettävän hirven lihan hyvä laa-tu. Myös hygieniapuoleen liittyvät asiat laitettiin kuntoon. Kaikkien jahtiseurueiden saaminen toimintoineen ”saman katon alle” lisäsi myös sosiaalista kanssakäymistä.

9.2. Jätteiden hyötykäyttö (nro 4117), Vihannin kunta

Koulutushanke liittyi Vihannin kunnan alueen jätehuollon uudelleenjärjestelyihin. Hankkeen tarkoituksena oli kou-luttaa ja informoida kuntalaisia ja eri kylätoimijoita siten, että koulutuksen jälkeen jokaisella kuntalaisella oli tiedos-sa oman kylän ekopisteen sijainti, perusteet alkulähdelajit-telusta ja sen merkityksestä. Hankkeen aikana toteutettiin ja jaettiin jokaiseen talouteen suunnattu ”jätehuollon käsi-kirja”. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista oli kouluttaa jokaiseen kylään oma ”jätehuoltoneuvoja”. Hankkeen ko-konaistavoitteena oli luoda uusi jätehuoltomalli, jossa te-hokkaan alkulähdelajittelun ja keräyksen kautta päästäi-siin mahdollisimman korkeisiin kierrätys- ja hyötykäyttö-astelukuihin ja näin vähennettäisiin syntyvää kaatopaikka-

Suurin osa yleishyödyllisten yhdistysten, säätiöiden tai kuntien hankkeista liittyivät vapaa-ajan harrastusmah-dollisuuksien kehittämiseen, toimenpidekokonaisuuteen maaseudun vetovoiman vahvistaminen. Erityisen aktiivi-sia hankehakijoita olivat alueemme metsästysseurat lah-tivaja hankehakemuksineen (katso hanke esimerkki 9.1.). Maallemuuton ja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ra-hoitettiin mm. selvitys Raahen seutukuntaan pendelöivien muuttopotentiaalista. Asennekasvatuksen osalta oli useita ympäristökasvatukseen (katso hanke esimerkki 9.2.). kan-sainvälisyyteen ja yrittäjyyteen liittyviä hankkeita. Asenne-kasvatushankkeissa kohderyhmänä ja hyödynsaajina oli-vat usein lapset ja nuoret. Yrittäjien verkostoitumista edis-täviä hankkeita oli kiitettävästi samoin kuin maaseutumat-kailun toimintaympäristön kehittämiseen ja kunnostami-seen liittyviä hankkeita. Paikallisten tuotteiden jalostus- ja markkina-arvon nostamisen sekä luonnonvarojen hyödyn-tämisen osalta tehtiin joitakin hyvin innovatiivisia kokeiluja (katso hanke esimerkki 9.3.).

9.1. Hailuodon metsästysseuran lahtivajahanke, (17843), Hailuodon Metsästyseura Ry Hailuodon metsästäjille rakennettiin yhteinen lahtivaja. Hailuodossa toimii koko saaren alueella yksi metsästys-seura, jonka jäsenmäärä oli vuonna 2004 noin 700 hen-kilöä. Metsästysseuran toiminnalla on suuri rooli hailuo-tolaisten keskuudessa. Hailuodossa hirven metsästys on keskeinen metsästys- ja harrastusmuoto syksyisin. Joka syksy kerääntyy vajaat kaksisataa metsästäjää tämän asi-an ympärille. Runsaan hirvimiesmäärän takia on jahti or-

2222

jätettä. Koulutustilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 59 kap-paletta, koulutustilaisuuksiin osallistui kaikkiaan 1189 hen-kilöä. Nuorimpia osanottajia olivat päiväkotien ja seura-kunnan kerhojen lapset. Kirkonkylän, Alpuan, Ilveskorven, Lampisaaren ja Lumimetsän ala-asteiden oppilaat saivat opetusta jätteiden lajittelussa ja kierrättämisessä ”Roska-peikon” opastuksella.

9.3. Turpeesta saunaksi (nro 16079), Rantsilan Akkakerho Ry Katariina Tenhusen tarpoessa Rantsilan Kurunevan suol-la, hänelle tuli mieleen ajatus; ”Olisipa kiva kun täällä suol-la olisi sauna missä kylpeä, kun hikisenä tulee suolta tar-pomasta. Saunan voisi rakentaa kaikkien Kurunnevan lin-tujärvellä kävijöiden iloksi.”

Haave hankkeistettiin…kuntatiedotteessa oli ilmoitus, jos-sa haettiin maaseudun naisia yhteiseen ponnistukseen saunan rakentamiseksi. Asiasta innostui 15 naista. Mu-kaan saatiin kunnan rakennustarkastaja, jonka avustuk-sella opiskeltiin saunan rakentamista. Saunan rakentami-sessa hyödynnettiin suolta saatavia luonnon materiaaleja. Hankkeeseen kuului teoria- ja rakentamisosuudet. Sauna rakennettiin Rantsilan kunnan Kurunevalle ja valmistumi-sen jälkeen sitä vuokrattiin kaikille halukkaille. Kunnan va-paa-aikatoimi huolehti hankkeen jälkeen saunan käytös-tä.

10. Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet Toimintaryhmän kautta rahoitettiin myös alueiden välisiä ja kansainvälisiä hankkeita. Alueiden välisissä hankkeissa oli vähintään yksi kumppani Nouseva Rannikkoseutu ry:n toi-minta-alueen ulkopuolelta, toisen Leader-toimintaryhmän alueelta. Vuosina 2000-2006 rahoitettiin yhteensä 13 alu-eiden välistä hanketta (katso hanke esimerkki 10.1.). Kan-sainvälisillä hankkeilla tarkoitetaan useiden jäsenvaltioiden alueiden välistä ja yhteisön ulkopuolisten maiden alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Kansainvälisissä hankkeissa oli ainakin yksi kumppani Suomen ulkopuolelta. Kansain-

välisiä- / esiselvityshankkeita rahoitettiin yhteensä 5 (katso hanke esimerkki 10.1.). Niin alueiden välisissä kuin kan-sainvälisissä hankkeissa yhteistyökumppanin tunteminen ja luottamus olivat tärkeitä asioita hankkeen onnistumisen kannalta. Kansainvälisyys lisäsi kielitaitoa, kulttuurien tun-temusta ja suvaitsevaisuutta. Kansainvälisessä toiminnas-sa tiedot ja taidot laitettiin vaihtoon – toisilta voi oppia. (kat-so hanke esimerkki 10.2.).

10.1. Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergia (nro 27171), ProAgria Oulun Maaseutukeskus Ry Hankkeen tavoitteena oli sopimuksellisuuden avulla edis-tää bioenergian talteenottoa maisemanraivaustöissä, ak-tivoida maanomistajia hoitamaan nuoria kasvatusmet-siä ja opastaa peltoenergiaviljelyssä, niin että samalla huomioitiin myös maiseman- ja ympäristönhoito. Hank-keen toiminnassa selvitettiin sopimuksellisia ympäristön-hoitokohteita ja edistettiin niiden toteutumista maanomis-tajien sekä kylien keskuudessa. Selvitettyä tietoa koot-tiin karttapaikkaohjelmalle. Hankkeen tuloksina maaseu-dun asukkaat ja bioenergian tuotantoon ja ympäristönhoi-toon liittyvät yrittäjät löysivät uusia työmahdollisuuksia so-pimuksellisuuden avulla. Toiminnalla parannettiin ympä-ristöä sekä tuotettiin bioenergiaa, samalla kylien ja kun-tien maiseman vetovoimaisuutta kohennettiin. Hanke oli alueiden välinen ja sitä toteutettiin Nouseva Rannikko-seutu ry:n alueella Rantsilassa ja Ruukki-Siikajoella sekä Keskipiste-Leaderin alueella Pyhännällä ja Kestilässä.

10.2. Rannikon nuorten kansainvälinen metsä- ja luontohanke (nro 27724), Oulun 4H-piiri Hankkeen tavoitteena oli ohjata nuoria huomaamaan ja arvostamaan oman maan erikoispiirteitä suomalaisessa metsänomistajuudessa, metsien ja luonnon käytössä, jo-kamiehen oikeuksissa sekä luonnonantimien merkitystä. Hankkeen aikana nuoret tutustuivat eri metsä- ja luonto-alan yrittäjiin ja yrittäjyyteen ja oppivat luonnossa liikkumi-

2222 23

seen ja käyttäytymiseen liittyviä perusasioita. Näitä asioita vertaamalla vastaaviin ulkomaisiin tapoihin ja toimintoihin nuoret oppivat arvostamaan oman maan hyviä puolia met-sä- ja luontoasioissa sekä vastaavasti omaksumaan hyviä käytäntöjä ja tapoja muista maista. Hankkeen aikana nuo-ret kokoontuivat 17 kertaa. Syksyllä 2007 nuoret tekivät opintomatkan Italiaan Rovigon alueelle. Matkalle osallistui 14 nuorta. Nuorille järjestettiin kaksi valmennuskoulutusta ja yksi palauteilta matkan tiimoilta. Italialaiset nuoret vie-railivat aikaisemmin Suomessa Parkanossa. Hankkeen ai-kana luotiin kansainvälinen virtuaalinen yhteistyöverkosto Natureblog-hankkeen puitteissa osoitteeseen www.natu-reblog.biz. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Aktiivinen Poh-jois-Satakunta ry:n, Genista Foundationin (Malta) ja Serra-nia Suroeste Sevillanan (Espania) kanssa.

TOIMINNAN ARVIOINTI

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosas-ton arvio toimintaryhmän toiminnasta ohjelmakaudella 2000-2006 (lausunto 27.10.2006): Tehtyä yhteistyötä TE-keskuksen kanssa pidettiin hyvänä (arviointiasteikko 1/huono – 5/hyvä). Toimintaryhmän käy-tännön toiminta, päätösten tekeminen ja asioiden hoitami-nen arvioitiin melko hyvin hoidetuiksi. Samoin ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa oli onnistuttu melko hyvin. Keskivertosuoritukseksi arvioitiin alueen asukkaiden akti-vointi, tiedottaminen ja neuvonta, rooli alueen kehittäjänä sekä yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa. Samoin tukihakemusten ja maksatusten valmistelu arvioitiin kes-kivertotasoiseksi. Ryhmän tiedottamista pidettiin aktiivise-na ja hallituksen toimintaa hyvänä. Ohjelmakauden lop-pua kohden ryhmä on parantanut alueellista näkyvyyttä ja toimintaansa verkostoissa. Ainoana puutteellisesti hoidet-tuna asiana pidettiin rakentamishankkeiden valmistelua. Kaikkiaan toimintaryhmää voidaan pitää toimivana ja alu-eelliset ja muut tehtävänsä hyvin hoitavana ryhmänä.

Pohjois-Pohjanmaan liiton arvio toimintaryhmän toimin-nasta (lausunto 26.10.2006): Nouseva Rannikkoseutu ry oli ohjelmakaudella 2000-2006 merkittävä alueellinen toimija ja sai aikaan uusia toiminta-muotoja maaseudun kehittämistyössä. Nouseva Rannik-koseutu ry:ssä kiinnitettiin huomiota niihin sisäisiin proses-seihin, joilla hankkeita valmisteltiin ja toteutettiin. Nouseva Rannikkoseutu ry oli yhä enemmän kanssakulkija hank-keen alusta loppuun saakka, mm. kuntiin jalkautuminen toi mukanaan uusia asiakkaita ja sitä kautta myöskin uusia hankkeita ja hanketyöntekijöitä. Nouseva Rannikkoseu-tu ry:n määrälliset tavoitteet ohjelmassa 2000-2006 oli-vat liian epärealistiset, ja niihin ei päästy, mutta verrattuna vastaaviin toimintaryhmiin ja niiden tuloksiin voidaan to-deta, että Nouseva Rannikkoseutu ry:n tulokset ovat hy-vät. Nouseva Rannikkoseutu ry:n toiminta oli hyvin mui-ta rahoituslähteitä täydentävää ja aluetta palvelevaa.

2424

Sen kautta saatiin mm. pienimuotoiseen yritystoimintaan ja kylien kehittämiseen rahoitusta, mikä on omalta osal-taan tukenut monimuotoista maaseudun kehittämistyötä. 11. Kehittämissuunnitelman tavoitteiden, paino-pisteiden ja teeman toteutuminen Toimihenkilöiden vaihdokset vaikuttivat osaltaan siihen, että strategisessa työssä ei päästy kovin syvälle. Hallitus ja toimihenkilöt huolehtivat siitä, että rahoitettavat hank-keet olivat kehittämissuunnitelman mukaisia. Suunnitel-massa esitetyt määrälliset ja laadulliset tavoitteet suhtees-sa myönnettyyn rahoituskehykseen olivat liian optimistisia ja niitä olisi pitänyt päivittää ohjelmakauden alkaessa.

11.1. Laadulliset tulokset Laadullisia tuloksia tarkasteltiin kaudella 2000-2006 laadi-tun tavoitetilan toteutumisen kautta, jota puolestaan arvioi-tiin hallituksen kokouksessa vuonna 2005 suoritetun kyse-lyn pohjalta. Kehittämissuunnitelmassa tavoitetilaa kuvaa-vat ominaisuudet olivat:

tasapainoinen ikärakenne, vähintään silloiselle väes-•töpohjalle rakentunut

kansainvälistyneempi ilmapiiri, missä tuetaan uskal-•lusta, rohkeutta sekä sisäistä yrittäjyyttä

elinkeinorakenne on monipuolinen, suhdannevaihte-•luita kestävä ja yksityissektoriltaan silloista vahvempi

Kuusi vuotta on lyhyt ajanjakso todellisten ikärakenteessa tapahtuneiden muutosten havaitsemiseen. Osassa aluet-ta ikärakenne nähdään hyvänä, jopa vähän nuortuneena, mutta nuorten poismuutto töiden ja koulutuksen perässä tiedostetaan vahvasti. Osa kunnista on muuttovoitto aluei-ta, jotka ovat houkutelleet myös lapsiperheitä. Paikoin pa-luumuuttajat ovat olleet iäkkäämpää väestöä ja eläkeläis-ten osuuden kasvu on huomattavampaa, mutta enimmäk-seen ikääntyminen on alueella hidasta. Ilmapiirissä on ta-

pahtunut muutoksia myönteisempään suuntaan osaami-sen ja yrittäjyyden merkityksen noustessa. Asenne EU:sta tulevaa rahoitusta kohtaan on parantunut ja se on hyväk-sytty yhdeksi kehittämisen työkaluksi samoin kuin projek-tiluonteinen työskentely. Yrittämisen arvostus on kasvanut ja etenkin nuoriso on aktiivisempaa ja kantaa ottavampaa kuin aiemmin. Nuoret ovat, osin koulutuksen myötä, kiin-nostuneempia uusista asioita kuin muutoksiin epäröiväm-min suhtautuva vanhempi väestö. Muuttovoittoalueilla uu-det ihmiset tuovat mukanaan uusia ajatuksia. Myös niin sanottu positiivinen kateus on ehkä lisännyt toimintaa kylil-lä yhden kylän aktivoiduttua ensin ja näytettyä mallia muil-le.

Muutokset elinkeinorakenteessa näkyvät voimakkaimmin maataloudessa. EU:n ja kansallisen ohjailun kautta pien-ten tilojen väheneminen ja toisaalta toiminnan koneellistu-minen ovat vähentäneet työvoiman tarvetta ja perinteinen yrittäjyys on vaihtunut esimerkiksi erikoisviljelyyn. Tuotan-to ei kuitenkaan ole laskenut, ja paikoin maatalousväestö on työllistynyt hyvin muun muassa toiminnan monialaista-misen seurauksena. Kaikkialla yritysten verkostoituminen ei ole lähtenyt yhtä hyvin käyntiin ainakin osin hajanaisen toimintakentän takia. Osassa aluetta yritykset ovat laajen-taneet reviiriään kansainvälisiä markkinoita kiinnostavan erikoisosaamisen kautta. Jonkin verran uutta yrittäjyyttä alueelle on tullut ja nuoriakin on palannut kotikuntiinsa yrit-täjiksi. Alueen markkinat ovat pienet, mutta LEADER-ra-hoitus on alentanut kynnystä alkaa yrittäjäksi ja mahdollis-tanut toiminnan eteenpäin viemistä laajemmillekin mark-kinoille.

Toimintaryhmän hanketyö nähtiin hyvänä työkaluna muu-tosten aikaansaamisessa ja negatiivisen kehityksen jar-ruttamisessa. LEADER-toiminta on mahdollistanut yritys-hankkeita, jotka eivät muualta olisi saaneet rahoitusta. Toi-mintaryhmän työ on ollut positiivista, pitkäjänteistä ja läh-tenyt nimenomaan ruohonjuuritasolta, mikä on alentanut kynnystä lähteä hanketoimintaan mukaan. (Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuus 2006:28-29)

2424 25

11.2. Määrälliset tulokset Seurantatietoa arviointia varten kerättiin koko hankkeen elinkaaren ajalta.

Hankearviointia varten kerättiin seuraavia indikaattoritieto-ja:

hyväksytyt hankkeet •

hankkeen kustannusarvio•

myönnetty avustus / yksityinen rahoitus•

työpaikkojen lukumäärä •

hankkeen aikainen työllistävyys•

uusien yritysten lukumäärä•

uusien tuotteiden ja palveluiden syntyminen•

Perinteisesti hankkeiden kohdentuvuutta ja tuloksia seu-rattiin eri ministeriöiden hallinnonalaisten hankerekisteri-en avulla. Tällainen oli esimerkiksi MMM:n hallinnonalais-ten hankkeiden kohdalla Hanke2000-järjestelmä. Tiedot koottiin asiakkaiden toimittamista indikaattorilomakkeista. Hankkeiden rahoitustietojen lisäksi rekisterit pitivät sisäl-lään lukuisia seurantaindikaattoreita1, joista tärkeimpiä oli-vat hankkeen työpaikka- ja yritysvaikutuksia mittaavat in-dikaattorit. Ongelmana lomakkeessa oli arviointivirhemar-ginaali. Tulkintavaikeudet, ja niistä johtuvat virheet esimer-kiksi työllistyvien määrässä. Hankkeesta syntyneet työ-paikka-arviot olivat yleensä liian optimistisia.

Oksanen ja Välimäki (2002) määrittelevät indikaattorin seuraavasti: ”Indikaattori on osoitin tai ilmaisin, jonka avulla mo-nimutkaista tietoa voidaan tiivistää helposti ymmärrettävään muotoon. Indikaattori kuvaa todellisuutta usein epäsuoras-ti, se kertoo oireista, jotka osoittavat tietyn ongelman olevan olemassa. Indikaattoreita käytetään mm. monimutkaisten ilmiöiden yksinkertaistamiseen, päätösten tekemiseen, seurantaan ja vertailuun.”

2626

Seurattava indikaattori Tavoite Toteuma

Toteutuneiden hankkeiden kokonaislukumäärä

keskikoko

elinkeinolliset hankkeet

elämänlaadulliset

400 kpl

20 000€

250 kpl

150 kpl

191 kpl

48 251 €

yrityshankeita 75 kpl

kehittämishankkeita 116 kpl

(Hanke2000 rekisteri)

Hankkeiden aikaansaamat työpaikat

kokoaikaiset

osa-aikaiset

450 kpl yhteensä

200 kpl

120 kpl

173 kpl yhteensä

110 kpl

63 kpl

Elinkeinorakenne monipuolistunut / uusia yrityksiä

maatilojen yhteyteen

muita

100 kpl

70 kpl

30 kpl

33 kpl

10 kpl

23 kpl

Uudet tuotteet ja palvelut

140 kpl 103 kpl

Toimivia verkostoja

10 kpl 9 kpl

Toiminta-alueen väestömäärä

asukasluku (lähtötilanne 53 000)

53 500 hlöä 54 417 hlöä

Taulukko 4. Määrälliset tulokset

2626 27

12. Mitä on opittu?

Toimintaryhmän rahoittamat esiselvityshankkeet toteutui-vat pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Esiselvitys-hankkeista ei kuitenkaan poikinut uusia avauksia, joten niistä saatava hyöty jäi lyhyellä aikavälillä vähäiseksi. Oh-jelmakauden lopussa rahoitettiin vain sellaisia esiselvitys-hankkeita, joissa etsittiin kansainvälisiä partnereita. Jois-sakin yrityshankkeissa ongelmana oli hankehakijoiden si-toutumattomuus. ”Väkisin” tehdyissä, usein myös konsul-tin työstämissä hankkeissa onnistumisprosentti oli heik-ko. Asiakas ei kokenut hanketta omakseen ja sitoutunei-suus siihen oli huono. Tällaisten hankkeiden karsimiseksi toimintaryhmän henkilöstö pyrki tapamaan jokaisen asiak-kaan jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Toimintaryhmän kautta hankerahoitusta hakevat olivat usein ensikertalaisia, joten hankebyrokratia oli heille uutta. Hankkeiden hallinnointi oli vaativaa, jota erilaiset tulkinnat vaikeuttivat. On selvää, että uudet hakijat tarvitsivat enem-män tukea ja neuvoa hankkeen hallinnoimisessa kuin van-hat konkarit. Hakijan saadessa TE-keskukselta myöntei-sen päätöksen, pyydettiin asiakas toimistolle ns. ”käynnis-tämispalaveriin”. Palaverissa käytiin läpi päätös, maksa-tus- ja raportointiasiat. ”Käynnistämispalaverissa” annet-tiin asiakkaalle myös hanketyön starttipaketin. Starttipake-tista löytyi kaikki hankkeen toteuttamiseen liittyvät lomak-keet. Alkuvaiheessa annettava perusteellinen hankeneu-vonta vähensi neuvonnan tarvetta hankkeen edetessä. ”Sparrauksesta” johtuen hankkeet onnistuivat paremmin ja paperityötkin tuli hoidettua hyvin.

”Seudullisen maaseutuohjelman laatimisprosessissa ja yhteisen tahtotilan löytämisessä toimintaryhmän vetovastuu oli ratkaiseva.” (sidosryhmäkysely 2007)

2828

NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY:N MERKITYS ALUEKEHITTÄJÄNÄ13. kentän näkökulmasta Vuonna 2007 toteutettiin Nouseva Rannikkoseutu ry:n si-dosryhmille suunnattu kysely ohjelmakauden 2000-2006 toteutumisesta. Kyselystä saadun palautteen mukaan toi-mintaryhmän roolia aluekehittäjänä pidettiin merkittävänä, koska tukitoimet kohdentuivat erityisesti maaseutualueille. Nouseva Rannikkoseutu ry nähtiin toiminnallisena ja rahal-lisena lisäresurssina. Useimmat järjestöjen ja pienten mik-royritysten hallinnoimat hankkeet olisivat jääneet toteutu-matta, ilman toimintaryhmän tarjoamaa hanketyön osaa-mista ja rahoitusta. Nouseva Rannikkoseutu ry:n rooli näh-tiin täydentävänä, mutta kolmannen sektorin ja mikroyri-tysten osalta merkittävänä. Haasteellisena nähtiin toimimi-nen kolmen seutukunnan alueella tasapuolisesti. Merkit-tävin päänavaus uudenlaisen toimintakulttuurin luomises-sa maaseudun kehittämistyössä oli Norsun rooli kehittä-misohjelman laatimisprosessissa. Toimintaryhmä otti veto-vastuun ja kiinteässä yhteistyössä laadittiin yhteinen, usei-ta tahoja palveleva maaseudun kehittämisohjelma.

13.1. Lumijoen kunnan näkökulmasta (Erkki Kauppinen, kunnanjohtaja) Lumijoen kunta on ollut mukana Leader –toiminnassa alusta saakka omalla kuntarahoitusosuudellaan, koska kunnassa se on nähty ja koettu tärkeäksi ja maanlähei-seksi toiminnaksi. Asioita on saatu toteutukseen jopa 100 %:n tukirahoituksella ja niinpä Leader on ollut selkeästi pa-ras EU-rahoitusinstrumentti pienten ja ihmisten lähellä ole-vien asioiden/hankkeiden toteutuksessa. Menneen ohjel-makauden 2000-2006 aikana (osin vielä v. 2007) Lumijo-ellakin toteutui 16 Leader –hanketta eli pari hanketta kes-kimäärin vuotta kohden. Hankkeiden kustannukset ovat

vaihdelleet 1000 eurosta 115.000 euroon yhteiskustannus-ten ollessa noin 216.000 euroa. Keskimääräinen hankeko-ko on ollut näin ollen noin 13.500 euroa. Julkista tukea on hyväksytty ohjelmakaudella lähes 150.000 euroa tukipro-sentin vaihdeltua 15:sta 100 %:iin (keskimäärin 9.300 eu-roa per hanke). Erilaisia rakentamiseen liittyviä hankkeita oli 3-4 kpl tulkinnasta riippuen. Voisi sanoa, että Lumijoel-la lähes jokaisella talouskylällä on nyt oma kylätalonsa tai vastaava, kiitos Leaderin. Yritysten hankkeita oli 2 kpl ja loput olivatkin erilaisia elinkeinojen esiselvitys- tai kehittä-mishankkeita, joista 4 oli kunnan vetämiä kehittämishank-keita. Lumijoen kunnan rahoitusosuus Nouseva Rannik-koseutu ry:n (Norsu) Leader –hanketoimintaan on ollut ao. ohjelmakaudella hieman vajaa 33.000 euroa.

Lumijoella on koettu, että yhteistyö Nouseva Rannikko-seutu ry:n kanssa on ollut hyvää ja kehitystä eteenpäin vievää. Hyvästä yhteistyöstä ovat hyötyneet paitsi kunta ja sen kautta yritykset, kyläyhteisöt ja ne yritykset, jotka olivat saaneet rahoitusta kehittämishankkeisiinsa. Kun ky-seessä on ollut hankkeita, joihin ei millään ole saatu kerät-tyä ”rutikuivaa” rahaa, niin se on voitu korvata omalla tal-koo- tms. työllä sekä Leaderin rahoitustuella. Tässä mie-lessä Leaderin ja Norsun tuki on ollut ratkaisevan tärkeä. Myös Lumijoen kunnan panostus, 33.000 euroa, menneen ohjelmakauden aikana on ollut merkittävää.

Norsu on edistänyt hankerahoitukselle esim. kylien sisäis-tä yhteistyötä ja hankkeesta riippuen yritysten keskinäis-tä yhteistyötä jossakin määrin. On myös yrityksistä kiin-ni, mihin ne haluavat lähteä mukaan ja missä määrin. Täs-sä mielessä kehitettävää vielä riittää, koska niin yritykset kuin kyläyhteisötkin tulisi saada verkottumaan keskenään lisääntyvissä määrin. Voimavaroja yhdistämällä voidaan saada enemmän aikaan kuin kukin yksin omalla tahollaan ponnistellen, joskin sitäkin tarvitaan. Lumijoella kaikki on kuitenkin pientä, joten jonkin suuremman toivossa yhteis-työn ja verkottumisen lisääminen on toivottavaa ja tavoi-teltavaa. Sitä toki on yritetty, mutta paljon on vielä teke-mättä. Ehkä tästä saisikin seuraavaan suuremman Lea-der –hankkeen.

2828 29

13.2. Kylien näkökulmasta (Kaisa Uusioja, kylä-koordinattori)

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry ja Pohjois-Pohjanmaan liitto on ollut mukana kehittämässä kyliä yhteistyössä Nouse-va Rannikkoseutu ry:n kanssa. Nouseva Rannikkoseutu ry on ollut kylien kehittämisessä aktiivinen ja nostanut kes-kusteluihin seminaarien avulla kylille tärkeitä asioita mm. kylien maankäyttö.

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n strategian eräs painopis-te on kylien kansainvälistyminen, jota Nouseva Rannikko-seutu ry on toteuttanut esimerkiksi MSL:n hankkeen kautta Italiaan Budoan alueelle. Kansainvälisen toiminnan kautta saadaan kylien yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia ja toisaalta uusia kontakteja kyläläisille.

Kylätoiminta saa voimansa yhteistyöstä, jota tehdään ky-lissä, kylien kesken ja kylien kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Oulun yliopisto on ollut hyvä kumppani NORSU:n alueella kylien kehittämistoiminnassa saaden aikaan kyli-en välistä yhteistyötä ja kylien yhteisen toimintasuunnitel-man. Kylätoiminta perustuu tänä päivänä yhä vahvemmin suunnitelmallisuuteen samoin kuin kylien hanketyö. Sen vuoksi useamman kylän yhteisen tahtotilan aikaansaami-nen on tärkeää koko alueen kehittämisen kannalta.

Leader-rahoitus on kylien kehittämisessä erittäin tärkeä. Sen avulla kylät ovat voineet kehittää omaa toimintaansa kylälähtöisesti ja monimuotoisesti.

13.3. Raahen seudun yrityspalveluiden näkökulmasta (Risto Pietilä, elinkeinojohtaja) Raahen seudun yrityspalvelut on Raahen seutukunnan kuntien ylläpitämä asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävä-nä on tukea asiakasyritysten kasvua ja menestystä palve-luillaan ja asiantuntemuksellaan. Se myös kehittää seutua yritystoimintaa tukevaksi sekä edistää niin uusien yritysten syntymistä kuin jo toimivien yritysten sijoittumista alueelle. Raahen seudun yrityspalvelut hallinnoi seudullista yritys-hautomotoimintaa Ruukki Werstas-tuotenimen alla.

Raahen seudun yrityspalveluiden toiminta rakentuu vah-van kumppanuuden periaatteelle. Olemme solmineet kir-jallisen yhteispalvelusopimuksen kolmentoista muun yri-tyspalveluja tuottavan tahon kanssa, tavoitteena kehittää yhdessä seudullisia yrityspalveluja. Nouseva Rannikko-seutu ry liittyi mukaan yhteispalvelusopimuksen piiriin vuo-den 2007 aikana. Jo sitä ennen Raahen seudun yrityspal-velujen ja Nouseva Rannikkoseutu ry:n välillä on ollut hy-vin tiivis vuorovaikutussuhde, joka sopimuksen vahvista-misen myötä vain entisestään tiivistyi. Kaiken yhteistyön perusta on luonnollisesti asiakaspalvelun parantamises-sa. Yhteisin ponnistuksin voidaan auttaa asiakasta löytä-mään asiakkaan tarpeita tyydyttävät ratkaisut laajan osaa-misverkoston yhteistyön tuloksena.

Yhteistyö vaatii selkeät pelisäännöt ja järjestäytyneen toi-mintamuodon. Verkoston foorumitoiminnalla kehitetään toimintaa ja välitetään tietoa eri toimijoiden työtavoista ja hankkeista. Foorumitoiminnan ytimen muodostavat ver-koston johtamista koordinoiva PyöreäPöytä, sekä eri or-ganisaatioiden kehittäjätahojen yhteinen E-tiimi.

Nouseva Rannikkoseutu ry:n myöntämät rahoitukset ovat olleet tärkeä elementti etenkin pienten ja alkavien yritys-ten investointien ja kehittämisaihioiden eteenpäin viennis-sä. Yritykselle rahoitus merkitsee aina mahdollistajaa, eli yritys voi kasvattaa toimintaa, tehostaa kilpailukykyä, val-lata uusia markkinoita jne. Rahoituksen lisäksi tarvitaan kuitenkin osaamista, jotta rahoitusresurssi voidaan hyö-dyntää parhaalla tavalla. Tämä on esimerkki asiakasta hyödyttävästä yhteistyömuodosta, joka syntyy Nousevan Rannikkoseutu ry:n ja Raahen seudun yrityspalvelujen yh-teistyön vaikutuksena.

3030

13.4. Mitä toimintoja alueelta puuttuisi? - Ruohonjuuritason toimija, joka vastaa alueen kehit-tämistarpeisiin. Nouseva Rannikkoseutu ry:n kehittämis-suunnitelma 2000-2006 laadittiin alueen tarpeiden poh-jalta. - EU-rahoituskanava, eli pienten yritysten ja paikallistoi-mijoiden hankkeiden mahdollistaja. Ilman Nouseva Ran-nikkoseutu ry:tä hankkeet olisivat jääneet toteutumatta ja siten hankkeen avulla saatu toiminto tai tuotos puuttuisi alueelta. - Verkottaja, joka vahvistaa ja luo erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä, paikallisesti, alueellisesti ja kansainvä-lisesti toimintaryhmätyön tai hankerahoituksen kautta. - Aktivaattori, joka kokoaa uusia toimijoita maaseudun kehittämistyöhön ja luo uusia toimintatapoja sekä aktivoi alutta erilaisten tilaisuuksien, koulutuksien ja seminaari-en kautta. - Hankeneuvoja ja kanssakulkija, joka auttaa avustuk-sen hakijoita hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja lope-tusvaiheessa. - Vaikutuskanava, joka mahdollistaa ja parantaa asuk-kaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

”Ei ne ropleemit kimpaleina

aukea, vaan niitä pitää

jälttää kuin lanttua” (Huovinen 2004)

3030 31

LEADER-PERIAATTEIDEN

TOTEUTUMINEN

LEADER+ -ohjelman avulla kehitettiin maaseutua sen asukkaiden aloitteesta eli paikallislähtöisesti. Kaikilla ko-tiseutunsa kehittämisestä kiinnostuneilla oli mahdollisuus osallistua LEADER+ -ryhmän toimintaan. Näin suunnitte-luun ja päätöksentekoon saatiin mukaan uusia ihmisiä ja ideoita. LEADER+ -ohjelmalla kokeiltiin pilottiluonteises-ti uusia toimintatapoja ja menetelmiä, kehitettiin maaseu-dun elinkeinoja ja luotiin uusia työpaikkoja maataloudesta poistuvien tilalle. Lisäksi tehtiin yhteistyötä verkostoitumal-la muiden saman alan tai alueen ihmisten ja organisaatioi-den kanssa sekä parannettiin erityisesti naisten ja nuorten työmahdollisuuksia ja elinolosuhteita. Ohjelmassa paino-tettiin ympäristön säilyttämistä ja kehittämistä sekä nouda-tettiin kestävän kehityksen periaatteita. Tähän kuului myös asukkaiden viihtyvyyden parantaminen lisäämällä yhteisiä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia.

14. Innovatiivisuus ja pilottiluonteisuusIdea muuttuu innovatiivisuudeksi silloin, kun se tuottaa jo-tain lisäarvoa toimintaan tai asiaan. Innovatiivisuus liittyy sekä täysin uusiin asioihin, että entisten parantamiseen. Innovatiivisuus vaatii avointa suhtautumista keksintöihin ja hankeideoihin sekä rohkeutta lähteä tukemaan ja toteutta-maan niitä. Rahoitettavat innovaatiot voivat liittyä joko pal-veluihin, toimintatapoihin, tuotantomenetelmiin tai tuottei-siin.

14.1. Uusia / kehitettyjä alueellisia palvelujaraviradojen kunnostus ja uudet pesu- ja valjastuska-•tokset (Tyrnävä)

raviradan kunnostus, uudet huoltorakennukset, tuo-•maritorni raviradan yhteyteen ja uimapaikka hevosil-le (Raahe)

turvallinen ajoreitti hevosille (Siikajoki)•

hevostalli ja siitospalvelut (Siikajoki)•

retkeilyreitistöt, tuulimylly (Hailuoto, Raahe ja Rantsi-•la)

uima-alueen kunnostaminen (Vihanti)•

moottorikelkkarata, kaivo, markkina-alue ja paikoitus-•alue (Rantsila)

turvesavisauna (Rantsila)•

seurantalon kunnostaminen (Tyrnävä)•

metsästysmajan kunnostaminen (Pyhäjoki)•

uudet lahtivajat (Lumijoki, Tyrnävä, Vihanti, Hailuoto, •Raahe; Olkijoki, Saloinen ja Pattijoki)

lahtivajan yhteyteen sauna (Lumijoki)•

monitoimihalli (Lumijoki)•

kylätalo (Raahe)•

paviljonki (Vihanti)•

kylätalon kunnostaminen (Siikajoki; Luohua ja Paavo-•la)

partiolaisille kämppä (Liminka)•

veteraanimajan kunnostaminen (Raahe)•

asemamiesten rakennuksesta erilaisten teematapah-•tumien ja kurssien järjestämispaikka (Vihanti)

rukoushuone kunnostaminen (Pyhäjoki)•

kansanopiston kunnostaminen (Liminka)•

mehuaseman kunnostaminen (Rantsila)•

”Ei ne ropleemit kimpaleina

aukea, vaan niitä pitää

jälttää kuin lanttua” (Huovinen 2004)

3232

kalahautomo (Pyhäjoki)•

moottoriurheilukeskuksien kunnostaminen (Siikajoki •ja Raahe)

moottoriurheilukeskuksen huoltorakennuksen korjaus •(Tyrnävä)

formularadan kunnostus (Siikajoki)•

golf-kentän kunnostus (Siikajoki)•

uudet päiväkodit (Liminka ja Raahe)•

uudet kehitysvammalaitokset (Liminka ja Siikajoki)•

uusi lastenkoti (Siikajoki)•

uusi kuntosali (Raahe)•

uusia terveyspalveluja (Siikajoki ja Raahe)•

teatteri (Raahe)•

perinnepaja (Raahe)•

kaavapalvelu (Raahe)•

viheralanyritys (Raahe)•

metsuripalvelut (Siikajoki)•

harvennushakkuut ja polttopuu palvelut (Siikajoki)•

haketuspalvelu (Vihanti)•

rahtihöyläyspalvelu (Siikajoki)•

korjaamopalvelut (Siikajoki)•

konepajapalvelut (Rantsila)•

puupaja (Lumijoki)•

kampaamo (Liminka)•

valokuvaus-, mainos- ja painopalvelut (Siikajoki)•

biodiesel-laitos (Siikajoki)•

betonisoran jalostuslaitos (Siikajoki)•

taukotupa maatilamatkailun yhteyteen (Hailuoto)•

paviljonki / aittaravintola maatilamatkailun yhteyteen •(Tyrnävä)

käsityömyymälä / museo maataloustyökaluista (Lumi-•joki)

matkailuyrittäjien (9kpl) yhteiset web-sivut (Lumijoki)•

•

14.2. Uudet tuotteet, menetelmät ja toimintatavat Tuotteet

pullotusautomaatti teollisuuden tarpeisiin (Liminka)•

järviruokosta paperia ja sisustuslevyä (Hailuoto)•

terveysnäkkäri ja luontolääkekaappi kirja (Pyhäjoki)•

41 kpl marjajalosteita (uudet yrtti-, marja- ja juuresme-•hut, hillot, hyytelöt, marmeladimakeiset ja hiilihapote-tut juomat (Rantsila)

yhdistelmäkiuas; savustusmahdollisuudella varustettu •jatkuva lämmitteinen ja varaava kiuas (Raahe)

traktori- ja talonpoikaiskulttuurista kertova Zetor-elo-•kuva (Tyrnävä)

punamulta maali (Vihanti)•

rypsistä biodieseliä ja valkuaisrehua (Siikajoki)•

Menetelmät ja toimintatavat

tuotantoautomaatio laboratorio (koulutus-, tuotekehi-•tys- ja teollisuuden tehostamisympäristö (Rantsila)

erikoisterästen pinnanpuhdistamisen kehittäminen, •mahdollistaa suuren teräsvalimokonsernin tuotannon osien siirtämisen maaseutuyritykseen (Pyhäjoki)

fasaanin kasvatuksen kehittäminen (Pyhäjoki)•

latuhöylän, murskaimen ja luistelubaanan tuotekehitys •(Hailuoto)

3232 33

maaseudun kirjallisuuspäivien ja sanataideryhmien •kautta heräteltiin myönteistä asennetta kirjoittamista ja kirjallisuutta kohtaan (koko toiminta-alue)

turverakentaminen (Rantsila)•

kyläkävelyt, kylien yhteinen toimintasuunnitelma (Raa-•he-Vihanti)

Roskapeikko; ympäristökasvatusta päiväkoteihin ja •kouluille (Vihanti)

•

14.3. Tapahtumat, esitykset ja esiselvitykset

Tapahtumat, esitykset

Limingan musiikkiviikot•

Lintukuva festivaalit (Liminka)•

Vanhan ajan joulu / joulutapahtuma (Liminka ja Lumi-•joki)

Hyvän olon messut (Raahe)•

Sulatto (Raahe)•

Elämää havaittu (Siikajoki)•

Kirjoilla - kirjapäivät (Rantsila)•

Joulukuusen haun MM-kisat (Pyhäjoki)•

Lörpöttelevä etana –lastenooppera (Raahe)•

Zetkajengi (Tyrnävä)•

Rosvo Perttunen (Liminka)•

Kevään kohinaa (Liminka)•

Kierrätys on tähtijuttu (Vihanti)•

KonstVärkki (pihataide kilpailu) (Siikajoki)•

Tietotekniikan valtakunnallinen ohjelmointi-, peli-, tie-•toturva- ja demotapahtuma (Raahe)

Esiselvitykset

Erikoiskauran kotimaiset ja ulkomaiset markkinanäky-•mät (Liminka)

Potentiaaliset yritysideat, tuoteideat ja mahdolliset te-•kijät / yhteistyökumppanit – suunnittelu konsepti pe-rustuu platform-ajatteluun (Rantsila)

Woodpark – potentiaaliset puualan yritysideat, tuo-•teideat ja tekijät sekä puualan ihmisille soveltuva eri-koistumisalue markkina- ja osaajayhteyksin (Rantsila)

CallCenter idea - yritys ottaa hoitaakseen usean asia-•kasyrityksen tai julkisten laitosten palveluja. Yritys voi myös ruuhkahuippujen aikana vuokrata henkilöstöä yritysten käyttöön (Lumijoki)

Punamulta - Vihannin alueen suomalmiesiintymien si-•jainti, määrä ja laatu (Vihanti)

Muuta meille! - kuinka suuri osa Raahen seutukunnan •alueelle pendelöivistä on harkinnut muuttoa johonkin alueen kuntaan. Lisäksi selvitettiin veto- ja työntöteki-jät sekä esteet ja millaisia toimenpiteitä kohdekunnil-ta ja muilta tahoilta edellytetään muutospäätöksen ai-kaansaamiseksi (Raahen seutu)

Hailuodon matkailun ongelmat - Hailuoto on yksi •27:stä virallisesta kansallismaisemasta, jolla on val-takunnallista merkitystä ja mielenkiintoa esim. meren monimuotoiseen hyödyntämisessä

Raahen saariston hyödyntäminen (Raahe)•

MikroTeknoyritys – ohjelmistoverkoston luominen alu-•eelle. Selvitetään potentiaaliset yritysideat ja mah-dolliset tekijät sekä heille sopivat yhteistyökumppanit (Rantsila)

Vihannin Raision tehtaiden tuotannon yhteydessä •syntyvän perunatärkkelyksen soveltuvuus pelletöin-tiin sekä lähialueiden puuteollisuuden tarjoamat pelle-töinnissä tarvittavat raaka-ainevarat ja niiden hyödyn-tämismahdollisuudet (Vihanti)

Peltobiomassojen biokaasutus (Lumijoki)•

Energiapuun ja lötömin hyödyntäminen bioenergiatuo-•tannossa (Vihanti)

3434

15. Paikallislähtöisyys, verkostoituminen, kumppanuus ja siirrettävyysPaikallislähtöisyys

Nouseva Rannikkoseutu ry:n tavoitteena oli tukea laaja-pohjaiseen osallistumiseen kannustavaan päätöksente-koa kaikissa kehittämisasioissa. Alhaalta ylös –lähesty-mistapa perustui paikallisyhteisöjen aktivoimiseen ja kou-luttamiseen. Hanketasolla oli tärkeää, että hankeideat tuli-vat paikallisilta toimijoilta.

Verkostoituminen

Verkostoituminen tapahtui alueella toimivien toimintaryh-mien ja muiden maaseudun kehittäjien kanssa (katso koh-ta 13.5.).

Kumppanuus ja siirrettävyys

Kumppanuus oli laaja-alaista yhteistyötä eri tahojen, esim. yritysten, yhdistysten, asukkaiden ja viranomaisten välil-lä. Kumppanuus periaatetta noudatettiin sekä paikallisella, alue- että keskushallinnon tasolla. Nouseva Rannikkoseu-tu ry:n rahoituksella kehitetyt uudet ideat, menetelmät ja toimintatavat annettiin myös muiden käyttöön. Tätä edisti hankkeista ja niiden tuloksista tiedottaminen.

16. Tasa-arvon ja kestävän kehityksen edistäminenTasa-arvo Tasa-arvoisessa toiminnassa Nouseva Rannikkoseutu ry:ssä huomioitiin niin hallituksen kokoonpanossa kuin ra-hoituksen saaneissa hankkeissakin kumpikin sukupuoli ja eri ikäryhmät sekä toimintakyvyiltään, varallisuudeltaan ja kansallisuudeltaan erilaiset ihmiset.

Erityisesti naisten tasa-arvoa edistäviä hankkeita olivat:

Miksei meillä ikinä mitään; Vihannin kunnan alueella koot-tiin yhteen, eri kylien, naisten monipuolista osaamista. Eri

yhdistysten ja kerhojen toimijat järjestivät yhdessä hyvän olon ja voimaantumisen aktivointipäivän alueen naisille. Tapahtuman järjestelyissä oli mukana 50 naista (Vihanti).

Ihanaiset koulutushanke; Koulutuksien kautta lisättiin maaseudun naisten valmiuksia toteuttaa, tiedostaa ja il-maista itseään rohkeasti ja jämäkästi sekä henkilökohtai-sessa elämässä että erilaisten yhteisöjen jäsenenä (Nor-sun toiminta-alue)

Turpeesta saunaksi ; Viisitoista naista rakensi turvesavi-saunan Kurunevalle (Rantsila)

Kestävä kehitys Hankkeiden kestävää kehitystä arvioitiin hankesuunnit-teluvaiheessa indikaattorilomakkeella. Indikaattorilomak-keessa arvioitiin hankkeen vaikutuksia päästöihin, kulu-tukseen, tuotantoon, energiatalouteen, luonnonolosuhtei-siin ja energiatalouteen.

Erityisesti kestävää kehitystä edistäviä hankkeita olivat:

- Retkeilyreitistöjen kehittäminen (Hailuoto, Rantsila) - Ryti-projekti /Järviruokopuristeen jalostaminen tuotteeksi (Hailuoto) - Lahtivajahankkeet ( Lumijoki, Tyrnävä, Vihanti, Hailuoto, Raahe; Olkijoki, Saloinen ja Pattijoki) - Jätteiden hyötykäyttökoulutus (Vihanti) - Kierrätys on tähtijuttu, teatteri esitys (Vihanti) - Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergia (Rantsila ja Ruukki, Siikajoki) - Rannikon nuorten kansainvälinen metsä- ja luontohanke (Norsun toiminta-alue) - Biodiesel laitoksen rakentaminen (Ruukki) - Peltobiomassojen biokaasutuksen esiselvitys (Lumijoki) - Jätevesijärjestelmän uusiminen (Pyhäjoki) - Vaellussiika rannikon voimavarana – vanhasta meijerin kattilasta saneerattiin kalahautomo ja kehitettiin mädin hankinnan prosessia (Pyhäjoki) - Timotei lähemmäs luontoa – luontopäiväkodin rakentaminen (Raahe)

3434 35

- Turpeesta saunaksi (Rantsila) - Luomuviljelyn kehittämispalveluiden tuotanto (Ruukki) - Ruokolahden jokipuisto I – Ruokolahden lavan liittäminen aluevesijohto verkostoon, imeytyskaivo jätevesiä varten, jokialueen raivaus ja kunnostus (Ruukki) - Potkua haketukseen (Ruukki) - Polttopuuverkosto ”pilkettä silmässä” (Tyrnävä) - Pelletti –esiselvitys (Vihanti) - Energiapuun ja lötömin hyödyntäminen bioenergiatuotannossa (Vihanti) - Klapiyrittäjien yritysryhmä –hanke (Ruukki, Lumijoki ja Rantsila) - 4H-Marjat jalosteiksi (Rantsila) - Neliapila – luonnontuotteiden jatkojalostuksen lisääminen (Rantsila) - Konstvärkki, pihataidekilpailu (Ruukki)

”Hankerahoitusta hakevien täytyy varautua käyttämään paljon työaikaa erilaisten raporttien ja hakemusten täyttämiseen. Ottakaa riittävästi rahoitusta muualta (lainaa). Hankerahat ovat ”pitkässä kuusessa” TE-

keskuksen hitauden ja byrokratian rattaissa ja ne tulevat aina jälkijunassa. Ilman riittävää rahoitusta yritys voi jopa mennä konkurssiin ennen hankkeen päättymistä. Hyvästä tilitoimistosta voi olla apua erillisen hankekirjanpidon

pitämisessä.”(Viljasin OY)

3636

PROJEKTIKOKEMUKSIA

Mahdollisuus kasvoi todeksi Pattijoen Metsästysseuran runsaan 500 jäsenen toiminta on hyvin monipuolista. Metsästyksen ja siihen liittyvien toi-mintojen lisäksi vuosien ajan on seuralla ollut urheilutoi-mintaa, annettu opetustunteja Pattasten yläasteen oppi-laiden luontotietouden lisäämiseksi, jota pidämme seuran kannalta mainiona asiana. Saloisten Reippaan suunnis-tajat käyttävät seuran tiloja sekä maastoa suunnistuskil-pailujen tukikohtana. Partiolaiset ovat pitäneet leiriä, joten Majan ympärillä olevalla maastoalueellakin on monenlais-ta toimintaa. Ampumaradat ovat aivan tukikohtamme vie-ressä. On monia asioita, jotka tukivat meidän tarpeitam-me.

Vanhat käytetyt tilat olivat usealle tapahtumalle askeetti-set. Tilojen lämmitys oli oma ongelmansa ja saniteettitilat olivat puutteellisia. Alueelta puuttui puhdas vesi ja jäteve-sien viemäröinti. Vanhojen rakennusten korjausten tarve oli kasvanut. Tavoitteena oli uudistaa ja parantaa seuran toimintamahdollisuuksia. Rakentamiseen tähtääviä tilan-nearvioita tehtiin ensin jäsenten ja sitten johtokunnan pii-rissä. Tämän jälkeen aihetta selvitettiin laajemman koko-naisuuden kannalta. Näin edettiin vuoden 2004 yleiseen vuosikokoukseen. Siellä käytiin keskustelua ja arviointia ti-lojen tarpeellisuudesta, rakennuksen koosta sekä muista tarpeista. Vuosikokous antoi johtokunnalle tehtäväksi sel-vittää ja kartoittaa rahoitustilannetta, joka esitettiin sitten seuraavassa 2005 vuosikokouksessa. Hankkeen suuruu-desta, n. 120 m2 lämmintä tilaa, johtuen mieliä luonnolli-sesti askarrutti seuran taloudellinen mahdollisuus. Ei niin-kään jäsenistön voimavarat. Kartoituksen aikana astui ku-

vaan mukaan Nouseva rannikkoseutu ry. eli ns. EU-rahoi-tus! Meille monelle Nouseva Rannikkoseutu ry oli aivan outo yhdistys. Koko asiaan mahdollisen rahoittajatietojen selvitys oli aloitettava A:sta. Rahoitussuunnitelmien ja alun epävarmuuden tilan aikana meni alussa sekaisin TE-kes-kus ja Nouseva Rannikkoseutu ry.

Majan perussuunnitelman toteutti seuramme jäsen. Suun-nitelmaa käsiteltiin eri palavereissa ja kokouksissa. Pie-nin muutoksin suunnitelma sitten hyväksyttiinkin. Samalla tehtiin seuran koko rakennuskompleksissa kunnostuksen kokonaissuunnitelmat. Projektin vastaavaksi kokous päät-ti valita seuran puheenjohtajan. LVIS-sektoreiden vastuul-lisiksi valittiin kunkin alan ammattilaiset. Olimme yhteydes-sä Nousevaan Rannikkoseutu ry:n, jossa autettiin ja oh-jattiin aivan alkumetreiltä saakka. Hankkeen tarvitsemaa ”paperisotaa” voi tosiaankin pitää haastava. Tuntui siltä, että mahdollisen projektin tarvitsema hanke tarvitsee pa-peria enemmän kuin varsinainen rakennuspuuta. Hyvä puoli siinä oli se, että samalla tuli selvitettyä hakijan kan-nalta kaikki asiat.

Pattijoen Metsästysseuran kannalta sattuma ja onni as-tuivat samalla kuvaan mukaan. Kannuksen Maatalousop-pilaitoksessa opiskellut vihantilainen rva tarvitsi koulun-sa päättötyöksi jonkin tehtävän. Hänelle esitettiin seuram-me puolesta päättötyöksi suunnitelmien laatiminen seu-ran hankkeen toteuttamiseksi. Hankkeen nimeksi päätet-tiin: Luonto lähelle – matkalle metsään. Onnistuneen päät-tötyön seurauksena pääsimme aikanaan hakemaan Nou-sevalta Rannikkoseudulta rahoitusta projektin toteuttami-

Veikko Sipola Pattijoen Metsästysseuran puheenjohtaja, Luonto lähelle – matkalle metsään projekti

3636 37

seksi. Suunnitelmissa varauduttiin jo hankkimaan koulu-tuskäyttöön riittävät nykyaikaiset AV-välineet, koska ope-tustoimintaa tiloissa oli tarkoitus suorittaa. Samoin oli tar-koitus vuokrata tiloja yhteistyökumppaneiden ulkopuolel-lekin. Aikanaan kuukausien odottelun jälkeen Nousevas-ta Rannikkoseudusta tuli meille hyväksytty päätös, jonka jälkeen alkoi varsinainen rakentaminen ja vanhojen tilojen kunnostukset. Myönteisen päätöksen saamiseen vaikutti nykyinen yhteistyökumppanuus eri yhteisöjen kanssa.

Rakentaminen Varsinainen rakentaminen aloitettiin keväällä 2006. Ylei-sen kokouksen päätöksellä ja rakennustapojen selvittely-jen jälkeen päädyttiin elementtiratkaisuun. Päätös oli oi-kea. Näin suuren rakennuksen n. 120 m2 rakentaminen talkootyönä kappaletavarasta olisi ollut uuvuttavaa. Tuli-han talkootuntejakin lopulta noin 4500 tuntia. Tässä alku-vaiheessa projektin vastuullisena vetäjänä oletin, että jä-senistö toimii ns. itseohjautuvasti. Näin ei kuitenkaan toi-minut. Tilanne oli aktiivirakentajilla turhautunut, kun ei ol-lut paikalla olevaa työnjohtoa. Asiasta keskusteltiin, jonka seurauksena valittiin neljä työnjohtajaa, jotka olivat vuoroil-laan vetovuorossa. Päätös oli oikea ja rakentaminen alkoi edistymään. Seuran jäsenistössä on monenlaista ammat-timiestä, joka oleellisesti helpotti projektin eteenpäin vien-tiä. Metsästysseuran luonteesta johtuen syksyjen 2006 ja 2007 rakentaminen edistyi hitaasti kun jäsenemme kävi-vät luonnollisesti metsällä. Maja saatiin kuitenkin valmiik-si syksyllä 2007.

Rahoittajan toiminta Rahoittajan toiminta seuramme näkökulmasta katsottu-na on omalla tavallaan kohtuullisen kankeaa. Se sisältää kahden osapuolen antamia hallintokiemuroita. Oli Nouse-van Rannikkoseudun ja TE-keskuksen asettamat toiminta-ehdot. Niissä sinänsä ei ole pahaa sanottavaa, mutta nii-den omaksuminen vie vain oman aikansa. Jotensakin tun-tui, että samoja asioita varmistettiin ja hoidettiin kahteen kertaan. Kysymyksessä ei ollut missään vaiheessa, eikä

millään tasolla epäluottamustoiminta. Molemmissa orga-nisaatioissa oli ystävällinen ja hyvä yhteistyötoiminta. Hei-dän hallintonsa vain toimi siten. Sinänsä hallinnollinen toi-minta on omalla tavallaan looginen ja toimiva, mutta sen oivaltaminen heti alkumetreillä olisi auttanut jatkossa. Niin Nousevan Rannikkoseudun kuin TE-keskuksen puolelta annettiin kaikki apu, jos vain osattiin kysyä.

Varat projektiin päätti Nouseva Rannikkoseutu, mutta lo-pullisen maksatuspäätöksen teki TE-keskus. Tuntui siltä, että samoja asioita tarkastetaan niin moneen kertaan. Täl-lä käsittelytoiminnalla viivästytetään projektin tekijälle eu-rojen saantia, jolla on useimmiten oma pääoma vähissä ja laskut maksamatta. Joudutaan neuvottelemaan tava-ran toimittajien kanssa laskujen eräpäivistä ja asia koh-distuu negatiivisena rahoittajan suuntaan. Tältä olisi voi-tu ainakin osittain välttyä, mikäli maksatuspäätösten ai-kataulut suhteessa projektin etenemiseen olisi ollut etu-käteen projektinhallinnon tiedossa. Eteenkin maksatuk-sien nopeuteen olisi hyvä kiinnittää huomiota. Toki kaikki meni ystävällisessä hengessä, mutta tuntui siltä, että asi-oiden käsittelyssä olisi saatava enemmän virtaviivaisuut-ta, kontrollin siitä kärsimättä. Kaikkinensa projektimme on-nistui mainiosti. Siihen vaikutti rahoituksen saantimahdol-lisuus ja jäsenistön aktiivisuus. Ilman kummankaan osa-puolen panosta Pattijoen Metsästysseura ei olisi voinut to-teuttaa tätä projektia.

3838

Ulla Matturi, Avesco, Liminganlahden lintu-kuvafestivaali

Tapahtuman idea ja tarkoitus Lintukuvafestivaalin alkuperäinen tarkoitus oli järjestää myös kuvauskoulutusta lintukuvien näyttämisen rinnalle. Aikataulu kävi kuitenkin liian tiukaksi ja koulutuksen jär-jestämisestä luovuttiin. Koulutus olisi pitänyt järjestää eri paikassa kuin kuvien katselu ja silloin tapahtuma olisi ha-jaantunut eri kohteisiin. Tiedossa oli myös, että Limingan-lahden luontokeskus asettaa rajoituksia kävijämääräl-le eli noin 60 ihmistä mahtuu kerrallaan luontokuvia kat-somaan. Tämä riski päätettiin ottaa, jotta tapahtuma-alue pysyisi kokonaisuutena. Lisäksi suunnitelmissa oli raken-taa kuvauskojuja, joita vuokrattaisiin tapahtumaan osallis-tuville kuvaajille. Kuvauskojujen rakentamiseen olisi saa-tu 50 % rahoitus ja Suomen Ammattiluonnonvalokuvaajat ry on pieni yhdistys, jossa jäseniä on vain muutama kym-menen. Näin ollen omarahoitusta ei ollut tarjolla. Lyhyt jär-jestelyaika pakotti tekemään tapahtumasta yksipäiväisen ja luontokeskuksen vuokraaminen pidemmäksi ajaksi oli-si tullut liian kalliiksi. Näin päädyttiin yhteen päivään ja kai-ken kaikkiaan tehtiin oikea päätös sen suhteen. Kun ta-pahtumaa järjestetään ensimmäistä kertaa, ei voinut odot-taa mitään. Luontokuvaus ja Liminganlahti saivat toivottua huomiota sekä kävijämäärien että median osalta.

Tapahtuman järjestelytyö Tarjous lintukuvafestivaalin järjestelytyöstä ja projektijoh-tamisesta hyväksyttiin 28.2. joten käytännössä tapahtu-majärjestelyihin jäi kaksi kuukautta aikaa. Suurimman työ-määrän muodosti yhteydenpito näytteilleasettajiin sekä hallituksen tiedottaminen tapahtumasta ja sen kuluista. Sähköpostiliikennettä syntyi 350 lähetettyä ja vastaanotet-tua sähköpostiviestiä. Puhelinsoittoja kertyi noin 150 kap-paletta. Paperitulosteita ja kopiota tuli 150 kpl. Tapahtu-masta lähetettiin tiedotteita. Julisteita painettiin 50 kpl ja käsiohjelmia 500 kpl. Talkootyö koostui etukäteisvalmiste-luista ja tapahtumapäivän esittelytyöstä. Luontokeskuksen piha-alue oli hoitamaton ja risusavotta sekä nuotiopaikan

kunnostus, roskien kerääminen, vanhan opastuskeskuk-sen siivous ja näytteilleasettajien esittelykojujen ja pöytä-ryhmittymien järjestelyt veivät aikansa. Limingan kunnan teknisen osaston työntekijät hoitivat osuutensa piha-alu-een kunnostuksesta moitteettomasti. Talkootyötunteja ker-tyi yli sata noin kahdenkymmenen ihmisen voimin.

Tapahtumasta saatu palaute ja tapahtuman kehittäminen Kävijämääräksi saatiin 330 ja lisäksi paikalla oli tapahtu-man järjestelijöinä ja esittelijöinä 37 ihmistä. Kävijät olivat pääasiassa Oulun seudulta, mutta paikalla oli myös muu-tamia kansainvälisiä luontovalokuvaajia. Tapahtumaa sii-vitti kova pohjoistuuli, mikä hieman vähensi kävijämäärää ja lyhensi kävijöiden viipymää alueella.

Lintukuvafestivaalin ohjelman rytmitys oli onnistunut ja esi-tykset sopivan mittaisia. Luontokeskusta ylistettiin tapah-tumapaikkana. Ideaa kehuttiin ainutlaatuiseksi ja toivottiin tapahtuman kasvua ja laajentumista. Kehittämistä toivot-tiin mm. opastuksen järjestämiseen, mainontaan ja tiedot-tamiseen. Kohderyhmää pyydettiin laajentamaan myös ei-harrastajille. Lisää näytteilleasettajia ja reipasta kaupallis-tamista toivottiin. Myös toisenlaisia mielipiteitä esitettiin ja toivottiin, ettei tapahtumaa kaupallistettaisi ja kasvatettaisi liikaa. Luontokuvaesitysten rinnalle toivottiin kuvauskoulu-tusta ja luontokuvanäyttelyä.

Hankkeen hallinnointi ja ”paperisota” Mielestäni hankehakemuksen ja liitteiden täyttäminen ei ollut hankalaa tai ylivoimaista. Kun hanke on suunniteltu hyvin, niin hankehakemuksen tekeminen on helppoa. Kus-tannusten arviointi on aina vaikeaa ja toteutuneet kustan-nukset vaikuttavat rahoitushakemuksen laskutapaan. Mie-lenkiintoinen laskutapa yllätti minut; eli jos hankekustan-nukset ovat todellisuudessa esim. 96,5 % hankesuunnitel-massa mainituista kustannusarviosta niin rahoitusta hae-taan myös tässä suhteessa. Myös talkootunnit lasketaan samassa suhteessa. Kun laskutavan ymmärtää, niin ra-

3838 39

hoitushakemuksen täyttäminen onnistuu suhteellisen hel-posti. Yksityisen rahoituksen suhteen kannattaa myös olla ”varovainen”. Mikäli yksityinen rahallinen osuus ylittää kustannusarviossa esitetyn summan, se lasketaan hank-keelle tuloksi ja se vähentää avustuksen määrää. Yhdis-tyksille avustusprosentin suuruus on tietysti tärkeää, jotta tapahtuman järjestäminen ei vaikuttaisi yhdistyksen varsi-naiseen toimintaan.

Seuraavia hankkeita ajatellen, tulen itse kiinnittämään huomiota järjestävän tahon taloudellisiin resursseihin sekä hallituksen kokoonpanoon ja sen jäsenten ”sijaintiin”. Täs-sä hankkeessa hallituksen jäsenet olivat eri puolilla Suo-mea ja taloudenhoitajaa piti perehdyttää sekä puhelimitse että sähköpostiviestein hankkeen hallinnointiin. Lisäksi ti-lintarkastajille piti selittää koko hanke alusta loppuun kir-jallisesti, jotta he pystyivät hyväksymään kirjanpidon. Jou-duin loppujen lopuksi tekemään Ammattiluonnonvaloku-vaajien kirjanpidon koko vuodelta itse. Pienissä yhdistyk-sissä ei kassa tahdo riittää ja lainanhakeminen pankista saattaa olla ylivoimaista. Ennakkoa voi hakea ja sitä saa myös helposti, mutta sekään ei riitä turvaamaan pienen yhdistyksen kassan riittävyyttä. Myös maksatuksen viiväs-tymiseen pitää valmistautua. Se saattaa kestää kuukau-sia, vaikka lomakkeet olisivatkin oikein täytettyjä.

Nina Kuikka projektityöntekijä, Vihanti-Raahe –akselin vetovoiman kehittäminen –hanke

Yhteisellä toimintasuunnitelmalla ja kylien välisellä yhteistyöllä potkua laajan aluekokonaisuuden kehittämiseen

Vihanti-Raahe –akselin vetovoiman kehittäminen han-ke toteutettiin ajalla 14.5.–31.12.2007. Hankkeen hallin-noinnista vastasi Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Hankkeessa olivat mukana Läntisrannan ja Möykkylän ky-lät Vihannista sekä Kopsan, Mattilanperän ja Lasikankaan kylät Raahesta. Kantatien 88 varrelle sijoittuvat kylät ovat maaseutuasumisen vahvaa aluetta, jonka vetovoimaisuus perustuu luontoon, paikallishistoriaan ja asumisen moni-naisiin mahdollisuuksiin.

Kylätoiminnan perinteet alueella ovat pitkät, mutta työ-tä tehdään paljon yksin ja hankkeet jäävät usein kyläkoh-taisiksi voimainponnistuksiksi. Uusien lähtökohtien etsimi-nen kylien välisen yhteistyön lisäämiselle yli kuntarajojen oli hankkeen perustavana punaisena lankana. Hanke on-nistui tässä tavoitteessaan hyvin, sillä hankkeen tuloksena syntyi kylien ehdotuksesta ajatus uudesta toimintamallis-ta kylien väliselle yhteistyölle. Toimintamallin perustan luo-vat kylien avaintoimijoiden säännölliset kokoontumiset ja keskustelut alueen kehittämiseksi sekä vuosittaiset, kaikil-le avoimet kyläkävelyt, joilla aluetta tehdään tunnetuksi ja lisätään kotiseututuntemusta laajemminkin.

Hankkeen tuloksena saatiin kiteytettyä kylien yhteinen tahtotila alueen kehittämisen suunnasta yksiin kansiin. Ky-lien yhteinen toimintasuunnitelma vuosille 2007–2013 tuo alueen kehittämiseen pitkäjänteisyyttä. Suunnitelmaan on koottu kehittämisen painopisteet ja tavoitteet, joihin lähi-vuosina suunnitelmallisesti panostetaan. Suunnitelman teon yhteydessä syntyi jatkohankeaihioita, joita kylät aiko-vat viedä eteenpäin. Yhteiset aloitteet Tiehallinnolle liiken-neympäristön parantamiseksi, alueen muinaismuisto- ja paikallishistoriakohteiden kehittäminen, alueen luonnon-

4040

ympäristön hyödyntäminen retkeilyssä sekä yhteinen tont-tipörssi internetiin ovat esimerkkejä monista jatkotoimista.

Hankkeen tulokset ja eri tahoilta saatu palaute ovat olleet rohkaisevia, ja uusia käytäntöjä halutaan nyt levittää laa-jemminkin käyttöön. Toimintasuunnitelmasta voi ammen-taa elementtejä muidenkin aluekokonaisuuksien suunnit-teluun. Kylien yhteisen toimintasuunnitelman etuna on, että se täydentää olemassa olevia kyläsuunnitelmia yh-distämällä erilliset, kyläkohtaiset tavoitteet yhteisiksi kärki-hankkeiksi, joiden kautta kylät voivat hyötyä toistensa vah-vuuksistajaprofiloituaalueenaomaleimaisesti.

Hankkeen perusajatuksena oli asukaslähtöisyys kaikes-sa toiminnassa. Kyläläisten mukaan ottaminen suunnitte-luun on kylähankkeissa ensiarvoista, sillä heillä on arvo-kasta paikallistietoa. Yhteistyössä tehdyllä suunnitelmalla on edellytykset jäädä elämään hankkeen päätyttyäkin.

Hankkeessa mukana olevien kylien erilaisuus toi oman li-sätyönsä hankkeen toteuttamiseen. Yhteisen näkemyk-sen löytäminen vaatii aina aikaa, johon hankkeen rajalli-nen kesto toi omat haasteensa. Esimerkiksi työryhmätyös-kentelyä olisi voinut syventää ja laajentaa. Toisaalta kyli-en avainhenkilöiden muodostaman työryhmän toimivuus säilyi, sillä ryhmän koko ei kasvanut liian suureksi. Laa-jempi asukasnäkökulma välittyi kuitenkin toimintasuunni-telmaan kyläsuunnitelmien sekä tupailtojen ja kyläkävelyi-den kautta. Työryhmätyöskentelyn ohella muita hyviä ta-poja saada mukaan mahdollisimman monta näkökulmaa suunnitteluun on toteuttaa erilaisia tupailtoja ja kyläkäve-lyitä. Erityisesti kyläkävelyt osoittautuivat erittäin toimivak-si välineeksi tutustuttaessa kylän kohteisiin että aktivoita-essa kylien asukkaita yhteistyöhön. Kyläkävely toimi hy-vänä tutustumisen välineenä kylätoimijoiden välillä. Kun kylätoimijat ovat toisilleen tuttuja, on yhteisiä kehittämis-hankkeita helpompi toteuttaa.

Suurimpia ongelmia hankkeessa aiheutti kyläläisten suu-ren joukon aktivoiminen. Pelkkä asioiden suunnittelu ei

aina kannusta riittävästi. Mahdollisuus syntyneiden ide-oiden toteuttamiseen ja tulosten konkreettiseen näkemi-seen motivoi jatkamaan. Sen vuoksi hankkeeseen sisäl-tyvä erillinen investointiraha olisi ollut tarpeen. Toisaalta vastikkeettomaan talkootoimintaan on kylissä perinteitä ja hankkeen aikana talkoilla mm. siistittiin kyläteiden varsia, kunnostettiin kyläläisten yhteisiä vapaa-ajanviettopaikkoja sekä kartoitettiin uusia virkistysreittejä. Tässäkin oli tärke-ää, että idea talkookohteeseen tuli kylältä.

Yksikään hanke ei voi onnistua ilman aktiivisia ja innokkai-ta kylätoimijoita. He ovat avainasemassa niin suunnittelu-työn kuin talkoiden kannalta. Ehkä kylätoimintaan kuiten-kin tarvitaan aina väliin pieni ulkopuolinen sykäys hank-keen muodossa osoittamaan mitä vahvuuksia ja mahdolli-suuksia alueella on, sillä omaan asuinympäristöön sokais-tuu helposti. Kylätoimijoiden resurssit ovat myös rajalliset, jolloin ulkopuolinen toimija, hanke, voi toimia myös tärkeä-nä tiedon välittäjänä.

4040 41

MAASEUTUOHJELMAN VALMISTELU OHJELMAKAUDELLE 2007-2013 20. Valmisteluprosessi vuonna 2005Euroopan unionin uuden ohjelmakauden 2007-2013 ta-voitteena on yksinkertaistaa ohjelmapolitiikkaa ja vahvis-taa seutujen roolia maaseutupolitiikan toteuttamisessa. Tähän liittyen Raahen seutua on tutkittu 2007-2013 maa-seudun kehittämisen ohjelmavalmistelua koskien (Onkalo 2006). Kohdealueen keskeisimmät maaseutupoliittiset toi-mijat ovat Leader+ -toimintaryhmä Nouseva Rannikkoseu-tu ry ja Raahen aluekeskusohjelman yhteydessä perustet-tu maaseudun osaamisverkosto Oras, jotka päätyivät laa-timaan uutta EU-ohjelmakautta varten yhteisen seudulli-sen maaseutuohjelman. Seuraavassa on tiivistetty Onka-lon (2006) tutkimuksen tuloksia maaseutuohjelman val-misteluprosessista.

Ohjelmavalmistelua on arvioitu niin sanotun osallistuvan havannoinnin perustein nauhoittamalla toimijoiden suos-tumuksella työryhmäkokouksia. Lisäksi aineistona käy-tettiin jonkin verran Nousevan Rannikkoseudun järjestä-miä tilaisuuksia. Nouseva Rannikkoseudun maaseudun kehittämisohjelmaan saatiin ”kentän ääniä” eli maaseu-dun asukkaiden ja muiden toimijoiden mielipiteitä kahdes-ta yleisestä seminaarista, kylä- ja kuntatilaisuuksista, kol-mesta yrityselämälle suunnatusta tilaisuudesta sekä nuo-risovaltuustoille ja työvoimatoimistolle järjestetystä tilai-suudesta. Lisäksi ohjelmassa hyödynnettiin Pohjois-Poh-janmaan maakunnallisten maaseutuohjelman asiantunti-jaryhmien tuotoksia. Tilaisuuksia pidettiin 29 ja ohjelma-prosessiin osallistui kaikkiaan 179 henkilöä. Tilaisuuksien lukumäärä voidaan pitää mittavana, sillä tilaisuudet järjes-tettiin noin kolmen kuukauden aikana.

Maaseutuohjelman valmisteluprosessin alussa oli epä-selvää, miten Oraksen ja Nousevan Rannikkoseu-

dun erilaiset toiminta-alueet otetaan huomioon ohjel-massa. Toimintaryhmän kannalta oli tärkeää huoleh-tia siitä, että myös Raahen seudun ulkopuoliset kun-nat Hailuoto, Rantsila, Tyrnävä, Liminka ja Lumijoki (jot-ka eivät olleet mukana Oraksessa) tulisivat ohjelmas-sa riittävässä määrin huomioon otetuiksi. Aluerajauk-sen haastetta helpotti kuitenkin se, että maaseudun on-gelmien katsottiin olevan koko alueella samantyyppisiä. Ohjelmia valmisteltiin eri aluetasoilla osittain rinnakkain ja samanaikaisesti. Seudulliset toimintaryhmien ohjelmat lin-kittyivät osaksi valmisteilla olevia tai jo valmiita kehittämis-ohjelmia. Raahen seudulla maaseutuohjelma pystyttiin so-vittamaan luontevasti yhteen maakunnan maaseutuohjel-man kanssa, koska Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmi-en ohjelmia ja maakunnan maaseutuohjelmaa valmistel-tiin rinnakkain tiiviissä yhteistyössä. Ohjelmien yhteen ni-vomista edisti myös se, että maa- ja metsätalousministe-riö ilmoitti ohjelmia arvioidessaan kiinnittävänsä huomiota seudullisen ja maakunnallisen ohjelman keskinäiseen yh-teen sopivuuteen. Raahen seudun kannalta tärkeän uu-den aluekeskusohjelman laatiminen vuosille 2007-2013 alkoi vasta keväällä 2006. Rinnakkainen valmistelu toimin-taryhmän maaseutuohjelman ja tulevan aluekeskusohjel-man kohdalla ei siten toteutunut, mutta valmista seudul-lista maaseutuohjelmaa pystyttiin hyödyntämään aluekes-kusohjelman maaseutuosion laatimisessa.

Ministeriön ohjeet ohjelman laatimiselle korostivat muun muassa laajaa ja verkostoitunutta osallistujapohjaa, työn-

4242

jakoa, prosessin laatua ja uusia ratkaisuja alueen kehittä-miseksi. Kriteerit olivat vaativia täyttää Nousevan Rannik-koseudun ohjelmavalmistelun aikataulun puitteissa. Nou-seva Rannikkoseutu noudatti ohjelman osalta vapaata tie-donkeruuta mitenkään ohjaamatta tai rajaamatta kylätilai-suuksiin osallistuneiden työtä. Tämä saattoi aiheuttaa sen, ettei kentältä saatu tarpeeksi näkemyksiä esimerkiksi tu-levan ohjelmakauden kehittämislinjojen suhteen. Työryh-mässä aiheutti epäselvyyttä Nousevan Rannikkoseudun ohjelman sisällön painopisteisiin liittyneet valinnat. Osa työryhmän jäsenistä halusi painottaa työllisyyttä ja elinkei-noja, osa vuorastaan asumista. Ohjelmatyöryhmässä ih-metystä aiheuttivat myös ristiriitaisuudet ministeriön anta-missa ohjeissa. Miten ohjelmia voidaan aidosti pitää ruo-honjuuritasolta lähtevinä, jos ministeriö määrittelee kritee-rit hyvälle ohjelmalle, antaa valmiiksi painotusprosentit toi-mintalinjoille ja laatii oman SWOT-analyysin maaseudun kehittämisestä?

Koska kyseessä oli pohjimmiltaan Nouseva Rannikkoseu-tu ry:n kehittämisohjelma, sen kokoajalla (Nouseva Ran-nikkoseutu ry:n erikseen palkkaamalla henkilöllä), Nouse-van Rannikkoseudun toimintaryhmän toiminnanjohtajal-la (joka toimi samalla ohjelmatyöryhmän sihteerinä) sekä ohjelmatyöryhmän puheenjohtajalla (toimintaryhmän hal-lituksen puheenjohtajalla) oli eniten valtaa ohjelman päi-vittämisessä ja lopulliseen muotoon saattamisessa. Työ-ryhmän mielipiteitä otettiin kuitenkin huomioon ja muutos-ehdotuksia ohjelmaluonnokseen sai antaa koko prosessin ajan.

Ohjelman laadintaan osallistuneiden toimijoiden joukko oli taustaltaan moninainen ja näin ollen myös ohjelmasta muotoutui varsin yleisluonteinen, monia näkökulmia huo-mioiva. Siitä huolimatta, että ohjelma laadittiin tiukan aika-taulun puitteissa ja että ohjelmasta puuttui ensimmäiselle arviointikierrokselle lähdettäessä vielä esimerkiksi eri to-teuttajatahojen työnjako, ohjelmatyöryhmän jäsenet olivat kohtuullisen tyytyväisiä ohjelman sisältöön. Erityisen tyy-

tyväisiä voidaan olla siihen, että Nouseva Rannikkoseutu ja Oras laativat ”Maaseudun erityisohjelman 2007-2013” yhdessä.

20.1. Ohjelman arviointiMaa- ja metsätalousministeriö pyysi ulkopuoli-sen arvioinnin jokaisesta toimintaryhmän ohjel-masta. Arvioinnin suoritti Vaasan yliopiston Le-von instituutti yhteistyössä Oulun yliopiston Ka-jaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-Instituutin, Suo-men Aluetutkimus FARin ja TK-Evalin kanssa. Arvioinnissa todetaan; Ohjelma on monipuolisesti vahva: alhaalta ylös –valmisteltu, tulosten mittaaminen ja suunni-telma asukkaiden aktivoimiseksi. Erityisen positiivista on, että alueen nuoret otettiin mukaan valmisteluun kolmen nuorisovaltuuston kautta. Tulosten mittaamista on suunni-teltu hyvin. Sekä määrällistä, että laadullisia mittareita on runsaasti ja ne kohdistuvat ohjelman kannalta olellisiin asi-oihin. Ohjelmassa on määritelty erikseen tavoitteet miehil-le, naisille ja nuorille. Lisäksi siinä on muutakin kuin työ-paikka-, yritys- ja koulutustavoitteita, esimerkiksi mittarei-ta ympäristöä parantavien hankkeiden määrälle ja väes-tökehitykselle. Ohjelmassa on myös tavallista laajemmin kerrottu toimijoiden aktivoimisesta. Aktivointi perustuu tie-dottamiseen median ja aktivointitilaisuuksien kautta. Erityi-sesti aijotaan keskittyä yhteisöjäsenten aktivointiin. Nuoria lähestytään kansainvälisyyteen kannustavilla tilaisuuksil-la. Hallituksen jäsenille on annettu aktivointivastuuta.

Pohjois-Pohjanmaan liiton (lausunto 26.10.2006) Maa-seudun erityisohjelmasta 2007-2013; Ohjelmakauden 2007-2013 maaseudun kehittämissuun-nitelma lähtee alueen omista lähtökohdista, mitä tukee jo vuorovaikutteinen tekoprosessi. Painopistealueina on maaseudun yrittäjyys ja viihtyisyys, elinvoimaisuus ja yh-teistyö. Näihin kuuluu hyvinvointi- ja hoiva-ala, matkai-lu, ympäristön ja luonnonvarojen hyödyntäminen, metal-

4242 43

li, maatalous- ja elintarvikeala, metsä- ja puuala, bioener-gia-ala ja kylätoiminta. Nämä kehittämisalueet tukevat ja täydentävät omalta osaltaan sekä Pohjois-Pohjanmaan alueellista maaseutuohjelmaa että Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa.

TE-keskuksen (lausunto 27.10.2006); TE-keskus piti hyvin realistisena ja loogisena paikallisen maaseudun kehittämisvälineenä, jossa esitetyt tavoit-teet ja suunnitellut toimenpiteet vastaavat alueen tarpei-siin. Toimintaryhmällä on kyky hallinnoida julkista rahoi-tusta sekä tarvittava osaaminen hankkeiden käsittelyyn ja neuvontaan. Suunnitelmaa todettiin valmistellun avoimes-ti laajapohjaisesti ja alueen asukkaita aktivoivasti. Toimin-taryhmä on sopinut työnjaosta maaseudun kehittämises-sä TE-keskuksen, samoin kuin työnjaosta ja yhteistyös-tä alueen muiden toimijoiden kanssa, kaikkien roolit ovat selkeät. Kehittämissuunnitelman todettiin tukeutuvan tut-tuihin ratkaisuihin alueen kehittämisessä, uusia ratkaisu-ja ei esite

LÄHTEET, KIRJALLISUUS

Leader+ -ohjelma (2001)

Nouseva Rannikkoseutu ry (2006), Maaseudun erityisoh-jelma 2007-2013

Nousevan Rannikkoseudun kehittämissuunnitelma vuosil-le 2000 – 2006.

Nouseva Rannikkoseutu ry:n toimintakertomukset vuosilta 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006.

Onkalo, P. TERRA 118:3-4 2006, Euroopan unionin maa-seutupolitiikkaa seututasolla Raahen seudun maaseutuoh-jelman valmisteluprosessi vuonna 2005. Terra. Suomen maantieteellisen seuran aikakausikirja 118, 3-4 : 193-201.(Teemanumero:Maaseutu).

Voutilainen, O., Tapio Biström, M-L. 2007. Paikallisten toi-mintaryhmien aluetaloudelliset vaikutukset. Maa- ja elin-tarviketalous103:113s.http//www.mtt.fi/met/pdf/met103.pdf Verkkojulkaisu.

LIITTEET

Hallituksen kokoonpanot ohjelmakaudella 2000-2006

Hankeluettelo

4444

2000-2001

Lauri Haapala, pj. Ruukki

julkisen tahon edustajat Tapani Tölli, varapj. (Inkeri Rahko) Tyrnävä Kalevi Klapuri (Eino Merilä) Hailuoto Pentti Simojoki (Pekka Seppinen) Ruukki Juhani Torvela (Jaakko Nahkuri) Raahe Matti Pahkala (Ari Haapakoski) Pyhäjoki

yhdistysten ja yrittäjien edustajat Markku Asikkala (Merja Junnila) Vihanti Risto Lehtonen (Ritva Imppola) Lumijoki Toini Törmälä (Lauri Lepistö) Siikajoki Tuomo Tamminen (Paavo Silvola) Raahe

yksityishenkilöt Juha Törmä (Esko Huotari) Tyrnävä Pirjo Hongisto (31.7.2001 saakka) (Jukka Riikonen) Liminka Kaarina Konola (Seppo Juntunen) Rantsila Pirkko Siermala (3.5.2001 saakka) (Outi Suvanto 3.5.2001 saakka) Pattijoki Outi Suvanto (4.5.2001 alkaen) (Seppo Kauppila 4.5.2001 alkaen) Pattijoki

2002

Lauri Haapala, pj. Ruukki

julkisen tahon edustajat Tapani Tölli, varapj. (Inkeri Rahko) Tyrnävä Kalevi Klapuri (Eino Merilä) Hailuoto Pekka Seppinen (Pekka Aitto-oja) Ruukki Juhani Torvela (Jaakko Nahkuri) Raahe Matti Pahkala (Ari Haapakoski) Pyhäjoki

yhdistysten ja yrittäjien edustajat Markku Asikkala (Merja Junnila) Vihanti Kerttu Ylilauri (Risto Lehtonen) Lumijoki Toini Törmälä (Jari Eskola) Siikajoki Tuomo Tamminen (Paavo Silvola) Raahe

yksityishenkilöt Juha Törmä (Esko Huotari) Tyrnävä Simo Joensuu (Alpo Kananen) Pattijoki Margareetta Perunka (Jussi Riikonen) Liminka Kaarina Konola (Seppo Juntunen) Rantsila

2003 Lauri Haapala, pj. Ruukki

julkisen tahon edustajat Tapani Tölli, varapj. (Maire Leinonen) Tyrnävä Kalevi Klapuri (Eino Merilä) Hailuoto Pekka Seppinen (Pekka Aitto-oja) Ruukki Juhani Torvela (Jaakko Nahkuri) Raahe Matti Pahkala (Ari Haapakoski) Pyhäjoki

yhdistysten ja yrittäjien edustajat Markku Asikkala (Anne Vanhatalo) Vihanti Kerttu Ylilauri (Risto Lehtonen) Lumijoki Toini Törmälä (Jari Eskola) Siikajoki Tuomo Tamminen (Paavo Silvola) Raahe

yksityishenkilöt Juha Törmä (Esko Huotari) Tyrnävä Simo Joensuu (Alpo Kananen) Pattijoki Margareetta Perunka (Jussi Riikonen) Liminka Kaarina Konola (Seppo Juntunen) Rantsila 2004 Lauri Haapala, pj. Ruukki

julkisen tahon edustajat

Kalevi Klapuri (Eino Merilä) Hailuoto Pekka Seppinen (Pekka Aitto-oja) Ruukki Juhani Torvela (Jaakko Nahkuri) Raahe Ari Haapakoski (Matti Pahkala) Pyhäjoki Tapani Tölli (Maire Leinonen) Tyrnävä yhdistysten ja yrittäjien edustajat

Markku Asikkala (Anne Vanhatalo) Vihanti Kerttu Ylilauri (Risto Lehtonen) Lumijoki Toini Törmälä (Pirjo Pietola) Siikajoki Tuomo Tamminen (Paavo Silvola) Raahe yksityishenkilöt

Juha Törmä, varapj. (Esko Huotari) Tyrnävä Margareetta Perunka (Jussi Riikonen) Liminka Simo Joensuu (Alpo Kananen) Pattijoki Kaarina Konola (Seppo Juntunen) Rantsila

4444 45

2005

Lauri Haapala, pj. Ruukki julkisen tahon edustajat Kalevi Klapuri (Eino Merilä) Hailuoto Pekka Seppinen (Pekka Aitto-oja) Ruukki Paavo Kokko (Jaakko Nahkuri) Raahe Maire Leinonen (Jarmo Ronkainen) Tyrnävä Ari Haapakoski (Matti Pahkala) Pyhäjoki yhdistysten ja yrittäjien edustajat Markku Asikkala (Ari Ohinmaa) Vihanti Kerttu Ylilauri (Risto Lehtonen) Lumijoki Toini Törmälä (Pirjo Pietola) Siikajoki Paavo Silvola (Aulis Parkkasaari) Raahe yksityishenkilöt Juha Törmä (Esko Huotari) Tyrnävä Simo Joensuu (Alpo Kananen) Raahe Margareetta Perunka (Jussi Riikonen) Liminka Kaarina Konola (Seppo Juntunen) Rantsila

2006 Lauri Haapala, pj. Ruukki julkisen tahon edustajat Hannu Haapala (Kalevi Tönkyrä) Hailuoto Pekka Seppinen (Pekka Aitto-oja) Ruukki Raija Palsa (Pekka Rajala) Liminka Maire Leinonen (Jarmo Ronkainen) Tyrnävä Liisa Jokela (Kirsi Ollakka) Lumijoki yhdistysten ja yrittäjien edustajat Markku Asikkala (Ari Ohinmaa) Vihanti Kari Pietilä (Simo Joensuu) Raahe Toini Törmälä (Pirjo Pietola) Siikajoki Paavo Silvola (Aulis Parkkasaari)Raahe yksityishenkilöt Martti Honka (Juha Törmä) Tyrnävä Paavo Kokko (Juhani Torvela) Raahe Ari Haapakoski (Sakari Virkkala) Pyhäjoki Kaarina Konola, varapj. (Seppo Juntunen) Rantsila

4646

Hailuodon kunnan alueella toteutuneet hankkeet

Hakija Hankkeen nimi Hyväksytty

kustannusarvio

Tuki

%

Hyväksytty

julkinen tuki

Toteutusaika

Hailuoto-Seura ry Retkeilyreitistöjen

kehittäminen

52424,18

11436,78

50

80

26212,09

9149,42

01.09.2001-

31.12.2002

Eija Leino Suomenlammas matkailuvalttina

24738,43 50 12369,21 16.08.2001-31.03.2004

Polar-Moos Oy Tiedonhallinnan kehittäminen

7800,00 50 3900,00 08.04.2002-30.06.2003

Polar-Moos Oy Investointi 5 200,00 25 1300,00 08.04.2002-

30.6.2003

Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys

Ryti-projekti 16900,00 80 13520,00 01.05.2002-30.11.2002

Maatilamatkailu

Heikkinen

Maatilamatkailu

Heikkisen retkeily- ja taukotupa

6959,00 40 2783,60 21.05.2002-

30.12.2004

Hailuodon kunta Hailuodon

matkailun kehittämisselvitys

29600,00 90 26640,00 01.11.2002-

31.12.2003

Hyle ry Järviruokopuristeen

jalostaminen tuotteeksi

77300,00 80 61840,00 01.05.2004-

30.06.2006

Hailuodon

Metsästysseura ry

Hailuodon

metsästysseuran lahtivajahanke,

rakentaminen

koneet ja laitteet

134552,00

4809,00

50

50

67276,00

2404,50

01.07.2004-31.12.2007

Korjaamo E. Kuusisto ky

Latukunkku/kone ja laiteinvestointi

kehittäminen

24125,00

6420,00

25

50

6031,25

3210,00

11.12.2002-31.12.2004

4646 47

Hakija Hankkeen nimi Hyväksytty kustannusarv

io

Tuki %

Hyväksytty julkinen

tuki

Toteutusaika

Jahotec Oy Pullotusautomaatin kehityshanke

108481,21 48 52558,50 14.11.2001-28.03.2007

Kylmänen Matti Erikoiskaura-keliko

esiselvityshanke

16773,00 80 13418,00 01.08.2002-

31.01.2003

TuposVilla Oy Tuposvilla/rakentaminen

koneet ja laitteet

197605,00 13531,80

15 15

29640,75 2029,77

27.09.2002-

16.05.2005

TuposVilla Oy käynnistystuki 77941,20 45 35073,54 1.1.2003-31.12.2005

Videcam Oy Zetor-vappaana

syntynyt dokumenttielokuva

28465,20 80 22772,16 15.11.2003-

31.03.2005

Päiväkoti

Vekarakulma Oy

Päiväkoti Vekarakulma

rakentaminen koneet ja laitteet

224204,00 54960,00

15 15

33630,60 8244,00

01.07.2004-31.12.2006

Päiväkoti

Vekarakulma Oy

Päiväkoti

Vekarakulma, käynnistystuki

69525,00

45 31286,25 01.07.2004-

31.12.2006

Teatteriyhdistys

TeatteriHannu ry

Kevään kohinaa 14500,00 80 11600,00 17.05.2004-

31.12.2004

Lakeuden Urheiluautoilijat ry

Moottoriurheilukeskuksen huoltorakennuksen

parannus

23865,00 50 11932,50 01.10.2004-30.09.2006

Harrastajateatteriyhdistys Teatteri Rytinä ry

Rosvo Perttunen 2005 45010,00 64 28878,00 01.04.2005-31.12.2005

Jahotec Oy Tuoteperheen kehitysprojekti

52500,00 45 23625,00 14.03.2005-13.03.2006

!

Limingan kunnan alueella toteutuneet hankkeet

4848

Limingan kunta Wanhan ajan joulu 20000,00 80 16000,00 10.06.2005-28.08.2006

Sanna Kauppinen Tupoksen

kampaamon rakentaminen

Koneet ja laitteet

25486,00

4000,00

8,25

8,25

2102,60

330,00

02.06.2005-

30.11.2007

Partiotyön Tuki ry Partiolaisten kämppä 115080,00 50 57540,00 01.02.2006-31.12.2007

Suomen

Ammattiluonnonvalokuvaajat ry

Liminganlahden

lintukuvafestivaali

15555,00

90

13999,50

01.01.2007-

31.12.2007

Limingan kansanopisto Limingan

kansanopiston kattojen uusiminen

68058,92 50 34029,46 01.01.2007-

31.12.2007

Limingan Musiikkiyhdistys

ry

Limingan

Musiikkiviikkojen toiminnan

monipuolistaminen ja kehittäminen

27000,00

80

21600,00

01.01.2007-31.12.2007

!

4848 49

Hakija Hankkeen nimi Hyväksytty kustannusarvio

Tuki %


tuki

Toteutusaika

Kauko Pakaslahti Alavilla mailla -matkailuselvitys

1000,00 90 900,00 15.11.2001-01.03.2004

Varjakan

kyläyhdistys ry

Varjakan

kehittäminen

9082,15 50 4541,07 01.01.2002-

03.12.2002

Lumijoen kunta Lumijoen callcenter 16818,00 100 16818,00 01.08.2002-31.01.2003

Lumijoen kunta Esiselvitys

Lumijoen saviesiintymistä ja

niiden hyödyntämisestä

16522,00 100 16522,00 15.09.2002-

31.01.2003

Lumijoen kunta Esiselvitys

kysynnästä ja tarjonnasta

11066,00 100 11066,00 01.07.2002-

31.10.2002

Ylipää-kirkonkylän

Erä- ja Elämys ry

Ylihirvelä

monitoimihalli

32575,00 50 16287,50 01.07.2002-

30.08.2004

Varjakan kyläyhdistys ry

Joulutapahtuma 1355,00 80 1084,00 10.10.2002-31.12.2002

Antti Lithovius,

Jouni Tornio

Keilahallin

perustamisen edellytysten selvitys

1000,00 90 900,00 21.01.2003-

11.03.2005

Lumilaude

Ky/Bragge

Lumilaude 27660,00 15 4149,00 01.10.2003-

26.10.2004

Varjakan kyläyhdistys ry

Kylän viihtyisyyden parantaminen

12930,00 50 6465,00 16.04.2004-30.08.2005

Ylipää-

kirkonnkylän Erä- ja Elämys ry

Monitoimihallin

yhteyteen sauna

8026,00 50 4013,00 01.05.2005-

31.12.2006

Heikki Savilaakso Heikin Puupaja 6985,48 15 1047,82 18.05.2005-

08.09.2006

Hirvasniemen kyläyhdistys

Hirvasniemen monitoimitalo

84111,00 50 42055,50 01.01.2007-31.12.2007

Lumijoen kunta Matkailuhankkeen

I-vaihe ”Kasvua matkailukesk. ja

veturiyrit. kautta”

8889,00

90

8000,00

01.01.2007-31.12.2007

Maatalousyhtymä Lehtonen Pasi ja

Risto

Pohjois-Pohjanmaan

peltobiomassojen biokaasutuksen

esiselvitys

10000,00 50 5000,00

25.082006-31.12.2007

!

Lumijoen kunnan alueella toteutuneet hankkeet

5050

Pyhäjoen kunnan alueella toteutuneet hankkeet


Tuki %

Hyväksytty julkinen tuki

Toteutusaika

Pyhäjoen Teräspinta Oy Pinnanlaatu paremmin

ja puhtaammin

50000,00 50 25000,00 30.11.2001-

01.03.2004

Yppärin

rukoushuoneyhdistys ry

Rukoushuone

kestäväksi

8119,00 50 4059,50 26.05.2003-

31.12.2003

Tmi Puttaan Parhaat, Anneli Virkkala

Terveyden eväät 9535,00 50 4767,50 30.06.2003-30.06.2005

Parhalahden Metsästäjät ry Fasaanikasvatus 5515,00 50 2757,50 01.05.2004-

31.12.2004

Parhalahden Metsästäjät ry Metsästysmajan rakentaminen

lihankäsittelytilojen saneeraus

8360,00 1500,00

50 50

4180,00 750,00

01.05.2004-31.12.2004

Pyhäjoen Metsästysseura,

Tarmo ry

Jätevesijärjestelmän

uusiminen

2934,00 50 1467,00 01.04.2005-

31.12.2005

Pohjanmaan Kalastajaseurojen Liitto ry

Vaellussiika Rannikon voimavarana/investointi

69289,00

50

34644,50

01.04.2005-31.12.2007

Pohjanmaan

Kalastajaseurojen Liitto ry

Vaellussiika Rannikon

voimavarana/kehittäminen

10350,00

80

8280,00

01.04.2005-31.12.2007

Pyhäjoen kunta Joulukuusenhaun MM-

kisat

42900,00 80 34320,00 03.05.2006-

28.02.2007

Hyvä Elo Oy Terveyden eväät markkinoille

15800,00 50 7900,00 24.11.2006-30.09.2007

Maaseudun Sivistysliitto

TL 2

Kylä Euroopassa-

Eurooppa kylässä-esiselvityshanke

15000,00 90 13500,00 15.10.2006-

31.05.2007

!

5050 51

Raahen kaupungin aluella toteutuneet hankkeet Hakija Hankkeen nimi Hyväksytty

kustannusarvio Tuki %

Hyväksytty julkinen tuki

Toteutusaika

M Tuohimaa/FA kaava

Design

Yritystoiminnan

perustamisinvestointi

5853,78 15 877,94 21.06.2001-

12.11.2002

Pattijoen Fysioterapia Fysioterapialaitoksen perustaminen/kalusto

18703,17 15 2805,37 30.11.2001-06.03.2003

Raahen Purjelaivasäätiö Raahen Fiian

toimintaedellytysten turvaaminen sekä toiminnan

alueellinen laajentaminen

25995,76 50 12997,88 18.04.2002-

31.10.2002

Raahen Taitopaja/Rajamäki Perinnepaja/rakentaminen 19778,00 15 2966,70 18.04.2002-31.12.2004

Kauppakeskus Raahe

yrittäjäyhdistys ry

Raahe Festivaalin

ohjelmointikilpailu

16800,00 80 13400,00 27.05.2002-

31.10.2002

Viherluovi ky Viheralayrityksen koneinvestointi

12481,74 15 1872,26 23.05.2002-30.06.2002

Raahen seutukunnan

kehittämiskeskus

Esiselvitys Raahen saariston

hyödyntämisestä

16000,00 100 16000,00 01.07.2002-

03.04.2003

Raahen Taitopaja Perinnepaja,koneet ja kalusto

koulutus

6040,00 989,80

15 50

906,00 494,90

28.06.2002-30.10.2004

Raahen Purjelaivasäätiö Nuorten kouluttautumismahdollisuuk

sien kehittäminen

67000,00

90

60300,00

01.11.2002-

31.10.2006

Raahen purjelaivasäätiö koneet ja kalusto 20000,00 50 10000,00 01.11.2002-31.10.2005

Pattijoen Veteraanimajan

kannatusyhdistys ry

Veteraanimaja/rakentaminen

markkinointiesite

33659,00

3800,00

50

80

16828,00

3040,00

30.08.2002-

31.12.2004

Jokelan koulun vanhempainyhdistys ry

Jokelan koulun oppimisympäristön

parantaminen

8326,00 3433,00

50 50

4163,00 1716,50

30.08.2002-31.12.2003

Pekkateatterin kannatusyhdistys ry

Pekkateatteri keskelle ihmisiä

investoinnit

46861,00 56471,14

50 50

23430,50 28235,57

08.01.2003-07.01.2004

Woodcomp Oy Nippusaha investoinnit

5000,00 15137,00

15 15

750,00 2270,55

09.10.2002-12.02.2005

Olkijoen Erämiehet ry

Olkijoen kyläyhdistys ry

Olkijoen kylätalo/

Pienteurastamo

47977,00

1700,00

50

50

23988,50

850,00

01.05.2003-

31.12.2003

Raahen Taitopaja/Rajamäki Toimialojen kehittäminen koulutus

1389,70 50 694,85 22.05.2003-30.09.2003

Raahen seudun hevosystävät

ry

Hummastinvaaran ravirata 127735,00 50 63867,50 01.10.2003-

01.11.2006

Hopeataurin Fysioterapia Oy Fysioterapia kuntosalitoiminta

koneet ja laitteet

88867,40 15 13330,11 13.11.2003-14.12.2004

Hopeataurin Fysioterapia Oy Fysioterapia kuntosalitoiminta

kehittäminen

2500,00 50 1250,00 13.11.2003-14.12.2005

Saloisten Salama&Reipas Lumetusjärjestelmä 12200,00 50 6100,00 13.11.2003-03.12.2004

!

5252

A Orava Yhdistelmäkiuas 12473,00 50 6236,50 19.12.2003-31.12.2004

Steelcross Raahe ry Hummastinvaaran

moottoriradan kehittäminen

103300,00 50 51650,00 01.01.2004-

30.09.2005

Hopeataurin Fysioterapia Oy Liikettä niveliin 13293,94 15 1994,09 09.02.2004-14.03.2005

Raahen Porvari- ja

kauppakoulu

Hyvän Olon Messut 58556,00 80 46844,80 06.03.2004-

30.11.2004

Saloisten Jahtimiehet ry Saloisten jahtimajan rakentaminen/koneet ja

laitteet

127821,00 7500,00

50 50

63910,50 3750,00

15.03.2004-31.12.2006

Raahen seudun hevosystävät ry

Hummastinvaaran hevosurheilukeskus

95671,00 9000,00

50 50

47835,50 4500,00

01.03.2004-31.12.2007

Raahen Seutukunnan

kehittämiskeskus

Sulatto 04, nuorten

rantabiletapahtuma

28986,00 80 23087,40 17.05.2004-

31.10.2004

Kuntoparkki Oy Liikettä niveliin,käynnistystuki

29620,00 45 13329,00 15.05.2004-31.12.2006

Raahen Ilmailijat ry Uutta Sykettä Pohj.-Suomen

ilmailuun

40000,00 50 20000,00 08.06.2004-

31.12.2004

Raahen Seutukunnan kehittämiskeskus

Muuta meille!Raahen seutukuntaan pendelöivien

muuttopotent.

13700,00 90 12330,00 01.04.2005-31.12.2005

Viherluovi ky Viheralayrityksen koneinvestointi

20000,00 15 3000,00 02.06.2005-01.06.2006

Pattijoen Metsästysseura ry Luonto-lähelle-matkalle

metsään rakentaminen/koneet ja

laitteet

134221,00

6000,00

50

50

67110,50

3000,00

23.09.2005-

15.07.2007

Luontopäiväkoti Timotei ky Lastentarhanopettaja 27960,00 45 12582,00 01.08.2005-30.08.2006

T:mi Nikostop Nikostop, kehittäminen

koneet ja laitteet

3000,00

11000,00

50

15

1500,00

1650,00

20.06.2005-

09.11.2007

Pattijoen Veteraanimajan kannatusyhdistys

Veteraanimajan lisäsaneeraus

4000,00 9806,00

50 50

2000,00 4903,00

09.06.2003-31.12.2005

Pattijoen Musiikinystävät ry Lörpöttelevä etana

lastenooppera

28600,00 80 22880,00 16.11.2005-

31.12.2006

Haapajoki-Arkkukarin kyläyhdistys ry

Raahen Tulli rakentaminen/koneet ja

laitteet

58146,00 12450,00

50 50

29073,00 6225,00

01.12.2005-31.12.2007

Merituuli ry Meripartiota merikaupunkiin 8000,00 50 4000,00 26.01.2006-30.12.2006

Luontopäiväkoti Timotei ky

Marita Siponen

Timotei lähemmäs luontoa

rakentaminen/koneet ja laitteet

257068,00

33000,00

15

15

38560,20

4950,00

20.03.2006-

31.12.2007

Raahen kylät ry

TL 2

Rannikkoseutujen kylät

kohtaavat

18346,11

90

16511,50

01.01.2007-

31.12.2007


Vihanti-Raahe-akselin vetovoiman kehittäminen

23100,00 80 18480,00 01.01.2007-31.12.2007

!

5252 53


Tuki %


tuki

Toteutusaika

Rantsilan 4H-yhdistys ry 4H-Marjat jalosteiksi 62229,53 80 49783,63 01.08.2001-31.12.2002

Tietopalus Paluksen polku-projekti 92587,45 90 83328,70 01.01.2002-

28.02.2004

Rantsilan 4H-yhdistys ry 4H-Marjat jalosteiksi/jatkohanke

20182,00 50 10091,00 01.03.2002-31.12.2002

Rantsilan kunta Woodpark-esiselvityshanke 16200,00 100 16200,00 01.09.2002-

31.12.2002

Sipolan Uusi-Pyrintö Ulko-ovet 5259,58 50 2629,79 07.11.2002-31.12.2003

Teuvo Punkeri Pintakäsittelyn

investointihanke

7344,00 40 2937,60 04.04.2003-

09.05.2004

Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskuksen

kuntayhtymä

Neliapila

93200,00

90

83879,00

01.09.2003-

30.06.2006

Rantsila-Seura ry Kotiseutu/Ganander talo 16900,00 50 8450,00 28.05.2003-15.11.2003

Rantsilan Akkakerho ry Turpeesta saunaksi

rakentaminen/kehittäminen

6407,00

2298,64

50

80

3203,50

1838,91

29.03.2004-

31.12.2004

Rantsilan Kaluste-puutyö Tuotantokoneiden investointihanke

80000,00 15 12000,00 22.04.2005-09.11.2007

Tmi Mika Karppanen Huoltotoiminnan

investointihanke/rakentaminen koneet ja kalusto

49090,00 6000,00

15 15

7363,50 900,00

08.04.2005-16.10.2007

Puusepänliike Esko

Leinonen

Puusepänliikkeen

laajennushankeinvestoinnit rakentaminen

9083,00

15

1362,45

10.06.2005-31.12.2007

Tmi Mikko Konola Konepajan kehityshanke 14500,00 15 2175,00 18.05.2006-17.05.2007

Siikalatvan seutukunnan

kehittämiskeskuksen kuntayhtymä

Kurunnevan kunnostus

rakentaminen kehittäminen

9826,00 2630,00

50 80

4913,00 2104,00

03.05.2006-15.10.2006


kuntayhtymä

Kirjoilla:Omakustanne- ja pitäjäkirjapäivät Rantsilassa

17480,00

80

13984,00

18.10.2006-23.12.2007



Retkelle Rantsilaan

kehittäminen rakentaminen

19000,00 8706,00

80 50

15200,00 4353,00

01.01.2007-31.12.2007

!

Rantsilan kunnan alueella toteutuneet hankkeet

5454

Ruukin kunnan alueella toteutuneet hankkeet


Tuki %


tuki

Toteutusaika

Ruukin Maaseutuoppilaitos

Turvallinen ajoreitti hevosille 26910,07 50 13455,03 03.12.2001-31.08.2002

Paavolan Nuorisoseura ry Seurantalon kehittäminen 51011,40 40 20404,56 27.06.2001-

30.10.2003

Kalijärvi Heikki Konepajan käynnistyshanke 13418,00 40 5367,00 30.05.2002-31.12.2003

Pöyskö Oiva Harvesteri 17750,00 40 7100,00 23.10.2002-

13.12.2003

Luomulehto Ky Luomuviljelyn kehittämispalveluiden tuotanto

6000,00 15 900 24.10.2002-14.03.2004

Paavolan

Autokorjaamo,Röppänen

Autokorjaamon kalusto 13700,00 15 2055,00 10.12.2002-

15.01.2003

Sinisatu, Yrjänä Sini Pienyrityksen investointi 3928,74 40 1571,50 16.12.2002-12.12.2004

Svensk Kari Metsävarustus 58460,00 40 23384,00 14.03.2003-

26.03.2004

Paavolan Nuorisoseura ry Paavolan kyläyhdistys ry

Ruokolahden Jokipuisto 8229,00 50 4114,50 01.07.2003-30.06.2007

Korkala Juha Potkua

haketukseen/käynnistystuki

79500,00 45 35775,00 01.01.2004-

31.12.2006

Korkala Juha Potkua haketukseen,investointi

79800,00 15 11970,00 01.10.2003-26.10.2004

Paavolan

Autokorjaamo,Röppänen

Korjaamon testilaitteisto 10000,00 15 1500,00 13.11.2003-

14.12.2004

Tmi Marko Karjalainen Siirrettävä höyläkone 18000,00 15 2700,00 13.11.2003-14.12.2004

Paavolan Nuorisoseura ry Ruokolahden Jokipuisto II-

vaihe

25425,00 50 12712,50 10.05.2005-

30.09.2006

Miettinen Minna Mielipaikka,koneet ja kalusto kehittäminen

2750,00 9604,67

33,25 50

914,38 4802,34

23.05.2005-13.09.2007

Ruukin Formula K-kerho

ry

Ruukin Formularata

(Vauhtimaa)

90081,00 50 45040,50 01.02.2006-

31.12.2006

Turunen Jorma Klapikoneen investointi 18033,00 40 7213,20 14.03.2006-06.04.2007

Viljasin Oy Biodiesellaitoksen

rakentaminen koneet ja laitteet

68252,00

39843,35

30

30

20475,60

11953,00

24.03.2006-

31.12.2007

Luohuan seudun

Erämiehet ry

KKK-kaikki kuntoon

kylätalossa, rakentaminen

16668,00 50 8334,00 31.07.2006-

31.12.2007

Pökkylän Punanen Tupa Punasen Tuvan Pirtti 11855,00 40 4742,00 10.09.2003-09.09.2005

Raahen

koulutuskuntayhtymä Ruukin

maaseutuoppilaitos

Konstvärkki,pihataidekilpailu

2200,00

80

1760,00

03.06.2004-30.09.2004

Tmi Tuomisto Pirkko

Kis,kis Kissankulmaan kehittäminen

2600,00

50

1300,00

07.02.2005-

06.07.2007

!

5454 55


Tuki %


tuki

Toteutusaika

Tyrnävän hevosjalostusyhdistys

Tyrnävän hiittisuora 9805,36 50 4902,68 21.06.2001-30.08.2002

Kallioaron

hirvenmetsästäjät ry

Kallioaron lihankäsittely- ja

koulutustila

32753,00 50 16376,50 01.04.2004-

30.10.2005

Hyvinvointipalvelu Tarja Lempeä

Ammattitaidon kehittäminen 1935,00 50 967,00 30.08.2004-20.04.2007

Tyrnävän Tempaus ry Sekran remontti 32370,00 50 16185,00 01.01.2005-

31.12.2007

Hannuksen Piilopirtti Ay Aittaravintolan investointihanke rakentaminen,koneet ja laitteet

55000,00

30 16500,00 01.06.2006-31.12.2007

Hannuksen Piilopirtti Ay Monitoimitila 12151,00 40 4860,00 19.08.2002-

01.11.2004

Röön Rannan teatteriyhdistys ry

M/s Reetan Balladi 5850,00 50 2925,00 23.05.2005-30.12.2005

Zetka Jengi ry Zetor-klubi/kehittäminen 6000,00 80 4800,00 01.01.2006-

30.09.2006

Suomen Puupilke Oy Polttopuuverkosto ”Pilkettä silmässä”

74300,00

50

37150,00

30.06.2006-31.12.2007

Eija Lehto Tmi Käpälämäen

Tupsujalat

Käpälämäen tupsujalat

rakentaminen koneet ja kalusto

14010,00 11819,00

40 40

5604,00 4727,60

25.11.2005-31.12.2007

Eija Lehto Tmi Käpälämäen

Tupsujalat

Zetor-kahvila käynnistysavustus

18000,00

45

8100,00

25.11.2005-

30.09.2007

!

Tyrnävän kunnan alueella toteutuneet hankkeet


Tuki %


tuki

Toteutusaika

Siikajoen Moottoriurheilijat ry

Siikajoen moottoriurheilukeskus 64213,50 50 32106,75 21.01.2003-21.01.2007

Pekka Törmälä Klapisirkkeli 4754,10 40 1901,64 04.04.2003-

09.05.2004

Widnäs Heidi Hevostallin rakentaminen/ koneet ja laitteet

52483,00 29750,00

40 40

20993,20 11900,00

22.06.2005-

31.12.2007

Karentia Oy Pekka Poukkula

Karinkanta-hanke Kehitysvammaisten

ryhmäkoti/rakentaminen

575000,00

14,6

84000,00

04.12.2006-31.12.2007

Siikajoen Betonitukku Oy

Betonisoran jalostuslaitos 417000,00 15 62550,00 23.08.2006-31.12.2007

Erpekon Oy Kalustehankinta

22800,00

15

3420,00

25.02.2005-

08.09.2006

Erpekon Oy Käynnistystuki

38988,00 45 17544,60 15.04.2005-

15.04.2006

Raahe Golf Oy, Seppo Haimi

Golfkentän laajennus 500000,00 15 75000,00 19.12.2003-08.09.2006

!

Siikajoen kunnan alueella toteutuneet hankkeet

5656


Tuki %


tuki

Toteutusaika

Vihannin kunta Jätteiden hyötykäytön kouluttautumishanke

16818,79 90 15136,91 01.11.2001-30.04.2002

Lampinsaaren

kyläyhdistys ry Alpuan

kylätoimintayhdistys ry

Y2K-Alahan vetää 85352,98 80 68282,38 01.03.2002-

28.02.2005

Vihannin Laatupaino Esitevihkojärjestelmän hankinta 77900,00 15 11685,00 23.05.2002-05.09.2003

Juha Ikonen Lämpöyrittäjyys 31500,00 40 12600,00 30.08.2002-

15.12.2002

Lampinsaaren kyläyhdistys

Henkireikä 57988,00 13935,00

50 50

28994,00 6967,50

01.10.2002-30.11.2004

Vihannin kunta ”Punamulta” esiselvitys 16800,00 100 16800,00 01.10.2002-

30.09.2003

Vihannin kotiseutuyhdistys

Ukko-Pekka kehittäminen

10400,00 50 5200,00 01.03.2003-31.12.2004

Vihannin

kotiseutuyhdistys

rakentaminen 75905,00 50 37952,50 01.3.2003-

31.12.2004

Vihannin kunta Pelletti-esiselvitys 16800,00 80 13440,00 01.03.2003-31.12.2003

Lions Club Vihanti

(ladyt)

Miksei meilä ikinä mittää? 8000,00 50 4000,00 04.04.2003-

31.08.2003

Juha Ikonen Haketuskalusto 102800,00 40 41120,00 29.03.2004-20.04.2005

Vihannin Nuorisoseura

ry

Kierrätys on tähtijuttu-

näytelmän koulutushanke

26885,00 90 24196,50 09.04.2004-

30.06.2005

Vihannin Eränkävijät ry Eränkävijät panostaa tulevaisuuteen

86938,00 50 43469,00 07.05.2004-15.04.2006

Lampinsaaren

kyläyhdistys ry

WeLi-hanke eli Lampinsaaren

virkistysalueen huoltorakennus

10143,00

3261,00

50

50

5071,50

1630,50

17.05.2004-

31.12.2004

Vihannin Kehitys Oy Energiapuun ja lötömin hyödyntäminen

bioenergiatuotannossa

53624,59 80 42166,06 15.11.2004-31.12.2005

Vihannin Kehitys Oy ”Punamulta”-jatkohanke 84025,00 80 67220,00 15.11.2004-31.12.2006

Pohjolan Erikoispinnoitus Oy

Timanttikonehankinnan investointi

41300,00 15 6195,00 25.08.2006-20.09.2007

Vihannin Punamulta Oy Punamulta raaka-aineesta

tuotteeksi

50000,00 50 25000,00 30.03.2006-

30.06.2007

!

Vihannin kunnan alueella toteutuneet hankkeet

5656 57


Tuki %


tuki

Toteutusaika


kuntayhtymä

Metallialan yritysten kehittämishanke

84093,96 90 75684,56 16.08.2001-31.03.2004

Maaseutuyhdistys Maasyke

Tietoteknisten taitojen kohottaminen

44359,57 90 39923,77 01.01.2002-31.12.2003



TL 2

MikroTeknoyritys-

esiselvityshanke

16800,00

100

16800,00

01.08.2002-31.03.2003

Maaseudun Sivistysliitto ry

Pohjois-Suomen aluekeskus

TL 2

IHANAISET

84094,00 90 75684,60 01.02.2003-28.02.2005

Kiiminkijoen Opisto TL 2

Maaseutu kirjoittaa HIK 32325,00 90 29092,50 01.01.2003-30.12.2003

Maaseudun Sivistysliitto

ry Pohjois-Suomen

aluekeskus TL 2

Kansainvälistyvä kantri-

esiselvitys

16465,00 80 13172,00 01.03.2004-

30.08.2004

Koulutus- ja

kehittämiskeskus Pohjantähti

TL 2

Rannikkoseudun

maaseutumatkailun palvelujen tietoverkko

16800,00 100 16800,00 03.03.2004-

31.08.2004


kuntayhtymä TL 2

Pienyritysten tuotteet markkinoillehanke

111900,00 75 83925,00 01.04.2004-31.12.2007

Oulun 4H-piiri ry

TL 2

Elämää havaittu-We have a

posibility

18150,00 80 14520,00 17.05.2004-

31.12.2004


kuntayhtymä TL 2

Erikoistuva Teollisuuskylä-esisuunnitteluhanke

16700,00 80 13360,00 17.05.2004-31.12.2004

Koulutus- ja

kehittämiskeskus Pohjantähti

TL 2

Maaseudun matkailupalvelujen

paikkatietoon sidottu kohdemarkkinointi

93330,00 90 83997,00 01.12.2004-

31.12.2006


Klapiyrittäjien yritysryhmä 30241,00 75 22680,00 22.04.2005-31.12.2007

!

Nouseva Rannikkoseutu ry:n toiminta-alueen (useamman kunnan) yhteiset hankkeet

5858

!"

"

Raahen Purjelaivasäätiö TL 2

STMB-Sail Training on Mare Botnicum

49980,00 80 39984,00 01.05.2006-31.12.2007



TL 2

Teolliset palvelut-hanke

44750,00

75

33562,50

01.04.2006-31.12.2007

Oulun 4H-piiri TL 2

Esiselvityshanke Rannikon nuorten kansainväliseen metsä-

ja luontohankkeeseen

14150,00 100 14150,00 03.05.2006-30.09.2006

Pro Agria Oulun Maaseutukeskus ry

TL 2

Sopimuksellinen ympäristönhoito ja bioenergia

37500,00 80 30000,00 01.01.2007-30.12.2007

Oulun 4H-piiri TL 2

Rannikon nuorten kansainvälinen metsä- ja

luontohanke

104116,00 80 83288,05 01.12.2006-31.12.2007

Raahen kaupunki / nuorisopalvelut

TL 2

Kotiseudut tutuksi 18750,00 90 16875,00 01.01.2007-31.12.2007

Raahen kylät ry, Haapajoki-Arkkukari

kyläyhdistys ry

Harjakatto ja punamulta 6350,00 90 5715,00 01.12.2006-31.12.2007


TL 2

Leader-tiedottaja 35000,00 100 35000,00 22.04.2005-30.06.2007


Laatua maaseudun kehittämiseen

84000,00 100 84000,00 22.04.2005-30.06.2007

Nouseva Rannikkoseutu

ry

Laatua maaseudun

kehittämiseen II-vaihe

55000,00

100

55000,00

01.10.2006-

31.12.2007

5858 59

R

Nouseva Rannikkoseutu ry€¦ · 1. LEADER+ -ohjelma LEADER+ on Euroopan yhteisön aloite, jolla...

Documents

Transcript of Nouseva Rannikkoseutu ry€¦ · 1. LEADER+ -ohjelma LEADER+ on Euroopan yhteisön aloite, jolla...