Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

13
Julkinen Suomen Pankki Yhden raha on toisen velka Tieteiden yö 1 18.1.2018 Karlo Kauko

Transcript of Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Page 1: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Julkinen

Suomen Pankki

Yhden raha on toisen velka

Tieteiden yö

118.1.2018

Karlo Kauko

Page 2: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Mitä on raha?

28.1.2016 S Suomenpankkilainen 2

Ovat rahaaEivät ole rahaa – eivätkä kenenkään velkoja

Au

Page 3: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Alussa oli metalli

Satojen (jopa tuhansien) vuosien ajan raha oli pelkästään kolikoita– Kolikon arvo perustui siinä olevan metallin arvoon (kulta, hopea…)

8.1.2018 Karlo Kauko 3

• Neljän taalerin ruotsalainen

kupariplootu 1721, runsaat 7 kg

• Mitä järkeä on tällaisessa

“kolikossa”?

• Painavampiakin oli liikkeessä.

Page 4: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Metallirahan ongelmia

Metallirahan ongelmana kuluminen ja tahallinen

viilaaminen– Kuolemanrangaistus kierrossa olevan kolikon viilaamisesta

Joissain tapauksissa paino– Isot summat

– Halpa metalli

8.1.2018 Karlo Kauko 4

Page 5: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Oikeudella saada hevonen ei voi ratsastaa,

mutta oikeudella saada rahaa voi maksaa(J A Schumpeter)

Alettiin maksaa oikeudella saada metallirahaa

Seteli

Ruotsi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa otettiin käyttöön

setelit (1661), miksihän…?

Raha muuttui liikkeeseen laskijan velaksi, ensimmäisen

kerran.

28.1.2016 S Suomenpankkilainen 5

Page 6: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

“Suomen pankki maksaa tästä setelistä sata markkaa kullassa”

8.1.2018 Karlo Kauko 6

Page 7: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland

Yleisö

Setelipankki

100 % kate

Vapaa lunastettavuus

X % kate

Vapaa lunastettavuus,

vaikka holvissa aivan

liian vähän jalometallia

• Lunastettavuus lakkaa, seteleiden käyttö

jatkuu, ehkä vain vanhasta tottumuksesta,

tai verottajan vaatiessa seteleitä

• Fiat-raha

• Hyvin outo velka! Oikeus saada mitä?

Yleisö Setelipankki

Kultakolikoista fiat-seteleiksi

1)

2)

3)

4)

11.4.2017 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 7

Onko tällaista

ollutkaan?

Page 8: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland

Pankkitalletukset – oikeus saada käteistä maksuksi

• Alettiin käyttää yleisesti maksuvälineinä myöhäiskeskiajan

Pohjois-Italiassa

• Banca = penkki, giro = piiri…

• Alettiin maksaa oikeudella saada rahaa (=talletuksilla)

• Vielä kerran Schumpeter: Oikeudella saada hevonen ei voi…

• Aluksi ennen kaikkea turvallisuussyistä

• Pankkitalletus = pankin velka asiakkaalle

• Pankkitalletuksen voi vaatia käteisenä

• Nykyään seteliä helpompi mieltää velaksi – velan voi käydä perimässä!

• Pankkitalletusten rooli rahajärjestelmässä jatkuvasti kasvanut

11.4.2017 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 8

Page 9: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Suomi lokakuussa 2017, mrd €

28.1.2016 S Suomenpankkilainen 9

Suurin osa rahasta nykyään pankkitalletuksia

149

19,4

Euroaluuen raha-aggregaattiin M2 kuuluvat suomalaistenrahalaitosten velat (=talletukset)

Suomen pankin taseessa oleva setelivelka

Page 10: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Siis

Setelit ovat keskuspankin velkaa.– Hyvin outo velkatyyppi – miten velallinen edes voisi maksaa?

Pankkitalletukset ovat liike-, säästö tai osuuspankin velkaa.

Ainoa rahatyyppi, joka ei ole velkaa: kolikot– Valtion tekemää rahaa, ei keskuspankin

8.1.2018 Karlo Kauko 10

Page 11: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Suomalaisten liike- , säästö- ja osuuspankkien sekä ulkomaisten

pankkien sivukonttoreidet taseet yhteensä, 1000 €, syysk. 2017

Havaitsemme:– Pankkien varat lähes pelkästään saamisia, ei kiinteistöjä eikä irtaimistoa (muut varat enimmäkseen arvopapereita)

– Pankin korviaan myöten veloissa

=> Pankit ennen kaikkea välikäsiä velallisten ja säästäjien välillä; nettovarat toiminnan laajuuteen

nähden vähäiset (n. 5%), ja varat = velallisten velkoja

8.1.2018 Karlo Kauko 11

VASTAAVAA VASTATTAVAA

Käteinen, saldot keskuspankeissa ja muut vaadittaessa maksettavat

talletukset112 485 488 338 402 363

Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat

Lainat ja muut saatavat 206 336 134 16 381 746 Muita eriä

Aineelliset ja aineettomathyödykkeet

1 739 045 17 279 397 Oma pääoma yhteensä

Muita varoja 51 502 839

Yhteensä 372 063 506 372 063 506 Yhteensä

Lähde: Tilastokeskus

Page 12: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

”Onko maailmassa enemmän velkaa vai rahaa?”

Onko maanteillä enemmän ylä- vai alamäkiä?

Velkaantuminen maailmantaloudessa on bruttovelan kasvua, nettovelka on

aina nolla– Tosin

tilastoissa virheitä

saatavia maksukyvyttömältä taholta, jonkun velka mutta ei kummoinenkaan saaminen?

Kaikki raha on velkaa

Kaikki velka ei ole rahaa– Rahaa on vain velka, jota usein käytetään maksamiseen

– Pankkitalletukset, setelit, elektroninen raha

=> Velkaa on väistämättä enemmän kuin rahaa.

8.1.2018 Karlo Kauko 12

Page 13: Neuvonantaja Karlo Kauko: Yhden raha on toisen velka

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Velat ja saamiset Suomessa, kesäkuu 2017

13

Tilastolähde: Tilastokeskus; Ei sisällä osakkeita eikä osuuksia eikä laskennallsia saamisia työeläkejärjestelmästä

KotitaloudetRahalaitokset (ei Suomen

Pankki) Muut yritykset

Yritykset 1 270 9 089 Yritykset 64 361 35 242 Yritykset 95 060 95 060

Keskuspankki 8 744 3 Keskuspankki 88 584 15 650 Keskuspankki 676 511

Muut rahalaitokset 86 034 142 393 Muut rahalaitokset 43 497 43 497 Muut rahalaitokset 35 242 64 361

Vakuutuslaitokset ja eläkerah. 60 250 1 214

Vakuutuslaitokset ja eläkerah. 426 4 118 Vakuutuslaitokset ja eläkerah. 7 180 4 427

Julkisyhteisöt 4 374 2 236 Julkisyhteisöt 18 722 23 069 Julkisyhteisöt 9 735 28 873

Kotitaloudet Kotitaloudet 142 393 86 034 Kotitaloudet 9 089 1 270

Ulkomaat 1 783 0 Ulkomaat 75 205 202 923 Ulkomaat 64 589 103 109

Muut kotimaiset 147 2 549 Muut kotimaiset 8 719 15 987 Muut kotimaiset 1 856 11 441

Yhteensä 162 602 157 484 Yhteensä 441 907 426 520 Yhteensä 223 427 309 052

Nettosaamiset/velat 5 118 Nettosaamiset/velat 15 387 Nettosaamiset/velat 85 625

Muutvakuutuslaiokset ja

eläkerahastot Suomen PankkiJulkisyhteisöt (sis.

Työeläkevakuuttajat)

Yritykset 4 427 7 180 Yritykset 511 676 Yritykset 28 873 9 735

Keskuspankki 2 0 Keskuspankki 0 0 Keskuspankki 6 22 307

Muut rahalaitokset 4 118 426 Muut rahalaitokset 15 650 88 584 Muut rahalaitokset 23 069 18 722

Vakuutuslaitokset ja eläkerah. 163 163

Vakuutuslaitokset ja eläkerah. 0 2 Vakuutuslaitokset ja eläkerah. 305 1 262

Julkisyhteisöt 1 262 305 Julkisyhteisöt 22 307 6 Julkisyhteisöt 2 779 2 779

Kotitaloudet 1 214 60 250 Kotitaloudet 3 8 744 Kotitaloudet 2 236 4 374

Ulkomaat 17 587 209 Ulkomaat 81 539 12 311 Ulkomaat 48 996 103 135

Muut kotimaiset 1 182 351 Muut kotimaiset 825 252 Muut kotimaiset 2 964 834

Yhteensä 29 955 68 884 Yhteensä 120 835 110 575 Yhteensä 109 228 163 148

Nettosaamiset/velat 38 929 Nettosaamiset/velat 10 260 Nettosaamiset/velat 53 920

Huom! Sisältää vakuutustekniset velat!

Liikepankkirahaa

Keskuspankkirahaa