Myytit

Totta vai tarua?

Myytti on tarina

• Arkikielessä myytti usein merkitsee epätotta, satua, juttua vain

• Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä!

• Maailmassa on muitakin totuuksia kuin tieteellinen totuus

• Esimerkiksi kaunokirjallisuus on joskus enemmän totta kuin dokumentti, runo todempi kuin tilasto!

”…mytologia on taidemuoto, joka viittaa

historian yli siihen mikä ihmiselämässä on ajatonta, ja auttaa meitä näin ylittämään sattumanvaraisten tapahtumien kaoottisen virran ja näkemään vilaukselta todellisuuden ytimen.”

Karen Armstrong, Myyttien lyhyt historia

Myytti on historiallinen?

• Myytin ymmärtäminen todellisuuden merkitystasoa luotaavaksi tarinaksi ei sulje pois mahdollisuutta, että ainakin joidenkin myyttien alkusysäyksenä olisivat todelliset tapahtumat

• Esim. Muhun saarella sijaitsee Kaalin pyöreä järvi. Sen synnyttänyt kraateri ja törmäystä seurannut savu- ja tomupilvi saattaisivat selittää Kalevalan kertomukseen auringon pimenemisestä.

Myytti on uskonnollinen• Kaikissa uskonnoissa on myyttejä, ei vain

luonnonkansojen uskonnoissa, vaan jokaisessa uskonnossa => osa uskontojen syvintä olemusta

• Uskonnollisen kielen mahdoton tehtävä on puhua siitä, mistä ei voida puhua, tuonpuoleisesta ja selittämättömästä, myös pelottavasta

• Myytti ihmettelee!• Tarvitaan siis vertauskuvia, symboleita,

myyttejä

Myytti on nyt• Myytti on pyhä kertomus, joka usein

sijoittuu tarkemmin määrittelemättömään muinaisuuteen tai tulevaisuuteen

• ja jonka päähenkilöinä ovat jumalat ja alkusankarit (kulttuuriheerokset)

• Myytti on samalla nykyajassa tapahtuvaa; se, mikä olipa kerran tai kerran tulee, on nytkin; myytti on ajaton

• ”We are living in powerful times…This is the time of dreaming”, sanovat aboriginaalit

Kuvat ovat myyttejä

Altamiran härkä http://commons.wikimedia.org/wiki/Image:Bisonte_de_Altamira.jpg public domain

Myytti selittää

• Myytit selittävät maailmaa

• Tyypillisiä aiheita ovat maailmansynty- ja alkuperätarinat; siis miksi maailma on tällainen kuin se on?

• Kuolema ja kenties sen voittaminen on tärkeä aihe; mihin ihminen menee, kun hänen ruumiinsa jää elottomana makaamaan?

• Kuoleman voittamiseen ja tulevaisuuteen liittyvät myös pelastus- ja lopunajalliset eli eskatologiset myytit

• Myytti siis antaa lohtua ja toivoa

• Aiheena voivat olla myös yhteisö ja ihmissuhteiden tragiikka; isän- ja veljesmurha, insesti, kosto, vallanhimo (VT, Kreikan mytologia)

Myytti perustelee

• Myytti vastaa sekä yksilön että yhteisön suuriin olemassaoloa ja elämän tarkoitusta koskeviin kysymyksiin

• ja perustelee yhteisön sekä sen instituutioiden olemassaolon ja identiteetin

• Miksi on olemassa eri kasteja ja niillä eri tehtäviä?

• Miksi hirvi on pyhä?• Miksi naudanlihaa / sianlihaa ei syödä?• Miksi pitää tanssia täydenkuun yönä alasti

metsässä?

Myytti tapahtuu

• Kultti (tässä: palvonnan kokonaisuus), myytti ja riitti muodostavat kokonaisuuden

• Myytti tapahtuu riitissä ja ilman myytin antamaa viitekehystä riitti on käsittämätön

• Myytti konkretisoituu myös rakennuksissa: temppeli on myyttisen maailmankuvan ilmentymä

• Myytit ohjaavat toimintaa, esim. perustelevat oikean ja väärän

Myytti on pyhä

• Myytti liittyy läheisesti pyhyyden kokemukseen ja pyrkimykseen sanoittaa se

• Kreikan sana mythos tulee silmien ja suun sulkemista tarkoittavasta kantasanasta myo tai musteion – samasta tulevat sanat mysteeri ja mystiikka

• Mystiikassa katsellaan pyhää sisäisin silmin, kohdataan jumaluus ilman aisteja; jotain samaa on myytissä

Myytti murenee

• Länsimainen ajattelu uudella ajalla on ollut myyttien riisumisen tai murskaamisen aikaa (Entmyhologisierung)

• Se merkitsee myös pyhän ohenemista• Armstrong puhuu voimakkaasti siitä, että

tämä on tehnyt ajastamme itsetuhoisen, koska ihminen jättää käyttämättä myyttien tarjoamat keinot elämän haasteiden kohtaamiseen

• Mitä sanoisi aivotutkija molempien aivopuoliskojen tärkeydestä?

• Armstrongin mukaan kukin ihmiskunnan

kehityskausi synnyttää uusia myyttejä, koska entiset myytit jäävät tarpeettomiksi – asiayhteydestään irrotettuina ne alkavat tuntua jopa vastenmielisiltä

• Mitä ovat meidän aikamme myytit?

• Ne ovat maallisia myyttejä, joista kuitenkin puuttuu osallistuminen ja parantava kosketus pyhään

Myytti on maallinen

• Ei-uskonnolliset myytit jäävät usein huomaamatta

• Henkilökulttiin sisältyvät myytit; Elvis elää!

• Aatteet, ideologiat (myytti kommunistisesta ihanneyhteiskunnasta on suorastaan eskatologinen), filosofian suuntaukset ja jopa tiede (historiantutkimuksen myytit) voivat pohjautua myytteihin tai käyttää niitä hyväkseen

Myytti on kulttuuria

• ”Suomalaiset ovat pieni sisukas kansa, joka elää kaukana Pohjolan perukoilla, synkkämielinen ja jäyhä, kova ryyppäämään, mutta uskomattoman ahkera ja rehellinen.”

• Synkkien laulujen maa…

• Eri heimojen kansanluonteet, eri kansojen ominaispiirteet

Myytti on viihdettä• Ihmiset ovat aina ymmärtäneet hyvän

tarinan päälle – kertomisen ilo ja kuulemisen ilo ovat ikuisia; myyteissä kohdataan koko elämän kirjo huumorista tragediaan, kuten vaikkapa Raamatun syntiinlankeemuskertomuksessa

• Ja mistäpä viihdeteollisuus ammentaisi, ellei maailman rikkaasta myyttiperinteestä, jota kierrätetään edelleen, ajatellaan nyt vain esim. Tolkienia, Rowlingia ja animeohjaaja Miyazakia (Henkien kätkemä, Liikkuva linna jne.)

Lähteitä

• Armstrong, Karen, Myyttien lyhyt historia. Tammi 2005.

• Simonsuuri, Kirsti, Ihmiset ja jumalat. Myytit ja mytologiat. Kirjayhtymä 1994.

• O´Donnell, Kevin, Aatehistoria, WSOY 2004.

• Philip, Neil, Suuri myyttikirja. WSOY 1996.

(Kauno)kirjallisuutta

• Kansainvälinen Myytti-sarja, jossa tunnetut kirjailijat pyrkivät kirjoittamaan uudelleen eri kansojen myyttejä (suomeksi julkaisee Tammi):

• Karen Armstrong, Myyttien lyhyt historia• Viktor Pelevin, Kauhukypärä. Theseuksen ja

Minotauroksen myytti• David Grossman, Leijonahunaja. Simsonin myytti• Jeannette Winterson, Paino. Atlaksen ja Herkuleen

myytti• Margaret Atwood, Penelopeia. Penelopen ja

Odysseuksen myytti• Alexander McCall Smith: Unien Angus.

Myytti kelttiläisestä unijumalasta• Su Tong, Uskollisen vaimon kyyneleet

Lisää kirjallisuutta

• Eliade, Mircea,

- Pyhä ja profaani, Loki-kirjat 2003.

- Ikuisen paluun myytti. Kosmos ja historia. Loki-kirjat 1993.

• Wikiaineistossa on laaja bibliografia osoitteessa http://fi.wikisource.org/wiki/29_Ei-kristilliset_uskonnot_ja_mytologiat

Onko myytti nyt nostettu suorastaan mytologiseen

asemaan?Mikä on myytin ja uskonnollisen

uskon suhde?Mikä on myytin ja logoksen

(järjen) suhde?Mitä kristitty ihminen ajattelee

myyteistä?

LIITE: Pyhän käsite• Pyhä on hankalasti määriteltävä termi

• Tarkoittaa erilleen asetettua, arkisesta poikkeavaa, elämää suurempaa

• Kaikissa uskonnoissa määritellään tapoja, joilla pyhä kohdataan kunnioittavasti

• Pyhä on tabu, usein jopa pelottava

• Kukin yhteisö / uskonto määrittelee, mitkä asiat sen piirissä ovat pyhiä => yhteydessä uskonnon uskomuksiin ja myytteihin

Transsendenssi ja immanenssi• Jokainen uskonto sisältää käsityksen

tuonpuoleisesta ja siitä, miten tämänpuoleinen ja tuonpuoleinen ovat yhteydessä toisiinsa

• Raja todellisuuden kahden osan välillä ei ole umpinainen, vaan se voidaan ylittää tietyissä tilanteissa

• Esim. ihminen siirtyy tuonpuoleiseen kuollessaan tai shamaani tekee henkimatkan

• Jumalat, henget, enkelit ilmestyvät

Pyhä on rajalla

• Pyhiä voivat olla kirjat, paikat, ajat, henkilöt, riitit, esineet…

• Pyhän ja tavallisen erottaa se, että pyhä on tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen rajapinnalla, se siis välittää yhteyden tuonpuoleiseen tai sisältää jotakin tuonpuoleista, jumalallista, ylimaallista