MYÖHEMPIEN AIKOJEN PYHIEN JEESUKSEN KRISTUKSEN …€¦ · KIRKON UUTISIA JOULUKUU 2004 1 VALOKUVA...

KIRKON UUTIS IA JOULUKUU 2004 1

VALO

KUVA

JER

I BRO

WN

/ C

HU

RCH

NEW

SIN

LU

VALL

A

M Y Ö H E M P I E N A I K O J E N P Y H I E N J E E S U K S E N K R I S T U K S E N K I R K K O • J O U L U K U U 2 0 0 4

Kirkon uutisia

K ansakunnat, jotka vaalivat uskonnollista ilmaisuva-pautta, tuottavat hienompia

yksilöitä, jotka muuttuvat pysyvästi. Heidän perheistään tulee vahvem-pia ja kestävämpiä. Heistä tulee parempia kansalaisia, jotka kunni-oittavat maan lakeja ja jotka ovat armeliaampia, sopuisampia ja vau-raampia”, vanhin Russell M. Nelson kahdentoista apostolin koorumista sanoi uskonnollista vapautta käsi-telleen konferenssin pääpuheessa Kiovassa Ukrainassa 27. toukokuuta 2004.

Vanhin Nelson puhui kaksi-päiväisen konferenssin aikana 24 maan hallitusten edustajille, jotka vastaavat maidensa uskonnollisista asioista. Näistä maista 17 sijaitsee Itä-Euroopassa.

Puhuen ”vapaudesta tehdä ja olla” vanhin Nelson sanoi: ”Aikaim-

me vakiintumattomissa olosuhteissa vaatii suurta viisautta ja rohkeutta tehdä oikeita ratkaisuja kaikkien ih-misten uskonnonvapaudesta. Kaut-ta maailman on monia vilpittömiä ja kunniallisia ihmisiä. – – Samalla kun he pyrkivät tekemään työtä elääkseen, he tekevät työtä myös tullakseen sellaisiksi ihmisolennoik-si, jollaisia he haluavat olla. – – He tietävät, että heidän täytyy kehittyä sekä fyysisesti että hengellisesti saavuttaakseen täydet mahdollisuu-tensa.”

Vanhin Nelson kuvaili, kuinka kunkin maan hallitusvallan pitäisi auttaa kansalaisiaan tulemaan sel-laisiksi kuin he haluavat olla, koska hallitusvalta on perustettu kansa-laisten parhaaksi. Kaikkien kansa-laisten tulee olla ”yhtä suojattuja ja yhtä velvoitettuja lain mukaan”, oli-vatpa he uskovia tai eivät. Hän selit-

ti, että Jumala, lopullinen tuomari, pitää kunkin maan hallitusvallan johtajia vastuussa heidän teoistaan kansalaisiinsa nähden.

Kohdistaen sanansa oikeuksiin, jotka tulisi vahvistaa joka maassa, vanhin Nelson sanoi lainaten erästä YK:n julistusta: ”Uskonnollisiin pe-rusoikeuksiin kuuluu: oikeus uskoa tai olla uskomatta, oikeus palvella Jumalaa joko yksin tai muiden kans-sa, oikeus kokoontua uskonnollisia tarkoituksia varten, oikeus omistaa tai pitää hallussa kiinteistöjä juma-lanpalvelustarkoituksia varten, oi-keus toimittaa uskonnollisia seremo-nioita, oikeus pitää hallussa ja jakaa uskonnollista aineistoa ja oikeus luoda sääntöjä uskonnollisen yhtei-sön jäsenyydestä.”

Vanhin Nelson kertoi, että hän on kasvanut noudattamalla uskon-tonsa arvoja. ”Se vaatii minua pyr-kimään siihen, että elän jatkuvasti kehittyvää elämää. – – Uskontoni antaa minulle toivoa. Ja se vakuut-taa minulle, että jokainen siunaus tulee, ei sattumalta, vaan kuuliai-suudesta sitä lakia kohtaan, johon tuo siunaus perustuu.”

Hän esitti edustajille todis-tuksensa sanoen: ”Jumala elää! – – Ei ole suuntaa, johon voisimme kääntyä, ei filosofista kilpeä, jonka taakse voisimme piiloutua, ei parla-mentaarista säädöstä, jota voisimme puolustaa ja joka välttäisi Jumalan vaativan katseen tai vapauttaisi mei-dät kuuliaisuudesta Hänen käsky-jään kohtaan.”

Vanhin Nelson puhui uskonnon-vapaudesta ja perusti Ukrainan ensimmäisen vaarnan

Vanhin Russell M. Nelson kahdentoista apostolin koorumista puhui uskonnonvapautta

käsitelleelle kansainväliselle konferenssille 27. toukokuuta 2004.

”

24792 130 Fin Dec 04 new.indd 124792 130 Fin Dec 04 new.indd 1 20/9/04 9:16:09 am20/9/04 9:16:09 am

2

Vanhin Nelson ilmaisi toivon, että edustajat käyttäisivät totuuden voimaa siunatakseen kaikkien kan-salaisten elämää, jotta kaikki olisivat vapaita tekemään ja olemaan kaik-kea sitä, mikä on heidän jumalallis-ten mahdollisuuksiensa rajoissa.

Seuraavana päivänä vanhin Nel-son perusti Ukrainan ensimmäisen vaarnan. Kolmessatoista vuodessa siitä, kun lähetyssaarnaajat menivät maahan vuonna 1991, jäsenmäärä on noussut siellä nykyiseen noin 8 500:aan.

”Otatte nyt paikkanne Siionin vaarnojen keskuudessa”, vanhin Nelson sanoi yhteen kokoontuneil-le jäsenille. ”Olette nyt osa kirkon sydäntä.”

Vanhin Nelson julisti siunauksen jäsenille ja pyysi heitä rakastamaan lähimmäisiään, kuten Kristus rakas-taa heitä, kertomaan evankeliumista muille ja valmistautumaan temppe-liä varten tekemällä sukututkimus-työtä. ■ Church News osallistui tämän raportin

laadintaan.

Filippiinien vyöhykkeen ensimmäinen satelliittikonferenssi yhdisti sikäläisiä pyhiä

A rviolta 41 000 filippiiniläistä pyhää yli tuhannessa seurakun-

nassa Filippiinien vyöhykkeen mo-nilla saarilla seurasi yhdessä kirkon ensimmäistä satelliittikonferenssia tuolla vyöhykkeellä.

Tuon Fairview’n vaarnakeskuk-sesta Filippiineiltä lähetetyn tilai-suuden johtavana virkailijana oli tuolloinen Filippiinien vyöhykkeen johtaja vanhin Dallin H. Oaks kah-dentoista apostolin koorumista. Konferenssi lähetettiin 72 vaarna-keskukseen 13 saarelle. Kokouksen johti vanhin Richard J. Maynes, tuolloinen ensimmäinen neuvon-antaja vyöhykkeen johtokunnassa. Sit-temmin vanhin Maynes on kutsuttu uudeksi vyöhykkeenjohtajaksi.

Vanhin Oaks oli asunut kaksi vuotta filippiiniläisten pyhien kes-kuudessa, ja viimeisessä siellä pitä-

mässään puheessa hän käsitteli sitä, kuinka pyhät voivat edelleen vahvistaa kirkkoa tuolla vyöhykkeel-lä. Yksi kirkon siellä kohtaamista haasteista on voimakkaan johtajisto-pohjan kehittäminen kirkon no-pean kasvun tueksi.

Hän sanoi, että tähän haastee-seen vastaamiseksi ”lähetyssaarnaa-

jien pitää opettaa tutkijoita perus-teellisemmin ja kytkeä heidät var-memmin kirkon toimintaan. Kirkon johtajien pitää tähdentää enemmän lasten opetusta Alkeisyhdistyksessä. Meidän pitää opettaa nuoriamme paremmin ja järjestää heille parem-paa toimintaa. Meidän pitää saada myös enemmän nuoria miehiä lähetystyöhön, sillä he ovat johtajia ja aviomiehiä ja isiä kirkossa monia tulevia vuosia.”

Vanhin Oaks puhui myös evan-keliumikulttuurin mukaisen elämän suuresta merkityksestä. ”Evanke-liumikulttuuri on ainutlaatuinen arvojen ja käytäntöjen yhdistelmä, joka pohjautuu pelastussuunnitel-maan, Jumalan käskyihin ja elävien profeettojen opetuksiin. Tämä kult-tuuri auttaa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseniä palvelemaan toisiaan ja pitä-mään Jumalan käskyt.”

Puheensa päätteeksi vanhin Oaks antoi jäsenille haasteen noudat-taa apostoli Jaakobin sanoja: ”To-

Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista ja hänen vaimonsa Kristen

keskustelevat filippiiniläisen Fairview’n vaarnan johtajan Kim Antenorcruzin kanssa

ensimmäisessä koko maan kattaneessa satelliittilähetyksessä.

VALO

KUVA

CH

URC

H N

EWS

-LEH

DEN

LU

VALL

A



teuttakaa sana tekoina, älkää pel-kästään kuunnelko sitä” (Jaak. 1:22).

Vanhin Maynes puhui kuulijoille liittojen pitämisen suuresta merki-tyksestä. Hän käytti erästä sikäläistä perhettä esimerkkinä pyhistä, joita on siunattu käskyjen pitämisen vuoksi. Veli Lani ja sisar Irenea Abasanta ovat opettaneet lapsilleen kymmenysten maksamista.

Vanhin Maynes lainasi veli Aba-santan todistusta. ”Opetamme heil-le, että ruoka, joka meillä on [pöy-dällämme] on suora seuraus siitä,

että maksamme kymmenykset. Kun lapsillamme on omaa työtä, emme unohda kertoa heille, että heidän pitää maksaa kymmenyksensä”.

Kolmen lapsen äiti Marjorie Ma-nongodo osallistui konferenssiin, ja hänellä oli voimakkaita tunteita satelliittikonferenssista. ”Minusta oli ihmeellistä tietää, että kaikki si-sarukseni ja heidän perheensä naut-tivat konferenssin siunauksista omi-en vaarnojensa keskuksissa samaan aikaan kuin me omassamme.” ■Raportin on toimittanut Church News -lehti.

Mormonin kirja on käännetty yhä useammille kielille ja kansoillePatricia S. Norwood, Kirkon Lehdet

Kuvittelepa, että uskot evan-keliumiin, mutta et pysty lu-

kemaan siitä etkä tutkimaan sitä. Kuvittele, että sinulla on todistus Joseph Smithistä ja Mormonin kir-jasta, mutta et osaa yhtään sellaista kieltä, jolla kirja on painettu. Kuvit-tele iloasi, kun vuosien uskon jäl-keen saat Mormonin kirjan omalla äidinkielelläsi.

Aikaa myöten yhä useammat jä-senet saavat Mormonin kirjan, kun yhä useampia käännöksiä tuotetaan maailman monilla kielillä. Herra sa-noi kohdassa OL 90:11: ”Sillä sinä päivänä tapahtuu, että jokainen saa kuulla evankeliumin täyteyden oman puhetapansa mukaan ja omalla kielellään niiltä, jotka on asetettu tähän voimaan sen Lohdut-tajan palveluksella, joka on vuoda-

tettu heidän päällensä Jeesuksen Kristuksen ilmoittamiseksi.”

Lähes 175 vuotta sen jälkeen kun Joseph Smith julkaisi kirjan ensi kerran englanniksi, painettuna on nyt 104 erikielistä laitosta, mu-kaan luettuna 72 koko Mormonin kirjan laitosta ja 32 laitosta julkai-susta Selections from the Book of Mormon [Valittuja kohtia Mormo-nin kirjasta].

Profeetta Moroni sanoi, että Mormonin kirja ”loistaa pimeydestä ja tulee kansan tietoon” (Morm. 8:16). Mormonin kirjaa on jaettu vuonna 1830 julkaistun ensipainok-sen jälkeen arviolta yli 120 miljoo-naa kappaletta, ja tulevaisuudessa painetaan vielä miljoonia kappa-leita.

Uusin Mormonin kirjan käännös

on julkaistu japin kielellä, jota pu-hutaan Mikronesiassa sijaitsevilla Japsaarilla. Tekeillä on nytkin uusia käännöksiä, ja osittaisia Mormonin kirjan käännöksiä laajennetaan koko kirjan käännöksiksi. Vuoden 1998 jälkeen kirkko on lakannut julkaisemasta osittaisia käännöksiä. Kaikki uudet käännösluvat anne-taan nyt koko kirjoille.

Ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin neuvosto harkitsee vyöhykkeenjoh-tajien esityksiä Mormonin kirjan kääntämisestä uusille kielille. En-nen Mormonin kirjan kääntämistä käännetään julkaisu Evankeliumin perusperiaatteet ja muita opillisia perusjulkaisuja kuten uskonkap-paleet (ellei niitä ole jo käännetty) vakiotermistön luomiseksi. Mormo-nin kirjan käännöstyön suorittavat kelvolliset, kyvykkäät jäsenet, jotka nimitetään varta vasten tähän teh-tävään.

Käännöstyön alusta loppuun asti huolehditaan tarkoin siitä, että käännöksestä tulee täsmällinen. Käsikirjoitus tarkistetaan moneen kertaan ennen kuin se hyväksytään ja painetaan. Kun kirjat ovat valmii-na jakelukeskuksen hyllyillä, uu-desta kirjasta kertova ensimmäisen presidenttikunnan kirje lähetetään kielialueen seurakuntiin.

Voit tilata Mormonin kirjan jol-lakin tässä luetelluista kielistä joko Internet-osoitteesta www.ldscata-log.com tai mistä tahansa jakelu-keskuksesta. ■


4

Yhä useampia lähetyssaarnaajia valmennetaan muualla kuin Yhdysvalloissa sijaitsevissa lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksissa

K un lähetyssaarnaajien koulu-tuskeskuksia on rakennettu

maailman eri puolille, lähetyssaar-naajia lähetetään Yhdysvalloista ja Kanadasta yhä useammin suoraan sen maan koulutuskeskukseen, jo-hon heidät on kutsuttu, tai heidät lähetetään aluksi Provon koulu-

tuskeskukseen ja sieltä johonkin muuhun 16 koulutuskeskuksesta.

Provon koulutuskeskuksessa on nyt tilaa vanhemmille lähetys-saarnaajille, koska yhä useampia lähetyssaarnaajia lähetetään mui-hin koulutuskeskuksiin. Provossa Utahissa sijainnut vanhempien

Koko Mormonin kirjan käännöksetkroatiakymrilatvialiettuamadagassimaorimarshallmongolineomelanesia norjapangasinanportugalipuolaranskararotongaromaniaruotsisaksasamoaslovenia‰onasuahilisuomitagalogtahititanskateluguthaitongat‰ekkitswanaturkkiukrainaunkari

venäjävietnamviroxhosazulu

Selections from the Book of Mormon [Valittuja kohtia Mormonin kirjasta]bengalibikolbislamabolivianket‰uachamorrochuukefikguaranihiligainokakt‰ikelkisikit‰ekit‰uakunalaolingalalänsiarmeniamammayanavajoniue

palaupampangopapiamentupersiaperunket‰uapohnpeisinhalatamilitzotzilurduwaray

afrikaansaimaraalbaniaAmerikan viittomakieli amharaarabiabulgariacebuenglantiespanjafanti fidÏihaitinkreolihavaijihindihmonghollantiigboilokoindonesiaislantiitaliaitäarmeniajapjapanikatalaani kekt‰ikhmerkiinakiina yksinkertaistetuin kirjoitusmerkeinkiribatikoreakreikka

Mormonin kirja on saatavissa

kokonaisuudessaan 72

kielellä ja osittaisena 32

kielellä eli yhteensä yli

sadalla kielellä.

lähetyssaarnaajien koulutuskeskus purettiin toukokuussa 2004 ja maa palautettiin Brigham Youngin yli-opistolle vastaista käyttöä varten.

Ensimmäinen koulutuskeskus muualla kuin Utahissa rakennet-tiin vuonna 1977 São Pauloon Bra-siliaan, ja se on edelleen suurin



koulutuskeskus Provon keskuksen jälkeen. Nykyisin yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset lähetyssaarnaajat saavat koulutuksensa Brasilian koulutuskeskuksessa, jos heidän on määrä palvella Brasiliassa, Eng-lannin koulutuskeskuksessa, jos heidän on määrä palvella Yhdisty-neessä kuningaskunnassa, ja Gha-nan koulutuskeskuksessa, jos hei-dän on määrä palvella Ghanassa.

Muut lähetyssaarnaajat saavat aluksi kolmen viikon koulutuk-sen Provon koulutuskeskuksessa ja siirtyvät sitten jäljellä oleviksi viideksi ja puoleksi viikoksi Do-minikaanisen tasavallan koulutus-keskukseen, jos heidän on määrä palvella Dominikaanisessa tasa-vallassa tai Puerto Ricossa, Perun koulutuskeskukseen, jos heidän on määrä palvella Perussa tai Boliviassa, tai Espanjan koulutus-keskukseen, jos heidän on määrä palvella Espanjassa tai Kanarian saarilla.

Muut kymmenen koulutuskes-kusta kouluttavat pääasiassa niitä

lähetyssaarnaajia, jotka asuvat nii-den lähialueilla. Nämä koulutus-keskukset sijaitsevat Argentiinassa, Chilessä, Etelä-Afrikassa, Filippii-neillä, Guatemalassa, Japanissa, Kolumbiassa, Koreassa, Meksikos-sa ja Uudessa-Seelannissa. Miltei kaikki lähetyssaarnaajat saavat ny-kyisin koulutusta ainakin yhdessä koulutuskeskuksessa ennen lähe-tystyöpalveluaan. Kaikki koulutus-keskukset palvelevat myös omilta alueiltaan tulevia lähetyssaarnaa-jia. Esimerkiksi Etelä-Amerikasta tulevat lähetyssaarnaajat voivat mennä Brasilian koulutuskeskuk-seen, ellei heidän palvelualueel-laan ole koulutuskeskusta.

Koulutettiinpa lähetyssaarnaaja missä koulutuskeskuksessa tahan-sa, julkaisun Guidelines for MTC Presidents (Ohjeita lähetyssaarnaa-jien koulutuskeskusten johtajille) mukaisesti kaikilla on mahdolli-suus saavuttaa tavoitteet oppia ja vaalia evankeliumin oppeja sekä kehittää Kristuksen kaltaisia omi-naisuuksia; oppia opettamaan

voimallisesti auttaakseen muita us-komaan Kristukseen, tekemään pa-rannus, ottamaan kaste, ottamaan vastaan Pyhä Henki ja kestämään loppuun asti; sekä tavoitella kielil-lä puhumisen lahjaa ja kyetä palve-lemaan lähetyskentän kielellä.

Vuoden 2003 lopussa maailman eri puolilla palveli 56 237 kokoai-kaista lähetyssaarnaajaa. ■

Johtajakoulutusta kautta maailman satelliittien välityksellä

Maailmanlaajuinen johtajien koulutuskokous pidettiin 19.

kesäkuuta Salt Lake Cityssa Uta-hissa Yhdysvalloissa ja lähetettiin maailman eri puolilla sijaitseviin kappeleihin. Kokouksessa annettiin ohjeita piispoille, seurakunnanjoh-tajille ja muille Aaronin pappeuden johtajille. Presidentti Gordon B.

Hinckley, presidentti Thomas S. Monson, ensimmäinen neuvon-antaja ensimmäisessä presidentti-kunnassa, vanhin M. Russell Ballard, vanhin Jeffrey R. Holland ja van-hin Henry B. Eyring kahdentoista apostolin koorumista sekä johtava piispa H. David Burton puhuivat maailmanlaajuiselle yleisölle.

Maailmanlaajuinen johtajien koulutuskokous, joka pidetään 8. tammikuuta 2005, on ensimmäisen presidenttikunnan kirjeen mukaan tarkoitettu ainoastaan vaarnanjoh-tajille ja patriarkoille. Sitä seuraava vuotuinen maailmanlaajuinen joh-tajien koulutuskokous pidetään 18. kesäkuuta 2005. ■

Kun lähetyssaarnaajien koulutuskeskuk-

sia on rakennettu maailman eri puolille,

yhä harvemmat lähetyssaarnaajat val-

mistautuvat työhönsä Provossa Utahissa.

Samalla yhä useampia yhdysvaltalaisia

ja kanadalaisia lähetyssaarnaajia

koulutetaan muissa koulutuskeskuksissa.


6

12. Meksikon pohjoinen vyöhyke

NED B. ROUECHÉ

ensimmäinen neuvonantaja

ROBERT J. WHETTEN

vyöhykkeen-johtaja

JORGE A. ROJAS*

toinen neuvon-antaja

13. Meksikon eteläinen vyöhyke

CLATE W. MASK JR


CRAIG C. CHRISTENSENvyöhykkeen-

johtaja

BENJAMIN DE HOYOS*


14. Keski-Amerikan vyöhyke

W. DOUGLAS SHUMWAY


SPENCER V. JONES

vyöhykkeen-johtaja

E. ISRAEL PÉREZ*


15. Etelä-Amerikan pohjoinen vyöhyke

WALTER F. GONZÁLEZ


CLAUDIO R. M. COSTA

vyöhykkeen-johtaja

ROBERTO GARCÍA*


16. Etelä-Amerikan läntinen vyöhyke

JAMES M. DUNN


CARLOS H. AMADO

vyöhykkeen-johtaja

WILLY F. ZUZUNAGA*


17. Brasilian pohjoinen vyöhyke

MERVYN B. ARNOLD


ROBERT R. STEUER

vyöhykkeen-johtaja

PEDRO J. PENHA*


18. Brasilian eteläinen vyöhyke

ADHEMAR DAMIANI


NEIL L. ANDERSEN

vyöhykkeen-johtaja

PAULO R. GRAHL*


19. Chilen vyöhyke

CARL B. PRATT


FRANCISCO J. VIÑAS

vyöhykkeen-johtaja

OSCAR W. CHAVEZ*


20. Etelä-Amerikan eteläinen vyöhyke

LYNN G. ROBBINS


L. WHITNEY CLAYTON

vyöhykkeen-johtaja

CARLOS E. AGÜERO*


21. Euroopan läntinen vyöhyke

GERALD N. LUND


HAROLD G. HILLAM

vyöhykkeen-johtaja

DAVID S. BAXTER*


22. Euroopan keskinen vyöhyke

BRUCE C. HAFEN


L. TOM PERRY**

vyöhykkeen-johtaja

W. CRAIG ZWICK


*Vyöhykevaltuutettu-seitsenkymmen ** Kahdentoista apostolin koorumin jäsen

Uusia vyöhykkeiden johtotehtäviä

Seitsemänkymmenen johtokunta

EARL C. TINGEY

1. Pohjois-Amerikan itäinen

vyöhyke2. Pohjois-

Amerikan koilli-nen vyöhyke

D. TODD CHRISTOFFERSON

3. Pohjois-Amerikan kaak-koinen vyöhyke

DAVID E. SORENSEN4. Pohjois-

Amerikan luotei-nen vyöhyke5. Pohjois-

Amerikan länti-nen vyöhyke

CHARLES DIDIER

6. Pohjois-Amerikan lounainen vyöhyke

DIETER F. UCHTDORF7. Pohjois-

Amerikan keski-nen vyöhyke

JOHN H. GROBERG

11. Idahonvyöhyke

MERRILL J. BATEMAN

8. Utahin pohjoi-nen vyöhyke

9. Salt Lake Cityn vyöhyke Utahissa 10. Utahin eteläi-

nen vyöhyke

Ensimmäinen presidenttikunta on ilmoitta-

nut muutoksista vyöhykkeiden johtotehtä-

vissä. Muutokset astuivat voimaan 15. elokuuta

2004.

Vanhin Dallin H. Oaks ja vanhin Jeffrey R.

Holland kahdentoista apostolin koorumista

ovat suorittaneet tehtävänsä Filippiinien ja Chi-

len vyöhykkeiden johtajina. Vanhin L. Tom Per-

ry kahdentoista apostolin koorumista palvelee

Euroopan keskisen vyöhykkeen johtajana.

Seitsemänkymmenen johtokunta valvoo nyt

Yhdysvaltain ja Kanadan vyöhykkeitä kahden-

toista apostolin koorumin johdolla. Samalla

kun koko johtokunta vastaa työn valvonnasta

näillä 11 vyöhykkeellä, kukin johtokunnan jä-

sen on saanut vastuulleen tietyt vyöhykkeet.

Kaikki vyöhykkeiden johtokuntien jäsenet

kuuluvat seitsemänkymmenen ensimmäiseen

tai toiseen koorumiin, ellei toisin mainita. ■



23. Euroopan itäinen vyöhyke

ROBERT F. ORTON


DENNIS B. NEUENSCHWANDER

vyöhykkeen-johtaja

WAYNE S. PETERSON


H. ROSS WORKMAN


SHELDON F. CHILD

vyöhykkeen-johtaja

R. CONRAD SCHULTZ


24. Afrikan läntinen vyöhyke

25. Afrikan kaakkoinen vyöhyke

CHRISTOFFEL GOLDEN JR


STEVEN E. SNOW

vyöhykkeen-johtaja

WILLIAM W. PARMLEY


DARYL H. GARN


JOHN B. DICKSON

vyöhykkeen-johtaja

D. ALLEN ANDERSEN*


26. Aasian vyöhyke

27. Aasian pohjoinen vyöhyke

WILLIAM R. WALKER


YOSHIHIKO KIKUCHI

vyöhykkeen-johtaja

WON YONG KO*


D. REX GERRATT


RICHARD J. MAYNES

vyöhykkeen-johtaja

DAVID R. STONE


28. Filippiinien vyöhyke

29. Australian ja Uuden-Seelannin vyöhyke

JOHN M. MADSEN


KENNETH JOHNSON

vyöhykkeen-johtaja

LINDSAY T. DIL*


DENNIS E. SIMMONS


ROBERT K. DELLENBACHvyöhykkeen-

johtaja

SPENCER J. CONDIE


30. Tyynenmeren saarten vyöhyke


8

Lisäideoita yhtei-seen tuokioon joulukuu 2004

Seuraavassa on yhteiseen tuokioon lisää ideoita, joita

Alkeisyhdistyksen johtohenkilöt voivat käyttää joulukuun 2004 Liahonassa julkaistujen yhteisen tuo-kion ohjeiden lisäksi. Nämä ideat liittyvät oppiaiheeseen ”Joululahjo-ja ympäri vuoden” sekä ohjeisiin ja tehtäviin, jotka ovat tämän lehden lasten osaston sivuilla Y10–Y11.

1. Käytä menetelmää ”Musiikkia ja puhuttua sanaa” (ks. Opettami-nen, kutsumuksista suurin, 2000, s. 170–171) opettaaksesi lapsille, että taivaallinen Isä halusi Jeesuksen syntyvän perheeseen.

Suositeltava laulukertomus – lau-lakaa jokin joululaulu. Kerro: Monet profeetat olivat todistaneet Vapah-tajamme Jeesuksen Kristuksen tu-lemisesta. Myös Sarahemlaan tullut profeetta Samuel ennusti Jeesuksen syntymästä (ks. Hel. 14:2–6). Laula-kaa joulusta tai Mormonin kirjasta kertova laulu. Kerro: Jumala lähetti enkeli Gabrielin Marian luokse. Hän kertoi Marialle, että tämä saisi poi-kalapsen ja että hänen pitäisi antaa lapselle nimi Jeesus. Lapsi olisi tai-vaallisen Isän Poika. Enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi hänelle, että Marian lapsi oli Jumalan Poika

ja että Joosefin pitäisi mennä nai-misiin Marian kanssa. Jeesuksesta tulisi maailman Vapahtaja (ks. Matt. 1:18–21). Joosef ja Maria menivät naimisiin. Joosefin ja Marian piti mennä Betlehemiin maksamaan veroja. Lapsi syntyisi pian (ks. Luuk. 2:2–6). Laulakaa joulusta tai Vapah-tajasta kertova laulu. Kerro: Kun Joosef ja Maria saapuivat Betlehe-miin, he löysivät tallin, jossa Maria voisi synnyttää lapsensa. Ja hän syn-nytti esikoispoikansa ja kääri Hänet kapaloon ja pani Hänet seimeen makaamaan (ks. Luuk. 2:7). Laula-kaa joulusta kertova laulu. Kerro: Joosef ja Maria antoivat lapselle ni-men Jeesus (ks. Luuk. 2:21). Enkeli ilmestyi kedolla oleville paimenille ja kertoi heille Vapahtajan syntymäs-tä. Paimenet menivät Betlehemiin ja näkivät Jeesus-lapsen. He olivat iloisia nähdessään Vapahtajan (ks. Luuk. 2:8–12, 15–17, 20). Laulakaa joulusta tai perheistä kertova laulu. Todista, että taivaallinen Isä halusi Jeesuksen syntyvän perheeseen. Me olemme siunattuja, kun muistamme tänä jouluna Jeesusta Kristusta.

2. Auttaaksesi lapsia ymmär-tämään, kuinka me voimme val-mistautua hengellisesti Jeesuksen takaisin tulemiseen, valmista piir-roksia öljylampuista – yksi jokaiselle lapselle ja muutama ylimääräinen (ks. oppikirjaa Alkeisyhdistys 7, s. 85–86).

Kun Jeesus kuoli ja nousi ylös, Hän lupasi tulla takaisin. Oletteko milloinkaan ajatelleet, millaista se

tulee olemaan? Taivaallinen Isä ei ole kertonut meille, milloin Jeesus tulee, mutta pyhien kirjoitusten mu-kaan se tulee olemaan suurenmoi-nen tapahtuma. Hänestä tulee mei-dän Kuninkaamme ja Hallitsijamme. Siitä tulee meille onnellista aikaa, jos olemme valmistautuneet.

Koska Jeesus halusi meidän tietä-vän, kuinka tärkeää on valmistautua, Hän kertoi meille vertauksen kym-menestä neitsyestä. Opeta vertaus lapsille (ks. Matt. 25:1–13) ja auta heitä ymmärtämään, että tässä ver-tauksessa toista tulemista, jolloin Vapahtaja palaa maan päälle hallitse-maan maailmaa tuhatvuotisen valta-kunnan ajaksi, verrataan hääjuhlaan (ks. Alkeisyhdistys 7, s. 84).

Kuinka me voimme valmistautua Vapahtajan tulemiseen? Presidentti Spencer W. Kimball (1895–1985) on opettanut: ”Meidän aikanamme tämä valmistautumisen öljy lisääntyy pisara pisaralta vanhurskaan elämän myötä. Osallistuminen sakrament-tikokoukseen lisää öljyä lamppui-himme pisara pisaralta vuosien mit-taan. Paastoaminen, perherukous, – – ruumiillisten halujemme hillitse-minen, evankeliumin saarnaaminen, pyhien kirjoitusten tutkiminen, jo-kainen antaumuksellinen ja kuuliai-nen teko on öljyymme lisätty pisara. Ystävälliset teot, uhrien ja kymme-nysten maksaminen, siveelliset aja-tukset ja teot, iankaikkinen avioliitto – myös ne lisäävät suuresti sitä öljyä, jolla me keskiyöllä voimme täyttää tyhjentyneet lamppumme.” (Faith



Precedes the Miracle, 1972, s. 256; ks. myös James E. Faust, ”Olette kaikki taivaan lähettämiä”, Liahona, marraskuu 2002, s. 114.)

Jaa ylimääräiset lamppupiirrokset sattumanvaraisesti lapsille. Laula-

kaa jotakin laulua, ja pyydä lapsia antamaan lamppujen kulkea sinne tänne ryhmän keskuudessa. Kun musiikki loppuu, niin lasten, joilla on lamppu, tulisi kertoa tai näytellä, kuinka he voivat valmistautua. Teh-

kää sama uudestaan. Anna jokaiselle lapselle lamppu-

piirros. Pyydä heitä piirtämään tai kirjoittamaan, mitä he tekevät val-mistautuakseen Vapahtajan toiseen tulemiseen. ■

Monet kristilli-sen maailman noudattamista jouluperinteistä ovat saaneet alkunsa Keski-Euroopan mais-ta. Eurooppa-laiset ystäväni ovat opettaneet minulle, kuinka

eräät näistä joulunajan vertausku-vista suunniteltiin alun perin opet-tamaan meille jotakin Jeesuksesta Kristuksesta ja suhteestamme Hä-neen. Kun näen näitä vertauskuvia, ajattelen, mitä ne voivat opettaa meille.

Useimmilla jäsenillämme on esimerkiksi kodeissaan joulukuusi. Saksalaiset laulavat siitä suosittua laulua: ”O Tannenbaum, O Tannen-baum, wie treu sind deine Blätter.” [Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset!]

Vyöhykkeen johtokunnan sanoma

Paikallisia uutisia

Joulu kertoo Kristuksesta

Vanhin Bruce C.

Hafen

Mitä eroa on lehtipuulla ja ikivih-reällä puulla, joka juhlistaa joulun? Lehtipuut – kuten tammet, vaahte-rat ja hedelmäpuut – ovat kauniita, mutta ne kaikki varistavat lehtensä talven tullen. Kylmä sää muuttaa niiden lehdet kirkkaanvärisiksi en-nen kuin ne putoavat elottomina maahan. Joulukuuset sen sijaan ovat ”ikivihreitä”, mikä tarkoittaa, etteivät niiden lehvät vaihda väriä.

Jumalan rakkaus on samanlaista. Hänen rakkautensa meitä kohtaan ei muutu milloinkaan. Jos tunnem-me olevamme tänään etäämpänä Jumalasta kuin olimme eilen, me olemme itse etääntyneet. Hän ei milloinkaan poistu luotamme. Hän on ”sama eilen, tänään ja ikuisesti” (Hepr. 13:8). Talven kylmässä ja pimeässäkin, kun tuuli on vienyt muiden puiden lehdet, Hänen rak-kautensa pysyy muuttumattomana.

Jotkut ihmiset ovat ”kauniin sään ystäviä” – he saattavat auttaa meitä,

mutta vain hyvällä säällä. Talven tuulet saattavat puhaltaa heidät pois kuin lehtipuun lehdet. Sen sijaan Jumalan rakkaus meitä kohtaan on ”ikivihreää” – Hän ei pakene. Hän on hyvä paimen. Hän antaa henken-sä lampaiden puolesta. Hän ei ole kuin ”palkkapaimen”, joka pakenee ja jättää lampaat suden tullessa (ks. Joh. 10:11–15).

Kun yritämme noudattaa Kris-tuksen esimerkkiä, rukoilen, että olemme kuin ikivihreä puu ja hyvä paimen – aina läsnä, aina tosia, aina uskollisia niille, jotka tarvitsevat meitä, etenkin vaimollemme, avio-miehellemme ja lapsillemme – olipa vuodenaika miten kylmä ja lohdu-ton tahansa. Jouluseppele on kuin laakeriseppele, joka on perinteisesti painettu voittajan päähän. Se on ”voittokruunu”. Seppele on vertaus-kuva voitosta, jonka Kristus saavutti kuolemasta ja synnistä.

Joulukynttilät, joita poltamme


10

Tieteen ja uskonnon kohtauspaikka 6.6.2004

Kesäkuisena sunnuntai-iltana kokoontui Haagan seurakunta-

keskukseen yli 200 hengen joukko ”tieteen ja uskonnon kohtauspai-kalle” kuulemaan Suomessa lähe-tystyössä palvelevan vanhin Robert Conoverin esitelmää, jossa hän kertoi avaruuteen liittyvistä toinen toistaan mielenkiintoisemmista asioista.

Saimme nähdä animaation keinoin, kuinka ”mönkijä” liikkui Mars-planeetan pinnalla, sekä kuu-limme, kuinka haastavaa oli suun-nitella raketteja, joita kukaan ei ollut aiemmin tehnyt.

Vanhin Conover oli todellinen alansa pioneeri, kun hän vain 25-vuotiaana aloitti työnsä sellaisten avaruuteen lähetettävien miehittä-mättömien avaruusalusten parissa kuten Ranger 7, Mariner 2 ja 4,

Tilaisuuden jälkeen vanhin Conover vastasi yleisön kysymyksiin.

Viking-alukset, Voyager-alus ja Freedom-avaruusasema.

Hän onkin tehnyt mittavan uran työskentelemällä vuosina 1958–1998 avaruustutkimuksen tehtävis-

sä ja on saanut ansioistaan vuonna 1984 kunniatohtorin arvon. ■

Teksti: Seija Linnanen, kuva:

Ville-Matti Karumo

seppeleessä tai muualla, kuvaavat sitä, kuinka Kristus antoi itsensä meidän puolestamme. Kun näen joulukynttilän palavan, mieleeni tu-lee Kristus. Kynttilä loistaa lempeästi ja antaa itsensä, kunnes sitä ei enää ole, mutta sen uhrilahjan lämpö ja valo pysyvät. Noudattakaamme tätä esimerkkiä kirjaimellisesti ”kulut-tamalla” itsemme toisten puolesta, antamalla kaiken, mitä meillä on.

Vielä yhden saksalaisen perin-

teen mukaan Kristus-lapsi voi tulla luoksemme jouluaattona. Niin paljon kuin lapsemme iloitsevatkin joulupukin tulosta, todellinen jou-luvieras on Kristus. Siitä syystä me laulamme laulussa ”Tuo pienoinen Jeesus”: ”Oi Herrani Jeesus, niin ra-kasta mua, Ett luonain ain viivyt, mä rukoilen Sua. Suo siunaus suojaksi lapsosien Ja johdata luoksesi tai-vaasehen.” [MAP-lauluja, 129.]

Opettakaamme lapsiamme ja

toisiamme etsimään hengellistä tarkoitusta kauniista joulun ver-tauskuvista. Todistan, että Jeesus tulee luoksemme joulun aikaan ja kaikkina muinakin päivinä, kun me etsimme Häntä koko sydämestäm-me. Hän ei milloinkaan jätä meitä, olipa elämämme talvi kuinka kylmä ja pimeä tahansa. Tiedän, että Hän elää ja rakastaa meitä. ■

Vanhin Bruce C. Hafen



Verkkolähetyssaarnaajat – uusia tehtäviä Euroopan keskisellä vyöhykkeellä

Verkkolähetyssaarnaajien ensimmäinen koulutusseminaari pidettiin

Friedrichsdorfissa Saksassa.

Verkkolähetyssaarnaajien en-simmäinen koulutusseminaari

pidettiin 5. kesäkuuta 2004 Eu-roopan keskisellä vyöhykkeellä Friedrichsdorfissa Saksassa. Läsnä oli verkkolähetyssaarnaajia Itäval-lasta, Norjasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Sveitsistä, maista, joissa maakohtaiset Internet-sivut ovat olleet käytössä viime vuodesta lähtien. Euroopan keskisen vyö-hykkeen johtaja, vanhin Marlin K. Jensen, toimi johtavana virkailijana ja puhui läsnä olleille. Puhuessaan suuresta tarpeesta parantaa kirkon tunnettavuutta Euroopassa hän mainitsi, että evankeliumin levittä-misestä Internetin kautta on tulos-sa hyvin tärkeä työtapa lähetystyös-sä. Euroopassa on paljon ihmisiä, jotka eivät halua, että lähetyssaar-naajat puhuttelevat heitä kadulla. Monet myös asuvat korkeissa ker-rostaloissa, joissa lähetyssaarnaajat eivät voi perinteisellä tavalla kulkea ovelta ovelle.

Verkkolähetyssaarnaajat ylläpitä-vät ja valvovat kunkin maan tiedo-tusjohtajan alaisina verkkosivusto-ja, jotka on tarkoitettu sekä kirkon jäsenille että muille, jotka haluavat tietää enemmän kirkon opetuksis-ta. Maakohtaisten sivustojen ainut-laatuinen piirre on, että ne, jotka etsivät tietoa kirkosta, voivat sivus-ton kautta olla yhteydessä verkko-

lähetyssaarnaajiin joko sähköpos-titse tai soittamalla heille ilmaiseen puhelinnumeroon. Tiedusteluihin kirkon opetuksista ja elämäntavasta ja pyyntöihin saada kirkon kirjalli-suutta, Mormonin kirjoja, luennoit-sijoita koululuokkiin tai järjestää tapaaminen kokoaikaisten lähetys-saarnaajien kanssa vastataan heti. Tarvittaessa nimiviitteet toimitetaan kokoaikaisille lähetyssaarnaajille, jotta he voivat myöhemmin ottaa yhteyttä kiinnostusta osoittaneisiin henkilöihin.

Maakohtaisilta sivuilta on myös linkit sellaisille kirkon pääsivustoil-le kuten lds.org, mormon.org ja familysearch.org. Kiinnostunut totuudenetsijä voi yhdellä napsau-

tuksella löytää palautetun evanke-liumin maailman kaikessa laajuu-dessaan. Verkkolähetyssaarnaajat ovat tämän lupaavan rintaman pioneereja ja käyttävät viimeisintä tekniikkaa saarnatakseen evanke-liumia kaikelle maailmalle.

Euroopan keskisen vyöhykkeen tiedostusjohtaja Gabriele Sirtl sa-noi: ”Tämä koulutusseminaari oli historiallinen tapahtuma. Se oli kirkon kaikkien aikojen ensim-mäinen verkkolähetyssaarnaajien seminaari.” Euroopan keskisellä vyöhykkeellä jo toimivien seitse-män maakohtaisen sivuston lisäksi syyskuussa 2004 on määrä avata kahdeksan muuta. ■Teksti ja kuva: Shirley Walton


12

Tampereen vaarnan johtokunta järjestettiin uudelleen sunnun-

taina 2. toukokuuta 2004 pidetyssä vaarnakonferenssin kokouksessa. Vanhin Dieter F. Uchtdorf seitse-mänkymmenen johtokunnasta toimi kokouksen johtavana virkai-lijana. Vapautettuun johtokuntaan kuuluivat vaarnanjohtaja Jukka Leh-timäki, ensimmäinen neuvonantaja Martti Lehto ja toinen neuvonantaja Seppo Grönlund. Vapauttamisen yhteydessä vanhin Uchtdorf luki ensimmäisen presidenttikunnan lähettämän kirjeen, jossa kiitettiin vanhaa johtokuntaa ansiokkaasta palvelusta Herran työssä. Tähän kii-tokseen oli vaarnan jäsenien help-po yhtyä.

Uudeksi vaarnanjohtajaksi kut-

Vasemmalta ensimmäinen neuvonantaja Ari Lindgren, vaarnanjohtaja Matti

Jouttenus ja toinen neuvonantaja Juha Rantanen

suttiin Matti Jouttenus, ensimmäi-seksi neuvonantajaksi Ari Lindgren ja toiseksi neuvonantajaksi Juha Rantanen. Jotta oppisimme no-peasti tuntemaan uudet johtajamme, esittelemme lyhyesti jokaisen vaar-nan johtokunnan jäsenen (haastat-telu tehtiin kesäkuussa 2004).

Veli Matti Jouttenus on kotoisin Tampereelta. Hän liittyi kirkkoon 23-vuotiaana, ainoana henkilönä omasta perheestään. Veli Jouttenus kertoi, että nuorena hän eli maail-man tapojen mukaan, mikä kuiten-kin vaivasi häntä. Kun hän oli teh-nyt päätöksen muuttaa elämänta-pojaan, ystävät houkuttelivat hänet vielä kerran yhteiseen illanviettoon ravintolaan, jossa hän tapasi kirkon jäsenen. Tästä tapaamisesta tuli en-

siaskel hänen jäsenyyteensä kirkos-sa. Veli Jouttenuksen perheeseen kuuluu Anne-vaimon lisäksi viisi lasta. Koulutukseltaan hän on alku-jaan sähköasentaja, mutta lukuisten erilaisten työtehtävien jälkeen hän työskentelee tällä hetkellä yksityis-yrittäjänä rakennusalalla.

Uudesta tehtävästään veli Joutte-nus kertoo, että jo puhuttelupäivä-nä hän oli rauhallinen ja levollinen, vaikka muuten usein jännittää tällaisia tilaisuuksia. Ensimmäisen kahden, kolmen viikon aikana uutena vaarnanjohtajana hän koki voimakkaasti sen, että kaikista teh-tävistä voi selviytyä Herran avulla.

Veli Jouttenus on ollut iloinen siitä, että ensimmäiset tehtävät vaar-nanjohtajana ovat olleet valoisia ja miellyttäviä ja että Pyhä Henki on usein auttanut häntä. Hän on iloinnut siitä, että on voinut olla avuksi vaarnan jäsenille. Kevään 2004 yleiskonferenssissa vanhin Hafen oli puhunut Kristuksen sovi-tustyöstä ja elämän tarkoituksesta mainiten, että elämän kuuluukin olla haasteellista, koska se valmistaa meitä kohtaamaan taivaallisen Isäm-me. Tämän sanoman veli Jouttenus-kin haluaa välittää vaarnan jäsenille. Hän muistuttaa siitä, että evanke-liumi on ilosanoma, ja toivoo, että mahdollisimman moni ihminen voi-si löytää iloa elämässään. Vaikka elä-mässä onkin usein koettelemuksia, haasteita ja kyyneliä, Herra auttaa meitä selviytymään niistä.

Veli Ari Lindgren on syntynyt Po-

Tampereen vaarnan johtokunta vaihtui



Helsingin vaarnan NN-leiri 6.–9.7.2004 Pornaisten Isojärvellä

Pilvi Jäkön johdolla ennakkoluulottomasti asennoituneet nuoret naiset vaelsivat

Nuuksion metsissä 20 km:n reitin.

Tänä vuonna muutamat nuoret naiset aloittivat leireilyn jo päivää

aiemmin. Pilvi Jäkön johdolla en-nakkoluulottomasti asennoituneet nuoret naiset vaelsivat Nuuksion metsissä 20 km:n reitin. Matkan var-rella pysähdyttiin rasteille ja hauk-kaamaan evästä. Säävarauskin osui kohdalleen: sade alkoi vain muuta-ma minuutti vaelluksen päättymises-tä. Saimme kaikki kartutettua erätai-tojamme ja kokea Suomen upean luonnon ainutlaatuisuuden.

Sauna tuntui taivaalliselta varsinaiselle leiripaikalle päästyäm-

rissa, mutta asunut Tampereella ja Ylöjärvellä suurimman osan elämäs-tään. Palveltuaan lähetystyössä Poh-jois-Carolinassa USA:ssa hän luki Tampereen yliopistossa tietojenkä-sittelyoppia. Samoihin aikoihin hän tapasi vaimonsa Satun.

Veli Lindgren palveli piispana ennen nykyistä tehtäväänsä vaarnan johtokunnassa. Piispaksi erottami-sen yhteydessä veli Lindgrenille sa-nottiin, että nauti tehtävästäsi niin kauan kuin voit, sillä palvelusaikasi on rajallinen. Silloin hän ei vielä tiennyt, mitä oli tulossa, mutta ajat-teli, että jos Herra kutsuu uuteen tehtävään, niin hän on valmis. Teh-täväänsä veli Lindgren pitää suure-

na palvelutehtävänä, jonka suurin tavoite on auttaa jokaista yksittäistä jäsentä nauttimaan temppelin tuo-mista siunauksista. Veli Lindgren uskoo vahvasti, että Herralta me saamme kaiken tarpeellisen avun kaikissa tehtävissämme.

Veli Juha Rantanen on myös kotoisin Tampereelta. Hän tutustui kirkkoon vanhemman sisarensa vä-lityksellä olleessaan noin 7-vuotias. Hän on ollut aktiivisesti mukana kirkossa 15-vuotiaasta asti, ja täytet-tyään 18 vuotta hän meni kasteelle. Veli Rantanen on naimisissa Eija-Rii-tan kanssa, ja heillä on neljä lasta. Koulutukseltaan hän on insinööri ja hoitaa työkseen perheyritystä, joka

toimii prosessiteollisuuden kunnos-sapidon parissa.

Tehtävästään veli Rantanen sa-noo, että hän on varma siitä, että kutsu on tullut Herralta. Hän pitää tehtävänään erityisesti tukea nuoria evankeliumin oppimisessa ja val-mistaa nuoria miehiä pappeuteen, lähetystyöhön ja avioliittoon. Veli Rantasen toiveena yhdessä vaarnan johtokunnan kanssa on se, että jäsenet kokisivat sekä oman seura-kunnan että vaarnan kodikseen. Li-säksi hän haluaisi, että toimiessaan ja ollessaan kirkossa jäsenet voisivat tuntea Pyhän Hengen vaikutuksen. ■

Teksti ja kuva: Veli-Pekka Huhtala

me. Pikkuhiljaa paikka täyttyi niin tutuilla kuin tuntemattomillakin kasvoilla. Ensimmäisen illan aikana

pystytimme telttamme ja tutustuim-me toisiimme. Nuorleirinjohtajat saivat omat ryhmät kaitsettavikseen.


14

Vaarnan NN-johtokunta kertoi, että leirin teemana on ”Sytytä lyhtysi”, leirilaulu ”Mun valoni vain pieni on” ja arvona ”hyvät teot”. Kyseiseen ar-voon liittyen seinälle oli kiinnitetty hyvien tekojen puu, jonka lehtiin kaikki saivat kirjoittaa havaitsemiaan hyviä tekoja leirillä. Leirin aikana me kaikki leiriläiset kuuluimme fitness-kuntokerhoon Hengellisen Suorituksen Huiput, joka sisälsi pyhien kirjoitusten tutkimista ja Edistyminen-ohjelman suorittamista – harjoitteita, jotka lisäisivät hen-gellisyyttämme. Ilta huipentui ensi-kertalaisten aina niin jännittävään leirikasteeseen. Pienet leiriläiset saivat kokea mm. sokkokävelyä ja esineiden kurottelua vedestä. Illalla oli ihana painaa pää väsyneenä tyy-nyyn, vaikka nukkumapaikka olikin hiukan normaalista poikkeava, ni-mittäin vino teltta.

Maittavan aamupalan jälkeen toinen leiripäivä aloitettiin ensi-apurasteilla. Näiden rastien jälkeen olimme viisaampia mm. elvytyksen, lämpöhalvauksen ja hypotermian suhteen. Onko joku joskus haukku-nut leiriruokaa? Ei ainakaan kukaan tällä leirillä. Sen todistivat rapeatkananuggetit, lohkoperunat ja tuore salaatti. Jälkiruokana olleet suklaa-suukotkaan eivät jättäneet ketään nuolemaan näppejään. Kallisarvoi-nen vapaa-aika vietettiin ystävien kanssa pelaillen, teltassa lörpötellen tai leirisuoritusten työstämisen parissa. Iltapäivän rasteilla opittiin jätehuoltoa, luonnonsuojelua,

trangian käyttöä ja ruoan säilytystä. Sauna ja uiminen olivat kiinteä osa tätäkin kesäleiriä. Jotkut leiriläisistä rohkenivat heittää talviturkkinsa vasta nyt ja jo aiemminkin vedessä viihtynet pulikoivat vaivattomasti. Päivä oli hyvä päättää hyvähenkiseen illanviettoon, jossa kerroimme esiäi-tiemme hyvistä teoista.

Aamuauringon hempeät säteet siivilöityivät telttakankaan läpi: toinen leiripäivä oli saanut mah-tavan alun. Opetusrastit jatkuivat, ja niiden jälkeen oli tarkoitus itse valmistaa lounas trangialla. Ryhmien nuorleirinjohtajat olivat auttamas-sa ja varmistamassa, että kaikki varmasti saivat ruoan valmistettua. Iltapäivällä vieraileva tähtemme Lin-da Lehtinen tuli opastamaan meitä NN-logosoihtujen valmistuksessa. Saimme hahmotellen, liimaten ja leikkaillen sytyttää kartongista oman profiilimme mukaisen soihdun leirin teemaan liittyen. Päivällisen jälkiruokana tarjoiltiin suussasula-vaa suklaatäytekakkua. Kakut olivat syntymäpäiväsankareiden kunniak-si, joita olikin kolme. Onneksi me synttärisankarit emme olleet niin suuria herkkusuita, etteikö muil-lekin leiriläisille olisi riittänyt her-kuteltavaa. En saanut kakkua lisää, sillä ”täytekakun telttakuljetus” oli kesälomalla.

Linda esitteli meille vielä mie-lenkiintoisia kuvia eri puolilta maa-ilmaa – nimenomaan naisista. Meille valotettiin naisen asemaa ja tehtäviä eri kulttuureissa. Saamme olla kii-

tollisia, että elämme tasa-arvoisessa Suomessa. Tunnelmallinen lyhty-polku ja hauska paperinukke-esitys virittivät meidät leirin viimeiseen illanviettoon. Grillasimme nuotiolla makkaraa ja amerikkalaiseen tapaan vaahtokarkkeja.

Viimeisenä päivänä leirillä opittuja taitojamme testattiin rasti-taitokilpailussa. Ryhmät nuorleirin-johtajiensa avustuksella mittelivät vesistön ylittämisessä, ensiavussa, kasvien ja eläinten lajituntemukses-sa sekä hätäsuojan pystyttämisessä. Kilpailun edetessä oli mielenkiin-toista havaita, mitkä opetetuista asioista olivat painuneet mieleen ja mitkä asiat kaipasivat vielä ker-taamista. Leiri sai arvoisensa pää-töksen, kun keräännyimme yhteen todistuskokoukseen. Erityisesti en-sikertalaisten todistukset olivat kos-kettavia. Aluksi suurin osa leiriläisis-tä oli ollut toisilleen vieraita, mutta leirin edetessä saimme uusia ystäviä muista seurakunnista. Yhteen-kuuluvuuden ja sisaruuden tunne olivat hienoja. Viime päivien aikana todistuksemme vahvistui ja saimme kokea hyvin järjestetyn, toteutetun ja ennen kaikkea onnistuneen lei-rin. Vaikka leiri loppui taas monien mielestä aivan liian nopeasti, niin lähtölaskenta ensi vuoden leirille helpottaa varmasti ikävää. Ja olihan sitä ihan kiva päästä kotiin kunnon sänkyyn, jossa hyttyset eivät inise korvan juuressa. ■

Teksti ja kuva: Päivi Hutukka



”Ilmaistuaan heille lunastussuunnitelmansa Jumala antoi heille käskyjä” – Helsingin vaarnan harrastusryhmän konferenssi Vuorilahdessa 15.–18.7.2004

Helsingin vaarnan järjestämässä heinäkuisessa tapaamisessa

nautittiin auringonpaisteesta ja ystävyyden ilmapiiristä. Yhteis-henkeä lisäsi se, että tällä kertaa tilaisuus oli rajattu iältään 31–45-vuotiaille harrastusryhmäläisille.

Konferenssi keräsi kuutisenkym-mentä osallistujaa. Avajaispäivänä torstaina tutustuttiin läsnä oleviin erilaisten pelien avulla. Leirikes-

kuksessa nähtiin mm. pallon kulje-tusta käsin koskematta joukkue-toverin pään päälle ja peli, jossa oli aineksia pesäpallosta, ultimatesta, saippuakuplien puhaltamisesta ja tikanheitosta. Lisäksi kokeiltiin speed datingia, jossa läsnäolijat kokoontuvat kahteen riviin ja kes-kustelevat kolmen minuutin ajan vastapuolen kanssa.

Perjantaiaamuna vaarnan kor-

kean neuvoston edustaja Kimmo Koponen johdatti keskusteluun ai-heesta omistautuminen ja pyhityk-sen laki. Keskustelussa pohdittiin sitä, miten kymmenykset, paas-touhrit, piispan varastohuoneet ja koko nykyinen kirkon huoltotyö-järjestelmä ovat keinoja valmistaa meitä omaksumaan pyhityksen laki. Tavoitteena on saavuttaa oma-varaisuus ja itsenäisyys.

Osallistujat tutustuivat toisiinsa mm. erilaisten pelien avulla.


16

”Kun omaksumme vastuun, olemme myös valmiimpia kestä-mään vastoinkäymisten aikoja”, totesi veli Koponen.

Ari-Panu Porkan keskustelutee-massa, valon lähteellä, pohdittiin sitä, miten Kristuksen evanke-liumin tuntemus lisää valoa elä-mään ja miten tämä valo tulee pal-velemisen kautta.

Iltapäivällä vaihtoehtoina olivat siesta, urheilu tai Alison Airaksisen johdattelema omien tavoitteiden asettamisen luokka.

Perjantai illan vieraita olivat van-hin ja sisar Conover. Sisar Conover valisti kuulijoitaan siitä, miten Her-ra kyllä kuulee rukouksiamme ja vastaa niihin – oman aikataulunsa mukaan. Veli Conover puolestaan vakuutti, että hyvällä suunnittelulla – ja viisaan vaimon tuella – miehes-tä on yhtä aikaa avaruustutkijaksi, isäksi ja piispaksi.

Kristuksen rakkaus näkyy teoissamme

Lauantai aamun oppimistuo-kioista vastasi amerikkalainen veli Mark Pierce, joka puhui Kristuksen

Hymyjä ja mietteitä pyhien kirjoitusten parissa.

rakkauden tuntemisesta ja siitä iloitsemisesta (1. Kor. 13) sekä sii-tä, miten voimme syventää evanke-liumin opiskelua myös henkilökoh-taisessa elämässä.

Lauantai-iltapäivä retkimahdolli-suuksineen sisälsi opastettuja kau-punkiretkiä, shoppailua tai temp-pelitontilla vierailun. Vuorilahdessa retkeilijöitä odotti loistoillallinen – tosin leirikeskuksen keittiö-väen kokkaukset olivat jokaisella ruokailulla aivan yhtä loistokkaita

makuelämyksiä. Tämän jälkeen loppuilta sujui diskomeiningillä to-teutettujen tanssien parissa.

Viimeinen konferenssipäivä hui-pentui sunnuntaikokouksiin. Pyhä-koulussa veli Kari Kemppaala opet-ti konferenssin teemasta ”Ilmaistu-aan heille lunastussuunnitelmansa Jumala antoi heille käskyjä – –” (Alma 12:32). Pyhäkoulua seurasivat sakramentti- ja todistuskokous.

Puolitoistatuntisessa todistus-kokouksessa kuultiin niin venäläis-ten, norjalaisten, ruotsalaisten kuin suomalaistenkin todistuksia. Kieliä tulkkasivat ansioituneesti koko ne-lipäiväisen konferenssin ajan sisar Leila Halpin ja veli Matthew Davis.

Koko konferenssin taustavoima-na toimi Helsingin vaarnan yksinäis-ten aikuisten edustaja sisar Paula Tapola, joka tunnusti itsekin ehti-neensä nauttia leppoisasta sisaruu-den ja veljeyden tunnelmasta. ■

Heinäkuisessa tapaamisessa nautittiin auringonpaisteesta ja ystävyyden ilmapiiristä. 2479

2 13

0 EU

ROPE

CEN

TRAL

ARE

A (F

INN

ISH

)


MYÖHEMPIEN AIKOJEN PYHIEN JEESUKSEN KRISTUKSEN …€¦ · KIRKON UUTISIA JOULUKUU 2004 1 VALOKUVA...

Documents

Transcript of MYÖHEMPIEN AIKOJEN PYHIEN JEESUKSEN KRISTUKSEN …€¦ · KIRKON UUTISIA JOULUKUU 2004 1 VALOKUVA...