Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)
-
Upload
porin-kaupunki -
Category
Government & Nonprofit
-
view
2.888 -
download
0
Transcript of Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Toni Mailanen
Sisältö
– Alue- ja paikallistalouden kehitys – Työpaikka- ja työllisyyskehitys – Väestökehitys – Satakunnan sote –alueeseen liittyviä karttoja
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen
Alue- ja paikallistalouden kehitys
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen Kuva: www.istockphoto.com
Porin seutu oli monipuolisuusindeksissä (HHI-indeksi) toimialarakenteeltaan 8:nneksi monipuolisin
seutu 70 seutukunnan joukossa koko maassa. Porin seutu kuului monipuolisimpien seutujen joukkoon,
kun kaikki seudut jaettiin kuuteen luokkaan. Monipuolisuus on eräänlainen suojakilpi äkillisille
muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia kuin
yksipuolisen toimialarakenteen seuduilla.
Porin asukkaiden mediaanituloja tarkasteltiin asuinalueittain. Asukkaat jaettiin kahdeksaan tuloryhmään:
hyvätuloisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin tuloluokkien mukaan. Asukkaiden mediaanitulot olivat
korkeimmat keskustassa tai keskustan läheisyydessä olevilla pientalovaltaisilla asuinalueilla sekä
Noormarkun taajama-alueella
Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen määrä
oli vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014
kuin vastaavana aikana edellisinä tarkasteluvuosina.
Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä oli kuitenkin alhaisemmalla tasolla heinä-syyskuussa kuin koko
maassa, mutta tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan
kehitykseen verohallinnon kuntakohtaisesti poikkeavien jaksotuksen vuoksi
Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin 346 yritystä vuosina
2005-2014. Yritysperustanta on ollut keskimäärin 85 yritystä vuodessa vuodesta 2005 alkaen.
Porissa oli 4 587 toimivaa yritystä vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin jälkeen (viimeisin käyettävissä
oleva tilastotieto).
Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Seutukuntien (70) monipuolisuusindeksi (HHI-indeksi) vuonna 2012
HHI-indeksin(Herfindahl–Hirschman-indeksi ) avulla voidaan mitata eri toimialojen henkilöstön keskitty-neisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat 1-100 välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempää ja mitä alhaisempi arvo, sitä monipuolisempaa
Viereisessä kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutu-kuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella.
Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teollisuuden eri toimialoille. Monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia.
Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan seuduilla. Kuopion seutu on monipuolisin. Porin seutu oli 8:nneksi monipuolisin seutu vuonna 2012 ja kuului parhaaseen kuudennekseen seuduista.
Porin
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014 Kartta: Timo Widbom
7,88
8,4
8,95
8,99
9,3
9,43
9,44
9,96 11,45
11,85
12,08
12,81
12,91
12,93
13,1
13,29
14,37
14,48
14,58
14,6
15,28
15,68
15,69
17,39
17,52
19,95
21,61
22,27
24,95
29,57
29,81
0 5 10 15 20 25 30 35
KuopionTurun
LahdenHämeenlinnan
TampereenHelsingin
Jakobstadsregionen
PorinJoensuun
Kotka-HaminanRiihimäen
Ylä-SavonMikkelin
Kokkolan
LappeenrannanRauman
YlivieskanJyväskylän
KouvolanKajaanin
SeinäjoenRovaniemen
Raaseporin
Etelä-PirkanmaanPorvoon
SavonlinnanVaasanOulun
Kemi-TornionSalon
Imatran
30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHI-indeksi vuonna 2012
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014
Porin asukkaiden mediaanitulot alueittain vuonna 2012
Porin asukkaiden mediaanituloja
tarkasteltiin asuinalueittain
vuoden 2012 tietojen perusteella
Asukkaat jaettiin mekaanisesti
kahdeksaan tuloryhmään: hyvä-
tuloisiin, keskituloisiin ja pieni-
tuloisiin tuloluokkien mukaan
Asukkaiden mediaanitulot olivat
korkeimmat keskustassa tai
keskustan läheisyydessä olevilla
pientalovaltaisilla asuinalueilla,
Enäjärvellä sekä Noormarkun
taajama-alueella
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa huhti-kesäkuussa 2014
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014
Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen
määrä oli heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana
aikana edellisinä tarkasteluvuosina
8.12.2014| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Verohallinto
Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa heinä-syyskuussa 2014
2,4
0,7 0,7
4,2
2,5 2,5
0
1
2
3
4
5
Heinäkuu Elokuu Syyskuu
Pori Koko maa
Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä alhaisempi kuin koko maan keskiarvo vuoden 2014
kolmannella kvartaalilla, mutta muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan
kehitykseen verohallinnon kunnittain poikkeavan jaksotuksen vuoksi
Lähde: Verohallinto
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2011-2014
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
3 500 000
2011/1
2011/2
2011/3
2011/4
2011/5
2011/6
2011/7
2011/8
2011/9
2011/1
0
2011/1
1
2011/1
2
2012/1
2012/2
2012/3
2012/4
2012/5
2012/6
2012/7
2012/8
2012/9
2012/1
0
2012/1
1
2012/1
2
2013/1
2013/2
2013/3
2013/4
2013/5
2013/6
2013/7
2013/8
2013/9
2013/1
0
2013/1
1
2013/1
2
2014/1
2014/2
2014/3
2014/4
2014/5
2014/6
2014/7
2014/8
2014/9
Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset
suurimmillaan toukokuussa
Lähde: Verohallinto
8.12.2014| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
Aloittaneita Lopettaneita
Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin
346 yritystä vuosina 2005-2014
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta
8.12.2014| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014
4020
4587
4000
4100
4200
4300
4400
4500
4600
4700
4800
Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän
uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on
tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja -14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten
suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta
3.12.2014| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Kuva: Toni Mailanen
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
• Satakunnassa oli työttömiä työnhakijoita 12 900 lokakuun lopussa 2014. Satakunnan työttömyys-
aste 12,5 % oli kuudenneksi alhaisin kaikkien 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi
työttömyysaste oli Pohjanmaalla (8,3 %), Uudellamaalla (10,0 %), Etelä-Pohjanmaalla (10,0 %), Varsinais-
Suomessa (12,4 %) ja Pohjois-Savossa (12,4 %).
• Porin työttömyysaste oli 14,8 % lokakuun lopussa ja vuosikeskiarvo 14,7 %. Porin työttömyysaste oli 20
suurimman kaupungin keskitasoa. Porin työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin
25 suurimman kaupungin keskiarvo. Poria alhaisempi työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun
vaikutusalueella, Vaasassa, Seinäjoella, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Porin työttömyysaste
oli alhaisempi kuin esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kotkassa tai
Rovaniemellä.
• Porissa oli 5 794 työtöntä työnhakijaa lokakuun lopussa 2014, joka oli 523 työtöntä työnhakijaa
enemmänkuin lokakuun lopussa 2013. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 10 prosenttia
vuodessa. Porin työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 81 henkilöllä tammikuuhun 2014
verrattuna.
• Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä oli 1887 henkilöä syyskuun
lopussa. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli kolmannes (33 %) kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien
määrä lisääntyi 187 henkilöllä syyskuun 2013 loppuun verrattuna. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 2469
henkilöä eli noin neljä kymmenestä (42 %) työttömistä työnhakijoista
• Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 815 syyskuun lopussa 2014. Nuorten työttömien määrä
kasvoi 81 henkilöllä vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna, mutta oli 16 henkilöä alhaisempi kuin
kuluvan vuoden alussa.
•
•
Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
9
9,1
9,9
10,9
10,5
11
11,1
14,3
13,8
14,3
14,8
15,6
15,3
14,1
16
15,6
16,4
15,9
17,7
18,2
5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
Espoo
Porvoo
Vaasa
Seinäjoki
Vantaa
Helsinki
Hämeenlinna
Kuopio
Lappeenranta
Kouvola
Pori
Turku
Salo
Rovaniemi
Oulu
Joensuu
Tampere
Jyväskylä
Lahti
Kotka
Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa lokakuussa 2014
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
Porin työttö-myysaste 20 suurimman kaupungin keskitasoa
Työttömyysaste alhaisin pääkau-punkiseudulla, Vaasassa ja Sei-näjoella
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2014
Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Pori 25 suurinta
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
Porin työttömyysaste (%) 2005-2014 (vuosikeskiarvot)
Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien 2006-2007 tasolle
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
15,4
14,1
12,5
11,1
12,6 12,6 12,4 12,3
13,8
14,7
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014
1833 1838 1823
1838 1834 1854
1896 1880 1887
800
900
1000
1100
1200
1300
1400
1500
1600
1700
1800
1900
2000
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
2011 2012 2013 2014
Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä kasvoi yhtäjaksoisesti vuosina 2011-2014, mutta kasvu on tasoittunut vuoden 2014 aikana
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus
831
793
758 766
706
938 939
834 815
300
400
500
600
700
800
900
1000
2011 2012 2013 2014
Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014
Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä on suurimmillaan kesäkuukausien aikana
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Väestökehitys
Kuva: Toni Mailanen
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
• Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli 136 930 henkilöä lokakuun lopussa 2014. Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina 2005-2014. Pori on ainoa seudun kunnista, jonka väestö on kasvu-uralla. Porissa asui 83 520 henkilöä lokakuun lopussa 2014.
• Porin väestönlisäys oli yhteensä 137 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Väestönlisäys oli suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana (1.1.2004 jälkeen).
• Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -14 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin luonnollinen väestönlisäys oli tammi-lokakuussa yhteensä -145 henkilöä.
• Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä +116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Porin muuttovoitto kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli tammi-lokakuussa yhteensä +51 henkilöä.
• Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa +39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli tammi-lokakuussa yhteensä +117 henkilöä
Väestökehityksen keskeiset nostot
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
-150
-100
-50
0
50
100
150
200
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
I kvartaali II kvartaali III kvartaali IV kvartaali
Porin väestönlisäys oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana (1.1.2004 jälkeen)
Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien 2004-2014 välisenä aikana
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
-130
-100
-70
-40
-10
20
50
80
110
140
170
Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien 2010-2014 välisenä aikana
Porin väestönlisäys on korkeimmillaan vuoden kolmannella neljänneksellä opiskelijamuuttojen ansiosta: vuoden 2013 väestönlisäys oli korkeammalla tasolla kuin aikaisempien vuosien vastaavana ajankohtana
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Porin väestönkehitys osatekijöittäin vuoden kolmannella neljänneksellä vuosina 2010-2014
Porin väkiluku kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 137 henkilöllä: kuntien välinen muuttoliike nousi heinä-syyskuussa korkeammalle tasolle kuin aikaisempina vuosina
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
-1 3
-20
8
-12
64 57 67
36
110
42
54
35
51
39
2010 2011 2012 2013 2014
Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
-40
-30
-20
-10
0
10
20
20
10
/9
20
11
/9
20
12
/9
20
13
/9
20
14
/9
Luonnollinen väestönlisäys kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Luonnollinen väestönlisäys oli -14 henkilöä heinä-syyskuussa 2014. Syyskuussa luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen, heinä- ja elokuussa negatiivinen.
Porin kuntien välinen nettomuutto kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
20
10
/9
20
11
/9
20
12
/9
20
13
/9
20
14
/9
Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä 116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
20
10
/9
20
11
/9
20
12
/6
20
13
/9
20
14
/9
Porin nettosiirtolaisuus kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014
Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella
neljänneksellä
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Sote –karttoja Satakunnasta
Kuva: Toni Mailanen
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Diaesitys kokonaisuudessaan
Länsi-Suomen sote -alueesta
keskeisten tunnuslukujen
perusteella osoitteessa:
’Länsi-Suomen sote –alue tulee –oletko valmis’
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
KELA:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2012
KELA:n sairastavuusindeksi ilmaisee
kuinka ”tervettä tai sairasta” kunnan
väestö on suhteessa koko maan keski-
arvoon (100): mitä enemmän arvo jää
alle 100, sitä ”terveempi” väestö
Sairastavuusindeksi lasketaan
kolmesta ikävakioidusta muuttujasta:
kuolleisuuden osuus väestöstä,
työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus
työllisistä ja erityiskorvattaviin lääk-
keisiin oikeutettujen määrästä
Satakunnan kuntien erot sairastavuu-
dessa olivat suuret: sairastavuus-
indeksi oli korkein Laviassa (122) ja
alhaisin Luvialla (86,6). Alueen medi-
aani oli 103,6 joka oli koko maan
mediaania korkeampi (97,7).
Porin indeksi oli 105,3, Rauman 93,1 ja
Kankaanpään 107: Porin indeksi heik-
keni hieman vuosina 2007-2012.
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: SotkaNet -tietokanta
THL:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2010
THL:n sairastavuusindeksi mittaa
väes-tön sairastavuutta seitsemän
yleisimmän sairausryhmän avulla.
Indeksissä kunkin sairausryhmän
yleisyyttä painotetaan sen perusteella,
mikä on kyseisen sairausryhmän mer-
kitys väestön kuolleisuuden, työkyvyt-
tömyyden, elämänlaadun ja terveyden-
huollon kustannusten kannalta.
THL:n sairastavuusindeksi antaa kun-
tien sairastavuudesta hieman erilaisen
kuvan kuntatasolla kuin KELA:n
sairastavuusindeksi.
Satakunnan kuntien mediaani (97,2)
oli THL:n sairastavuusindeksin
mukaan alle Suomen keskitason
(100). Satakunnan alueen sairastavin
kunta oli Lavia (126) ja vähiten
sairastavin Luvia (75)
Porin indeksiluku oli 100,6, Rauman
88,1 ja Kankaanpään 97,1. Porin
muutos oli vähäinen vuosina 2005-
2010
Lähde: SotkaNet -tietokanta
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Asuntokuntien tuloeroja mittaava Gini-kerroin vuonna 2012
Gini-kerroin on yksi yleisimmin käyte-
tyistä tuloerojen mittareista. Se ilmaisee
alueen asuntokuntien käytettävissä
olevien rahatulojen jakautumista eli
kuinka suuret tuloerot asuntokuntien
välillä ovat tietyllä alueella. Tuloerojen
taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä
voi vaihdella nollan ja sadan välillä: mitä
suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä
epätasaisempi tulonjako tarkasteltavalla
alueella on.
Satakunnassa tuloerot kaventuivat
kaikissa kunnissa paitsi Siikaisissa. Sata-
kunnan gini-kerroin vaihteli 29,1 (Siikainen)
ja 22,5 (Köyliö) välillä. Koko maassa Gini–
kerroin oli keskimäärin 27,7, Satakunnassa
puolestaan 25.
Porin Gini –kerroin oli 25,6 ja Rauman
25,5. Molempien kaupunkien tuloerot
olivat alueen mediaania suuremmat,
mutta pienemmät kuin Suomessa
keskimäärin. Kankaanpään 24,9 tuloerot
olivat sekä alueen että koko maan mediaania
pienemmät.
Porin asuntokuntien tuloerot kaventuivat
vuosien 2007-2012 välisenä aikana
Lähde: SotkaNet -tietokanta
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden aikuisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuonna 2012
Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden
aikana toimeentulotukea pitkäaikaisesti
saaneiden 25–64-vuotiaiden osuuden
prosentteina vastaavanikäisestä
väestöstä. Pitkäaikais-asiakkaiden osuus
väestöstä mittaa paremmin todellista
köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotuki-
asiakkaiden osuus väestöstä.
Suomessa toimeentulotukea sai pitkäaikai-
sesti 2,1 % työikäisestä väestöstä vuonna
2012. Satakunnan kuntien mediaani oli 1,0
%.
Kuntien osuudet eroavat toisistaan:
suhteessa eniten toimeentulotuen piiriin
kuuluvia oli Harjavallassa (2,8 %) ja vähiten
Honkajoella (0,5 %).
Porissa toimeentulotuen pitkäaikais-
asiakkaita oli 1,4 %, Raumalla 1,3 % ja
Kankaanpäässä 1 %. Asiakkaiden määrä
säilyi samalla tasolla Porissa vuosina
2007-2012
Lähde: SotkaNet -tietokanta
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Toimeentulotuen määrä euroina asukasta kohden vuonna 2012
Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen
kustannukset asukasta kohti.
Satakunnan kuntien toimeentulotuen
mediaani (62,5 €/asukas) alitti yli kaksin-
kertaisesti koko maan keskimääräiset
toimeentulon kustannukset (135 €/asukas).
Alueen kuntien keskinäiset erot olivat suuret.
Eniten toimeentulotuen kustannuksia kertyi
yhtä asukasta kohden Harjavallassa (154
€/asukas) ja vähiten Jämijärvellä (17 €/asu-
kas).
Porin (93€/asukas) ja Rauman (65 €/asukas)
toimeentulon kustannukset ylittivät alueen
mediaanin. Kankaanpää (56 €/asukas) jäi alle
Satakunnan mediaanin.
Toimeentulotukimenojen muutos asukasta
kohden säilyi samalla tasolla lähinnä Porin
seudun kunnissa ja Karviassa vuosina
2007-2012.
Lähde: SotkaNet -tietokanta
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012
Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveyden-
huollon nettokustannukset euroina asukasta
kohti. Perusterveydenhuollon nettokustan-
nuksiin lasketaan perusterveydenhuollon
avohoidon nettokustannukset (sis. ham-
mashuollon, kouluterveydenhuollon, kou-
lupsykologin toiminnan ja perustervey-
denhuollon ylläpitämät mielenterveys-
toimistot tai vastaavat toiminnat) sekä
vuodeosastohoidon nettokustannukset.
Satakunnan kuntien perusterveydenhuollon
nettokustannusten mediaani oli 752 euroa
asukasta kohden vuonna 2012. Koko maan
perusterveydenhuollon nettokustannukset
olivat samaa luokkaa (663 €/asukas).
Alueen kuntien nettokustannukset vaihtelivat
Lavian 1369 eurosta Ulvilan 527 euroon
asukasta kohden. Porissa (658 €/asukas) ja
Kankaanpäässä (647 €) nettokustannukset
olivat alueen mediaania ja koko Suomen
keskiarvoa alhaisemmat. Raumalla (757 €)
nettokustannukset olivat yli alueen medi-
aanin ja koko Suomen keskiarvon.
Perusterveydenhuollon nettokustannukset
nousivat kaikissa satakuntalaisissa
kunnissa vuosina 2007-2012
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: SotkaNet -tietokanta
Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012
Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaali-
toimen nettokustannukset euroina
asukasta kohti.
Satakunnan kuntien sosiaalitoimen
nettokustannusten mediaani oli 1645 €
asukasta kohti vuonna 2012. Satakunnan
mediaani oli alhaisempi kuin koko
maan keskiarvo (1 700 €/asukas).
Alueen sisältä löytyy kuitenkin suuria
eroja: korkeimmat sosiaalitoimen net-
tokustannukset asukasta kohden olivat
Merikarvialla (2 003 €) ja alhaisimmat
Luvialla (1 343 €). Porin ja Rauman
(molemmilla 1 581€) kustannukset olivat
Kankaanpään lisäksi alueen mediaania
alemmat.
Sosiaalitoimen nettokustannukset
kasvoivat kaikissa satakuntalaisissa
kunnissa vuosina 2007-2012. Sosiaali-
toimen nettokustannukset nousivat
suhteellisesti eniten Merikarvialla,
Harjavallassa ja Karviassa.
Lähde: SotkaNet -tietokanta
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kiitos!
Kuva: Kalle Aaltonen
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen