Musiikin perusteet 4Orkesterin soittimet

-Kaikissa jousisoittimissa on neljä kieltä-Viritysintervalli on kvintti, paitsi kontrabassossa kvartti-Kielten värähtely johdetaan tallan välityksellä soittimen kanteen ja kaikukoppaan, joissa se vahvistuu.

-Jousisoitin koostuu n. 70 osasta.-Kielet olivat alun perin kissan suolta. Nykyisin ne ovat synteettistä ainetta, joka usein päällystetään metallilangalla-Kitkan lisäämiseksi käytetään luonnonhartsia, jota hangataan jousen jouhiin. Ne valmistetaan hevosen hännästä.-Mitä suurempi ja matalaäänisempi soitin , sitä lyhyempi ja raskaampi jousi.

-Ääni syntyy kun kieliä hangataan jousella. Myös näppäilyä (pizzicato) käytetään.-Erikorkuisia säveliä saadaan aikaan painamalla kieliä otelautaa vastaan vasemman käden sormilla. Mitä lyhyempi kielen soiva osuus on, sitä korkeampi ääni syntyy.

Yleistä jousisoittimista

Jousisoitinten soittotapoja

1. Col legno: soitetaan jousen puulla2. Huiluääni (flageoletti): kosketetaan kevyesti kieltä

vasemman käden sormella ja näin saadaan oktaavia tai oktaavia ja kvinttiä korkeampi sävel kosketuskohdasta riippuen

3. Pizzicato: näppäily sormella4. Spiccato: jousi hyppii kielellä5. Sul ponticello: soitetaan tallan vierestä. Syntyy kireä ääni.6. Sul tasto: soitetaan otelaudan päältä. Syntyy himmeä ääni.7. Tremolo: nopea säveltoisto jousen edestakaisella liikkeellä8. Con sordino: ääni vaimennetaan pienellä tallan päälle

asetettavalla esineellä. 9. Glissando: liukuen10.Vibrato: ääntä huojutetaan sormen päätä kielellä

pyörittämällä

Viulu

Viritys:

Viulu sai nykyisen muotonsa 1500-luvun lopulla Pohjois-Italiassa. Sen pituus on 59 cm. Merkittäviä viulunrakentajia olivat cremonalaiset Amati, Guarneri ja Stradivari. Viulua soitetaan seisten tai istuen. Sitä pidetään leukaa vasten leukatuenavulla ja kannatellaan vasemmalla kädellä.

Viulun rakenne

AlttoviuluAlttoviulu on hieman isompi kuin viulu (68 cm). Sitä soitetaan ja pidellään kuin viulua. Ääni on kuitenkin matalampi ja tummempi, täyteläisempi ja vähemmän loistelias kuin viulun. Orkesterissa alttoviulu on usein säestävässä roolissa.

Viritys:

SelloSellon pituus on 1,30 metriä. Viritys on oktaavia matalampi kuin alttoviululla. Selloa soitetaan istualtaan polvien välissä pitäen. Soittimen alaosassa on piikki, jolla se tuetaan lattiaan. Ääni on voimakkaampi, matalampi ja lämpimämpi kuin viulun tai alttoviulun. Soolosoittimena sen ääni muistuttaa ihmisääntä. Säestyksessä sillä on bassosoittimen tehtävä.

Viritys:

KontrabassoKontrabasson pituus on keskimäärin 1,85 m. Sitä soitetaan joko seisaallaan tai korkealla jakkaralla istuen. Muoto poikkeaa muista jousisoittimista siten, että kontrabasson ”olkapäät” ovat suippenevat. Viritys tapahtuu kvarteittain (ääni soi oktaavia matalammalta kuin nuotteihin on merkitty. Kontrabassoa käytetään paljon jazzissa, jossa sitä soitetaan tavallisesti näppäilemällä (pizzicato).

Viritys (8va basso):

HarppuHarppu on soittimista vanhimpia. Sitä käytettiin aluksi laulajien säestyssoittimena.Orkesteriin se otettiin vähitellen 1700-luvulla. Pedaalien lisäämisen myötä senkäyttö monipuolistui. Harppu nojaa soittajan oikeaan olkapäähän. Kieliä näppäillään molempien käsien sormilla. Luonteenomaisia kuvioita ovat arpeggio(murtosointu) ja glissando (liukuen). Harpun sointi on ihmeellinen, lumoava ja tunnelmallinen. Harppu viritetään ces-duuriasteikkoon. Pedaalien avulla saadaan kielten viritystä nostettua puoli- ja kokosävelaskeleen verran samanniminen kielikerrallaan kaikissa oktaavialoissa. Ces-kielet ovat punaisia, fes-kielet sinisiä. Ääniala on kuusi ja puoli oktaavia.

Kaikukopassa on kielten kiinnityslista. Kielten jännite vastaa n. kahden tonnin painoa. Soittimen korkeus on n. 140 cm. Pilarin sisällä ovat viritysmekaniikan ohjaimet. Se pitää soittimen koossamahdollistaen suuren jännitteen. Kaula sisältää viritysmekaniikan.Kielet (45-48 kpl) ovat enimmäkseen suolta, matalimmat on päällystetty metalli-punoksella.

PuhallinsoittimetA Puupuhaltimet

(Poikki)huilu

•Aluksi hyvin yksinkertainen puinen putkirakenne•Theobald Böhm lisäsi n. v. 1832 läppäkoneiston, jonka avulla voitiin sulkea ja avata useita läppiä yhdellä sormen painalluksella. •1800-luvun puolivälissä metalli alkoi korvata puun•Äänenvoima kasvoi, viritys tarkentui ja ketteryys lisääntyi uuden materiaalin ansiosta•Nykyisin orkesterissa kolmenlaisia huiluja: pikkoloa, huilua ja alttohuilua•Suora 67 cm pitkä jalometallinen putki. Suu-, keski- ja jalkakappale.•Puhallus suunnataan huulten välistä suukappaleessa olevaan terävään särmään.•Huilu on liikkuvaisin kaikista puhallinsoittimista

Pikkolo (33 cm) on oktaavia korkeampi kuin huilu. Ääni on kimeän läpitunkeva. Materiaalinapuu tai keinoaine.Alttohuilu (80 cm) soi kvarttia alempaa kuin huilu.

Klarinetin suukappale

Klarinetin osat

Klarinetinsoittaja

Huilun läppäkoneisto

Ruokolehtisoittimet•Ruokolehdykän avulla saadaan putkeen puhallettu ilma värähtelemään•Ruokolehtisoittimet jaetaan yksiruokolehtisiin (saksofoni, klarinetti) ja kaksiruokolehtisiin (oboe, englannintorvi, fagotti)

Klarinetti

•67 cm pitkä eebenpuinen, lieriömäinen putki, viisi osaa: suu-, pää-, ylä- ja alakappale ja kaikusuppilo •Transponoiva soitin. Yleisin vire in B, muita in A ja in Es.•B-klarinetin nuotit kirjoitetaan kokosävelaskelta korkeammiksi, A-klarinetin nuotit pientä terssiä korkeammiksi jne.

Bassoklarinetti on oktaavia matalampi kuin b-klarinetti. Siinä on ylöspäinsuunnattu kaikusuppilo kuten tenorisaksofonissa.

Saksofoni

•Valmistusmateriaali metalli (messinki, kupari), silti puupuhallin•Leveä suukappale ja yksi ruokokieleke klarinetin tapaan•Böhm-läppäkoneisto•Keksijä n. 1840 Adolphe Sax (1814 – 1894)•Aluksi sotilassoittokunnissa, sitten jazzmusiikissa. •Sinfoniaorkesterissa melko harvinainen•Transponoiva soitin:• Sopraanosaksofoni in B• Alttosaksofoni in Es• Tenorisaksofoni in B• Baritonisaksofoni in Es

•Em. soittimet muodostavat saksofonikvartetin•Kaikille saksofoneille kirjoitetaan diskanttiklaaviin

Oboen (ja fagotin) suukappale

Englannintorvi

Oboisti

Oboe

•Suuhisessa (”rööri”) on kaksi ruokolehteä vastakkain•Kartiomainen, eebenpuinen putki on n. 60 cm pitkä•Orkesterin virityssoitin. Antaa yksiviivaisen a:n, jonka mukaan muut virittävät soittimensa•Sointi on selkeä, värikäs, läpitunkeva ja täynnä lämpöä.•Orkesteriin 1600-luvun puolivälissäEnglannintorven (”tenorioboe”) kartiomainen putki on n. 80 cm pitkä.•Päärynänmuotoinen kaikusuppilo•F-vireinen, soi kvinttiä alempaa kuin sille on kirjoitettu.•Lempeä, surumielinen, täynnä tuskaa oleva ääni

Fagotti

•Kaksi vierekkäin asetettua putkea, yhteispituus n. 2,6 m. •Yhdistetty alaosastaan ns. saappaalla•Kaksoisruokolehtisuutin on kiinnitetty s:n muotoiseen metalliseen putkeen•Notkealiikkeinen, humorististen tai pilkallisten sävyjen ilmaisemiseen usein käytetty soitinKontrafagotti on ikään kuin neljään kertaan taivutettu putki, pituus peräti 5,9 m•Oktaavia matalampi kuin fagotti, orkesterin matalimpia soittimia

Vaskipuhaltimet•Kaikki vaskipuhaltimet on tehty metallista, ja niissä on kuppi- tai suppilomainen suukappale•Tärkeimmät soittimet trumpetti, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba•Muita vaskipuhaltimia ovat mm. kornetti, flyygelitorvi ja soittokunnissa käytettävä tuubaperhe •Puhalluksen ilmavirta saa soittajan huulet värähtelemään, mikä aiheuttaa värähtelyn soittimen sisällä olevassa ilmapatsaassa.•Suukappale, metalliputki ja kaikusuppilo ovat yhteistä kaikille vaskipuhaltimille•Putki valmistettu kuparin, sinkin ja nikkelin yhdistelmästä•Sointiin vaikuttavat putken muoto (kartio/lieriö), pituus ja laajuus•Sävelkorkeuden määrittävät putken pituus ja huulten jännitys sekä puhalluksen voimakkuus

Trumpetti

•Keskiajalla aatelin soitin•Useita muotoja ennen venttiilien keksimistä 1839•Kromatiikka mahdollista tämän jälkeen•Venttiilikosketinta painettaessa ilma pääsee lisäputkeen eli sankaan, jolloin putken pituus kasvaa ja säveltaso laskee•Sordiinoilla vaimennetaan sointia ja muutetaan sointiväriä

Käyrätorvi

•Varhaisin muoto oli eläimen sarvi•Keskiajalla tunnettiin metsästys-, posti- ja signaalitorvet•Näillä soittimilla voitiin soittaa vain luonnonääniä•Vaihtelevan pituisilla irrallisilla lisäputkilla voitiin muuttaa virettä•Ns. tukkimisella voitiin soittaa myös kromaattisia säveliä•Venttiilit käyttöön 1815•Putken alkuosa lieriömäinen, loppuosa kartiomainen•Transpoinoiva; yleisimmät vireisyydet f, b ja es.

Pasuuna

•Lierömäinen putki, voimakas ääni•Trumpetin sukuinen soitin•Vetoputki lisättiin 1400-luvulla, nykyinen muoto 1500-luvulta•Kaksi sisäkkäistä putkea, joista sisempi on ns. luisti •Luistia vetämällä voidaan putken pituutta lisätä tai lyhentää•Luistin asentoja kutsutaan vedoiksi; ne muuttavat sävelkorkeutta puoli sävelaskelta•Sävelkorkeuden säätö on portaaton•Glissando ja vibrato ovat mahdollisia•Yleisin muoto on b-vireinen tenoripasuuna•Myös bassopasuuna käytössä

Tuuba

•Tuba (lat.) = putki•Verrattain uusi soitin, kehitettiin 1800-luvun alussa•Kokonainen soitinperhe•Diskanttisoitin on flyygelitorvi, joka muistuttaa trumpettia•Muita tuubaperheen soittimia soitetaan pystyasennossa•Ne ovat käytössä lähinnä puhallinorkestereissa•Sinfoniaorkesterissa mukana kontrabassotuuba (in B tai in C) tai bassotuuba (in Es tai in F)•Putki päästä päähän kartiomainen•Ääni pyöreä ja täyteläinen, erittäin voimakas

Jaotteluperusteet1. Äänen synnyttävä materiaali: kalvo, puu, metalli2. Sävelkorkeus: tarkka/epätarkka3. Soivan materiaalin suhde soittimeen: idiofonit (itsesoivat),

membranofonit (kalvosoittimet)4. Soittotapa: lyöminen, hankaaminen, raaputtaminen,

ravisteleminen

Yksinkertainen jaottelu5. Kalvosoittimet6. Melodialyömäsoittimet7. Muut lyömäsoittimet

Lyömäsoittimet

Historiaa•1700-luvulle saakka orkesterin ainoa lyömäsoitin oli patarumpu•1800-luvulla mukaan mm. bassorumpu, lautaset, triangeli, tamburiini, putkikellot ja ksylofoni•1900-luvun musiikissa lyömäsoittimilla erittäin keskeinen asema värityselementtinä

Lyömäsoittimet orkesterissa•Tuovat rytmiä esiin•Jäljittelevät hälyääniä•Luovat eksoottista sävyä•Toteuttavat dramaattisia efektejä•Korostavat crescendoa•Tuottavat äänimassaa

Patarummut•Kuparinen pata, jonka kansi on kalvoa•Viritys mahdollista kalvon kireyttä vaihtelemalla•Pedaalikoneisto•Viisi eri kokoa

Bassorumpu•Suurin kalvosoittimista•Halkaisija n. 80 cm, korkeus 40-50 cm•Ei tarkkaa sävelkorkeutta•Matalaa jyrinää ja pamauksia, uhkaava hiljainen tremolo

Pikkurumpu•Runko metallia tai puuta•Alakalvo ja yläkalvo, jota vasten jännitetty metallisia ns. virvelikieliä•Soitetaan puukapuloilla•Luonteenomaista tremolo, rummunpäristys

Lautaset•Lyödään tai hangataan yhteen•Yksittäisiä lautasia myös telineessä, niitä lyödään pehmeällä tai kovalla kapulalla•Hi-hat –lautasissa kaksi vastakkaista lautasta, joita lyödään yhteen pedaalikoneiston avulla

MelodialyömäsoittimetKsylofoni•”puuääni” •Pianon koskettimien muotoon rakennettu, kromaattisesti viritetyistä puusauvoista ja resonaattoriputkista koostuva soitin•Ksylorimba ja marimba lähisukulaisia

Vibrafoni•Pianon koskettimien muotoon järjestetyt metallilaatat, resonaattoriputket jokaisen laatan alapuolella•Putkissa metalliläpät, joita pyöritetään sähkömoottorilla, saavat aikaan vibraton•Soitetaan päällystetyillä kapuloilla•Sammuttajat toimivat pianon pedaalien tavoin

KSYLOFONI

Tavallisimpia soitinkokoonpanoja

Jousitrio: Viulu, alttoviulu, selloJousikvartetti: Viulu I, viulu II, alttoviulu, selloPianotrio: Viulu, sello, pianoPianokvartetti: Viulu, alttoviulu, sello, pianoPianokvintetti: Viulu I, viulu II, alttoviulu, sello, piano

Puhallinkvintetti: huilu, oboe, klarinetti, fagotti, käyrätorviVaskikvintetti: kaksi trumpettia, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba

Jousiorkesteri: viuluja, alttoviuluja, selloja ja kontrabassojaTorvisoittokunta: vaskipuhaltimia ja lyömäsoittimiaPuhallinorkesteri: puu- ja vaskipuhaltimia ja lyömäsoittimiaSinfoniaorkesteri: puu- ja vaskipuhaltimia, lyömäsoittimia, jousisoittimia, harppuBig band: saksofoneja, trumpetteja, pasuunoita. Piano, kitara, basso, rummut

Orkesterin istumajärjestys

Piccolo

Huilu (2)Oboe (2)Engl.torviKlarinetti (2)

Fagotti (3)

Käyrätorvi (4)

Trumpetti (3)

Pasuuna (3)

Tuuba

PatarummutLautanenPikkurumpu

Harppu

I viuluII viuluAlttoviulu

Sello Kontrabasso

ORKESTERIPARTITUURI

Puupuhaltimet

Vaskipuhaltimet

Lyömäsoittimet

Jousisoittimet

Claude Debussy: Nocturnes. II Fêtes

http://www.thirteen.org/publicarts/orchestra/orchestra03.swf

http://www.musictechteacher.com/music_quizzes/aq_identify_the_instrument_sounds/quiz.html

http://www.artsalive.ca/en/mus/activitiesgames/games/popNameInstrument.html

http://www.bbc.co.uk/schools/gcsebitesize/music/elements_of_music/instrumentationrev1.shtmlhttp://www.beginband.com/sndclips.shtml

http://www.classical.com/instruments

Ääninäytteitä ja visailuja